Ruskeasuon kampus. Rakennushistoriallinen selvitys Ruskeasuon kampus Rakennushistoriallinen selvitys Arkkitehtitoimisto ark-byroo

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ruskeasuon kampus. Rakennushistoriallinen selvitys 9.8.2013. Ruskeasuon kampus Rakennushistoriallinen selvitys 9.8. 2013 Arkkitehtitoimisto ark-byroo"

Transkriptio

1 Ruskasuon kampus Raknnushistoriallinn slvitys Ruskasuon kampus Raknnushistoriallinn slvitys Arkkithtitoimisto ark-byroo 1

2 Tilaaja Hlsingin Yliopistokiintistöt Oy Yhtyshnkilö Jukka Kumara, Hlsingin Yliopistokiintistöt Oy Konsultti Arkkithtitoimisto ark-byroo Kustaankatu Hlsinki p Työryhmä Marianna Hikinhimo, arkkithti SAFA, KuvM, projktista vastaava raknnustutkija Mia Purann, arkkithti, raknnustutkija Emilia Pohjanpalo, raknnustutkija Ero Astala, graaikko Sami Hikinhimo, valokuvaaja Nykytilavalokuvat Sami Hikinhimo, ark-byroo tukannn kuva takakannen kuva Suoritusajankohta Työ on suoritttu ajalla ksäkuu lokuu Arkkithtitoimisto ark-byroo Käyttyt lyhntt HEL PTP Hlsingin kaupungin paikkatitopalvlut HKA SIN Hlsingin kaupunginarkiston sintti-titokanta RakVV Hlsingin kaupungin raknnusvalvontaviraston arkisto HY Hlsingin yliopisto HYK Hlsingin Yliopistokiintistöt Oy 2 Ruskasuon kampus Raknnushistoriallinn slvitys Arkkithtitoimisto ark-byroo

3 Sisällysluttlo 1 Johdanto Kohd Thtävä Prustidot 7 2 Lähiympäristö Kaupunginosa Tontti 17 3 Ruskasuon laitokst Raknnuttajana Raknnushallitus Arkkithtitoimisto Einari Träsvirta Ruskasuon laitoshank Oikuslääktitn laitos Hammasklinikka 39 4 Raknnustn myöhmmät vaiht 52 5 Nykytila Alu Kytösuonti Kytösuonti Yhtnvto 92 Lähtt 94 Liittt 96 Ruskasuon kampus Raknnushistoriallinn slvitys Arkkithtitoimisto ark-byroo 3

4 1Johdanto 1.1 Kohd Hlsingin yliopiston oikuslääktitn laitos raknnttiin vuosina Ruskasuoll ja samaan kokonaissuunnitlmaan kuuluva hammaslääktitn laitos vuosina Raknnukst ovat arkkithti, prossori Einari Träsvirran suunnittlmia. Kysisll raknnuspaikall oli jo 1950-luvulta lähtin kaavailtu sijoitttavaksi lääktitn laitoksia. Yliopiston konsistorin li ylimmän hallintolimn kantana oli tuolloin, ttä lääktitn torttist laitokst li anatomian, ysiologian, lääktitllisn kmian, oikuslääktitn laitokst skä kskuskirjasto tuli sijoittaa Ruskasuoll.1 Ruskasuon klinikoidn historia kytkytyy Milahdn klinikoidn rakntamisn. Ksäkuussa 1956 vahvistttiin laki yliopistollisista kskussairaaloista. Hlsingissä sn dllyttämät klinikat kaavailtiin totutttaviksi vuodn 1961 jälkn, viimistään vuotn 1973 mnnssä. Samassa yhtydssä lääktitllinn kmia, armakologia skä alkiskmia ja alkisysiikka päätttiin sijoittaa Siltavuorll. Muut torttist laitokst sijoitttaisiin Milahtn 1 Kling 1990, tulvin klinikoidn tuntumaan, ja Ruskasuoll jäisi näin vain hammaslääktid ja oikuslääktid.2 Ruskasuota pidttiin otollisna raknnuspaikkana kysisill laitoksill, koska s sijaits lähllä Milahta hyvin liiknnyhtyksin päässä.3 Einari Träsvirta, joka suunnittli Ruskasuon laitokst, oli vuonna 1960 voittanut Milahdn uusin yliopiston lääktitllistn laitostn kutsukilpailun. Kysist Haartmanninkadun klinikat valmistuivat syksyllä Träsvirrasta tuli Hlsingin yliopiston luottoarkkithti ja hän sai siltä runsaasti muitakin suunnittluthtäviä, kutn biokmian ja radiokmian laitos Unioninkadun varrll.4 Saksalaisn, ruotsalaisn ja vnäläisn yliopistoprintsn, joidn jatkumoksi Hlsingin yliopisto voidaan luka, i ollut kuulunut yliopistojn ristäminn kampuksiksi muun yhtiskunnan ulkopuolll. Hlsingissä yliopisto on sijainnut näkyvällä paikalla muidn valtiollistn laitostn rinnalla. Suomssa on tavoitltu yli- 2 Kling 1990, Vuori 1999, Kling 1990, Ruskasuon kampus Raknnushistoriallinn slvitys Arkkithtitoimisto ark-byroo

5 oppilaidn mahdollisimman prustllista intgroitumista isänmaan palvluksn ja vallitsvan yhtiskuntajärjstyksn tukmisn.5 Toisn maailmansodan jälkisinä vuosikymmninä kampus-yliopistoista tuli suosittuja Suomssa. Tunntuin on Alvar ja Aino Aallon kilpailuvoittoon vuodlta 1949 prustuva Tknillisn korkakoulun Otanimn kampus. Suunnitlma sai vaikuttita amrikkalaisista yliopistokampuksista, joihin Alvar Aalto oli tutustunut työsknnllssään Yhdysvalloissa. Arkkithtikilpailut ja julkaisut nostivat amrikkalaisn kampus-yliopiston nännäisn suunnitltavuutnsa ja käsitltävyytnsä ansiosta ihantksi. Tällaisn uudn sikuvan myöntisn vastaanottoon vaikutti monta tkijää, kutn Euroopan vanhan kulttuurin pitkään jatkunut mihitystila kylmän sodan aikana, Yhdysvaltojn hdoton valta-asma titn maailmassa ja distysoptimismin ylinn maailmankuva.6 Uudt suurt yliopistokomplksit korostivat thokkuutta ja n sijoitttiin 1960-luvulla usin kauaksi kskusta- tai asuntoaluista. Tällaist tutkintothtaat ylistyivät kaikkialla Länsi-Euroopassa.7 Suomssa raknnttiin tuolloin uusia yliopistoja Ouluun, Jonsuuhun ja Kuopioon osana valtion harjoittamaa hajasijoituspolitiikkaa. Myös Hlsingin yliopisto alkoi khittää jällnraknnuskaudlla kampusaluita kskustan ulkopuolll Milahtn ja Viikkiin. Hlsingissä on 1990-luvulta alkan alttu kutsua myös kskustan monimuotoista yliopistoraknnustn kokonaisuutta kampuksksi. Hlsingin yliopiston tavoittna on viimistn vuosikymmnin aikana ollut toimintojn kskittäminn nljäll 5 Rainr Knapas ssssään Mikä kampus? Eija Vuorn toimittamassa kirjassa Hlsingin yliopisto. Kampustn yliopisto. 1999, ibid. 7 Kling 1990, 644. alull: kskustaan, Kumpulaan, Viikkiin skä Milahtn.8 Ruskasuon laitokst on nähty osana Milahdn kampusta.9 Ruskasuon 1970-luvun kampussuunnitlmasta totutui noin puolt. Suunnitlmissa siintyvää, samall tontill kaavailtua kolmatta laitoskokonaisuutta i totutttu. Ruskasuon laitoksia voi kuitnkin hyvästä syystä pitää kampuksna. Sillä toimi oikus- ja hammaslääktitn laitostn lisäksi myös hammastknikkokoulu. Toiminnallinn konspti prustui slvästikin ajatuksn siitä, ttä ri toimijoidn välill muodostuu opiskluvaihssa synrgiaa, joka hijastuu uudnlaisina yhtistoimintamuotoina työlämään. Yliopistokoulutus oli ylismmin murroksssa 1970-luvulla. Vuonna 1974 valtionuvosto antoi priaatpäätöksn, jonka mukaan kaikkin alojn prustutkintojn oli oltava samantasoisia ja n piti voida suorittaa täystoimissti opisklln nljässä vuodssa. Välitutkinnot tuli lakkauttaa. Ei nää puhuttu opisklusta, vaan koulutukssta. Hammaslääktitn opisklusta tuli hammaslääkärinkoulutusta. Tutkintojn tuli olla laaja-alaisia, sitn, ttä tutkinnon suorittanlla on monipuolist mahdollisuudt toimia ri thtävissä. Matti Klingn mukaan uusissa yliopistoa koskvissa oppimistavoittissa ja trminologiassa ilmni marxilaisn ajattlun vaikutus. Hänn mukaansa Suomn kasvatustitllinn tutkimus orintoitui 1970-luvulla Itä-Saksaan muun muassa säännöllisn tutkijanvaihdon mrkissä.10 8 Arto Mustajoki ssssään Kampukst mitä n ovat? Eija Vuorn toimittamassa kirjassa Hlsingin yliopisto. Kampustn yliopisto. 1999, 6. 9 Eija Vuori ssssään Yliopistoa raknnttu Hlsinkiin lähs kaksi vuosisataa toimittamassaan kirjassa Hlsingin yliopisto. Kampustn yliopisto. 1999, Kling 1990, 652. Ruskasuon kampus Raknnushistoriallinn slvitys Arkkithtitoimisto ark-byroo 5

6 1.2 Thtävä Yliopistokäyttö on päättymässä oikusja hammaslääktitn laitoksissa lukuvuodn aikana. Yliopisto i ol löytänyt muuta toimijaa, joka voisi sllaisnaan ottaa tilat käyttöönsä. Nykyisin Ruskasuon kampuksn tiloista noin puolt on yliopiston omassa käytössä. Alutta on tarkoitus khittää Pikku- Huopalahtn kytkytyvänä yhdistttynä asunto- ja työpaikka-aluna, mikä on harmoniassa kaupunkisuunnittluviraston näkmyksn kanssa. Kskisllä paikalla sijaitsvaa alutta halutaan rakntaa huomattavasti nykyistä thokkaammin ja khittää Vihdintin ja Mannrhimintin ristystä räänlaisna kaupungin pohjoisna porttina. Laitosraknnustn uudllnkäyttö on haastavaa monsta syystä. Etläismmän laitoksn raknnusrunko on huomattavan syvä, mikä rajaa sn käyttömahdollisuuksia. Raknnukst on sijoitttu tontin kskiosaan tavalla, joka rajoittaa uudisraknnustn sijoittlua tontin runoilla. Myös katuyhtydn järjstäminn Mannrhimintiltä on vaikaa. Tilaaja haluaa tämän konsulttityön prustlla slvittää, millä tavoin Ruskasuon kampus liittyy yliopiston muuhun kampusrakntamisn; mitn alu nivltyy ympäröiviin kaupunginosiin; ja mitn raknnukst sijoittuvat suunnittlijansa Einari Träsvirran tuotannossa ja aikansa arkkithtuurikontkstissa. Nykytila on dokumntoitu valokuvaamalla ja raknnuksissa on suoritttu katslmuksia, joidn aikana thdyt havainnot on liittty valokuvadokumntointiin. Ulkotilojn osalta dokumntoitiin raknnustn julkisivut, sisäänkäynnit ja yksityiskohtia. Myös kskisimmät ja tyypillisimmät sisätilat valokuvattiin. Valokuvin ottopaikat mrkittiin kaavioihin. Slvityksn tavoittna on pohtia vanhojn raknnustn kulttuurihistoriallista mrkitystä ja ottaa kantaa tästä näkökulmasta siihn, voisiko raknnukst purkaa. Raknnushistoriallinn slvitys on luontltaan prustutkimus, joka kohdistuu olmassa olviin raknnuksiin ja rajautuu ajallissti niidn synnystä nykypäivään. Olmm tutkint Hlsingin yliopistokiintistöjn arkiston suunnittluasiakirjoja. Näidn lisäksi muutoksista on saatu titoa raknnusvalvontaviraston sähköisstä asiointipalvlusta Arskasta. Kirjallisina lähtinä on käyttty mm. hammaslääktitn laitoksn historiikkia ja yliopistorakntamista koskvia toksia. Träsvirran arkkithtuurista ovat antant lisätitoa mm. Arkkithti-lhdn julkaisut. Valokuvia on saatu Hlsingin yliopistomusolta ja Hlsingin kaupungin kaupunkimittausosastolta. Raknnustn laajuustidot vaihtlvat lähtstä riippun. Olmm käyttänt raknnusslostuksista saatuja lukuja. Slvityksn nsimmäinn luku on johdanto. Toinn luku käsittl Ruskasuon laitostn lähiympäristöä. Kolmas luku sittl oikuslääktitn laitoksn ja hammasklinikan raknnuttajan, suunnittlijan, käyttäjät, hankkt ja suunnittluratkaisut. Nljännssä luvussa kommntoidaan raknnuksissa thtyjä muutostöitä. Viidnnssä luvussa käsitllään nykytilanntta dokumntointivalokuvin ja kuvatkstin avulla. Viimisn lukuun on kirjoitttu yhtnvto skä arvio kohtn arkkithtuurista ja tulvaisuudn mahdollisuuksista. Slvityksn liittinä on kronologiat raknnustn muutostöistä skä arkkithtuurimuson luttlo Träsvirran töistä. 6 Ruskasuon kampus Raknnushistoriallinn slvitys Arkkithtitoimisto ark-byroo

7 1.3 Prustidot Molmpia raknnuksia koskvia titoja Omistus Hlsingin Yliopistokiintistöt Oy (HYK) 69,7 %, Snaatti-kiintistöt 30,3 % VIHDINTIE Tontti Tontinmittaus on prustunut tonttijakoon n:o 3043, joka on hyväksytty Tontinmittaus suoritttu Tontti mrkitty tonttirkistriin Oikuslääktitn laitos MANNERHEIMINTIE Tontin koko 5,595 ha (alunprin 5,460 ha) Raknnusoikus m² Kiintistöt ja muut alut, joista tontti muodostttiin Rijala-Grjas RN:o 37 Vähä-Huopalahdn kylä ( m²) Vähä-Milahti Lill-Mjlans RN:o 12, Vähä-Milahdn yksinäistalo (930 m²) KYTÖSUONTIE Hammaslääktitn laitos Asmakaava Tontill on vahvistttu asmakaava nsimmäisn krran (ak 6280) vahvisttussa asmakaavassa vimärin paikkaa muutttiin (ak 6886). Nykyinn asmakaava (ak 9090) on vahvistttu ja tullut voimaan Korttli on mrkitty optustoimintaa palvlvin raknnustn korttlialuksi. Tontti on kooltaan 5,46 ha ja s rajautuu lännssä Kytösuontihn, pohjoisssa Vihdintihn ja idässä Mannrhimintihn. Tontin tlälaidassa on puistoinn mäki. Tontti on osittain Snaatti-kiintistöjn ja osittain Hlsingin yliopistokiintistöjn omistuksssa. Raknnussuojlu Raknnuksia i ol suojltu. Ruskasuon kampus Raknnushistoriallinn slvitys Arkkithtitoimisto ark-byroo 7

8 Hlsingin yliopiston oikuslääktitn laitos Osoit Kytösuonti Hlsinki Kaupunginosa 16. kaupunginosa Ruskasuo Korttli 742 Tonttinumro 1 Raknnuksn tunnist 3930 Virallinn kiintistötunnus Raknnusnumro 1 Raknnuttaja Raknnushallitus Suunnittlija Arkkithti Einari Träsvirta Valmistunut 1974 Laajuustitoja Bruttopinta-ala brm² Kokonaistilavuus m³ Krrostn lukumäärä 3 pääkrrosta. Lisäksi raknnukslla on ullakkokrros ja ylmpi kllarikrros skä osassa raknnukssta myös almpi kllarikrros. Käyttöhistoria Alkupräinn käyttö Hlsingin yliopisto Oikuslääktitn laitos Lunto- ja kurssitiloja Tutkimus- ja laboratoriotiloja Kaksi kapplia Ruokala ja kittiö Arkistoja Tknisiä tiloja Sauna Vrstas Autovajoja Västönsuoja Kolm asuntoa. Nykyinn käyttö Tutkimuslaitosraknnus Hlsingin yliopisto Hjlt-instituutti / Oikuslääktitn osasto Biolääktitn laitos Trvydn ja hyvinvoinnin laitos Oikuslääkintäyksikkö Kolm asuntoa. 8 Ruskasuon kampus Raknnushistoriallinn slvitys Arkkithtitoimisto ark-byroo

9 Hammasklinikka Kohtn nimi Hammasklinikka Hlsingin yliopiston hammaslääktitn laitos Osoit Kytösuonti 9 / Mannrhiminti Hlsinki Kaupunginosa 16. kaupunginosa Ruskasuo Korttli 742 Tonttinumro 2 Raknnuksn tunnist 3931 Virallinn kiintistötunnus Raknnusnumro 2 Raknnuttaja Raknnushallitus, Yrjö Lindroos Suunnittlija Arkkithti Einari Träsvirta Valmistunut 1979 Laajuustitoja11 Bruttoala m² Kokonaistilavuus m³ Krrostn lukumäärä A-osassa 4, B-osassa 6, C-osassa 2. Lisäksi jokaisssa siivssä on kllarikrros ja ilmastointiullakko. Käyttöhistoria Alkupräinn käyttö Kiintistössä sijaitsivat alunprin suraavat Hlsingin yliopiston laitokst12: - Hammaslääktitn laitos (HLL) - Elktronimikroskopian laitos (EM) - Ylisn mikrobiologian laitos (YMBL) - Hlsingin IV sairaanhoito-oppilaitoksn hammashoitajajaosto - Hlsingin yliopistollisn kskussairaalan immunologian laboratorio - Yliopiston AV-kskuksn palvlupist (Tlvisio-optuksn laitos TV) - Laitoshnkilökunnan asuntoja - Potilaidn vastaanotto ja klinikkatilat Sitsmän asuntoa. Nykyinn käyttö Hlsingin yliopisto - Hammaslääktitn laitos - Hjlt-instituutti / Kansantrvystitn osasto - Kirjasto - Hlsingin kaupungin trvyskskus - Mannrhimintin hammashoitola - Pääkaupunkisudun ja Kirkkonummn suun rikoishoidon yksikkö - Suun trvydnhuollon päivystys / Ruskasuon hammashoitola - Yliopistohammasklinikka Mtropolia ammattikorkakoulu - Suun trvydnhuolto - Suun hoidon optusklinikka - Radiograia ja sädhoito - Hammastkniikka - Optomtria Lisäksi raknnuksn C-osassa on sitsmän asuntoa. 11 Hlsingin yliopiston hammaslääktitn laitosraknnuksn raknnusslitys, arkkithti Einari Träsvirta, päiväämätön. HYK. 12 Talo-opas 1981, 4. Ruskasuon kampus Raknnushistoriallinn slvitys Arkkithtitoimisto ark-byroo 9

10 2Lähiympäristö Viistokuva ilmasta kohti tlää vuodlta Vasmmalla Mannrhiminti ja Ruskasuon laitokst. Oikalla Pikku Huopalahti. Kaupunkimittausosasto, Hlsinki. 10 Ruskasuon kampus Raknnushistoriallinn slvitys Arkkithtitoimisto ark-byroo

11 2.1 Kaupunginosa Kytösuonti 9 ja 11 kuuluvat Ruskasuon kaupunginosaan. Ruskasuo sijaits Hlsingin kantakaupungin luotisosassa Mannrhimintin molmmin puolin. Etlässä s liittyy Milahtn, idässä Kskuspuistoon ja Pasilaan, lännssä Munkkinimn ja Nimnmäkn skä Pikku Huopalahdn alusn. Pohjoisssa Ruskasuo rajautuu suuriin liiknnväyliin, mm. Hakamäntihn skä Kivihaan ja Etlä-Haagan kaupunginosiin.13 Suurin osa Ruskasuosta liitttiin Hlsinkiin vuodn 1906 aluliitoksssa, loput osat Ruskasuo on rakntunut Pikku Huopalahdsta kohoavan kallioisn rintn itäpuolll. Maasto on ollut kostikkojn täplittämää mtsäistä kalliomaastoa. Vallitsvina puulajina ovat ollt kalliorintillä mänty, muualla kuusi ja koivu. Kostikkonotklmissa on kasvanut lppää ja pajukkoa. Hlsingin Yliskaava 2002:ssa yliopiston Ruskasuon laitostn alu on mrkitty hallinnon ja julkistn palvlujn aluksi, jota khittään hallinnon, julkistn palvlujn, korkakoulutuksn ja ympäristöhaittoja aihuttamattomin toimitilojn, asumisn ja virkistyksn skä alull tarpllisn yhdyskuntatknisn huollon ja liikntn käyttöön. Sn sijaan Ruskasuon asuinalu on Yliskaava 2002:ssa mrkitty kulttuu- rihistoriallissti, raknnustaitllissti ja maismakulttuurin kannalta mrkittäväksi aluksi. Yliopistoraknnustn lähisyydssä on runsaasti trvydnhuoltoon liittyviä palvluita. Trvydn ja hyvinvoinnin laitos sijaits Kytösuontin laitostn tläpuollla. THL:n naapuri on puolstaan unktionalistinn Tilkan ntinn sotilassairaala, jossa toimii nykyisin vanhustn hoivakoti Espri. Lähistöllä ovat myös Folk hälsanin Snioritalo ja Invalidisäätiön sairaala Orton Ruskasuolla skä Asumispalvlukskus Wilhlmiina Pikku Huopalahdssa. Milahdn kampus- ja sairaala-alu sijaits rilun kahdn kilomtrin täisyydllä Kytösuontin laitoksista. S on on osa Milahdn sairaala-alutta. Sillä toimivat lääktitllinn tidkunta, Trvystitidn kskuskirjasto skä tutkimusja optuskskus Biomdicum Hlsinki. Kampuksn kuuluvat myös Ruskasuolla toimivat lääktitllisn tidkunnan yksiköt, hammaslääktitn ja Hjlt-instituutin oikuslääktitn osasto. Milahdn kampuksn synty voidaan ajoittaa yhtäältä 1930-luvull, kun Naistnklinikka prustttiin Milahdn alull, ja toisaalta vuotn 1966, kun Yliopistollinn kskussairaala (HYKS) prustttiin sn lähttyvill Erra & Makkonn 2004, Erra & Pkkinn 2006, Wikipdia, Hlsingin yliopisto. Ruskasuon kampus Raknnushistoriallinn slvitys Arkkithtitoimisto ark-byroo 11

12 RUSKEASUO 1943 Ilmaortokuva vuodlta Hlsingin kaupungin kaupunkimittauslaitos. 12 Ruskasuon kampus Raknnushistoriallinn slvitys Arkkithtitoimisto ark-byroo

13 RUSKEASUO 1964 Ortoilmakuva vuodlta Kuvassa näkyy raknnuksia, jotka purttiin 1970-luvun alussa, kun niidn paikall raknnttiin oikuslääktitn parkkialu. Hlsingin kaupungin gotkninn osasto. Ruskasuon kampus Raknnushistoriallinn slvitys Arkkithtitoimisto ark-byroo 13

14 RUSKEASUO 2012 Ortoilmakuva vuodlta Kaupunkimittausosasto, Hlsinki. Mannrhimintin ja bussivarikon välisiin korttlihin on raknnttu toimistotaloja. 14 Ruskasuon kampus Raknnushistoriallinn slvitys Arkkithtitoimisto ark-byroo

15 Ruskasuon laitosraknnukst liittyvät kiintästi Pikku Huopalahtn, joka on raknnttu laitostn länsipuolll vuosina Alu on Suomn mittakaavassa pisimmäll vityä postmodrnismia pastllisävyisin julkisivuinn. Pikku Huopalahti kuuluu osittain Ruskasuon, osittain Haagan ja tläosaltaan Milahdn alusn. Mrnlahti ruopattiin kaupunginosan rakntamisn yhtydssä. Asuinalu myötäil mrnrantaa. Rannat ovat nimmäksn puistoalutta paitsi lahdn prukassa, jossa sn rannalla on Tilkantori. Ruskasuon laitostn tontin länsipuollla kulk pini Haaganpuro, ntinn Mätäoja tai Mätäpuro, joka lask Pikku Huopalahtn. Pikku Huopalahti oli aikaismmin jäänyt rakntamatta maaprän huonon laadun vuoksi, mutta alull päätttiin kuitnkin rakntaa hyvän sijainnin ja muidn tujn vuoksi. Asmakaavan laati arkkithti Matti Visanti Hlsingin kaupunkisuunnittluvirastosta. Alun osayliskaava ja nsimmäinn asmakaava hyväksyttiin Kaupunkirakntllisna ylistavoittna oli rhvyys, rikkaus ja värikkyys vastaiskuna thokkaasti ja suuralumaissti raknntuill lmnttilähiöill. Pikku Huopalahdn kaupunkiraknn on muodoltaan orgaaninn ja julkistn tilojn mittakaava suraa printistä kantakaupungin mittakaavaa. Alulla on paljon matalia kolmikrroksia taloja, intiimjä sisäpihoja, vinoja rakntita ja tornja. Kytösuontin kaupunkisuunnitlmaalu sijaits varsinaisn Pikku Huopalahdn päässä makan ja suolaisn vdn yhtymispaikassa. Kaavoittaja oli hahmotllut tontill Pikku Huopalahdn sisäisn kaupunkitilan ja Kytösuontin päätttä. Suunnitlma i niinkään ottanut kantaa Mannrhimintin puolisn laidan khittämisn. Tilaktju mritori kauppakatu vuori muodostaa alun slkärangan. Vuorn muodostaa korka trassitalo, joka on alun maamrkkinä oikuslääktitn laitoksn ja Hammasklinikan tläpuollla.16 Pikku Huopalahdssa on nykyisin noin asukasta. 16 ARK 1/1991, Ruskasuon kampus Raknnushistoriallinn slvitys Arkkithtitoimisto ark-byroo 15

16 Pikku Huopalahdn illustraatio vuodlta Kuvassa näkyy totutumattomaksi jäänyt Ruskasuon laitosraknnustn tontin pohjoisosan voimakas lisärakntaminn. KSV. ARK 1/1991, kansikuva. 16 Ruskasuon kampus Raknnushistoriallinn slvitys Arkkithtitoimisto ark-byroo

17 2.2 Tontti Hlsingin yliopiston lääktitllisn tidkunnan hammaslääktitn laitos ja Hjlt-instituutin oikuslääktitn osasto sijaitsvat Hlsingin Ruskasuon korttlissa n:o 742. Korttli rajoittuu Mannrhimintin ja Vihdintin vilkkaan ristyksn tläpuolll. Vihdintin yli johtaa kvyn liikntn silta tontin luotispuollla. Lännssä tontti rajautuu Kytösuontihn ja tlässä puistikkoon ja sn tläpuolisn asuinalusn. Ruskasuon alu siirtyi Hlsingin kaupungin omistukssta valtion omistuksn Puolustusministriön, Hlsingin yliopiston ja Hlsingin kaupungin välill solmitulla aluvaihtosopimukslla Alusta oli jo tuolloin tarkoitus muodostaa ylistn raknnustn tontti.17 Kytösuonti 9:n ja 11:n 5,46 hhtaarin suuruinn tontti muodostttiin usasta ri osasta vuonna 1972 ja laitos raknnttiin mtsäisll alull maastollissti hinoon paikkaan kalliopohjall. Tontin rinn on Mannrhimintin suuntainn ja lask kohti länttä. Yläpihan näkymät ovat laajoja. Tontin länsirunalta purttiin 1970-luvun alussa puisia varasto- ja työpajaraknnuksia, kun Kytösuontitä siirrttiin himan läntn. Rakntamisaikana tontin pruskallioon thtiin kalliolikkauksia. Osa alun puista säilytttiin. Lna Iisakkilan tkmän maismasuunnitlman mukaan tontill istutttiin nurmialuita, lhmuksia, vaahtroita, hvoskastanjoita ja mäntyjä skä pnsasistutuksia. Tontill jätttiin myös luonnonvaraista vihralutta. Vuodn 1987 asmakaavassa Kytösuontin yhtys Vihdintill katkaistiin tonttijaon ja -muutoksn yhtydssä. Tontti laajni luotisosastaan. Samalla tontin tläpäästä lohkaistiin osa asuinraknnuksill. Tontin koko kasvoi noin 5,6 hhtaariin ja raknnusoikus kasvoi nliömtriin, mutta toistaisksi tätä nliömtrin lisäraknnusoikutta i ol käyttty. Laajntumissuunnitlmat olivat yhtydssä Pikku Huopalahdn rakntamisn. Kytösuonti muodostaa korttlin sisäisn ajoliiknnväylän, jonka yhtytn sijoittuu myös paikoitusalu. Mannrhimintin puollta i sallita ajonuvoliiknnttä. Paikoitusalut, huoltopihat ja ruumiskllaripiha skä niill johtavat ajoluiskat on asaltoitu. Raknnukst sijaitsvat pysäköintialutta korkammalla tasolla. Raknnustn välissä kulk itä länsisuuntaissti Mannrhimintill liittyvä kvyn liikntn väylä. Yläpihalla sijaits pohjois-tläsuuntainn jalankulku- ja huoltoväylä. Oikuslääktitn raknnuksn asuntopiha ja sinn johtava käytävä on päällysttty btonilaatoilla. Asuntopihaa rajoittava aitamuuri skä tuki- ja suojamuurit ovat träsbtonista, kutn myös oikuslääktitn ja Hammasklinikan raknnuksill paikoitusalulta johtavat ulkoportaat. 17 Aluvaihtosopimus HYK. Ruskasuon kampus Raknnushistoriallinn slvitys Arkkithtitoimisto ark-byroo 17

18 Ruskasuon laitokst 33.1 Raknnuttajana Raknnushallitus Raknnushallitus oli suomalainn kskusvirasto, joka toimi vuosina Viraston nsimmäinn nimi oli Ylistn raknnustn intndntinkonttori, vuodsta 1865 Ylistn raknnustn ylihallitus ja vuodsta 1936 alkan Raknnushallitus. Sn thtävä oli huolhtia valtion raknnustn ylläpidosta ja suunnitlla uudt valtion raknnukst. Raknnushallituksn thtäviä hoitamaan prustttiin 1995 Valtion kiintistölaitos. Vuodsta 2001 alkan laitos tunntaan nimllä Snaatti-kiintistöt, joka on valtion liiklaitos. Raknnushallituksn pääjohtajana oli vuosina Hikki Sysimtsä. Vuosikymmnll tyypillinn poliittisuus näkyi Raknnushallituksssa paitsi virastodmokratian nousuna myös pääjohtajin valinnassa: Viljo Aht tuli vuonna 1976 Raknnuskunta Hakasta ja Kalvi Sassi vuonna 1978 Asuntohallitukssta. Virastossa korostuivat kustannuslasklmat ja thokkuusajattlu.18 Juha Vuorinn kirjoittaa väitöskirjassaan Hyvinvointivaltion avoin muoto (s. 79), ttä sodan jälkistä julkisn rakntamisn suunnittlukulttuuria kuvaa parhaitn 18 Lahti 2011, 12. ylinn hallintokulttuurin muutos, joka voidaan idntiioida taloudn ylivaltaan. Julkisn hallinnon ylisn hallintokulttuurin juridiikan määrittlmä ydin oli 1960-luvulta lähtin muuttunut taloudn ohjaamaksi thokkuuskulttuuriksi, jossa kokonais-, valtion- ja liiktaloudllist skä rsurssihallinnollist kritrit olivat hallitsvia luvun kulussa rationaalisn yhtiskuntasuunnittlun idat läpäisivät valtionhallinnon. Tavoittna oli thdä suunnittlusta valtion koko päätöksntkoa ja khittämistyötä ohjaava järjstlmä. Valtiovarainministriö oli uudistanut valtion raknnustn laatuluokitusohjt jo Ohjsta poistuivat käsittt yksilöllisyys, arkkithtuuri ja taitnalojn yhtistyö, ja niidn sijall tulivat tarkoituksnmukaisuus, toimivuus ja tavanomaisuus. Raknnushallituksn siirryttyä valtiovarainministriön alaisuutn kustannustn kurissa pysymisn mrkitys lisääntyi ntisstään valtiovarainministriö dllytti yliskirjssään, ttä raknnustn huonohjlmin laadinnassa tuli khittää tyyppihuonita, thostaa tilojn päällkkäiskäyttöä skä supistaa yhtiskäyttötilojn määrää. Raknnustn 18 Ruskasuon kampus Raknnushistoriallinn slvitys Arkkithtitoimisto ark-byroo

19 tuli olla muunnltavia ja monikäyttöisiä. Tarkastlukohtiksi oli otttu raknnuksn väljyys, massoittlun yksinkrtaisuus, tilaohjlman noudattaminn, myöhmpi laajnnttavuus ja massojn siirrot. Raknnukst vastasivat tittyä objktiivistn vaatimustn listaa sitn ttä unktio ja taloudllisuus totutuivat Vuorinn 2005, Arkkithtitoimisto Einari Träsvirta Einari Allan Träsvirta ( Viipuri Hlsinki) tuli tunntuksi skä olympiatason urhilijana ttä arkkithtina. Hän voitti jo 17-vuotiaana nsimmäist olympiamitalinsa nuorimpana suomalaisna Los Anglsin olympialaisissa vuonna 1932 tlinvoimistlun joukkukilpailussa ja rkissä.20 Arkkithdin opinnot toivat Träsvirran Hlsinkiin. Hän valmistui arkkithdiksi Tknillisstä korkakoulusta vuonna 1939 ja hänt palkattiin välittömästi Erkki Huttusn arkkithtitoimistoon, jossa hän hti työsknnllä toimistoarkkithtina kymmnn vuotta. Urhilu-urallaan Träsvirta voitti vilä kolmannn olympiapronssin Brliinissä joukkukilpailussa 1936 skä kultaa Lontoon olympialaisista vuonna Hän saavutti Suomn mstaruuksia myös uimahypyissä.21 Vuonna 1949 hän prusti oman toimiston ja tki sivutöitä myös raknnusopin assistnttina Tknillisssä korkakoulussa.22 Einari Träsvirta hti arkkithdin uransa aikana suunnitlla kunnioitttavan määrän rilaisia raknnuksia. Hän suunnittli monia julkisia raknnuksia skä lukuisia 20 Arkkithtuurimuson nttisivujn arkkithtisittly, Einari Träsvirta. 21 Milahti Korttlit 529 ja 601. HS Arkkithtuurimuson nttisivuijn arkkithtisittly, Einari Träsvirta. tollisuus- ja asuinraknnuksia. Träsvirta muisttaan kuitnkin usin hkä juuri voimistlutaustansa takia rityissti urhiluraknnustn suunnittlijana. Hänn suunnittlmiaan ovat simrkiksi Imatran, Kotkan, Kauniaistn, Hämnlinnan ja Rajamän uimahallit. Träsvirta suunnittli monia laitosraknnuksia Hlsingin yliopistoll. Hän voitti vuonna 1960 Milahdn uusin yliopiston lääktitllistn laitostn kutsukilpailun. Arkkithtuuriltaan Haartmaninkadun uudt laitokst olivat puhdaslinjaisn asiallisia, btonirunko-lmnttirakntisia, kulmikkaita ja lttömiä. Julkisivujn nauhaikkunat, tasakatot ja valkoist lmntit dustavat arkkithtuurin 1960-lukulaisuutta tyypillisimmillään.23 Träsvirta sai 1960-luvulla runsaasti muitakin suunnittluthtäviä Hlsingin yliopistolta, kutn biokmian ja radiokmian laitosraknnuksn Unioninkadun varrll valmistui hänn suunnittlmansa prinnöllisyystitn laitos.25 Träsvirran Oy Alko Ab:ll Rajamäll, Kosknkorvaan ja Hlsingin Ruoholahtn suunnittlmat tollisuusraknnukst muodostavat mittavan kokonaisuudn 23 Kling 1990, ibid., Milahti Korttlit 529 ja 601. HS Ruskasuon kampus Raknnushistoriallinn slvitys Arkkithtitoimisto ark-byroo 19

20 arkkithdin uralla. Einari Träsvirta osallistui milllään arkkithtuurikilpailuihin ja moni hänn suunnittlma raknnuksnsa saikin alkunsa juuri tätä kautta.26 Träsvirran yhtys Alkoon dsauttoi hänn valitsmistaan Alkon omistaman Arctia Oy:n raknnuttaman Valtion virastalon arkkithdiksi. Raknnus valmistui Einari Träsvirta oli ja 1970-luvuilla uransa huipulla liik-lämän arkkithtina.27 Hän suunnittli Hlsinkiin suurn joukon toimisto- ja liiktaloja kutn hotlli Marskin, joka valmistui Muita tunnttuja Träsvirran raknnuksia Hlsingissä ovat Satakuntatalo, Kalastajatorpan uudmpi hotlliraknnus vuodlta 1975 skä SVUL:in ja TVK:n raknnuttama, vuonna 1967 valmistunut toimistotalo Töölöntullinkadulla. Träsvirran työt dustavat modrnismia ja uran viimistn vuosikymmnin töissä siintyy myös postmodrnja piirtitä. Einari Träsvirta tki mittavan lämäntyön ja hän johti aktiivisna suunnittlijana toimistoaan aina 72-vuotiaaksi, vuotn 1987 saakka.29 Hän kuoli 80-vuotiaana kotonaan Hlsingissä Arkkithtuurimuson nttisivujn arkkithtisittly, Einari Träsvirta. 27 Manninn, Antti. Työvän asuntoyhtiöllä oli kivitalo Malminkadulla. HS Järvnpää, Eva. Pyyn korttlin vanhin talo sai väistyä hotlli Marskin tiltä. HS Milahti Korttlit 529 ja 601. HS ibid. Einari Träsvirralla oli monia luottamusthtäviä. Hän oli Suomn arkkithtiliiton hallituksssa, ja toimi liiton varapuhnjohtajana ( , 1958) ja puhnjohtajana ( ). Träsvirta kuului Tknillistn titidn akatmiaan skä Suomn tknillisn suraan ja hän toimi myös Tkniikan akatmistn liiton Arkkithtikrhon puhnjohtajana. Vuonna 1968 hänt hyväksyttiin liiton kunnialautakunnan jäsnksi ja vuonna 1974 hänll myönnttiin prossorin arvo.31 Träsvirta toimi myös usissa urhiluharrastuksiin liittyvissä luottamusthtävissä. Sotilasarvoltaan hän oli kaptni.32 Arkkithtuurimusolla on arkkithdin vuonna 1993 lahjoittama laaja kokolma, joka käsittää runsaasti Träsvirran laatimia originaalisuunnitlmia urhiluja huoltoraknnuksista skä tollisuus-, toimisto-, koulu- ja asuinraknnuksista. Erityisn mrkittäviä ovat hänn toisn maailmansodan aikana suunnittlminsa rintamarakntidn piirustukst. Musolla on lisäksi valokuva- ja artikklikokolmakansioita Träsvirran suunnittlmista raknnuksista skä muutama raknnustyöslostus Arkkithtuurimuson nttisivujn arkkithtisittly, Einari Träsvirta. 32 Milahti Korttlit 529 ja 601. HS Arkkithtuurimuson nttisivujn arkkithtisittly, Einari Träsvirta. 20 Ruskasuon kampus Raknnushistoriallinn slvitys Arkkithtitoimisto ark-byroo

21 Arkkithti Einari Träsvirta suunnittli 1966 valmistunt lääktitn torttist laitokst Haartmaninkadull (alhaalla kskllä). Raknnukst ovat 1960-luvun tasakattoisuudn ja vaalan lmnttirakntamisn tyypillinn simrkki. Kuva Klingn kirjasta Hlsingin yliopisto , osa III, 623. Ruskasuon kampus Raknnushistoriallinn slvitys Arkkithtitoimisto ark-byroo 21

22 Hammaslääktitn ja oikuslääktitn laitokst, yhtnäinn yliopistokokonaisuus 1970-luvulta Mannrhimintin ja Vihdintin ristyksssä. Oikalla oikuslääktitn laitos, kskllä hammaslääktitn laitos. Kuva Ea Pkkala-Kosklan kirjasta Yliopiston Hlsinki, 1989, Ruskasuon laitoshank Hlsingin yliopiston lääktitllisn tidkunnan pyrkimykst kskittää kaikki kliinisn opintovaihn torttist laitokst Milahtn yliopistollisn kskussairaalan lähisyytn olivat totutunt varsin pitkäll Einari Träsvirran 1960-luvulla suunnittlmin Haartmaninkatu 3:n laitosraknnuksn valmistuttua.34 Samoihin aikoihin pidttiin yllä myös hammaslääktitn ja oikuslääktitn laitostn uudisraknnussuunnitlmia. Oikuslääktitn laitoksn suunnittlu oli aloitttu jo Ensimmäinn alustava huonohjlma valmistui 1961 ja s hyväksyttiin valtion raknnusohjlmatoimikunnassa Kun Milahdn sairaala-alun lähisyydstä i löytynyt oikuslääktitn ja hammaslääktitn laitoksill raknnuspaikkaa, siirrttiin prossori Minandrin komitan 1964 tkmän hdotuksn mukaissti hank Ruskasuoll totutttavak- 34 Einari Träsvirta artikklissaan Hammaslääktitn ja oikuslääktitn laitokst Ea Pkkala-Kosklan kirjassa Yliopiston Hlsinki. 1989, ibid. si. Koska tontti sijaits vrratn lähllä Milahdn sairaala-alutta ja liiknnyhtydt sinn ovat hyvät, s katsottiin sopivaksi lääktitllistn laitostn uudisraknnuksill.36 Ruskasuon yliopistoalun li silloisn ns. Tilkanmän alun käyttösuunnitlman laati prossori Olli Kivinn Hän sitti, ttä alu raknnttaisiin rittäin väljää raknnustapaa käyttän.37 Lopullissti laitoksn huonohjlma hyväksyttiin raknnusohjlmatoimikunnassa vuodn 1968 alussa. Hankkn mahdollistava asmakaava valmistui valmistui Rakntaminn aloitttiin oikuslääktitn laitokslla, jonka suunnitlmia oli laatinut vuodsta 1964 alkan arkkithti, prossori Einari Träsvirta, lähimpänä avustajana arkkithti Ero Mlann. Uudisraknnuksn työt thtiin Raknnushallituksn johdolla, ja raknnus valmistui vuonna Kytösuontitä siirrttiin raknnusalun kohdalla läntn päin Mätä- 36 Einari Träsvirta artikklissaan Hammaslääktitn ja oikuslääktitn laitokst Ea Pkkala-Kosklan kirjassa Yliopiston Hlsinki. 1989, ibid. 22 Ruskasuon kampus Raknnushistoriallinn slvitys Arkkithtitoimisto ark-byroo

23 Hammaslääktitn laitoksn julkisivu katsottuna oikuslääktitn laitoksn suunnasta. Kuva otttu viimistään vuonna Kuva Ea Pkkala- Kosklan kirjasta Yliopiston Hlsinki, 1989, 151. ojan, nykyisn Haaganpuron, uoman virn. Tältä tontin länsirunalta purttiin puisia varasto- ja työpajaraknnuksia.38 Oikuslääktitn laitosraknnuksn suunnittluvaihssa päätttiin lopullissti, ttä myös hammaslääkärin koulutus sijoitttaisiin Kytösuontin alull. Vuonna 1968 yliopiston konsistori astti hammaslääktitn laitoksn raknnusohjlmatoimikunnan. Sn puhnjohtajaksi määrättiin Mauri Pohto. Toimikunnan laatima tilaohjlma prustui siihn, ttä vuosittain otttaisiin opisklmaan 120 hammaslääktitn opisklijaa. Valtion raknnusohjlmatoimikunta hyväksyi tilaohjlman Myös tämän raknnuksn suunnittlu annttiin arkkithti Einari Träsvirrall, jonka lähimpänä avustajana toimi arkkithti Ero Mlann. Laitoksn raknnuttajana toimi Raknnushallitus. Suunni- 38 Kling 1990, Einari Träsvirta artikklissaan Hammaslääktitn ja oikuslääktitn laitokst Ea Pkkala-Kosklan kirjassa Yliopiston Hlsinki. 1989, 151. tlmat laadittiin ja kohd raknnttiin Arkkithdin slostuksn mukaan Kytösuontin laitokst jatkavat 1960-luvun asialinjaa sillä rotukslla, ttä poltttu punatiili korvasi vaalat lmntit julkisivumatriaalina. Raknnusrungon ulkopuolll sijoittut putkistokuilut antavat laboratorio-osin julkisivuill voimakkaan pystysuoran korostuksn.41 Arkkithtonisn ottn konomisoiva prussävy ja valtion raknnustoiminnan mukainn normitus olivat vakiintunt Hlsingin yliopiston raknnushankkisiin. Matti Kling on kuvannut hammaslääktitn laitosta varsin ngatiivisin sanankääntin thdasmaisksi, yliopistollista idntitttiä vailla olvaksi ja maantitllissti rillään yliopiston prinnmiljööstä sijaitsvaksi Einari Träsvirta artikklissaan Hammaslääktitn ja oikuslääktitn laitokst Ea Pkkala-Kosklan kirjassa Yliopiston Hlsinki. 1989, ibid. 42 Kling 1990, Ruskasuon kampus Raknnushistoriallinn slvitys Arkkithtitoimisto ark-byroo 23

24 Vasmmalla oikuslääktitn laitos, Kytösuonti 11, pohjapiirros 1. krros. Raknnuksn koko on km², m³. Oikalla Hammaslääktitn laitos, Kytösuonti 9, pohjapiirros 1. krros. Sisääntuloaulan ympärill ryhmittyvät hammaslääktitn tutkimuslaboratoriot, luntosalit ja aputilat, kirjasto omana siipnä. Raknnuksn koko on km², m³. Kuvat Ea Pkkala-Kosklan kirjasta Yliopiston Hlsinki, 1989, Ruskasuon kampus Raknnushistoriallinn slvitys Arkkithtitoimisto ark-byroo

25 Lna Iisakkilan laatima Hammaslääktitn laitoksn vihrsuunnitlma. Tontilla on graniittikalliota. Mannrhimintin puolinn tontin osa sijaits Kytösuontin puolista osaa korkammalla. Tasorojn välillä on ramppja ja portaita. Rakntamisaikana tontin pruskallioon thtiin kalliolikkauksia, osa kalliosta jätttiin koskmatta. Lna Iisakkilan tkmän maismasuunnitlman mukaan tontill istutttiin nurmialuita, lhmuksia, vaahtroita, hvoskastanjoita ja mäntyjä skä pnsasistutuksia. Tontill jätttiin myös luonnonvaraista vihralutta ja joitakin vanhoja puita. HYK. Tontill oli suunnitltu Oikuslääktitn ja Hammaslääktitn laitostn lisäksi Farmastian laitos. Rintn puolll olisi muodostunut raknnussiipin rajaama tontin sisäinn katutila. Mannrhimintill oli suunnitltu myös toista liityntää tontin tläpäähän. Suunnitlmaa karsittiin ja siitä totutui noin puolt. HYK. Ruskasuon kampus Raknnushistoriallinn slvitys Arkkithtitoimisto ark-byroo 25

26 3.4 Oikuslääktitn laitos Käyttäjän historia ja tilaonglma Oikuslääktitn osasto on toinn Hlsingin yliopiston lääktitllisn tidkunnan Hjlt-instituutin osastoista. Hjlt-instituutti muodostttiin vuonna 2010, kun oikuslääktitn laitos ja kansantrvystitn laitos yhdistttiin. Oikuslääktitn osastolla suorittaan oikuslääktitn alaan kuuluvaa ja siihn lähissti liittyvää titllistä tutkimustyötä ja anntaan pruskoulutusta lääktitn opisklijoill, rikoislääkärikoulutusta oikuslääktitn alall rikoistuvill lääkärill, koulutusta oikushammaslääktitn rityispätvyyttä suorittavill hammaslääkärill ja titllistä jatkokoulutusta.43 Palvlutoimintana thdään oikuslääktitllisiä ruumiinavauksia, kmiallisia määrityksiä ja DNA-analyysja.44 Oikuslääktitn rikoislääkärikoulutus kstää viisi vuotta. Opinnot jakautuvat yhdksän kuukaudn trvyskskuspalvluun ja nljä vuotta kolm kuukautta kstävään rikoisalan määrittlmään koulutuksn. Erikoisalan määrittlmä koulutus sisältää runkokoulutuksn ja riytyvän kou- lutuksn. Runkokoulutus tapahtuu oikuspatologian ja patologian alalla, josta vähintään 6 kuukautta tul suorittaa patologian yksikössä. Runkokoulutus nivouttaan patologian koulutusohjlman sisältöön sitn, ttä molmpin alojn rikoistuvill järjsttään yhtisiä koulutustilaisuuksia. Eriytyvä koulutus tapahtuu Hjlt-instituutin oikuslääktitn osastossa. Sn aikana rikoistuva suorittaa ohjatusti vuosittain 175 oikuslääktitllistä ruumiinavausta, osallistuu kliinisn oikuslääktitn päiväystoimintaan, laitoskoulutuksn ja laitoksn muuhun toimintaan luvun lopull tultassa Hlsingin yliopiston oikuslääktitn laitos oli kärsinyt jo pitkään vakavasta tilanpuuttsta. Laitos oli toiminut Snllmaninkadun varrlla sijaitsvassa 1907 valmistunssa ja sodan pommitusvaurioidn jälkn vuonna 1948 uusitussa raknnuksssa. Laitoksn tilanpuuttsta huolimatta i raknnuksn pinta-alaa voitu vallinnn raknnusainpulan vuoksi korjauksn yhtydssä lisätä. Tilaonglmat lisääntyivät, kun raknnuksn lisättiin 1952 valtakunnallinn vrnalkoholin tutkimuslaitos ja 1953 Hlsingin oikuslääkäriasma. Oikuslääktitllistn ruumiinavaustn suorittaminn muodostui kstämättömäksi Hjlt-instituutin oikuslääktitn osaston nttisivut. 44 Wikipdia, Hlsingin yliopiston oikuslääktitn laitos. 45 Hjlt-instituutin nttisivut. 46 Einari Träsvirta artikklissaan Hammaslääktitn ja oikuslääktitn laitokst Ea Pkkala-Kosklan kirjassa Yliopiston Hlsinki. 1989, Ruskasuon kampus Raknnushistoriallinn slvitys Arkkithtitoimisto ark-byroo

27 Oikuslääktitn laitos rakntilla. Kuva on otttu viimistään vuonna Kuvassa näkyy, ttä raknnusalulla olvat säilytttävät puut suojattiin laudoitukslla. HYM Suunnittluratkaisu Oikuslääktitn laitosraknnuksn suunnittlun jo käynnistyttyä tontin raknnusoikutta nostttiin yliopiston aloittsta yli kolminkrtaisksi. Tätn yliopisto sai käyttöönsä runsaasti krrosalaa, nmmän kuin mitä oikuslääktitn ja myöhmmin suunnitllun hammaslääktitn laitoksn uudisraknnukst tarvitsivat.47 Oikuslääktitn laitoksn suunnittluajankohtana i ollut päätöksiä muista alull raknnttavista raknnuksista ikä tilaohjlmia niitä vartn. Asmakaavallinn kokonaisratkaisu prustui oltuksiin. Sn rungoksi hahmotltiin oikuslääktitn laitoksn pääsisäänkäynniltä alkavaa alun sisäistä jalankulkukatua, joka yhdistäisi ri raknnuksia. Autopaikoitus ja huoltoliiknnväylät sijoitttiin suunnitlmissa Kytösuontin puolll.48 Oikuslääktitn laitoksn rakntaminn dusti suunnitlman totutuksn nsimmäistä vaihtta. Uutn tutkimusja optuslaitoksn sijoitttiin lunto- ja kurssitiloja, tutkimus- ja laboratoriotiloja 47 Einari Träsvirta artikklissaan Hammaslääktitn ja oikuslääktitn laitokst Ea Pkkala-Kosklan kirjassa Yliopiston Hlsinki. 1989, ibid., 151. skä kolm asuntoa. Sinn sijoitttiin lisäksi ruokala kittiöinn, arkistoja, varastoja, tknisiä tiloja, sauna, vrstas, autovajoja ja västösuoja. Jättidn käsittlyyn kiinnitttiin rityisn paljon huomiota. Suunnitlman mukaan jättt pussitttaisiin ja kuljtttaisiin kllarissa olvaan jäähdytttyyn jäthuonsn, mistä n kuljtttaisiin pois autolla. Trvydnhoitovirasto kiinnitti lupavaihssa huomiota jäthuonn sijoituksn ja asuntojn jättn kokoamisn, wc-tilojn riittävyytn ja ikkunattomaan työtilaan li paraiinikittiöön. Sn milstä laitos tuli varustaa konllislla tulo- ja poistoilmavirralla, mikä i ilmnnyt piirustuksista muutn kuin ilmanvaihtoa vartn varattuna tilana.49 Piirustuksia täydnnttiin käsittlyn aikana. Raknnus kuului B-paloluokkaan ja pinn palokuormaryhmään. Sinn sijoitttiin S1-luokan västösuoja, joka oli mitoitttu 150 hnkilöll, kun normin mukaan s olisi tullut mitoittaa 170 hnkilöll. Puuttuva osa västönsuojasta tuli totuttaa tulvan hammaslääktitn laitoksn yhtytn. Koko kiintistön lopputarkastus pidttiin Trvydnhoitoviraston lausunto HYK. Ruskasuon kampus Raknnushistoriallinn slvitys Arkkithtitoimisto ark-byroo 27

28 Almpi kllari. Arska. 28 Ruskasuon kampus Raknnushistoriallinn slvitys Arkkithtitoimisto ark-byroo

29 Ylmpi kllari. Arska. Länsisiivn kllariin sijoittuivat vainajill tarkoitttu sisäänkäynti, tavaraliikntn sisäänkäynti, ruumiskllari ja kaksi kapplia skä tknistä- ja varastotilaa. Hnkilöidn ja ruumiidn sisääntulo ja kuljttaminn talon sisällä oli suunnitltu sitn, ttä ritit ivät turhaan ristä toistnsa kanssa. Ruskasuon kampus Raknnushistoriallinn slvitys Arkkithtitoimisto ark-byroo 29

30 1. krros. Arska. Pääkrroksssa li nsimmäisssä krroksssa on sisäänkäyntihallin lisäksi avaussali, luntosalin alaosa, jota kautta voitiin tuoda ruumiita lunnoill dmonstraatiota vartn, toimistohuonita, läimill tarkoitttuja tiloja skä laboratorioita. 30 Ruskasuon kampus Raknnushistoriallinn slvitys Arkkithtitoimisto ark-byroo

31 2. krros. Arska. Toisssa krroksssa oli kskisiivssä luntosalin, ryhmätyöhuonidn ja kirjaston lisäksi laboratorioita ja työhuonita itäsiivssä kaksoiskäytävän varassa. Itäpäädyssä oli asunto. Ruskasuon kampus Raknnushistoriallinn slvitys Arkkithtitoimisto ark-byroo 31

32 3. krros. Arska. Kolmantn krroksn sijoittui kskisiivssä luntosalin yläosa, ruokala, toimisto- ja laboratoriohuonita ja itäsiipn iso, kaksi krrosta korka työsali skä laboratoriotiloja. Ilmanvaihtokanavat vivät suurn alan pohjaratkaisusta itäisssä siivssä. Itäpäädyssä oli asunto. 32 Ruskasuon kampus Raknnushistoriallinn slvitys Arkkithtitoimisto ark-byroo

33 Ullakko. Arska. Ullakolla oli ison työsalin yläosa, yksi asunto ja sauna. Ruskasuon kampus Raknnushistoriallinn slvitys Arkkithtitoimisto ark-byroo 33

34 Likkaus E-E. Arska. Julkisivu tlään. Arska. Julkisivu läntn. Arska. 34 Ruskasuon kampus Raknnushistoriallinn slvitys Arkkithtitoimisto ark-byroo

35 Julkisivu pohjoisn. Arska. Julkisivu itään. Arska. Ruskasuon kampus Raknnushistoriallinn slvitys Arkkithtitoimisto ark-byroo 35

36 Arkkithtuuri Kolmn siipn taittuva Z-kirjaimn muotoinn raknnusrunko on osittain kolmikrroksinn ja osittain yksikrroksinn. Siinä on kaksi kllarikrrosta. Raknnus sijoittuu kallioisn män harjall ja rintsn. Raknnuskomplksin ulkosinät ovat puhtaaksimuurattua punatiiltä. Julkisivuissa on ikkunoidn ja tuultusaukkojn kohdalla käyttty tummanharmaaksi polttolakattuja alumiinisälikköjä ja alumiinipltiä. Katot ovat tasakattoja. Katokst ovat träsrakntisia ja niidn alapinnassa on käyttty mäntyä. Sokkli, parvkkt ja katostn sinämät ovat luonnonväristä btonia. Vsikattna on kolminkrtainn huopakat. Raknnuksn muotokili on suorakulmaista. Raknnuksn arkkithtuuri on asiallista, harkittua, hyödyn näkökulmaa painottavaa ja vähälistä. Talon pinhkö mittakaava tk siitä inhimillisn, vaikka ympäristö on muutn karun oloinn. Raknn Raknnuksssa on pääosin paikallavalttu pilari-palkkirunko. Välipohjat ovat osittain TT-laattoja ja osittain sivalmistisia ontlolaattoja. Portaat ovat paikallavalttuja träsbtoniportaita, joidn asklmat ovat smnttimosaiikkipintaisia valmisosia. Raknnuksn ulkosinät ovat modrnja muurattuja sandwich-rakntita, joissa ulomman pinnan muodostaa harjattu punainn julkisivutiili. Talotknillist järjstlmät Raknnuksn lämpöjohtolaittt liitttiin alakskuksn välityksllä Hlsingin kaupungin sähkölaitoksn kaukolämmitysvrkkoon. Mnovdn korkin lämpötila oli +119 C. Ilmanvaihto- ja pattrivrkosto kytkttiin kaukolämmitysvrkostoon yhtisn lämmönvaihtimn välityksllä. Raknnukst lämmitttiin pääasiassa pattrivrkostolla (+80/+60 C). Raknnuksn vsijohdot liitttiin kaupungin vsi-, vimäri- ja sadvsivrkkoihin. Jätvsin johtamisn kaupungin ylisn vimärivrkkoon liittyi rinäisiä 36 Ruskasuon kampus Raknnushistoriallinn slvitys Arkkithtitoimisto ark-byroo

37 Hammaslääktitn laitoksn 1. krros. Arkkithti Einari Träsvirta HYK. Kliininn hoito ja optus tapahtui viidssä krroksssa. Ensimmäinn krros oli varattu huoltotiloiksi, antomilaboratorioll, varastoiksi, TVoptuksn laitoksll, ravintolall ja asunnoiksi. Ruskasuon kampus Raknnushistoriallinn slvitys Arkkithtitoimisto ark-byroo 37

38 htoja.50 Asmakaavasta poiktn vimäri raknnttiin uudisraknnuksn kohdalla 13 m sitä lähmmäksi. Vimärin uutta sijaintia pidttiin liiknnaluidn sijoituksn suhtn dullismpana. Raknnus liitttiin kaupungin kaasulaitoksn kaupunkikaasuvrkostoon. Raknnuksn tuli myös painilmalaittita. Tityt tilat jäähdytttiin konllisin jäähdytyslaittin. Kylmä- ja pakkashuonita, joidn lämpötila oli +4/-10/-20 tai -30 C oli kaikkiaan 17. Kylmähuonidn sinä-, lattia- ja kattorakntt olivat lmnttjä. Porrashuont varustttiin painovoimaislla ilmanvaihdolla. Lämmönjakohuon, muuntamo, jäähdytyskonhuon ja osa varastoista varustttiin konllislla poistotuultukslla. Eläintallit varustttiin 50 Tollisuusjätvdn määrä sai olla nintään 250 m3/vrk ja virtaama nintään 7 l. Tollisuusjätvdssä i saanut olla tittyjä ainita nmpää kuin sallitut määrät. S i saanut sisältää muita kuin dllisssä kohdassa lutltuja, vimärilaitoksll haitallisia tai jätvsiä vastaanottavan vsistön pilaantumisvaaraa aihuttavia ainita. Jätvdn Pharvo i saanut olla all 5,5 ikä yli 10,0 vdn mittauslämpötilan ollssa +20 C. Jätvdn lämpötila i saanut olla yli +35 C. Siinä i myöskään saanut olla kooltaan yli 20 mm kiintitä ainita. Hlsingin kaupunginhallituksn toimituskirja, ot kaupunginhallituksn ylisjaoksn pöytäkirjasta lämmittyn, kostuttun ja jäähdyttyn ilman sisäänpuhallukslla ja konllislla poistotuultukslla. Muut huontilat varustttiin lämmittyn, kostuttun ja jäähdyttyn ilman sisäänpuhallukslla ja konllislla poistotuultukslla. Vtokaapit varustttiin yhtisllä korvaus- ja poistoilmalaittistoilla. Suunnittlijat Arkkithtisuunnittlu Arkkithtitoimisto Einari Träsvirta Ky Raknnsuunnittlu Raknnusinsinööritoimisto Erkki Anttila LVI-suunnittlu Lämpötknillinn insinööritoimisto Oy Sähkösuunnittlu Insinööritoimisto Tauno Nissinn Ky 38 Ruskasuon kampus Raknnushistoriallinn slvitys Arkkithtitoimisto ark-byroo

39 3.5 Hammasklinikka Käyttäjän historia ja tilaonglma Hammaslääkäridn koulutus aloitttiin Hlsingin yliopistossa kisarin astukslla vuonna 1892 Matti Äyräpään aloittsta. Nykyisin hammaslääktitn laitos on Hlsingin yliopiston lääktitllisn tidkunnan alainn yksikkö ja maamm johtava alan tutkimuslaitos. S ylläpitää ja khittää alan tutkimusta skä siihn liittyvää pruskoulutusta, titllistä jatkokoulutusta, rikoishammaslääkärikoulutusta ja hammaslääkäridn täydnnyskoulutusta.51 Hammaslääkäridn pruskoulutuksn ottaan vuosittain 50 uutta opisklijaa. Erikoishammaslääkärikoulutuksssa on 15 hammaslääkäriä, joidn koulutus 51 tapahtuu Hlsingin ja Uudnmaan sairaanhoitopiirin rikoistuvan hammaslääkärin viroissa, pääosin HYKS:n Kirurgisssa sairaalassa. Hammaslääkäriopisklijoidn ohjlma on kahdn nsimmäisn vuodn ajan yhtnvä lääkäriopisklijoidn kanssa. Hammaslääktitn lisnsiaatin tutkinto vi täysipäiväissti opisklln noin 5 vuotta.52 Hammaslääktitn laitos on sijainnut historiansa aikoina suraavissa paikoissa: Kirurginn sairaala, Kasarmikatu Hlnankadun klinikka Siltasaarnkadun klinikka Fabianinkadun klinikka 1979 Kytösuonti Hammasklinikan sinällä olvin valokuvin kuvatkstistä. Laitoksn sijainti Pinta-ala m² (huonluku) Opttajin lukumäärä Opisklijamäärä Hoitoyksiköt Kirurginn sairaala n Tkninn laboratorio huontta 1 n. 16? Hlnankadun klinikka n. 18 n. 20 Siltasaarnkadun klinikka n Fabianinkadun laitos n Kytösuontin/ Mannrhimintin laitos 1979 ja osittain n Taulukko hammaslääktitn ri laitostiloista. Taulukon tidot ovat vuodlta Lähd: Calonius 2000, 53. Ruskasuon kampus Raknnushistoriallinn slvitys Arkkithtitoimisto ark-byroo 39

40 Nlikäsityöskntlyä hammasklinikalla. Calonius 2000, 47. Ennn Ruskasuoll muuttoa hammaslääktitn laitokslla oli käytttävissään sill ja sro-baktriologian laitoksll raknntut tilat 1931 valmistunssa laitosraknnuksssa Fabianinkatu 24. Tilat olivat puuttllist, tutkimusalu oli laajntunut ja laittt kaipasivat nykyaikaistamista. Opisklijoidn lukumäärä oli kasvanut 1950-luvun puoliväliin mnnssä 200 kliinisssä vaihssa olvaan opisklijaan. Tilat oli alunprin suunnitltu vain 70 opisklijall Hammasklinikan hank ja suunnittluratkaisu Hammaslääktitn opintotoimikunnan puhnjohtaja prossori Harald Tir tki aloittn uudn hammaslääktitn laitoksn aikaansaamisksi. Lääktitllinn tidkunta astti joulukuussa 1963 työryhmän laatimaan huontilaohjlmaa uutta laitosta vartn. Ohjlma sitttiin tidkunnall tammikuussa Tontista i ollut silloin vilä titoa, s saatiin vasta Suraavan vuodn alusta jatkttiin 54 Calonius 2000, 47. suunnittlua raknnusohjlmatoimikunnassa prossori Mauri Pohdon johdolla. Laitosraknnuksn rahoitukssta käytiin samanaikaissti nuvottluja Hlsingin kaupungin kanssa, ja niidn surauksna thtiin sopimus lyhytaikaissta 28 miljoonan markan lainasta, mikä vauhditti raknnussuunnittlua. Yliopiston konsistori nimsi vuonna 1970 asiantuntijaryhmän prossori Kuno Nvakarin johdolla avustamaan raknnushallitusta laitoksn suunnittlussa. Optusministriö oli vahvistanut samana vuonna laitoksll nsimmäisn huontilaohjlman. Raknnuslupaa hattiin syksyllä 1973 ja s myönnttiin Lupaan liittyi tontin kokonaiskäyttösuunnitlma ja hakmuksssa viitattiin tontill myöhmmin raknnttaviin laitosraknnuksiin. Hakmus sisälsi myös slvityksn ikkunattomista työtiloista. Raknnusluvan käsittlyn yhty dssä tarkastusviranomaist kiinnittivät rityistä huomiota raknnuksn paloturvallisuutn, jäthuoltoon ja västönsuojiin. Uudisraknnus kuului B- paloluokkaan skä pinn palokuormaryhmään Calonius 2000, Raknnushallitus oli anonut ja saanut luvan sisäasiainministriöltä, ttä hammaslääktitn laitoksn 3. krroksn suukirurgian ja lastn hammashoito-osaston tilat n m² ja n. 950m² skä 4. krroksn kliininn tila n m² saataisiin rakntaa mainitun kokoisiksi palotknillisiksi osastoiksi ja tällöin lisäksi ilman automaattisia hälytys- ja sammutuslaittita. Raknnuslupa vaati poikkuslupapäätöksn koskin laitoksn paloosastointia. Poikkuslupapäätöksn tunnus /546/71/Li. Hlsingin kaupungin maistraatti, pöytäkirja HYK. 40 Ruskasuon kampus Raknnushistoriallinn slvitys Arkkithtitoimisto ark-byroo

ELEMENTTIMENETELMÄN PERUSTEET SESSIO 19: Gaussin integrointi emojanan alueessa.

ELEMENTTIMENETELMÄN PERUSTEET SESSIO 19: Gaussin integrointi emojanan alueessa. / ELEMENIMENEELMÄN PERUSEE SESSIO : Gaussin intgrointi mojanan alussa. JOHDANO Ylisssä lujuusopin lmnttimntlmässä lmntin jäykkyysmatriisi [ k ] ja kvivalnttinn solmukuormitusvktori { r } lasktaan määrätyistä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 7/2015 1 (6) Kiinteistölautakunta Vp/4 31.03.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 7/2015 1 (6) Kiinteistölautakunta Vp/4 31.03.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 7/2015 1 (6) 4 Kiinteistölautakunnan esitys kaupunginhallitukselle kiinteistönkaupan esisopimuksen tekemiseksi ja tonttien myymiseksi (Kaartinkaupunki, Kasarmitori, tontit

Lisätiedot

Tee konseptiin pisteytysruudukko! Muista kirjata nimesi ja ryhmäsi. Lue ohjeet huolellisesti

Tee konseptiin pisteytysruudukko! Muista kirjata nimesi ja ryhmäsi. Lue ohjeet huolellisesti MAA8 Ko 5..04 T konsptiin pisttsruudukko! Muista kirjata nimsi ja rhmäsi. Lu ohjt huolllissti A-Osio: Ei saa kättää laskinta. MAOL saa olla alusta asti kätössä. Maksimissaan h aikaa suorittaa A- Osio.

Lisätiedot

Mellunkylä 47298/1. Heka Mellunkylä Vuokkiniemenkatu. Sijainti. Tontti. Asemakaava. Poikkeamispäätös. Ratkaisu HANKESELOSTUS 1 (11) 21.03.

Mellunkylä 47298/1. Heka Mellunkylä Vuokkiniemenkatu. Sijainti. Tontti. Asemakaava. Poikkeamispäätös. Ratkaisu HANKESELOSTUS 1 (11) 21.03. HANKESELOSTUS 1 (11) Heka Mellunkylä Vuokkiniemenkatu 21.03.2014 Mellunkylä 47298/1 Heka Mellunkylä Vuokkiniemenkatu Sijainti Tontti 47298 / 1 Vuokkiniemenkatu, Mellunkylä 00920 Helsinki Tontti on Kontulantien,

Lisätiedot

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m Spittelhof Estate Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor Spittelhof Estate on Peter Zumthorin suunnittelema maaston mukaan porrastuva kolmen eri rakennuksen muodostama kokonaisuus Biel-Benkenissä, Sveitsissä.

Lisätiedot

Työpaja I : Toiveet Vehmaisten koulun ja kentän toiminnallisuudesta ja yhteiskäytöstä

Työpaja I : Toiveet Vehmaisten koulun ja kentän toiminnallisuudesta ja yhteiskäytöstä Prosessin aikataulu Työpaja I 24.4.2014: Toiveet Vehmaisten koulun ja kentän toiminnallisuudesta ja yhteiskäytöstä Hankesuunnitelman jatkotyöstäminen Työpaja II 26.5.2014: Hankesuunnitelman esittely ja

Lisätiedot

Kaavoitus- ja mittaustoimi 9.5.2016. Ikaalisten kaupungin myytäviä YRITYSTONTTEJA

Kaavoitus- ja mittaustoimi 9.5.2016. Ikaalisten kaupungin myytäviä YRITYSTONTTEJA Kaavoitus- ja mittaustoimi 9.5.2016 Ikaalisten kaupungin myytäviä YRITYSTONTTEJA Arvoisa yritystontista kiinnostunut! Tässä esitteessä esittelemme Sinulle varattavissa ja myynnissä olevia Ikaalisten kaupungin

Lisätiedot

SENAATTI MYY: MAAKAARENKUJA 2, HELSINKI RAKENNUSPAIKKA HELSINGIN VIIKISSÄ

SENAATTI MYY: MAAKAARENKUJA 2, HELSINKI RAKENNUSPAIKKA HELSINGIN VIIKISSÄ SENAATTI MYY: MAAKAARENKUJA 2, HELSINKI RAKENNUSPAIKKA HELSINGIN VIIKISSÄ Sisällysluettelo Senaatti-kiinteistöt, Maakaarenkuja 2 SISÄLLYSLUETTELO LENTOKENTTÄ VANTAA 1. Johdanto 2. Kohteen yleistiedot 3.

Lisätiedot

ASUNTOTUOTANTOTOIMISTO 17.06.2013

ASUNTOTUOTANTOTOIMISTO 17.06.2013 HELSINGIN KAUPUNKI HANKESELOSTUS ASUNTOTUOTANTOTOIMISTO 17.06.2013 Helsingin asumisoikeus Oy Kivipari Sijainti ja tontti Kaupunginosa 4, kortteli 4129, tontti Kiviparintie a 00920 Helsinki Tontti on Kiviparintiellä,

Lisätiedot

1:1000 1596. 2443 m2. 2514 m2. 2678 m2 MITTAKAAVA ASEMAKAAVA MUODOSTUMINEN

1:1000 1596. 2443 m2. 2514 m2. 2678 m2 MITTAKAAVA ASEMAKAAVA MUODOSTUMINEN ntie Kettuvaa Tiluskaari Pihaportintie Lypsytarha Lohkotie Palstatie Ahorannantie Aholaidantie Pikkutilantie Saviahonkatu Peltotilkuntie AKR AKR W 7 8 9 0 as s as as as as as as as as e=0. e=0. TONTTIJAKOLASKELMA

Lisätiedot

avopaikat vaihe II (tai III) halli vaihe III luiskalla alapihalle alapiha avopaikat vaihe I

avopaikat vaihe II (tai III) halli vaihe III luiskalla alapihalle alapiha avopaikat vaihe I vaihe III vaihe II vaihe I yläpiha/kansi halli vaihe II avopaikat vaihe II (tai III) halli vaihe III luiskalla alapihalle alapiha avopaikat vaihe I Projektin nro 1780 Korkeusjärjestelmä N2000 Rakennuskohteen

Lisätiedot

Liittyminen ja vapautuminen vesihuoltoyhtymästä ja vesihuolto-osuuskunnan perustaminen

Liittyminen ja vapautuminen vesihuoltoyhtymästä ja vesihuolto-osuuskunnan perustaminen Liittyminen ja vapautuminen vesihuoltoyhtymästä ja vesihuolto-osuuskunnan perustaminen Johanna Kallio, Suomen ympäristökeskus Jätevesineuvojien koulutus, 22.5.2015 Aiheita Vesihuoltolaki Viemäristä vapautukset,

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNKI Maankäyttö- ja ympäristötoimi Kaupunkisuunnittelu 27.4.2011

VANTAAN KAUPUNKI Maankäyttö- ja ympäristötoimi Kaupunkisuunnittelu 27.4.2011 ANTAAN KAUPUNKI Maankäyttö- ja ympäristötoimi Kaupunkisuunnittelu 27.4.2011 Maanomistaja / rajanaapuri Asukkaat ja työntekijät iranomaiset ja yhteisöt iite: Ilmoitus asemakaavamuutoksen viitesuunnitelman

Lisätiedot

MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos

MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos LIITE 7 Kuva: Rejlers Oy MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos 17.6.2014 2 1. JOHDANTO... 3 2. SUUNNITTELUALUE... 3 2.2 Kuvakooste suunnittelualueesta ja rakennetusta

Lisätiedot

HASO GUNILLA. Luonnokset Sijainti. Tontti. Asemakaava. Lähiympäristön suunnitteluohjeet. Ratkaisu. Liikenne

HASO GUNILLA. Luonnokset Sijainti. Tontti. Asemakaava. Lähiympäristön suunnitteluohjeet. Ratkaisu. Liikenne HANKESELOSTUS HASO GUNILLA hnro () 7302527 20.03.3 HASO GUNILLA Luonnokset 20.3.203 Sijainti 49046 / 3 Gunillantie 23 00870 Helsinki Tontti Tontti on Koirasaarentien, Gunillantien ja Lorentzinkallion rajaamassa

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma s. 1 / 6 Alue 150713 Lippajärvi Asemakaavan muutos Asianumero 4737/10.02.03/2015 18.4.2016 Asemakaavan muutoksen tavoitteena on lisätä alueen rakennusoikeutta, nostaa kerroslukua ja sallia myös rivitalojen

Lisätiedot

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 Rakennukset, kulttuurihistoria Korpelan tilan entisessä talouskeskuksessa sijaitsevat asuinrakennus,

Lisätiedot

Asumisoikeusyhdistys ALPPIKYLÄ REPPUKATU 4-6. Suomen Omakoti. Esitteen kuvat: POOK Arkkitehtitoimisto oy

Asumisoikeusyhdistys ALPPIKYLÄ REPPUKATU 4-6. Suomen Omakoti. Esitteen kuvat: POOK Arkkitehtitoimisto oy Asumisoikeusyhdistys Suomen Omakoti Esitteen kuvat: POOK Arkkitehtitoimisto oy ALPPIKYLÄ REPPUKATU 4-6 Esite 03 2016 Arkkitehdin näkemys: mittasuhteet, materiaalit, kodinkoneet eivät välttämättä vastaa

Lisätiedot

Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011

Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: INSINÖÖRITOIMISTO POUTANEN OY 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kuvia... 4 Kartat...

Lisätiedot

Puu pintamateriaalina_halli

Puu pintamateriaalina_halli 1.0 YLEISTÄ Tässä teknisessä tiedotteessa esitetään missä rakenteissa ja millä ehdoilla - ja D FL -s1-luokan tuotetta (puu) sekä B-s1, d0- ja C-s2, d1-luokan tuotetta (palosuojattu puu) voidaan käyttää

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN ASETUS LÄÄKÄRI- JA HAMMASLÄÄKÄRI- KOULUTUKSEN KORVAUKSEN PERUSTEISTA VUONNA 2016

Lisätiedot

VALKON KOLMION ALUE LUONTOARVOT. LOVIISAN KAUPUNKI Kaavoitus- ja arkkitehtitoimisto. Sisko Jokinen, kaavasuunnittelija

VALKON KOLMION ALUE LUONTOARVOT. LOVIISAN KAUPUNKI Kaavoitus- ja arkkitehtitoimisto. Sisko Jokinen, kaavasuunnittelija VALKON KOLMION ALUE LUONTOARVOT LOVIISAN KAUPUNKI Kaavoitus- ja kkithtitoimisto Sisko Jokinn, kaavasuunnittlija SISÄLLYS JOHDANTO... AINEISTO JA MENETELMÄT.... Ainistot.... Mntlmät... KASVILLISUUS....

Lisätiedot

MYYDÄÄN TOIMISTO- TEOLLISUUSKIINTEISTÖN KOY KOKO OSAKEKANTA

MYYDÄÄN TOIMISTO- TEOLLISUUSKIINTEISTÖN KOY KOKO OSAKEKANTA MYYDÄÄN TOIMISTO- TEOLLISUUSKIINTEISTÖN KOY KOKO OSAKEKANTA Valoputkentie 2 36240 Kangasala 23.3.2012 Pirkan OP- Kiinteistökeskus Oy, Tampere, Y-tunnus 0247838-2 Kangasalan kunnassa, Vatialan alueella

Lisätiedot

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki RAPORTTI 16X267156_E722 13.4.2016 NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki 1 Niinimäen Tuulipuisto Oy Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki Sisältö 1

Lisätiedot

Lämmönsiirto (ei tenttialuetta)

Lämmönsiirto (ei tenttialuetta) ämmönsiirto um 4..3 ämmönsiirto (i tnttialutta) rminologiaa ämpötila on suur, joka kuvaa, mitn kuuma jokin sin tai ain on. ämpötilaa (lat. tmpratura) mitataan SI-järjstlmässä klvinillä (K) tai clsiusastilla

Lisätiedot

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1.

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1. XVII KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 314 TONTTIEN 1 JA 2 ASEMAKAAVAN MUUTOS- EHDOTUS. KARTTA NO 6680. (ITSENÄISWDENKATU 6 JA 8 ) Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 28. päivänä maaliskuuta 1988 päivättyä

Lisätiedot

Strategiset tavoitteet

Strategiset tavoitteet Strategiset tavoitteet Teokset ovat EMMAn ja Saastamoisen säätiön taidekokoelmista Sairaalan osastot Akuutti Päivystysosasto Infektio-osasto Kuntoutus Haavanhoito- ja psykogeriatrinen kuntoutusosasto

Lisätiedot

lohja Nahkurinraitti vaihtoehtojen vertailu

lohja Nahkurinraitti vaihtoehtojen vertailu A B C D E Työssä on tutkittu vaihtoehtoisia tapoja sijoittaa asuinrakentamista Lohjan keskustassa sijaitsevan korttelin 222 tonteille 5 ja 7. Suunnittelualueena olevat tontit ovat Laurinkadun ja Nahkurinkadun

Lisätiedot

Oulun kaupungin tekninen keskus

Oulun kaupungin tekninen keskus Oulun kaupungin tekninen keskus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Ruskonselän kaupunginosan korttelia 15 ja korttelin 16 tontteja nro 3 ja 4 sekä katualuetta koskeva asemakaavan ja tonttijaon muutos

Lisätiedot

LAUKAAN KUNTA. Muistio. Asia: Onnelantie 47a tarkastuskäynti. Tarkastuksen suorittaja: Päivi Niemi, johtava rakennustarkastaja, Laukaan kunta

LAUKAAN KUNTA. Muistio. Asia: Onnelantie 47a tarkastuskäynti. Tarkastuksen suorittaja: Päivi Niemi, johtava rakennustarkastaja, Laukaan kunta LAUKAAN KUNTA Rakennusvalvontatoimi Sivu 1/2 Muistio Asia: Onnelantie 47a tarkastuskäynti Tarkastuksen suorittaja: Päivi Niemi, johtava rakennustarkastaja, Laukaan kunta Lisäksi paikalle olivat läsnä:

Lisätiedot

HAXLOG RÄÄTÄLÖITYÄ VARASTOTILAA JA PIENTEOLLISUUDEN TUOTANTOTILAA PÄÄVÄYLIEN VARRELLA KOIVUKYLÄNVÄYLÄ 1, VANTAA MAHDOLLISUUKSIA MONELLE TOIMIALALLE

HAXLOG RÄÄTÄLÖITYÄ VARASTOTILAA JA PIENTEOLLISUUDEN TUOTANTOTILAA PÄÄVÄYLIEN VARRELLA KOIVUKYLÄNVÄYLÄ 1, VANTAA MAHDOLLISUUKSIA MONELLE TOIMIALALLE MAHDOLLISUUKSIA MONELLE TOIMIALALLE RÄÄTÄLÖITYÄ VARASTOTILAA JA PIENTEOLLISUUDEN TUOTANTOTILAA PÄÄVÄYLIEN VARRELLA KOIVUKYLÄNVÄYLÄ 1, VANTAA OPTIMAALINEN SIJAINTI PÄÄKAUPUNKI- ALUEELLA Tampereen Kehä lll

Lisätiedot

Ohjeistus julkiseen liikenteeseen ja pysäköintiin hallien läheisyydessä

Ohjeistus julkiseen liikenteeseen ja pysäköintiin hallien läheisyydessä Ohjeistus julkiseen liikenteeseen ja pysäköintiin hallien läheisyydessä Ohessa ovat yksinkertaiset ohjeet julkisten kulkuvälineiden käyttöön ja pysäköintiin. Ohjeet on tehty viimeisten tietojen mukaan,

Lisätiedot

Ohjeistus julkiseen liikenteeseen ja pysäköintiin Arena Centerin hallien läheisyydessä

Ohjeistus julkiseen liikenteeseen ja pysäköintiin Arena Centerin hallien läheisyydessä Ohjeistus julkiseen liikenteeseen ja pysäköintiin Arena Centerin hallien läheisyydessä Ohessa ovat yksinkertaiset ohjeet julkisten kulkuvälineiden käyttöön ja pysäköintiin Arena Centerin hallien läheisyydessä.

Lisätiedot

Asunto- ja kiinteistöosakkeen. kauppa ja omistaminen. Matti Kasso

Asunto- ja kiinteistöosakkeen. kauppa ja omistaminen. Matti Kasso Asunto- ja kiinteistöosakkeen kauppa ja omistaminen Matti Kasso TALENTUM Helsinki 2014 2., uudistettu painos Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Matti Kasso ISBN 978-952-14-2157-0 ISBN 978-952-14-2158-7

Lisätiedot

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Liite raporttiin Turtosen tilan inventointi Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Turtosen pihapiirissä on tällä hetkellä viisi rakennusta - päärakennus - aittarakennus - entinen sikala - kalustovaja

Lisätiedot

PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus

PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila 739-421-7-414 (osa) Kaavaehdotus 10.8.2016 1 Osayleiskaavan muutoksen selostus, joka koskee Pien-Saimaan osayleiskaavaa. 1 PERUSTIEDOT

Lisätiedot

Kuivausrumpu. Tørretumbler. fi, da - FI, DK. Käyttöohje. Brugsanvisning PT 8257 PT 8337 PT 8407 PT 8507 PT 8807. Lue ehdottomasti tämä käyttöohje

Kuivausrumpu. Tørretumbler. fi, da - FI, DK. Käyttöohje. Brugsanvisning PT 8257 PT 8337 PT 8407 PT 8507 PT 8807. Lue ehdottomasti tämä käyttöohje Käyttöohj Kuivausrumpu Brugsanvisning Tørrtumblr PT 8257 PT 8337 PT 8407 PT 8507 PT 8807 Lu hdottomasti tämä käyttöohj fi, da - FI, DK nnn konn asnnusta ja käyttöönottoa. Näin vältät mahdollist vahingot

Lisätiedot

KIHNIÖN KUNTA ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 12

KIHNIÖN KUNTA ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 12 ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 12 Tekninen lautakunta 13.11.2014 Kokousaika Kokouspaikka Saapuvilla olleet et 13.11.2014 klo 16.30 17.50 Kunnanviraston kokoushuone Petteri Wiinamäki Satu Hoffren Irja

Lisätiedot

Faustmannin (1849) kiertoaikamalli on yksinkertaisin

Faustmannin (1849) kiertoaikamalli on yksinkertaisin Mtsätitn aikakauskirja 3/1999 Titn tori Olli Tahvonn Faustmannin kirtoaikamallista ja sn ylistyksistä m t a Johdanto Faustmannin (1849) kirtoaikamalli on yksinkrtaisin mahdollinn kuvaus taloudllissti thokkaasta

Lisätiedot

ASETUS ERIKOISLÄÄKÄRIN TUTKINNOSTA (678/1998)

ASETUS ERIKOISLÄÄKÄRIN TUTKINNOSTA (678/1998) 166 IV ASETUKSET ASETUS ERIKOISLÄÄKÄRIN TUTKINNOSTA (678/1998) Annettu 4 päivänä syyskuuta 1998 Helsingin yliopiston konsistorin annettua Helsingin yliopiston osalta lausuntonsa opetusministerin esittelystä

Lisätiedot

! " #$%&!! "#! $#%&#' ()) *#+,-./0 / '4!!)") ))" #)!" ' )#')) '! ))#)! " -'# '))#'# # ' %(%$)! ) ))#)! $!( ''#! '( -!!!( -!)'4#!!)'!!!! #) '(-!!# $)) "!)) "!))!!! ( #) %! /!!%(%$)!$!!!!!!' ))#)! )%&# '))#'!!'"!

Lisätiedot

SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016

SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016 SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016 Markku Nironen 19.04.2016 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 2 3 ASEMAKAAVA-ALUEEN LIITO-ORAVAT... 2 3.1 LIITO-ORAVAT 2009...

Lisätiedot

LINNAINMAA korttelikortit

LINNAINMAA korttelikortit LINNAINMAA korttelikortit 13.8.2010 Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Maankäytön suunnittelu LINNAINMAA korttelikortit SISÄLTÖ Lukijalle Linnainmaa 1970-luvun asemakaavat Asemakaavatilanne

Lisätiedot

Arkeologinen inventointi Muonion Mielmukkavaaran tuulipuiston ja. voimajohtohankkeen alueella

Arkeologinen inventointi Muonion Mielmukkavaaran tuulipuiston ja. voimajohtohankkeen alueella Arkeologinen inventointi Muonion Mielmukkavaaran tuulipuiston ja voimajohtohankkeen alueella Vesa Laulumaa 2009 Sisällys Johdanto 2 Inventointialue 2 Työnkulku ja tulokset 3 Liitteet Kartta 1. Esitys tuulipuiston

Lisätiedot

Salla Vaadinselän Lakilampien ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Salla Vaadinselän Lakilampien ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Salla Vaadinselän Lakilampien ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 26.07.2010 Seitap Oy 2010 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

ASUNTOYHTIÖN TALOUSSUUNNITELMA RS-järjestelmä 1(6) URAKAT YHTEENSÄ, euroa. Arvio, euroa. Muut maapohjakustannukset, euroa

ASUNTOYHTIÖN TALOUSSUUNNITELMA RS-järjestelmä 1(6) URAKAT YHTEENSÄ, euroa. Arvio, euroa. Muut maapohjakustannukset, euroa -järjstlmä 1(6) Asunto-osakyhtiö Asunto Oy Hlsingin Logos (y-tunnus 2751218-8) Prustajaosakas Rakntaja (pääurakoitsija) Raknnuskartio Oy (y-tunnus 0189229-0) Raknnuskartio Oy y-tunnus 0189229-0) HANKINTAKUSTANNUKSET

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (7) Kiinteistölautakunta To/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (7) Kiinteistölautakunta To/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2012 1 (7) 261 Kiinteistöjen ostaminen Östersundomista (91-442-6-624, 91-442-6-60 ja 91-442-6-158) HEL 2012-006144 T 10 01 00 Kiinteistökartta M7 S3, Bergantie 7, Härkätie

Lisätiedot

asti seuraavin ehdoin: 1

asti seuraavin ehdoin: 1 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2016 1 (5) 317 Toimitilatontin pitkäaikainen vuokraaminen sekä esitys kaupunginhallitukselle vuokraus- ja myyntiperusteiden määräämiseksi Myllypuron Metropolian kampushanketta

Lisätiedot

Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012

Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012 1 Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: FINNMAP Infra Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartta... 4 Vanhat

Lisätiedot

ASUNTOYHTIÖN TALOUSSUUNNITELMA RS-järjestelmä 1(6) URAKAT YHTEENSÄ, euroa. Arvio, euroa. Muut maapohjakustannukset, euroa

ASUNTOYHTIÖN TALOUSSUUNNITELMA RS-järjestelmä 1(6) URAKAT YHTEENSÄ, euroa. Arvio, euroa. Muut maapohjakustannukset, euroa -järjstlmä 1(6) Asunto-osakyhtiö Asunto Oy Hlsingin Siltapuisto (y-tunnus 775338-7) Prustajaosakas Rakntaja (pääurakoitsija) Raknnuskartio Oy (y-tunnus 01899-0) Raknnuskartio Oy (y-tunnus 01899-0) HANKINTAKUSTANNUKSET

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS Neulaniemen rakennemallien kuvaus VE1 Vuoristotie Malli pohjautuu kahteen tieyhteyteen muuhun kaupunkirakenteeseen. Savilahdesta tieyhteys

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma s. 1/ 5 Alue 411611 Laurinlahti (34 / Espoonlahti) Asemakaavan muutos Asianumero 6903/10.02.03/2011 3.11.2014 Alue on nykyisen asemakaavan mukaan rivitalojen korttelialuetta. Alueen maankäyttöä tehostetaan

Lisätiedot

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola, syntyi 22.1.1922 Lappeella ja kävi kansakoulun 1928 1934 Lappeen Simolassa ja lyseon pääosin Viipurissa 1934 1939. Eila 13-vuotiaana Eila ja äiti Irene

Lisätiedot

AS OY LEMPÄÄLÄN KARTANONPUISTO KUOKKALANTIE 3, LEMPÄÄLÄ

AS OY LEMPÄÄLÄN KARTANONPUISTO KUOKKALANTIE 3, LEMPÄÄLÄ AS OY LEMPÄÄLÄN KARTANONPUISTO KUOKKALANTIE 3, 37550 LEMPÄÄLÄ AS OY LEMPÄÄLÄN KARTANONPUISTO KUOKKALANTIE 3, 37550 LEMPÄÄLÄ TERVETULOA LEMPÄÄLÄN HAKKARIIN! Lempäälän Hakkariin aivan Hakkarinkartanon viereen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 9

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 9 KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 9 Kaavoituspalvelut 05.10.2011 ¹) Täydennetty 29.9.2015 PERUSTIEDOT ALOITE TAI ASEMAKAAVATYÖN

Lisätiedot

SALO Aarnionperän asemakaava-alueen inventointi Taisto Karjalainen 2005

SALO Aarnionperän asemakaava-alueen inventointi Taisto Karjalainen 2005 SALO Aarnionperän asemakaava-alueen inventointi Taisto Karjalainen 2005 M U S E O V I R A S T 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1 2. Inventointialue 1 3. Inventointihavainnot 2 4. Yhteenveto 2 5. Löydöt 3

Lisätiedot

Pika-asennusopas EJLR Tärkeitä tietoja NEXA EJLR YHTEENSOPIVUUS Tämä vastaanotin toimii kaikkien Nexa-lähettimien kanssa.

Pika-asennusopas EJLR Tärkeitä tietoja NEXA EJLR YHTEENSOPIVUUS Tämä vastaanotin toimii kaikkien Nexa-lähettimien kanssa. Pika-asnnusopas EJLR-1000 NEXA EJLR-1000 Lu Tärkitä titoja -kirjann nnn tämän laittn asnnusta. Turvallisuusohjidn noudattamatta jättäminn saattaa olla vaarallista ja virhllisn asnnuksn surauksna tuottn

Lisätiedot

Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa

Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa Tiedosta hyvinvointia Lokakuu 2008 1 Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille, lokakuu 2008 Tiedosta hyvinvointia Lokakuu 2008 2

Lisätiedot

MYYDÄÄN TEOLLISUUSKIINTEISTÖ TAMPEREELTA SIJOITUSKOHDE

MYYDÄÄN TEOLLISUUSKIINTEISTÖ TAMPEREELTA SIJOITUSKOHDE MYYDÄÄN TEOLLISUUSKIINTEISTÖ TAMPEREELTA SIJOITUSKOHDE Hankkion teollisuusalueelta Hyllilänkatu 8 33730 TAMPERE Pirkan OP- Kiinteistökeskus Oy, Tampere, Y-tunnus 0247838-2 MYYTÄVÄ KOHDE Tampereella, Hankkion

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄ Moisio-Hakkarin asemakaavan Kiviahon pohjoisosan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila

LEMPÄÄLÄ Moisio-Hakkarin asemakaavan Kiviahon pohjoisosan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila 1 LEMPÄÄLÄ Moisio-Hakkarin asemakaavan Kiviahon pohjoisosan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila Tilaaja: Lempäälän kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartat...

Lisätiedot

RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY

RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / 20.5.2016 ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY kartta.hel.fi Fonecta Johdanto Rastilan keskuksesta valmistellaan viitesuunnitelmaa asemakaavamuutoksen

Lisätiedot

VAPAALAN TÄYDENNYSRAKENTAMIS- SELVITYS. Yleisötilaisuus Satu Onnela

VAPAALAN TÄYDENNYSRAKENTAMIS- SELVITYS. Yleisötilaisuus Satu Onnela VAPAALAN TÄYDENNYSRAKENTAMIS- SELVITYS Yleisötilaisuus 19.1.2016 Satu Onnela ILLAN OHJELMA KLO 17-19 17-18 TULOKSIA JA JATKO (Satu Onnela) PARIN KANSSA KOMMENTIT OMAKOTIYHDISTYKSEN PUHEENVUORO JA KYSYMYKSIÄ

Lisätiedot

Portin tuulivoimapuisto

Portin tuulivoimapuisto S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A PUHURI OY Portin tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 24112015 2 9) PaulinaKaivo-oja@fcgfi 24112015 Portin tuulivoimapuisto 1 Maisema ja havainnekuvat

Lisätiedot

JÄRVENSIVU korttelikortit

JÄRVENSIVU korttelikortit JÄRVENSIVU korttelikortit 13.8.2010 Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Maankäytön suunnittelu JÄRVENSIVU korttelikortit SISÄLTÖ Lukijalle Järvensivu 1950-luvun asemakaavat Asemakaavatilanne

Lisätiedot

K o y E l i m ä e n k a t u 1 5

K o y E l i m ä e n k a t u 1 5 KOy Helsingin Elimäenkatu 15 Kiinteistö Rakennus on valmistunut vuonna 1974 ja peruskorjattu 1990-luvun lopulla. Kiinteistön tilat soveltuvat sekä toimisto- että pienteolliseen käyttöön. Tilat ovat viimeksi

Lisätiedot

ISS Proko Oy 3.10.2013

ISS Proko Oy 3.10.2013 ISS Proko Oy 3.10.2013 LAPIN YLIOPISTO SISÄYMPÄRISTÖTYÖRYHMÄ SISÄYMPÄRISTÖTYÖRYHMÄN KOKOUS NRO 14 PÖYTÄKIRJA Aika: 3.10.2013 klo 9.30 Paikka: Lapin yliopisto, Fellin iso kabinetti Läsnä: Liite 1 1 Kokouksen

Lisätiedot

135 21.10.2014 158 09.12.2014. Lausunto Uudenmaan ELY-keskukselle poikkeamisasiassa 14-43-POY / Österby 498-3-20

135 21.10.2014 158 09.12.2014. Lausunto Uudenmaan ELY-keskukselle poikkeamisasiassa 14-43-POY / Österby 498-3-20 Rakennus- ja ympäristölautakunta Rakennus- ja ympäristölautakunta 135 21.10.2014 158 09.12.2014 Lausunto Uudenmaan ELY-keskukselle poikkeamisasiassa 14-43-POY / Österby 498-3-20 Rakennus- ja ympäristölautakunta

Lisätiedot

http://sr512201/webmap/content/result.htm

http://sr512201/webmap/content/result.htm Määräysnumero Ulkoasu selitys 1.02 ASUINPIENTALOJEN KORTTELIALUE 1.04 ERILLISPIENTALOJEN KORTTELIALUE. 3.01 LIIKERAKENNUSTEN KORTTELIALUE, JOLLE SAADAAN RAKENTAA KASVIHUONERAKENNUKSIA SEKÄ TÄHÄN TARKOITUKSEEN

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 1/2014 1 23.1.2014 29.1.2014. Pekkarinen Raija Sompa Mauri Wilhelms Pipsa 1-20 klo 16.30-19.20

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 1/2014 1 23.1.2014 29.1.2014. Pekkarinen Raija Sompa Mauri Wilhelms Pipsa 1-20 klo 16.30-19.20 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 1/2014 1 23.1.2014 KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA 29.1.2014 AIKA kskiviikkona 29.1.2014 klo 16.30-19.30 PAIKKA Tllrvonkatu 5, 2. krs nuvottluhuon JÄSENET/LÄSNÄ Varsinaist jäsnt

Lisätiedot

Jakso 15. Vaihtovirrat. Sarja- ja lineaaripiirit. Maxwellin yhtälöt

Jakso 15. Vaihtovirrat. Sarja- ja lineaaripiirit. Maxwellin yhtälöt Jakso 15. Vaihtovirrat. Sarja- ja linaaripiirit. Maxwllin yhtälöt Tässä jaksossa käsitllään vaihtovirtapiirjä. Mukana on skä sarjapiirjä ttä linaaripiirjä. Sarjapiirilaskut ovat hkä hlpompia, sillä virta

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Päivi Rautava. Lääketieteellinen tiedekunta. Ehkäisevä terveydenhuolto

PROFESSORILUENTO. Professori Päivi Rautava. Lääketieteellinen tiedekunta. Ehkäisevä terveydenhuolto PROFESSORILUENTO Professori Päivi Rautava Ehkäisevä terveydenhuolto Lääketieteellinen tiedekunta 4.5.2016 Professori Päivi Rautava pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela -salissa 4. toukokuuta

Lisätiedot

Järvenpää Järvenpää (Träskända) Ainola

Järvenpää Järvenpää (Träskända) Ainola Järvenpää Järvenpää (Träskända) Ainola salaojituksen arkeologinen valvonta 6.-18.11.2009 Kuva: W. Perttola/Museovirasto. Rakennushistorian osasto FM Wesa Perttola 1 Arkisto- ja rekisteritiedot Järvenpää

Lisätiedot

MYYDÄÄN TAI VUOKRATAAN UUDEHKO KIINTEISTÖ PIRKKALASTA kem 2

MYYDÄÄN TAI VUOKRATAAN UUDEHKO KIINTEISTÖ PIRKKALASTA kem 2 MYYDÄÄN TAI VUOKRATAAN UUDEHKO KIINTEISTÖ PIRKKALASTA 3.469 kem 2 MYYTÄVÄ KOHDE Osoitteessa Turkkirata 27-29, 33960 Pirkkala, sijaitseva uudehko tuotantorakennus ja tontin vuokraoikeus. Vuokratontin kiinteistötunnus

Lisätiedot

Tontin pinta-ala: 2082m2

Tontin pinta-ala: 2082m2 Rakennuslautakunta 23 20.05.2015 Rakennuslupahakemus R2-2015 (6. kaupunginosan korttelin 82 tontti 5, Alppitie 10A, olohuoneen ja eteistilan laajennus ja muutos sekä terassin laajennus, lupaa haetaan jo

Lisätiedot

m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.

m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.011 1.021 1.041 1.0411 1.042 1.0421 2.07 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. Mikäli rakennuksen pituus on yli 12 metriä,

Lisätiedot

Linnakallion asemakaavan laajennus, arkeologinen inventointi 2013

Linnakallion asemakaavan laajennus, arkeologinen inventointi 2013 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A PIRKKALAN KUNTA Linnakallion asemakaavan laajennus, arkeologinen inventointi 2013 Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20317P001 Raportti 1 (7) Kalle Sisällysluettelo

Lisätiedot

Sisällys: Negatiiviluettelo 9 Dialuettelo 9

Sisällys: Negatiiviluettelo 9 Dialuettelo 9 1 Sisällys: Sisällysluettelo 1 Arkistotiedot 2 1. Johdanto 3 Kartta inventoitavasta alueesta 4 2. Kaava-alueen topografia ja tutkimukset 5 Kartta alueelle tehdyistä koekuopista 6 Valokuvat 7 Negatiiviluettelo

Lisätiedot

KOLJONVIRRAN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET

KOLJONVIRRAN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET 1 KOLJONVIRRAN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET Sisällys 1. Tilarakenne ja muunneltavuus... 2 1.1. Käytävälinjan muuttaminen... 3 2. Koljonvirran tilat asumiskäytössä... 4 2.1. Hoitolaitostyyppinen asuminen... 4 2.1.1.

Lisätiedot

K Ä Y T T Ö S U U N N I T E L M A Y H D Y S K U N T A L A U T A K U N T A

K Ä Y T T Ö S U U N N I T E L M A Y H D Y S K U N T A L A U T A K U N T A K Ä Y T T Ö S U U N N I T E L M A 2 0 1 7 Y H D Y S K U N T A L A U T A K U N T A Forssan kaupunki Talousarvio ja -suunnitelma 2017-2019 / T O I M I A L A P A L V E L U 50 YHDYSKUNTAPALVELUT 5 0 0 T E

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 94 08.06.2016. 94 Asianro 4183/10.03.01.01/2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 94 08.06.2016. 94 Asianro 4183/10.03.01.01/2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) 94 Asianro 4183/10.03.01.01/2016 Savilahti - Keskusta (Niiralankatu - Tulliportinkatu) yleissuunnitelmaperiaatteiden hyväksyminen nähtävillä oloa varten Va. suunnittelujohtaja

Lisätiedot

Otteet Otteen liitteet Muutoksenhakukielto, valmistelu Päätösehdotus

Otteet Otteen liitteet Muutoksenhakukielto, valmistelu Päätösehdotus Helsingin kaupunki Pöytäkirja 8/202 (5) 57 Aluevarauksen jatkaminen ja laajentaminen Kauppahuone Laakkonen Oy:lle, Broman Group Oy:lle, Ativa Oy:lle ja A-Katsastus Oy:lle liike- ja toimitilahankkeiden

Lisätiedot

HANKESELOSTUS 1 (18) Asunto Oy Helsingin Ariel Asunto Oy Helsingin Ariel. Arielinkatu 16

HANKESELOSTUS 1 (18) Asunto Oy Helsingin Ariel Asunto Oy Helsingin Ariel. Arielinkatu 16 HANKESELOSTUS 1 (18) Arielinkatu 16 HANKESELOSTUS 2 (18) Yleistä Sijainti 10589 / 1 Arielinkatu 16, Kalasatama 00540 Helsinki Tontti Tontin koko on 1316m 2. Tontti on entistä mereen täyttömaalle tehtyä

Lisätiedot

Pohjoiset suurkaupungit

Pohjoiset suurkaupungit Helsingin yliopisto / geotieteiden ja maantieteen laitos Suomen ympäristökeskus / rakennetun ympäristön yksikkö Pohjoiset suurkaupungit Yhdyskunta- ja kaupunkirakenteen kehitys Helsingin ja Tukholman metropolialueilla

Lisätiedot

Pekankatu kävelypainotteisena liikennetekninen tarkastelu

Pekankatu kävelypainotteisena liikennetekninen tarkastelu Pekankatu kävelypainotteisena liikennetekninen tarkastelu Seuraavissa kuvissa on esitetty liikennetilanne, jossa nykyisiä liikennevirtoja on korotettu kauttaaltaan 20 % ja uusien pysäköintilaitosten käyttö

Lisätiedot

Rakennusten pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen:

Rakennusten pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen: Rakennusten pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen: RT-ohjekortti RT 12-10277 Rakennuksen pinta-alat (1985) Kerrosalan laskeminen, Ympäristöopas 72 (2000) RAKENNUSALA: Rakennusala on se alue tontilla,

Lisätiedot

Kliininen linja Pirjo Lindström-Seppä opintoasiainpäällikkö Itä-Suomen yliopisto, terveystieteiden tiedekunta, lääketieteen laitos 2016

Kliininen linja Pirjo Lindström-Seppä opintoasiainpäällikkö Itä-Suomen yliopisto, terveystieteiden tiedekunta, lääketieteen laitos 2016 Kliininen linja Pirjo Lindström-Seppä opintoasiainpäällikkö Itä-Suomen yliopisto, terveystieteiden tiedekunta, lääketieteen laitos 2016 Ilmoittautuneita: 2000 / 78 2001 / 83 2002 / 87 2003 / 72 2004 /

Lisätiedot

CO 2. GREENBUILD KOMBI Ekotoimiva passiivitalomallisto. Paremman tulevaisuuden koteja

CO 2. GREENBUILD KOMBI Ekotoimiva passiivitalomallisto. Paremman tulevaisuuden koteja CO 2 GREENBUILD KOMBI Ekotoimiva passiivitalomallisto KOMBI 144 Kaksikerroksinen puutalo on perinyt ulkomuotonsa perinteiseltä rintamamiestalolta. Lopputulos on silti moderni ja suunniteltu vastaamaan

Lisätiedot

MYYDÄÄN VARIKKOKIINTEISTÖ KAUPPAKATU 69 VARKAUS

MYYDÄÄN VARIKKOKIINTEISTÖ KAUPPAKATU 69 VARKAUS MYYDÄÄN VARIKKOKIINTEISTÖ KAUPPAKATU 69 VARKAUS Helsinki. Y-tunnus 1048559-0 Kauppakatu 69, 78200 Varkaus Myyntikohde: Myyntikohteena on varikkokiinteistö, jolla sijaitsee noin 1 842 kem 2 toimisto- ja

Lisätiedot

Asunto Oy Kuunariranta

Asunto Oy Kuunariranta Asunto Oy Kuunariranta Asunto Oy Kuunariranta Parainen Kirkkosalmenkatu 9 11 1600 Parainen Uusi Kirkkosalmenranta Meren rannalla keskellä kaupunkia Paraisille rakennetaan uniikki pientalokokonaisuus, jossa

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 17/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 4087/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 17/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 4087/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 17/2016 1 (1) 186 Asianro 4087/10.03.00.01/2016 Poikkeaminen (KH) / Kuopio 297-471-1-45 Yleiskaavajohtaja Juha Romppanen Strateginen maankäytön suunnittelu Selostus Rakennuspaikka

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2003 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä tammikuuta 2003 N:o 45 51. Laki. N:o 45. Leivonmäen kansallispuistosta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2003 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä tammikuuta 2003 N:o 45 51. Laki. N:o 45. Leivonmäen kansallispuistosta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2003 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä tammikuuta 2003 N:o 45 51 SISÄLLYS N:o Sivu 45 Laki Leivonmäen kansallispuistosta... 93 46 Tasavallan presidentin asetus ihmishengen turvallisuudesta

Lisätiedot

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012 Anu Anttila Yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa on kiteytetty viiteen toimintamalliin 1. Työpajalla

Lisätiedot

NAUVON RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS KIRJAINEN, STRÖMAS NYTORP

NAUVON RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS KIRJAINEN, STRÖMAS NYTORP PARAINEN NAUVON RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS KIRJAINEN, STRÖMAS NYTORP KAAVASELOSTUS Maanmittari Oy Öhman KÄSITTELYVAIHEET Ilmoitus kaavamuutoksen aloituksesta kuulutettu Paraisten Kuulutuksissa 11.6.2015.

Lisätiedot

4. Vesihuolto Jos kiinteistöä ei voi liittää yleiseen vesijohtoverkkoon, niin rakennuspaikalla on oltava oma kaivo, jonka vesi kelpaa talousvedeksi.

4. Vesihuolto Jos kiinteistöä ei voi liittää yleiseen vesijohtoverkkoon, niin rakennuspaikalla on oltava oma kaivo, jonka vesi kelpaa talousvedeksi. RAKENNUSVALVONTA 2015 RANTA-ALUEELLA SIJAITSEVAN VAPAA-AJAN ASUNNON KÄYTTÖTARKOIITUKSEN MUUT- TAMINEN VAKITUISEKSI ASUNNOKSI I YLEISTÄ Vapaa-ajanasunnon muuttaminen vakituiseksi asunnoksi tulisi ensisijaisesti

Lisätiedot

Ohjeistus julkiseen liikenteeseen ja pysäköintiin Arena Centerin hallien läheisyydessä

Ohjeistus julkiseen liikenteeseen ja pysäköintiin Arena Centerin hallien läheisyydessä Ohjeistus julkiseen liikenteeseen ja pysäköintiin Arena Centerin hallien läheisyydessä Ohessa ovat yksinkertaiset ohjeet julkisten kulkuvälineiden käyttöön ja pysäköintiin Arena Centerin hallien läheisyydessä.

Lisätiedot

PoRha järjestää mm. kerhoiltoja, rautatieaiheisia esitelmä- ja yleisötilaisuuksia sekä jäsenmatkoja ja -retkiä.

PoRha järjestää mm. kerhoiltoja, rautatieaiheisia esitelmä- ja yleisötilaisuuksia sekä jäsenmatkoja ja -retkiä. Perustettu elokuussa 2000. Jäseniä yli 230 Kaakkois-Suomesta Lappiin ja Oulusta Kainuuseen. Jäsenistöön kuuluu rautatiealan ammattilaisia, harrastajia ja yhdistyksen toiminta-ajatuksesta kiinnostuneita

Lisätiedot

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6. Kirkkokatu 9 Asemakaavan muutos, 689 Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.2015 Tontin sijainti Heinolan keskustassa Lähtökohdat Korttelin 20 tontille

Lisätiedot

Kortteli tontti Osoite Pinta-ala Rak.oik. Rakentamis- Vuosivuokra m² k-m² valmius (ind. 8/2015) Aurinkokuja 1 a valmis 2 935

Kortteli tontti Osoite Pinta-ala Rak.oik. Rakentamis- Vuosivuokra m² k-m² valmius (ind. 8/2015) Aurinkokuja 1 a valmis 2 935 95 Kortteli tontti Osoite Pinta-ala Rak.oik. Rakentamis- Vuosivuokra m² k-m² valmius (ind. 8/2015) 41041 11 Aurinkokuja 1 a 453 120 valmis 2 935 Kaavan mukaisesta rakentamisesta mm: Rakennuksen kerrosluku:

Lisätiedot

MYYDÄÄN METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TOIMITILOJA KANNUKSESTA

MYYDÄÄN METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TOIMITILOJA KANNUKSESTA MYYDÄÄN METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TOIMITILOJA KANNUKSESTA MYYTÄVÄ KOHDE Myynnin kohteena on Kannuksessa sijaitseva määräala noin 3,4 ha kiinteistöstä 217-404-7-29 rakennuksineen. Kohteen osoite on Silmäjärventie

Lisätiedot