MDBATIHD. Opastiosilta 8 B HELSINKI 52 Puhelin SELOSTE 4/1975

Transkriptio

1 MDBATIHD Opastiosilta 8 B 52 HELSINKI 52 Puhlin 9-4 SELOSTE 4/975 S I I R R E T T Ä V I E N V K K U R I M A K N E T Y Y P - PIEN TUOTOSVERTAILU Hannu Pltola TIIVISTELMÄ Vaunukuorimon kskimääräisksi tuotoksksi saatiin 5.6 m3/käyttötunti kuorittassa 2-mtristä ja kskimäärin 3 cm:n läpimittaista havukuitupuuta. Vastaavat tuotokst olivat nosturilla varusttulla kuorimayksiköllä 2.6 m3/käyttötunti skä käsisyöttöisllä kuorimakonlla. m3/ käyttötunti. Kuorittassa 3-mtristä havukuitupuuta tuotokst ovat kuorimakontyypin mukaan 5.. 2% suurmmat ja kuorimoidn välist tuotosrot suhtssa pinmmät. Lhtikuitupuuta kuorittassa tuotokst ovat 5 5% alhaismmat kuin vastaavan pituislla 2-mtrisllä havukuitupuulla. Puutavaran järys, kont yyppi ja puulaji vaikuttivat nitn tuotoksn. JOHDANTO Kuorinnan siirryttyä yhä nmmän thtaisiin välivarastoissa ja palstalla kuorittavat kuitupuumäärät ovat viim vuosina lasknt tasaissti.

2 2 96-luvun puolivälissä tämä määrä oli noin milj. m3, kun sitä vastoin v. 973 kuorittiin thtaidn ulkopuollla vain noin milj. m3. Siirrttävin kuorimakonidn kski-ikä on kohonnut vuotn. Kotimaahan i ol myyty uusia konita pitkään aikaan. maurakoitsijoidn määrä on nopasti vähntynyt. Niin ikään kuori- Näidn muutostn joh- dosta on ilmnnyt tarvtta slvittää nykyisin käytössä olvin kuorimtyyppin käyttötuntituotokst skä niihin vaikuttavat tkijät. Tutkimuksssa jattiin VK-6 -kuorimot suraaviin kolmn tyyppiin.. Vaunukuorimo, jossa on konllistttu puutavaran syöttö skä vastaanotto. Kuorimakon on auton alustall. snnttu kiintästi kuorma- Voimakonna toimii its kuorma-auto. Työ- ryhmässä on 2 mistä (kuva ). 2. Nosturilla varustttu kuorimayksikkö, jossa on konllistttu puutavaran syöttö skä vastaanotto. Kuorimakon on asnnttu rillisll alustall, jota traktori vtää. Työ- ryhmässä tarvitaan tavallissti 2-3 mistä (kuva 2). 3. Käsisyöttöinn kuorimakon, jossa koko puutavaran käsittly tapahtuu käsin. Työryhmässä on tavallissti 2 mistä (kuva 3). AINEISTO Aikatutkimusainisto krättiin ksällä 974 Enso-Gutzit Osakyhtiön ja Thdaspuu Oy:n työmailla Itä- ja Kski-Suomssa kuorintaurakoitsijain konista. Työntkijöidn kskimääräinn kuorintatottumus oli noin 4.5 vuotta ja kuorimakonidn kski-ikä 7 vuotta. Tutkituista konyksi- köstä suurin osa oli nosturilla varustttuja kuorimayksiköitä. Kuorit- tava puutavara oli 2 m:n, 2.4 m:n, 3 m:n, 4 m:n ja 4.8 m:n pituista. Kolmn nsiksi mainitun osuus oli noin 99 nopudt olivat m/min. %. Kuorimakonidn syöttö- Ainisto käsitti noin65m3 kuorllista kuitupuuta, josta havukuitupuuta oli noin 47 m3 ja loput lhtikuitupuuta. TULOKSET Aikatutkimusta thtiin ainoastaan kuoriotatyön ollssa käynnissä. vuoksi yli 5 min:n kskytyksiä i rkiströity. Tämän Sitn työmaa-aikoja

3 3 Kuva. Vaunukuorimo malli Mriläinn syöttöpuollta nähtynä. (Valok. Mtsätho) Kuva 2. Nosturilla varus tttu kuorintayksikkö. (Valok. Mtsätho) Kuva 3. 2 m havukuitupuun kuorintaa siirrttävällä VK- 6 -konlla. (Valok. tsätho)

4 4 i slvittty, vaan rajoituttiin van käyttöajan tutkimisn. aikaan laskttiin kuuluviksi: Käyttö- kuorinta-aika, työmaan sisäist siirrot (pinolla ja varastolla pinolta toisll tapahtunt siirtymist), all 5 min:n kskytykst skä kuorinnan aloitus- ja loptusvaihssa syntynt aputyöajat. Työmaa-aikaa, johon sisältyisivät lisäksi työ- maan ulkoist siirrot j yli 5 min:n kskytykst, i tässä tutkimuksssa slvittty. Taulukko Käyttöajan jakautuminn slviää taulukosta. Käyttöajan suhtllinn jakautuminn osa-aikoihin Vaunukuorimo Kuorintayksikkö (nosturilla) Osa-aika % k ä y t t ö a Kuorinta Käsisyöttöinn kuorimo J a s t a All 5 min:n h nlto + korjaus All 5 min:n l po Työmaan sisäist siirrot Aputyöt Yhtnsä Kuorinnan ja aputyön yhtinn osuus näyttää olvan kaikilla tyypillä milti sama, non 85 %käyttöajasta. Kuorinta-ajan osuudn pinn- tyssä aputyöajan osuus vastaavasti suurn. Vaunukuorimoltn kului vähitn aikaa pinolla siirtymisn, mutta hikon maastoklpoisuutnsa vuoksi sn varastolla pinolta toisll siirtyminn oli hitainta. Käsi- syöttöinn kuorimakon joutui siirtymään kaikkin usimmin pinolla. Sn maastoklpoisuus i myöskään ollut hyvä varastolla siirtymisissä s jotn työmaan sisäist siirtoajat tulivat pitkiksi. rusttun kuorintayksikön huomattava. Nosturilla va- huolto- ja korjausaikojn osuus oli mlko All 5 min:n kskytyksistä lpoajan osuus oli käsisyöt - töisllä kuoriidakonlla noin 75 yksiköllä noin 25 % ja %, nosturilla varusttulla kuorinta- vaunukuorimolla noin 6 %. Kskimääräisiksi käyttötuntituotoksiksi saatiin kuorittassa 2 m havukuitupuuta vaunukuorimolla 5.6 m3/h, nosturilla varusttulla kuorintayksiköllä 2.6 m3/h ja käsisyöttöisllä kuorimakonlla. m3/h (taulukko 2).

5 5 Taulukko 2 Suhtllist käyttötuntituotokst (kuorinn) kskimäärin 3 cm:n läpimittaista kuitupuuta kuorittassa (suluissa absoluuttist, havaitut arvot) Havukuitupuu Kontyyppi Lhtikuitupuu p i t u u s ' 3 2 m 2 Vaunukuorimo Havaittu (5.6 m3/h) Malli 8 (8.4 m3/h) 86 (3.4 m3/h) Kuoriotayksikkö (nosturilla) Havaittu 82 (2.6 m3/h) Malli 96 (5. m3/h) (.4 m3/h) 6 93 Käsisyöttöinn kuorimakon Havaittu Malli 69 (. m3/h) 85 (3.2 m3/h) (8.6 m3/h) 48 Tuotoksn vaikuttavat tkijät slvitttiin rgrssioanalyysin avulla. Näin mntlln saatiin tuotosta slvittäviä yhtälöitä. Kaikki kuo- rimakont huomioon ottavan, tuotosta slittävän mallin prustlla laskttiin käyttötuntituotokst. Mallin mukaan parhaitn käyttötun- puutavarn läpimitta, kontyyppi, puulaji skä tituotosta slittivät puutavaran pituus. Tärkimmän muuttujan, puutavaran läpimitan, funktiona sittään tuotoskäyrät kuvissa 4, 5 ja 6 ylisimmill puutavaran pl- tuuksill. Suhtllistn käyttötuntituotostn prustlla voidaan thdä suraavia johtopäätöksiä. Jos vaunukuorimon 2 m havukuitupuutuotosta mrkitään loo:lla, nosturilla varust tun kuoriotayksikön tuotostaso muodostuu noin 8:ksi ja käsisyöttöisn kuorimakonn noin 7 :ksi (taulukko 2). Kuorittassa 3 m havukuitupuuta tuotokst ovat kaikilla kontyypillä noin % suurmmat. Samalla käsisyöttöisn kuorimakonn suh- tllinn tuotostaso on parmpi muihin kuorimihin vrrattuna. Pitm- män puutavaran suurmpi tuotos johtuu pääasiallissti kuorittavin pölkkyjn syöttövälin aihuttaman tuotostappion pinntymisstä. Lhti- kuitupuuta kuorittassa syöttönopus ylnsä on pinmpi, mikä aihuttaa noin % alhaismmat tuotokst. Lisäksi lhtikuitupuun kuorinta-

6 Q) Q) r-l H r-l ) :o :..!>4... (V) s n ::;$ E-t.... j m ihavukuitpuu havhittu 2 3 m i havukuit,puu malli.. J = m..]häviikuithipuu ha.vkittu.....: ; 4 = 2 m jhavukui upuu malti i _-_ ::.:.::""".: --2- i i. _. _..., j 5 = 2 m ilhtikuitupuu havaittu! ' ; : : ,.,.,...,.""--' --!-- -; :;,.;.of ::... -!...! ,..... /.:::...: '...-: :_././ > :?/. '. :... c.<... J ;... 2-j.. i;r=-2 _< 7 =,./ " "'!6 ; '-.."... : i 5 j 5 -l _... : _ r Läpimitta, cm 5 7 Kuva 4. Vaunukuorimon mallin antamat ja havaitut tuotoskäyrät "\

7 25 :..., t...;...r... r...r !'... = 3 mi havukuitupuu havaittu = 3 havukuitupuu malli : = 2 m: havukutunuu \ i \.....j......,.. t...i ;......i......l...i ;.... havattu. 4 = 2 mhavukuitupuu maili 3 i 5 = 2 lhtikuitupuu hvaittu 2...(.6. =..2...m;. -htiku-tupuu.. m:lli...)'..., cq.) Q.) s:l r- J..t r- 5 r r :o.!<:... (V') s. Ul 5 7 : Läpimitta, cm -..;j Kuva 5. Nosturilla varusttun kuorintayksikön mallin antamat ja havaitut tuotoskäyrät

8 ' :.. : t... t... t j...! () () r-t s.. 5 r-t +> :o +> +> sro..!<:... (V") s... Ul b... ( ; '.... \ 5... ;.. l - l :..... pr : : : ; l!......,... t... r..... r t j t Läpimitta, cm Kuva 6. Käsisyöttöisn kuorimakonn mallin antamat ja havaitut tuotoskäyrät CO

9 9 tuotosta alntaa puutavaran mutkaisuus. tlla tästä johtuvia häiriöitä oli Aikatutkimusainiston prus- non kolm krtaa niin paljon kuin havukuitupuuta kuorittassa. Rgrssiomallin avulla lasktut suhtllist käyttötuntituotokst ovat havukuitupuun osalta luotttavia, kun taas lhtikuitupuuta kuorittassa havaitut tuotokst antavat oikllismmat tulokst. Ainiston prus- tlla järät, yli cm:n läpimittaist lhtikuitupuupölkyt alntavat slvästi tuotosta. TEOREETTINEN TARKASTELU Saadut käyttötuntituotokst olivat vaunukuorimolla noin 7 varusttulla kuorintayksiköllä noin 55 nlla noin 5 %rnaksimaalisista, %ja %, nosturilla käsisyöttöisllä kuorimako- torttisista, syöttönopudn ja lä- pimitan prustlla lasktuista tuotoksista. Pinojn kuutiomäärän olls- sa kskimäärin pini, 8.8 m3, ja korkudn alhainn,.2 m, kuorimakont ivät pystynt työskntlmään samalla paikalla niin thokkaasti, kuin simrkiksi hydraulikuormaimn ulottuvuus olisi sallinut. syystä kuorimakont joutuivat siirtymään Tästä pinolla torttista siirto- tarvtta usammin, mikä osaltaan aihutti tuotostappiota. Mikäli samal- la varastoalulla kuorittava puutavaramäärä ylittää noin 5 m3:n, voidaan saavuttaa %:n käyttötuntituotoksn lisäys jo noin 5 m3:n varastoon vrrattuna. Pinmmät puutavaramäärät aihuttavat usidn tokrtojnvuoksi huomattavaa tuotostappiota. huttavat myös pölkkyjn syöttövälit. sr Suurn tuotostappion a-