OSATIH SELOSTE 6/1973 METSÄMAAN T KE US T ~ K I J ÖI S T Ä

Transkriptio

1 ... /, t,.. OSATIH Rauhankatu 0070 Puhlin SELOSTE 90-8 /97 AURA UKS E N METSÄMAAN T HELSINKI 7 YÖ V A I KE US T ~ K I J ÖI S T Ä TTS-METSÄ-ÄESTÄ KÄYTETTÄESSÄ Mtsätho kräsi syksyllä 97 Thdaspuu Oy:n aikatutkimusainistoa työmailla TTS-mtsä-äs :n työstä. Valkalassa Tavoittna oli slvittää mtsämaan aurauksn työvaikustkijät ja tutkia niidn ta ajanmnkkiin ja tuotoksn. Tutkimus on situtkimuksn luontinn, ja s on työvaikusluokituksltaan yhdnmukainn Hlsingin yliopiston mtsätknologian laitoksn laikutuksta ja mtsähallituksn khittämisjaoston mustn kanssa. i"' { '.. ~ ~ ~. raskaan mtsäauran työstä suorittamin tutki-

2 - - AINEISTO Tutkimuksssa surattiin yhtä konyksikköä. Vtokon, Valmt 8, vti TTS-mtsä- äs -mrkkistä lautasauraa. Kuljttajilla, joita oli kaksi, oli kokmusta mtsämaan muokkaustyössä. Tutkimus käsitti kuusi työmaata, joidn yhtispinta-ala oli. ha. koalalla. Konyksikön ajonoputta tutkittiin Näidn yhtispituus oli 0 m. Työvaikustkijät, joidn ta ajanmnkkiin ja työn jälkn tutkimuksssa slvitttiin, olivat: ajokaltvuus, sivukaltvuus, maan pintakivisyys, maapräkivisyys, kantoisuus, kuntan paksuus, maalaji ja hakkuutähtt. Jätpuuston ta i voitu slvittää, koska sitä i siin- tynyt millään tutkituista työmaista. t Tutkimuksssa käyttty työvaikus- luokitus on sittty liittssä (s. 7). Luokituksn tuna oli s, mlkin kaikki työvaikustkijät voitiin mitata. määritltiin arvioimalla. ttä Ainoastaan hakkuutähtt Työn jäljstä mitattiin vaon syvyys ja lvys, paltn korkus ja lvys skä s osa alusta, joll aurattassa syntynyt vakoa, li työjäljn vajaus. TUTKIMUSTULOKSET Ajankäyttötutkimus TAULUKKO Ajankäytön jakautuma työvaihittain Työvaih VALMISTAVAT TYÖT - työn alussa -työn lopussa yhtnsä TEHOAIKA - auraus - kääntyminn (kun i aurata samanaikaissti) - työmaan sisäist siirrot yhtnsä KESKEYTYKSET - huolto ja korjaus - kiinnijuuttuminn - muut k skytykst (suunnittlu ja nuvottlut työnj ohdon kanssa, lpo) yhtnsä YHTEENSÄ työvaihn kokonaisajasta ajasta

3 - - (78 ). Huolloista ja korjauksista v nitn aikaa vtokonn korjaus Vtokonn huoltoon kului 0 jausajasta. ja mtsä-äkn huoltoon Tärkin syy kiinnijuuttumisn oli kivisyys ylisin syy oli maan sivu- tai ajokaltvuus (7 ). vain 8 huolto- ja kor(8 ). Toisksi Maaprän osuus oli kiinnijuuttumisist a. TyÖvaikustkijöidn aurausajanmnkkiin ja työn jälkn Työvaikustkijöidn ta tutkittiin valikoivalla rgrssioanalyysilla. Tulokst on sittty thoaikoina hhtaaria kohti, jolloin auraus- jälkä on laskttu olvan 000 m/ha. Ko~o ainistossa ajanmnkki oli kskimäärin AUI'GUfJajanmnkkiin vaikuttavat tkijät Kivisyys Kivisyydn ajanmnkkiin on otttu huomioon maan pintakivisyytnä ja maapräkivisyytnä. Maan pintakivisyydn ajanmnkkiin Astlma Kivisyysluokka (Kivtön maa) (Hyvin tasainn maanpinta) (Väliluokka) Ajanmnkki, (Jonkin vrran pätas. maanpinta) (Välil uokka) (Erittäin pätasainn maanpinta) 80. Maapräkivisyyttä osoittava kivisyysindksi (VIRON mukaan) määritttiin kotintangon avulla. Kivisyysindksi ilmais kotintangon kskimää- räisn painuman (astlma ). Maapräkivisyydn ajanmnkkiin on suurmpi kuin pintakivisyydn. Tämä johtun osaltaan siitä, ttä pintakiviä voidaan aina jonkin vrran väistää.

4 - Astlma Maapräkivisyydn ajanmnkkii~ Kivi syysindksiluokka = 7. > Ajanmnkki, Kotintangon painuma, Bo.oo cm < Kaltvuus t ~jokaltvuudn Astlma ajanmnkk ii ~ Ajokaltvuusprosntti 0 -- (alamäki) + +0 (ylämäki) Ajan mnkki, Laivassa alamässä ajanmnkki on pinmpi kuin ylämässä. mäistä oli vain muutama havainto. kun ajokaltvuus ylitt ää -0, Astlma Jyrkistä ala- Niidn prustlla näyttää siltä, ttä ajanmnkki kasvaa voimakkaasti. Sivukaltvuudn?-j_apmnkki in Sivukaltvuusprosntti Ajan mnkki, Tämän tutkimuksn mukaan maan pintakivisyys, maapräkivisyys, Ja ajo- ja sivukaltvuus ovat n työvaikustkijät, jotka vaikuttavat ajanmnkkiin. Edllä lutllut muuttujat slittävät ajanmnkin vaihtlusta. Kan- toisuudn, kuntan paksuudn tai hakkuutähtidn i todttu vaikuttavan aurausaikaan.

5 - TytJn jtilki Vajauksn määrään vaikuttavat tkijät Vajauksn määrä ilmoittaa sn alun suuruudn, joll aurattassa syntynyt vakoa. Vajauksn määrään ovat vaikuttant sivukaltvuus, hak- kuutähtt, kantoisuus ja maapräkivisyys. Astlma Sivukaltvuudn yajauksn Sivukaltvuusprosntti 0 0 /ha (vajauksn osuus auratusta määrästä) Astlma 8 Hakkuutähtidn vajauksn Hakkuutähdluokka (mrki(vä(runtykst- hän) saasti) tömästi) /ha Astlma 7 Kantoisuudn 8 ~ajauksn Kantoisuusluokka (välimatka > m) (... m) /ha Astlma 8 ~aapräkivisyydn ( < m) 8 vajauksn Kivi syysindksiluokka > 7. ~/ha ~ Kotintangon painuma, cm 7. < 7.

6 .. - Vaan syv:y ytn Ja lvytn vaikuttavat tkijät Vaan syvyytn Ja lvytn vaikuttavat lähinnä hakkuutähtt, sivukaltvuus, maapräkivisyys ja maalaji. hakkuutähdluokkaan Siirryttässä hakkuutähdluokasta vaan lvys pinn 8. Sivukaltvuudn sääntyssä 0 :sta : iin vaan lvys pinn. luokassa vaan lvys on li- Kivisyysindksi- nää 79 siitä, mikä s on kivisyysindksi- luokassa. Paltn lvyt n Ja korkutn vaikuttavat tkijät Paltn l vytn ja korkutn vaikuttavat lähinnä maalaji ja maan pn- takivisyys. Jos simrkiksi paltn lvyttä kivisyysluokassa s on kivisyysluokassa tään loo:lla, 9. mrki- Jos maalaji on hikkaa, hitaa tai soraa, paltn korkus on kskimäärin suurmpi kuin hitaja hikkamornimaalla. LOPPUPÄÄTELMIÄ Ainiston prust lla voidaan päätllä, mitä tkijöitä on otttava huomioon simrkiksi lautasaurauksn palkkaprustita määritttässä. Tämän mukaan aurausaikaan vaikuttavat lähinnä maan pintakivisyys, maapräkivisyys ja ajo- ja sivukaltvuus. Työn jälkn vaikuttavat dllistn lisäksi hakkuutähtt, kantoisuus ja maalaji. Nämä voivat aihuttaa sn, ttä osa alusta on aurattava uudlln, jotta työn jälki saataisiin tyydyttäväksi. Kuinka paljon tä- mä lisää kokonaisajanmnkkiä, sitä i ol tässä yhtydssä tutkittu. Esittyt tulokst ovat alustavia. Tutkimusta jatktaan ksällä 97. Martti Tynkkynn

7 - 7 LIITE TYÖVAIKEUSTEKIJÖIDEN LUOKITUS Kivisyys = Kivtön maa =Hyvin tasainn maanpinta, jossa matalia (0.. 0 cm:n} kiviä saa siintyä mlkoissti (v äli....0 m). Yksittäisiä korkudltaan kohtalaisia ( cm:n} kiviä saa siintyä, jos matalia kiviä on vain harvassa ( m). = Väliluokka, jossa yksinomaan matalia kiviä saa siintyä runsaasti (väli<l. m). Kohtalaisia kiviä saa olla harvassa, jos matalia kiviä on mlkoissti. Suuria kiviä ( > 0 cm:n) saa siintyä vain yksittäin. = Jonkin vrran pätasainn maanpinta. Matalia kiviä saa siintyä runsaasti. Kohtalaisia kiviä saa siintyä mlkoissti ja suuria harvassa. = Väliluokka, jossa matalia ja kohtalaisia kiviä saa siintyä runsaasti skä suuria kiviä mlkoissti. = Erittäin pätasainn maanpinta. Vaikampi kuin luokka Kantoisuus Huomioon ottaan lahoamattomat, halkaisijaltaan 0 cm suurmmat kannt, luokitllaan välimatkan mukaan: = > m =... m Maalaji <m = Hita, = = = = Hakkuutähtt = hikka, sora Hita- Ja hikkamorni Hisu- Ja savimorni Hisu Ja sav. Turv Huomioon ottaan lahoamattomat maanpinnassa olvat oksat ja latvat. = Hakkuutähtitä mrkityksttömästi = -"vähän -"runsaasti = Arvostlussa ottaan huomioon puulaji ja hakkuutähtidn siintymisn yhtnäisyys. Jätpuuston tihys Määrittään hakkuussa jättyn puuston välimatka. = jätpuustoa i ol = > m =... m = < m