1. Ehdotettuja päästövähennystoimenpiteitä

Transkriptio

1 Parlamntaarinn liiknnvrkon rahoitusta arvioiva työryhmä LIITE 3. Ehdotttuja päästövähnnystoimnpititä ja mnillään olvia toimnpititä 1. Ehdotttuja päästövähnnystoimnpititä 1.1 Päästövähnnystoimnpitidn kartoitus Tässä muistiossa kuvataan mahdollisia päästövähnnystoimnpititä skä niidn vaikutuksia ylisllä tasolla. Toimnpitt on koottu sidosryhmäkuulmisn ja aikaismmin laadittujn slvitystn (mm. Hyyrynn 2013) hdotustn pohjalta. Toimnpitt on ryhmitlty nrgia- ja ilmastostratgiassa käyttyn jaottlun mukaan liiknnjärjstlmän nrgiathokkuutn vaikuttaviin toimnpitisiin, ajonuvojn nrgiathokkuutn liittyviin toimnpitisiin ja biopolttoainidn käyttöä distäviin toimnpitisiin. Osa toimnpitistä sisältyy valmistilla olvaan kski ilmastopolitiikan suunnitlmaan. Toimnpitidn päästövähnnyspotntiaalia on arvioitu karkasti astikolla pini päästövähnnyspotntiaali (+), kskisuuri päästövähnnyspotntiaali (++) ja suuri päästövähnnyspotntiaali (+++). Toimnpitidn kustannuksia on vastaavasti arvioitu astikolla pint kustannukst ( ), kskisuurt kustannukst ( ) ja suurt kustannukst ( ). Kustannuksilla tarkoittaan tässä yhtydssä lähinnä valtiontaloudllisia kustannuksia. Päästövähnnyspotntiaalia ja kustannuksia i ol tässä vaihssa yhtismitallistttu, ikä kustannuksia ol ritlty sn mukaan, mill taholl kustannuksia syntyy. Osa arvioista prustuu aikaismmin laadittuihin slvityksiin, osa LVM:n ja VM:n virkamistn asiantuntijanäkmyksiin. Arviot ovat vain suuntaa-antavia ja niidn totutumisn vaikuttavat mont ri pävarmuustkijät, simrkiksi s, missä mittakaavassa totutttaisiin. Ajonuvojn nrgiathokkuustoimin kustannukst ja kannattavuus riippuvat paljolti siitä, mitn fossiilisn nrgian hinta khittyy. Lisäksi on huomioitava, tti päästövähnnyskinojn mahdollisia muita hyötyjä (sim. kansantrvys. liikntn sujuvuus) ol arvotttu.

2 1.2 Liiknnjärjstlmän nrgiathokkuus Liiknnjärjstlmän nrgiathokkuudn parantaminn koostuu monipuolisista kinoista, jolla voidaan vaikuttaa kulkumuotojakaumaan ja liikntn kysyntään. Kulkumuotojakauma li s, millä kulkumuodolla ihmist liikkuvat ja tavaroita kuljttaan on olllinn sn vuoksi, ttä ri liiknnmuotojn nrgiankulutus ja päästöt ovat rilaisia. Liikntn kysynnällä on vaikutusta liiknnsuorittsn li liikntn kilomtrimäärään tityssä ajassa, jolla puolstaan on vaikutusta liikntn nrgiankulutuksn ja tätä kautta päästöihin Kulkumuotojakaumaan vaikuttaminn vaihtohtoja yksityisautoilull Laaja-alaist kulkumuotojakaumaan vaikuttavat kinot Toimnpid Päästövähnnys potntiaali Kustannuks t Aikataulu Lisätitoja / vastuutaho Tiiviimpi kaupunkiraknn (distää kävlyä, pyöräilyä ja joukkoliiknnttä). - MAL-sopimustn ja kaavoituksn viranomaisyhtistyö n kautta disttään tiiviimmän kaupunkirakntn khitystä kaupunkisutujn suunnittlussa, mm. täydnnysrakntam islla, kskustn, alakskustn ja joukkoliikntn solmukohtin hyödyntämisllä asumisn, työpaikkojn ja palvluidn sijaintina. - MAL-sopimustn sitovuutta vahvisttaan ++ Jatkuva / Vastuu pääasiassa kunnilla ja maakunnilla. Valtiolla roolia mm. MAL-sopimustn skä alullistn liiknnjärjstlmäs uunnitlmin ja aluidnkäytön suunnitlmin tkmisn osallistumisn kautta. Edllyttää tiivistä yhtistyötä kuntin, maakuntin ja valtion välillä. Enrgiathokas yhdyskuntaraknn vähntää myös muita liikntn ympäristöhaittoja ja yhdyskuntatknist n järjstlmin kustannuksia. Informaatio-ohjaus liikntn päästöistä ja vroista, kävlystä ja pyöräilystä, auton valinnasta, ajotavasta ja ++ (riippuu panostukssta nykytilantsn vrrattuna) Jatkuva /

3 muista kulkumuodoista - Motivan / Liiknnviraston (Liikkumisn ohjaus) ja Trafin tidottamisn thostaminn. Huolhditaan, ttä toiminta on vaikuttavaa myös toiminnan siirtyssä maakuntauudistuks n myötä maakunnill - Kuluttajamarkkinoin nin ohjistuksn khittäminn - Koulutuksn khittäminn / (ajokorttidirktiivin tutkintovaatimukst ) Työmatkakuluvähnnyksn muutos - vähnnys kilomtrin prustlla kulkutavasta riippumatta distäisi muidn kulkumuotojn kuin hnkilöauton käyttöä työmatkoilla - kokonaisvähnnyst ason uudllnarviointi ++ Mahdollist a totuttaa nopasti Voi hikntää työvoiman liikkuvuutta, mutta mallia on jossain määrin mahdollista säätää huomioimaan syrjäsutujn pitkät matkat ja työllistymisn kannalta vaikat alut. Kilomtripohjainn malli voi olla porrastttu tms. Pysäköintidun vrottaminn + Totutusmahdollisu utta i ol slvittty Laki liikntn palvluista: distää titojn avaamista ja tidon parmpaa hyödyntämistä (distää julkisn hnkilöliikntn hyödyntämistä ja liikntn uusin palvluidn syntymistä). + Jatkuva / Lainsäädäntömuuto kst ovat valmistlussa.

4 Rakntamisn autopaikkanormista luopuminn / pyöräpaikkojn lisääminn + Päätöksntkovalta kunnilla Kävlyn ja pyöräilyn distäminn Toimnpid Päästövähnnys potntiaali Kustannuks t Aikataulu Lisätitoja / vastuutaho Pyörätivrkon kunnossapito ja parantaminn kaupungissa / pyöräilyn laatuväylävrkoston khittäminn Varataan valtion talousarviossa mrkittävä rahoitus pyöräliikntn ja väylin skä kävlyrittin khittämisn / Laadukkaan valtion omistaman pyörätivrkon totutus taajamin välill tihimmin asutuilla aluilla Kaupunkipyöräjärjstlmin tukminn ++ Valtion kustannukst riippuvat mm. kunnill osoitttavan mahdollisn invstointitu n määrästä. Valtion omat kustannukst mm. valtion ylläpitämin pyörätidn khittämisst ä. Mukana nrgiaja ilmastostr atgiassa, mutta rahoitusta i ol varattu talousarvi oon. Enrgia- ja ilmastostratgiass a kävlyn ja pyöräilyn tavoittksi astttiin 30 prosntin kasvu näidn matkojn määrissä vuotn 2030 mnnssä. Edllyttää kuntin (rityissti suurimpin kaupunkisutujn), valtion ja muidn toimijoidn yhtistyötä. Pyörin liityntäpysäköinti ja säilytysmahdollisuudt asmilla Taloudllist tut MALsopimustn tyyliin ja sudullinn suunnittlu Pyörin kuljttamista junissa khittään Kävlyä ja pyöräilyä tukva lainsäädäntö Sähköavustistn pyörin hankintatuki (ostostli tai liittäminn autojn romutuspalkkioon) Hyvin käytäntöjn ja titoudn lvittäminn

5 kuntin välillä Liikuntastlidn käyttö pyörähuoltoihin Tuka / kannustimia pyörillä tapahtuvan jakluliikntn khittämisn Joukkoliikntn distäminn Toimnpid Päästövähnnys potntiaali Kustannuks t Aikataulu Lisätitoja / vastuutaho Varataan valtion talousarviosta mrkittävä rahoitus joukkoliikntn infrastruktuurin khittämisn (valtiontuki). Kytkytyy suurimmilla kaupunkisuduilla MALsopimuksiin (valtion rahoitusta kohdnnttaisiin joukkoliiknnhankkisiin, joilla kaupunkiraknntta hyttävä vaikutus) Rautatiinvstointin priorisointi väyläinvstoinnissa ml. sähköistäminn Liityntäpysäköintipaikkojn lisääminn Asukas- ja yrityspysäköintipaikkojn vähntäminn hyvin joukkoliiknnyhtyksin varrlla ++ (Valtion talousarvion kannalta väyläinvstoi nnit ovat suuri mnorä. Invstoinnis sa huomioitava kuitnkin myös laajmmat taloudllist vaikutukst.) Valtion toimt liittyvät väyläinvstointihin ja liikntn tukiin skä lainsäädäntöön (simrkiksi laki liikntn palvluista). Pysäköinti pääasiassa kuntin päätäntävallassa. Tulvilla maakunnilla suuri vastuu julkisn hnkilöliikntn järjstämisstä.

6 Liikntn uusin palvluidn distäminn Toimnpid Päästövähnnys potntiaali Kustannuks t Aikataulu Lisätitoja / vastuutaho Lainsäädännön khittäminn uusia palvluja mahdollistavaksi, ml. EU-vaikuttaminn Jakamistaloutn prustuvin palvluidn distäminn, sim. yhtiskäyttöautot ja kimppakyydit. Yhtiskäyttöautojn distäminn tujn avulla: pysäköintipaikkojn lisääminn tuudt liiknnjärjstlyiss ä (määräaikainn joukkoliiknnkaist ojn käyttömahdollisuus, pysäköinti) Muu liiknn palvluna konsptin distäminn, sim. palvluidn kokilut/pilotit, kansainvälinn vaikuttaminn ym. mnillään olvat toimt liikntn palvluistumisn distämisksi + Jatkuva / + Jatkuva / + Jatkuva / Mnillään (mm. laki liikntn palvluista) Osa jakamistaloudsta tapahtuu markkinahtoissti, jotn slvitttävä tarkmmin, missä määrin valtion tuki tarpn. Yhtiskäyttöautojn osalta slvitttävä mm. määrittly ja ylisn lainsäädännön tarv. Määritlmäonglma stnä mahdollistn tuuksin suunnittlull. Edllyttää yhtistyötä ri hallinnonalojn välillä. Edllyttää yhtistyötä ri hallinnonalojn välillä ja julkisn ja yksityisn sktorin välillä.

7 1.2.2 Liikntn kysyntään vaikuttaminn autoilun thokkuus Liiknnjärjstlmän ja -infrastruktuurin thokkuus Toimnpid Päästövähnnys potntiaali Kustannuks t Aikataulu Lisätitoja / vastuutaho Sujuva liiknnjärjstlmä. Pitkäjäntinn liiknnjärjstlmäsuunnitt u valtakunnallislla tasolla. Liikntn ohjaus ja liiknninformaatio, jotka tukvat kapasittin thokasta käyttöä. Tivrkon tarkoituksnmukainn kunto distää liikntn sujuvuutta ja tätä kautta voi vähntää päästöjä Nopusrajoitukst ja nopusvalvonta (myös kskinopuksin valvonta) Taloudllinn ajotapa: koulutuksn ja tidottamisn lisääminn ++ Jatkuva / + Jatkuva / + Jatkuva / +++ Olisi nopasti totuttta vissa (tiliiknn lain uudistus mnillää n). + Jatkuva / Valtio valtakunnallislla tasolla, maakunnnat alullislla tasolla. Nopusrajoitustn alntamislla mahdollissti haitallisia vaikutuksia kuljtusktjujn kannalta (ajo- ja lpoajat vs. satamin toiminta).

8 Liiknnsuorittsn vaikuttaminn Toimnpid Päästövähnnys potntiaali Kustannuks t Aikataulu Lisätitoja / vastuutaho Polttoainvron korotus: sim. vuosittain maltillinn korotus, tarkistuspistissä päätös jatkosta +++ Esim. bnsiini +10 snt/l, disl +11 snt/l: vrotuotto n. 500 milj. ur Olisi nopasti totuttta vissa. Kilomtrikorvaukst: alntaminn todllisia kustannuksia vastaavall tasoll Valtion pysäköintipaikat maksullisiksi suurissa kaupungissa (ml. työpaikkapysäköinti) + Olisi nopasti totuttta vissa. + Olisi nopasti totuttta vissa. Kilomtrivro / valtion liiknnvrkon käytön hinnoittlu, km-pohjaisuus +++ Kilomtrivro ssa vastaava vrotuotto kuin polttoainvr ossa, mutta vronkantoku stannukst suurmmat Käyttööno tto i mahdollist a nopalla aikataulull a Edllyttää paikannusta Ruuhkamaksujn mahdollistaminn kaupunkisuduilla / sitominn päästöihin ++ Yksittäistn tidn/siltojn jn. titullit / sitominn päästöihin + Rajoittaan suuripäästöistn autojn pääsyä kaupunkin kskustoihin sim. arkisin ++

9 Raskaasn liikntsn ja jakluliikntsn liittyvät kinot Toimnpid Päästövähnnys potntiaali Kustannuks t Aikataulu Lisätitoja / vastuutaho Tiliikntn kuljtusyritystn vastuullisuusmallin käytön lisääminn, invstointi tms. tuki vastuullisuusmallia totuttavill yrityksill + Vastuullisuusmalli on tiliikntn kuljtusyrityksill tarkoitttu vapaahtoinn johtamis- ja mnttlytapamalli, jota Trafi koordinoi. Älykkäät järjstlmät kaupunkilogistiikkaan: T&k -tut Taloudllisn ajotavan koulutus, EU-vaikuttaminn kuljttajin ammattipätvyysdirktiivin muutossityksn + Jatkuva / HCT-rkat + Trafin kokiluluvalla noin 21 yhdistlmää tällä htkllä liikkllä Ltkassa ajo + Jatkuva / Edllyttää automaation distämistä Raskaan liikntn rityistarpidn huomioiminn kaavoituksssa ja liiknnjärjstlmätyössä (sim. taukopaikat, tukikohta- ja välivarastovrkostojn sijoittaminn) Valtion tutkimus-, khittämis- ja innovaatiorahoitusta kaupunkiliikntn khittämisn: koordinaatio vaikuttavuudn thostamisksi + Jatkuva / + Kaupunkin bussi-, jakluliiknn ja + Kohtuullinn co2-päästöjä Kustannuks t arvioidaan Lisäksi jaklu-, bussiliiknn,

10 kaupunkin jäthuollon ajonuvojn sähköistäminn vähntävä vaikutus. Lisäksi mrkittävä vaikutus taajamin ilmanlaatuun, mluhaitat pinnvät, nrgian käyttö thostuu. Synrgia sähköistttyyn bussiliiknts n. myöhmmin 2021 jäthuolto, työkont, satamatoiminnot, kaivoskonidn sähköistäminn tarvitsvat thokkaita pikalatausjärjstlm iä, latauksn älykästä ohjausta skä nrgian varastointijärjstlm iä, hdotttavat toimnpitt distävät kokonaisuutna sähköisn logistiitiika infrastruktuuriin khittymistä. Mahdollisuus kasvattaa suomalaista liiktoimintaa lähinnä latausjärjstlmiin ja uusiin palvlumallihin liittyn. Toimijoita kaupungit, suurt kskusliikkt, logistiikkaopraatto rit, jäthuolto, latausopraattorit 1.3 Ajonuvojn nrgiathokkuus Vähäpäästöistn autojn hankkimisn distäminn Toimnpid Päästövähnnys potntiaali Kustannuks t Aikataulu Lisätitoja / vastuutaho Määräaikainn hankintatuki (sähkö-, vty- ja kaasuautojn hankintojn distäminn) Valtio. Vuosin julkisn taloudn suunnitlmassa varattu 25M /v.

11 Autovrotuksn muutokst: - Päästöporrastuks n lisäys - Vrotason alnnus/vron poisto - Vrotason korotus - bonus/malusjärjstlmä + Autovroa lasktaan voimassa olvin päätöstn mukaisst i vuosina , nrgia- ja ilmastostratgian toimin distämisksi. Rahoitukslla disttään vähäpäästöistä liiknnttä kutn sähkö- ja kaasuautoilua, uusiutuvan nrgian tuotantoa, puurakntamista ja stratgian tavoittita distäviä kokiluja. Päästöporrastusta voidaan lisätä vain marginaalissti, sillä vrokäyrä on hyvin jyrkkä. Vrotason voimakas alnnus tai vron poisto i todnnäköissti vähntäisi päästöjä. Vrotason laskissa päästökhityksn surauksna ympäristöohjaavuut ta voidaan thostaa vrotason nostolla. Työsuhdautot: - rittäin vähäpäästöistn työsuhdautojn vroalnnukst (käytössä Hollannissa) - valtion omistamin yhtisöjn autojn hankinnan päästöohjauksn vahvistaminn ++ Uusista myydyistä autoista noin joka viids on työsuhdauto, ja lisäksi niidn kirtonopus on nopa. Mikäli huomattava osa työsuhdautoista olisi vaihtohtoisilla käyttövoimilla toimivia, tuottaisi s muutaman vuodn kulussa

12 mrkittävän määrän käytttyjä vaihtohtoisilla käyttövoimilla toimivia autoja kuluttajin saatavill. Ajonuvovron prusvron muutos: - Tasokorotus - Päästöporrastuks n lisäys Määräaikainn invstointituki vähäpäästöisll raskaall kalustoll ++ sim. 36 ur/auto korotus prusvroon (n. 100 milj. ur) + Voidaan totuttaa nopasti Vaihtohtoistn käyttövoimin julkinn latausinfrastruktuuri Vaihtohtoistn käyttövoimin yksityinn latausinfrastruktuuri - Slkyttään ja tidottaan yksityistn latauspistidn rakntamisn liittyvästä ohjistukssta - määräaikainn tuki AsOy:ll sim. vuosina , jos rakntaa sim. yli 5 latauspistttä - Slvitys ri sähköautolataustk niikoidn sovltuvuudsta rityyppisiin asuinraknnuksiin. Tavoittna tuottaa titoa, mitkä tknist ratkaisut sovltuvat mihinkin latauksn ja + Lainsäädäntö duskunnan käsittlyssä, totutuu markkinahtoissti, jos kysyntää on. + Slvityks t voidaan aloittaa nopasti.

13 sähköjärjstlmään - Olmassa olvan lainsäädännön muutostarpidn tarkastlu, jotta taloyhtiöissä olisi hlpompi raknnuttaa latauspistitä. - Slvitys olmassa olvin tukin (sim. kotitalousvähnnys ) käytttävyydstä latauspistidn rakntamissta aihutuvin kustannustn kattamisn. Vaihtohtoist käyttövoimat joukkoliikntssä Julkist hankinnat ohjistus hankinnoissa kaupunkin toimt vähäpäästöisn liikntn distämisksi (sim. hankinnat, ympäristövyöhykk t) Sähköbussin ajonrgian säätäminn sähkövrosta vapaaksi vastaavasti kuin raidliikntssä + Liiktoimintamahdol lisuuksia + Jatkuva / Ei mahdollista, koska nrgiavrodirktiiv in vapautusmahdollisu udt koskvat vain sähköistä raidliiknnttä

14 1.3.2 Vanhan autokannan poistuman distäminn Toimnpid Päästövähnnys potntiaali Kustannuks t Aikataulu Lisätitoja / vastuutaho Määräaikainn romutuspalkkio sim. tityn päästörajan ylittävill vanhoill autoill (krdiitti julkisn liikntn käyttöön / tuki sähköpyörän hankintaan) Ajonuvovron prusvron muutos: kiintä vro myös liiknnkäytöstä poisttuill autoill + Romutuspalk kion määrästä riippuvainn +

15 1.3.3 Ajonuvojn nrgiathokkuudn parantaminn Toimnpid Päästövähnnys potntiaali Kustannuks t Aikataulu Lisätitoja / vastuutaho Uusin autojn EU-rajaarvoihin vaikuttaminn (hnkilöautot ja pakttiautot) Raskaan kaluston EU-rajaarvojn aikaansaaminn Bnsiiniautojn muuttaminn vaihtohtoisia käyttövoimia (korkasostanoli/kaasu) käyttäväksi tun avulla Raskaan liikntn mittojn ja massojn kasvattaminn ++ Jatkuva / ++ Jatkuva / (hidasvaik uttinn ) + + Valtio Valtio - kokilun jatkon mahdollistaminn - lainsäädäntömuuto stn tarpn slvittäminn

16 1.4 Biopolttoaint Toimnpid Päästövähnnys potntiaali Kustannuks t Aikataulu Lisätitoja / vastuutaho Liikntn biopolttoainidn osuus kaiksta tiliikntsn myydystä polttoainsta nosttaan 30 prosnttiin vuotn 2030 mnnssä. Ohjauskinot: 1) Jakluvlvoitlain uudistaminn, 2) Liikntn uusiutuvan nrgian tuotannon tukminn Biokaasun käytön distäminn: +++ (1,5 Mt) Sisältyy nrgiaja ilmastostr atgiaan, mutta tarvittava a rahoitusta i ol varattu valtion talousarvi oon Biopolttoainidn tuotantoon ja kstävyytn liittyy pävarmuuksia. Vaikutuksia arvioitu nrgia- ja ilmastostratgiassa. - biokaasulaitostn invstointitut - vrottomuudn säilyttäminn - maatilojn lannasta tuotttavan biokaasun käytön tukminn

17 2. Mnillään olvia toimia liikntn päästöjn vähntämisksi Tiliiknn Tiliikntn päästöjn vähntämistoimt jaotllaan vuodn 2016 nrgia- ja ilmastostratgiassa (TEM 2017) ja valmistilla olvassa kski ilmastopolitiikan suunnitlmassa (YM 2017) kolmn kokonaisuutn: (1) Biopolttoainidn lisääminn (2) Autokannan uusiutuminn ja ajonuvojn nrgiathokkuus (3) Liiknnjärjstlmän nrgiathokkuudn parantaminn / liiknnsuorittsn vaikuttaminn Biopolttoainidn lisääminn Suomn kansallist tavoittt liikntn biopolttoainidn osuuksill vuotn 2020 on määritlty ns. jakluvlvoitlaissa. Jakluvlvoitlain mukaan biopolttoainidn nrgiasisällön osuudn jaklijan kulutuksn toimittamin moottoribnsiinin, dislöljyn ja biopolttoainidn nrgiasisällön kokonaismäärästä tul olla lasknnallinn 20 % vuonna Osuudn tuli olla vähintään 6 % vuosina , 8 % vuonna 2015 ja 10 % vuonna Vuonna 2017 osuudn tul olla 12 % ja vuonna %. Vuodn 2020 tavoit ylittää slkästi EU:n jäsnvaltioill uusiutuvia nrgialähtitä koskvassa RES-dirktiivissä asttun 10 %:n minimitavoittn. Enrgia- ja ilmastostratgian mukaan liikntn biopolttoainidn nrgiasisällön fyysinn osuus kaiksta tiliikntsn myydystä polttoainsta nosttaan 30 prosnttiin vuotn 2030 mnnssä. Kinoina tähän ovat jakluvlvoitlain uudistaminn ja liikntn uusiutuvan nrgian tuotannon tukminn (TEM). Biomassan kstävyyskritrin (REDII) osalta EU:n lainsäädännön ja määritlmin odottaan tarkntuvan kvään 2019 aikana, jonka jälkn muutokst vidään jakluvlvoitlakiin Autokannan uusiutuminn ja ajonuvojn nrgiathokkuus Liikntn vrotus Nykyinn kolmsta ri vrosta (polttoainvro, autovro ja ajonuvovro) koostuva liikntn vrotus sisältää päästöohjauksn ajonuvojn hankinnan ja käytön ri vaihissa. Polttoainvrotus pohjautuu ympäristöohjausta korostavaan vromalliin, jossa vro määräytyy polttoainn nrgiasisällön ja hiilidioksidipäästön prustlla. Hiilidioksidivro on porrastttu kolmn luokkaan sillä prustlla, millaisia linkaarnaikaisia hiilidioksidipäästöjn vähnmiä biopolttoainilla ja - nstillä voidaan saavuttaa suhtssa fossiilisiin polttoainisiin. Lisäksi vron määrään vaikuttavat ri polttoainkomponnttin lähipäästöominaisuudt. Polttoainvroa on korotttu usasti viim vuosina, viimksi vuodn 2017 alusta. Autovro prustuu hnkilö- ja pakttiauton vähittäismyyntiarvoon, josta kanntaan vroa ajonuvon hiilidioksidipäästöön (CO2 g/km) prustuvan vroprosntin mukaissti. Co2-prustinn autovro otttiin käyttöön vuonna 2008 ja tämän jälkn autovrotuksn ohjausvaikutusta on lisätty vuosina 2012, 2016 ja 2017 skä voimassa olvan autovrolain mukaan dlln vuosina 2018 ja Autovro lask hyvin alas nollapäästöistn autojn osalta ja vrotason nous

18 jyrkästi auton päästötason kasvassa. Vuodn 2019 alusta autovron määrä on alimmillaan 2,7 % (0-päästöinn sähköauto) ja nimmillään 50 % (vähintään 360 g/km päästävä auto) vrotusarvosta. Tällä hallituskaudlla jo päättyt vaihittain voimaantulvat vronalnnukst painottuvat vähäpäästöistn autojn duksi. Ohjausvaikutuksn kasvattamisn lisäksi autovrotuksn tasoa on samalla alnnttu. Kskimääräinn vro oli runsas 32 prosnttia vuonna 2007, kun s vuonna 2016 oli noin 20 prosnttia. Vrotason nnusttaan laskvan kskimäärin noin 11 prosnttiin vuonna 2021 vronmuutostn skä päästöjn vähnmisn myötä ja päästökhityksn olttaan alntavan vrotasoa tämän jälknkin. Ajonuvovro koostuu hnkilö- ja pakttiautojn prusvrosta skä muuta polttoaintta kuin bnsiiniä käyttävin autojn käyttövoimavrosta. Ajonuvovro kohdistuu ajonuvon omistamisn tai täsmällismmin liiknnkäytössä pitämisn. Vro määräytyy auton CO2 -ominaispäästöjn mukaan (106 uroa /0 g 654 uroa /yli 400 g). Ajonuvovroa korotttiin viimksi vuodn 2017 alusta, jolloin ajonuvovron prusvroa korotttiin 36,50 urolla autoa kohdn. Polttoainvron, autovron ja ajonuvovron yhtisvaikutuksna simrkiksi bnsiinikäyttöisn, autovrottomalta hinnaltaan uron arvoisn auton vrorasitus 15 vuodn käyttöaikana vuodn 2017 vrotasoilla on noin uroa kun taas sähköauton vrorasitus on noin uroa. On huomattava, ttä kun ottaan huomioon kaikki kolm liikntn vroa, suuripäästöisillä vanhoilla autoilla vrorasitus prustuu käytön vrotuksn. Informaatio-ohjaus (tidotus ja koulutus) Auto- ja ajonuvovrotuksn vaikuttavuutta on Suomssa pyritty parantamaan myös informaatioohjauksn kinoin. Motiva Oy:n Valits auto viisaasti -sivusto sittl ri käyttövoimavaihtohtojn ominaisuuksia ylisllä tasolla. Liikntn turvallisuusvirasto Trafin sivuilta taas löytyy titoa auton polttoainn kulutukssta, päästöistä ja muista ominaisuuksista automrkittäin ja -mallittain (ns. Autovrtaamo-palvlu). Trafi suunnittl parhaillaan kampanjaa ihmistn autovalintoihin vaikuttamisksi skä uusin tknologioidn tunnttavuudn lisäämisksi. Julkisn sktorin ajonuvohankintoja taas ohjisttaan Trafin rahoittamalla hankklla (Motivan nrgiathokkaidn julkistn hankintojn nuvontapalvlun liiknnttä koskva osio). Sääntlyn khittäminn Kansallistn toimin lisäksi autojn päästökhityksn Suomssa vaikuttavat olnnaissti EU:n autovalmistajia koskvat sitovat CO2-raja-arvot. Sitovat raja-arvot koskvat tällä htkllä uusia hnkilö- ja pakttiautoja. Raja-arvot määrittlvät sn, millaisia autoja myydään EU-alulla. Mitä tiukmmat raja-arvot, sn runsaampi on nolla- ja vähäpäästöistn autojn tarjonta. EU:n lainsäädännön mukaan hnkilöautojn kskimääräist CO2-päästöt ivät saa ylittää 95 g/km vuonna Pakttiautojn vastaava raja-arvo on 147 g/km samana vuonna. Jos autovalmistajat ivät pääs astttuihin raja-arvoihin, n joutuvat maksamaan ylimnvästä osuudsta sakkoa. Kskiarvo lasktaan kunkin autovalmistajan (tai niidn yhtnliittymin yhtnsä) myymistä autoista (i valmistamista). Raja-arvoilla on näin olln ollut rittäin mrkittävä vaikutus skä uusin vähäpäästöistn autojn valmistamisn ttä kauppaan. Päästötavoittn i tarvits totutua kussakin jäsnvaltiossa riksn, jotn kansallisn tason vro- ja muulla ohjaukslla voidaan vaikuttaa, siihn, mitn päästötavoit totutuu kussakin jäsnvaltiossa. Enrgia- ja ilmastostratgian mukaan ajonuvojn nrgiathokkuutta paranntaan vaikuttamalla EU:n autovalmistajia koskvin sitovin CO2-raja-arvojn valmistluun. Tavoittna on, ttä uusin hnkilö- ja pakttiautojn ominaiskulutus ja -päästöt laskvat noin 30 prosnttia vuodn

19 2020 tasosta vuotn Lisäksi osallistutaan raskaan kaluston sitovin raja-arvojn valmistluun ja käyttöönottoon EU:ssa. Lisäksi nrgia- ja ilmastostratgian mukaan autokannan uusiutumista Suomssa noputtaan huomattavasti. Uusin käyttövoimin distäminn Enrgia- ja ilmastostratgiassa astttiin tavoittksi sähkö-, vty- ja kaasuautojn hankintojn distäminn niin, ttä uusin tknologioidn osuus autokannasta saadaan markkinoidn toimivuudn näkökulmasta riittäväll tasoll. Enrgia- ja ilmastostratgian mukaan Suomssa tavoitllaan olvan vuonna 2030 yhtnsä vähintään sähkökäyttöistä autoa (täyssähköautot, vtyautot ja ladattavat hybridit) ja vähintään kaasukäyttöistä autoa. Valmistilla olvassa kski ilmastopolitiikan suunnitlmassa hdottaan toimnpitksi, ttä varataan valtion talousarvioon vuosill määräraha tätä tarkoitusta vartn (YM 2017). Valmistilla olvassa kski ilmastopolitiikan suunnitlmassa hdottaan myös, ttä Suomssa tulisi distää vanhojn autojn konvrtointia E85-autoiksi tai kaasuautoiksi, khittää autokauppiaill Grn Dal -malli, jonka mukaan hillä on vlvollisuus sitllä asiakkaill vähäpäästöisiä ajonuvovaihtohtoja ja varmistaa nrgiathokkaisiin, julkisiin liiknn- ja ajonuvohankintoihin liittyvin nuvontapalvlujn saatavuus ja vaikuttavuus. Kannusttaan kuntayhtymiä ja muita julkisn sktorin toimijoita ottamaan käyttöön myös rilaisia taloudllisia kannustimia vaihtohtoistn tknologioidn osuudn lisäämisksi hankinnoissa. Dirktiivi vaihtohtoistn polttoainidn infrastruktuurin käyttöönotosta (ns. jakluinfradirktiivi) tuli voimaan lokakuussa Dirktiivi asttaa jäsnmaill vlvoittn laatia kansallinn toimintakhys liikntn alan vaihtohtoistn polttoainidn markkinoidn khittämisksi ja asiaan liittyvän infrastruktuurin käyttöönottamisksi. Kansallinn suunnitlma sisältää asttut tavoittt infrastruktuurill vuosill 2020 ja Uusin polttoainidn jakluasmavrkosto skä sähköautojn vaatima latauspistvrkko raknntaan Suomn pääsääntöissti markkinahtoissti. Rakntamisssa voidaan kuitnkin hyödyntää olmassa olvia kansallisia skä EU-tukia. Hyvänä simrkkinä tästä on työ- ja linkinoministriön päätös tuka invstointja sähköautojn julkisiin latauspistisiin vuosina yhtnsä 4,8 miljoonalla urolla. Tavoittna on sysätä liikkll noin 15 M invstoinnit julkisn latauksn ja kolminkrtaistaa nykyinn julkinn latausvrkosto kahdn vuodn kulussa. Laki liikntssä käytttävin vaihtohtoistn polttoainidn jaklusta varmistaa yhtist tknist vaatimukst vaihtohtoistn polttoainidn julkisill lataus- ja tankkauspistill skä kritrit käyttäjill annttavista tidoista, mikä osaltaan tuk liikntn sähköistymistä. Jakluinfradirktiivi i kuitnkaan asta tavoittita yksityistn latauspistidn määrill ri maissa. Sähköautojn latauksn olttaan kuitnkin prustuvan nimnomaan hitaasn tai pruslatauksn, jotn yksityistn latauspistidn määrällä on myös mrkittävä vaikutus sähköautoistumisn vauhtiin ja mahdollisuuksiin. Raknnustn nrgiathokkuusdirktiiviin on sittty vaatimuksia myös yksityistn latauspistidn rakntamisn osalta pruskorjattavin raknnustn skä uudisrakntamisn yhtydssä. Dirktiivin muutokst ovat kuitnkin vasta virillä EU:n tasolla ja koskisivat vain osaa asuinraknnuskannasta.

20 Liiknnjärjstlmän nrgiathokkuudn parantaminn Vaihtohtoja yksityisautoilull Joukkoliikntn järjstäminn on viim vuosina Suomssa muuttunut mrkittävällä tavalla. EU:n palvlusopimusastuksn pohjautuva joukkoliiknnlaki tuli voimaan vuonna Vanhan hnkilöliiknnlain mukaist linjaliiknnluvat muutttiin ns. siirtymäajan sopimuksiksi, jotka umputuvat astittain vuosin 2014 ja 2019 välillä. Uudssa järjstlmässä joukkoliiknn on järjstttävä puhtaan markkinahtoissti ilman julkista tuka tai hankintalainsäädännön ja joukkoliiknnlainsäädännön mukaissti kilpailuttan, jos liiknnpalvluihin käyttään yhtiskunnan varoja. Uudistus on vapauttanut rittjä kilpailull, ja alall on tullut uusia toimijoita skä hintakilpailua. Kilpailun lisääntyminn linja-autoliikntssä on hijastunut myös junaliikntn palvluihin ja lippujn hintoihin. Myös kävlyn ja pyöräilyn distämisn on viim vuosina kiinnittty ntistä nmmän huomiota. Kävlyä ja pyöräilyä on pyritty distämään prusväylänpitoon sisältyvällä rahoitukslla ja rillisillä kävly- ja pyöräilystratgioilla. Liiknn- ja vistintäministriö julkaisi maaliskuussa 2011 kävlyn ja pyöräilyn valtakunnallisn stratgian ( ) ja Liiknnvirasto stratgiaa totuttavan toimintasuunnitlman alkuvuonna Molmmat tähtäävät kävlyn ja pyöräilyn osuudn lisäämisn kaikista thdyistä matkoista. Tavoittna on, ttä vuonna 2020 kävly- ja pyöräilymatkoja thdään vähintään 20 % nmmän kuin vuonna Matkamääränä tämä tarkoittaisi yli 300 miljoonaa kävly- ja pyöräilymatkaa nmmän vuodssa kuin vrtailuvuonna Vuonna 2013 päivitttiin Liiknnviraston kävly- ja pyörätidn suunnittluohj. Vuosina käynnissä oli tiliiknnlain kokonaisuudistus. Lainvalmistlussa on tunnistttu, ttä voimassa olvassa lainsäädännössä on jossain määrin pyöräilyä ja sn suunnittlua hankaloittavia ja rajoittavia tkijöitä. Asiaan on kiinnittty hallituksn sitystä laadittassa rityistä huomiota. Ihmistn liikkumistapavalintoihin on pyritty vaikuttamaan myös nuvonnan, kampanjoidn ja rilaistn informaatiopalvluidn khittämisn kautta. Tämä ns. liikkumisn ohjaus -toiminta on Suomssa organisoitu vuodsta 2010 alkan niin, ttä Liiknnvirasto yhdssä Motiva Oy:n kanssa vastaa toiminnasta valtakunnallislla tasolla, ja toimintaa kaupunkisuduilla tutaan skä T&K-hankhakujn ttä valtion talousarvioon sisältyvän liikkumisn ohjauksn valtionavun (0,9 M ) kautta. Liikkumisn ohjausta thdään tällä htkllä jo lähs kaikissa Suomn suurissa ja kskisuurissa kaupungissa. Liiknn palvluna Suomssa printisn joukkoliikntn, kävlyn ja pyöräilyn distämisn rinnall on viim aikoina noussut vahvasti myös ns. liiknn palvluna -toimintamalli. Liiknn palvluna (Mobility as a Srvic, MaaS) on toimintamalli, jossa julkinn sktori, linkinolämä ja käyttäjät yhdssä luovat titoa ja digitalisaatiota hyödyntämällä saumattomasti yhtntoimivaa ja kstävää liiknnjärjstlmää. Liiknn palvluna -toimintamallin tavoittna ovat asiakkaidn ja käyttäjin tarpisiin vastaavat korkalaatuist ja dullist, markkinalähtöist liiknnpalvlut. Julkinn sktori toimii nsisijassa khityksn mahdollistajana, stidn poistajana ja yhtnsopivuudn tukijana. Yritystoiminnan kautta syntyy kasvua ja työpaikkoja skä kansainvälisill markkinoill sovltuvia liiktoimintakonsptja. Tämän toimintamallin tnpäinvimisksi liiknn- ja vistintäministriössä käynnistttiin vuonna 2016 liiknn-markkinoidn sääntlyn kokonaisuudistus. Lisäksi ri aluilla on käynnisttty kokiluita, joissa hnkilökuljtukst järjsttään uudlla tavalla ntistä suurmpina kokonaisuuksina. Joukkoliiknnlain toimnpanon surantaa on jatkttu ja toimintaympäristön muutoksiin on pyritty vastaamaan lainsäädäntöä khittämällä. Liiknn palvluna -toimintamalli on vahvasti mukana liikntn päästövähnnysstratgioissa. Enrgia- ja ilmastostratgian mukaan liiknnsktorilla siirrytään nykyisstä itspalvlumarkkinasta

21 palvlumarkkinoill. Tavoittna on liiknn palvluna -toimintatapaa distämällä, ttä hnkilöautolla yksin ajttavin matkojn määrä vähn ja ttä hnkilöautosuorittn kasvu kaupunkisuduilla pysähtyy västönkasvusta huolimatta. Kävlyn ja pyöräilyn osalta tavoitllaan 30 prosntin kasvua näidn matkojn määrissä vuotn 2030 mnnssä. (TEM 2017.) Laaja-alaist kulkumuotojakaumaan vaikuttavat kinot Liiknnjärjstlmän nrgiathokkuudn osalta nrgia- ja ilmastostratgiassa on linjattu, ttä totuttaan liiknnmarkkinoihin liittyvä lainsäädännön uudistus (laki liiknnpalvluista), huolhditaan liikntn ja maankäytön yhtnsovittamissta skä kävlyn, pyöräilyn ja joukkoliikntn toimintadllytyksistä rityissti kaupunkisuduilla ja varaudutaan liikkumistottumuksin muuttumisn myös kaavoituksssa ja pysäköintinormissa. Lisäksi disttään liikntn automatisaatiota skä rilaisia täkäy-täntöjä. (TEM 2017.) Valmistilla olvassa kski ilmastopolitiikan suunnitlmassa nosttaan liiknnjärjstlmän nrgiathokkuudn osalta suraavat toimnpitt: - Osallistutaan kaupunkisutujn liikntn ja maankäytön yhtnsovittamisn ja liiknnjärjstlmätyöhön mm. MAL-sopimustn kautta. Tavoittna on, ttä kaupunkin liiknnsuunnittlussa ja hankkidn rahoituksssa priorisoitaisiin kävlyä, pyöräilyä ja joukkoliiknnttä tukvia hankkita. - Ohjataan kasvavilla kaupunkisuduilla työpaikkoja ja palvluita kskuksiin, alakskuksiin ja hyvän palvlutason joukkoliikntn solmukohtiin. - Edisttään täydnnysrakntamista skä yhdyskuntarakntllissti hyvin sijaintin luomista ja hyödyntämistä uudisrakntamisssa kaupunkimaisilla suduilla. - Totuttaan valtion ja kaupunkisutujn yhtinn kävlyn ja pyöräilyn distämisohjlma vuosina Khittään pyörin liityntäpysäköintiä liikntn solmukohdissa. - Khittään asmansutuja markkinakokilujn ja kaupunkikhittämisn pilottin avulla. (YM 2017.) Lisäksi valmistilla olvassa kski ilmastopolitiikan suunnitlmassa nosttaan sill, ttä yhdyskuntarakntn ja aluidnkäytön osalta liikntn päästöjn vähntämistä koskvat mrkittävimmät ratkaisut liittyvät kstävään kaupunkikhittämisn: kaupunkisutujn yhdyskuntarakntsn ja toimivuutn, maankäytön ja liikntn yhtn sovittamisn, dllytystn luomisn uusiutuvan nrgian tuotantoon skä sllaisn lämäntavan mahdollistamisn, missä päästöt ovat vähäisiä. Avainasmassa on olmassa olvin ohjausvälinidn thokkaampi kohdistaminn ilmastonmuutoksn hillintään ja kasvihuonkaasupäästöjn vähntämisn. Yhdyskuntarakntn khittämistoimin totuttamiskinoja ovat muun muassa kuntin maapolitiikka ja kaavoitus skä maankäytön, asumisn, liikntn, palvlujn ja linkinojn yhtnsovittaminn. Yhdyskuntarakntn khittäminn kytkytyy kiintästi jalankulun, pyöräilyn ja joukkoliikntn käytön distämisn ja näidn khittämistoimt ovat osin yhtnviä. (YM 2017.) Liikntn kulkutapajakaumaan ja suorittisiin, ja tätä kautta päästöihin, voidaan vaikuttaa maankäytön ja liiknnjärjstlmän yhtn sovittavalla suunnittlulla. Päästövähnnyksiä voidaan saavuttaa muun muassa maankäyttö- ja raknnuslain (MRL) käynnissä olvan uudistamistyön kautta, valtakunnallistn aluidnkäyttötavoittidn (VAT) uudistamislla skä sopimusprustaisn kaupunkipolitiikan (MAL-sopimukst) jatkamislla ja khittämisllä. Jatkossa näissä kaikissa tul huomioida ilmastonmuutoksn liittyvät tarpt ja tavoittt. (YM 2017.) Myös vähähiilistä lämäntapaa tukvat kokilut ja pilotoinnit, kutn Asmansudut kaupunkikhittämisn ja markkinakokilujn alustana -hank ovat toimia, joilla simrkiksi liikkumistapojn muutoksll ja uudnlaisll kaupunkikhittämisll voidaan luoda konkrttisia dllytyksiä. (YM 2017.)

22 Edllä mainittujn toimnpitidn ohlla valmistilla olvassa kski ilmastopolitiikan suunnitlmassa todtaan, ttä liiknnsktorin vähähiilikhityksn varmistamisksi varaudutaan liikntn hiilidioksidipäästöihin kohdistuvan taloudllisn ohjauksn vahvistamisn jo tällä hallituskaudlla. Liiknnsktoriin kohdistuvalla vrotukslla on mahdollista vaikuttaa sktorin päästökhityksn kustannusthokkaalla tavalla. (YM 2017.) Raskas liiknn Raskaan kaluston nrgiathokkuutta on mahdollista parantaa kuljtustn kokoa kasvattamalla. Vuonna 2013 raskaidn ajonuvojn ja ajonuvoyhdistlmin suurin sallittu korkus nousi 4,2 mtristä 4,4 mtriin ja massa 60 tonnista 76 tonniin. Uudistuksn tavoittna on skä pinntää kuljtustn kasvihuonkaasupäästöjä ttä vähntää kuljtuskustannuksia. Liikntn turvallisuusvirastossa on khittty myös uusi ammattiliikntn vastuullisuusmalli, jonka yritykst voisivat ottaa käyttöönsä vapaahtoislta pohjalta. Malli pitää sisällään myös ympäristövastuullisuudn kuljtustn nrgiathokkuus mukaan lukin. Vastuullisuusmalli on korvannut liiknnsktorin vuonna 2016 loppunt nrgiathokkuussopimukst. Maakuntauudistuksn vaikutukst Maakuntauudistus vaikuttaa totutussaan myös liiknnjärjstlmän nrgiathokkuutn liittyvään työhön. EU:n palvlusopimusastuksn mukaisista toimivaltaisista viranomaisista säädtään liikntn palvluista anntussa laissa. Lain mukaan julkisn liikntn suunnittlusta ja järjstämisstä vastaavat aluillaan 26 kunnallista tai sudullista viranomaista skä yhdksän linkino-, liiknn- ja ympäristökskusta. Thtäviä on kskittty sitn, ttä kaikilla ELY-kskuksilla i ol julkisn liikntn thtäviä, vaan muutamat ELY-kskukst hoitavat thtäviä usamman maakunnan alulla. Tittyjä thtäviä hoidtaan myös kskittysti jossakin ELY-kskuksssa. Tämä on ollut toimiva ratkaisu, koska on todttu, ttä liikntn palvluita on thokasta suunnitlla kokonaisuuksina ivätkä liikkumistarpt rajoitu tityn kunnan tai maakunnan alull. Toimivaltaistn viranomaistn määrää on viim vuosina pyritty vähntämään, jotta liiknnpalvluidn kokonaisuudsta voitaisiin huolhtia thokkaammin ja jotta viranomaisaluidn välist päslvyydt vastuunjaosta voitaisiin minimoida. Maakuntauudistuksssa liiknnpalvlujn khittäminn ja järjstäminn skä julkisn hnkilöliikntn suunnittlu ja järjstäminn skä näihin liittyvät valtionavustusthtävät sittään osoitttaviksi maakunnill vuodsta 2019 alkan. Nykyisin liiknn- ja vistintäministriön hallinnonalan talousarviosta linkino-, liiknn- ja ympäristökskuksill osoitttu määräraha julkisn liikntn järjstämisn sisältyisi jatkossa yliskattllisna maakuntin rahoituksn Mrnkulun ilmastotoimt Mrnkulkua sääntl ja ohjaa kansainvälisllä tasolla Kansainvälinn mrnkulkujärjstö IMO. Mrnkulku on luontltaan hyvin kansainvälistä toimintaa, minkä vuoksi mrnkulkua koskva sääntly vaikutuksiltaan on ylnsä maailmanlaajuista. Myös EU:n toimivalta on ulottunut koskmaan tityiltä osin mrnkulkua. Mrnkulun ympäristövaikutustn osalta EU on antanut sääntlyä mm. mriliikntn hiilidioksidipäästöjn tarkkailusta, raportoinnista ja todntamissta, polttoainn rikkipitoisuudsta skä alukslla syntyvistä jättistä ja satamin vastaanottolaittistoista. Pariisin ilmastosopimus i kosk kansainvälistä mrnkulkua, mutta s luo odotuksia myös mrnkulun päästövähnnyksill. ICAO:n sovittua kansainvälisn lntoliikntn päästöjn

23 hyvitysjärjstlmästä (CORSIA) odotukst IMO:n suuntaan ovat ntisstään kasvant. IMO:n kolmannn kasvihuonkaasuslvityksn (Third IMO GHG Study 2014) mukaan mrnkulun päästöjn arvioidaan kasvavan taloudllissta ja nrgialähtidn tknologissta khityksstä riippun % vuodn 2012 tasosta vuotn 2050 mnnssä, jos päästövähnnystoimiin i ryhdytä. Lokakuussa 2016 IMO:n mrllisn ympäristön suojlukomita (MEPC) hyväksyi tikartan, jonka mukaissti IMO:ssa on tarkoitus vuonna 2023 hyväksyä kattava kasvihuonkaasupäästöjn vähntämisn tähtäävä stratgia. Mrnkulun päästöjä voidaan vähntää tknologisin tai oprationaalisin toimin tai siirtymällä fossiilistn polttoainidn käytöstä vaihtohtoisiin, vähäpäästöisiin käyttövoimiin. Tknologist kinot alustn kasvihuonkaasupäästöjn vähntämisksi koskvat lähinnä alustn suunnittlua. Kskisin IMO:ssa sovittu sääntökokonaisuus, jolla mrnkulun päästöjä vähnntään, on alustn nrgiathokkuussuunnittluindksi (EEDI), joka vaikuttaa uusin alustn rakntamistapaan ja kosk valtaosaa alustyypistä. Enrgiathokkuutta koskvat vaatimukst kiristyvät vaihittain vuotn 2025 asti ja vuonna 2025 raknnttavat alukst ovat jo 30 % nrgiathokkaampia kuin vuonna 2014 raknntut alukst. Muitakin tknologioita aluksn nrgiathokkuudn parantamisksi on olmassa, mutta niidn käyttöönotto on vapaahtoista. Kasvihuonkaasupäästöjn vähntämisn tähtäävät oprationaalist toimt liittyvät aluksn toiminnan ja liiknnjärjstlmän thostamisn. Tämä tarkoittaa muun muassa logististn ktjujn sujuvoittamista, satamavirailujn kston lyhntämistä ja aluksn ritin ja nopudn optimointia. Ainoa oikudllissti sitova oprationaalinn vaatimus on vlvollisuus laatia aluksll nrgiathokkuussuunnitlma (SEEMP). Mrnkulussa käyttään lähinnä raskasta polttoöljyä, jotn mittavin päästövähnnystn saavuttaminn dllyttäisi myös siirtymistä vähäpäästöistn, vaihtohtoistn käyttövoimin, kutn biopolttoainidn, nstyttyn maakaasun tai sähkön, käyttöön. Myös tuulivoimalla on mrkitystä tnkin täydntävänä käyttövoimana. Nstyttty maakaasu nähdään kski ratkaisuna, kun taas biopolttoainidn käyttöönotto mrnkulussa ds pitkällä aikavälillä on vilä pävarmaa lähinnä sn saatavuutn liittyvin haastidn vuoksi. Slkää vaihtohtoa fossiilisill polttoainill mrnkulussa i ol vilä näköpiirissä. Osaltaan päästöjn vähntämisn vaikuttavat mrnkulun muidn päästöjn vähntämisn tähtäävät muutokst, kutn vaatimukst vähntää rikki- ja typpipäästöjä. Vaatimustn noudattaminn on mahdollista simrkiksi nstyttyn maakaasun tai biopolttoainidn käyttöönotolla. Siirtymä niidn käyttöön raskaasta polttoöljystä vähntää mrkittävästi myös kasvihuonkaasupäästöjä. Alustn polttoainkustannukst muodostavat suurimman osan mriliikntn kustannuksista, jotn polttoainnkulutuksssa saavutttava taloudllinn hyöty kannustaa alustn omistajia ja oproijia ottamaan nrgiathokkuutta parantavia kinoja käyttöön. Muidn toimin käyttöönotoll i ol vlvollisuutta, mutta Sitn. IMO:ssa hyväksyttiin lokakuussa 2016 tikartta, jonka mukaissti IMO:ssa on tarkoitus vuonna 2023 hyväksyä kattava kasvihuonkaasupäästöjn vähntämisn tähtäävä stratgia. Stratgian tulisi sisältää mrnkulun kasvihuonkaasupäästöjn vähntämisn tähtäävät lyhyn, kski ja toimt ja toimnpanon aikataulu. Alustava stratgia on tarkoitus hyväksyä vuonna Nuvottluidn aikana tulisi sopia muun muassa päästövähnnystn kunnianhimon tasosta, päästönnustista, mahdollisista taloudllisista mkanismista päästöjn vähntämisksi skä siitä, määrittäänkö mrnkulun päästöill katto joko absoluuttisna hiilidioksiditonnimääränä tai prosnttiosuutna maailmanlaajuisista päästöistä.

24 Päästövähnnystoimista sopimista hidastaa s, tti mrnkulun kasvihuonkaasupäästöistä ol toistaisksi tarkkaa titoa. IMO:n kolmas kasvihuonkaasuslvitys sisältää arviot alustn kasvihuonkaasupäästöistä ikä prustu mitattuun titoon alustn polttoainnkulutukssta tai kasvihuonkaasupäästöistä. Siksi IMO:ssa sovittiin vuonna 2015 nk. kolmiportaissta tnmisstä, jonka mukaissti mrnkulun päästöistä tulisi olla parmpaa titoa nnn päästövähnnyksistä sopimista. Polttoainnkulutusta koskva tidonkruujärjstlmä on tarkoitus hyväksyä IMO:ssa lopullissti ksällä 2017, ja tidonkruu alkaisi vuonna Tidon analysointi on tarkoitus aloittaa Jos päätöksntossa halutaan odottaa todllista titoa, jää päätöksntoll kriittisn vähän aikaa ja alustava stratgia jää ilman sisältöä. Euroopan unioni pyrkii omilla toimillaan painostamaan IMO:a kunnianhimoisiin toimiin mrnkulun kasvihuonkaasupäästöjn vähntämisksi. Euroopan parlamntti on hdottanut parhaillaan käynnissä olvissa nuvottluissa päästökauppadirktiivin uudistamisksi dirktiiviin kirjausta mrnkulun sisällyttämisstä unionin päästökauppaan, jos IMO i vuotn 2021 mnnssä saa sovituksi kunnianhimoissta suunnitlmasta kasvihuonkaasupäästöjn vähntämisksi. EU:lla on puolstaan oma alullinn järjstlmä mrnkulun hiilidioksidipäästöjn tarkkailusta, raportoinnista ja todntamissta, joka vastaa IMO:n polttoainnkulutuksn tidonkruujärjstlmää Lntoliikntn ilmastotoimt Lntoliiknn on liiktoimintana ja myös ympäristövaikutustnsa puolsta globaalia toimintaa, minkä vuoksi lntoliikntn ympäristökysymyksistä on printissti päättty Kansainvälisssä siviili-ilmailujärjstö ICAO:ssa. Globaalja toimia täydntämässä voi kuitnkin olla kansallisia tai alullisia toimia, kutn EU:n lntoliikntn päästökauppa (ETS). Pariisin ilmastosopimus i suoranaissti kosk kansainvälistä lntoliiknnttä, mutta on slvää, ttä ICAO:n on pystyttävä uskottaviin ilmastotoimiin muidn sktorin tavoin. Erityisn tärkää tämä on siksi, ttä lntoliikntn määrän nnakoidaan nlinkrtaistuvan vuotn 2050 mnnssä. ICAO on asttanut tavoittksi hiilinutraalin kasvun niin, ttä lntoliikntn määrän voimakkaasta kasvusta huolimatta CO2-päästöt pidtään vuodn 2020 tasolla. Pidmmällä aikavälillä päästöjä pyritään myös voimakkaasti vähntämään. Kansainvälinn ilmakuljtusliitto IATA:n tavoittna on, ttä vuonna 2050 päästöt olisivat puolt vuodn 2005 tasosta. Päästövähnnystavoittisiin pyritään nsisijaissti kolmlla kinolla. Ensinnäkin opratiivista toimintaa, kutn ilmatilanhallintaa ja knttärullauksia, khittään niin, ttä polttoainn kulutus voidaan minimoida. Toisna tärkänä kinona on uudn nrgiathokkuutta parantavan tknologian käyttöönotto, mihin ohjaa myös ICAO:n viim vuonna hyväksymä ilma-alustn CO2- standardi. Uusi konsukupolvi on nykyisin % dltäjäänsä nrgiathokkaampi. Kolmas päästöjn vähnnyskino on distynidn biopolttoainidn käyttöönotto lntoliikntssä. Biopolttoainidn käyttö lntoliikntssä on toistaisksi hyvin vähäistä johtun niidn lntokrosiinia huomattavasti korkammasta hinnasta, mutta kskipitkällä ja pitkällä aikavälillä biopolttoainita pidtään välttämättömänä kinona päästöjn vähntämisssä, koska lntoliikntssä i tiliikntn tavoin ol näköpiirissä vaihtohtoisia käyttövoimia. Nst on maailman johtavia lntoliikntn biopolttoainidn khittäjiä ja valmistajia, jotn käytön lisäämisn liittyy myös huomattavia vintimahdollisuuksia. Kansallissti tavoittna on saada lntoliikntn biopolttoain käyttöön Hlsinki-Vantaan lntoasmalla ja pohjoismaisssa yhtistyössä khittää laajmpaa markkina-alutta. Totutus on mahdollista, kun Nstn talvilaatuinn biodisl-pohjainn lntopolttoain saa hyväksynnän lntokäyttöön. Hyväksyntä on odotttavissa vuodn kulussa ja uudn polttoainn odottaan supistavan uusiutuvan ja fossiilisn polttoainn hintaroa. ICAO:n on tarkoitus lokakuussa 2017 linjata globaalja toimia biopolttoainidn käytön distämisksi.

25 Erityissti biopolttoainidn hitaan käyttöönoton vuoksi lyhyllä ja kskipitkällä aikavälillä i dllä mainituilla toimnpitillä kuitnkaan saavutta tavoittksi astttua hiilinutraalia kasvua, minkä vuoksi ICAO:ssa kskustltiin vuosia markkinahtoisn päästöjn hyvitysmkanismin käyttöönotosta. Lokakuussa 2016 ICAO:n yliskokouksssa saavutttiin historiallinn päätös kansainvälisn lntoliikntn päästöjn hyvitysjärjstlmän (Carbon Offstting and Rduction Schm for Intrnational Aviation, CORSIA) käyttöönotosta. Koskaan aikaismmin kokonainn linkinolämän sktori i ol thnyt globaalia ratkaisua päästöjnsä sääntlystä markkinahtoisn järjstlmän kautta. CORSIA:ssa lntoyhtiöt hyvittäisivät päästöjnsä kasvun järjstlmän piirissä olvin valtioidn välisiltä ritiltä ostamalla pääosin muidn alojn hankkista präisin olvia päästövähnnysyksiköitä. Kilpailun vääristymisn stämisksi samalla ritillä liiknnöiviä lntoyhtiöitä kohdltaisiin samoilla hdoilla. Järjstlmä mahdollistaisi lntoliikntn kasvun ja päästövähnnystn kustannusthokkaan kohdntamisn. CORSIA käynnistyy vuonna 2021 kolmivuotislla vapaahtoislla pilottivaihlla, johon jo nyt on 66 valtiota ilmoittanut osallistuvansa. Tämän htkn titojn mukaan mukana olisivat kaikki isoimmat ilmailuvaltiot Vnäjää ja Intiaa lukuun ottamatta. Järjstlmän piirissä olvat valtiot vastaavat tällä htkllä 86,5 prosntista maailman kansainvälisstä lntoliikntstä. Luvuissa on mukana myös Suomi osana Euroopan Siviili-ilmailukonfrnssin 44 jäsnmaata. Pilottivaihtta suraa vapaahtoinn nsimmäinn vaih vuosina , jonka jälkn alkaa pakollinn toinn vaih vuosina Nykyisin käytössä on myös räitä kansallisia tai alullisia lntoliikntn päästökauppajärjstlmiä. Lntoliiknn on ollut osa EU:n ETS:ää vuodsta 2012 lähtin. ETS:n alkassa sitä sovllttiin kaikkiin EU:n alull tai siltä pois lntäviin opraattorihin, mikä aihutti kolmansissa maissa voimakasta vastustusta. Tämän vuoksi sovltamisala supistttiin EU:n sisäisiin lntoihin vuosiksi Parhaillaan EU:ssa on käsittlyssä päästökauppadirktiivin muutos lntoliikntn osalta vuosiksi Komissio on sittänyt supisttun sovltamisalan jatkoa ja Suomi muidn jäsnmaidn tavoin kannattaa tätä linjausta. CORSIA:n jatkovalmistlun dttyä komissio tk sityksn ETS:n mahdollissta jatkosta globaalin järjstlmän rinnalla. ETS vähntää vuosittain lntoliikntn CO2-päästöjä Mt:a.