5. Omat rahat, yrityksen rahat

Transkriptio

1 5. Omat rahat, yrityksn rahat Matmaattist aint Intgraatio: yhtiskuntaoppi Tässä jaksossa Palkka, palkkakustannukst Budjtti, budjtointi Kannattavuus, tulos Hinnoittlu, hinta

2 Osio 5/1 Matmaattist aint 5. Omat rahat, yrityksn rahat Intgraatio: yhtiskuntaoppi Mitn palkkapussi muodostuu? Lukiolainn Viivi Trvo on saanut ksätyöpaikan Puuhakas Oy:stä. Viivin thtävänä on pakata tuotnäyttitä lähtttäväksi jällnmyyjill Suomn ja Eurooppaan. Työssään hän on yhtydssä päivittäin skä suomalaisiin ttä urooppalaisiin jällnmyyjiin ja hidän myyntihnkilöstöönsä. Hinäkuussa Suomi on ksälomalla, mutta Euroopassa lomaillaan vasta lokuussa. Siksi työ pitää Viivin kiirisnä koko hinäkuun ajan. Psti Puuhakas Oy:ssä alkaa hti ksäkuun alussa ja jatkuu hinäkuun loppuun saakka. Vilä nnn koulun alkua Viivi htii lomailla parisn viikkoa nnn kuin viiminn kouluvuosi pyörähtää käyntiin. Ansiotulojn vrotus Prusprosntti osoittaa, mitn paljon palkasta pidättään vroa arvioituun tulorajaan asti. Lisäprosntti osoittaa, mitn paljon palkasta pidättään vroa sn jälkn, kun arvioitu tuloraja ylittyy. Ksätyöstä luvattu palkka yllätti Viivin iloissti. Kuukausipalkka on uroa. Työaika on 7,5 tuntia päivässä. Viivillä on puoln tunnin ruokatunti, jotn kokonaisuudssaan työpäiväll krtyy pituutta kahdksan tuntia. Koska Viivi on opisklija, hänllä i vuodn aikaan ol muita palkkatuloja kuin ksätyöstä saadut tulot. Vrohallinnon nttisivulta ( hän löysi laskurin, jonka avulla hän laski, paljonko hänll jää ksäansioista kätn rahaa vrojn jälkn. Lasklmassa ottaan huomioon vuodn kokonaisansio ja siitä thdyt vähnnykst. Lasklmassa näkyvät myös prosnttimäärät, joidn mukaan pidätykst thdään. Viivin työnantaja, Puuhakas Oy, huolhtii pakollistn maksujn ja vrojn pidätyksstä palkasta skä niidn tilittämisstä vrottajall. Viivi saa työnantajalta palkkalasklman, josta näkyvät bruttopalkka li palkka nnn vroja, palkasta thdyt pidätykst ja Viivill kätn jäävä raha. Viivi halusi välttyä mahdollisilta jälkivroilta suraavana vuonna ja pyysi vrotoimistosta itslln uudn vrokortin, johon mrkitty pidätysprosntti on laskttu todnnäköistn tidossa olvin vuositulojn mukaan. Tällaisia titoja ottaan huomioon kokonaisvroprosnttia laskttassa: - Viivin kotikunnan tulovroprosntti on 18,00 % - Viivi on kirkon jäsn. Surakunnan tulovroprosntti on 1,25 % - Viivi ansaits vuodssa uroa - Vroprosntit: prusprosntti 4 %, lisäprosntti 28 % Uudn vrokortin saa soittamalla vrohallinnon palvlunumroon: Tilaa vrokortti vrkossa:

3 Osio 5/2 Viivin vrokortissa vrojn nnakonpidätyksn prusprosntti on 4 %. Prosntti on laskttu sn mukaan, ttä Viivi ansaits 3200 uroa vuodssa. Jos työntkijä on all 18-vuotias, i työläkmaksua li Tylmaksua (4,3 %) pritä. All 17-vuotiaalta i pritä myöskään työttömyysläkmaksua (0,21 %). Lask, mitn paljon Viivill jää kahdn kuukaudn ksätyöstä rahaa kätn: Palkka kuukaudssa Palkasta pidätttävä vro Palkasta kätn jäävä raha kuukaudssa Ansiotulot koko ksältä (2 kk) Vronpidätys Viivill jää kätn Viivin työnantaja, Puuhakas Oy, maksaa Viivill palkkaa 1600 uroa kuukaudssa li 3200 uroa kahdssa kuukaudssa. Suoraan työntkijäll makstun palkan lisäksi työnantaja maksaa rilaisia sosiaalikuluja, jotka nostavat palkasta aihutuvia kokonaiskuluja lähs kolmannkslla. Työnantajan kulut vaihtlvat toimialoittain ja yrityksn koon mukaan. Palkan lisäkustannukst kuukaudssa ovat kskimäärin: Eläkmaksut 17,1 % Sosiaaliturvamaksu 2 % Tapaturmavakuutus sim. 1 % + ryhmähnkivakuuutus 0,08 % Työttömyysvakuutus 0,65 % Sosiaalikulut yhtnsä 20,83 % Lask paljonko työnantajan maksamat sosiaalikulut ovat 1600 uron palkasta. Viivin palkka kuukaudssa Työnantajall Viivin kuukausipalkan kustannukst ovat 1600 palkka ja siitä maksttavat pakollist sosiaalikulut yhtnsä ovat

4 Osio 5/3 Kaikista työsuhtista krtyy vuosilomaa Vuosilomaa krtyy 2 päivää kaikilta työkuukausilta, joina työntkijä on ollut työssä vähintään 14 päivänä. Montako päivää Viivill krtyy vuosilomaa kun hän on työssä ? Työssäolokuukausia Lomapäiviä yhtnsä Vuosilomalain mukaan työntkijäll makstaan vuosilomalta lomapalkka. Lisäksi työhtosopimuksilla on sovittu ns. lomarahan maksamissta. Lomaraha i ol lakisäätinn, vaan kosk niitä aloja, joilla on ns. ylissitova työhtosopimus. Lomarahan määrä on kskimäärin puolt loma-ajan palkasta. Viivill krtyy työssäoloajalta nljä vuosilomapäivää. Hän htii pitää lomapäivänsä hinäkuun lopussa. Lisäksi hänll krtyy loma-ajalta lomarahaa, joka on puolt loma-ajan palkasta li noin kahdn päivän palkka. Lisäksi työnantajall krtyy kuluja pakollisista vakuutuksista kutn työtapaturmavakuutukssta, työtrvyshuollosta skä mahdollisista vapaahtoisista vakuutuksista ja hnkilöstöduista. Todllisia palkkakustannuksia nostavat myös työaikaa lyhntävät vapaapäivät, kutn palkallist arkipyhät ja vuosiloma skä sairauslomat. Ansion pääll tulvat ja palkkamäärältään sidotut kustannukst tulvat myös yhdn hngn yrityksn maksttaviksi.

5 Osio 5/4 Matmaattist aint 5. Omat rahat, yrityksn rahat Intgraatio: yhtiskuntaoppi Tuottn hinta on monn tkijän summa Maarit, Sanna ja Johanna ovat innokkaita käsityönharrastajia. Maaritin rikoisalaa ovat rilaist huivit, Sannan lasikorut ja Johanna suunnittl ja valmistaa vaattita. Vaikka tytöt ovat vilä koulussa, on harrastukssta poikinut hill jo paljon töitä. Maarit on jo monna vuonna myynyt tuottitaan joulumyyjäisissä, Sanna tk talvt koruja ja myy niitä ksällä fstarilla. Johanna suunnittl vaattita, ja nitn häntä työllistävät bändin siintymisasut, joita hän tk mittatilaustyönä omin idoidnsa ja vaativin asiakkaidnsa toividn pohjalta. Tytöt löysivät toisnsa ntin kautta, jossa käsityöharrastajat vaihtavat kokmuksia ja idoita vilkkaasti. Johannalla oman yrityksn prustaminn on ollut jo pitkään suunnitlmissa, myös Maarit ja Sanna pitävät sitä vartnotttavana vaihtohtona koulun jälkn. Tosin kaikki aikovat hakutua koulun jälkn nsin myös käsityöalan koulutuksn. Hinta Hinta on tuottn arvo rahana mitattuna. Pitkän pohdinnan jälkn tytöt päätyvät ratkaisuun, ttä jokainn prustaa nsin oman toiminimn. Markkinointiin ja myyntiin aiotaan kuitnkin panostaa yksissä tuumin. Sitä paitsi kolmn kskn idoidn pohtiminn ja titojn vaihto on paljon hdlmällismpää kuin yksin mittissä. Tytöt ovat hinnoitllt tuottnsa tähän mnnssä musta tuntuu -mntlmällä, li arvioint, mitä its olisivat valmiita maksamaan vastaavasta tuottsta ja mitä toist vastaavat tuottt maksavat. Nyt h ovat kuitnkin päättänt arvioida yhdssä, mikä olisi ihan oika hinta tuottll, kun huomioon ottaan kaikki kustannukst. Hillä on haav, ttä h voisivat myöhmmin myydä kaikkin kolmn tuottita kimpassa ja rakntaa ikään kuin tuotprhttä. Bändivaattidn kautta Johannan töill on tullut runsaasti julkisuutta. Sanna puolstaan huomasi ksällä, ttä korut mnivät kuin kuumill kivill fstarimyynnissä, kun yhtä hänn tkmäänsä korua oli sitlty sattumalta räässä vaatblogissa. Kukaan i valittanut hinnasta, kunhan vain sai samanlaisn korun. Sannaa oikastaan vähän harmitti, tti hän tajunnut pyytää koruista nmmän rahaa. Mitä kaikka hinnoittlussa pitää milstäsi ottaa huomioon? Jos yritys aikoo toimia kannattavasti, on oika hinnoittlu nsiarvoisn tärkä asia. Kannattavalla yrityksllä on rahaa khittää toimintaansa, simrkiksi mahdollisuus panostaa työntkijöidn koulutuksn tai uusin tuottidn khittämisn. Hinta vaikuttaa mrkittävästi yrityksn kannattavuutn. Viim kädssä hinnoittlussa on kys siitä, mitä asiakas on valmis maksamaan tuottsta tai palvlusta ja millä hinnalla myyjän li yrityksn kannattaa tuot myydä. Kaikki yrityksn kulut li kustannukst pitää saada kattuiksi, yrittäjäll pitää jäädä työstä palkkaa ja rahaa pitäisi riittää vilä yrityksn khittämisn. Tuottn hintaan vaikuttavia kustannuksia ovat tuottn valmistuksn käytttävin matriaalin kustannukst tuottidn markkinointimatriaalista, simrkiksi sittistä, lhti- ja nttimainonnasta aihutuvat kustannukst palkkakulut li tuottn valmistuksn ja markkinointiin kuluvan työn kustannukst. Hinta on myös markkinointikino. Hinta rakntaa thokkaasti milikuvaa.

6 Osio 5/5 Asiakas arvioi hintaa Asiakas arvioi hintaa omasta näkökulmastaan: Onko tuot minull sopiva ja kannattaako minun maksaa siitä pyydtty hinta? Mitä hyötyä minull on tuottsta, saanko siitä itsllni lisähyötyä kutn arvostusta? Onko minulla tarpksi rahaa tuottn ostamisn? Ovatko hinta ja tuot oikassa suhtssa toisiinsa li onko hinta-laatusuhd kohdallaan? Yrittäjä li myyjä arvioi puolstaan sitä, millä hinnalla hänn kannattaa tuot myydä: Kattaako hinta kustannukst? Minkälaisn milikuvan haluan luoda, pitääkö asiakas tuottta halpana vai arvokkaana vai ajattlko asiakas: tämähän on hyvä ja dullinn? Hinta on tärkä milikuvan rakntaja ja siksi myös tärkä markkinoinnin kilpailukino. HINNOITTELU - Markkinat li asiakkaat määräävät ylärajan hinnall. - Kustannukst määräävät alarajan hinnall. ASIAKAS TOIMII TUNTEELLA - Milikuva tuottsta vaikuttaa ostopäätöksn. - Ihminn maksaa brändistä. - Ostopäätös slittään järjllä, vaikka päätös on thty tuntlla. Mitn its tt ostopäätöksiä li millä prustlla punnitst, onko tuottn hinta sinull oika, kun ostat simrkiksi uusia vaattita uutta kännykkää uusia mikkjä urhiluvarustita? Mainits tuottita, jotka ovat dullisn tuottn mainssa joidn arvioidaan olvan kalliita mutta laadukkaita. Tuottn tai palvlun hintaa määritttässä ottaan huomioon kustannukst kilpailijoidn tarjoamin tuottidn hinta markkinoinnin näkökulma. Yrittäjän kannattaa aina vrrata oman tuottnsa hintaa kilpailijoidn hintaan. Niin myös asiakas tk.

7 Osio 5/6 Tuottn tai palvlun tavoithinta: Lask hinta Sannan lasista thdyill kaulakoruill (100 korun sarja), kun tidät suraavat sikat: kustannukst + tavoitltava tulos tuottidn määrä tai palvlutyötuntin määrä Matriaalit li lasihlmt ja -aihiot, nahkalangat, lukot ja pakkausrasiat maksavat yhtnsä 450 Sanna määrittl työnsä hinnan its li mittii, mitn paljon hänn pitäisi saada korujn valmistukssta ja myynnistä itslln rahaa li mitn paljon tulosta pitäisi jäädä. Hän arvioi valmistuksn kuluvan aikaa noin tunti/koru, koko sarjaan yhtnsä noin 100 tuntia. Myyntiin mn aikaa kolmisn päivää. Kaikkiaan työaikaa kuluu noin 130 tuntia. Tavoitltavaksi tuloksksi hän lask 1350 uroa. Lisäksi hänn on maksttava myyntipaikasta vuokraa yhtnsä 180 uroa. Paljonko kustannukst ovat yhtnsä: Korujn tavoithinta / kpl = kustannukst + tavoitltava tulos jattuna tuottidn määrällä 100 kpl - matriaalit Yhdn korun hinta on /kpl Tavoithinta = Sannan työstään saama tuntipalkka on

8 Osio 5/7 Matmaattist aint 5. Omat rahat, yrityksn rahat Intgraatio: yhtiskuntaoppi Budjtti krtoo toiminnan numroina Budjtti tarkoittaa talousarviota li tulo- ja mnoarviota, sill ajanjaksoll, joll tulot ja mnot arvioidaan, simrkiksi kalntrivuodksi. Budjtti krtoo numroina sn, mitä yrityksssä on suunnitltu thtäväksi. Budjttiin kirjataan yrityksn tulot ja mnot. Budjtti auttaa yrityksn toiminnan suunnittlua. Budjtti krtoo, ovatko suunnitlmat mahdollisia totuttaa. Tulojn ja mnojn olisi pysyttävä tasapainossa, ja yrityksn toiminnasta pitäisi jäädä kaikkin kustannustn jälkn vilä tulosta. Tulosbudjtti laaditaan yrityksssä samaan muotoon kuin tilikaudn lopussa thtävä tuloslasklma. Tuloslasklma laaditaan kirjanpitoastuksssa määrättyyn muotoon. Pääkohdat ovat: LIIKEVAIHTO (myynti, josta on vähnntty arvonlisävro) Matriaalit ja palvlut a) Aint, tarvikkt ja tavarat b) Ulkopuolist palvlut Hnkilöstökulut a) Palkat ja palkkiot b) Hnkilösivukulut mm. läkkulut, hnkilösivukulut Tulosbudjtissa nnakoidaan yrityksn tuotot ja kustannukst. Tulosbudjtti + Tuotot Kustannukst = Tulos Rahoitusbudjtissa tarkastllaan rahojn riittävyyttä. Rahoitusbudjtti Mistä raha tul? = rahan lähtt Mihin raha mn? = rahan käyttö Erotus krtoo, mitn paljon rahaa jää tai paljonko sitä puuttuu. Poistot (hankintahinta jaksotttuna usammall vuodll) ja arvonalntumist (konidn, laittidn ja kaluston kulumissta aihutuva arvon alntuminn) Liiktoiminnan muut kulut (mm. vuokrat, markkinointikulut, atk-kulut, hallinto ja kunnossapito) LIIKEVOITTO (-TAPPIO) Rahoitustuotot ja -kulut (sim. korkokulut tai -tuotot) VOITTO (TAPPIO) ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ Satunnaist rät a) Satunnaist tuotot b) Satunnaist kulut VOITTO (TAPPIO) ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA Vrot TILIKAUDEN VOITTO tai TAPPIO

9 Osio 5/8 Laadi oma budjttisi Taloudn suunnittlu kannattaa. Jos rahasi ivät tahdo riittää, mnot ovat koko ajan tuloja suurmmat. Laadi itsllsi budjtti. S auttaa nnakoimaan tuloja ja mnoja skä rahojn riittävyyttä. Suunnittl budjtti näin: 1. Lask yhtn kaikki tulosi: palkat, asumistut, opintotut, kotoa saamasi kuukausirahat jn. 2. Lask yhtn kiintät mnot, joita sinull tul vuodn mittaan: asumiskulut kutn vuokra tai yhtiövastik, sähkö, tv-lupa, vakuutukst, ntti- ja puhlinkulut, lhtitilaukst. Jaa yhtissumma 12 kuukaudll, niin saat slvill yhdn kuukaudn kiintät mnot. Arvioi myös, onko kiintissä mnoissa säästämisn mahdollisuutta. Ota slvää sim. paljonko säästäisit, jos karsisit kännykkään tilaamiasi palvluja tai vaihtaisit liittymää. 3. Kirjaa ylös kaikki muuttuvat kulut: ruoka, vaattt, harrastukst jn. Näihin mnoihin voit its vaikuttaa nitn. Päätä mitä tarvitst, mistä mahdollissti voit tinkiä tarvittassa. Kun tidät tulosi ja mnosi, voit suunnitlla tarkmmin, mitn paljon voit rahaa milloinkin käyttää. Samalla nät, pystytkö säästämään simrkiksi lomamatkaa vartn. Suraa myös, mitn budjttisi pitää: Sujuuko kaikki suunnitlmasi mukaan, tuhlaatko nmmän kuin aioit vai jääkö tuloistasi kulujn jälkn vilä rahaa säästöön? Riikka ja Laura tarjoavat kotikylänsä asukkaill ja mökkiläisill matonpsupalvlua. Laadi hill budjtti suraavilla tidoilla. Tytöt arvioivat liikvaihdon muodostuvan suraavasti: Matonpsun hinnaksi h ovat päättänt 9 /matto. Pstäviä mattoja on mahdollista saada hinäkuun aikana 20 asiakkaalta, kskimäärin 2 mattoa/asiakas. Matriaalit ja tarvikkt: Psuaint ja tarvikkt maksavat yhtnsä 37 uroa. Palkkakulut Tytöt toimivat yrittäjämäissti, jotn hidän palkkansa muodostuu sn mukaan, mitn paljon tulosta mattojn psusta jää. mainosmatriaali 10 Tulos Tyttöjn tavoittna on saada mattoprojktista palkkaa itslln yhtnsä 480. Riittääkö myynti? Onko palvlun hinnoittlu oikin? Mitä nuvot tyttöjä tkmään?