LIMINGAN KUNTA Tasekirja 2016

Transkriptio

1 LIMINGAN KUNTA Taskirja

2 TASEKIRJAN SISÄLTÖ Toimintakrtomus 3 Talousarvion totutuminn 32 Tilinpäätöslasklmat 59 Konsrnilasklmat 63 Liittidot 72 Allkirjoitukst ja mrkinnät 88 Luttlot ja slvitykst 92 Tilikartta 97 Panttikirjaluttlo 102 2

3 LIMINGAN KUNTA TOIMINTAKERTOMUS

4 SISÄLTÖ TOIMINTAKERTOMUS OLENNAISET TAPAHTUMAT KUNNAN TOIMINNASSA JA TALOUDESSA 5 Kunnanjohtajan katsaus 5 Kunnan hallinto 7 Ylinn taloudllinn khitys 8 Limingan kunnan khitys 9 Olnnaist muutokst Limingan kunnan toiminnassa ja taloudssa 11 Lähivuosin haastt 14 Kunnan hnkilöstö 15 Arvio mrkittävimmistä riskistä ja pävarmuustkijöistä ja toiminnan khittämisn vaikuttavista tkijöistä 16 SELONTEKO KUNNAN SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ 16 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA RAHOITUS 18 Tuloslasklma ja sn tunnusluvut 18 Rahoituslasklma ja sn tunnusluvut 19 RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET 21 Tas ja sn tunnusluvut 21 KUNNAN KOKONAISTULOT JA MENOT 25 KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS 26 Yhdistlmä konsrnitilinpäätöksn sisältyvistä yhtisöistä 26 Konsrnin toiminnan ohjaus 26 Olnnaist konsrnia koskva tapahtumat 28 Slontko konsrnivalvonnan järjstämisstä 28 Konsrnitilinpäätös ja sn tunnusluvut 29 TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY 31 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 32 TAVOITTEIDEN, MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMINEN 32 Kaikkia tulosaluita sitovat tavoittt 32 Käyttötaloudn totutuminn 40 Ylishallinto ja linkinojn khittäminn 40 Prusturvapalvlut 42 Sivistyspalvlut 45 Tknist palvlut 47 Yhtnvto käyttötaloudn määrärahojn ja tuloarvioidn totutumissta 50 Tuloslasklmaosan totutuminn 54 Invstointin totutuminn 57 Rahoitusosan totutuminn 59 Yhtnvto määrärahojn ja tuloarvioidn totutumissta 60 4

5 OLENNAISET TAPAHTUMAT KUNNAN TOIMINNASSA JA TALOUDESSA Kunnanjohtajan katsaus SISÄILMA- JA RAKENNERATKAISUJEN VUOSI Muutostkijät, jotka suomalaisssa yhtiskunnassa tällä htkllä vallitsvat, ivät ol vähäisiä. SOTE-uudistus, sn aikataulu, rakntt ja kustannukst ovat dlln päslviä. Myös maakuntauudistus on kskn ja dllisiin liittyn avoinna on tulvaisuudn kunnan rooli ja tulvaisuus. Uudistaa pitäisi mutta mihin suuntaan. Suuntana näyttäisi olva yrittäjyys ja yhtiöittäminn jonka nimn Sipilän hallitus vannoo kaikssa. Kaikn tämän muutoksn takana on suomalaistn läminn lvämmin kuin mihin on varaa. Jos julkisn sktorin kustannuskhitystä i saada hillittyä, on dssä ajautuminn Krikan till. Limingan kunnalla on takanaan pitkä ajanjakso hyviä vuosia. Kunta on simrkiksi kasvanut vuosina yhtnsä 73,3 %. Luku on huika, sillä suraava kasvukunta Pirkkala on kasvanut 48 % samassa ajassa. Kasvun taustalla on monia tkijöitä, kutn moottoritin valmistuminn, onnistunut maapolitiikka ja poliittislla tasolla vallinnut Liminka-hnki. On kytty luomaan yhtisiä linjoja, luottamusta ja tahtoa kunnan khittämisssä niin luottamushnkilöidn kuin kuntalaistn kskn. Tuon saman lujan hngn ja tahdon toivoisin säilyvän, sillä tulvat vuodt ja mnstyminn vaatii paljon. Usidn vuosin kskustlujn jälkn saatiin päätöksn kouluvrkkoratkaisu. Ktunmaan ja Lakudn koulut päätttiin sulka ja Rantakylän osalta päätökst päätttiin thdä suraavan kahdn vuodn aikana. Kunnan tulopohja i riitä siihn, ttä rakntaisimm tai vuokraisimm jokaisll kyläll viidn kilomtrin välin uudn koulun. Suurmpi syy on kuitnkin västökhitys. Lastn lukumäärän kasvu kuntatasolla tasoittuu ja kylillä lapsimäärät laskvat varsin nopasti. Toisaalta on hyvä kysyä, mitn vähäist varat tulisi sijoittaa, jotta lapst ja nuort saisivat mahdollisimman hyvän pohjan lämälln? Lastn optuksn, välinisiin ja hnkilökohtaisn tukn - vai ri kylill kouluraknnuksiin? Liminka on valinnut panostuksn optuksn. Osana kouluvrkkoratkaisua päätttiin myös kahdn uudn koulun rakntamissta. Ojanpränkankaall päätttiin rakntaa tilat noin 400 oppilaall ja kskustaan noin 600 oppilaall. Samalla vanha sisäilmaonglmainn Linnukan koulu kskustassa purtaan pois. Linnukan oppilaat ovat opiskllt syyslukukaudn alusta parakkikouluissa. Myös päiväkodit kärsivät sisäilmaonglmista. Lintupuiston päiväkodin onglmia on pyritty korjaamaan usan vuodn aikana. Yrityksistä huolimatta onglmia i kytty poistamaan. Mrkittävä rakntllinn ratkaisu oli päätös uudn sitsmän osastoisn päiväkodin rakntamissta johon liittään myös pruskorjauksn tarpssa olva Kdonprän päiväkoti. Kunta tul olmaan uudssa Ojanpränkankaall raknnttavassa päiväkodissa vuokralla. Niin isommassa koulukuin päiväkotiyksikössä hnkilöstöä kytään käyttämään joustavammin ri luokissa ja osastojn välillä lapsimäärän vaihdllssa. Elinvoiman vahvistaminn on räs kunnan painopististä. Ydinkskustan khittäminn tni vahvasti kun Lakustalon urakkakilpailu ratksi. Päätöksstä valitttiin markkinaoikutn ja hankkn aloitus viivästyy muutamia kuukausia. Talo tarjoaa nnn kaikka tiloja yrityksill, joita on mukana noin kappaltta. Kskustaa vahvistaa myös ksällä valmistunut 60-paikkainn vanhuspalvlukskus, jossa kunta ja ODL tarjoavat ikäihmisill thostttua palvluasumista. Uusi palvluntarjoaja on myös Virkkukoti ntisssä rauhanyhdistyksn tiloissa. Kunnalla on käytössään palvlustli. Kskustan ostovoiman ja linvoiman vahvistamisn tähtää myös kirkonrannan asuntoalun asmakaava, josta yksi hnkilö on valittanut hallinto-oikutn. Kaavan lykkääntyminn aihuttaa kunnall vuodssa lähs 1 miljoonan uron mntykst saamatta jäävinä vrotuloina ja valtionosuuksina. Kskustaan voidaan saada uusia palvluntarjoajia vain, mikäli ostovoima kasvaa uusin asukkaidn myötä. Mrkittävä ratkaisu oli Siklatalojn päätös rakntaa kuntaan uusi talothdas, joka tul työllistämään noin 50 hnkilöä. Liminka kasvoi vuonna 2016 vain 0,7 % li 65 hnkä. Kasvu on hikoin 15 vuotn. Tulvaisuudn mahdollisuudt ovat kuitnkin tilastokskuksn mukaan varsin hyvät, sillä kunnan 5

6 nnusttaan kasvavan noin 17 % vuotn 2030 mnnssä. Tämä dllyttää kuitnkin onnistumista muun muassa maanhankinnassa. Kunta jatkoi aktiivista khittämistyötä niin yritysryhmähankkidn kuin muidn hankkidn osalla. Asuntorakntaminn jatkui kuitnkin vahvana. Uusia omakotitonttja luovutttiin 39 kpl ja hajarakntamislupia myönnttiin 13 kpl. Uusia taloja valmistui 55 kpl. Mikäli kirkonrannan asuntoalun rakntamista i saada vuodn 2017 aikana käyntiin, näkyy s voimakkaasti kunnan taloudssa lähivuosina. Taloudn kannalta vuosi 2016 oli hikko. Tulos painui nsimmäistä krtaa 15 vuotn pakkasll olln -1,2 miljoonaa uroa. Vaikka kunnan vlkamäärä/asukas pinni 1759 uroon, onglmallista on ttä toimintakat kasvoi 6,4 % ja vrorahoitus vain 2,9 %. Trvssä taloudssa vrorahoituksn kasvun tulisi olla suurmpi kuin toimintakattn kasvun. Taloudn tasapainottamisksi kuntaan astttiin kaikista poliittisista puoluista koostuva tulvaisuustyöryhmä, joka valmistl vuodn 2017 toimnpititä. Kunnan palvluraknn ja -taso i voi olla lvämpi kuin mihin millä on varaa. Limingassa on kunnan kokoon ja kasvuvauhtiin suhtutttuna pini hnkilöstöorganisaatio. Hnkilöstö tk työtä innokkaasti ja suurlla sydämllä. Varsinkin simisthtävissä moni on puun ja kuorn välissä. Palvlurakntita tulisi kvntää, säästöjä tulisi saada aikaan ja samalla tulisi khittää uusia toimintatapoja. Sosiaalinn mdia ja lhdistö ovat aktiivissti nostamassa sill päkohtia, mutta kaikki s hyvä mitä kunnassa on ja saadaan aikaan jää varjoon, siitä i kukaan kirjoita tai anna kiitosta. Toivottavasti m kaikki Liminkalaist osaamm arvostaa ja joskus kiittää hnkilöstöä hyvistä palvluista. Kiitos hyvästä työstä, hyvästä asntsta ja hyvästä palvlusta hnkilöstöll! Pkka Rajala kunnanjohtaja 6

7 Kunnan hallinto Kunnanvaltuusto Tarkastuslautakunta Kskusvaalilautakunta Kunnanhallitus Hallinto-osasto Sivistyslautakunta Prusturvalautakunta Tkninn lautakunta Sivistysosasto Prusturvaosasto Tkninn osasto Kunnanjohtaja Hallinto-osasto Osastopäällikkö Sivistysosasto Osastopäällikkö Prusturvaosasto Osastopäällikkö Tkninn osasto Osastopäällikkö Luottamushnkilöorganisaatio Johto Kunnanvaltuusto, 35 jäsntä pj Sanna Savolainn I vpj Mari Viljas II vpj Markku Ahola Kunnanhallitus, 9 jäsntä pj Kari Ylönn vpj Liisa Kylmänn Tarkastuslautakunta, 6 jäsntä pj Trho Lipsonn Kskusvaalilautakunta, 5 jäsntä pj Satu Vuollo Prusturvalautakunta, 9 jäsntä pj Kalvi Nvala Sivistyslautakunta, 9 jäsntä pj La Sangi Virasto-organisaatio Johto Virastopäällikkö kunnanjohtaja Pkka Rajala Osastot ja osastopäälliköt: Hallinto-osasto hallintojohtaja Katja Vuorinn Prusturvaosasto prusturvajohtaja Irma Toivann Sivistysosasto sivistysosaston osastopäällikkö Minna Kärkkäinn saakka Tiina Partann alkan Tkninn osasto tkninn johtaja Simo Pöllänn Tkninn lautakunta, 9 jäsntä pj Tuomas Ahola 7

8 Ylinn taloudllinn khitys Maailmantaloudn näkymät ovat aimpaa vaisummat. Maailman ostovoimakorjatun BKT:n kasvu jää noin kolmn prosnttiin vuonna Kasvu on hitainta sittn finanssikriisin ja jää all pitkän aikavälin kskiarvon. Kasvu on hidastunut slvästi monissa khittyvissä talouksissa. Tollisuusmaissa lpyminn on dlln vaatimatonta vähäistn invstointin skä hitaan palkkakhityksn aikaansaaman hikon kulutuskysynnän vuoksi. Yhdysvaltojn talouskasvun lpyminn jatkuu, mutta hitaana. Kasvu saattaa kuitnkin suuntautua aimpaa nmmän Yhdysvaltojn kotimarkkinoill. Suomll tärkidn kauppakumppanidn talouskasvu on ollut vahvmpaa kuin khittyvin talouksin, mutta niidnkin kasvut ovat hidastumassa. Valtiovarainministriön nnakkotitojn mukaan bruttokansantuottn kasvu vuonna 2016 oli 1,6 % (vuonna ,7 %). BKT:n kasvu on prustunut kotimaisn kysyntään ja rityissti yksityisn kulutuksn kasvull. Lisäksi raknnusinvstoinnit ovat lisääntynt nopasti. Vuosill kasvun nnusttaan olvan prosntin luokkaa. Työllisyystilann on parantunut dllisvuodsta, nnust vuodn 2016 työttömyysprosntista on 8,9 % (v ,4 %), ja tulvana vuonna työttömyydn arvioidaan laskvan dlln 8,5 prosnttiin. Kuluttajahinnat kohosivat kskimäärin 0,3 %. Kuntin yhtnlaskttu vuosikat kasvoi dllisvuodsta 0,51 milj. uroa. Vuosikattn arvioitiin jäävän ngatiivisksi 18 kunnassa (v kunnassa). Vuosikat oli asukasta kohdn 439 (v ) ja 117 % poistoista skä invstoinnista 84 %. Tilikaudn tuloksn on arvioitu olvan ngatiivinn 111 kunnassa. Yhtnlasktut vrotulot kasvoivat vuonna ,4 %. Kunnallisvrotulot kasvoivat 2,0 %. Vaimaan kasvuun vaikuttivat matala ansiotason khitys ja vroprustmuutokst, jotka laskivat kunnallisvron tuottoa yhtnsä 260 milj. uroa. Kunnallisvroprosnttia vuodll 2016 nosti 45 kuntaa. Yhtisövron tuotto laski 6,3 %, sillä kuntin 5 prosnttiyksikön korotttu yhtisövro-osuus päättyi vuodn 2015 lopussa. Kiintistövrot kasvoivat 4,1 %. Valtionosuudt kasvoivat 7,0 prosnttia valtion ja kuntin kustannustnjaon tarkistuksn skä vromntystn kompnsaation myötä. Indksitarkistustn jäädytys ja valtionosuuslikkauksn pinnsivät valtionosuuksia, mutta niidn vaikutus oli dllä mainittuja lisäyksiä pinmpi. Kuntin yhtnlaskttu lainakanta kasvoi dllisn vuotn vrrattuna 3,4 % (0,54 mrd. uroa). Lainakannan kasvu oli dllisvuotta hitaampaa, ja kuntin yhtnlaskttu lainakanta oli vuodn lopussa 16,04 mrd. uroa. Lainamäärä/asukas oli uroa, kun s vuotta aimmin oli uroa. Taulukko 1. Kansantaloudn khitys BKT, muutos % -0,4-0,6 0,7 1,6 Työttömyysast, % 8,2 8,7 9,4 8,9 Inflaatio, % 1,5 1,0-0,2 0,3 Ansiotason muutos, % 2,1 1,4 1,3 1,2 Vuodn 2016 talousarviota laadittassa kokonaistuotannon kasvuksi arvioitiin 1,4 %, kuluttajahintojn nousuksi 1,2 % ja kskimääräisksi työttömyysastksi 9,0 %. Kuntatalous Tilastokskuksn kräämin nnakkotitojn mukaan kuntin toimintatulot olivat vuonna 2016 dllisvuodn tasolla ja toimintakulut kasvoivat kskimäärin prosntin. Kulujn kasvu oli kahta dllisvuotta vastaava, kun taas toimintatulot vähnivät vuonna 2015 noin prosntin. Toimintakat kasvoi kskimäärin 1,6 % vuodsta Lähd: Suomn kuntaliitto/tilastokskus, vuosi 2016 tilinpäätösarvioidn mukaan. 8

9 Limingan kunnan khitys Limingan kunta on 2000-luvulla kasvanut voimakkaasti. Kunnan asukasluku on kasvanut viimisn kymmnn vuodn aikana vajaalla asukkaalla li 33 %. Asukasluvun kasvu on viimisn kymmnn vuodn aikana prustunut noin 35 % muuttovoittoon ja noin 65 % luonnollisn västönkasvuun. Limingassa syntyy vuosittain noin 200 lasta. Kuntastratgian mukainn västönkasvutavoit on kskimäärin 2-3 % vuodssa. Vuonna 2016 Limingan asukasluku kasvoi 65 asukkaalla (0,7 %) ja oli vuodn lopussa Asukasluvun kasvu muodostui kokonaisuudssaan luonnollissta kasvusta nttomuutto oli vuonna 2016 ngatiivinn. Taulukko 2. Limingan asukasluvun khitys Vuosi Asukasluku Muutos- % , , , , , , , , , , , , , , , ,0 Kunnan tavoit , Kuntastratgian mukainn asukaslukutavoit vuonna 2016 oli asukasta (50) (150) Luonn. västönkasvu Muuttovoitto v v v 0-6 v Limingan kunnan ikäraknn painottuu lapsiin ja nuoriin skä työikäisn västöön. Lastn osuus on suuri vrrattuna koko maahan. Tilastokskuksn västöraknnvuosikatsauksn (2015) mukaan Limingan västön kski-ikä, 31,0 vuotta, on maan nuorin (koko maan kskiarvo 42,3 vuotta). Vuonna vuotiaidn osuus oli Limingassa 34,7 % ja koko maassa 16,3 %, all 7-vuotiaita oli Limingassa 16,0 % ja koko maassa 7,6 %. Vanhustn osuus on puolstaan alhainn. Yli 65-vuotiaita oli Limingassa 9,1 % ja koko maassa 20,5 %. Lastn ja nuortn suuri määrä aihuttaa myös haastita palvlujn järjstämisll. Limingan kunnan västöllinn huoltosuhd oli vuonna ,8 %, kun koko maan kskiarvo oli 58,2 %. Samoin västönkasvu luo painita palvluidn järjstämisll. Muuttajat ovat nuoria lapsiprhitä ja syntyvyys on korka, mikä näkyy rityissti lastn ja nuortn palvlujn lisääntyvänä tarpna. Toistaisksi kunta on pystynyt turvaamaan asukkailln kohtuullist pruspalvlut. Kunta on 2000-luvulla invstoinut mrkittävästi, muun muassa koulu- ja päiväkotihankkisiin, kirjastoon skä uutn trvyskskuksn. Suraavin kolmn vuodn aikana invstoitavaksi tulvat kaksi uutta koulua (Linnukka ja Ojanpränkangas) skä liikuntahalli. Lisäksi Kdonprän ja Lintupuiston päiväkodit korvataan vuokrapäiväkodilla. Viimisn 9

10 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 kolmn vuodn aikana invstointimnot ovat ollt 10,7 milj. uroa ja invstointin omarahoitusosuudt 9,4 milj. uroa. V invstointimnot ovat ollt yhtnsä 69,5 milj. uroa ja invstointin omarahoitusosuudt 55,0 milj. uroa. Vuonna 2016 nttoinvstoinnit olivat 2,4 milj. uroa, 245 /asukas. Taulukko 3. Västön ikärakntn khitys Ikäryhmä % 18,3 % 18,1 % 17,5 % 17,4 % 17,0 % 16,1 % 16,0 % % 18,4 % 18,6 % 18,9 % 19,2 % 19,6 % 20,4 % 20,7 % % 4,2 % 4,4 % 4,6 % 4,6 % 4,6 % 4,5 % 4,5 % % 9,8 % 9,2 % 9,2 % 9,2 % 8,8 % 8,7 % 8,4 % % 41,6 % 41,7 % 41,8 % 41,6 % 44,4 % 41,6 % 41,4 % % 4,1 % 4,2 % 4,4 % 4,5 % 3,4 % 5,0 % 5,3 % % 3,6 % 3,7 % 3,7 % 3,6 % 2,2 % 3,7 % 3,7 % Yhtnsä Limingan kskimääräinn työttömyysast laski dllisvuodsta ja oli 9,6 % (10,6 %). Lähikuntiin vrratn Limingan työttömyysast oli vuodn lopussa alhaisin ja Pohjois-Pohjanmaalla 4. alhaisin. Pitkäaikaistyöttömin määrä laski rippaasti, pitkäaikaistyöttömin määrä oli kskimäärin 90 (v ) ja nuoria all 25-vuotiaita työttömiä 55 (v ). Pohjois-Pohjanmaan kskimääräinn työttömyysast oli 13,3 % Työttömyysast k-a Nuort >1 v Kuvio. Kskimääräinn työttömyysast. Kuvio. Yli vuodn työttömänä ollidn ja all 25-vuo-. tiaidn työttömin määrä (k-a). 10

11 Olnnaist muutokst Limingan kunnan toiminnassa ja taloudssa Olnnaist muutokst taloudssa Limingan kunnan vuosikat romahti dllisvuodsta. Vuosikattn muutos oli -25,2 % (v ,2 %), -1,5 milj. uroa. Kunnan mnot kasvoivat dlln rippaasti dllisvuodsta, 5,5 % (3,1 milj. uroa). Vuonna 2015 kasvu oli 4,1 % (2,2 milj. uroa). Vastaavasti kaikkin Suomn kuntin mnojn kasvun kskiarvo samoina vuosina on ollut vain 1 %. Mrkittävimmin kunnan mnoista kasvoivat hnkilöstömnot, 1,2 milj. uroa. Ylishallinnon hnkilöstökulut kasvoivat 0,3 milj. uroa työllistämisn vastuualun siirron myötä yhtist-vastuualulta skä työllistämisn liittyvän HUB-hankkn käynnistymisn myötä. Sivistyspalvluidn hnkilöstömnot kasvoivat 0,7 milj. uroa. Pruskoulutuksn osuus oli noin 0,4 milj. uroa ja lukion 0,1 milj. uroa. Kulttuuri- ja vapaa-aikapuoln hnkilöstömnojn kasvu oli 0,1 milj. uroa ja johtui pääasiassa nuortn työpajan siirtymisstä prusturvapalvluista kulttuuri- ja vapaaaikapalvluidn alaisuutn. Prusturvapalvluissa hnkilöstömnot kasvoivat prustrvydnhuollossa ja sosiaalipalvluissa, noin 0,1 milj. uroa kummassakin. Toisksi nitn kasvoivat palvlujn ostot ja avustukst, molmmat 0,6 milj. uroa. Palvlujn ostojn kasvusta rilun kolmannksn muodostavat tilapalvlujn ostot liittyn koulukskuksn sisäilmatutkimuksiin skä siirtokoulun prustamismnoihin. Ylishallinnon, prusturvapalvluidn ja sivistyspalvluidn osalta palvlujn ostojn kasvu on noin 0,1 milj. uroa osastoa kohdn. Ylishallinnon puollla olnnaisimmat tkijät ovat it- ja taloushallintokustannustn kasvu, prusturvapalvluissa rikoissairaanhoidon kustannustn kasvu skä sivistyspalvluissa kotikuntakorvaustn kasvu. Avustusmnojn kasvu johtuu kokonaisuudssaan thosttun palvluasumisn palvlustlimnoista. Tarvikostot kasvoivat 0,3 milj. uroa, mistä pääosa johtuu koulujn, tnkin siirtokoulun tarvikhankinnoista. Vrorahoituksn kasvu puolstaan hikkni dllisvuodsta. Vrorahoituksn kasvu oli 2,9 % kun s dllisvuonna oli 3,8 %. Vrotulot kasvoivat 1,5 % ja valtionosuudt 4,7 %. Kunnallisvron kasvu vuonna 2016 oli vain 1,6 %. Hikko kasvu johtuu pääosin vuodll 2016 thdyistä vroprustmuutoksista. Yhtisövron tuotto pysyi lähs dllisvuodn tasolla huolimatta määräaikaisn kuntin korottun yhtisövro-osuudn päättymisstä vuonna Kiintistövron tuotto oli vuodn 2015 tasossa. Valtionosuuksin kasvuun vaikutti asukasmäärän kasvun lisäksi hallituksn päätös korvata kunnallisvron vroprustmuutoksista kunnill aihutuva vrotulojn mntys valtionosuuksin kautta skä valtion ja kunnan välisn kustannustnjaon tarkistus. Vaikutusta oli myös optus- ja kulttuuritoimn rahoituksn osalta lukion kolmisarjaisuudn myötä nousslla oppilasmäärällä. Kunnan valtionosuuksia puolstaan vähnsi vuodn 2015 valtionosuusuudistuksn mntys, jonka vuodll 2016 kohdistuva osuus oli 0,5 milj. uroa. Huolstuttavaa on, ttä kunnan mnojn kasvu on lähs kaksinkrtainn tulojn kasvuun nähdn. Vuosikattta krtyi 4,4 milj. uroa (v ,9 milj. uroa) ja asukasta kohdn 442 (v ). Limingan kunnan toimintamnot kasvoivat vuonna ,5 % ja toimintatulot 0,5 %. Edllisnä vuonna toimintamnot kasvoivat 4,1 % ja toimintatulot 3,4 %. Vrorahoitus kasvoi 2,9 % (v ,8 %). Talousarviossa toimintakattn kasvu oli 1,8 % ja vrorahoituksn kasvu 1,3 %. Osana vuonna 2014 laadittua taloudn tasapainotusohjlmaa päätttiin pitää invstoinnissa hngähdystauko kunnan lainamäärän ja rahoituskulujn tasaamisksi. Näin olln vuosin aikana on pitäydytty suurista invstoinnista. Olnnaisimmat invstoinnit vuonna 2016 olivat vuosittaist tihankkt 1,3 milj. uroa ja pint pruskorjaushankkt 0,4 milj. uroa. Nttoinvstoinnit olivat 2,4 milj. uroa, 245 /asukas. Vuosikattn vähnmisn skä invstointimnojn kasvun myötä invstointin omarahoitusast hikkni dllisvuodsta. Invstointin tulorahoitusprosntti oli 157,0 % (v ,6 %). Vuonna 2016 i nostttu uusia pitkäaikaisia lainoja. Kunnan lainakanta oli vuodn lopussa 18,0 milj. uroa. Asukaskohtainn lainamäärä laski dllisvuodn urosta uroon. Vuodn 2016 hurjan mnokhityksn pohjalta kunnanvaltuusto päätti kokouksssaan prustaa tulvaisuustyöryhmän valmistlmaan kunnan taloudn tasapainottamistoimnpititä. Tulvaisuustyöryhmän säästösitykst jäivät pöydäll syksyn 2016 päätöksntossa, mutta asioidn käsittlyä ja täytäntöönpanoa on jatkttu alkuvuonna Taloudn tasapainottamisn toimnpitt ovat lintärkä dllytys kunnan olmassaololl. Käyttötaloudn korkan mnokhityksn lisäksi kunnan taloudll paintta aihuttavat myös sisäilmanonglmaist raknnukst ja niidn korvaaminn uusilla tiloilla. Uudt tilat aihuttavat vuokrakohtidn osalta paintta käyttötaloutn ja invstointikohtidn osalta kunnan vuosikattsn, lainamäärän ja korkoriskin kasvuun. 11

12 Olnnaist muutokst toiminnassa Yksi kunnan stratgian painopistaluista on kilpailukyvyn ja linvoiman vahvistaminn. Kskusta-alulla tavoittna on yhdyskuntarakntn tiivistäminn, krrostaloasumisn mahdollistaminn, ostovoiman luominn alull skä ylissti kskustan lävöittäminn. Kuntakskuksn linvoiman vahvistamisksi kunta on vuodn 2016 alkupuollla hankkinut omistuksnsa loput Kiintistöosakyhtiö Limingan Liikkskuksn osakkt. Kunnan nyt 100 % omistaman kiintistöyhtiön on tarkoitus raknnuttaa korttlissa 20 sijaitsvan, purttavan liikkskusraknnuksn tilall uusi, hyvinvointiin ja toimistotiloihin kskittyvä Lakustalo. Lakustaloon on tarkoitus myös sijoittua liikuntatiloja skä kunnanviraston tilat. Vanhan raknnuksn purkaminn on tarkoitus aloittaa kväällä Elinvoiman vahvistamisksi kskusta-alulla ollaan panostamassa myös uudn asuinalun kaavoitukslla. Vuodn 2015 aikana hankittiin maata Kirkonrannan asmakaavaa vartn, ja kaava hyväksyttiin kunnanvaltuustossa Kirkonrannan alull muodostuu noin 35 tontin uusi asuinalu. Kaavasta on valitttu ja alun rakntamisn aloitus on siltä osin viivästynyt. Tavoittna on, ttä rakntaminn voitaisiin aloittaa ksällä Kunnan linvoimaisuudsta krtoo myös panostus opisklumahdollisuuksiin. Limingan lukio muutttiin kolmisarjaisksi syksystä 2015 alkan. Kolmisarjaisuudn aloittamisn kritri, vähintään 90 oppilasta, ylitttiin ja syksyn 2015 tilastointipäivänä lukion nsimmäisllä vuosikurssilla oli 101 oppilasta. Syksyllä 2016 aloittanita oli 94. Vanhustnhuollon palvlurakntn khittäminn otti suurn harppauksn vuonna 2016 kun Alatmmksn vanhainkodin toiminta skä vanhustn avopalvlut siirtyivät vuokratiloihin saman katon all kskustaan vanhaan kunnantalon korttliin valmistunsn vanhuspalvlukskuksn. Vanhuspalvlukskuksssa kunnalla on 30 thosttun palvluasumisn paikkaa ja yksityisllä palvluntarjoajalla on samassa raknnuksssa toist 30 paikkaa. Palvlurakntn khittäminn tni myös koulu- ja päiväkotipuollla vuodn 2016 aikana. Linnukan koulun sisäilmaonglmin myötä valtuusto tki kokouksssa päätöksn Linnukan koulun purkamissta ja kahdn uudn koulun rakntamissta vanhaa koulua korvaamaan. Toinn uusista kouluista sijoittuu ntisn Linnukan koulun tilall ja toinn Ojanpränkankaan alull. Ojanpränkankaan koulun on tarkoitus valmistua syyslukukaudksi 2018 ja Linnukan koulun vuodn 2019 alussa. Samassa yhtydssä kirkonkylän koulukskuksn alull raknntaan rillinn liikuntahalli vastaamaan skä koulujn ttä harrasttoiminnan tarpisiin. Linnukan koulun tiloill on hankittu väistötilat, ja koulutyö aloitttiin syksyllä 2016 parakkikoulussa. Sisäilmaonglmin kanssa on painittu myös päiväkotipuollla. Lintupuiston päiväkodin toiminta siirtyi lokakuun alusta väistötiloihin vanhuspalvlukskuksn ODL:n vuokralaisksi, ja skä Lintupuiston ttä Kdonprän päiväkotin tiloja korvaamaan raknntaan yksi uusi päiväkotiyksikkö Ojanpränkankaall. Vuokrapäiväkodin arvioitu valmistuminn on lokuussa Trvyspalvluidn osalta on jatkttu liikuntarsptin jakamista asiakkaill. Toiminta lähti käyntiin Liikuntarspti ja liikuntanuvonta -hankkn myötä. Hankkssa trvys- ja liikuntapalvluidn yhtistyötä on syvnntty, ja asiakkailla on rsptin myötä muun muassa mahdollisuus saada liikuntanuvontaa skä lainata liikuntavälinitä. Hankkssa on myös omia matalan kynnyksn liikuntaryhmiä, joilla kannusttaan kuntalaisia aloittamaan liikuntaharrastus. Vuodn 2016 aikan kunta on panostanut mrkittävästi työllisyydn hoitoon. Käynnissä on ollut työttömin HUB-hank, joka on distänyt pitkäaikaistyöttömin työllistymistä. Kunnan kskimääräinn työttömyysast laskikin 9,6 prosnttiin (v ,6 %) ja lähikuntiin vrratn Limingan työttömyysast oli vuodn lopussa alhaisin. Pitkäaikaistyöttömin määrä on lasknut rippaasti, pitkäaikaistyöttömin määrä oli kskimäärin 90 (v ). Työllistämisn toimnpitidn ansiosta kunnan KELAll maksamat työmarkkinatun kuntaosuudt ovat tippunt noin 80 tuhatta uroa dllisvuodsta. 12

13 Taulukko 3. Kunnan taloudn khitys (1.000 ) Asukasluku kasvu-% 1,4 2,9 1,5 1,7 2,0 0,7 Tulovroprosntti 19,5 19,5 20,5 20,5 20,5 20,5 Vrotulot Valtionosuudt Vrorahoitus yhtnsä muutos % 3,1 2,8 10,1-1,6 3,8 2,9 /asukas Toimintamnot muutos % 5,9 6,4 4,4-0,6 4,1 5,5 Toimintakat muutos % 7,1 6,1 4,2-0,6 4,2 6,4 /asukas Vuosikat /asukas vuosikat/poistot % 190,5 112,9 223,9 139,6 146,3 78,9 Tilikaudn tulos Invstoinnit, ntto /asukas Invstointin tulorahoitus- 39,9 83,2 71,7 81,7 317,6 157,0 % Tasn loppusumma Lainakanta /asukas Konsrnin lainakanta /asukas Omavaraisuusast, % 59,1 58,6 57,3 57,6 62,7 64,1 Krtynyt ylijäämä /asukas

14 Lähivuosin haastt Limingan kunnan osalta lähivuosin mrkittävimmät haastt liittyvät valtiovallan toimiin. Vuodn 2015 alusta astui voimaan valtionosuusuudistus, jonka myötä Limingan kunta mnttää valtionosuuksia yhtnsä 2,6 milj. uroa. Summa vastaa noin kymmntä prosnttia vuodn 2014 valtionosuuksin tasosta ja noin kahta tulovroprosnttiyksikköä. Vuosin osalta rahoitus on jo vähntynyt 1,0 milj. uroa ja vuosin aikana mntys on vilä 0,8 milj. uroa /vuosi. Valtionosuusuudistuksn nnakkolasklmin myötä kunnanhallitus päätti kväällä 2014 prustaa työryhmän laatimaan toimnpidohjlman kunnan taloudn tasapainottamisksi. Työryhmä laati taloudn tasapainottamisohjlman, jota on totutttu vuosin 2015 ja 2016 aikana. Valtionosuusuudistuksn lisäksi kuntin valtionosuuksia likataan koko valtakunnan tasolla. Suurin likkaus sittn vuodn 2012 liittyy syksyllä 2016 solmittuun kilpailukykysopimuksn, jonka vaikutus alkaa näkyä vuodsta 2017 alkan. Kilpailukykysopimuksn myötä julkisn sktorin lomarahoja likataan 30 % vuosina Mnolikkauksn hyöty i kuitnkaan jää kunta-alan hyödyksi, vaan hyöty likataan tulopuollta valtionosuuksista. Samoin prustoimntulotun siirtyssä kunnilta KELAll vuodn 2017 alusta siirtyy myös valtionosuusrahoitus. Vuodll 2017 ajoittuu dllä mainittujn lisäksi dllisn hallituksn päättämä likkaus 50 milj. uroa skä syksyn 2016 khysriihn lisälikkaukst 75 milj. uroa. Toinn suuri valtiovallan toimiin liittyvä haast on sosiaali- ja trvydnhuollon uudistus skä maakuntauudistus ja uudistuksn tuomat muutokst kuntin rahoituksn. Uudistuksn myötä vastuu julkisista sot-palvluista siirtyy 18 uudll maakunnall alkan. Itshallintoaluill kootaan sosiaali- ja trvydnhuollon lisäksi myös muita thtäviä kutn plastustoimi ja ympäristötrvydnhuolto. Itshallintoalun ylintä päätösvaltaa tul käyttämään suoralla vaalilla valittu valtuusto. Ensimmäist vaalit järjsttään kväällä Sot-uudistuksn myötä noin puolt kuntin budjtista siirtyy prustttavill itshallintoaluill. Sot-aluill siirtyy niin rahoitus, thtävät kuin hnkilöstökin. Uudistus muuttaa kuntin toimintaympäristö mullistavasti niin toiminnallissti kuin rahoituksllisstikin. Uusin maakuntin valmistlutyö aihuttaa paintta kunnill myös rilaistn slvitystn myötä. Vrotulot muodostavat mrkittävimmän osan Limingan kunnan tuloista. Kuntin vrotulojn khitys ylissti riippuu kskissti kokonaistuotannon kasvusta, joka on puolstaan sidoksissa maailmantaloudn khityksn. Kuntakntän onglmana on tulopohjan pttämisn lisäksi kustannuskhitys, joka ylittää kuntin tulojn khityksn. Tulvana vuonna 2017 kuntin kunnallisvrotuottoon vaikuttaa mrkittävimpänä asiana syksyllä 2016 solmittu kilpailukykysopimus. Kilpailukykysopimuksn myötä tittyjn työnantajamaksujn maksuvlvoittta siirrtään työntkijäll. Työntkijä saa vähntää maksut vrotuksssaan, minkä myötä kunnallisvron tuoton nnusttaan pinnvän vuonna 2017 noin 1,6 % vuodn 2016 tasosta. Samoin palkkojn nollakorotukst ja julkisn sktorin lomarahalikkaus pinntävät kunnallisvron tuottoa välillissti. Limingan kunnan osalta vrotulojn khityksn vaikuttaa koko Oulun sudun linvoima ja työllisyys. Vrotulojn khityksn vaikuttaa olnnaissti myös kunnan asukasluvun kasvu. Sot-uudistus ja itshallintoaluidn muodostuminn luo muutoksia vrojärjstlmään, mikä aihuttaa mrkittävästi pävarmuustkijöitä vrotulojn nnustamisn lähivuosina. Limingan kunnassa haastna on, i vain mnojn ja toimintakattn kasvun hillitsminn, vaan toimintakattn kasvun likkaaminn vastaamaan vrorahoituksn khitystä. Toimintakattn kasvu on viim vuosina ollut noin 4-7 %. Kasvun tulisi vrorahoituksn kasvun hikntyminn huomioon ottan olla huomattavasti pinmpi toimintakattn kasvu oli vuonna 2016 kaksinkrtainn vrorahoituksn kasvuun nähdn. Vrorahoituksn vähnminn vaatii kriittistä toimintatapojn arviointia, palvlurakntn khittämistä skä tulopohjan kasvattamista. Edllä mainittuja sikkoja on käsitlty tulvaisuustyöryhmässä, ja toimnpititä tuodaan toimintaan skä vuonna 2017 ttä tulvina vuosina. Mnokhityksn lisäksi suurn haastn tulvill vuosill tuovat sisäilmaonglmin myötä ralisoitunt mittavat invstointitarpt. Linnukan koulun purkaminn ja tilall raknnttavat kaksi uutta koulua ja liikuntahalli kasvattavat mrkittävästi kunnan lainamäärää, korkomnoja skä vuosikattavoittta. 14

15 Kunnan hnkilöstö Limingan kunnan palvluksssa oli vuodn lopussa 734 hnkilöä (v ). Esittyissä luvuissa on mukana sivutoimist hnkilöt (v hlö, v hlö ja v hlö). Vakinaisssa palvlussuhtssa työskntli 71,5 % kunnan hnkilöstöstä. Määräaikaistn osuus oli 25,5 % ja työllistttyjn osuus 3,0 %. Hnkilöstöstä on laadittu rillinn krtomus. Taulukko 4. Hnkilöstö osastoittain Osasto Hallinto-osasto Prusturvaosasto Sivistysosasto Tkninn osasto Yhtnsä Taulukko 5. Hnkilöstökulujn khitys Muutos Palkat ,48 % Sosiaalikulut ,26 % Hnk.korvaukst ,37 % Hnkilöstökulut yht ,30 % Hnkilöstökulut /as ,62 % Taulukko 6. Hnkilöstökulut tulosaluittain v Palkat Sos. Kulut Yht. Muutos Ylishallinto ,0 % Prusturvapalvlut ,6 % Sivistyspalvlut ,1 % Tknist palvlut ,1 % Muut tulosalut ,0 % Yhtnsä ,3 % 15

16 Arvio mrkittävimmistä riskistä ja pävarmuustkijöistä ja toiminnan khittämisn vaikuttavista tkijöistä Hnkilöstö on tärkä voimavara kunnan toimintoja khitttässä. Limingan kunta on pystynyt toistaisksi rkrytoimaan pätvää ja osaavaa hnkilökuntaa vakinaisiin virkoihin ja toimiin. Hnkilöstön saatavuutn on vaikuttanut kunnan hyvä työnantajakuva skä dullinn sijainti Oulun lähisyydssä. Sijaistn saatavuudssa on ajoittain siintynyt onglmia. Hnkilöstön ikääntyssä nnalta hkäisvän toiminnan mrkitys tul korostumaan. Taloudllissti tiukat ajat asttavat painita hnkilöstön työhyvinvoinnista huolhtimisll ja viihtymisll. Samoin sot-uudistus tuo omat haastnsa muutosjohtamisn suhtn. Sot- ja maakuntauudistus tuo muutoksia paitsi hnkilöstön osalta, myös koko kunnan roolin uudlln määrittlyn myötä. Maakunnill ollaan siirtämässä myös muita kuin sosiaali- ja trvydnhuollon thtäviä. Kunnan rooliksi jää muun muassa linvoiman vahvistaminn, hyvinvoinnin distäminn ja koulutus. Sosiaali- ja trvydnhuollon skä hyvinvoinnin distämisn thtävin rajapinnat tulvat määritltäviksi, mitkä thtävät siirtyvät sot-alull ja mikä osa hyvinvoinnin distämisstä jää kunnall. Toiminnallistn muutostn lisäksi rahoituksn järjstäminn aihuttaa mrkittäviä riskjä ja pävarmuustkijöitä kunnan toiminnan ja taloudn suunnittlull. Oulun sudun tulvaisuus riippuu pitkälti linkinolämän kilpailukyvystä ja työpaikkojn olmassa olosta ja uusin syntymisstä. Sn vuoksi linkinolämän dllytystn khittäminn on olnnaisn tärkää niin Limingassa kuin sudullisstikin. Euroalun ja Suomn talousnäkymät aihuttavat omalta osaltaan pävarmuustkijän ylisll toimintaympäristöll. Ylinn taloudllinn tilann on vaikuttanut ja vaikuttaa jatkossakin kuntin kustannuksiin muun muassa työllistämisvlvoittidn kautta. Kunnan tulisi kytä pitämään yllä asukasluvun kasvua. Kunnassa on raknnttu puittt varhaiskasvatuksll skä pruskoulutuksll ja lukioll, samoin on invstoitu muun muassa uutn kirjastoon ja trvyskskuksn ja tistöön. Vuosin aikana pruskoulutuksn puittita khittään dlln mrkittäväksi, kun vanha Linnukan koulu purtaan ja tilall raknntaan kaksi uutta koulua skä rillinn liikuntahalli. Vuodn 2016 asukasluvun kasvu jäi nsimmäistä krtaa 2000-luvulla all prosntin olln 0,7 %. Kunnan linvoima ja khittyminn on olnnaissti riippuvainn asukasluvun kasvusta, ja uusin asuinaluidn kaavoituksn tnminn onkin mrkittävässä asmassa kunnan linvoiman luomisssa. Asukasluvun kasvu vaikuttaa kunnan tulorahoituksn vrotulojn myötä. Sisäilmaonglmat muodostavat kunnill niin toiminnallisn kuin taloudllisnkin riskin. Raknnuskannan vanhtssa sisäilmaonglmia siintyy aika ajoin vanhmmissa raknnuksissa ja nykyisin niitä on siintynyt myös uusissa raknnuksissa. Sisäilmaonglmat aihuttavat haastita toiminnan järjstämisll skä taloudllissti rmontti- tai väistötilakustannuksina. Limingan kunnan osalta sisäilma-asiat ovat jo ralisoitunt Linnukan koulun osalta. Aimpin vuosin mittavat invstoinnit ovat dllyttänt mrkittävää viraan pääoman käyttöä. Kunnan rahoitusriskiä on pyritty pinntämään pidättäytymällä suurista invstoinnista muutaman vuodn ajan, jolloin vanhoja lainoja on saatu maksttua takaisin. Tulvin vuosin mrkittävä invstointimäärän kasvu aihuttaa jälln lainamäärän kasvun, minkä vuoksi tilann rahoitusmarkkinoilla voi aihuttaa onglmia joko rahan saatavuudn tai rahoituskustannustn kasvun kautta. Kunnan lainasalkusta 50 % on vaihtuvakorkoisia lainoja. SELONTEKO KUNNAN SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ Limingan kunta on päivittänyt sisäisn valvonnan ohjt vuonna Sisäisn valvonnan järjstämisstä vastaavat kunnanhallitus ja kunnanjohtaja. Osastopäälliköt ja vastuuhnkilöt ovat vastuussa sisäisn valvonnan asianmukaisuudsta omin hallinnonalojnsa osalta. Sisäisn valvonnan tarkoituksna on varmistaa, ttä kunnan toiminta on taloudllista ja tuloksllista, päätöstn prustna olva tito on riittävää ja luotttavaa ja ttä noudattaan lain säännöksiä, viranomaisohjita ja toimilintn päätök- 16

17 siä ja turvataan omaisuus ja voimavarat. Limingan kunnan sisäisn valvonnan ohjidn mukaan kunnan toiminnot tul järjstää ja johtaminn hoitaa sitn, ttä organisaation kaikilla tasoilla ja kaikissa toiminnoissa on riittävä sisäinn valvonta. Johtoryhmä on arvioinut sisäisn valvonnan toimivuutta ja riskin hallintaa kuntatasolla rillisn lomakkiston avulla. Johtamis- ja hallintojärjstlmä Kunnan toimintoja ohjataan hallintosäännöllä. Hallintosääntö on päivittty vuonna 2009 ja sivistyspalvlujn osalta vuonna Hallintosäännössä on sittty kunnan organisaatioraknn skä toimilintn ja viranhaltijoidn toimivallan jako ja thtävät. Organisaatioraknntta on tarkistttu osittain vuosina Organisaatioraknn uusiutuu vuodn 2017 aikana niin, ttä uusi organisaatio on käytössä alkan. Hallintosääntö uudisttaan vastaamaan uutta organisaatiota, ja uusi hallintosääntö on päätöksntossa kväällä Säännöstn, määräystn ja päätöstn noudattaminn Asioidn valmistlu on prustunut hyvään hallintotapaan. Toimilintn ja viranhaltijoidn päätökst thdään asiakirjahallintaohjlmalla, josta saadaan päätösluttlot. Päätökst anntaan tidoksi ao. toimilimll. Viranhaltijapäätöstn osalta simistn thtävänä on pistokokin tarkistaa onko päätökst thty toimivallan puittissa, ovatko n riittävästi prustltuja, ovatko päätökst ollt asianmukaissti nähtävillä ja ovatko n annttu tidoksi asianosaisill. Tavoittidn totutumisn suranta ja varojn käytön valvonta Talousarvion tavoittt johdtaan kuntastratgiasta, joka tarkisttaan krran valtuustokaudssa. Viimisin tarkistus on thty joulukuussa Tulosyksiköidn tavoittt on määritlty käyttösuunnitlmissa. Työntkijöidn tavoittt määritllään vuosittain käytävissä khityskskustluissa, joidn yhtydssä käydään läpi myös astttujn tavoittidn totutuminn. Kuntastratgian päivitystyö on aloitttu syksyllä 2016, ja uusi stratgia tuodaan päätöksntkoon kvään 2017 aikana. Tulosaluidn ja -yksiköidn vastuuhnkilöt ovat surannt säännönmukaissti astttujn tavoittidn ja määrärahojn totutumista. Raportit on annttu tidoksi ao. toimilimll/osastopäälliköll. Talousjohtaja on raportoinut talousarvion totutumissta johtoryhmäll krran kuukaudssa ja kunnanhallituksll ja valtuustoll nljännsvuosittain. Hallintokunnat ovat raportoint kunnanvaltuustoll tavoittidnsa totutumissta nljä krtaa vuodn 2016 aikana. Riskin hallinnan järjstäminn Kunnanvaltuuston hyväksymät riskinhallinnan priaattt: Riskin hallinta sisältyy sisäisn valvonnan ohjisiin. Lisäksi ri hallinnonaloilla on thty turvallisuusslvityksiä. Kunnan riskinhallintapolitiikka on päivittty vuonna 2014 ja hyväksytty valtuustossa Hallintokunnat ovat tunnistant ja arvioint riskjä skä niidn vaikutuksia riskinhallintalomakkn avulla kväällä Omaisuusriskihin varautuminn: Limingan kunnan vakuutustn hoito on annttu vakuutusmklarill. Mklaripalvlut on kilpailutttu syksyllä Vakuutukst on dllisn krran kilpailutttu vuonna 2011, ja n tullaan kilpailuttamaan vuodn 2017 aikana. Vakuutusturva prustuu thtyyn riskianalyysiin. Vakuutusturvan kattavuus tarkisttaan vuosittain yhdssä mklarin kanssa. Toimintaan sisältyvät riskit: Vuosina on osallistuttu alullisiin valmiusharjoituksiin. Vuodn 2014 valmiusharjoituksn valmistautumisn yhtydssä on päivittty varautumissuunnitlmat ajantasaisiksi. Sopimustoiminta Toiminta on prustunut valtuuston, hallituksn ja muidn toimilintn päätöksiin ja hallintosäännöllä dlgoituun päätösvallan käyttöön. Voimassa olvat sopimukst on koottu sähköisn sopimustnhallintajärjstlmään, joka on otttu käyttöön v Kunnanhallituksn lausunto Kunnanhallitus totaa lausuntonaan sisäisn valvonnan asianmukaisuudsta ja riittävyydstä taloudn ja toiminnan surannan prustlla, ttä kunnan hallinto on pääosin toiminut kuntalain, hallintosäännön skä kunnanhallituksn hyväksymin sisäisn valvonnan ohjidn mukaan ja ttä sisäinn valvonta on toimivaa ja asianmukaissti järjstttyä. 17

18 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA RAHOITUS Tuloslasklma ja sn tunnusluvut Tuloslasklma Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakat Vrotulot Valtionosuudt Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 2 3 Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut 0-1 Vuosikat Poistot ja arvonalntumist Satunnaist kulut Tilikaudn tulos Tilinpäätössiirrot Tilikaudn ylijäämä Tuloslasklman tunnusluvut Toimintatuotot/toimintakulut, % 13,9 % 14,5 % Vuosikat/poistot, % 78,9 % 146,3 % Vuosikat, /asukas Krtynyt ylijäämä, Krtynyt ylijäämä, /as Asukasmäärä Toimintatuotot prosnttia toimintakuluista = 100 * toimintatuotot/toimintakulut Vuosikat prosnttia poistoista = 100 * vuosikat/(poistot ja arvonalntumist) Vuosikat prosnttia poistonalaisista invstoinnista = 100 * vuosikat/poistonalaistn invstointin omahankintamnot Toimintatuotot kasvoivat dllisvuodsta 0,5 %. Toimintatuotoista myyntituotot putosivat 14,8 %. Maksutuotot kasvoivat 6,4 %, tut ja avustukst 20,8 % ja muut tulot 4,7 %. Myyntituottojn pudotus johtui pääasiassa prustrvydnhuollon jäsnkuntin maksuosuuksin ja kotikuntakorvaustn (vuodosasto) skä prusoptuksn kotikuntakorvaustn vähnmisstä. Maksutuottojn kasvun osalta mrkittävin muutos on tapahtunut raknnusvalvontalupamaksujn tuotoissa. Tukin ja avustustn kasvun mrkittävimmät tkijät ovat koulutoimn projktit skä työttömin HUB-hank. Muidn toimintatuottojn kasvuun ovat vaikuttant vuokratulojn skä käyttöomaisuudn myyntivoittojn kasvu. Toimintakulut kasvoivat dllisvuodsta 5,5 % ja toimintakat hikkni 6,4 %. Mrkittävimmin kasvoivat hnkilöstökulut 1,2 milj. uroa (4,3 %). Kasvusta suurimman osan lohkais sivistyspalvluidn pruskoulutus ja lukio (0,5 milj. uroa). Palvlujn ostot kasvoivat 0,6 milj. uroa (3,3 %), josta suurimman kokonaisuudn, noin 0,25 milj. uroa, muodostaa tilapalvluidn sisäilmaonglmiin liittyvät hankinnat. Erikoissairaanhoidon mnojn kasvu oli 0,1 milj. uroa. Avustusmnot kasvoivat 0,6 milj. uroa (14,5 %), mikä johtuu kokonaisuudssaan thosttun palvluasumisn palvlustlimnoista. Ainidn ja tarvikkidn ostot kasvoivat 0,3 milj. uroa, mistä pääosa johtuu koulujn tarvikhankinnoista. Muut toimintakulut kasvoivat 0,3 milj. uroa. Kasvu johtuu siirtokoulun, vanhuspalvlukskuksn ja Lintupuiston päiväkodin väistötilojn vuokrista. Valtuuston asttama taloustavoit, toimintakattn kasvu < vrorahoituksn kasvu i totutunut krtomusvuonna. Kunnan toimintakat kasvoi 6,4 % kun vrorahoitus kasvoi vain 2,9 %. 18

19 Toinn valtuuston asttama tavoit, vuosikat > suunnitlman mukaist poistot, totutui suunnitlman mukaistn poistojn osalta. Sisäilmaonglmin myötä purttavin raknnustn arvonalntumisiin 1,8 milj. uroa sn sijaan vuosikat i riittänyt. Rahoituslasklma ja sn tunnusluvut Toiminnan rahavirta Vuosikat Satunnaist rät 0 0 Tulorahoituksn korjausrät Invstointin rahavirta Invstointimnot Rahoitusosuudt invstointihin Pysyvin vastaavin hyödykkidn luovutustulot Toiminnan ja invstointin rahavirta Rahoituksn rahavirta Antolainauksn muutokst Antolainasaamistn lisäykst 0 0 Antolainasaamistn vähnnykst Lainakannan muutokst Pitkäaikaistn lainojn lisäys Pitkäaikaistn lainojn vähnnys Lyhytaikaistn lainojn muutos Oman pääoman muutokst 0-96 Muut maksuvalmiudn muutokst Rahoituksn rahavirta Rahavarojn muutos Rahavarat Rahavarat Rahavarojn muutos Rahoituslasklman tunnusluvut Toiminnan ja invstointin rahavirran krtymä Invstointin tulorahoitus, % 157,0 % 317,6 % Pääomamnojn tulorahoitus, % 76,5 % 131,3 % Lainanhoitokat 1,5 2,1 Kassan riittävyys, pv Asukasmäärä Toiminnan ja invstointin rahavirran krtymän tulisi olla > 0, jotta tavoit rahoittaa invstoinnit omarahoitukslla totutuisi. Vuonna 2014 laaditun taloudn tasapainotussuunnitlman myötä lasktun invstointitason ansiosta krtymä on ollut positiivinn vuosina 2015 ja 2016 usan vuodn tauon jälkn. Tulvin vuosin korka invstointitaso tul vaikuttamaan tavoittn totutumisn, korkan invstointitason myötä luku tul olmaan ngatiivinn jo vuonna 2017 (TA 2017). Invstointin tulorahoitusprosntti krtoo kuinka paljon invstointin omahankintamnosta on rahoitttu tulorahoitukslla. ( = 100 * vuosikat/(invstointimnot invstointin rahoitusosuudt)). 19

20 Lainanhoitokat krtoo kunnan tulorahoituksn riittävyydn viraan pääoman korkojn ja lyhnnystn maksuun (= (vuosikat + korkokulut)/(korkokulut + lainanlyhnnykst)). Kassan riittävyys kuvaa kunnan maksuvalmiutta. (= 365 x rahavarat /kassasta maksut varainhoitovuonna). Tulorahoituksn korjausrät ovat käyttöomaisuudn myyntivoittoja, jotka on kirjattu tuloslasklmaan muihin tuottoihin. Myyntivoitot sisältyvät myös pysyvin vastaavin hyödykkidn luovutustuloihin. Muut maksuvalmiudn muutokst koostuvat toimksiantojn varojn ja pääomin, vaihto-omaisuudn, saamistn ja korottomin pitkä- ja lyhytaikaistn vlkojn muutoksista. Matalan invstointitason ansiosta kunta on pystynyt rahoittamaan vuosin 2015 ja 2016 invstoinnit omalla tulorahoituksllaan. Pääomamnojn tulorahoitusprosntti sn sijaan on jäänyt all sadan vuonna 2016 hikntynn vuosikattn ja kasvann invstointitason myötä. Tulorahoitusprosntissa on huomioitu invstointin lisäksi antolainat skä lainojn lyhnnykst. Vuonna 2016 i ol nostttu uutta pitkäaikaista lainaa. Lyhyt- ja pitkäaikaisia lainoja lyhnnttiin yhtnsä 2,0 milj. uroa. Lainanhoitokat hikkni dllisvuodn arvosta 2,1 olln 1,5. Kunnan lainanhoitokyvyn katsotaan olvan hyvä, jos tunnusluku > 2. Tavoit jäi täyttymättä hikntynn taloustilantn myötä. Kassatilann pysyi dllisn vuodn tapaan tiukkana. Kassan riittävyys oli 20 päivää (v päivää). 20

21 RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET Tas ja sn tunnusluvut VASTAAVAA VASTATTAVAA Pysyvät vastaavat Oma pääoma Ainttomat hyödykkt Pruspääoma Ainttomat oikudt Arvonkorotusrahasto 0 0 Muut pitkävaik. mnot Edllistn tilikausin ylijäämä Tilikaudn ylijäämä Ainllist hyödykkt Maa- ja vsialut Poistoro ja vapaaht. varaukst Raknnukst Poistoro Kiintät rakntt ja laittt Vapaahtoist varaukst Kont ja kalusto Muut ainllist hyödykkt Pakollist varaukst Ennakkomaksut ja kskn- Muut pakollist varaukst räist hankinnat Toimksiantojn pääomat Sijoitukst Valtion toimksiannot Osakkt ja osuudt Lahjoitusrahastojn pääomat Muut lainasaamist Muut toimksiantojn po:t Muut saamist Viras pääoma Toimksiantojn varat Pitkäaikainn Valtion toimksiannot Lainat rahoitus- ja vakuutus- Lahjoitusrahastojn rityi- laitoksilta kattt Muut vlat Lyhytaikainn Vaihtuvat vastaavat Lainat rahoitus- ja vakuu- Vaihto-omaisuus 0 0 tuslaitoksilta Aint ja tarvikkt 0 0 Saadut nnakot 56 9 Ostovlat Saamist Muut vlat Pitkäaikaist saamist Siirtovlat Muut saamist Lyhytaikaist saamist VASTATTAVAA YHTEENSÄ Myyntisaamist Lainasaamist 0 0 Muut saamist Tasn tunnusluvut Siirtosaamist Omavaraisuusast, % 64,1 % 62,7 % Suht. vlkaantunisuus-% 38,3 % 42,8 % Rahat ja pankkisaamist Krtynyt ylijäämä, Krtynyt ylijäämä, /as VASTAAVAA YHTEENSÄ Lainakanta , Lainat, /asukas Lainasaamist , Asukasmäärä Omavaraisuusast = 100 * (oma pääoma + poistoro ja vapaaht. varaukst)/(koko pääoma - saadut nnakot) Suhtllinn vlkaantunisuus = 100 * (viras pääoma saadut nnakot)/käyttötulot Lainasaamist = sijoituksiin mrkityt jvk-lainasaamist ja muut lainasaamist 21

22 Tasn loppusumma oli 69,3 milj. uroa (muutos -4,7 %). Muutosprosnttiin vaikutti osaltaan tilikaudlla thdyt raknnustn arvonalntumist. Omavaraisuusast nousi matalan invstointitason ansiosta dllisvuodsta ja oli 64,1 %. Suhtllinn vlkaantunisuus laski 42,8 %:sta 38,3 %:iin ja kunnan lainakanta 19,6 milj. urosta 17,6 milj. uroon. Tilikaudn alijäämä söi tasn ylijäämin krtymiä. Ylijäämätilillä oli vuodn lopussa 8,2 milj. uroa (18,4 % toimintakattsta). Omavaraisuusast kuvaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sitokykyä skä kykyä slviytyä sitoumuksista pitkällä aikavälillä. Suhtllinn vlkaantunisuus puolstaan krtoo kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin viraan pääoman takaisinmaksuun. Vuosikat, % poistoista Vuosikat /asukas Liminka P-Pohjanmaa Koko maa Liminka P-Pohjanmaa Koko maa Rahavarat, /asukas Lainat, /asukas Liminka P-Pohjanmaa Koko maa Liminka P-Pohjanmaa Koko maa Toimintakat /as (itsisarvo) Liminka P-Pohjanmaa Koko maa Pohjois-Pohjanmaan ja koko maan tidot v tilinpäätösarvioita. 22

23 Taulukko 6. Kunnan lainamäärän khitys Lainanotto, Lainojn lyhnnys, Lainamäärä, Lainojn korot, Lainamäärä /asukas Lainojn hoitokust., /asukas Nttonvstoinnit, Toimintakattn ja vrorahoituksn muutos, % 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0-2, Toimintakat 6,1 4,2-0,6 4,2 6,4 Vrorahoitus 2,8 10,1-1,6 3,8 2, Vuosikat ja lainojn lyh Vuosikat ja nttoinvstoinnit, Vuosikat Lainojn lyh. Vuosikat Nttonvstoinnit 1400 Invstointin tulorahoitus-% Nttoinvstoinnit /as Vuosikat /as

24 Lainamäärä /as Lainojn korot,

25 KUNNAN KOKONAISTULOT JA -MENOT Kokonaismnot olivat vuonna 2016 yhtnsä 63,9 milj. uroa ja -tulot 63,7 milj. uroa. Kokonaismnot vähnivät dllisvuodsta 4,2 % ja tulot vähnivät 4,0 %. Vrorahoituksn osuus kokonaistuloista oli 86,6 % ja toimintatuottojn 12,8 %. Vuonna 2015 vastaavat osuudt olivat 80,8 % ja 12,2 %. Tulot % Toiminta Toimintatuotot ,8 Vrotulot ,0 Valtionosuudt ,6 Korkotuotot 2 0,0 Muut rahoitustuotot 17 0,0 Tulorahoituksn korjausrät Pysyvin vastaavin hyödykkidn luovutusvoitot ,0 Invstoinnit Rahoitusosuudt invstointihin 170 0,3 Pysyvin vastaavin hyödykkidn luovutustulot 812 1,3 Rahoitustoiminta Antolainasaamistn vähnnykst 13 0,0 Pitkäaikaistn lainojn lisäys 0 0,0 Kokonaistulot yhtnsä ,0 Mnot Toiminta Toimintakulut ,0 Korkokulut ,3 Muut rahoituskulut 0 0,0 Invstoinnit Invstointimnot ,7 Rahoitustoiminta Antolainasaamistn lisäykst 0 0,0 Pitkäaikaistn lainojn vähnnys ,7 Lyhytaikaistn lainojn vähnnys ,6 Oman pääoman muutokst 0 0,0 Kokonaismnot yhtnsä ,0 /asukas Käyttötalousmnot Rahoitusmnot Invstointimnot Kokonaismnot Toimintakat Vrorahoitus Kokonaismnot 2016 Käyttömnot Invstointimnot Rahoitusmnot 5 % 3 % 92 % Käyttötaloudn nttomnot (ulkoist) 2016 Ylishallinto Prusturvapalvlut Sivistyspalvlut Tknist palvlut Muut 10 % 0 % 8 % Kokonaistulot Kokonaismnot Kokonaistulot-mnot -182 Täsmäytys rahoituslasklmaan Muut maksuvalmiudn muutokst 232 Rahavarojn muutos 49 Yhtnsä % 44 % 25