Pelkosenniemen-Savukosken kansanterveystyön kuntayhtymä. Toiminta- ja taloussuunnitelma

Transkriptio

1 Plkosnnimn-Savukoskn kansantrvystyön kuntayhtymä Toiminta- ja taloussuunnitlma

2 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Kuntayhtymän suunnittluprustt 1.1 Suunnittlujärjstlmä Valtiovallan ohjaus Sosiaali- ja trvysministriön kärkihankkt Sot-uudistus Sosiaali- ja trvydnhuollon valtionosuudt ja korvaukst Ympäristötrvydnhuollon yhtistoiminta-alut Kuntayhtymän toiminta-ajatus Jäsnkunnat ja niidn lausunnot Västötidot ja -nnust 8 2 Kuntayhtymän toiminnan painopistalut Khittämishankkt / sudullist ja sairaanhoitopiirin hallinnoimat SOTE-uudistushank Järjstämisvastuun siirtämisn slvittäminn Työtrvyshuolto Hnkilöstö Invstoinnit Riskit 11 3 Talousarvion sitovuus 12 4 Talous- ja toimintasuunnitlman ylist laskntaprustt 13 5 Jäsnkuntin osuudt 16 6 Tuloslasklma 17 7 Invstoinnit 18 8 Rahoituslasklma 19 9 Hnkilöstösuunnitlma Talous- ja toimintasuunnitlma tulosaluittain Hallinto Tukipalvlut Toimisto Kiintistöhuolto Avohoito Lääkärin vastaanottotoiminta Sairaanhoitajin vastaanottotoiminta Nuvolatoiminta Hammashuolto Kskittyt palvlut Vuodosasto Laitoshoidon tukipalvlut Ravintohuolto Siivoustoimi Välinhuolto Muut huoltopalvlut Erityispalvlut Laboratorio Röntgn Kuntoutus Sairaankuljtus ja nsivasttoiminta Ympäristötrvydnhuollon yhtistoiminta-alu Ympäristötrvyslautakunta Muu hallinto Trvysvalvonta Eläinlääkintähuolto Kustannustnjako ja jäsnkuntin osuudt Ympäristönsuojlu 42 Organisaatiokaavio 45

3 3 1 KUNTAYHTYMÄN SUUNNITTELUPERUSTEET 1.1 SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ Kuntalain mukaan kunnilla ja kuntayhtymillä tul olla vähintään kolma vuotta koskva taloussuunnitlma, johon skä toiminnallist ttä taloudllist tavoittt sisältyvät. Kuntayhtymässä on päädytty laatimaan minimipituinn li kolmn vuodn taloussuunnitlma, jossa suunnittlukaudn nsimmäinn vuosi on talousarviovuosi. Toimintasuunnitlmaa vartn on jäsnkunnilta pyydtty lausunnot. Lausunnot ja niidn vastint ovat kohdassa VALTIOVALLAN OHJAUS Sosiaali- ja trvysministriön kärkihankkt Sot- ja maakuntauudistus on suurimpia hallinnon ja toimintatapojn uudistuksia, mitä Suomssa on thty. Muutos koskttaa satojn tuhansin ihmistn työtä ja kaikkin kansalaistn palvluja. Muutokst koskvat myös sosiaali- ja trvydnhuollon rahoitusta, ohjausta ja vrotusta. Tavoittna oli, ttä sosiaali- ja trvyspalvlujn järjstäminn ja muita alullisia thtäviä siirtyy maakunnill , mutta syksyllä 2017 valinnanvapauslain valmistlun yhtydssä aikataulua muutttiin niin, ttä järjstämisvastuu siirtyy vuodn 2020 alusta. Palvlut asiakaslähtöisiksi Sosiaali- ja trvydnhuollon palvlut yhdisttään asiakaslähtöisiksi kokonaisuuksiksi. Toimintamallit uudisttaan ja ri organisaatioidn titojn yhtiskäyttö thdään mahdollisksi. Asiakkaan omatoimisuutta ja valinnanvapautta tutaan ja sähköist palvlut ottaan käyttöön. Kustannustn kasvua voidaan hillitä. Hnkilöstö voi kskittyä työthtäviin, jotka hyödyttävät nitn asiakkaidn hyvinvointia. Edisttään trvyttä ja hyvinvointia skä vähnntään riarvoisuutta Kärkihankkn tavoittna on lisätä trvitä lämäntapoja ja vahvistaa milntrvyttä, vähntää raknnuksista aihutuvia trvyshaittoja skä kavntaa hyvinvointi- ja trvysroja. Julkisn, yksityisn ja kolmannn sktorin toiminnassa ottaan käyttöön näyttöön prustuvia hyviä käytäntöjä, jotka distävät nykyistä parmmin hikoimmassa asmassa olvin västöryhmin hyvinvointia, trvyttä ja vastuunottoa. Näin hkäistään riarvoisuutta ja syrjäytymistä. Yhtinn khittäminn ja poikkihallinnollinn yhtistyö ovat kskisiä välinitä muutoksn aikaansaamisksi. Lapsi- ja prhpalvluidn muutosohjlma Lapsi- ja prhpalvlut uudisttaan valtakunnallislla muutosohjlmalla (LAPE). Tavoittna ovat nykyistä lapsi- ja prhlähtöismmät, vaikuttavammat, kustannusthokkaammat ja parmmin yhtn sovittut palvlut. Lapsn tu ja vanhmmuudn tuki ovat nsisijaisia. Pruspalvluja vahvisttaan ja siirrtään painopistttä hkäisviin palvluihin ja varhaisn tukn. Näin voidaan vähntää lastn huostaanottoja ja laitoshoitoa ja hillitä kustannustn nousua.

4 4 Khittään ikäihmistn kotihoitoa ja vahvisttaan kaiknikäistn omaishoitoa Kärkihankkn tavoittna on khittää iäkkäill skä omais- ja prhhoitajill nykyistä yhdnvrtaismmat, parmmin koordinoidut ja kustannustn kasvua hillitsvät palvlut. Kärkihankkn (I&O) totuttamisn on käytttävissä yhtnsä 30 miljoonaa uroa vuosill Hankkn kokilut ovat isoja maakunnallisia kokonaisuuksia, jotka usa toimija totuttaa yhdssä. Hank rahoittaa myös maakuntin aluilla toimivin muutosagnttin toimintaa. Muutosagntin kskisin thtävä on muodostaa maakuntaan yhtn sovitttu iäkkäidn palvlujn kokonaisuus Osatyökykyisill ti työlämään Osatyökykyisill ti työlämään (OTE) -kärkihankkn tavoittna on, ttä osatyökykyist ihmist jatkavat työlämässä tai työllistyvät avoimill työmarkkinoill. Työikäisistä suomalaisista noin 1,9 miljoonalla, li yli puollla työikäisistä, on jokin pitkäaikaissairaus tai vamma. Histä arvioi, ttä tämä sairaus tai vamma vaikuttaa hidän työhönsä tai työmahdollisuuksiinsa. Osatyökykyisillä on myös muita suurmpi riski jäädä työttömäksi. Vamma tai pitkäaikaissairaus stää liian usin työhön paluun tai kokonaan työlämään pääsyn. Osatyökykyisill ti työlämään -kärkihankkssa tsitään ratkaisuja muun muassa näihin onglmiin. Kun osatyökykyist ihmist jatkavat työlämässä tai työllistyvät avoimill työmarkkinoill, osatyökykyistn yhdnvrtaisuus lisääntyy ja hidän lämänlaatunsa paran. Kaikn olmassa olvan työpanoksn hyödyntäminn vähntää myös valtion kustannuksia Sot-uudistus Sot-uudistusta vartn tarvitaan lainsäädäntö sosiaali- ja trvydnhuollon järjstämisstä, itshallintoaluista ja uudistuksn voimaan panosta. Lisäksi muutoksia tull vrolainsäädäntään ja kuntin valtionosuuslainsäädäntöön. Sot- ja maakuntauudistuksn aikataulu - loppuvuonna 2017 uudn valinnanvapauslain valmistlu; pykälät ja prustlut, vaikutusarvio ja käännökst skä valinnanvapauslain luonnoksn lausuntokirros - alkuvuodsta 2018 mahdollist muutokst valinnanvapauslain luonnoksn, minkä jälkn lakisitys duskunnan hyväksyttäväksi. Kun lait on vahvistttu ja osa niistä tul voimaan, maakuntavaalit järjstttäisiin lokakuussa. - tammikuussa 2019 maakuntavaltuustot ja maakunnat järjstäytyvät ja tkvät kväällä päätökst sot-järjstämisstä ja valinnanvapaudn totuttamissta. Elo-syyskuussa valmistllaan maakuntastratgiat ja vuodn 2020 talousarviot skä sopimussiirrot - vuodn 2020 alusta lukin uusi lainsäädäntö on voimassa ja varsinaistn sotthtävin järjstämisvastuu siirtyy kunnilta ja kuntayhtymiltä maakunnill. Valinnanvapaus laajn rillisn vaihistuksn mukaan.

5 Sosiaali- ja trvydnhuollon valtionosuudt ja korvaukst Vuodsta 2009 lähtin sosiaali- ja trvydnhuollon käyttökustannustn valtionosuus on suoritttu kunnall yhtnä kokonaisuutna. Sosiaali- ja trvydnhuolto kuuluu osana vuodn 2010 alusta voimaan tullsn kunnan pruspalvlujn valtionosuutn. Pruspalvlujn valtionosuudsta anntun lain muutos ja valtionosuusjärjstlmän muutos tulivat voimaan Rahoituksn khittäminn kytkytyy sot-uudistuksn Ympäristötrvydnhuollon yhtistoiminta-alut Plkosnnimn, Savukoskn ja Sallan kunnat skä Kmijärvn kaupunki muodostivat alkan Koillis-Lapin ympäristötrvydnhuollon yhtistoiminta-alun, joka on Plkosnnimn-Savukoskn kansantrvystyön kuntayhtymän alainn tulosalu. Kuntayhtymän jäsnkuntia ovat Plkosnnimi ja Savukoski ja osajäsnkuntia Salla ja Kmijärvi. Vuodn 2016 alusta lakisäätist ympäristönsuojlun viranomaisthtävät siirtyivät Koillis- Lapin ympäristötrvydnhuollon järjstttäväksi Plkosnnimn, Savukoskn ja Kmijärvn osalta, mikäli kuntin valtuustot niin päättävät. Kuntayhtymässä varaudutaan myös Sallan mahdollisn mukaantuloon ympäristönsuojlun osalta tulvaisuudssa. 1.3 KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA-AJATUS Plkosnnimn-Savukoskn kansantrvystyön kuntayhtymä on palvlukuntayhtymä, jonka thtävänä on järjstää Plkosnnimn ja Savukoskn kuntin asukkaill prustrvydnhuollon palvlut kansantrvys- ja muidn lakin mukaissti skä sovittaa palvlut yhtn rikoissairaanhoidon palvlujn kanssa. Kuntayhtymä järjstää lisäksi ympäristötrvydnhuollon palvlut jäsnkunnilln ja osajäsnkunnilln Kmijärvn kaupungill ja Sallan kunnall. Kuntayhtymä hallinnoi Koillis- Lapin ympäristötrvydnhuollon yhtistoiminta-alutta, joka järjstää alulla ylisn trvysvalvonnan ja läinlääkintähuollon palvlut. Toimintaa suunnitllaan ja palvlut järjsttään kuntalaistn tarpidn ja odotustn pohjalta. Tavoittna on säilyttää prustrvydnhuollon palvlut lähipalvluna, pitää palvlujn saatavuus kohtuullisna ja laatu hyvänä mahdollisimman tasapuolissti molmmissa jäsnkunnissa. Kuntayhtymän toiminnallisna tavoittna on distää ri-ikäistn kuntalaistn trvyttä ja hyvinvointia, ylläpitää västön työ- ja toimintakykyä ja hkäistä sairastumista. Tuloksn saavuttamisksi panosttaan hnkilöstön ammattitaidon ylläpitämisn.

6 6 1.4 JÄSENKUNNAT JA NIIDEN LAUSUNNOT Kuntayhtymän jäsnkunnat ovat Plkosnnimi ja Savukoski. Vuodn 2013 alusta lähtin kuntayhtymän osajäsnkuntia ovat lisäksi Kmijärvn kaupunki ja Sallan kunta ympäristötrvydnhuollon palvlujn tuottamisssa. Kuntayhtymän kotipaikka on Plkosnnimi. Organisaatiokaavio sittään tämän vihkosn lopussa. Jäsnkunnilta on pyydtty lausunnot kuntayhtymän toiminnan khittämistä vartn. Lausunnoissa todtaan suraavaa: Plkosnnimn kunnanhallitus: Vuodosaston käyttöasttta on surattava ja vapaita paikkoja, mikäli niitä on jatkossa, on markkinoitava lähikunnill. Mikäli on pysyvästi todttava, ttä vuodosaston käyttöast on lasknut, on vuodpaikkojn vähntämissitys tuotava kunnill päätttäväksi nnn vuotta Kaikssa toiminnassa on oltava nnaltahkäisvä painotus ja on pyrittävä kustannusthokkuutn, mikä i ol ristiriidassa riittävin hnkilöstörsurssin turvaamisn kanssa. Ylisuurista invstoinnista tul luopua ja jatkossa hankittavat laittt tul hankkia lasingrahoitukslla. Toimitilat ja niidn hankinta tul mittiä tarkasti, hankinnassa tul käyttää mahdollisuuksin mukaan vuokrausta. Kunnanhallitus dllyttää kuntayhtymän toiminnalta taloudllisuutta ja thokkuutta skä tiivistä yhtistyötä jäsnkuntin kanssa. Lisäksi dllyttään tiiviimpää yhtistyötä kotihoidon, palvlukodin ja trvyskskuksn kskn. Savukoskn kunnanhallitus: Savukoskn kunta pitää tärkänä, ttä kuntayhtymän toiminta-alulla säilyvät nykyist prustrvydnhuollon lähipalvlut. Kuntayhtymän hallitus on päättänyt totuttaa Savukoskn trvyskskuksn rmontin vuonna Rmontti on viivästynyt ja samaan aikaan on sittty vaihtohtoisia tapoja Savukoskn trvyskskustilojn järjstämisksi. Talousarviota laadittassa on huomioitava totutuksn siirtyminn vuodll Parasta on, mikäli slvyys trvyskskustilojn järjstämismallista saadaan nnn budjtin lopullista hyväksyntää. Samalla on huomioitava trvyskskustoiminnan jatkuminn vuokralla olvissa väistötiloissa nnakoitua pidmpään. Toiminnassa tul kiinnittää huomiota thokkuutn ja taloudllisuutn mm. yhtistyön khittämisllä sosiaalitoimn ja naapurikuntin trvydnhuollon palvlujn suuntaan. Skä trvydnhoidossa ttä sosiaalitoimssa tul mahdollisuuksin rajoissa pyrkiä nnaltahkäisvään työhön. Palvlujn ostamista ja myymistä ympäryskuntin kskn tul khittää nykyistä joustavammaksi. Hnkilöstömäärää on tarvittassa soputttava vastaamaan mahdollissti vähntyviä tarpita. Taloudllisuudn huomioiminn on rityisn tärkää, koska kuntatalous on tiukalla ja suurt tulvaisuutn vaikuttavat ratkaisut, kutn SOTE ovat vilä auki.

7 7 Vastin: Kuntayhtymä pyrkii kaikissa olosuhtissa järjstämään prustrvydnhuollon palvlut mahdollisimman thokkaasti, taloudllissti ja tasapuolissti. Kuntayhtymä on sittänyt lokuussa jäsnkuntin valtuustoill, ttä n vahvistaisivat vuodosaston sairaansijojn lukumääräksi aimman 20 paikan sijasta 14 paikkaa. Paikat jakautuisivat jäsnkuntin kskn tasan. Vuodpaikkojn vähnmisn myötä voidaan hnkilöstörsurssja vähntää luonnollisn poistuman yhtydssä. Vapautunt yhdn prushoitajan, sairaanhoitajan ja ravitsmistyöntkijän toimt on lakkautttu. Vuodosaston vapaita sairaansijoja markkinoidaan jatkossakin lähikunnill. Hyvinvoiva ja osaava hnkilöstö on sosiaali- ja trvystoimn toiminnan prusta. Sosiaali- ja trvydnhuollon työvoimatarpn nnakoinnin mrkitys korostuu ntisstään. Trvyskskuslääkärin virka on ollut avoinna alkan ikä siihn ol ollut hakijoita. Mm. lääkärin viran täyttövaikuksin vuoksi kuntayhtymän hallitus on avaamassa kskustluja Lapin sairaanhoitopiirin kanssa prustrvydnhuollon palvlujn siirtämisstä sairaanhoitopiirill jo nnn sot-aluidn voimaantuloa. Toimitilajärjstlyt ovat osoittautunt onglmallisiksi. Savukoskn lääkäritalon korjaustöistä saadut urakkatarjoukst hylättiin korkan hinnan vuoksi. Kaikki Savukoskn trvydnhuollon palvlut toimivat väistötiloissa. Plkosnnimll suunnitllut invstoinnit odottivat ratkaisua Savukoskn tilojn rmontista ikä loppuvuodsta saatu nää toimijoita ko. korjaustöihin. Yhtistyötä jäsnkuntin sosiaalitoimn kanssa on viimvuosina vahvistttu tarkoituksnmukaisn hoidon/hoitopaikan järjstämisksi ja toiminnan thokkuudn lisäämisksi. Vanhustn määrän lisääntyssä ja hoidon painottussa kotihoitoon hoidontarv kasvaa. Tulva SOTEuudistus vaatii saumatonta yhtistyötä sosiaalitoimn ja kansantrvystyön kuntayhtymän kskn. Kuntayhtymän ja kuntin sosiaalitoimn johtoryhmin tul tiivistää yhtistyötä tulvin valtakunnallistn raknnuudistustn dssä. Yhtistyötä tukipalvluissa ja varsinaisssa toiminnassa tulisi khittää (IT, kiintistönhoito ja - huolto, ravintohuolto, taloushallinto jn.). Varsinkin yllättävällä poissaololla saattaa olla hyvin haitallisia vaikutuksia palvluidn saatavuutn ja toiminnan thokkuutn. Toiminnan haavoittuvuudn stämisksi vain yhdn osaajan varassa ollita toimintoja on systmaattissti optttu usammall hnkilöll ja tavoittna on, ttä ainakin kaksi hnkilöä osaa thdä usimmat toiminnot ja mahdollistaa ri työpistissä työnkirtoa ja vähntää sijaiskustannuksia.

8 8 1.5 VÄESTÖTIEDOT JA ENNUSTE nnust 2025 nnust Plkosnnimi Savukoski Jäsnkunnat yhtnsä Lähd: Tilastokskus Lähd: Tilastokskus Suomn väkiluku oli Tilastokskuksn nnakkotitojn mukaan lokuun 2017 lopussa Maamm väkiluku kasvoi tammi-lokuun aikana 6420 hnkä. Syy västönkasvuun oli muuttovoitto ulkomailta. Koko Suomssa tilastojn mukaan on syntynitä vähmmän kuin kuollita. Tilastokskuksn ja Lapin liiton västönmuutostn nnakkotitojn hinäkuun 2017 mukaan jäsnkuntin väkiluku i nous. Plkosnnimi vastaanotti alkuksästä kiintiöpakolaisia, mutta tämäkään i pysäytä kunnan asukasmäärän vähnmistä. Tilastokskuksn mukaan joka viids suomalainn on nyt vähintään 65-vuotias. Alun västöraknn vanhn, västö vähn ja västöllinn huoltosuhd (all 15-vuotiaidn ja 65 vuotta täyttänidn määrä 100 työikäistä kohdn) hikkn. Plkosnnimn ja Savukoskn kuntin huoltosuhd on korkampi kuin Lapin kskimääräinn. Tilastokskuksn västönnustt prustuvat havaintoihin syntyvyydn, kuolvuudn ja muuttoliikkn mnnstä khityksstä. Niitä laadittassa i otta huomioon taloudllistn, sosiaalistn ikä muidn yhtiskunta- tai alupoliittistn päätöstn mahdollista vaikutusta tulvaan västönkhityksn. Lasklmat ilmaisvat lähinnä sn mihin västökhitys johtaa, jos s jatkuu nykyisn kaltaisna. Niitä i siis tul tulkita vääjäämättä totutuvana khityksnä. Västönnustn thtävä on tarjota päättäjill työkaluja sn arvioimisksi, tarvitaanko toimia, joilla khityksn voidaan vaikuttaa.

9 9 2 KUNTAYHTYMÄN TOIMINNAN PAINOPISTEALUEET Khittämishankkt / sudullist ja sairaanhoitopiirin hallinnoimat SOTE-uudistushank Sosiaali- ja trvyspalvluidn skä maakuntauudistuksn myötä nykyisin kuntin vastuull säädttyjä thtäviä siirrtään kuntin muodostamill maakunnill ja maakuntin muodostamill maakuntin yhtistyöaluill. Sosiaali- ja trvyspalvlut järjsttään uudistuksn myötä maakuntatasolla, ja kuntin thtäväksi jää asukkaidnsa trvydn ja hyvinvoinnin distämisthtävä yhtissti maakunnan kanssa. Maakunnan thtävistä ja asmasta säädtään maakuntalaissa, laki sosiaali- ja trvydnhuollon järjstämisstä (järjstämislaki) säätää maakunnan sosiaali- ja trvydnhuollon järjstämisvastuusta skä siihn kuuluvista thtävistä. Maakunnan tul järjstää sosiaali- ja trvyspalvlut niin, ttä maakunnan alulla palvluita on tarjolla riittävästi maakunnan asukkaidn tarpisiin nähdn, mutta palvluvajita tai päällkkäisyyksiä palvluidn tarjoamisssa i synny. Kalliita invstointja ja rityisosaamista vaativat palvlut on järjstämislain mukaan koottava suurmpiin kokonaisuuksiin palvluidn laadun ja turvallisuudn takaamisksi skä tarkoituksnmukaisuudn ja kustannusthokkuudn totuttamisksi. Laajasta ympärivuorokautissta päivystyksstä vastaa 12 maakuntaa, joista Lappi on yksi. Suurmmista kokonaisuuksista skä laajaan ympärivuorokautisn päivystyksn kuuluvista palvluista säädtään valtionuvoston astukslla. Sosiaali- ja trvydnhuollon palvlut on järjstttävä intgroituina ja yhtn sovitttuina palvlu-kokonaisuuksina vastaamaan laadultaan, laajuudltaan ja sisällöltään asiakkaidn tarvtta maa-kunnassa. Yhtnsovittamisvaatimus tarkoittaa myös yhtnsovittamista kunnan, maakunnan ja valtion tuottamin palvluidn skä ri palvluntuottajin välillä, ja palvlukokonaisuudn yhtnäisyyttä asiakkaan näkökulmasta. Palvlut on myös järjstttävä lähllä asiakasta. Maakunnan on huolhdittava yhtn sovitttuja palvluita tarvitsvin asiakkaidn tunnistamissta, palvluktjujn ja -kokonaisuuksin kuvaamissta ja asiakasta koskvan tidon hyödyntämisstä ri tuottajin välillä skä huolhdittava asiakkaan oikuksista, nuvonnasta, asiakassuunnitlman laatimissta ja sosiaalihuollon pariin ohjaamissta tarpn ollssa ilminn. Tavoittna oli, ttä sosiaali- ja trvyspalvlujn järjstäminn ja muita alullisia thtäviä siirtyy maakunnill , mutta syksyllä 2017 valinnanvapauslain valmistlun yhtydssä aikataulua muutttiin niin, ttä järjstämisvastuu siirtyy vuodn 2020 alusta Järjstämisvastuun siirtämisn slvittäminn Kuntayhtymän hallitus sitti jäsnkuntin valtuustoill, ttä n slvityttäisivät trvydnhuollon järjstämisvastuun siirtämisn sairaanhoitopiirill. Slvitystyön tttämistä ovat suunnitllt myös Kmijärvn kaupunki ja Sallan kunta. Lapin sairaanhoitopiiri tkisi slvityksn ja palvlujn siirto voisi olla mahdollista jo vuodn 2018 aikana.

10 Työtrvyshuolto Kuntin on järjstttävä työtrvyshuollon palvluita alulla toimivill yrityksill. Lisäksi kuntin ja kuntayhtymin on työnantajana järjstttävä tai hankittava työtrvyshuollon palvlut. Kuntin mahdollisuudt tuottaa alunsa työtrvyshuollon palvluita vaikutuivat huomattavasti voimaan astunidn muutostn myötä. Kilpailulainsäädännön mukaan työtrvysliiklaitokst ivät voi tuottaa kilpailtuja palvluita alkan (yksityist työnantajat, sairaanhoitopalvlujn tuottaminn). Siirtymäaikaa työtrvyshuollon yhtiöittämisvlvoittisiin on annttu asti. Yhtiöittämisvlvoittn lisäksi työtrvyshuoltoyksikön lääktitllisstä toiminnasta tul jatkossa olla vastuussa työtrvyshuollon rikoislääkäri. Rovanimn kaupunki on prustanut oman työtrvyshuollon In-hous yhtiön, Lappican. Halukkaat kunnat ja kuntayhtymät voivat hankkia yhtiön osakkita. Osakkuus mahdollistaa työtrvyspalvluidn ostamisn ko. yhtiöltä ilman kilpailutusta ja palvlujn tuottamisn yhtistyössä trvyskskuksn kanssa. Nuvottlut kuntayhtymän työtrvyshuoltopalvluidn järjstämisstä ovat vilä kskn tätä taloussuunnitlmaa laadittassa. Nuvottluja on käyty myös yksityistn työtrvyshuollon palvluntuottajin kanssa. 2.2 Hnkilöstö Talousarvioissa on huomioitu hnkilöstömnoissa sairaanhoitajan varahnkilön toimn täyttäminn määräaikaisna Toinn trvyskskuslääkärin paikka on ollut hattavana ksästä 2016 alkan. Virka sisältää johtavan lääkärin thtävät. Johtavan hoitajan virka on suunnitlmaa laatissa avoimna ja haku on käynnissä. Hammaslääkärill pyritään palkkaamaan sijainn vakinaisn viranhaltijan vuosiloman ajaksi. Vuosilomin ajaksi supisttaan toimintoja avohoidossa (nuvola, koulu- ja työtrvyshuolto). Hnkilökunnan koulutussuunnitlma thdään suunnitlmakaudll ja päivittään vuosittain. Talousarviovuodn painopistaluna on hnkilöstön työhyvinvointi. Lisäksi jatkossa maakuntin sot-aluidn myötä korostuu ri työthtävin monimuotoisuus ja laaja ammatillinn osaaminn, johon pyritään panostamaan mm. thtäväsiirroilla ja työntkijöidn liikkuvuudlla ri työpiststä toisn. 2.3 Invstoinnit Talousarviossa varataan päätrvysasman vanhan osan aluidn salaojituksn ja kuntoutussiivn ulkopuolisn korjauksn uroa ja Plkosnnimn nuvolan asunto-osan vsikaton uusimisn uroa. Vuonna 2019 on tarkoitus jatkaa Plkosnnimn trvyskskuksn kuntoutussiivn korjausta sisäpuolisilta osin urolla. Vuodll 2020 varataan Plkosnnimn trvyskskuksn kuntoutussiivn sisäosin korjauksn uroa.

11 Riskit Jäsnkuntin taloudntila ja alun västön vähnminn kohdistuvat myös kuntayhtymän toimintaan ja taloutn. Erityissti västön ikääntymisstä aihutuva mnojn kasvu on pyrittävä soputtamaan jäsnkuntin taloutta ajatlln, koska tulojn lisäämismahdollisuudt ovat rajallist. Trvydnhuolto rahoittaan pääasiassa vrovaroin, kuntayhtymäll rahoitus tul jäsnkunnilta. Astukslla säädtyillä asiakasmaksuilla voidaan kattaa vain noin 6 % kustannuksista. Toiminnallissti kuntayhtymä on pinnä yksikkönä hyvin haavoittuvainn. Toiminnan turvaaminn kaikissa tilantissa ja sijaisuusjärjstlyistä sopiminn on monilta osin vaikaa, osittain jopa mahdotonta, koska monilla hnkilöillä on sllaista osaamista, jota muut ivät hallits. Yhdnkin hnkilön poissaolo saattaa vaikuttaa monn yksikön toimintaan. Varsinkin yllättävällä poissaololla saattaa olla hyvin haitallisia vaikutuksia palvluidn saatavuutn ja toiminnan thokkuutn. Toiminnan haavoittuvuudn stämisksi vain yhdn osaajan varassa ollita toimintoja on systmaattissti pyritty opttamaan usammall hnkilöll ja tavoittna on, ttä ainakin kaksi hnkilöä osaa thdä usimmat toiminnot. Tulva, ksknräinn sot-ratkaisu aihuttaa pävarmuutta ja plkoa nykyisn palvluvarustuksn ja työpaikkojn säilymisstä paikkakunnalla. S osaltaan voi vaikuttaa myös hnkilöstön rkrytointiin ylnsä, koska trvyskskuslääkärin virkaan i ol saatu vakinaista hoitajaa puolntoista vuodn hakuaikana. Lääkäridn työpanosta on varauduttu ostamaan yksityisiltä palvluntuottajilta. Väkivallan riski ja uhkaavat tilantt työpaikoilla ovat lisääntynt viimistn vuosin aikana. Väkivallan tai sn uhan kohtksi joutumisn todnnäköisyys on suuri palvlu-, hoitotyö- ja sosiaalialan työpaikoilla. Skä potilaisiin ttä hnkilökuntaan kohdistuviin uhkaaviin tilantisiin pyritään varautumaan kouluttamalla hnkilökuntaa. Kuntayhtymässä on laadittu ohj väkivallan uhkatilantidn hkäismisksi ja hallitsmisksi. Turvallisuuskoulutusta, johon sisältyy myös palo- ja plastusharjoituksia, järjsttään säännöllissti. Kuntayhtymän toimitilojn sisäilmaonglmin vuoksi on jouduttu siirtymään väistötiloihin ja trvitä työtiloja tsitään aktiivissti. Sähköisn vistintään liittyviä riskjä vartn kuntayhtymässä on titoturvaan liittyvät toimintaohjt ja omavalvontasuunnitlma. Kaikki työntkijät allkirjoittavat salassapito- ja titojärjstlmäkäyttäjäsitoumuksn. Titojärjstlmin toimivuudn varmistamisksi thdään yhtistyötä LapIT Oy:n kanssa. Sähkön jakluhäiriöidn varalta kuntayhtymällä on varavoimalait, joka mahdollistaa normaalin työskntlyn mahdollistn pitkittynidn sähkökatkojn aikana. Kuntayhtymän sisäisn valvonnan ja riskinhallinnan ohjistus on päivittty. Jatkuvin surantatoimnpitidn avulla pyritään löytämään mahdollist puuttt ja korjaamaan n. Jokainn kuntayhtymän palvluksssa olva on vlvollinn omalta osaltaan noudattamaan toimintaa koskvaa lainsäädäntöä, kuntayhtymän hallituksn ja johdon tkmiä päätöksiä ja niidn antamia ohjita skä pyrkiä omalta osaltaan saavuttamaan yksiköll asttut toiminnallist ja taloudllist tavoittt. Lisäksi jokainn kuntayhtymän palvluksssa olva on vlvollinn huolhtimaan siitä, ttä kuntayhtymän omistama tai kuntayhtymän hoidttava omaisuus pidtään kunnossa skä käyttään taloudllislla ja tarkoituksnmukaislla tavalla.

12 12 3 TALOUSARVION SITOVUUS Jäsnkuntin valtuustot vahvistavat kuntayhtymän talousarvion tuloslasklman, invstointiosan ja rahoituslasklman. Jäsnkuntin valtuustoihin nähdn kuntayhtymän talousarvio sitoo jäsnkuntin maksuosuuksin, käyttötaloudn ja invstointin nttosumman osalta. Kuntayhtymän hallitus vahvistaa kuntayhtymän toiminnallist ja taloudllist tavoittt vuodll 2018 suraavasti: Käyttötaloudn toiminnallist (määrällist) tavoittt ovat jäsnkuntin valtuustoihin nähdn ohjllisia hoitopäivin ja avohoitokäyntin osalta. Invstointiosan sitovuus määritllään hankkittain. Määrärahojn siirrosta hankkidn välillä päättää yhtymähallitus. Talousarviomäärärahat ovat sitovia tulosaluittain ja tukipalvluyksikön osalta tulosyksikön sisällä. Tulosalun määrärahojn käytöstä ja määrärahojn siirroista tulosalun yksiköidn välillä päättää tulosalun johtaja, tukipalvluyksikön osalta toimistonhoitaja ja ravintohuollon osalta ravitsmispäällikkö. Kuntayhtymän hallitus päättää mahdollisista tulosaluidn välisistä määrärahojn siirrosta. Johtavan lääkärin tul havaittuaan, ttä toiminnallist tai taloudllist tavoittt ylittyvät tai alittuvat mrkittävästi, raportoida ja thdä sitys tarvittavista toimnpitistä yhtymähallituksll.

13 13 4 TALOUS- JA TOIMINTASUUNNITELMAN YLEISET LASKENTAPERUSTEET Palkat Arviossa on virka- ja työhtosopimustn mukaisiin palkkoihin varattu 0,5 % korotus trvydnhuollon ja 1 % korotus ympäristötrvydnhuollon ja ympäristönsuojlun palkkoihin. Lomarahoissa on huomioitu Kilpailukykysopimuksn mukainn likkaus. Palkat ja palkkiot, , ovat n. 48 % koko talousarvion käyttömnoista. Hnkilösivukulut Hnkilösivukulujn määräksi on arvioitu noin 30 % palkoista ja palkkioista. Palkkaprustinn läkmaksu on laskttu 16,75 % mukaan. Eläkmnoprustist ja varhaisläkmnoprustist maksut on arvioitu Kvan antamaan nnakkoilmoituksn prustun. Palvlujn ostot Asiakaspalvlujn ostoihin on varattu ( ). Suurin rä on Lapin sairaanhoitopiirin laskutus sairaankuljtukssta. Muut asiakaspalvlut koostuvat mm. päivystysjärjstlyistä, laitoskuntoutuksn, työtrvyshuollon ja hammashoidon palvlujn ostosta. Muita ostttavia palvluja arvioidaan tarvittavan ( ) urolla. Tarvikkt Ainidn, tarvikkidn ja tavaroidn ostoon on budjtoitu ( ). Erään sisältyvät mm. lääkkt, rilaist hoitotarvikkt ja lintarvikkt. Avustukst Kotitalouksill annttavin avustustn, kuntayhtymän hyötyläimn omistajall antamaa subvntiota, arvioidaan pinnvän. Niitä sisältyy talousarvioon (40.000). Muut toimintakulut Muihin toimintakuluihin, ( ), sisältyvät mm. vuokrat ri yksiköidn toimitiloista ja kiintistövrot.

14 14 KÄYTTÖTALOUSMENOT TP 2016 TA 2017 TA 2018 % mnoista Muutos-% Palkat ja palkkiot ,4 1,1 Hnkilösivukulut ,2-3,8 Palvlujn ostot ,6 9,5 Tarvikkt ,7 0,4 Avustukst ,7-12,5 Muut mnot ,8 6,6 Suunnitlman mukaist poistot ,7 1,3 Yhtnsä ,0 2,1 Käyttötalousmnot, % mnoista Avustukst ja muut mnot Tarvikkt Palvlujn ostot Palkat Hnkilösivukulut KÄYTTÖTALOUSMENOT TEHTÄVITTÄIN Thtävä TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Hallinto Tukipalvlut Sumu-poistot Avohoito Sumu-poistot Kskittyt palvlut Sumu-poistot Ympäristöt.huolto (P-S) Sumu-poistot Ympäristöth.YT-alu Ympäristönsuojlu Yhtnsä

15 15 Myyntituotot Kuntayhtymässä suurin myyntituottojn rä on jäsnkuntin maksuosuudt kuntayhtymän mnoihin. Lapin sairaanhoitopiirin tuottama nsihoito laskuttaan suoraan jäsnkunnilta. Kunnilta ja kuntayhtymiltä saadaan tuloja mm. ulkopaikkakuntalaistn hoidosta. Ravitsmispäällikön palvlujn myynnistä Palvlukoti Onnlall saadaan korvaus Plkosnnimn kunnalta ja valvontaläinlääkärin palkkauksn korvaa valtio. Kuntayhtymän hallitus vahvistaa kullkin vuodll ulkokunnilta prittävät hinnat, jotka prustuvat laadittuun ja jäsnkuntin valtuustojn hyväksymään talousarvioon. Maksutuotot Sosiaali- ja trvydnhuollon palvluista prittävät maksut säädtään asiakasmaksulaissa 734/1992 ja -astuksssa 912/1992. Määrätyt maksut ovat indksiin sidottuja nimmäismaksuja, joita i voi kuntayhtymässä thtävin päätöksin ylittää. Kuntayhtymä voi päättää vain siitä, ttä asiakkailta ja potilailta pritään säädtyt maksut nintään maksimimääräisinä, alnnttuina tai ttä niitä i pritä lainkaan. Pääosin maksut on pritty indksin mukaisina nimmäismaksuina. Tut ja avustukst Tut ja avustukst ovat mm. työllistämisn tullita tukia valtiolta tai muulta taholta. Muut toimintatuotot Muut toimintatuotot, , ovat pääasiassa asuntojn vuokratuloja. KÄYTTÖTALOUSTULOT TP 2016 TA 2017 TA 2018 % tuloista Muutos-% Myyntituotot ,4-4,8 Jäsnkuntin osuudt ,6 3,4 Maksutuotot ,2-1,9 Tut ja avustukst ,0-11,1 Muut toimintatuotot ,7 6,5 TULOT ,1 KÄYTTÖTALOUSTULOT TEHTÄVITTÄIN TP 2016 TA 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Tukipalvlut Avohoito Kskittyt palvlut Ympäristötrv.huolto Ympäristöth.YT-alu Ympäristönsuojlu Yhtnsä

16 16 5 JÄSENKUNTIEN OSUUDET Jäsnkuntin maksuosuudt määräytyvät prussopimuksn mukaan vuodosaston osalta hoitopäivin suhtssa avohoidon osalta käyntikrtojn suhtssa ja muidn toimintojn osalta asukasluvun suhtssa. Ensihoidon tuottaa Lapin sairaanhoitopiiri, jonka valtuusto on päättänyt nsihoidon kustannustnjaosta. Plkosnnimn ja Savukoskn kuntin toivomukssta kansantrvystyön kuntayhtymä laskuttaa nsihoidon kustannukst niiltä ns. läpilaskutuksna sairaanhoitopiirin laskutuksn mukaissti. Talousarviovuodn käytöksi on arvioitu 14-paikkaisll vuodosastoll 4750 hoitovuorokautta. Jäsnkuntin kskn käytön arvioidaan jakautuvan tasan. Avohoidon käyntiarvio on käyntikrtaa. Käytön on arvioitu jakautuvan suraavasti: Plkosnnimi 45 % ja Savukoski 55 %. Kuntayhtymän jäsnkuntin västö oli yhtnsä 1995 hnkilöä, joista plkosnnimläisiä 951 ja savukosklaisia Ympäristötrvydnhuollon yhtistoiminta-alun maksuosuudt jakautuvat prussopimuksn ja osajäsnyyssopimuksn mukaissti. Ympäristötrvyshuollon osuudt sittään kohdassa JÄSENKUNTIEN OSUUDET TP 2015 TP 2016 TA 2017 TA 2018 Muutos-% Käyttötalous ,6 Plkosnnimi ,7 Savukoski ,3 JÄSENKUNTIEN SUORITEHINNAT TP 2015 TP 2016 TA 2017 TA 2018 Muutos-% Avohoitokäynti (/käynti) ,31 13,0 Vuodosaston hoitopäivä (/vrk) ,23 23,9 Hallinto (/asukas) ,57 19,6

17 17 6 TULOSLASKELMA KOKO KUNTAYHTYMÄ TP 2016 TA 2017 Tulosyks hdotus Johtoryh hdotus Hallitus Muutos% TS TS T U L O S L A S K E L M A TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Täydt valtiolta saadut ko Korvaukst kunnilta ja kun Muut suorittidn myyntitu Myyntituotot Maksutuotot Trvydnhuollon maksut Maksutuotot Tut ja avustukst Muut toimintatuotot Vuokratuotot Muut toimintatuotot Muut toimintatuotot TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT Hnkilöstökulut Palkat ja palkkiot Makstut palkat ja palkki Jaksottut palkat ja palk Hnkilöstökorvaukst, hn Palkat ja palkkiot Hnkilösivukulut Eläkkulut Muut hnkilösivukulut Hnkilösivukulut Hnkilöstökulut Palvlujn ostot Asiakaspalvlujn ostot Muidn palvlujn ostot Palvlujn ostot Aint, tarvikkt ja tavar Avustukst Avustukst kotitalouksill Avustukst Muut toimintakulut Vuokrat Muut toimintakulut Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE Rahoitustuotot ja -kulut Muut rahoitustuotot 97 Korkokulut Muut rahoituskulut Rahoitustuotot ja -kulut VUOSIKATE Poistot ja arvonalntumist Suunnitlman mukaist poist Poistot ja arvonalntumist Satunnaist kulut Satunnaist tuotot ja kulut TILIKAUDEN TULOS

18 18 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT TP 2015 TP 2016 TA 2017 TA 2018 Muutos-% Toimintatuotot prosnttia toimintakuluista 102,4 103, ,0 Vuosikat prosnttia poistoista ,0 Toimintakat = toimintatuottojn ja kulujn rotus, osoittaa vrorahoituksn osuudn oman toiminnan kuluista. Koska kuntayhtymässä i ol vrorahoitusta, toimintakattn on oltava ylijäämäinn. Toimintatuotot prosnttia toimintakuluista = 100 * Toimintatuotot / (Toimintakulut Valmistus omaan käyttöön), maksurahoituksn osuus toimintamnoista. Vuosikat osoittaa tulorahoituksn, joka jää käytttäväksi invstointihin, sijoituksiin ja lainan lyhnnyksiin. Vuosikat prosnttia poistoista = 100 * Vuosikat / Poistot ja arvonalntumist, kun tunnusluvun arvo on 100 %, tulorahoituksn olttaan olvan riittävä. 7 INVESTOINNIT Kuntayhtymän prussopimuksn mukaan jäsnkuntin on varauduttava kuntayhtymän invstointihin. Invstoinnit, hankkt ja hankinnat arvoltaan yli uroa, rahoittaan suunnitlman mukaistn poistojn kautta. Vuodll 2018 varataan päätrvysasman vanhan osan aluidn salaojitus ja kuntoutussiivn ulkopuolinn korjauksn uroa. Plkosnnimn nuvolan asunto-osan vsikaton uusimisn arvioidaan maksavan uroa. Molmmat työt oli suunnitltu thtäväksi jo vuonna 2017, mutta n siirtyivät, kun odotttiin ratkaisua Savukoskn lääkäritalon korjaukssta. Lääkäritalon pruskorjaus kariutui liian korkan hinnan vuoksi ja nuvolan vsikattotyöhön i saatu lainkaan tarjouksia. Vuonna 2019 on tarkoitus jatkaa Plkosnnimn trvyskskuksn kuntoutussiivn korjausta sisäpuolisilta osin urolla. Vuodll 2020 varataan vilä Plkosnnimn trvyskskuksn kuntoutussiivn sisäosin korjauksn uroa. INVESTOINNIT TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 TS 2020 Kuntoutussiivn pruskorjaus Savukoskn lääkäritalon korjaustyöt Lääkäritalon ovt ja ikkunat Eläinlääkäritalon purku Plkosnnimn nuvolan asunto-osan vsikaton uusiminn

19 19 8 RAHOITUSLASKELMA KOKO KUNTAYHTYMÄ Tulos yks hdot us Muutos % TS TS RAHOITUSLASKELMA TP 2016 TA 2017 Johtoryh hdotus Hallitus TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA TOIMINNAN RAHAVIRTA VUOSIKATE SATUNNAISET ERÄT TOIMINNAN RAHAVIRTA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA INVESTOINTIMENOT INVESTOINTIEN RAHAVIRTA TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA RAHOITUKSEN RAHAVIRTA LAINAKANNAN MUUTOKSET PITKÄAIKAISTEN LAINOJEN VÄH LAINAKANNAN MUUTOKSET MUUT MAKSUVALMIUDEN MUUTOKSET TOIMEKSIANTOJEN VAROJEN JA PÄÄOMIEN MUUTOS VAIHTO-OMAISUUDEN MUUTOS 824 SAAMISTEN MUUTOS KOROTTOMIEN VELKOJEN MUUTOS MUUT MAKSUVALMIUDEN MUUTOKS RAHOITUKSEN RAHAVIRTA RAHAVAROJEN MUUTOS RAHAVARAT RAHAVARAT RAHAVAROJEN MUUTOS RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT TP 2015 TP 2016 TA 2017 TA 2018 Muutos-% Invstointin tulorahoitus, % 97, Lainanhoitokat 1,8 2,48 1,3 1,6 23 Invstointin tulorahoitus, % = 100 * Vuosikat / Invstointin omahankintamno, krtoo kuinka paljon invstointin omahankintamnosta on rahoitttu tulorahoitukslla Lainanhoitokat krtoo tulorahoituksn riittävyydn viraan pääoman korkojn ja lyhnnystn maksuun. Tulorahoitus riittää lainojn hoitoon, jos tunnusluvun arvo on 1 tai suurmpi

20 20 9 HENKILÖSTÖSUUNNITELMA Virat/ toimt 2016 Muutokst 2017 TEHTÄVÄALUE Hnkilöstöryhmä Yhtnsä 2017 KANSANTERVEYSTYÖ Trvyskskuslääkärit yht 2 2 siitä trvyskskuslääkärit 2 Trvyskskushammaslääkärit yht 1 1 siitä trvyskskushammaslääkärit 1 Eriastist sairaanhoitajat ja muut vastaavat hnkilöt yhtnsä 20,6 20,5 siitä johtavat hoitajat 1 sairaanhoitajat 13 trvydnhoitajat 3 röntgnhoitajat 0,6-0,1 fysiotraputit 2 suuhyginistit 1 Muut hoitohnkilöt yhtnsä 10 9 siitä prushoitajat 9-1 hammashoitajat 1 Huoltohnkilöt yhtnsä 9,5 8,5 siitä laitoshuoltajat 4 kittiöhnkilöt 4-1 talonmiht 1,5 Hallinto- ja taloushnkilöt yht 2 2 siitä toimistohnkilöt 2 Muutokst 2018 KANSANTERVEYSTYÖN HENKILÖKUNTA YHTEENSÄ 45,1 43 YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO Hallinto- ja avustavat hnkilöt yht. 2 2 Toimistosihtri 1 Pinläinhoitaja 1 Trvysvalvontahnkilöt yhtnsä 4 4 siitä trvystarkastajat 4-0,5 3,5-0,2 Ympäristönsuojlusihtri 0,5 0,5 0,2 Eläinlääkärit yhtnsä 5,6 5,6 siitä kunnanläinlääkärit 5 valvontaläinlääkärit 0,6 YMPÄRISTÖTERV.HUOLLON HENKILÖKUNTA YHTEENSÄ 11,6 11,6 KUNTAYHTYMÄN HENKILÖKUNTA YHTEENSÄ 56,7 54,6 Muutokst 2019 Muutokst 2020

21 21 10 TALOUS- JA TOIMINTASUUNNITELMA TULOSALUEITTAIN HALLINTO Kuntayhtymän luottamushnkilöliminä toimivat kuntayhtymän kahdksanjäsninn hallitus ja nlijäsninn tarkastuslautakunta. Jäsnkuntin kunnanvaltuustot nimävät kumpikin nljä jäsntä hallituksn ja kaksi jäsntä tarkastuslautakuntaan skä valitsvat kuntayhtymän tilintarkastajan. Ympäristötrvydnhuollon yhtistoiminta-alun ympäristötrvyslautakuntaan jäsnkunnat ja osajäsnkunnat valitsvat kukin yhdn jäsnn. Yhtistoiminta-alun talous- ja toimintasuunnitlma käsitllään kohdassa Kaudll jäsnkuntin kunnanvaltuustot ovat valinnt tilintarkastajaksi BDO Audiator Oy:n. TULOSLASKELMA HALLINTO TP 2016 TA 2017 Tulosyks hdotus Johtoryh hdotus Hallitus Muutos % TS TS TOIMINTAKULUT Hnkilöstökulut Palkat ja palkkiot Makstut palkat ja palk Palkat ja palkkiot Hnkilösivukulut Eläkkulut Muut hnkilösivukulut -26 Hnkilösivukulut Hnkilöstökulut Palvlujn ostot Muidn palvlujn osto Palvlujn ostot Muut toimintakulut Muut toimintakulut Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE

22 TUKIPALVELUT Toimisto Kuntayhtymän hallinto- ja toimistopalvluista vastaa toimisto. Eri asiakkaidn taholta määräaikoihin sidottuja thtäviä ovat mm. hnkilöstö- ja palkkahallinnon thtävät, asioidn valmistlu päätöksntkijöill, toiminnan ja taloudn suunnittlu skä suranta. Lisääntynidn hallinnollistn thtävin vuoksi johtavan hoitajan työpanos käyttään kokonaan toimistossa ikä hän nää osallistu vuodosastolla hoitotyöhön. Toimiston kustannukst vyöryttään ri tulosyksiköill nttomnojn suhtssa. TUNNUSLUVUT TP 2016 TA 2017 TA 2018 Muutos-% TS 2019 TS 2020 Voimavarat Hnkilöstö Toimistonhoitaja Toimistosihtri Johtava hoitaja 0,7 0, Kiintistöhuolto Kiintistöhuollon tulosyksikkö huolhtii kuntayhtymän toimitilojn ja asuntojn kiintistöhuollosta ja kunnossapidosta skä laittidn toimivuudsta Plkosnnimllä ja Savukosklla niin, ttä ri toiminta-alut voivat hoitaa tarvittavat thtävänsä. Plkosnnimllä on yksi talonmis. Savukosklla kiintistöjn hoidosta vastaavat yksi laitoshuoltaja skä kiintistönhoitaja (0,5), jonka toimi on yhtinn Savukoskn kunnan kanssa. Kun sairaanhoitajin asuntotalon lämmitys katkaistiin ja varaudutaan ko. raknnuksn purkuun suunnittlukaudn lopussa, kuntayhtymällä on 7 vuokrattavaa asuntoa. TUNNUSLUVUT TP 2016 TA 2017 TA 2018 Muutos-% TS 2019 TS 2020 Hnkilöstö Laitoshuoltaja Talonmis Kiintistönhoitaja 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 Huollttavat tilat, m2 Plkosnnimi Savukoski

23 23 KÄYTTÖTALOUS Tulosyks Johtoryh Hallitus Muutos TS 2019 TS 2020 TUKIPALVELUT TP 2016 TA 2017 hdotus hdotus % TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Muut suorittidn myyntitu Myyntituotot Tut ja avustukst Muut toimintatuotot Vuokratuotot Muut toimintatuotot Muut toimintatuotot TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT Hnkilöstökulut Palkat ja palkkiot Makstut palkat ja palkki Jaksottut palkat ja palk Hnkilöstökorvaukst, hn 220 Palkat ja palkkiot Hnkilösivukulut Eläkkulut Muut hnkilösivukulut Hnkilösivukulut Hnkilöstökulut Palvlujn ostot Muidn palvlujn ostot Palvlujn ostot Aint, tarvikkt ja tavar Muut toimintakulut Vuokrat Muut toimintakulut Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE Poistot ja arvonalntumist Suunnitlman mukaist pois Poistot ja arvonalntumist LASKENNALLISET ERÄT Vyörytykst LASKENNALLISET ERÄT TILIKAUDEN TULOS

24 AVOHOITO Tulosalu vastaa lääkärin vastaanottotoiminnasta, nuvolatoiminnasta, koulutrvydnhuollosta, kotisairaanhoidosta, työtrvyshuollosta skä hammashuollosta. Toimintaa ohjaa humanistinn ihmiskäsitys, jonka mukaan asiakas on ajattlva, aktiivinn ja vastuullinn hnkilö, joll trvys ja lämä sinällään ovat tärkitä arvoja. Avohoidon palvlujn avulla tarjotaan asiakkaill mahdollisuus tarvittassa saada tuka, ohjausta ja nuvontaa trvydn ylläpitämisssä ja distämisssä, trvydntilan surannassa ja apua sairauksin hoitamisssa. Toiminnan tavoittna on, ttä asiakkaat its oppivat ja haluavat mahdollisimman hyvin hoitaa omaa trvyttään ja/tai sairauttaan ja saavat tarvittassa monipuolista ja ammattitaitoista asiantuntijoidn apua kohtuullisn nopasti. Hoitosuhtissa korosttaan avoimuutta ja luottamuksllisuutta. Palvlujn saatavuus Hoitotakuulain mukaissti potilaan on arkipäivisin virka-aikana välittömästi saatava yhtys trvyskskuksn ja päästävä viimistään kolmantna päivänä yhtydnotosta trvydnhuollon ammattihnkilön vastaanotoll hoidon tarpn arviointia vartn. Aikarajat koskvat ns. kiirtöntä hoitoa. Kiirllinn hoito on annttava, kutn nnnkin, mahdollisimman pikaissti. Plkosnnimn-Savukoskn kansantrvystyön kuntayhtymän toimipistissä asttut aikarajat totutuvat rittäin hyvin ja usimmitn hoitoon pääs viimistään suraavana arkipäivänä. STM on antanut asiasta kunnill ohjn, jonka mukaan odotusajan yhtydnsaamisksi i tul ylittää viittä minuuttia. Oman toiminnan khittämisksi on trvyskskuksn vastaanottoihin ja hammashuoltoon hankittu vuonna 2016 opraattorisuranta, josta saadaan slvill yhtydnotot ja odotusajat. Surantajärjstlmän takaisinsoittomahdollisuus parantaa yhtydnsaantia asiakkaasn Lääkärin vastaanottotoiminta Lääkärin vastaanottotoimintaan kuuluu sairaanhoidon ajanvaraus- ja päivystystoiminta arkipäivisin päiväsaikaan skä trvysnuvontaan liittyvä vastaanottotoiminta. Molmmissa kunnissa toimii yhdn lääkärin vastaanotto arkipäivisin, mikäli lääkärin virat ovat täytttyinä ja viranhaltijat työssä. Ilta- ja viikonloppupäivystys on Sairaala Lapponiassa Kmijärvllä. Yöpäivystys on järjsttty Lapin sairaanhoitopiirin kskussairaalaan Rovanimll. Sodankylän kunnan kanssa on kiirllisn sairaanhoidon päivystyspalvlusopimus Tanhuan, Kiurujärvn ja Värriön vakinaisill asukkaill. Erikoissairaanhoitopalvlujn käytön ohjausta ja surantaa khittään osana lääkäridn työtä.

25 Sairaanhoitajin vastaanottotoiminta Molmmissa kunnissa on vakiintunut sairaanhoitajin vastaanottotoiminta. TUNNUSLUVUT TP 2016 TA 2017 TA 2018 Muutos-% TS 2019 TS 2020 Voimavarat Hnkilöstö Lääkärin työajasta 1,6 1,8 1,8 1,8 1,8 Sairaanhoitajat 4,6 4,6 5,6 4,6 4,6 Määrätavoittt Käynnit/lääkäri , Käynnit/muu hlökunta , Osttut käynnit Myydyt käynnit Nuvolatoiminta Nuvolatoiminnan tulosyksikköön kuuluu nnaltahkäisvän työn osalta äitiys- ja lastnnuvolatoiminta, koulutrvydnhuolto, työtrvyshuolto, milntrvystyö, prhsuunnittlu ja joukkotarkastukst. Sairaanhoidon osalta siihn kuuluu trvydnhoitajin nuvoloissa tapahtuva aamuvastaanottotoiminta ja diabtikkojn nuvonta ja hoito. Nuvolatoiminnassa työtä ohjaavat trvyskskisyydn, yksilöllisyydn, itsmääräämisoikudn ja jatkuvuudn priaattt. Työtrvyshuolto tuottaa lakisäätisiä työtrvyshuoltopalvluita kuntayhtymän alun yrittäjill ja omaa työtä tkvill (sim. maatalousyrittäjät ja poronhoitajat). Työtrvyshuollon toimintaa ohjaa työtrvyshuoltolaki, valtionuvoston astukst ja hyvä työtrvyshuoltokäytäntö. Työtrvyshuolto painottuu nnalta hkäisvään toimintaan. Kskisiä toimintoja ovat työpaikkaslvitykst/maatalousyrittäjin työoloslvitykst, trvystarkastukst, kuntoutuksn tarpn arviointi ja kuntoutuksn ohjaaminn skä titojn antaminn ja ohjaus. Lapin sairaanhoitopiirin on kartoittanut työtrvyshuollon palvlujn järjstämistä ja jatkovalmistlu on siirtynyt Rovanimn kaupungill, jonka tarkoituksna on prustaa In-hous yhtiö palvluja tuottamaan. LSHP:n suunnitltu liittyminn prustttavaan yhtiöön olisi Yhtiöittämisvlvoittn lisäksi työtrvyshuoltoyksikön lääktitllisstä toiminnasta tul jatkossa olla vastuussa työtrvyshuollon rikoislääkäri. Kuntayhtymän työtrvyshuollon palvlut siirtynvät lähitulvaisuudssa yksityisll palvluntuottajall tai Rovanimn kaupungin alaisll Työtrvyshuolto Lappicall. Kotisairaanhoitopalvluja tarjotaan osana kotiin annttavia palvluja, jossa tiivis yhtistyö sosiaalitoimn kanssa on äärttömän tärkää. Kotona hoidttavill thdään yhtinn hoito- ja palvlusuunnitlma yhdssä asiakkaan ja omaistn kanssa. Suunnitlmassa hoitothtävät jataan tarkoituksnmukaissti niin, ttä päällkkäisiltä ja/tai präkkäisiltä käynniltä asiakkaan luoks vältytään. Kotisairaanhoito hoitaa ilmaisvälinjaklun ohjidn mukaissti. Jäsnkunnat ovat lisännt kotihoidon rsurssjaan. Kuntayhtymä tul thostamaan yhtistyötä jäsnkuntin kotipalvlun skä thosttun palvluasumisn kanssa dlln. Joukkotarkastuksissa li sulonnoissa tsitään tautia tai trvydll haitallista ominaisuutta järjstlmällissti koko västöstä. Syöpäsulonnan tarkoituksna on löytää syöpätauti mahdollisimman varhaisssa ja parantavall hoidoll otollisssa vaihssa. Tavoittna on vähntää sulottavan syöpätaudin aihuttamia kuolmia. Lisäksi kohdunkaulan syövän sulonnoissa löydtään myös sllaisia solumuutoksia, jotka saattaisivat khittyä syöväksi. Suomssa kunnat järjstävät ja tarjoavat suraavia joukkotarkastuksia:

26 26 kohdunkaulan syöpää hkäisvä sulonta rintasyövän sulonta Kohdunkaulan syöpää hkäisvä sulonta: Suomssa kohdunkaulan syöpää hkäisvään sulontaan li joukkotarkastuksn kutsutaan vuosittain kaikki 30-, 35-, 40-, 45-, 50-, 55- ja 60-vuotiaat naist. Joissakin kunnissa kutsun saavat myös 25- ja/tai 65-vuotiaat. Kuntayhtymän asukkaista kutsun saavat myös 25- ja 65- vuotiaat naist. Rintasyövän sulonta: Suomalaist kunnat järjstävät joka toinn vuosi maksuttomia sulontoja vuotiaill ja niill vuotiaill, jotka ovat syntynt vuonna 1947 tai sn jälkn. Maksuttomat rintasyöpäsulonnat laajnvat vähitlln kaikissa kunnissa vuotiaisiin. Naist, jotka ovat syntynt vuonna 1946 tai aimmin, voivat saada kutsun maksuttomaan sulontaan kahdn vuodn välin, jos kunta haluaa tämän palvlun hill maksaa. Näill naisill kunta voi myös tarjota maksullista, kutsuun prustuvaa sulontaa. Kuntayhtymä on thnyt päätöksn laajntaa rintasyöpäsulonnat koskmaan kaikkia vuotiaita naisia. Prustna täll päätöksll on s, ttä mammografian avulla pyritään löytämään piilvässä vaihssa olva syöpäkasvain usin oirttomalta naislta. Tärkimpänä asiana on naistn ja hidän lähistnsä lämän laatu. Tavoittna on lisäksi rintasyövästä aihutuvin kalliidn hoitojn hkäisminn ja kuolmin vähntäminn. Ennalta hkäisvän milntrvystyön palvluja osttaan Sairaala Lapponian prh- ja milntrvysklinikalta tarvittassa. Muut milntrvystyön palvlut (rikoissairaanhoitoa) jäsnkunnat ostavat samasta yksiköstä. Psykiatrisn sairaanhoitajan palvlujn tarv on kasvanut ja palvlujn tarjoamista kuntayhtymän omana toimintana tai ostopalvluina slvittään. Ennalta hkäisvä päihdtyö on osa laajmpaa hkäisvää sosiaali- ja trvyspolitiikkaa. Ehkäisvä päihdtyö sisältyy kaikkn kansantrvystyöhön ja sn tavoittna on hkäistä päihtidn käytön aloittamista, tuka ajoittaisn/i vilä onglmaksi khittynn käytön lopttamisssa/vähntämisssä ja pysäyttää tilantna pahnminn ja vähntää käytöstä syntynitä riskjä ja haittoja. Mini-intrvntio ottaan käyttöön kaikssa vastaanottotoiminnassa. TUNNUSLUVUT TP 2016 TA 2017 TA 2018 Muutos-% TS 2019 TS 2020 Voimavarat Hnkilöstö Lääkärin työajasta 5 % 5 % 5 % 5 % 5 % Trvydnhoitajat Sairaanhoitaja Määrätavoittt Käynnit/lääkäri , Käynnit/th + sh , Osttut käynnit 184 Myydyt käynnit 3