Euro & talous. Eripainos. Suomen Pankin kokonaistaloudellinen ennuste

Transkriptio

1 Euro & talous Eripainos Suomn Pankin kokonaistaloudllinn nnust

2 Suomn Pankin kokonaistaloudllinn nnust 3.5. S Suomn Pankki on tarkistanut kokonaistaloudllista kasvunnustttaan viimsyksyistä suotuisammaksi maailmantaloudn hyvin khitysnäkymin vuoksi. Suomn inflaation nnusttaan kiihtyvän slvästi aimmin nnustttua nmmän. Riskit painottuvat voimakkaamman inflaation suuntaan. uomn taloudn kasvunäkymät ovat parantunt kansainvälistn kasvuarvioidn siivittäminä. Maailmantaloudn kasvuun ja ulkomaankauppaan liittyvin oltustn tarkistaminn ntistä vahvmmiksi on suurin syy siihn, ttä Suomn Pankki arvioi nyt talouskasvun slvästi suurmmaksi kuin joulukuun 999 nnustssaan. Skä vinti ttä kotimainn kysyntä kasvavat voimakkaasti, ja kokonaistuotannon kasvu yltää vuonna runsaasn 5 prosnttiin, mistä s astittain hidastuu prosntin vauhtiin (kuvio ja taulukko ). Aimpaa vahvmmaksi osoittautunut maailmankaupan kasvu on kuitnkin mrkinnyt maailmanmarkkinoilla raaka-ainidn hintojn ja viim kuukausina myös tollisuusmaidn kuluttajahintojn nousun kiihtymistä yli syksyllä nnusttun. Myös Suomn inflaation nnusttaan lähivuosina varsinkin tänä vuonna kiihtyvän aimmin nnustttua nopammaksi. Mrkittävän sysäyksn viimaikaisn inflaation kiihtymisn Suomssa on aihuttanut öljyn hinta, jonka kuitnkin olttaan palautuvan lähmmäs pitkän ajan kskimääräistä tasoaan. Myös uron ulkoisn arvon hikntyminn on tuonut inflaatiopainita, joista valtaosa näkyy jo tänä vuonna. Kaikkiaan inflaation kiihtyminn tänä vuonna kskimäärin 3 prosntin tuntumaan on pitkälti tuontihintojn nousun surausta. Tulvaisuudssa inflaatio määräytyy nnvässä Euro & talous / määrin kotimaistn kustannustkijöidn li lähinnä palkkojn ja tuottavuuskhityksn prustlla. Työllisyys jatkaa kasvuaan, samoin työvoiman tarjonta. Työmarkkinat kiristyvät kuitnkin nnustjakson loppua kohdn, mikä nostaa palkkoja. Ansiotason ripään khityksn vaikuttavat osaltaan arvioitu ulkomaankaupan vaihtosuhtn paranminn skä yritystn tämänhtkinn hyvä kannattavuus ja vinnin hyvä hintakilpailukyky. Yksikkötyökustannustn nousun nnusttaankin kiihtyvän nnustpriodin loppua kohdn. Kuluttajahintojn nousuksi nnusttaan noin % nnustjakson lopulla. Julkisn taloudn ylijäämä kasvaa vronkvnnyksistä huolimatta vahvasti nnustvuosina. Valtiontalous muuttuu vuonna ylijäämäisksi. Edlln kasvava vaihtotasn ylijäämä osoittaa vahvaa rahoitusylijäämäisyyttä myös yrityssktorissa. Markkinakorot ja vilä slvmmin pankkikorot ovat tässä nnustssa nimllissti jonkin vrran korkammat kuin syksyn 999 nnustssa, mutta raalissti ro syksyn nnustsn i ol yhtä suuri, ja skä yritystn ttä kotitalouksin tulonäkymiin vrratn korkotaso on dlln mlko matala. Tämä vahvistaa nnustssa osaltaan yritystn invstointja skä kysyntää asuntomarkkinoilla. Suomn Pankki on laatinut myös lasklman, jossa korot ja valuuttakurssit prustuvat huhtikuun

3 Taulukko. Prusnnustn kskist tulmat Kysyntä ja tarjonta 998 vuodn 995 hinnoin Prosnttimuutos dllisvuotissta Bruttokansantuot 5, 3,5 5,,, Tuonti 8,5 3, 7,3 7, 6,6 Vinti 9,3 7,,6 7,5 6,9 Yksityinn kulutus,6,9 3,3 3, 3, Julkinn kulutus,5,3,,3, Yksityist kiintät invstoinnit 9,6 7, 6,5 7, 6,6 Julkist invstoinnit, 6,3,3,5,9 Varastojn muutos ja tilastovirh, % dllisn vuodn kokonaiskysynnästä,,7,,, Kokonaiskysyntä 5,9 3,5 5,6 5,,7 Kotimainn kokonaiskysyntä,3,7 3, 3,7 3,5 Taloudn kskist tasapainoluvut Prosnttimuutos Kuluttajahintaindksi,,,8,5, Ansiotaso 3,5,6,6,6,7 Työn tuottavuus 3,, 3,,, Yksikkötyökustannukst,3,8,,5 3, Työllist, 3,3,5,, Työllisyysast, 5 6-vuotiaat, % 6, 66, 66,9 68,3 69,6 Työttömyysast, %,,, 8,8 7,8 Tavaroidn ja palvluidn vinnin hinta,3 5,7,9,5,3 Vaihtosuhd,7 5,,3,, % BKT:stä, kansantaloudn tilinpidon käsittin Kansantaloudn vroast 6, 6, 5,7,7 3,9 Julkisyhtisöjn nttoluotonanto,3,3,,7 5, Julkisyhtisöjn EMU-vlka 9, 7,,9 35, 3,9 Kauppatas 9,7 9,,,8, Vaihtotas 5,7 5,3 6,3 7, 8, Talltuspankkin uusin luottojn kskikorko, %,8 3,9,5,5,5 lopun markkinaodotuksiin. Korkojn odottaan uroalulla nousvan ja uron kurssin himan vahvistuvan nnustvuosina. Tämänsuuntaisia oltuksia on sittty monissa kansainvälistn järjstöjn ja nnustlaitostn viimaikaisissa nnustissa. Näidn oltustn mukaissti Suomn talouskasvu olisi tasaismpaa ja inflaatio maltillismpaa kuin prusnnustn mukaan. Euro & talous / 3

4 Kuvio. Taloudn kskist tasapainoluvut prusnnustssa Bruttokansantuot Työttömyysast % % Vaihtotas Kuluttajahintaindksi % BKT:stä % Julkisn taloudn rahoitusjäämä (EMU) Inflaatio Julkinn vlka (EMU) % BKT:stä % BKT:stä Lähtt: Suomn Pankki ja Tilastokskus. Euro & talous /

5 Khikko. Ennustoltukst Suomn Pankin arvion mukaan kansainvälisn taloudn khitysnäkymät ovat rittäin suotuisat. Tämän oltuksn pohjalta on laadittu Suomn vintimarkkinoita koskvat hinta- ja kysyntäarviot skä Suomn tuontihintannustt. Rahapolitiikan osalta prusnnust on painlasklma. Kotimaista finanssipolitiikkaa koskvat oltukst on johdttu hallituksn julkistamista ohjlmista. Muuttumaton rahapolitiikka Ennustssa olttaan markkinakorkojn ja valuuttakurssin säilyvän maaliskuussa vallinnlla tasolla. Euroalun lyhyt rahamarkkinakorko (3 kuukaudn uribor) on näin olln 3,7 %, ja myös Suomn valtion noin 5 vuodn obligaation korko säilyy nnustssa lähs vakiona noin 5, prosnttina maaliskuun markkinaodotustn mukaissti (taulukko ). Vakioistn korkorojn lisäksi myös uron kurssi suhtssa muihin kskisiin valuuttoihin olttaan muuttumattomaksi. Suomn kauppapainoinn valuuttakurssi-indksi on laskttu vakioimalla kurssit maaliskuun khityksn prustlla. Kauppapainoinn valuuttaindksi on nnustjaksona noin 3 % hikompi kuin syksyn 999 nnustssa. Kansainvälinn talouskasvu Maailmantaloudn kasvu kiihtyy vuonna ja jatkuu rittäin voimakkaana myös kahtna suraavana vuonna. Yhdysvaltojn kasvun olttaan vihdoin himan hidastuvan ja Japanin taloudn hiljaksn lpyvän. Euroalulla kasvu on voimistunut viim vuodn lopulta alkan. Koko maailman tuonnin kasvun uskotaan kiihtyvän vuonna 999 totutunsta 6 prosntista 8 prosnttiin vuonna ja jatkavan vahvaa 7 prosntin kasvua tämän jälkn. Suomn vintimaidn tuonnin arvioidaan kasvavan Suomn vintipainoin mitattuna präti noin % vuonna, 9 % vuonna ja 8 % vuonna li slvästi pitkän ajan noin 6 prosntin trndikasvua nmmän. Kansainvälinn hintakhitys Raaka-ainidn maailmanmarkkinahintojn nousu Aasian kriisin jälkn ja maailmankaupan vahvan lpymisn myötä on ollut slvästi syksyllä nnakoitua voimakkaampaa. Öljyn hinta kaksinkrtaistui vuodn kulussa. Viimaikaistn futuurisopimustn prustlla öljyn tynnyrihinnan olttaan astittain palautuvan dollarin tuntumaan. Muidn prushyödykkidn hintojn olttaan jatkavan mlko vahvaa nousua. Raaka-ainidn (myös nrgian) ja tuotantotarvikkidn markkamääräistn tuontihintojn nousu oli rittäin voimakasta vuodn 999 aikana, mutta tulvaisuudssa khityksn odottaan slvästi tasaantuvan. Suomn vintimarkkinoilla kilpailvin tollisuustuottidn hintojn arvioidaan nousvan noin ½ % vuo- Taulukko. Prusnnustn oltukst Suomn vintimaidn tuonti, pros.muutos 5,8,, 8,7 8, Suomn tuontihinnat, pros.muutos 3,, 6,6,5,3 Hlibor/uribor, 3 kk, % 3,6 3, 3,7 3,7 3,7 Valtion vrollisn 5 vuodn obligaation korko, %,3, 5, 5, 5, Suomn kauppapainoinn valuuttakurssi-indksi Suomn markka / Yhdysvaltain dollari 5,3 5,58 6, 6,6 6,6 Euro & talous / 5

6 sittain ja Suomn kulutus- ja invstointitavaroidn tuontihintojn khittyvän vastaavasti. Tuontihintojn tämänvuotissta 7 prosntin noususta noin puolt slittyy valuuttakurssimuutoksin kautta. Ensi ja suraavana vuonna tuontihintojn khitys maltillistuu ½ prosntin vauhtiin (kuvio ). Työmarkkinat Vuodn alkupuollla solmitut yksivuotist palkkasopimukst tuottavat runsaan 3 prosntin korotukst varsin tasaissti ri sktorill. Ennustssa i ol oltttu tulo- ja vropolitiikan mahdollisia kytköksiä, jotka voisivat muuttaa kuvaa ansiotasokhityksstä. Taloudn kasvu laajapohjaista ja vakaata Vinti on nopimmin kasvava yksittäinn kysyntärä koko nnustjakson ajan. Nttovinti kasvattaa bruttokansantuottta poikkuksllisn vahvasti vuonna, mutta vinnin kasvun hidastuminn supistaa nttovinnin vaikutuksn noin prosnttiyksikköön sn jälkn. Kotimaisn kysynnän, lähinnä yksityisn kulutuksn ja invstointin, kasvuvaikutus on noin 3 prosnttiyksikköä koko nnustpriodina. Varastojn vaikutus oli nnakkotitojn mukaan vuonna 999 slvästi ngatiivinn, mutta nnustjakson aikana s olttaan nutraaliksi. Bruttokansantuottn kasvu kiihtyy tänä vuonna 5 prosntin tuntumaan, mutta hidastuu suraavina vuosina prosnttiin. Hyvä kilpailukyky ja vintimarkkinoidn kasvu siivittävät vintiä Vinti kasvaa voimakkaasti koko nnustjakson: vuonna s yltää rilun prosntin kasvuun ja kasvaa noin 7 prosntin vauhtia vuosina ja. Myös tuonnin kasvu kiihtyy ja tuonti kasvaa noin 7 prosntin vauhtia koko nnustpriodin ajan. Kun suhtllist vintihinnat säilyvät nnallaan nnustn kattaman ajan, vinnin kasvu prustuu vintimarkkinoidn kasvuun. Suomn markkinaosuuksin olttaan säilyvän joksnkin nnallaan. Yksikkötyökustannukst kasvavat Suomssa kuitnkin voimakkaammin kuin kilpailijamaissa, jotn kustannusmilssä kilpailukyky hikkn nnustjakson loppua kohdn. Tämä yhdssä vintimarkkinoidn kasvun hidastumisn kanssa johtaa vinnin kasvun tasaantumisn. Vuodn 999 jälkipuoliskolla vinnin kasvu oli rittäin voimakasta, ja sn uskotaan lähiaikoina myös jatkuvan samanlaisna. Uusimpin suhdanntidustlujn mukaan vintitilauskanta on suuri, ja lisäksi maailmantaloudn myöntist näkymät skä hyvä hintakilpailukyky tukvat vinnin kasvua. Syksyn 999 nnustsn vrrattuna Suomn vintimarkkinoidn kasvunnust on kohntunut slvästi ja valuuttakurssi on hikntynyt, minkä takia vinnin nnusttaan kasvavan aimmin arvioitua nmmän koko nnustjaksona. Vinnin kasvu näyttäisi vuonna kohdistuvan tasaismmin ri toimialoill kuin vuonna 999. Voimakkaasta kasvusta huolimatta laajoja tuotantokapikkoja i tollisuudssa kuitnkaan ol viimisimpin suhdanntidustlujn mukaan nähtävissä, joskin kapasittin käyttöastt ovat viim aikoina ollt nousussa. Ennustjakson loppua kohdn vintiä rajoittavin tuotantokapikkojn syntymisn riski kasvaa, mitä kuitnkin livntää invstointin kasvun jatkuminn vahvana. Vintihintojn nnusttaan nousvan slvästi vuodn aikana ja jatkavan maltillista nousua koko nnustjakson ajan (kuvio ). Vintihintoja nostavat kotimaistn työvoimakustannustn kasvu, tuontihintojn nousu skä rityissti ylinn raakaainidn maailmanmarkkinahintojn nousu. Vintihintojn nousu on kuitnkin sopusoinnussa kilpailvin vintihintojn kanssa, li suhtllisissa vintihinnoissa i odotta muutosta. Hintojn odottaan nousvan usilla toimialoilla. Nousua on tällä htkllä rityissti mtsätollisuudn hinnoissa mutta myös mtallitollisuudssa. Elktroniikkatollisuudn pitkään jatkunut vintihintojn laskva trndi näyttäisi toistaisksi päättynn. Lasku saattaa kuitnkin uudlln noputua tuottavuudn nousun ja alan kirän kilpailun takia. Tuontialttius kasvaa koko nnustjakson ajan. Tuonnin kasvu prustuu toisaalta tuotannon voimakkaasn kasvuun, joka lisää raaka-ainidn ja tuotantohyödykkidn tuontia, ja toisaalta kulutuskysynnän ja invstointin kasvuun. Tuonnin kasvua hillits kuitnkin mm. valuuttakurssin hikkous. Euro & talous / 6

7 Tollisuudn invstoinnit vauhdittuvat Tuotannollistn invstointin kasvuvauhtia hidasti vuonna 999 tilapäissti tollisuudn invstointin vaimus. Tämä khitys kääntyy tänä vuonna ja yksityist tuotannollist invstoinnit jatkavat kasvamistaan koko nnustjakson kskimäärin 7 prosntin vuosivauhdilla. Myös invstointin vahvan kasvun takana on maailmantaloudn voimakas lpyminn. Mtsä- ja mtallitollisuus invstoivat jälln voimakkaasti. Invstointin tuotto-odotukst ovat kasvant, ja yritystn kannattavuus ja rahoitustilann ovat hyvät. Lisäksi rahoituksn hankkiminn on yrityksill vilä dullista, sillä korot ovat livästä nousustaan huolimatta raalissti alhaist. Invstointiast kasvaa koko nnustpriodin ajan. Kapasittin käyttöastt ovat tällä htkllä historiallissti korkalla ja lähllä täyskäyttöisyyttä mtsätollisuudssa ja rityissti papritollisuudssa. Kapasittin lisäämisn suunnattujn invstointin osuus kasvaa, kun korvaus- ja rationalisointi-invstointin osuus pinn. Mtallitollisuudssa kapasitttia kasvattavat kiintät invstoinnit kskittyvät kon- ja laittollisuutn skä prusmtalliin. Elktroniikkatollisuudn kiintät invstoinnit ovat toimialan arvonlisäyksn vrrattuna vähäisiä. Invstointin lpyssä kotimaassa suomalaist yritykst jatkavat invstoimista myös ulkomaill. Osa yrityksistä siirtää tuotantoa lähmmäksi markkinoita, ikä varsinaissti nää laajnna tuotantotoimintaa Suomssa. Tollisuudn, varsinkin sähkötknisn tollisuudn, invstoinnit ovat osittain muuttunt tuotkhittlymnoiksi. Korka vroast saattaa myös olla työntämässä invstointja maihin, joissa huippujohtajin ja asiantuntijoidn palkitsminn on vrotuksllissti hlpompaa. Asuntomarkkinoilla kysyntä jatkuu vahvana Asuntoinvstointin kasvu jatkuu vilä ripänä. Invstointin kasvuvauhti kuitnkin hidastuu nnustjakson aikana tämän vuodn 8 prosntista prosnttiin vuonna. Rakntamisn kustannukst kasvavat samassa suhtssa kuin asuntojn hinnat. Rakntamisn kannattavuus on dlln hyvä. Asuinraknnusinvstointin hintoja nostavat nsisijaissti työkustannukst ja urakkahinnat. Uudisrakntaminn on jo tänä vuonna slvästi korjausrakntamista suurmpaa. Rakntaminn on Kuvio. Ulkomaankauppahinnat ja vaihtosuhd Indksi 995 = Tavaroidn vinnin hinta. Tavaroidn tuonnin hinta 3. Vaihtosuhd Lähtt: Suomn Pankki ja Tilastokskus. alullissti riytynyttä, koska s on kannattavaa rityissti kasvukskuksissa. S on myös vapaarahoittista, sillä valtion panostus asuntojn tuotantoon on vähntynyt 99-luvun loppupuollla. Myös asuntojn hintakhitys on riytynyt. Kasvukskuksissa hinnat nousvat vilä rippaasti, mutta koko maan tilann on rauhoittumassa. Asuntojn hinnat nousvat koko maassa tänä vuonna vilä lähs 8 %, mutta korkaksi nousva raalihinta ja tarjonnan lisääntyminn alkavat hidastaa hintojn nousua. Lisäksi uusin luottojn koroissa jo vuodn 999 puolivälistä alkan nähty livä nousu hillits kotitalouksin asuntojn hankintaa tulvina vuosina. Kotitalouksin tulokhitys jatkuu hyvänä Kotitalouksin palkat ja palkkiot kasvoivat vuonna 999 lähs 6 % työtuntin voimakkaan lisääntymisn vuoksi, vaikka ansiotason nousu jäi vain,6 prosnttiin. Palkkoja ja palkkioita nostivat työsuhdoptioista saadut mrd. markan tulot, joidn arvllaan olvan samaa suuruusluokkaa myös vuonna. Yrittäjätulojn kasvu jäi vajaasn 5 prosnttiin. Kotitalouksin saamat nsitulot kasvavat nnustjakson aikana kskimäärin 7 % vuosittain. Euro & talous / 7

8 Kotitalouksin omaisuustulot kasvavat korko- ja osinkotulojn kasvun ansiosta ripästi, mutta toisaalta vlkaantumisn kasvun ja totutunn korkojn nousun vuoksi omaisuusmnot lisääntyvät nnustvuosina kskimäärin runsaat %. Kotitalouksin käytttävissä olvin tulojn kasvua rajoittaa tänä vuonna niidn maksamin välittömin vrojn nousu lähs %. Tulovronkvnnykst vuosina ja hidastavat kotitalouksin maksamin välittömin vrojn kasvun prosnttiin. Kotitalouksin käytttävissä olvin tulojn nimllinn kasvu jatkuu tänä vuonna nopana vajaan 5 prosntin vauhtia. Käytttävissä olvin tulojn kasvu voimistuu 6 prosnttiin vuosina, mikä johtuu ansioidn suotuisasta khityksstä skä luvatuista tulovronkvnnyksistä. Inflaation hidastuminn tulvina vuosina kohntaa kotitalouksin raalisn ostovoiman parina suraavana vuonna takaisin yli 3 prosntin vuosikasvuun. Yksityinn kulutus kasvaa tasaissti Yksityisn kulutuksn määrä kasvoi nnakkotitojn mukaan vuonna 999 vain,9 %. Tänä vuonna kulutuksn kasvun nnakoidaan kiihtyvän 3,3 prosnttiin, siitä huolimatta, ttä käytttävissä olvin tulojn kasvu taantuu himan viimvuotissta. Kuluttajin odotukst tulvan talouskhityksn suhtn ovat pysynt luottavaisina, sillä työllisyys kohn dlln ja korot säilyvät nnustssa matalina. Vrotuksn kiristymisn ja inflaation kiihtymisn vuoksi kotitalouksin raalinn ostovoima kasvaa tänä vuonna vain rilun prosntin. Säästämisast lask mm. tästä syystä tilapäissti pari prosnttiyksikköä tänä vuonna. Kotitaloussktorin rahoitusjäämä supistuu jo vuonna livästi ngatiivisksi asuntojn hankintoihin liittyvän rahankäytön dlln kasvassa. Asuntoluottojn nostoissa nopin kasvuvauhti on jo takanapäin, mutta asuntoluottokanta on jo pitkään kasvanut 5 prosntin vuosivauhtia, mikä on mrkinnyt myös kotitalouksin vlkaantumisn kääntymistä slvästi nnvään suuntaan. Kotitalouksin luottokanta kasvaa tänä vuonna vilä prosntin vauhtia, mutta kasvu vaimn noin Säästämisastn alnminn vuonna on osin nännäistä, sillä vuodn 999 palkkasummaan sisältynistä optiotuloista makstaan vro vuonna. 7 prosnttiin vuodn loppuun mnnssä. Tämä mrkits kuitnkin slvää vlkaantumisn ja vlanhoitomnojn kasvua, mikä rajoittaa muun tulonkäytön ja kulutuksn kasvua. Hallituksn työllisyystavoit totutumassa Työvoiman tarjonta lisääntyi vuonna 999 poikkuksllisn paljon, lähs %. Tänä vuonna työvoiman tarjonnan kasvun odottaan hidastuvan, prosnttiin ja suraavina vuosina all prosnttiin. Huolimatta työvoiman kasvun hidastumissta nnustpriodin aikana i oltta syntyvän koko kansantaloudn khityksn kannalta mrkittäviä työvoimakapikkoja. Pulaa työvoimasta on ollut vain muutamilla toimialoilla, kutn rakntamisssa ja titojnkäsittlyssä. Myös työllistn määrän kasvu oli viim vuonna vahvaa. Thtyjn työtuntin määrä lisääntyi kuitnkin vilä nmmän, mikä johtuu ylitöidn määrän kasvusta. Vuonna työllistn määrän kasvun odottaan jatkuvan lähs yhtä voimakkaana kuin viim vuonna. Työllisyydn paranminn jatkuu suraavinakin vuosina rittäin ripänä. Ennustn mukaan hallituksn asttama tavoit, 7 prosntin työllisyysast vuotn 3 mnnssä, totutuu. Työttömin määrä vähn nnustpriodin aikana ripästi huolimatta tämän vuodn alun pinstä työttömin määrän lisääntymisstä, joka slittyy osittain sitn, ttä opisklijat kirjautuivat jo alkuvuodsta työttömiksi runsaammin kuin dllisinä vuosina. Tuottavuus ja palkat: ansiotason nousu ripätä Kansantaloudn tilinpidon nnakkotitojn mukaan työn tuottavuus i parantunut vuonna 999 lainkaan. Tänä vuonna työn tuottavuudn kasvun odottaan palautuvan toissavuotisll tasolln li runsaan 3 prosntin vauhtiin. Tuottavuudn kasvu kuitnkin hidastuu prosnttiin vuotn mnnssä (kuvio 3). Hidastuminn on surausta työllisyydn lisääntymisstä vähmmän tuottavilla aloilla, varsinkin palvlusktorilla, vuosina ja. Tämän vuodn alussa työllisyys on lisääntynyt nitn tollisuudssa. Vuodn kväällä thtyjn liittokohtaistn palkkasopimustn mukaist palkankorotukst olivat slvästi suurmpia kuin dllist kaksivuotist yliskorotukst. Palkankorotustn kustannusvaikutus oli kskimäärin 3,3 %. Euro & talous / 8

9 Ansiotasoindksi khittyy tasaissti,5 prosntin vauhtia koko nnustjakson ajan. Palkkojn nousuun vaikuttavat pitkään jatkunut hyvä talouskasvu ja yritystn hyvä kannattavuus. Liukumiin vaikuttaa kiristyvä kilpailu työntkijöistä, kun työvoiman tarjonnan kasvu hivnn hidastuu ja työllisyydn paranminn jatkuu yhä vahvana. Kskipalkat nousvat ansiotasoindksiä nopammin li yli 5 prosntin vauhtia, kun muidn kuin normaalilta työajalta saatujn palkkatulojn odottaan nnustjakson loppua kohdn lisääntyvän nmmän. Tulonjako palkka- ja pääomatulojn välillä i tul muuttumaan nnustvuosina. Yksikkötyökustannukst nousvat tänä vuonna Suomssa nmmän kuin uroalulla kskimäärin. Nousu on kuitnkin hitaampaa kuin vuonna 999 huolimatta suurmmista palkankorotuksista, koska tuotanto kasvaa varsin ripästi. Yksikkötyökustannustn nousu kiihtyy vuosina ja, kun palkansaajakorvaukst kasvavat dlln ja tuotannon kasvu hidastuu Kuvio 3. Ansiotaso ja tuottavuus Nljän nljännksn liukuvan summan prosnttimuutos dllisvuotissta Tuottavuus. Ansiotasoindksi Lähtt: Suomn Pankki ja Tilastokskus. Kotimaistn tkijöidn mrkitys lisääntyy inflaatiossa Tuottajahinnat ovat lähtnt voimakkaasn nousuun, jonka odottaan jatkuvan vilä vuodn ajan. Tämä johtuu vinti- ja tuontihintojn noususta. Tuottajahintojn nousuun vaikuttaa nnustjakson loppua kohdn nnvästi palkkojn nousu, kun taas ulkomaankauppahintojn inflaatiota kiihdyttävä vaikutus vähn. Inflaationäkymät hikntyivät Suomssa slvästi loppuvuodsta 999 ja inflaatio kiihtyi maailmanmarkkinahintojn, lähinnä nrgianhinnan, nousun vuoksi. Lisäksi uron kurssin hikntyminn on lisännyt inflaatiota. Enrgian hinnan nousu jatkui vuodn alussa, mikä noputti inflaation alkuvuodsta yli 3 prosnttiin. Kun nrgian hinnan nousun vaikutus vaimn slvästi vuonna, inflaatio hidastuu. Inflaatiota ylläpitävä tkijä on vastaisuudssa tnkin palkkojn ja palvluidn hintojn nousu. Palvluissa vaikuttaa varsinkin asumispalvluidn kallistuminn. Vaikka inflaation kiihtyminn tänä vuonna johtuu voimakkaasti ulkoisista sikoista, palkkakhitys tul pitämään inflaatiota yllä koko nnustjakson. Kuluttajahintaindksi nous tänä vuonna,8 %, mutta inflaatiovauhti hidastuu, prosnttiin vuonna. Asumiskustannustn osuus kuluttajahintaindksistä muuttuu inflaatiota noputtavaksi tänä vuonna, kun asuntoluottojn korkojn laskun vaikutus päättyy. Välillistn vrojn oltttu alnminn vuonna hillits inflaatiota. Sn inflaatiota hidastava vaikutus kuluttajahintaindksissä on ¼ prosnttiyksikköä. Vaikka asuntojn hintojn nousuvauhdin odottaan hidastuvan vuotn mnnssä, on asuntojn hintojn kallistuminn kuitnkin ylistä inflaatiota nopampaa koko nnustpriodin. Yksityisn kulutuksn dflaattorilla mitattuna inflaatio kiihtyy tänä vuonna 3,3 prosnttiin ja hidastuu,5 prosnttiin vuonna. Asumisn hintatason viim vuosin nousu i näy kuluttajahintaindksissä niin slvästi kuin dflaattorissa. Julkinn talous vahvistuu dlln Viim vuonna nnalta arvioitua pinmmäksi jäänyt julkisn taloudn ylijäämä kasvaa Suomn Pankin nnustn mukaan tänä vuonna lähs prosnttiyksikköä ja suurn 5 prosnttiin suhtssa bruttokansantuottsn vuonna (taulukko 3 ja kuvio ). Valtiontalous muuttuu myös ylijäämäisksi. Ilman korkomnoja laskttu ns. prusjäämä suhtssa bruttokansantuottsn lisääntyy tuntuvasti vuonna Euro & talous / 9

10 Kuvio. Julkisn taloudn rahoitusjäämät % BKT:stä Kunnat. Valtio 3. Sosiaaliturvarahastot. Julkinn sktori Lähtt: Suomn Pankki ja Tilastokskus. ja pysyy nnustajanjakson lopun muuttumattomana. Runsaiksi arvioidut yksityistämistulot, joilla olttaan lyhnnttävän valtion vlkaa, vauhdittavat korkomnojn vähnmistä. Talouskasvun jatkussa nopana valtion taloutn alkaakin muodostua ylijäämää vahvistava dynamiikka. Vuonna EMU-vlan suhd brutto- kansantuottsn pinn jo 3 prosntin tuntumaan. Mnojn kasvu pysyy maltillisna. Kotitalouksin saamat sosiaalituudt ja avustukst kasvavat kokonaisuutna muuhun tulokhityksn vrrattuna hitaasti, sillä työllisyystilantn kohnminn vähntää työttömyyskorvauksia, ivätkä valtion muutkaan tulonsiirrot tänä vuonna kotitalouksill kasva. Tänä ja nsi vuonna myös läkmnojn kasvu on hidasta kansanläkkidn prusosan pinntämisn takia. Julkisn kulutuksn kasvu sn sijaan kiihtyy himan nnustpriodin loppupuollla, kun julkisn sktorin palkkojn nousu noputuu ikä valtion ja kuntin oltta nää vähntävän työvoimaansa. Myös invstoinnit lpyvät kuntin rahoitustilantn kohntussa. Kaikn kaikkiaan julkist prusmnot suhtssa BKT:hn vähnvät nnustpriodin aikana lähs 5 prosnttiyksikköä. Tänä vuonna valtion vrotulot kasvavat nopasti, mihin vaikuttaa vähäisksi jäänidn vronkvnnystn ja vropohjin nopan kasvun ohlla s, ttä vuodn 999 optiotulojn ja pääomavoittojn vrot tulvat maksttaviksi vasta vuonna. Vronkvnnystn takia valtion tulo- ja varallisuusvron kasvu hidastuu tuntuvasti vuosina. Välillistn vrojn kasvu on niin ikään suhtllisn hidasta, kun vuodn olttut vronkvnnykst vähntävät rityissti tuotvrojn tuottoa. Vronkvnnykst ivät vaikuta kuntin tuloihin, joidn kasvua vauhdittaa valtionosuuksin kasvu. Sosiaaliturvarahastojn maksutulot kasvavat lähs Taulukko 3. Julkisn taloudn rahoitustasapaino, % BKT:stä Tulot 55, 5,7 5, 53,8 5,3 5, Mnot 56,6 53,5 5, 9,6 7,6 6, Prusmnot 5, 9,7 8, 6,3,8 3,8 Nttoluotonanto,5,3,3,,7 5, Valtio 3,7,5 -,6,,3,7 Kunnat,7,3 -,,,, Sosiaaliturvarahastot,8 3, 3, 3, 3, 3, Prusjäämä,7 5, 5,8 7,5 7,5 7, Julkisn taloudn vlka 5, 9, 7,,9 35, 3,9 Valtionvlka 65,8 6, 57, 8,3,6 33,6 Euro & talous /

11 palkkasumman mukaissti, sillä maksuprustt supistuvat vain vähän. Niidn omaisuustulot myös lisääntyvät, mutta valtaosa sijoitusvarallisuudn tuotosta jää dlln kirjautumatta kansantaloudn tilinpidon mukaisiin lukuihin. Vropohjin nopa kasvu ja korkomnojn pinnminn vlkaantumisn vähtssä mahdollistavat sn, ttä valtiontalous vahvistuu, vaikka vrotus kvn. Hallitusohjlman mukaist tulovronkvnnykst, joidn olttaan kasvavan 3 mrd. markkaan vuosittain vuosina ja, tuottavat runsaan prosnttiyksikön alnnuksn kotitalouksin kskimääräisn tulovroastsn (kuvio 5). Koko kansantaloudn kskimääräinn vroast aln yhtnsä saman vrran. Vrorasitukssta on purttu sitn vasta pini osa siitä kiristyksstä, jonka lamavuodt aihuttivat. Kuvio 5. Vroastt % Vrot ja sosiaaliturvamaksut yhtnsä, % BKT:stä. Kotitalouksin välittömät vrot + työntkijöidn sosiaaliturvamaksut, % palkkasummasta Lähtt: Suomn Pankki ja Tilastokskus. Vaihtotasn ylijäämä kasvaa Vuonna 999 kauppatasn ylijäämä oli noin 65 mrd. markkaa, mikä oli 9 % bruttokansantuottsta. Vuonna kauppatasn ylijäämän nnusttaan suurnvan noin 79 mrd. markkaan vinnin voimakkaan kasvun ja vaihtosuhtn paranmisn surauksna. Sama khitys jatkuu koko nnustjakson. Kauppatasn khitys hallits vaihtotasn khitystä, sillä muidn rin yhtnlasktun alijäämän uskotaan säilyvän lähs nnallaan nnustpriodin ajan. Palvluidn tasn alijäämän nnusttaan himan pinnvän vuodksi arvioidusta lähs 6 mrd. markasta. Palvluidn tilastointiin liittyy kuitnkin onglmia, sillä simrkiksi titoliiknnalan yritystn palvluidn vinnin tilastointi on onglmallista. Tuotannontkijäkorvaukst (lähinnä korot ja osingot) olivat noin 6 mrd. markkaa alijäämäist vuonna 999. Vaikka vaihtotasn yhä jatkuva ylijäämä pinntää ulkomaisn vlan korkomnoja, ovat ulkomaisill osakknomistajill maksttavat osingot samaan aikaan dlln kasvussa. Nttomääräissti tuotannontkijäkorvaustn arvioidaan säilyvän noin 7,5 mrd. markkaa alijäämäisinä koko nnustjakson ajan. Tulonsiirtojn alijäämän nnusttaan himan kasvavan nnustvuosina lähinnä EU-jäsnyytn liittyvin maksujn takia. Vaihtotas oli 38 mrd. markkaa ylijäämäinn vuonna 999. Vuonna vaihtotasn ylijäämä kasvaa lähs 5 mrd. markkaan, mikä on noin 6 % bruttokansantuottsta. Vuonna ylijäämä on 7 % ja vuonna jo 8 % bruttokansantuottsta. Vaihtotasn ylijäämä pinntää ulkomaista nttovlkaa, jonka määrä oli vuodn 999 lopulla noin 6 mrd. markkaa (ilman ulkomaalaistn omistamia pörssiosakkita). Kotitalouksin rahoitusjäämä muuttuu livästi alijäämäisksi voimakkaidn asuntoinvstointin vuoksi. Sn sijaan varsinkin julkinn sktori mutta myös yrityssktori on slvästi ylijäämäinn. Bruttokansantuottsn suhtutttu ylijäämä kasvaa kummallakin sktorilla nnustpriodin loppua kohdn. Luotonannon kasvu dlln ripätä Uusin luottojn korot ovat kääntynt nousuun pankkin kirästä kilpailusta huolimatta. Suomssa toimivin pankkin korkomarginaali on jo nyt EU-alun kskiarvoa kapampi. Uusin luottojn korko vakiintuu nnustpriodin aikana,5 prosnttiin. Koko luottokannan kskikorko lask nnustpriodin alun 5, prosntista 5, prosnttiin. Talltustn korkojn olttaan lähtvän pinn nousuun, sillä.6. alkava muutos talltuskorkojn vrotuksssa johtan jonkinastisn talltuskilpailuun pankkin välillä. Talltustn käyttöön sijoituskohtna vaikuttaa kuitnkin Euro & talous /

12 rahastojn ja muidn sijoituskohtidn tuottojn khitys ja niidn saama suosio. Talltustn määrän uskotaankin lisääntyvän voimakkaasta talouskasvusta ja hyvästä tulokhityksstä huolimatta maltillist 3,5 % tänä vuonna ja prosntin vauhtia vuosina ja. Talltustn khitys saattaa kuitnkin osoittautua nnakoitua voimakkaammaksi, kun ottaan huomioon koko taloudn kasvukuva. Luotonannon kasvu jatkuu dlln voimakkaana, vaikka on hidastumaan päin. Yritysluottojn kysyntää ylläpitävät taloudn hyvät kasvunäkymät, jotka piristävät yritystn invstointja. Yrityksill myönnttyjn uusin luottojn kasvuvauhti kuitnkin hidastuu nnustjakson loppua kohdn, sillä yritystn lainanottotarv vähn hyvän kannattavuuskhityksn surauksna. Pankkin kilpailu yrityssktorilla jatkuu kiränä. Luotonanto kotitalouksill kasvaa nnustpriodin aikana dlln voimakkaasti. Kasvuksi nnusttaan % vuonna, mutta vauhti hidastuu 7 prosnttiin vuonna. Khityksn taustalla on dlln asuntoluottojn voimakas kasvu. Kotitalouksin ottamin asuntoluottojn kasvuvauhdin nnusttaan kuitnkin vaimnvan vakioissta korko-oltukssta huolimatta, sillä asuntojn hintataso on jo kohonnut vrrattain korkaksi suhtssa muihin hintoihin ja kotitalouksin käytttävissä olviin tuloihin, ja myös kotitalouksin vlkaantunisuus on kasvanut. Kotitalouksin tulojn ja ostovoiman kasvun jatkuminn nopana jo usan vuodn ajan on mrkinnyt sitä, ttä kotitalouksilla on kulutuksn kasvusta ja normaalista talltussäästämisstä tinkimättä ollut mahdollisuuksia myös tuottaviin sijoituksiin. Kskisin muutos kotitalouksin rahoitusvaroissa onkin viim vuosina ollut osakomistustn voimakas paisuminn. Osakkurssin ja asuntojn hintojn nousu on osaltaan lisännyt kotitalouksin kulutusmahdollisuuksia. Mahdollinn pörssikurssin mrkittävä lasku aihuttaisi sn sijaan varallisuusvaikutuksn kautta kulutuskysynnän ja invstointin vaimnmista prusnnustsn vrrattuna. Ennustn riskiarvio: taloudn tasapainoinn khitys joutuu kotuksll Alhainn korkotaso, hikntynyt valuutta, yritystn kvyt likviditttitilann, valtiontaloudn ylijäämä, kotitalouksin luottojn nopa kasvu, asuntojn hintojn nousu, maailmankaupan kasvun noputuminn ja vintihintojn nousu ovat suurimmat riskit taloudn tasapainoisn khityksn kannalta. Näidn tkijöidn yhtisvaikutus näkyy nnustssa mm. palkkapainidn kasvuna. Vaikka olosuhtt ovat otollist, i uhkaava ylikuumntuminn saa vilä nnustvuosina ylivaltaa. Syksyn 999 nnustn mukainn riskiarvio on dlln ajankohtainn mutta sitn, ttä riskit painottuvat voimakkaamman kasvun ja inflaation suuntaan. Viimaikaisn korkojn nousun ja valuuttakurssin hikntymisn vaikutuksia on hahmotltu rillisllä lasklmalla (khikko ). Prusnnuststa poikkavan korko- ja kurssikhityksn vaikutuksia on nnustssa pyritty arvioimaan osaltaan myös vaihtohtoislla nnustlla. Sn mukaan Suomn kansantaloudn khitys, rityissti kustannus- ja hintakhitys, olisi slvästi tasapainoismpaa, mikäli korkotaso nousisi uroalulla markkinaodotustn mukaissti. Ylikuumnmisn riski vähnisi mrkittävästi, mikä johtuu mm. prusnnustssa sitttyä maltillismmasta asuntojn hintojn khityksstä ja palkkakustannustn hitaammasta noususta. Edllä on kiinnittty huomiota kotitalouksin vlkaantumisn ja rahoitusvarojn muutoksiin, jotka saattavat vaikuttaa mrkittävästi kulutus- ja säästämiskäyttäytymisn. Alhaisn korkotason jatkuminn pitkään kiihdyttää näitä muutoksia ja saattaa johtaa sllaistn hintakuplin syntymisn, joidn purkautumisn vaikutukst olisivat mrkittävä uhka Suomn taloudn vakaall kasvull. Suurin riski kohdistuu asuntomarkkinoihin ja osakkidn hintoihin, joidn liiallinn nousu ja sitä suraava romahdus hijastuisi päilmättä nopasti myös kotimaisn kysyntään ja työllisyytn. Riskit ivät liity plkästään nopampaan kasvuun ja hintojn nousuun. Maailmantaloudn kskinn ngatiivinn riski on dlln mahdollinn Yhdysvaltain taloudn äkkipysähdys. Myös Japanin taloutn viim vuosina liittynt riskit kasvun jatkumissta hitaana ovat dlln ajankohtaisia. Maailmantaloudn kasvunäkymin totutuminn on kskinn tkijä suotuisan nnustn totutumisn kannalta. Näistä kasvun hidastumisn liittyvistä riskistä suraa, ttä nnustjakson loppua kohdn kasvuriskit ovat jotakuinkin tasapainossa. Lähiaikojn inflaation hidastuminn prustuu nnustttuun öljynhinnan laskuun. Tähän oltuksn sisältyy öljymarkkinoidn viimaikaisn Euro & talous /

13 Khikko. Ohjauskoron noston ja valuuttakurssin hikntymisn vaikutuksista Huhtikuun 7. päivänä EKP:n ohjauskorko nostttiin 3,75 prosnttiin. Jos lyhyt markkinakorko vakioidaan toukokuun alun tasoll ja pitkä korko kiinnittään tuolloistn korko-odotustn mukaisll urall, nous 3 kuukaudn uribor, prosnttiin ja 5 vuodn obligaatiokorko 5,5 prosnttiin. Kun uron dollarikurssi kiinnittään saman ajankohdan tasoill, jää s noin 8 % hikommaksi kuin nnustssa ja Suomn kauppapainoinn valuuttaindksi muodostuu noin 3 % hikommaksi kuin nnustssa. Voidaan arvioida, ttä korkojn nousun vaikutus Suomn kasvuun ja inflaatioon on vähäismpi kuin totutunut valuuttakurssimuutos. Valuutan lisähikknminn on sitn vartn- otttava näkökohta nnusttta arvioitassa, tnkin kun hikknmistrndi on jatkunut jo vuodn 999 alusta. Kaikkiaan korko- ja kurssioltustn tarkistamisn vaikutukst Suomn kasvu- ja inflaationnustsn olisivat yksinkrtaisn, Suomn taloutta käsittlvän lasklman mukaan suuruusluokaltaan suraavat. Vinnin voimistumisn ansiosta BKT:n kasvu noputuisi,, prosnttiyksikköä vuosittain. Vinnin kilpailukykytu lisäisi kasvua siis nmmän kuin koron nousun kotimaista kysyntää jarruttava vaikutus sitä hidastaisi. Inflaatio kiihtyisi markkamääräistn ulkomaankaupan hintojn nousun vuoksi noin, prosnttiyksikköä vuosittain. khityksn valossa pävarmuutta. Tulvaisuudssa valuuttakurssin vaikutukst ovat palkkakhityksn ohlla kskisiä arvioitassa hintariskjä. Riskit ovat inflaatioon vaikuttavin tkijöidn osalta kasvant nopamman inflaation suuntaan, vaikka työmarkkinoidn i arvioidakaan kiristyvän mrkittävästi työvoiman saatavuudn näkökulmasta. Talouspolitiikka Vahvana jatkuva talouskasvu ja uroalun kskiarvoa nopampi inflaatio dllyttävät tiukkaa talouspolitiikan kokonaislinjaa Suomssa lähivuosin aikana. Euroalun yhtinn rahapolitiikka on korkojn noususta huolimatta ollut Suomn kannalta kvyttä, ja vaikka rahapolitiikka dlln kiristyisikin, pysyy s Suomn talouspoliittisiin tarpisiin nähdn kvänä. Näin olln harjoitttava kotimainn finanssipolitiikka ja työmarkkinat ratkaisvat suurlta osaltaan, jatkuuko työllisyydn myöntinn khitys ja vaimnko inflaatio. Samanaikaissti on välttämätöntä rakntllisilla toimnpitillä poistaa taloudn ja työllisyydn kasvua haittaavia tkijöitä. Ansiotulojn kirä vrotus on kskinn. Hallitusohjlman mukaist vronkvnnykst ovat vrrattain vähäist. Ennustlasklmat osoittavat, ttä valtiontaloudn rakntllinn ylijäämäisyys voitaisiin saavuttaa ohjlmassa oltttua suurmmillakin vronkvnnyksillä. Myöskään vlka-astn alntamistavoit i vaarantuisi, mikäli yksityistämistulot kasvavat nnusttulla tavalla. Yksityistämistulojn olttaan olvan nnustvuosina yhtnsä noin % suhtssa BKT:hn. Kansantaloudn vrorasituksn pinntäminn voimakkaan talouskasvun aikana kuitnkin dllyttää, ttä finanssipolitiikassa ja tuloratkaisuissa noudattaan vastaavasti tiukmpaa linjaa. Parhaitn työllisyyttä tukisivat maltillist tuloratkaisut, oli nuvottlujärjstlmä liittokohtainn tai kskittty. Työllisyydn kannalta myös vrotuksn kvntäminn on kskistä, mutta finanssipolitiikan (ml. vropolitiikan) liikkumavapaus on syytä säilyttää varsinkin uro-oloissa työmarkkinaratkaisuista riippumatta. Vronkvnnyksiä voitaisiin kohdistaa sitn, ttä vrokiilan kapnminn lisäisi työvoiman tarjontaa samalla, kun työvoiman kysyntä maltillistn palkankorotustn myötä lisääntyisi. Vronkvnnystn kysyntävaikutusta jouduttaisiin nutraloimaan mnoja likkaamalla. Erityissti valtion mnolinjauksissa tulisi varoa, tti muita mnoriä kasvatta työllisyys- ja korkomnojn vähntyssä. Kvään palkkasopimukst olivat nsimmäist rahaliiton oloissa thdyt. N nostivat sopimuspalkkoja nmmän kuin uroalulla kskimäärin. Liittokohtaisn tulosopimuskirroksn lopputulos oli kuitnkin kansantaloudn tasapainoisn khityksn suhtn kohtuullinn. Euro & talous / 3

14 Kuvio 6. Odotttu 3 kuukaudn korko 8.. % Euroalu. Yhdysvallat Lähd: Suomn Pankki. Liittokohtaisiin usan vuodn sopimuksiin sisällytttiin kuitnkin htoja, jotka voivat vaikuttaa suraavin työsopimustn tkmistä skä synnyttää uudlln jo taaks jäänksi luultua palkkojn ja hintojn kirrttä. Ennustssa arvioitu palkkojn nousu johtaa yksikkötyökustannustn nousun kiihtymisn ja inflaation jatkumisn slvästi uroalun kskiarvoa ja hintavakaustavoittta nopampana. Suraavalla sopimuskirrokslla nimllistn palkankorotustn tulisi jäädä rittäin maltillisiksi, jotta kustannustn nousu i jatkuisi nopampana kuin kilpailijamaissa ja jotta taloudn ylikuumnminn voitaisiin stää. Markkinaodotuksiin prustuva nnust Suomn taloudllissta khityksstä vuosina Tässä sitttävä lasklma poikkaa dllä sittystä prusnnuststa rahapolitiikan osalta, sillä korot ja valuuttakurssit on laskttu markkinaodotustn prustlla (khikko 3). Muuttumattomaan rahapolitiikkaan prustuva prusnnust tuo sill vallitsvat inflaatiopaint. Markkinaodotuksiin prustuva nnust saattaa olla tässä tilantssa ralistismpi. Kysyntä Vintinäkymät ovat tässä lasklmassa koko nnustn kattaman ajan varsin suotuisat. Vinnin kasvu yltää prosnttiin vuonna, ja vuonna kasvuvauhdiksi nnusttaan 8 % ja vuodn vauhdiksi 7 % (taulukko 5). Vinnin prusnnusttta himan nopampi kasvu tänä ja suraavana vuonna johtuu vinnin ntistä parmmasta kilpailukyvystä. Vintimarkkinoidn kasvu on oltttu samaksi kuin dllä sittyssä prusnnustssa. Myös tuonnin kasvu jatkuu tämän nnustn mukaan voimakkaana, mutta kuitnkin hiukan vaimampana kuin prusnnustssa. Tämä johtuu siitä, ttä kotimaistn tuotannollistn invstointin kasvuvauhti hidastuu. Yksityistn invstointin kasvuvauhdin hidastumisn syynä on korkojn nousu nnustvuosina. Prusnnustsn vrrattuna kiintät invstoinnit kasvavat,5 prosnttiyksikköä hitaammin vuonna ja,5 prosnttiyksikköä hitaammin vuonna. Vuodn aikana koronnousu tasaantuu ja invstointin kasvuvauhti himan noputuu, vaikka pysyykin kuitnkin prusnnustssa sitttyä hitaampana li noin 6 prosntissa. Koron nousu näkyy myös yksityisn kulutuksn kasvuvauhdin hidastumisna. On luultavaa, ttä koronnousuodotukst näkyvät nimnomaan kstokulutushyödykkidn kysynnän vähnmisnä. Yksityisn kulutuksn kasvuvauhti tulisi nnustn mukaan olmaan vuosina ja noin,5 prosnttiyksikköä hitaampaa kuin prusnnustssa. Vastaavasti kuin invstointinkin tapauksssa vuonna roja i nää ol havaittavissa. Suurimmat rot nnustidn välillä löytyvät kulutuksssa ja invstoinnissa vuosin ja aikana, ja tämä näkyy luonnollissti bruttokansantuottn kasvussa. Vuonna kasvuksi tulisi lähs 5 % ja suraavan vuodn aikana % li himan vähmmän kuin prusnnustssa. Jälln vuonna kasvuvauhti olisi sama li %. Asuinraknnusinvstointja ja asuntojn hintoja koskvat nnustkuvat poikkavat slkästi toisistaan. Asuinraknnusinvstointin kasvuvauhti on noin 3 prosnttiyksikköä pinmpi Euro & talous /

15 Khikko 3. Markkinaodotuksiin prustuvan nnustn oltukst Prusnnustssa lyhyt markkinakorko pysyy vakioisna 3,7 prosntissa, kun taas odotustn mukaan s tul nousmaan vuodn loppuun mnnssä noin 5,3 prosnttiin. Dollarin ja markan välinn valuuttakurssi pysyy prusnnustssa tasolla 6,6, kun taas odotustn mukaan s tul huhtikuun lopun hikommalta lähtötasolta himan vahvistumaan tasoll 6,33 vuodn loppuun mnnssä (taulukko ). Muita kansainvälistä taloutta koskvia oltuksia i ol muutttu vrrattuna prusnnustsn. Sama pät julkista taloutta koskviin oltuksiin. Tuottokäyrän muoto stimoitassa riippuu stimointimntlmästä ja valituista arvopaprista. Korkojn aikarakntn määritlmästä ja stimoinnista tarkmmin sim. John Y. Campbll, Andrw W. Lo and A. Craig MacKinlay: Th Economtrics of Financial Markts. Princton Univrsity Prss (997). Estimoidut korko- ja valuuttakurssiurat vaihtohtoisssa nnustssa Markkinaodotukst voidaan päätllä korkojn aikarakntsta, joka kuvaa maturittiltaan rimittaistn lainasopimustn (tyypillissti joukkolainojn) tuottoja tittynä ajankohtana. Korkojn aikaraknn (tuottokäyrä) on stimoitava rahamarkkinoidn nollakuponki-instrumnttin koroista ja kupongillistn joukkovlkalainojn notrauksista. Aikaraknn voidaan stimoida usista ri mallivaihtohdoista ja tässä yhtydssä on päädytty niin kutsuttuun Nlsonin Siglin mntlmään. Vaihtohtoisssa nnustssa on siis stimoitu yllä kuvatulla tavalla korkojn aikarakntt li uron koron ja Yhdysvaltain dollarin koron tuottokäyrät. Suraavaksi tuottokäyrästä voidaan johtaa skä lyhyn ttä pitkään korkoon kohdistuvat markkinaodotukst. Lisäksi tidtään, mikä on tämänhtkinn uron ja dollarin (tai dollarin ja markan) välinn valuuttakurssi. Tätä titoa skä molmpin valuuttojn korkojn tuottokäyriä hyväksi käyttän voidaan siis laska markkinoidn odottama valuuttakurssi tästä htkstä tnpäin. Kuviosta 6 nähdään 8.. stimoidut uron ja Yhdysvaltojn dollarin lyhyisiin korkoihin kohdistuvat markkinaodotukst. Euron lyhyn koron odottaan nousvan, kun taas dollarin koron odottaan laskvan. Aivan viimaikaisn khityksn valossa dollarin koron odottaan nousvan lyhyllä aikavälillä, mutta sittn jälln laskvan. Markkinakorkojn ja valuuttakurssin odotttujn muutostn lisäksi tul ottaa vilä suraavat tkijät huomioon. Ensinnäkin, koska uron ja dollarin välinn valuuttakurssi muuttuu, niin myös kauppapainottinn valuuttakurssiindksi muuttuu. Euron olttaan nnustssa muuttuvan vastaavalla tavalla myös muihin uroalun ulkopuolisiin valuuttoihin nähdn. Taulukko. Markkinaodotuksiin prustuvan nnustn oltukst Suomn vintimaidn tuonti, pros.muutos 5,8,, 8,7 8, Suomn tuontihinnat, pros.muutos 3,, 7,5,,7 Hlibor/uribor, 3 kk, % 3,6 3,,,9 5,3 Valtion vrollisn 5 vuodn obligaation korko, %,3, 5, 5, 5,5 Suomn kauppapainoinn valuuttakurssi-indksi Suomn markka / Yhdysvaltain dollari 5,3 5,58 6,39 6, 6,3 Euro & talous / 5

16 Taulukko 5. Markkinaoltuksiin prustuvan nnustn kskist tulmat Kysyntä ja tarjonta 998 vuodn 995 hinnoin Prosnttimuutos dllisvuotissta Bruttokansantuot 5, 3,5,9,, Tuonti 8,5 3, 6,7 6,3 6,7 Vinti 9,3 7,, 7,8 6,9 Yksityinn kulutus,6,9,7,9 3, Julkinn kulutus,5,3,,3, Yksityist kiintät invstoinnit 9,6 7, 5,,3 5,9 Julkist invstoinnit -, -6,3 -,3,5,9 Varastojn muutos ja tilastovirh, % dllisn vuodn kokonaiskysynnästä,,7,,, Kokonaiskysyntä 5,9 3,5 5,3,6,7 Kotimainn kokonaiskysyntä,3,7,5,9 3, Taloudn kskist tasapainoluvut Prosnttimuutos Kuluttajahintaindksi,,,9,,6 Ansiotaso 3,5,6,6,, Työn tuottavuus 3,, 3,,,9 Yksikkötyökustannukst,3,8,,,8 Työllist, 3,3,,9, Työllisyysast, 5 6-vuotiaat, % 6, 66, 66,8 68, 69, Työttömyysast, %,,, 9, 8, Tavaroidn ja palvluidn vinnin hinta,3 5,7 5,,,9 Vaihtosuhd,7 5,,8,, % BKT:stä, kansantaloudn tilinpidon käsittin Kansantaloudn vroast 6, 6, 5,7,7 3,9 Julkisyhtisöjn nttoluotonanto,3,3,,6,9 Kauppatas 9,7 9,,,, Vaihtotas 5,7 5,3 6,6 7,9 8,8 Talltuspankkin uusin luottojn kskikorko, %,8 3,9,7 5, 5, Euro & talous / 6

17 vuosina ja kuin prusnnustssa. Asuntojn hinnoissa ro nnustidn välillä on viläkin slvmpi, sillä vuonna hintojn nnusttaan nousvan runsaan prosntin, kun prusnnustssa nousuksi nnusttaan vilä 5 %. Vastaavanlainn khitys nähdään myös tänä vuonna. Suurhkot rot johtuvat skä asuntoinvstointin ttä asuntojn kysynnän suursta korkojoustosta, li korkojn nousu näkyy kohtalaisn nopasti ja voimakkaasti asuntoinvstoinnissa ja asuntojn kysynnässä. Vuodn aikana nnustidn välillä i nää ol suuria roavuuksia. Työllisyys, palkat ja hinnat Prusnnustn ja markkinaodotusnnustn nnustkuvat roavat toisistaan inflaation osalta. Korkojn nousu vaimntaa slvästi hintojn nousua, ja kuluttajahintaindksin nousuvauhti hidastuu slvästi all prosntin (kuvio 7). Kuluttajahintojn nousu jää vuosina ja ½ prosnttiyksikköä hitaammaksi kuin prusnnustssa. Työllisyydn khityksn suhtn nnustt ivät juuri poikka toisistaan. Työttömyysastn alnminn on vaihtohtoisssa nnustssa kuitnkin hivnn hitaampaa. Yksikkötyökustannustn nousuvauhti koko taloudssa on prusnnustssa sitttyä hitaampi, mutta dlln kuitnkin suurmpi kuin uroalulla kskimäärin. Markkinaodotuksiin prustuvan nnustn hitaampi inflaatio ja vaimammat inflaatio-odotukst johtavat vähäismpään sopimuspalkkojn nousuun ja sitn myös maltillismpaan ansiotasokhityksn nnustvuosina. Kuvio 7. Kasvu ja inflaatio Prosnttimuutos dllisvuotissta Totutunut. BKT, prusnnust 3. BKT, markkinaodotuksiin prustuva nnust. Kuluttajahintaindksi, prusnnust 5. Kuluttajahintaindksi, markkinaodotuksiin prustuva nnust Lähtt: Suomn Pankki ja Tilastokskus. Ulkoinn tasapaino ja julkinn talous Markkinaodotustn huomioon ottaminn nnustssa i muuta yliskuvaa ulkoissta tasapainosta. Kauppatasn ylijäämä kasvaa koko nnustpriodin ajan. Vaihtotasn ylijäämän nnusttaan kasvavan sitn, ttä s on vuonna jo liki 9 % bruttokansantuottsta. Julkinn sktori ja yrityssktori ovat prussnnustssa sittyn tavoin slvästi ylijäämäisiä. Kotitalouksin rahoitusjäämä muuttuu alijäämäisksi vasta vuonna, toisin kuin prusnnustssa sittään. Syynä tähän ovat laimammat asuntoinvstoinnit mm. korkampin lainanhoitokustannuksin vuoksi. Julkisn taloudn osalta markkinaodotuksiin prustuva nnust on hyvin lähllä prusnnustssa sitttyä. Julkisn sktorin EMU-vlka pysyy vaihtohtoisssa nnustssa marginaalissti suurmpana kuin prusnnustssa. Asiasanat: inflaatio, rahapolitiikka, taloudllinn tilann, nnust Euro & talous / 7