Ruskeasuon kampus. Rakennushistoriallinen selvitys Ruskeasuon kampus Rakennushistoriallinen selvitys Arkkitehtitoimisto ark-byroo

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ruskeasuon kampus. Rakennushistoriallinen selvitys 9.8.2013. Ruskeasuon kampus Rakennushistoriallinen selvitys 9.8. 2013 Arkkitehtitoimisto ark-byroo"

Transkriptio

1 Ruskasuon kampus Raknnushistoriallinn slvitys Ruskasuon kampus Raknnushistoriallinn slvitys Arkkithtitoimisto ark-byroo 1

2 Tilaaja Hlsingin Yliopistokiintistöt Oy Yhtyshnkilö Jukka Kumara, Hlsingin Yliopistokiintistöt Oy Konsultti Arkkithtitoimisto ark-byroo Kustaankatu Hlsinki p Työryhmä Marianna Hikinhimo, arkkithti SAFA, KuvM, projktista vastaava raknnustutkija Mia Purann, arkkithti, raknnustutkija Emilia Pohjanpalo, raknnustutkija Ero Astala, graaikko Sami Hikinhimo, valokuvaaja Nykytilavalokuvat Sami Hikinhimo, ark-byroo tukannn kuva takakannen kuva Suoritusajankohta Työ on suoritttu ajalla ksäkuu lokuu Arkkithtitoimisto ark-byroo Käyttyt lyhntt HEL PTP Hlsingin kaupungin paikkatitopalvlut HKA SIN Hlsingin kaupunginarkiston sintti-titokanta RakVV Hlsingin kaupungin raknnusvalvontaviraston arkisto HY Hlsingin yliopisto HYK Hlsingin Yliopistokiintistöt Oy 2 Ruskasuon kampus Raknnushistoriallinn slvitys Arkkithtitoimisto ark-byroo

3 Sisällysluttlo 1 Johdanto Kohd Thtävä Prustidot 7 2 Lähiympäristö Kaupunginosa Tontti 17 3 Ruskasuon laitokst Raknnuttajana Raknnushallitus Arkkithtitoimisto Einari Träsvirta Ruskasuon laitoshank Oikuslääktitn laitos Hammasklinikka 39 4 Raknnustn myöhmmät vaiht 52 5 Nykytila Alu Kytösuonti Kytösuonti Yhtnvto 92 Lähtt 94 Liittt 96 Ruskasuon kampus Raknnushistoriallinn slvitys Arkkithtitoimisto ark-byroo 3

4 1Johdanto 1.1 Kohd Hlsingin yliopiston oikuslääktitn laitos raknnttiin vuosina Ruskasuoll ja samaan kokonaissuunnitlmaan kuuluva hammaslääktitn laitos vuosina Raknnukst ovat arkkithti, prossori Einari Träsvirran suunnittlmia. Kysisll raknnuspaikall oli jo 1950-luvulta lähtin kaavailtu sijoitttavaksi lääktitn laitoksia. Yliopiston konsistorin li ylimmän hallintolimn kantana oli tuolloin, ttä lääktitn torttist laitokst li anatomian, ysiologian, lääktitllisn kmian, oikuslääktitn laitokst skä kskuskirjasto tuli sijoittaa Ruskasuoll.1 Ruskasuon klinikoidn historia kytkytyy Milahdn klinikoidn rakntamisn. Ksäkuussa 1956 vahvistttiin laki yliopistollisista kskussairaaloista. Hlsingissä sn dllyttämät klinikat kaavailtiin totutttaviksi vuodn 1961 jälkn, viimistään vuotn 1973 mnnssä. Samassa yhtydssä lääktitllinn kmia, armakologia skä alkiskmia ja alkisysiikka päätttiin sijoittaa Siltavuorll. Muut torttist laitokst sijoitttaisiin Milahtn 1 Kling 1990, tulvin klinikoidn tuntumaan, ja Ruskasuoll jäisi näin vain hammaslääktid ja oikuslääktid.2 Ruskasuota pidttiin otollisna raknnuspaikkana kysisill laitoksill, koska s sijaits lähllä Milahta hyvin liiknnyhtyksin päässä.3 Einari Träsvirta, joka suunnittli Ruskasuon laitokst, oli vuonna 1960 voittanut Milahdn uusin yliopiston lääktitllistn laitostn kutsukilpailun. Kysist Haartmanninkadun klinikat valmistuivat syksyllä Träsvirrasta tuli Hlsingin yliopiston luottoarkkithti ja hän sai siltä runsaasti muitakin suunnittluthtäviä, kutn biokmian ja radiokmian laitos Unioninkadun varrll.4 Saksalaisn, ruotsalaisn ja vnäläisn yliopistoprintsn, joidn jatkumoksi Hlsingin yliopisto voidaan luka, i ollut kuulunut yliopistojn ristäminn kampuksiksi muun yhtiskunnan ulkopuolll. Hlsingissä yliopisto on sijainnut näkyvällä paikalla muidn valtiollistn laitostn rinnalla. Suomssa on tavoitltu yli- 2 Kling 1990, Vuori 1999, Kling 1990, Ruskasuon kampus Raknnushistoriallinn slvitys Arkkithtitoimisto ark-byroo

5 oppilaidn mahdollisimman prustllista intgroitumista isänmaan palvluksn ja vallitsvan yhtiskuntajärjstyksn tukmisn.5 Toisn maailmansodan jälkisinä vuosikymmninä kampus-yliopistoista tuli suosittuja Suomssa. Tunntuin on Alvar ja Aino Aallon kilpailuvoittoon vuodlta 1949 prustuva Tknillisn korkakoulun Otanimn kampus. Suunnitlma sai vaikuttita amrikkalaisista yliopistokampuksista, joihin Alvar Aalto oli tutustunut työsknnllssään Yhdysvalloissa. Arkkithtikilpailut ja julkaisut nostivat amrikkalaisn kampus-yliopiston nännäisn suunnitltavuutnsa ja käsitltävyytnsä ansiosta ihantksi. Tällaisn uudn sikuvan myöntisn vastaanottoon vaikutti monta tkijää, kutn Euroopan vanhan kulttuurin pitkään jatkunut mihitystila kylmän sodan aikana, Yhdysvaltojn hdoton valta-asma titn maailmassa ja distysoptimismin ylinn maailmankuva.6 Uudt suurt yliopistokomplksit korostivat thokkuutta ja n sijoitttiin 1960-luvulla usin kauaksi kskusta- tai asuntoaluista. Tällaist tutkintothtaat ylistyivät kaikkialla Länsi-Euroopassa.7 Suomssa raknnttiin tuolloin uusia yliopistoja Ouluun, Jonsuuhun ja Kuopioon osana valtion harjoittamaa hajasijoituspolitiikkaa. Myös Hlsingin yliopisto alkoi khittää jällnraknnuskaudlla kampusaluita kskustan ulkopuolll Milahtn ja Viikkiin. Hlsingissä on 1990-luvulta alkan alttu kutsua myös kskustan monimuotoista yliopistoraknnustn kokonaisuutta kampuksksi. Hlsingin yliopiston tavoittna on viimistn vuosikymmnin aikana ollut toimintojn kskittäminn nljäll 5 Rainr Knapas ssssään Mikä kampus? Eija Vuorn toimittamassa kirjassa Hlsingin yliopisto. Kampustn yliopisto. 1999, ibid. 7 Kling 1990, 644. alull: kskustaan, Kumpulaan, Viikkiin skä Milahtn.8 Ruskasuon laitokst on nähty osana Milahdn kampusta.9 Ruskasuon 1970-luvun kampussuunnitlmasta totutui noin puolt. Suunnitlmissa siintyvää, samall tontill kaavailtua kolmatta laitoskokonaisuutta i totutttu. Ruskasuon laitoksia voi kuitnkin hyvästä syystä pitää kampuksna. Sillä toimi oikus- ja hammaslääktitn laitostn lisäksi myös hammastknikkokoulu. Toiminnallinn konspti prustui slvästikin ajatuksn siitä, ttä ri toimijoidn välill muodostuu opiskluvaihssa synrgiaa, joka hijastuu uudnlaisina yhtistoimintamuotoina työlämään. Yliopistokoulutus oli ylismmin murroksssa 1970-luvulla. Vuonna 1974 valtionuvosto antoi priaatpäätöksn, jonka mukaan kaikkin alojn prustutkintojn oli oltava samantasoisia ja n piti voida suorittaa täystoimissti opisklln nljässä vuodssa. Välitutkinnot tuli lakkauttaa. Ei nää puhuttu opisklusta, vaan koulutukssta. Hammaslääktitn opisklusta tuli hammaslääkärinkoulutusta. Tutkintojn tuli olla laaja-alaisia, sitn, ttä tutkinnon suorittanlla on monipuolist mahdollisuudt toimia ri thtävissä. Matti Klingn mukaan uusissa yliopistoa koskvissa oppimistavoittissa ja trminologiassa ilmni marxilaisn ajattlun vaikutus. Hänn mukaansa Suomn kasvatustitllinn tutkimus orintoitui 1970-luvulla Itä-Saksaan muun muassa säännöllisn tutkijanvaihdon mrkissä.10 8 Arto Mustajoki ssssään Kampukst mitä n ovat? Eija Vuorn toimittamassa kirjassa Hlsingin yliopisto. Kampustn yliopisto. 1999, 6. 9 Eija Vuori ssssään Yliopistoa raknnttu Hlsinkiin lähs kaksi vuosisataa toimittamassaan kirjassa Hlsingin yliopisto. Kampustn yliopisto. 1999, Kling 1990, 652. Ruskasuon kampus Raknnushistoriallinn slvitys Arkkithtitoimisto ark-byroo 5

6 1.2 Thtävä Yliopistokäyttö on päättymässä oikusja hammaslääktitn laitoksissa lukuvuodn aikana. Yliopisto i ol löytänyt muuta toimijaa, joka voisi sllaisnaan ottaa tilat käyttöönsä. Nykyisin Ruskasuon kampuksn tiloista noin puolt on yliopiston omassa käytössä. Alutta on tarkoitus khittää Pikku- Huopalahtn kytkytyvänä yhdistttynä asunto- ja työpaikka-aluna, mikä on harmoniassa kaupunkisuunnittluviraston näkmyksn kanssa. Kskisllä paikalla sijaitsvaa alutta halutaan rakntaa huomattavasti nykyistä thokkaammin ja khittää Vihdintin ja Mannrhimintin ristystä räänlaisna kaupungin pohjoisna porttina. Laitosraknnustn uudllnkäyttö on haastavaa monsta syystä. Etläismmän laitoksn raknnusrunko on huomattavan syvä, mikä rajaa sn käyttömahdollisuuksia. Raknnukst on sijoitttu tontin kskiosaan tavalla, joka rajoittaa uudisraknnustn sijoittlua tontin runoilla. Myös katuyhtydn järjstäminn Mannrhimintiltä on vaikaa. Tilaaja haluaa tämän konsulttityön prustlla slvittää, millä tavoin Ruskasuon kampus liittyy yliopiston muuhun kampusrakntamisn; mitn alu nivltyy ympäröiviin kaupunginosiin; ja mitn raknnukst sijoittuvat suunnittlijansa Einari Träsvirran tuotannossa ja aikansa arkkithtuurikontkstissa. Nykytila on dokumntoitu valokuvaamalla ja raknnuksissa on suoritttu katslmuksia, joidn aikana thdyt havainnot on liittty valokuvadokumntointiin. Ulkotilojn osalta dokumntoitiin raknnustn julkisivut, sisäänkäynnit ja yksityiskohtia. Myös kskisimmät ja tyypillisimmät sisätilat valokuvattiin. Valokuvin ottopaikat mrkittiin kaavioihin. Slvityksn tavoittna on pohtia vanhojn raknnustn kulttuurihistoriallista mrkitystä ja ottaa kantaa tästä näkökulmasta siihn, voisiko raknnukst purkaa. Raknnushistoriallinn slvitys on luontltaan prustutkimus, joka kohdistuu olmassa olviin raknnuksiin ja rajautuu ajallissti niidn synnystä nykypäivään. Olmm tutkint Hlsingin yliopistokiintistöjn arkiston suunnittluasiakirjoja. Näidn lisäksi muutoksista on saatu titoa raknnusvalvontaviraston sähköisstä asiointipalvlusta Arskasta. Kirjallisina lähtinä on käyttty mm. hammaslääktitn laitoksn historiikkia ja yliopistorakntamista koskvia toksia. Träsvirran arkkithtuurista ovat antant lisätitoa mm. Arkkithti-lhdn julkaisut. Valokuvia on saatu Hlsingin yliopistomusolta ja Hlsingin kaupungin kaupunkimittausosastolta. Raknnustn laajuustidot vaihtlvat lähtstä riippun. Olmm käyttänt raknnusslostuksista saatuja lukuja. Slvityksn nsimmäinn luku on johdanto. Toinn luku käsittl Ruskasuon laitostn lähiympäristöä. Kolmas luku sittl oikuslääktitn laitoksn ja hammasklinikan raknnuttajan, suunnittlijan, käyttäjät, hankkt ja suunnittluratkaisut. Nljännssä luvussa kommntoidaan raknnuksissa thtyjä muutostöitä. Viidnnssä luvussa käsitllään nykytilanntta dokumntointivalokuvin ja kuvatkstin avulla. Viimisn lukuun on kirjoitttu yhtnvto skä arvio kohtn arkkithtuurista ja tulvaisuudn mahdollisuuksista. Slvityksn liittinä on kronologiat raknnustn muutostöistä skä arkkithtuurimuson luttlo Träsvirran töistä. 6 Ruskasuon kampus Raknnushistoriallinn slvitys Arkkithtitoimisto ark-byroo

7 1.3 Prustidot Molmpia raknnuksia koskvia titoja Omistus Hlsingin Yliopistokiintistöt Oy (HYK) 69,7 %, Snaatti-kiintistöt 30,3 % VIHDINTIE Tontti Tontinmittaus on prustunut tonttijakoon n:o 3043, joka on hyväksytty Tontinmittaus suoritttu Tontti mrkitty tonttirkistriin Oikuslääktitn laitos MANNERHEIMINTIE Tontin koko 5,595 ha (alunprin 5,460 ha) Raknnusoikus m² Kiintistöt ja muut alut, joista tontti muodostttiin Rijala-Grjas RN:o 37 Vähä-Huopalahdn kylä ( m²) Vähä-Milahti Lill-Mjlans RN:o 12, Vähä-Milahdn yksinäistalo (930 m²) KYTÖSUONTIE Hammaslääktitn laitos Asmakaava Tontill on vahvistttu asmakaava nsimmäisn krran (ak 6280) vahvisttussa asmakaavassa vimärin paikkaa muutttiin (ak 6886). Nykyinn asmakaava (ak 9090) on vahvistttu ja tullut voimaan Korttli on mrkitty optustoimintaa palvlvin raknnustn korttlialuksi. Tontti on kooltaan 5,46 ha ja s rajautuu lännssä Kytösuontihn, pohjoisssa Vihdintihn ja idässä Mannrhimintihn. Tontin tlälaidassa on puistoinn mäki. Tontti on osittain Snaatti-kiintistöjn ja osittain Hlsingin yliopistokiintistöjn omistuksssa. Raknnussuojlu Raknnuksia i ol suojltu. Ruskasuon kampus Raknnushistoriallinn slvitys Arkkithtitoimisto ark-byroo 7

8 Hlsingin yliopiston oikuslääktitn laitos Osoit Kytösuonti Hlsinki Kaupunginosa 16. kaupunginosa Ruskasuo Korttli 742 Tonttinumro 1 Raknnuksn tunnist 3930 Virallinn kiintistötunnus Raknnusnumro 1 Raknnuttaja Raknnushallitus Suunnittlija Arkkithti Einari Träsvirta Valmistunut 1974 Laajuustitoja Bruttopinta-ala brm² Kokonaistilavuus m³ Krrostn lukumäärä 3 pääkrrosta. Lisäksi raknnukslla on ullakkokrros ja ylmpi kllarikrros skä osassa raknnukssta myös almpi kllarikrros. Käyttöhistoria Alkupräinn käyttö Hlsingin yliopisto Oikuslääktitn laitos Lunto- ja kurssitiloja Tutkimus- ja laboratoriotiloja Kaksi kapplia Ruokala ja kittiö Arkistoja Tknisiä tiloja Sauna Vrstas Autovajoja Västönsuoja Kolm asuntoa. Nykyinn käyttö Tutkimuslaitosraknnus Hlsingin yliopisto Hjlt-instituutti / Oikuslääktitn osasto Biolääktitn laitos Trvydn ja hyvinvoinnin laitos Oikuslääkintäyksikkö Kolm asuntoa. 8 Ruskasuon kampus Raknnushistoriallinn slvitys Arkkithtitoimisto ark-byroo

9 Hammasklinikka Kohtn nimi Hammasklinikka Hlsingin yliopiston hammaslääktitn laitos Osoit Kytösuonti 9 / Mannrhiminti Hlsinki Kaupunginosa 16. kaupunginosa Ruskasuo Korttli 742 Tonttinumro 2 Raknnuksn tunnist 3931 Virallinn kiintistötunnus Raknnusnumro 2 Raknnuttaja Raknnushallitus, Yrjö Lindroos Suunnittlija Arkkithti Einari Träsvirta Valmistunut 1979 Laajuustitoja11 Bruttoala m² Kokonaistilavuus m³ Krrostn lukumäärä A-osassa 4, B-osassa 6, C-osassa 2. Lisäksi jokaisssa siivssä on kllarikrros ja ilmastointiullakko. Käyttöhistoria Alkupräinn käyttö Kiintistössä sijaitsivat alunprin suraavat Hlsingin yliopiston laitokst12: - Hammaslääktitn laitos (HLL) - Elktronimikroskopian laitos (EM) - Ylisn mikrobiologian laitos (YMBL) - Hlsingin IV sairaanhoito-oppilaitoksn hammashoitajajaosto - Hlsingin yliopistollisn kskussairaalan immunologian laboratorio - Yliopiston AV-kskuksn palvlupist (Tlvisio-optuksn laitos TV) - Laitoshnkilökunnan asuntoja - Potilaidn vastaanotto ja klinikkatilat Sitsmän asuntoa. Nykyinn käyttö Hlsingin yliopisto - Hammaslääktitn laitos - Hjlt-instituutti / Kansantrvystitn osasto - Kirjasto - Hlsingin kaupungin trvyskskus - Mannrhimintin hammashoitola - Pääkaupunkisudun ja Kirkkonummn suun rikoishoidon yksikkö - Suun trvydnhuollon päivystys / Ruskasuon hammashoitola - Yliopistohammasklinikka Mtropolia ammattikorkakoulu - Suun trvydnhuolto - Suun hoidon optusklinikka - Radiograia ja sädhoito - Hammastkniikka - Optomtria Lisäksi raknnuksn C-osassa on sitsmän asuntoa. 11 Hlsingin yliopiston hammaslääktitn laitosraknnuksn raknnusslitys, arkkithti Einari Träsvirta, päiväämätön. HYK. 12 Talo-opas 1981, 4. Ruskasuon kampus Raknnushistoriallinn slvitys Arkkithtitoimisto ark-byroo 9

10 2Lähiympäristö Viistokuva ilmasta kohti tlää vuodlta Vasmmalla Mannrhiminti ja Ruskasuon laitokst. Oikalla Pikku Huopalahti. Kaupunkimittausosasto, Hlsinki. 10 Ruskasuon kampus Raknnushistoriallinn slvitys Arkkithtitoimisto ark-byroo

11 2.1 Kaupunginosa Kytösuonti 9 ja 11 kuuluvat Ruskasuon kaupunginosaan. Ruskasuo sijaits Hlsingin kantakaupungin luotisosassa Mannrhimintin molmmin puolin. Etlässä s liittyy Milahtn, idässä Kskuspuistoon ja Pasilaan, lännssä Munkkinimn ja Nimnmäkn skä Pikku Huopalahdn alusn. Pohjoisssa Ruskasuo rajautuu suuriin liiknnväyliin, mm. Hakamäntihn skä Kivihaan ja Etlä-Haagan kaupunginosiin.13 Suurin osa Ruskasuosta liitttiin Hlsinkiin vuodn 1906 aluliitoksssa, loput osat Ruskasuo on rakntunut Pikku Huopalahdsta kohoavan kallioisn rintn itäpuolll. Maasto on ollut kostikkojn täplittämää mtsäistä kalliomaastoa. Vallitsvina puulajina ovat ollt kalliorintillä mänty, muualla kuusi ja koivu. Kostikkonotklmissa on kasvanut lppää ja pajukkoa. Hlsingin Yliskaava 2002:ssa yliopiston Ruskasuon laitostn alu on mrkitty hallinnon ja julkistn palvlujn aluksi, jota khittään hallinnon, julkistn palvlujn, korkakoulutuksn ja ympäristöhaittoja aihuttamattomin toimitilojn, asumisn ja virkistyksn skä alull tarpllisn yhdyskuntatknisn huollon ja liikntn käyttöön. Sn sijaan Ruskasuon asuinalu on Yliskaava 2002:ssa mrkitty kulttuu- rihistoriallissti, raknnustaitllissti ja maismakulttuurin kannalta mrkittäväksi aluksi. Yliopistoraknnustn lähisyydssä on runsaasti trvydnhuoltoon liittyviä palvluita. Trvydn ja hyvinvoinnin laitos sijaits Kytösuontin laitostn tläpuollla. THL:n naapuri on puolstaan unktionalistinn Tilkan ntinn sotilassairaala, jossa toimii nykyisin vanhustn hoivakoti Espri. Lähistöllä ovat myös Folk hälsanin Snioritalo ja Invalidisäätiön sairaala Orton Ruskasuolla skä Asumispalvlukskus Wilhlmiina Pikku Huopalahdssa. Milahdn kampus- ja sairaala-alu sijaits rilun kahdn kilomtrin täisyydllä Kytösuontin laitoksista. S on on osa Milahdn sairaala-alutta. Sillä toimivat lääktitllinn tidkunta, Trvystitidn kskuskirjasto skä tutkimusja optuskskus Biomdicum Hlsinki. Kampuksn kuuluvat myös Ruskasuolla toimivat lääktitllisn tidkunnan yksiköt, hammaslääktitn ja Hjlt-instituutin oikuslääktitn osasto. Milahdn kampuksn synty voidaan ajoittaa yhtäältä 1930-luvull, kun Naistnklinikka prustttiin Milahdn alull, ja toisaalta vuotn 1966, kun Yliopistollinn kskussairaala (HYKS) prustttiin sn lähttyvill Erra & Makkonn 2004, Erra & Pkkinn 2006, Wikipdia, Hlsingin yliopisto. Ruskasuon kampus Raknnushistoriallinn slvitys Arkkithtitoimisto ark-byroo 11

12 RUSKEASUO 1943 Ilmaortokuva vuodlta Hlsingin kaupungin kaupunkimittauslaitos. 12 Ruskasuon kampus Raknnushistoriallinn slvitys Arkkithtitoimisto ark-byroo

13 RUSKEASUO 1964 Ortoilmakuva vuodlta Kuvassa näkyy raknnuksia, jotka purttiin 1970-luvun alussa, kun niidn paikall raknnttiin oikuslääktitn parkkialu. Hlsingin kaupungin gotkninn osasto. Ruskasuon kampus Raknnushistoriallinn slvitys Arkkithtitoimisto ark-byroo 13

14 RUSKEASUO 2012 Ortoilmakuva vuodlta Kaupunkimittausosasto, Hlsinki. Mannrhimintin ja bussivarikon välisiin korttlihin on raknnttu toimistotaloja. 14 Ruskasuon kampus Raknnushistoriallinn slvitys Arkkithtitoimisto ark-byroo

15 Ruskasuon laitosraknnukst liittyvät kiintästi Pikku Huopalahtn, joka on raknnttu laitostn länsipuolll vuosina Alu on Suomn mittakaavassa pisimmäll vityä postmodrnismia pastllisävyisin julkisivuinn. Pikku Huopalahti kuuluu osittain Ruskasuon, osittain Haagan ja tläosaltaan Milahdn alusn. Mrnlahti ruopattiin kaupunginosan rakntamisn yhtydssä. Asuinalu myötäil mrnrantaa. Rannat ovat nimmäksn puistoalutta paitsi lahdn prukassa, jossa sn rannalla on Tilkantori. Ruskasuon laitostn tontin länsipuollla kulk pini Haaganpuro, ntinn Mätäoja tai Mätäpuro, joka lask Pikku Huopalahtn. Pikku Huopalahti oli aikaismmin jäänyt rakntamatta maaprän huonon laadun vuoksi, mutta alull päätttiin kuitnkin rakntaa hyvän sijainnin ja muidn tujn vuoksi. Asmakaavan laati arkkithti Matti Visanti Hlsingin kaupunkisuunnittluvirastosta. Alun osayliskaava ja nsimmäinn asmakaava hyväksyttiin Kaupunkirakntllisna ylistavoittna oli rhvyys, rikkaus ja värikkyys vastaiskuna thokkaasti ja suuralumaissti raknntuill lmnttilähiöill. Pikku Huopalahdn kaupunkiraknn on muodoltaan orgaaninn ja julkistn tilojn mittakaava suraa printistä kantakaupungin mittakaavaa. Alulla on paljon matalia kolmikrroksia taloja, intiimjä sisäpihoja, vinoja rakntita ja tornja. Kytösuontin kaupunkisuunnitlmaalu sijaits varsinaisn Pikku Huopalahdn päässä makan ja suolaisn vdn yhtymispaikassa. Kaavoittaja oli hahmotllut tontill Pikku Huopalahdn sisäisn kaupunkitilan ja Kytösuontin päätttä. Suunnitlma i niinkään ottanut kantaa Mannrhimintin puolisn laidan khittämisn. Tilaktju mritori kauppakatu vuori muodostaa alun slkärangan. Vuorn muodostaa korka trassitalo, joka on alun maamrkkinä oikuslääktitn laitoksn ja Hammasklinikan tläpuollla.16 Pikku Huopalahdssa on nykyisin noin asukasta. 16 ARK 1/1991, Ruskasuon kampus Raknnushistoriallinn slvitys Arkkithtitoimisto ark-byroo 15

16 Pikku Huopalahdn illustraatio vuodlta Kuvassa näkyy totutumattomaksi jäänyt Ruskasuon laitosraknnustn tontin pohjoisosan voimakas lisärakntaminn. KSV. ARK 1/1991, kansikuva. 16 Ruskasuon kampus Raknnushistoriallinn slvitys Arkkithtitoimisto ark-byroo

17 2.2 Tontti Hlsingin yliopiston lääktitllisn tidkunnan hammaslääktitn laitos ja Hjlt-instituutin oikuslääktitn osasto sijaitsvat Hlsingin Ruskasuon korttlissa n:o 742. Korttli rajoittuu Mannrhimintin ja Vihdintin vilkkaan ristyksn tläpuolll. Vihdintin yli johtaa kvyn liikntn silta tontin luotispuollla. Lännssä tontti rajautuu Kytösuontihn ja tlässä puistikkoon ja sn tläpuolisn asuinalusn. Ruskasuon alu siirtyi Hlsingin kaupungin omistukssta valtion omistuksn Puolustusministriön, Hlsingin yliopiston ja Hlsingin kaupungin välill solmitulla aluvaihtosopimukslla Alusta oli jo tuolloin tarkoitus muodostaa ylistn raknnustn tontti.17 Kytösuonti 9:n ja 11:n 5,46 hhtaarin suuruinn tontti muodostttiin usasta ri osasta vuonna 1972 ja laitos raknnttiin mtsäisll alull maastollissti hinoon paikkaan kalliopohjall. Tontin rinn on Mannrhimintin suuntainn ja lask kohti länttä. Yläpihan näkymät ovat laajoja. Tontin länsirunalta purttiin 1970-luvun alussa puisia varasto- ja työpajaraknnuksia, kun Kytösuontitä siirrttiin himan läntn. Rakntamisaikana tontin pruskallioon thtiin kalliolikkauksia. Osa alun puista säilytttiin. Lna Iisakkilan tkmän maismasuunnitlman mukaan tontill istutttiin nurmialuita, lhmuksia, vaahtroita, hvoskastanjoita ja mäntyjä skä pnsasistutuksia. Tontill jätttiin myös luonnonvaraista vihralutta. Vuodn 1987 asmakaavassa Kytösuontin yhtys Vihdintill katkaistiin tonttijaon ja -muutoksn yhtydssä. Tontti laajni luotisosastaan. Samalla tontin tläpäästä lohkaistiin osa asuinraknnuksill. Tontin koko kasvoi noin 5,6 hhtaariin ja raknnusoikus kasvoi nliömtriin, mutta toistaisksi tätä nliömtrin lisäraknnusoikutta i ol käyttty. Laajntumissuunnitlmat olivat yhtydssä Pikku Huopalahdn rakntamisn. Kytösuonti muodostaa korttlin sisäisn ajoliiknnväylän, jonka yhtytn sijoittuu myös paikoitusalu. Mannrhimintin puollta i sallita ajonuvoliiknnttä. Paikoitusalut, huoltopihat ja ruumiskllaripiha skä niill johtavat ajoluiskat on asaltoitu. Raknnukst sijaitsvat pysäköintialutta korkammalla tasolla. Raknnustn välissä kulk itä länsisuuntaissti Mannrhimintill liittyvä kvyn liikntn väylä. Yläpihalla sijaits pohjois-tläsuuntainn jalankulku- ja huoltoväylä. Oikuslääktitn raknnuksn asuntopiha ja sinn johtava käytävä on päällysttty btonilaatoilla. Asuntopihaa rajoittava aitamuuri skä tuki- ja suojamuurit ovat träsbtonista, kutn myös oikuslääktitn ja Hammasklinikan raknnuksill paikoitusalulta johtavat ulkoportaat. 17 Aluvaihtosopimus HYK. Ruskasuon kampus Raknnushistoriallinn slvitys Arkkithtitoimisto ark-byroo 17

18 Ruskasuon laitokst 33.1 Raknnuttajana Raknnushallitus Raknnushallitus oli suomalainn kskusvirasto, joka toimi vuosina Viraston nsimmäinn nimi oli Ylistn raknnustn intndntinkonttori, vuodsta 1865 Ylistn raknnustn ylihallitus ja vuodsta 1936 alkan Raknnushallitus. Sn thtävä oli huolhtia valtion raknnustn ylläpidosta ja suunnitlla uudt valtion raknnukst. Raknnushallituksn thtäviä hoitamaan prustttiin 1995 Valtion kiintistölaitos. Vuodsta 2001 alkan laitos tunntaan nimllä Snaatti-kiintistöt, joka on valtion liiklaitos. Raknnushallituksn pääjohtajana oli vuosina Hikki Sysimtsä. Vuosikymmnll tyypillinn poliittisuus näkyi Raknnushallituksssa paitsi virastodmokratian nousuna myös pääjohtajin valinnassa: Viljo Aht tuli vuonna 1976 Raknnuskunta Hakasta ja Kalvi Sassi vuonna 1978 Asuntohallitukssta. Virastossa korostuivat kustannuslasklmat ja thokkuusajattlu.18 Juha Vuorinn kirjoittaa väitöskirjassaan Hyvinvointivaltion avoin muoto (s. 79), ttä sodan jälkistä julkisn rakntamisn suunnittlukulttuuria kuvaa parhaitn 18 Lahti 2011, 12. ylinn hallintokulttuurin muutos, joka voidaan idntiioida taloudn ylivaltaan. Julkisn hallinnon ylisn hallintokulttuurin juridiikan määrittlmä ydin oli 1960-luvulta lähtin muuttunut taloudn ohjaamaksi thokkuuskulttuuriksi, jossa kokonais-, valtion- ja liiktaloudllist skä rsurssihallinnollist kritrit olivat hallitsvia luvun kulussa rationaalisn yhtiskuntasuunnittlun idat läpäisivät valtionhallinnon. Tavoittna oli thdä suunnittlusta valtion koko päätöksntkoa ja khittämistyötä ohjaava järjstlmä. Valtiovarainministriö oli uudistanut valtion raknnustn laatuluokitusohjt jo Ohjsta poistuivat käsittt yksilöllisyys, arkkithtuuri ja taitnalojn yhtistyö, ja niidn sijall tulivat tarkoituksnmukaisuus, toimivuus ja tavanomaisuus. Raknnushallituksn siirryttyä valtiovarainministriön alaisuutn kustannustn kurissa pysymisn mrkitys lisääntyi ntisstään valtiovarainministriö dllytti yliskirjssään, ttä raknnustn huonohjlmin laadinnassa tuli khittää tyyppihuonita, thostaa tilojn päällkkäiskäyttöä skä supistaa yhtiskäyttötilojn määrää. Raknnustn 18 Ruskasuon kampus Raknnushistoriallinn slvitys Arkkithtitoimisto ark-byroo

19 tuli olla muunnltavia ja monikäyttöisiä. Tarkastlukohtiksi oli otttu raknnuksn väljyys, massoittlun yksinkrtaisuus, tilaohjlman noudattaminn, myöhmpi laajnnttavuus ja massojn siirrot. Raknnukst vastasivat tittyä objktiivistn vaatimustn listaa sitn ttä unktio ja taloudllisuus totutuivat Vuorinn 2005, Arkkithtitoimisto Einari Träsvirta Einari Allan Träsvirta ( Viipuri Hlsinki) tuli tunntuksi skä olympiatason urhilijana ttä arkkithtina. Hän voitti jo 17-vuotiaana nsimmäist olympiamitalinsa nuorimpana suomalaisna Los Anglsin olympialaisissa vuonna 1932 tlinvoimistlun joukkukilpailussa ja rkissä.20 Arkkithdin opinnot toivat Träsvirran Hlsinkiin. Hän valmistui arkkithdiksi Tknillisstä korkakoulusta vuonna 1939 ja hänt palkattiin välittömästi Erkki Huttusn arkkithtitoimistoon, jossa hän hti työsknnllä toimistoarkkithtina kymmnn vuotta. Urhilu-urallaan Träsvirta voitti vilä kolmannn olympiapronssin Brliinissä joukkukilpailussa 1936 skä kultaa Lontoon olympialaisista vuonna Hän saavutti Suomn mstaruuksia myös uimahypyissä.21 Vuonna 1949 hän prusti oman toimiston ja tki sivutöitä myös raknnusopin assistnttina Tknillisssä korkakoulussa.22 Einari Träsvirta hti arkkithdin uransa aikana suunnitlla kunnioitttavan määrän rilaisia raknnuksia. Hän suunnittli monia julkisia raknnuksia skä lukuisia 20 Arkkithtuurimuson nttisivujn arkkithtisittly, Einari Träsvirta. 21 Milahti Korttlit 529 ja 601. HS Arkkithtuurimuson nttisivuijn arkkithtisittly, Einari Träsvirta. tollisuus- ja asuinraknnuksia. Träsvirta muisttaan kuitnkin usin hkä juuri voimistlutaustansa takia rityissti urhiluraknnustn suunnittlijana. Hänn suunnittlmiaan ovat simrkiksi Imatran, Kotkan, Kauniaistn, Hämnlinnan ja Rajamän uimahallit. Träsvirta suunnittli monia laitosraknnuksia Hlsingin yliopistoll. Hän voitti vuonna 1960 Milahdn uusin yliopiston lääktitllistn laitostn kutsukilpailun. Arkkithtuuriltaan Haartmaninkadun uudt laitokst olivat puhdaslinjaisn asiallisia, btonirunko-lmnttirakntisia, kulmikkaita ja lttömiä. Julkisivujn nauhaikkunat, tasakatot ja valkoist lmntit dustavat arkkithtuurin 1960-lukulaisuutta tyypillisimmillään.23 Träsvirta sai 1960-luvulla runsaasti muitakin suunnittluthtäviä Hlsingin yliopistolta, kutn biokmian ja radiokmian laitosraknnuksn Unioninkadun varrll valmistui hänn suunnittlmansa prinnöllisyystitn laitos.25 Träsvirran Oy Alko Ab:ll Rajamäll, Kosknkorvaan ja Hlsingin Ruoholahtn suunnittlmat tollisuusraknnukst muodostavat mittavan kokonaisuudn 23 Kling 1990, ibid., Milahti Korttlit 529 ja 601. HS Ruskasuon kampus Raknnushistoriallinn slvitys Arkkithtitoimisto ark-byroo 19

20 arkkithdin uralla. Einari Träsvirta osallistui milllään arkkithtuurikilpailuihin ja moni hänn suunnittlma raknnuksnsa saikin alkunsa juuri tätä kautta.26 Träsvirran yhtys Alkoon dsauttoi hänn valitsmistaan Alkon omistaman Arctia Oy:n raknnuttaman Valtion virastalon arkkithdiksi. Raknnus valmistui Einari Träsvirta oli ja 1970-luvuilla uransa huipulla liik-lämän arkkithtina.27 Hän suunnittli Hlsinkiin suurn joukon toimisto- ja liiktaloja kutn hotlli Marskin, joka valmistui Muita tunnttuja Träsvirran raknnuksia Hlsingissä ovat Satakuntatalo, Kalastajatorpan uudmpi hotlliraknnus vuodlta 1975 skä SVUL:in ja TVK:n raknnuttama, vuonna 1967 valmistunut toimistotalo Töölöntullinkadulla. Träsvirran työt dustavat modrnismia ja uran viimistn vuosikymmnin töissä siintyy myös postmodrnja piirtitä. Einari Träsvirta tki mittavan lämäntyön ja hän johti aktiivisna suunnittlijana toimistoaan aina 72-vuotiaaksi, vuotn 1987 saakka.29 Hän kuoli 80-vuotiaana kotonaan Hlsingissä Arkkithtuurimuson nttisivujn arkkithtisittly, Einari Träsvirta. 27 Manninn, Antti. Työvän asuntoyhtiöllä oli kivitalo Malminkadulla. HS Järvnpää, Eva. Pyyn korttlin vanhin talo sai väistyä hotlli Marskin tiltä. HS Milahti Korttlit 529 ja 601. HS ibid. Einari Träsvirralla oli monia luottamusthtäviä. Hän oli Suomn arkkithtiliiton hallituksssa, ja toimi liiton varapuhnjohtajana ( , 1958) ja puhnjohtajana ( ). Träsvirta kuului Tknillistn titidn akatmiaan skä Suomn tknillisn suraan ja hän toimi myös Tkniikan akatmistn liiton Arkkithtikrhon puhnjohtajana. Vuonna 1968 hänt hyväksyttiin liiton kunnialautakunnan jäsnksi ja vuonna 1974 hänll myönnttiin prossorin arvo.31 Träsvirta toimi myös usissa urhiluharrastuksiin liittyvissä luottamusthtävissä. Sotilasarvoltaan hän oli kaptni.32 Arkkithtuurimusolla on arkkithdin vuonna 1993 lahjoittama laaja kokolma, joka käsittää runsaasti Träsvirran laatimia originaalisuunnitlmia urhiluja huoltoraknnuksista skä tollisuus-, toimisto-, koulu- ja asuinraknnuksista. Erityisn mrkittäviä ovat hänn toisn maailmansodan aikana suunnittlminsa rintamarakntidn piirustukst. Musolla on lisäksi valokuva- ja artikklikokolmakansioita Träsvirran suunnittlmista raknnuksista skä muutama raknnustyöslostus Arkkithtuurimuson nttisivujn arkkithtisittly, Einari Träsvirta. 32 Milahti Korttlit 529 ja 601. HS Arkkithtuurimuson nttisivujn arkkithtisittly, Einari Träsvirta. 20 Ruskasuon kampus Raknnushistoriallinn slvitys Arkkithtitoimisto ark-byroo

21 Arkkithti Einari Träsvirta suunnittli 1966 valmistunt lääktitn torttist laitokst Haartmaninkadull (alhaalla kskllä). Raknnukst ovat 1960-luvun tasakattoisuudn ja vaalan lmnttirakntamisn tyypillinn simrkki. Kuva Klingn kirjasta Hlsingin yliopisto , osa III, 623. Ruskasuon kampus Raknnushistoriallinn slvitys Arkkithtitoimisto ark-byroo 21

22 Hammaslääktitn ja oikuslääktitn laitokst, yhtnäinn yliopistokokonaisuus 1970-luvulta Mannrhimintin ja Vihdintin ristyksssä. Oikalla oikuslääktitn laitos, kskllä hammaslääktitn laitos. Kuva Ea Pkkala-Kosklan kirjasta Yliopiston Hlsinki, 1989, Ruskasuon laitoshank Hlsingin yliopiston lääktitllisn tidkunnan pyrkimykst kskittää kaikki kliinisn opintovaihn torttist laitokst Milahtn yliopistollisn kskussairaalan lähisyytn olivat totutunt varsin pitkäll Einari Träsvirran 1960-luvulla suunnittlmin Haartmaninkatu 3:n laitosraknnuksn valmistuttua.34 Samoihin aikoihin pidttiin yllä myös hammaslääktitn ja oikuslääktitn laitostn uudisraknnussuunnitlmia. Oikuslääktitn laitoksn suunnittlu oli aloitttu jo Ensimmäinn alustava huonohjlma valmistui 1961 ja s hyväksyttiin valtion raknnusohjlmatoimikunnassa Kun Milahdn sairaala-alun lähisyydstä i löytynyt oikuslääktitn ja hammaslääktitn laitoksill raknnuspaikkaa, siirrttiin prossori Minandrin komitan 1964 tkmän hdotuksn mukaissti hank Ruskasuoll totutttavak- 34 Einari Träsvirta artikklissaan Hammaslääktitn ja oikuslääktitn laitokst Ea Pkkala-Kosklan kirjassa Yliopiston Hlsinki. 1989, ibid. si. Koska tontti sijaits vrratn lähllä Milahdn sairaala-alutta ja liiknnyhtydt sinn ovat hyvät, s katsottiin sopivaksi lääktitllistn laitostn uudisraknnuksill.36 Ruskasuon yliopistoalun li silloisn ns. Tilkanmän alun käyttösuunnitlman laati prossori Olli Kivinn Hän sitti, ttä alu raknnttaisiin rittäin väljää raknnustapaa käyttän.37 Lopullissti laitoksn huonohjlma hyväksyttiin raknnusohjlmatoimikunnassa vuodn 1968 alussa. Hankkn mahdollistava asmakaava valmistui valmistui Rakntaminn aloitttiin oikuslääktitn laitokslla, jonka suunnitlmia oli laatinut vuodsta 1964 alkan arkkithti, prossori Einari Träsvirta, lähimpänä avustajana arkkithti Ero Mlann. Uudisraknnuksn työt thtiin Raknnushallituksn johdolla, ja raknnus valmistui vuonna Kytösuontitä siirrttiin raknnusalun kohdalla läntn päin Mätä- 36 Einari Träsvirta artikklissaan Hammaslääktitn ja oikuslääktitn laitokst Ea Pkkala-Kosklan kirjassa Yliopiston Hlsinki. 1989, ibid. 22 Ruskasuon kampus Raknnushistoriallinn slvitys Arkkithtitoimisto ark-byroo

23 Hammaslääktitn laitoksn julkisivu katsottuna oikuslääktitn laitoksn suunnasta. Kuva otttu viimistään vuonna Kuva Ea Pkkala- Kosklan kirjasta Yliopiston Hlsinki, 1989, 151. ojan, nykyisn Haaganpuron, uoman virn. Tältä tontin länsirunalta purttiin puisia varasto- ja työpajaraknnuksia.38 Oikuslääktitn laitosraknnuksn suunnittluvaihssa päätttiin lopullissti, ttä myös hammaslääkärin koulutus sijoitttaisiin Kytösuontin alull. Vuonna 1968 yliopiston konsistori astti hammaslääktitn laitoksn raknnusohjlmatoimikunnan. Sn puhnjohtajaksi määrättiin Mauri Pohto. Toimikunnan laatima tilaohjlma prustui siihn, ttä vuosittain otttaisiin opisklmaan 120 hammaslääktitn opisklijaa. Valtion raknnusohjlmatoimikunta hyväksyi tilaohjlman Myös tämän raknnuksn suunnittlu annttiin arkkithti Einari Träsvirrall, jonka lähimpänä avustajana toimi arkkithti Ero Mlann. Laitoksn raknnuttajana toimi Raknnushallitus. Suunni- 38 Kling 1990, Einari Träsvirta artikklissaan Hammaslääktitn ja oikuslääktitn laitokst Ea Pkkala-Kosklan kirjassa Yliopiston Hlsinki. 1989, 151. tlmat laadittiin ja kohd raknnttiin Arkkithdin slostuksn mukaan Kytösuontin laitokst jatkavat 1960-luvun asialinjaa sillä rotukslla, ttä poltttu punatiili korvasi vaalat lmntit julkisivumatriaalina. Raknnusrungon ulkopuolll sijoittut putkistokuilut antavat laboratorio-osin julkisivuill voimakkaan pystysuoran korostuksn.41 Arkkithtonisn ottn konomisoiva prussävy ja valtion raknnustoiminnan mukainn normitus olivat vakiintunt Hlsingin yliopiston raknnushankkisiin. Matti Kling on kuvannut hammaslääktitn laitosta varsin ngatiivisin sanankääntin thdasmaisksi, yliopistollista idntitttiä vailla olvaksi ja maantitllissti rillään yliopiston prinnmiljööstä sijaitsvaksi Einari Träsvirta artikklissaan Hammaslääktitn ja oikuslääktitn laitokst Ea Pkkala-Kosklan kirjassa Yliopiston Hlsinki. 1989, ibid. 42 Kling 1990, Ruskasuon kampus Raknnushistoriallinn slvitys Arkkithtitoimisto ark-byroo 23

24 Vasmmalla oikuslääktitn laitos, Kytösuonti 11, pohjapiirros 1. krros. Raknnuksn koko on km², m³. Oikalla Hammaslääktitn laitos, Kytösuonti 9, pohjapiirros 1. krros. Sisääntuloaulan ympärill ryhmittyvät hammaslääktitn tutkimuslaboratoriot, luntosalit ja aputilat, kirjasto omana siipnä. Raknnuksn koko on km², m³. Kuvat Ea Pkkala-Kosklan kirjasta Yliopiston Hlsinki, 1989, Ruskasuon kampus Raknnushistoriallinn slvitys Arkkithtitoimisto ark-byroo

25 Lna Iisakkilan laatima Hammaslääktitn laitoksn vihrsuunnitlma. Tontilla on graniittikalliota. Mannrhimintin puolinn tontin osa sijaits Kytösuontin puolista osaa korkammalla. Tasorojn välillä on ramppja ja portaita. Rakntamisaikana tontin pruskallioon thtiin kalliolikkauksia, osa kalliosta jätttiin koskmatta. Lna Iisakkilan tkmän maismasuunnitlman mukaan tontill istutttiin nurmialuita, lhmuksia, vaahtroita, hvoskastanjoita ja mäntyjä skä pnsasistutuksia. Tontill jätttiin myös luonnonvaraista vihralutta ja joitakin vanhoja puita. HYK. Tontill oli suunnitltu Oikuslääktitn ja Hammaslääktitn laitostn lisäksi Farmastian laitos. Rintn puolll olisi muodostunut raknnussiipin rajaama tontin sisäinn katutila. Mannrhimintill oli suunnitltu myös toista liityntää tontin tläpäähän. Suunnitlmaa karsittiin ja siitä totutui noin puolt. HYK. Ruskasuon kampus Raknnushistoriallinn slvitys Arkkithtitoimisto ark-byroo 25

26 3.4 Oikuslääktitn laitos Käyttäjän historia ja tilaonglma Oikuslääktitn osasto on toinn Hlsingin yliopiston lääktitllisn tidkunnan Hjlt-instituutin osastoista. Hjlt-instituutti muodostttiin vuonna 2010, kun oikuslääktitn laitos ja kansantrvystitn laitos yhdistttiin. Oikuslääktitn osastolla suorittaan oikuslääktitn alaan kuuluvaa ja siihn lähissti liittyvää titllistä tutkimustyötä ja anntaan pruskoulutusta lääktitn opisklijoill, rikoislääkärikoulutusta oikuslääktitn alall rikoistuvill lääkärill, koulutusta oikushammaslääktitn rityispätvyyttä suorittavill hammaslääkärill ja titllistä jatkokoulutusta.43 Palvlutoimintana thdään oikuslääktitllisiä ruumiinavauksia, kmiallisia määrityksiä ja DNA-analyysja.44 Oikuslääktitn rikoislääkärikoulutus kstää viisi vuotta. Opinnot jakautuvat yhdksän kuukaudn trvyskskuspalvluun ja nljä vuotta kolm kuukautta kstävään rikoisalan määrittlmään koulutuksn. Erikoisalan määrittlmä koulutus sisältää runkokoulutuksn ja riytyvän kou- lutuksn. Runkokoulutus tapahtuu oikuspatologian ja patologian alalla, josta vähintään 6 kuukautta tul suorittaa patologian yksikössä. Runkokoulutus nivouttaan patologian koulutusohjlman sisältöön sitn, ttä molmpin alojn rikoistuvill järjsttään yhtisiä koulutustilaisuuksia. Eriytyvä koulutus tapahtuu Hjlt-instituutin oikuslääktitn osastossa. Sn aikana rikoistuva suorittaa ohjatusti vuosittain 175 oikuslääktitllistä ruumiinavausta, osallistuu kliinisn oikuslääktitn päiväystoimintaan, laitoskoulutuksn ja laitoksn muuhun toimintaan luvun lopull tultassa Hlsingin yliopiston oikuslääktitn laitos oli kärsinyt jo pitkään vakavasta tilanpuuttsta. Laitos oli toiminut Snllmaninkadun varrlla sijaitsvassa 1907 valmistunssa ja sodan pommitusvaurioidn jälkn vuonna 1948 uusitussa raknnuksssa. Laitoksn tilanpuuttsta huolimatta i raknnuksn pinta-alaa voitu vallinnn raknnusainpulan vuoksi korjauksn yhtydssä lisätä. Tilaonglmat lisääntyivät, kun raknnuksn lisättiin 1952 valtakunnallinn vrnalkoholin tutkimuslaitos ja 1953 Hlsingin oikuslääkäriasma. Oikuslääktitllistn ruumiinavaustn suorittaminn muodostui kstämättömäksi Hjlt-instituutin oikuslääktitn osaston nttisivut. 44 Wikipdia, Hlsingin yliopiston oikuslääktitn laitos. 45 Hjlt-instituutin nttisivut. 46 Einari Träsvirta artikklissaan Hammaslääktitn ja oikuslääktitn laitokst Ea Pkkala-Kosklan kirjassa Yliopiston Hlsinki. 1989, Ruskasuon kampus Raknnushistoriallinn slvitys Arkkithtitoimisto ark-byroo

27 Oikuslääktitn laitos rakntilla. Kuva on otttu viimistään vuonna Kuvassa näkyy, ttä raknnusalulla olvat säilytttävät puut suojattiin laudoitukslla. HYM Suunnittluratkaisu Oikuslääktitn laitosraknnuksn suunnittlun jo käynnistyttyä tontin raknnusoikutta nostttiin yliopiston aloittsta yli kolminkrtaisksi. Tätn yliopisto sai käyttöönsä runsaasti krrosalaa, nmmän kuin mitä oikuslääktitn ja myöhmmin suunnitllun hammaslääktitn laitoksn uudisraknnukst tarvitsivat.47 Oikuslääktitn laitoksn suunnittluajankohtana i ollut päätöksiä muista alull raknnttavista raknnuksista ikä tilaohjlmia niitä vartn. Asmakaavallinn kokonaisratkaisu prustui oltuksiin. Sn rungoksi hahmotltiin oikuslääktitn laitoksn pääsisäänkäynniltä alkavaa alun sisäistä jalankulkukatua, joka yhdistäisi ri raknnuksia. Autopaikoitus ja huoltoliiknnväylät sijoitttiin suunnitlmissa Kytösuontin puolll.48 Oikuslääktitn laitoksn rakntaminn dusti suunnitlman totutuksn nsimmäistä vaihtta. Uutn tutkimusja optuslaitoksn sijoitttiin lunto- ja kurssitiloja, tutkimus- ja laboratoriotiloja 47 Einari Träsvirta artikklissaan Hammaslääktitn ja oikuslääktitn laitokst Ea Pkkala-Kosklan kirjassa Yliopiston Hlsinki. 1989, ibid., 151. skä kolm asuntoa. Sinn sijoitttiin lisäksi ruokala kittiöinn, arkistoja, varastoja, tknisiä tiloja, sauna, vrstas, autovajoja ja västösuoja. Jättidn käsittlyyn kiinnitttiin rityisn paljon huomiota. Suunnitlman mukaan jättt pussitttaisiin ja kuljtttaisiin kllarissa olvaan jäähdytttyyn jäthuonsn, mistä n kuljtttaisiin pois autolla. Trvydnhoitovirasto kiinnitti lupavaihssa huomiota jäthuonn sijoituksn ja asuntojn jättn kokoamisn, wc-tilojn riittävyytn ja ikkunattomaan työtilaan li paraiinikittiöön. Sn milstä laitos tuli varustaa konllislla tulo- ja poistoilmavirralla, mikä i ilmnnyt piirustuksista muutn kuin ilmanvaihtoa vartn varattuna tilana.49 Piirustuksia täydnnttiin käsittlyn aikana. Raknnus kuului B-paloluokkaan ja pinn palokuormaryhmään. Sinn sijoitttiin S1-luokan västösuoja, joka oli mitoitttu 150 hnkilöll, kun normin mukaan s olisi tullut mitoittaa 170 hnkilöll. Puuttuva osa västönsuojasta tuli totuttaa tulvan hammaslääktitn laitoksn yhtytn. Koko kiintistön lopputarkastus pidttiin Trvydnhoitoviraston lausunto HYK. Ruskasuon kampus Raknnushistoriallinn slvitys Arkkithtitoimisto ark-byroo 27

28 Almpi kllari. Arska. 28 Ruskasuon kampus Raknnushistoriallinn slvitys Arkkithtitoimisto ark-byroo

29 Ylmpi kllari. Arska. Länsisiivn kllariin sijoittuivat vainajill tarkoitttu sisäänkäynti, tavaraliikntn sisäänkäynti, ruumiskllari ja kaksi kapplia skä tknistä- ja varastotilaa. Hnkilöidn ja ruumiidn sisääntulo ja kuljttaminn talon sisällä oli suunnitltu sitn, ttä ritit ivät turhaan ristä toistnsa kanssa. Ruskasuon kampus Raknnushistoriallinn slvitys Arkkithtitoimisto ark-byroo 29

30 1. krros. Arska. Pääkrroksssa li nsimmäisssä krroksssa on sisäänkäyntihallin lisäksi avaussali, luntosalin alaosa, jota kautta voitiin tuoda ruumiita lunnoill dmonstraatiota vartn, toimistohuonita, läimill tarkoitttuja tiloja skä laboratorioita. 30 Ruskasuon kampus Raknnushistoriallinn slvitys Arkkithtitoimisto ark-byroo

31 2. krros. Arska. Toisssa krroksssa oli kskisiivssä luntosalin, ryhmätyöhuonidn ja kirjaston lisäksi laboratorioita ja työhuonita itäsiivssä kaksoiskäytävän varassa. Itäpäädyssä oli asunto. Ruskasuon kampus Raknnushistoriallinn slvitys Arkkithtitoimisto ark-byroo 31

32 3. krros. Arska. Kolmantn krroksn sijoittui kskisiivssä luntosalin yläosa, ruokala, toimisto- ja laboratoriohuonita ja itäsiipn iso, kaksi krrosta korka työsali skä laboratoriotiloja. Ilmanvaihtokanavat vivät suurn alan pohjaratkaisusta itäisssä siivssä. Itäpäädyssä oli asunto. 32 Ruskasuon kampus Raknnushistoriallinn slvitys Arkkithtitoimisto ark-byroo

33 Ullakko. Arska. Ullakolla oli ison työsalin yläosa, yksi asunto ja sauna. Ruskasuon kampus Raknnushistoriallinn slvitys Arkkithtitoimisto ark-byroo 33

34 Likkaus E-E. Arska. Julkisivu tlään. Arska. Julkisivu läntn. Arska. 34 Ruskasuon kampus Raknnushistoriallinn slvitys Arkkithtitoimisto ark-byroo

35 Julkisivu pohjoisn. Arska. Julkisivu itään. Arska. Ruskasuon kampus Raknnushistoriallinn slvitys Arkkithtitoimisto ark-byroo 35

36 Arkkithtuuri Kolmn siipn taittuva Z-kirjaimn muotoinn raknnusrunko on osittain kolmikrroksinn ja osittain yksikrroksinn. Siinä on kaksi kllarikrrosta. Raknnus sijoittuu kallioisn män harjall ja rintsn. Raknnuskomplksin ulkosinät ovat puhtaaksimuurattua punatiiltä. Julkisivuissa on ikkunoidn ja tuultusaukkojn kohdalla käyttty tummanharmaaksi polttolakattuja alumiinisälikköjä ja alumiinipltiä. Katot ovat tasakattoja. Katokst ovat träsrakntisia ja niidn alapinnassa on käyttty mäntyä. Sokkli, parvkkt ja katostn sinämät ovat luonnonväristä btonia. Vsikattna on kolminkrtainn huopakat. Raknnuksn muotokili on suorakulmaista. Raknnuksn arkkithtuuri on asiallista, harkittua, hyödyn näkökulmaa painottavaa ja vähälistä. Talon pinhkö mittakaava tk siitä inhimillisn, vaikka ympäristö on muutn karun oloinn. Raknn Raknnuksssa on pääosin paikallavalttu pilari-palkkirunko. Välipohjat ovat osittain TT-laattoja ja osittain sivalmistisia ontlolaattoja. Portaat ovat paikallavalttuja träsbtoniportaita, joidn asklmat ovat smnttimosaiikkipintaisia valmisosia. Raknnuksn ulkosinät ovat modrnja muurattuja sandwich-rakntita, joissa ulomman pinnan muodostaa harjattu punainn julkisivutiili. Talotknillist järjstlmät Raknnuksn lämpöjohtolaittt liitttiin alakskuksn välityksllä Hlsingin kaupungin sähkölaitoksn kaukolämmitysvrkkoon. Mnovdn korkin lämpötila oli +119 C. Ilmanvaihto- ja pattrivrkosto kytkttiin kaukolämmitysvrkostoon yhtisn lämmönvaihtimn välityksllä. Raknnukst lämmitttiin pääasiassa pattrivrkostolla (+80/+60 C). Raknnuksn vsijohdot liitttiin kaupungin vsi-, vimäri- ja sadvsivrkkoihin. Jätvsin johtamisn kaupungin ylisn vimärivrkkoon liittyi rinäisiä 36 Ruskasuon kampus Raknnushistoriallinn slvitys Arkkithtitoimisto ark-byroo

37 Hammaslääktitn laitoksn 1. krros. Arkkithti Einari Träsvirta HYK. Kliininn hoito ja optus tapahtui viidssä krroksssa. Ensimmäinn krros oli varattu huoltotiloiksi, antomilaboratorioll, varastoiksi, TVoptuksn laitoksll, ravintolall ja asunnoiksi. Ruskasuon kampus Raknnushistoriallinn slvitys Arkkithtitoimisto ark-byroo 37

38 htoja.50 Asmakaavasta poiktn vimäri raknnttiin uudisraknnuksn kohdalla 13 m sitä lähmmäksi. Vimärin uutta sijaintia pidttiin liiknnaluidn sijoituksn suhtn dullismpana. Raknnus liitttiin kaupungin kaasulaitoksn kaupunkikaasuvrkostoon. Raknnuksn tuli myös painilmalaittita. Tityt tilat jäähdytttiin konllisin jäähdytyslaittin. Kylmä- ja pakkashuonita, joidn lämpötila oli +4/-10/-20 tai -30 C oli kaikkiaan 17. Kylmähuonidn sinä-, lattia- ja kattorakntt olivat lmnttjä. Porrashuont varustttiin painovoimaislla ilmanvaihdolla. Lämmönjakohuon, muuntamo, jäähdytyskonhuon ja osa varastoista varustttiin konllislla poistotuultukslla. Eläintallit varustttiin 50 Tollisuusjätvdn määrä sai olla nintään 250 m3/vrk ja virtaama nintään 7 l. Tollisuusjätvdssä i saanut olla tittyjä ainita nmpää kuin sallitut määrät. S i saanut sisältää muita kuin dllisssä kohdassa lutltuja, vimärilaitoksll haitallisia tai jätvsiä vastaanottavan vsistön pilaantumisvaaraa aihuttavia ainita. Jätvdn Pharvo i saanut olla all 5,5 ikä yli 10,0 vdn mittauslämpötilan ollssa +20 C. Jätvdn lämpötila i saanut olla yli +35 C. Siinä i myöskään saanut olla kooltaan yli 20 mm kiintitä ainita. Hlsingin kaupunginhallituksn toimituskirja, ot kaupunginhallituksn ylisjaoksn pöytäkirjasta lämmittyn, kostuttun ja jäähdyttyn ilman sisäänpuhallukslla ja konllislla poistotuultukslla. Muut huontilat varustttiin lämmittyn, kostuttun ja jäähdyttyn ilman sisäänpuhallukslla ja konllislla poistotuultukslla. Vtokaapit varustttiin yhtisllä korvaus- ja poistoilmalaittistoilla. Suunnittlijat Arkkithtisuunnittlu Arkkithtitoimisto Einari Träsvirta Ky Raknnsuunnittlu Raknnusinsinööritoimisto Erkki Anttila LVI-suunnittlu Lämpötknillinn insinööritoimisto Oy Sähkösuunnittlu Insinööritoimisto Tauno Nissinn Ky 38 Ruskasuon kampus Raknnushistoriallinn slvitys Arkkithtitoimisto ark-byroo

39 3.5 Hammasklinikka Käyttäjän historia ja tilaonglma Hammaslääkäridn koulutus aloitttiin Hlsingin yliopistossa kisarin astukslla vuonna 1892 Matti Äyräpään aloittsta. Nykyisin hammaslääktitn laitos on Hlsingin yliopiston lääktitllisn tidkunnan alainn yksikkö ja maamm johtava alan tutkimuslaitos. S ylläpitää ja khittää alan tutkimusta skä siihn liittyvää pruskoulutusta, titllistä jatkokoulutusta, rikoishammaslääkärikoulutusta ja hammaslääkäridn täydnnyskoulutusta.51 Hammaslääkäridn pruskoulutuksn ottaan vuosittain 50 uutta opisklijaa. Erikoishammaslääkärikoulutuksssa on 15 hammaslääkäriä, joidn koulutus 51 tapahtuu Hlsingin ja Uudnmaan sairaanhoitopiirin rikoistuvan hammaslääkärin viroissa, pääosin HYKS:n Kirurgisssa sairaalassa. Hammaslääkäriopisklijoidn ohjlma on kahdn nsimmäisn vuodn ajan yhtnvä lääkäriopisklijoidn kanssa. Hammaslääktitn lisnsiaatin tutkinto vi täysipäiväissti opisklln noin 5 vuotta.52 Hammaslääktitn laitos on sijainnut historiansa aikoina suraavissa paikoissa: Kirurginn sairaala, Kasarmikatu Hlnankadun klinikka Siltasaarnkadun klinikka Fabianinkadun klinikka 1979 Kytösuonti Hammasklinikan sinällä olvin valokuvin kuvatkstistä. Laitoksn sijainti Pinta-ala m² (huonluku) Opttajin lukumäärä Opisklijamäärä Hoitoyksiköt Kirurginn sairaala n Tkninn laboratorio huontta 1 n. 16? Hlnankadun klinikka n. 18 n. 20 Siltasaarnkadun klinikka n Fabianinkadun laitos n Kytösuontin/ Mannrhimintin laitos 1979 ja osittain n Taulukko hammaslääktitn ri laitostiloista. Taulukon tidot ovat vuodlta Lähd: Calonius 2000, 53. Ruskasuon kampus Raknnushistoriallinn slvitys Arkkithtitoimisto ark-byroo 39

40 Nlikäsityöskntlyä hammasklinikalla. Calonius 2000, 47. Ennn Ruskasuoll muuttoa hammaslääktitn laitokslla oli käytttävissään sill ja sro-baktriologian laitoksll raknntut tilat 1931 valmistunssa laitosraknnuksssa Fabianinkatu 24. Tilat olivat puuttllist, tutkimusalu oli laajntunut ja laittt kaipasivat nykyaikaistamista. Opisklijoidn lukumäärä oli kasvanut 1950-luvun puoliväliin mnnssä 200 kliinisssä vaihssa olvaan opisklijaan. Tilat oli alunprin suunnitltu vain 70 opisklijall Hammasklinikan hank ja suunnittluratkaisu Hammaslääktitn opintotoimikunnan puhnjohtaja prossori Harald Tir tki aloittn uudn hammaslääktitn laitoksn aikaansaamisksi. Lääktitllinn tidkunta astti joulukuussa 1963 työryhmän laatimaan huontilaohjlmaa uutta laitosta vartn. Ohjlma sitttiin tidkunnall tammikuussa Tontista i ollut silloin vilä titoa, s saatiin vasta Suraavan vuodn alusta jatkttiin 54 Calonius 2000, 47. suunnittlua raknnusohjlmatoimikunnassa prossori Mauri Pohdon johdolla. Laitosraknnuksn rahoitukssta käytiin samanaikaissti nuvottluja Hlsingin kaupungin kanssa, ja niidn surauksna thtiin sopimus lyhytaikaissta 28 miljoonan markan lainasta, mikä vauhditti raknnussuunnittlua. Yliopiston konsistori nimsi vuonna 1970 asiantuntijaryhmän prossori Kuno Nvakarin johdolla avustamaan raknnushallitusta laitoksn suunnittlussa. Optusministriö oli vahvistanut samana vuonna laitoksll nsimmäisn huontilaohjlman. Raknnuslupaa hattiin syksyllä 1973 ja s myönnttiin Lupaan liittyi tontin kokonaiskäyttösuunnitlma ja hakmuksssa viitattiin tontill myöhmmin raknnttaviin laitosraknnuksiin. Hakmus sisälsi myös slvityksn ikkunattomista työtiloista. Raknnusluvan käsittlyn yhty dssä tarkastusviranomaist kiinnittivät rityistä huomiota raknnuksn paloturvallisuutn, jäthuoltoon ja västönsuojiin. Uudisraknnus kuului B- paloluokkaan skä pinn palokuormaryhmään Calonius 2000, Raknnushallitus oli anonut ja saanut luvan sisäasiainministriöltä, ttä hammaslääktitn laitoksn 3. krroksn suukirurgian ja lastn hammashoito-osaston tilat n m² ja n. 950m² skä 4. krroksn kliininn tila n m² saataisiin rakntaa mainitun kokoisiksi palotknillisiksi osastoiksi ja tällöin lisäksi ilman automaattisia hälytys- ja sammutuslaittita. Raknnuslupa vaati poikkuslupapäätöksn koskin laitoksn paloosastointia. Poikkuslupapäätöksn tunnus /546/71/Li. Hlsingin kaupungin maistraatti, pöytäkirja HYK. 40 Ruskasuon kampus Raknnushistoriallinn slvitys Arkkithtitoimisto ark-byroo

TUUSNIEMEN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS

TUUSNIEMEN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS TUUSNIEMEN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS 1. SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 1.1. Sovltamisala Maankäyttö ja raknnuslaissa ja astuksssa olvin skä muidn maan käyttämistä ja rakntamista koskvin säännöstn ja määräystn

Lisätiedot

LIITE 8A: RAKENNELUVUN 137 YHTÄLÖITÄ

LIITE 8A: RAKENNELUVUN 137 YHTÄLÖITÄ LIITE 8A: RAKENNELUVUN 37 YHTÄLÖITÄ Raknnluvusta 37 on tämän työn yhtydssä syntynyt yli 00 yhtälöä, joista 00 yhtälöä on analysoitu. Näistä on osoittautunut 70 yhtälöä milnkiintoisiksi ja saman vrran otaksutaan

Lisätiedot

16.10.2007 ASUNTOYHTIÖN TALOUSSUUNNITELMA RS-järjestelmä 1(5) URAKAT YHTEENSÄ, euroa. Arvio, euroa. Muut maapohjakustannukset, euroa.

16.10.2007 ASUNTOYHTIÖN TALOUSSUUNNITELMA RS-järjestelmä 1(5) URAKAT YHTEENSÄ, euroa. Arvio, euroa. Muut maapohjakustannukset, euroa. -järjstlmä 1(5) Asunto-osakyhtiö As Oy Hlsingin Gunillankartano, Hlsinki Prustajaosakas Raknnuskartio Oy (01899-0) Rakntaja (pääurakoitsija) Raknnuskartio Oy (01899-0) HANKINTA RAKENNUS- A. URAKAT KOKONAISURAKKA,

Lisätiedot

Ulvilan kaupunki. Ulvilan Kaasmarkun Ryöpäkinmäen ja Fatiporin pohjoispuolen liito-oravaselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY

Ulvilan kaupunki. Ulvilan Kaasmarkun Ryöpäkinmäen ja Fatiporin pohjoispuolen liito-oravaselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY Ulvilan kaupunki Ulvilan Kaasmarkun Ryöpäkinmän ja Faporin pohjoispuoln liito-oravaslvitys 204 AHLN GROUP OY RAPORTTEJA 3/204 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 3 Raporsta... 3 Slvitysaluidn yliskuvaukst...

Lisätiedot

5. Omat rahat, yrityksen rahat

5. Omat rahat, yrityksen rahat 5. Omat rahat, yrityksn rahat Matmaattist aint Intgraatio: yhtiskuntaoppi Tässä jaksossa Palkka, palkkakustannukst Budjtti, budjtointi Kannattavuus, tulos Hinnoittlu, hinta Osio 5/1 Matmaattist aint 5.

Lisätiedot

Jyväskylä, Kortepohja Pehtorintie 3

Jyväskylä, Kortepohja Pehtorintie 3 Jyväskylä, Kortpja htorinti 3 19.09.013 asmapiirros TA -yhtymä Oy / Asunto Oy Jyväskylän htorinti 5 19.09.013 Huonistoluttlo 1. krs A 1 h + kt + s + vh 50,0 m A 3h + kt + s + vh 58,0 m. krs A 3 h + kt

Lisätiedot

Pag e. Lukion työskentelyä ohjaavat lukiolaki, lukioasetus, opetushallituksen ohjeet, koulutoimen toimintasääntö ja järjestyssäännöt.

Pag e. Lukion työskentelyä ohjaavat lukiolaki, lukioasetus, opetushallituksen ohjeet, koulutoimen toimintasääntö ja järjestyssäännöt. Liit 6 Mäntyharjun lukion järjstyssääntö Lukion työskntlyä ohjaavat lukiolaki, lukioastus, optushallituksn ohjt, koulutoimn toimintasääntö ja järjstyssäännöt. Järjstyssääntöjn tavoittna on turvata kouluyhtisön

Lisätiedot

Taidehalli (355 m 2 ) - avoinnaolopäivä 43,95 10,55 54,50 - viikko 203,23 48,77 252,00 - kuukausi 724,19 173,81 898,00

Taidehalli (355 m 2 ) - avoinnaolopäivä 43,95 10,55 54,50 - viikko 203,23 48,77 252,00 - kuukausi 724,19 173,81 898,00 JYVÄSKYLÄN MUSEOPALVELUT TAKSAT JA MAKSUT 1.1.2015 ALKAEN PÄÄSYMAKSUT alv 0 % Aikuist Opisklijat (muut kuin taid- ja musoainidn) Jyväskylän kaupungin työntkijät Ryhmät, yli 10 hnkä Lapst (all 18 v.) 6,00

Lisätiedot

Kiinteistökohtaista jätevesineuvontaa Vantaanjoen valuma-alueen kunnille

Kiinteistökohtaista jätevesineuvontaa Vantaanjoen valuma-alueen kunnille iintistökohtaista jätvsinuvontaa antaanjon valuma-alun kunnill mu Haapala, irs Lah, anna Laakso, Larissa Rimpiläinn, nni orhonn, Hanna uominn ja sko ärklä Rapor /0 annn kuva: ari ännynsalo kijät Otsikko

Lisätiedot

Hankesuunnitelma. Porvoon sairaala, vuodeosastojen peruskorjaus vaiheet 1 ja 2 / B- ja C-siipi K819200006. Hallitus 3.6.2013, OHEISMATERIAALI 2

Hankesuunnitelma. Porvoon sairaala, vuodeosastojen peruskorjaus vaiheet 1 ja 2 / B- ja C-siipi K819200006. Hallitus 3.6.2013, OHEISMATERIAALI 2 Hallitus 3.6.2013, OHEISMATERIAALI 2 HUSTILAKESKUS HANKESUUNNITTELUN VASTUUALUE Porvoon sairaala, vuodosastojn pruskorjaus vaiht 1 ja 2 / B ja Csiipi K819200006 Hanksuunnitlma 27.3.2012 TIIVISTELMÄ Tämä

Lisätiedot

Tampere Seinäjoki-radan nopeuden nosto MELUSELVITYS

Tampere Seinäjoki-radan nopeuden nosto MELUSELVITYS Tampr Sinäjoki-radan nopudn nosto Ratahallintokskus Tampr Sinäjoki-radan nopudn nosto () ESIPUHE Tämä työ on thty Sito Oy:ssä Ratahallintokskuksn toimksiannosta. Työn tarkoituksna oli tutkia mluslvityksn

Lisätiedot

Matematiikkalehti 2/2001. http://solmu.math.helsinki.fi/

Matematiikkalehti 2/2001. http://solmu.math.helsinki.fi/ Matmatiikkalhti 2/2001 http://solmu.math.hlsinki.fi/ 2 Solmu Solmu 2/2001 Matmatiikan laitos PL 4 (Yliopistonkatu 5) 00014 Hlsingin yliopisto http://solmu.math.hlsinki.fi/ Päätoimittaja Pkka Alstalo Toimitussihtrit

Lisätiedot

Pisto- ja viiltotapaturmien ehkäisy ja terävien instrumenttien hävittäminen

Pisto- ja viiltotapaturmien ehkäisy ja terävien instrumenttien hävittäminen Ohj (7) Pisto- ja viiltotapaturmin hkäisy ja trävin instrumnttin hävittäminn ohj kunnan sosiaali- ja trvydnhuollon yksiköill..206 alkan Trävän instrumntin aihuttama pisto- tai viiltotapaturma on yksi tyypillisimmistä

Lisätiedot

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola Luento 5. Termiinihinnan määräytyminen

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola Luento 5. Termiinihinnan määräytyminen Rahoitusriskit ja johdannaist Matti Estola Lunto 5 rmiinihinnan määräytyminn 1. rmiinin ylinn hinnoittlukaava Mrkitään trmiinisopimuksn kohd-tuudn spot hintaa sopimuksn tkopäivänä S :lla, kohd-tuudn trmiinihintaa

Lisätiedot

Tavoite Toimenpiteet/tavoitetaso Toteutuma Turvataan säädösten ja valtuuston päätösten mukaiset resurssit palveluyksiköille.

Tavoite Toimenpiteet/tavoitetaso Toteutuma Turvataan säädösten ja valtuuston päätösten mukaiset resurssit palveluyksiköille. TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN 1.1.-31.8.2015 / SIVISTYSLAUTAKUNTA YLEISHALLINTO Turvataan säädöstn ja valtuuston päätöstn mukaist rsurssit palvluyksiköill Käyttösuunnitlma Totutun VARHAISKASVATUS Tavoit Toimnpitt/tavoittaso

Lisätiedot

Tutkimus. Obaman tukipaketilla takaisin kasvuun

Tutkimus. Obaman tukipaketilla takaisin kasvuun Suhdat ja rahoitusmarkkinat rityistma Tutkimus 9 Lisätitoja: konomisti Pasi Kuoamäki, asikuoamaki@samoankkifi, Obaman tukiaktilla takaisin kasvuun Maailmaalous on vajonnut taaumaan, joka on ahimia sittn

Lisätiedot

JHS 185 Asemakaavan pohjakartan laatiminen Liite 2 Asemakaavan pohjakartan kohdemalli

JHS 185 Asemakaavan pohjakartan laatiminen Liite 2 Asemakaavan pohjakartan kohdemalli JUHTA - Julkisn hallinnon titohallinnon nuvottlukunta JHS 185 Asmakaavan pohjakartan laatiminn Liit 2 Asmakaavan pohjakartan kohdmalli Vrsio: 1.0 / 20.3.2013 Julkaistu: 2.5.2014 Voimassaoloaika: toistaisksi

Lisätiedot

Piehingin osayleiskaava 27.10.2014 Kysely alueen asukkaille ja maanomistajille

Piehingin osayleiskaava 27.10.2014 Kysely alueen asukkaille ja maanomistajille Phingin osayliskaava 27.10.2014 Kysly alun asukkaill ja maanomistajill Arvoisa vastaanottaja, Raahn kaupunginhallitus on päättänyt aloittaa Phingin osayliskaavan ajaasaistamistyön. Phingin osayliskaava

Lisätiedot

Puheenjohtaja: Kari Laine Alatie 1, 21200 Raisio 438 7530, 040 587 7647 kari.laine@noviter.com

Puheenjohtaja: Kari Laine Alatie 1, 21200 Raisio 438 7530, 040 587 7647 kari.laine@noviter.com Raisionjokilaakson luonnonsuojluyhdistys ry hallitus v. 2007 Yhdistyksn sähköpostiosoit: raisionjoki@lsy.int.fi kotisivut: http://prsonal.int.fi/yhdistys/raisionjoki Puhnjohtaja: Kari Lain Alati 1, 21200

Lisätiedot

Kaukana metsästä. Mikko ja Matti Pohjola ovat etäomistajia neljännessä polvessa. puusuksilla. vierimetsien hoidosta

Kaukana metsästä. Mikko ja Matti Pohjola ovat etäomistajia neljännessä polvessa. puusuksilla. vierimetsien hoidosta 27. HELMIKUUTA NUMERO 2/2014 9 www.mtsalhti.fi Mtsälhti Makasiini 2/2014 15 KYSYMYSTÄ virimtsin hoidosta Tma: METSÄLAKI Tapionpöydältä Torstai on rokkapäivä luhta kuutamokikka mtsänomistaja mtsälaki uudt

Lisätiedot

LAKESIDE GOLF VAMMALA RY Jäsenlehti 1 2011. Kutsu. vuosikokoukseen

LAKESIDE GOLF VAMMALA RY Jäsenlehti 1 2011. Kutsu. vuosikokoukseen LAKESIDE GOLF VAMMALA RY Jäsnlhti 1 2011 Kutsu vuosikokouksn LAKESIDE GOLF VAMMALA RY. PUHEENJOHTAJAN PUHEENVUORO Laksid Golf Vammala ry Jäsnlhti 1 2011 SISÄLLYS Kutsu yhdistyksn vuosikokouksn Aika: sunnuntai

Lisätiedot

MYYDÄÄN TEOLLISUUSKIINTEISTÖ RAHOLASTA

MYYDÄÄN TEOLLISUUSKIINTEISTÖ RAHOLASTA MYYDÄÄN TEOLLISUUSKIINTEISTÖ RAHOLASTA Kolismaankatu 3, 33330 Tampere Tulli Business Park, Åkerlundinkatu 11 A - PL 352-33101 Tampere Puh. 010 5220 100 - Fax 03 222 9835 - www.catella.fi MYYTÄVÄ KOHDE

Lisätiedot

Arvioita karakterisummille: Pólya-Vinogradovin epäyhtälö ja sen parannuksia

Arvioita karakterisummille: Pólya-Vinogradovin epäyhtälö ja sen parannuksia Solmu 2/2015 1 Arvioita karaktrisummill: Pólya-Vinogradovin päyhtälö ja sn parannuksia Jss Jääsaari Matmatiikan ja tilastotitn laitos, Hlsingin yliopisto Johdanto Alkuluvut ovat analyyttisn lukutorian

Lisätiedot

Perusturvalautakunta piti 10 kokousta, joissa oli yhteensä 125 päätösasiaa.

Perusturvalautakunta piti 10 kokousta, joissa oli yhteensä 125 päätösasiaa. Liit n:o 1, prusturvalautakunta 24.3.2010, 25 PERUSTURVALAUTAKUNTA 2009 HALLINTO Prusturvalautakunta tuottaa, ylläpitää ja järjstää sosiaalihuollon palvluja, joidn tavoittna on kuntalaistn sosiaalisn turvallisuudn

Lisätiedot

Tee konseptiin pisteytysruudukko! Muista kirjata nimesi ja ryhmäsi. Lue ohjeet huolellisesti

Tee konseptiin pisteytysruudukko! Muista kirjata nimesi ja ryhmäsi. Lue ohjeet huolellisesti MAA8 Ko 5..04 T konsptiin pisttsruudukko! Muista kirjata nimsi ja rhmäsi. Lu ohjt huolllissti A-Osio: Ei saa kättää laskinta. MAOL saa olla alusta asti kätössä. Maksimissaan h aikaa suorittaa A- Osio.

Lisätiedot

OSATIH SELOSTE 6/1973 METSÄMAAN T KE US T ~ K I J ÖI S T Ä

OSATIH SELOSTE 6/1973 METSÄMAAN T KE US T ~ K I J ÖI S T Ä ... /, t,.. OSATIH Rauhankatu 0070 Puhlin SELOSTE 90-8 /97 AURA UKS E N METSÄMAAN T HELSINKI 7 YÖ V A I KE US T ~ K I J ÖI S T Ä TTS-METSÄ-ÄESTÄ KÄYTETTÄESSÄ Mtsätho kräsi syksyllä 97 Thdaspuu Oy:n aikatutkimusainistoa

Lisätiedot

SY-KESKUSTELUALOITTEITA

SY-KESKUSTELUALOITTEITA SY-KESKUSTELUALOITTEITA YRITTÄJÄKSI RYHTYMISEN TALOUDELLISET KANNUSTIMET Pasi Holm* *Kiitän Risto Suomista tutkimusidasta skä häntä, Anna Lundnia ja Sppo Toivosta kommntista. Tutkimuksssa sittyt väittämät

Lisätiedot

Jakso 10. Tasavirrat. Tasaantumisilmiöt. Vaihtovirrat. Sarja- ja lineaaripiirit. Maxwellin yhtälöt. (Kuuluu kurssiin Sähkömagnetismi, LuTK)

Jakso 10. Tasavirrat. Tasaantumisilmiöt. Vaihtovirrat. Sarja- ja lineaaripiirit. Maxwellin yhtälöt. (Kuuluu kurssiin Sähkömagnetismi, LuTK) Jakso 10. Tasavirrat. Tasaantumisilmiöt. Vaihtovirrat. Sarja- ja linaaripiirit. Maxwllin yhtälöt. (Kuuluu kurssiin Sähkömagntismi, LuTK) Näytä tai jätä tarkistttavaksi tämän jakson pakollist thtävät viimistään

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 7/2015 1 (6) Kiinteistölautakunta Vp/4 31.03.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 7/2015 1 (6) Kiinteistölautakunta Vp/4 31.03.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 7/2015 1 (6) 4 Kiinteistölautakunnan esitys kaupunginhallitukselle kiinteistönkaupan esisopimuksen tekemiseksi ja tonttien myymiseksi (Kaartinkaupunki, Kasarmitori, tontit

Lisätiedot

Kuntajohtajien työhyvinvointi 2013

Kuntajohtajien työhyvinvointi 2013 Kuntajohtajin työhyvinvointi 2013 Prustuu julkaisuun Kuntajohtajin työhyvinvointi 2013 Kvan tutkimuksia 2/2013. Pauli Forma Toni Pkka Pirjo Saari Tausta Totutttu Kvan ja Kuntajohtajat Ry:n yhtistyönä nyt

Lisätiedot

Euro & talous. Eripainos. Suomen Pankin kokonaistaloudellinen ennuste 2003 2005

Euro & talous. Eripainos. Suomen Pankin kokonaistaloudellinen ennuste 2003 2005 Euro & talous 3 003 Eripainos Suomn Pankin kokonaistaloudllinn nnust 003 005 Euro & talous Markka & talous -lhdn. vuosikrta / : årgångn av Markka & talous Euro & talous -lhdn 5. vuosikrta / 5: årgångn

Lisätiedot

2 Oulunkyläinen Pohjoiset esikaupungit. Tapahtuu Kulmilla. että kun sairaanhoitopiirin johtava lääkäri on halunnut huomauttaa yksityisen terveysaseman

2 Oulunkyläinen Pohjoiset esikaupungit. Tapahtuu Kulmilla. että kun sairaanhoitopiirin johtava lääkäri on halunnut huomauttaa yksityisen terveysaseman 2 Oulunkyläinn Pohjoist sikaupungit 4.9.2010 Niin kauan kun on trv, i tul ds mittinksi, mitn trvyspalvlut plaavat ja mitä niistä joutuu maksamaan. Eräs äärikriittinn USA:ssa asunut ystävä totsi ohituslikkauksn

Lisätiedot

LIMINGAN KUNTA Tasekirja 2012

LIMINGAN KUNTA Tasekirja 2012 LIMINGAN KUNTA Taskirja 2012 TASEKIRJAN SISÄLTÖ Toimintakrtomus 3 Talousarvion totutuminn 28 Tilinpäätöslasklmat 62 Konsrnilasklmat 67 Liittidot 71 Allkirjoitukst ja mrkinnät 90 Luttlot ja slvitykst 92

Lisätiedot

Korroosiosuojaus. lämmitysjärjestelmiin sähkökemiallisella vedenkäsittelyllä. poistaa liejun. stabiloi veden. ehkäisee ruostumista

Korroosiosuojaus. lämmitysjärjestelmiin sähkökemiallisella vedenkäsittelyllä. poistaa liejun. stabiloi veden. ehkäisee ruostumista Korroosiosuojaus lämmitysjärjstlmiin sähkökmiallislla vdnkäsittlyllä poistaa lijun stabiloi vdn hkäis ruostumista Luotttava lämmityksn suojaus Käytännöllisyyttä hyväksi havaitulla tkniikalla Estää tarpttomat

Lisätiedot

KANNELMÄEN PERUSKOULU, PERUSKORJAUS

KANNELMÄEN PERUSKOULU, PERUSKORJAUS KANNELMÄEN PERUSKOULU, PERUSKORJAUS RUNONLAULAJANTIE 40 00420 HELSINKI Bruttoala 5410 Valmistunut 2009 KOULUN PÄÄSISÄÄNKÄYNTI KOHDE Koulu on rakennettu vuonna 1966 Etelä-Kaarelan Yhteiskouluksi. Rakennuksen

Lisätiedot

Suomen Raamattuopiston Säätiö omistaa Kauniaisten kaupungissa tontin osoitteessa Helsingintie 10.

Suomen Raamattuopiston Säätiö omistaa Kauniaisten kaupungissa tontin osoitteessa Helsingintie 10. Kauniaisten kaupunki Kaupunginhallitus PL 52 02701 Kauniainen 20.1.2015 Suomen Raamattuopiston Säätiö Helsingintie 10 02700 Kauniainen K a u n i a i n e n Kv & Kh G r a n k u l l a S t f & S t s ånl p

Lisätiedot

Rekry- ja koulutus- ILMOITUKSET

Rekry- ja koulutus- ILMOITUKSET mdiatidot 2015 vantaa spoo kauniainn pohjoinn hlsinki itä Rkry- ja koulutus- ILMOITUKSET Kokonaistavoittavuus (printti+vrkko) 353 000 kuluttajaa* KMT Kuluttaja S13/K14 kirkkonummi tlä-länsi www.hlsinginuutist.fi

Lisätiedot

MYYDÄÄN TOIMISTOKIINTEISTÖ LIEKOLANKATU 13 SASTAMALA

MYYDÄÄN TOIMISTOKIINTEISTÖ LIEKOLANKATU 13 SASTAMALA MYYDÄÄN TOIMISTOKIINTEISTÖ LIEKOLANKATU 13 SASTAMALA Tulli Business Park, Åkerlundinkatu 11 A - PL 352-33101 Tampere Puh. 010 5220 100 - Fax 03 222 9835 - www.catella.fi MYYTÄVÄ KOHDE Osoitteessa Liekolankatu

Lisätiedot

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2010 Insinöörivalinnan fysiikan koe 2.6.2010, malliratkaisut

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2010 Insinöörivalinnan fysiikan koe 2.6.2010, malliratkaisut A1 Diplomi-insinöörin ja arkkithtin yhtisalinta - dia-alinta 2010 Alla on lutltu kuusi suurtta skä annttu taulukoissa kahdksan lukuaroa ja kahdksan SI-yksikön symbolia. Yhdistä suurt oikan suuruusluokan

Lisätiedot

Mellunkylä 47298/1. Heka Mellunkylä Vuokkiniemenkatu. Sijainti. Tontti. Asemakaava. Poikkeamispäätös. Ratkaisu HANKESELOSTUS 1 (11) 21.03.

Mellunkylä 47298/1. Heka Mellunkylä Vuokkiniemenkatu. Sijainti. Tontti. Asemakaava. Poikkeamispäätös. Ratkaisu HANKESELOSTUS 1 (11) 21.03. HANKESELOSTUS 1 (11) Heka Mellunkylä Vuokkiniemenkatu 21.03.2014 Mellunkylä 47298/1 Heka Mellunkylä Vuokkiniemenkatu Sijainti Tontti 47298 / 1 Vuokkiniemenkatu, Mellunkylä 00920 Helsinki Tontti on Kontulantien,

Lisätiedot

Oppikirja Kurssin sisältö Arviointiperusteet Suoritusjärjestys

Oppikirja Kurssin sisältö Arviointiperusteet Suoritusjärjestys Äidinkili ja kirjallisuus ÄI1 Kili, tkstit ja vuorovaikutus ÄI Oppikirja Kurssin sisältö Arvintiprustt Suoritusjärjstys Äidinkili ja kirjallisuus Käsikirja Kurssivihko 1 Kilnhuollon vihko rusvalmiuksin

Lisätiedot

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden

Lisätiedot

Faustmannin (1849) kiertoaikamalli on yksinkertaisin

Faustmannin (1849) kiertoaikamalli on yksinkertaisin Mtsätitn aikakauskirja 3/1999 Titn tori Olli Tahvonn Faustmannin kirtoaikamallista ja sn ylistyksistä m t a Johdanto Faustmannin (1849) kirtoaikamalli on yksinkrtaisin mahdollinn kuvaus taloudllissti thokkaasta

Lisätiedot

Mellunkylä 47295/1. Sijainti. Tontti. Asemakaava. Poikkeamispäätös. Ratkaisu HANKESELOSTUS 1 (11) Helsingin Asumisoikeus Oy / Vienanpuisto 21.03.

Mellunkylä 47295/1. Sijainti. Tontti. Asemakaava. Poikkeamispäätös. Ratkaisu HANKESELOSTUS 1 (11) Helsingin Asumisoikeus Oy / Vienanpuisto 21.03. HANKESELOSTUS 1 (11) Helsingin Asumisoikeus Oy / Vienanpuisto 21.03.2014 Mellunkylä 47295/1 Helsingin Asumisoikeus Oy / Vienanpuisto Sijainti Tontti 47295 / 1 Vienankatu, Mellunkylä 00920 Helsinki Tontti

Lisätiedot

Luento 7 Järjestelmien ylläpito

Luento 7 Järjestelmien ylläpito Luno 7 Järjslmin ylläpio Ahi Salo Tknillinn korkakoulu PL, 5 TKK Järjslmin ylläpidosa Priaallisia vaihohoja Uusiminn rplacmn Ennalahkäisvä huolo mainnanc Korjaaminn rpair ❶ Uusiminn Vioiun komponni korvaaan

Lisätiedot

2/09 Helsingin Akvaarioseura ry:n tiedotuslehtinen

2/09 Helsingin Akvaarioseura ry:n tiedotuslehtinen Palautusosoit: Hlsg Akvaariosura ry Etlän Hspriankatu 34, sisäpiha 00100 Hlski 2 KalalhtiNEN Hlsg Akvaariosura ry:n tidotuslhtn HELSINGIN AKVAARIOSEURAN TULEVIA TAPAHTUMIA Tapahtumat järjsttään tai kokoontumn

Lisätiedot

Variations on the Black-Scholes Model

Variations on the Black-Scholes Model Variations on th Black-Schols Mol Sovlltun matmatiikan jatko-opintosminaari 6.9 Koh-tuus maksaa osinkoja avoittna on tarkastlla tilantita, joissa B&S yhtälö i ol riittävä sllaisnaan (sim. option koh-tuus

Lisätiedot

Kuivausrumpu. Tørretumbler. fi, da - FI, DK. Käyttöohje. Brugsanvisning PT 8257 PT 8337 PT 8407 PT 8507 PT 8807. Lue ehdottomasti tämä käyttöohje

Kuivausrumpu. Tørretumbler. fi, da - FI, DK. Käyttöohje. Brugsanvisning PT 8257 PT 8337 PT 8407 PT 8507 PT 8807. Lue ehdottomasti tämä käyttöohje Käyttöohj Kuivausrumpu Brugsanvisning Tørrtumblr PT 8257 PT 8337 PT 8407 PT 8507 PT 8807 Lu hdottomasti tämä käyttöohj fi, da - FI, DK nnn konn asnnusta ja käyttöönottoa. Näin vältät mahdollist vahingot

Lisätiedot

METSÄTEHO ~ METSÄTEOLLISUUS 8/1993 YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISET ÖLJYT METSÄTÖISSÄ. Juha Rajamäki

METSÄTEHO ~ METSÄTEOLLISUUS 8/1993 YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISET ÖLJYT METSÄTÖISSÄ. Juha Rajamäki METSÄTEHO 8/1993 YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISET ÖLJYT METSÄTÖISSÄ Juha Rajamäki Ympäristönäkökohtin mrkitys puunhankinnassa on lwsvanut viim vuosina. Mtsäkonissa ja puutavara-autoissa käytttävin minraaliöljyjn

Lisätiedot

TUUSULAN PERHETUKIKESKUS

TUUSULAN PERHETUKIKESKUS TUUSULAN PERHETUKIKESKUS Päärakennus Koivukujan vastaanottokoti Kotorannan lastenkoti NÄKYMÄ TUUSULANJÄRVEN PUOLELTA RAKENTAMISEN JÄLKEEN Kotorannankuja 2 00430 Tuusula Nykyiset rakennukset: Päärakennus

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 1/2014 1 23.1.2014 29.1.2014. Pekkarinen Raija Sompa Mauri Wilhelms Pipsa 1-20 klo 16.30-19.20

JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 1/2014 1 23.1.2014 29.1.2014. Pekkarinen Raija Sompa Mauri Wilhelms Pipsa 1-20 klo 16.30-19.20 JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 1/2014 1 23.1.2014 KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA 29.1.2014 AIKA kskiviikkona 29.1.2014 klo 16.30-19.30 PAIKKA Tllrvonkatu 5, 2. krs nuvottluhuon JÄSENET/LÄSNÄ Varsinaist jäsnt

Lisätiedot

Läpivientien suunnittelu- ja asennusohje

Läpivientien suunnittelu- ja asennusohje Läpivintin suunnittlu- ja asnnusohj G-khyksn pulttaus sinärakntsn Lvystolranssi G-khys voiaan kiinnittää pulttaamalla. Kiinnitystapa on tällöin valittava sinärakntn mukaan. Lisäksi on huolhittava siitä,

Lisätiedot

Rautateiden henkilöliikenteen avaaminen kilpailulle

Rautateiden henkilöliikenteen avaaminen kilpailulle Rautatidn hnkilöliikntn avaaminn kilpailull Julkaisuja 21/2012 Liiknn- ja vistintäministriön visio Hyvinvointia ja kilpailukykyä hyvillä yhtyksillä toiminta-ajatus Liiknn- ja vistintäministriö distää västön

Lisätiedot

Teemu Jokinen ja Panu Laaksonen

Teemu Jokinen ja Panu Laaksonen 14.3.2009 Ida Fram Tmu Jokinn ja Panu Laaksonn Prämihnkatu 11, 00150 Hlsinki Otto Fram, Hlga Fram, Frans Fram, IDAdvrtising Muuttuvan maailman mainostoimistolta Markkinointi on markkinointia, thtiin sitä

Lisätiedot

ASUNTOTUOTANTOTOIMISTO 17.06.2013

ASUNTOTUOTANTOTOIMISTO 17.06.2013 HELSINGIN KAUPUNKI HANKESELOSTUS ASUNTOTUOTANTOTOIMISTO 17.06.2013 Helsingin asumisoikeus Oy Kivipari Sijainti ja tontti Kaupunginosa 4, kortteli 4129, tontti Kiviparintie a 00920 Helsinki Tontti on Kiviparintiellä,

Lisätiedot

Pesukone. fi, da - FI, DK. Käyttöohje PW 6107 PW 6137 PW 6167 PW 6207

Pesukone. fi, da - FI, DK. Käyttöohje PW 6107 PW 6137 PW 6167 PW 6207 Käyttöohj Psukon PW 6107 PW 6137 PW 6167 PW 6207 Lu hdottomasti tämä käyttöohj nnn konn asnnusta ja käyttöönottoa. Näin vältät mahdollist vahingot ja konsi rikkoontumisn. fi, da - FI, DK M.-Nr. 09 105

Lisätiedot

Yhteysopas. Windows-ohjeet paikallisesti liitettyä tulostinta varten. Mitä paikallinen tulostaminen on? Ohjelmiston asentaminen CD-levyltä

Yhteysopas. Windows-ohjeet paikallisesti liitettyä tulostinta varten. Mitä paikallinen tulostaminen on? Ohjelmiston asentaminen CD-levyltä Yhtysopas Sivu 1/6 Yhtysopas Winows-ohjt paikallissti liitttyä tulostinta vartn Huomautus: Kun asnnat paikallissti liitttyä tulostinta, ja Ohjlmisto ja käyttöoppaat -CD-lvy i tu käyttöjärjstlmää, käytä

Lisätiedot

Kaavoitus- ja mittaustoimi 9.5.2016. Ikaalisten kaupungin myytäviä YRITYSTONTTEJA

Kaavoitus- ja mittaustoimi 9.5.2016. Ikaalisten kaupungin myytäviä YRITYSTONTTEJA Kaavoitus- ja mittaustoimi 9.5.2016 Ikaalisten kaupungin myytäviä YRITYSTONTTEJA Arvoisa yritystontista kiinnostunut! Tässä esitteessä esittelemme Sinulle varattavissa ja myynnissä olevia Ikaalisten kaupungin

Lisätiedot

KAAVASELOSTUS. Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle

KAAVASELOSTUS. Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle KAAVASELOSTUS Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan laitos Ympäristöteknologian koulutusohjelma Miljöösuunnittelun suuntautumisvaihtoehto

Lisätiedot

Sisältö. Yliopistoista valmistuneiden alueellinen sijoittuminen. Aineisto. Lähtökohdat tutkimukselle

Sisältö. Yliopistoista valmistuneiden alueellinen sijoittuminen. Aineisto. Lähtökohdat tutkimukselle Sisältö Yliopistoista valmistuneiden alueellinen sijoittuminen Heli Kurikka Tutkija 1. Taustaa 2. Yliopistojen ryhmittely 3. Valmistuneiden alueellisen sijoittumisen piirteitä eri yliopistoista eri aloilta

Lisätiedot

Sijainti ja alue. saakka.

Sijainti ja alue. saakka. Sijainti ja alue Sijainti Kemi on noin 22.400 asukkaan kaupunki, joka sijaitsee Perämeren rannalla noin 110 km Oulusta pohjoiseen ja noin 120 km Rovaniemeltä lounaaseen. Kemin naapurikuntia ovat mm. Keminmaa,

Lisätiedot

KIINTEISTÖ REVONTULENTIE 9, 02100 ESPOO

KIINTEISTÖ REVONTULENTIE 9, 02100 ESPOO , 02100 ESPOO ESPOON TAPIOLASSA Historiallisesti merkittävä rakennus on keskeiselle paikalla Tapiolan keskustan välittömässä läheisyydessä. Puistomaisessa ympäristössä sijaitseva kiinteistö liittyy saumattomasti

Lisätiedot

www.karhulanteollisuuspuisto.fi TOIMITILAT

www.karhulanteollisuuspuisto.fi TOIMITILAT T U L E V A I S U U S V A N K A L L A P O H J A L L A www.karhulanteollisuuspuisto.fi TOIMITILAT PALVELUT laajasti erilaisia teollisuus- ja tukipalveluita synergiaa esimerkiksi logistiikassa sekä turvallisuus-

Lisätiedot

1:1000 1596. 2443 m2. 2514 m2. 2678 m2 MITTAKAAVA ASEMAKAAVA MUODOSTUMINEN

1:1000 1596. 2443 m2. 2514 m2. 2678 m2 MITTAKAAVA ASEMAKAAVA MUODOSTUMINEN ntie Kettuvaa Tiluskaari Pihaportintie Lypsytarha Lohkotie Palstatie Ahorannantie Aholaidantie Pikkutilantie Saviahonkatu Peltotilkuntie AKR AKR W 7 8 9 0 as s as as as as as as as as e=0. e=0. TONTTIJAKOLASKELMA

Lisätiedot

Kaavoitus- ja mittaustoimi 22.1.2016. Ikaalisten kaupungin myytäviä YRITYSTONTTEJA 2016

Kaavoitus- ja mittaustoimi 22.1.2016. Ikaalisten kaupungin myytäviä YRITYSTONTTEJA 2016 Kaavoitus- ja mittaustoimi 22.1.2016 Ikaalisten kaupungin myytäviä YRITYSTONTTEJA 2016 Arvoisa yritystontista kiinnostunut! Tässä esitteessä esittelemme Sinulle varattavissa ja myynnissä olevia Ikaalisten

Lisätiedot

18. SIPOREX-VAAKAELEMENTTISEINÄN SUUNNITTELU

18. SIPOREX-VAAKAELEMENTTISEINÄN SUUNNITTELU E 18. SIPOREX-VAAKAELEMENTTISEINÄN SUUNNITTELU 18.1 Rakntllinn suunnittlu Kuormaluokka Siporx-vaakasinälmntit mitoittaan ylnsä vaakasuorall kuormall (usimmitn tuulikuormall) yksiaukkoisna palkkina. Valmistaja

Lisätiedot

6 Hypertekstin rakenne ja navigointi

6 Hypertekstin rakenne ja navigointi 6 Hyprtkstin raknn ja navigointi Hyprtkstin prusraknn on vrkko li graafi Laajnntaan näkökulmaa WWW:stä ylisn hyprtkstin suuntaan. Hyprmiasta ja hyprtkstistä puhuttassa on hyvä huomata, ttä samoja trmjä

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Liite 1 PUDASJÄRVEN KAUPUNKI KORPISEN KYLÄ Tila 5:22 Valola Jurakkajärven ranta-asemakaavan laatiminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.9.2010 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAAN PÄIVITETTY

Lisätiedot

Jotta rakentaminen ja sen ylläpitäminen onnistuu Junkohalli Oy:n voimin seuraavat 22 vuotta, esitämme että

Jotta rakentaminen ja sen ylläpitäminen onnistuu Junkohalli Oy:n voimin seuraavat 22 vuotta, esitämme että 1 Junkohlli Oy ESITYS KEI AREENA Titoktu 6 94600 Kmi ri.vinionp@junkohlli.fi 03.06.2013 p. 040 757 7124 Kmin Kupunginhllitu Kupunginjohtj Tro Niinn ESITYS KEI AREENA Junkohlli Oy:llä on hlu j vlmiu rknt

Lisätiedot

Osanottajatodistus/Matkalippu

Osanottajatodistus/Matkalippu Sivu 1 (6) Tämä on lntolippunn Valri Wårvik Varausnumro 47533280 Varauspäivä 08.01.2013 Asiakirja luotu 08.01.2013 20:35 Varattu TJÄREBORG INTERNET-08 Puhlin 03 03 80 80 Intrnt Tjärborg.fi Mnomatka Lähtöaika

Lisätiedot

VT 265 www.whirlpool.com

VT 265 www.whirlpool.com VT 265.hirlpool.com 1 ASENNUS ENNEN VERKKOVIRTAKYTKENTÄÄ TARKISTA, ETTÄ ARVOKILPEEN MERKITTY JÄNNITE vastaa asuntosi jännitttä. ÄLÄ POISTA UUNIN SIVUSEINÄLLÄ SIJAITSEVIA suojalvyjä. Niidn tarkoitus on

Lisätiedot

Jämijärvi Lauttakankaan tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014

Jämijärvi Lauttakankaan tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 Jämijärvi Lauttakankaan tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 Tiina Vasko 2014 Satakunnan Museo SISÄLLYSLUETTELO Yleiskartat 2 kpl Arkisto ja rekisteritiedot Tiivistelmä 1.

Lisätiedot

SUUNNITELMA MUHOKSEN KUNNAN LIIKUNTAPAIKKOJEN PARANTAMISEKSI 2013

SUUNNITELMA MUHOKSEN KUNNAN LIIKUNTAPAIKKOJEN PARANTAMISEKSI 2013 SUUNNITELM MUHOKSEN KUNNN LIIKUNTPIKKOJEN PRNTMISEKSI 2013 Tämän uunnitlman tarkoitukna on kartoittaa Muhokn kunnan liikuntapaikkojn kunto ja ittää parannukinoja. Liäki ill ottaan muutamia uuia lajja ja

Lisätiedot

SAATTOLIIKENNE. pikku taksit 107.02 AITA. taksin odotus 107.18. Koulu. Alaluokkien piha-alue. Lappset 142019M. urakka-alue / työmaa.

SAATTOLIIKENNE. pikku taksit 107.02 AITA. taksin odotus 107.18. Koulu. Alaluokkien piha-alue. Lappset 142019M. urakka-alue / työmaa. 106.53 12444 alolaitos 106.11 SAATTOLIIKENNE Hiekkatekonurmi AITA pikku taksit 107.02 taksin odotus 106.90 107.30 107.18 urakka-alue Koulu 12 000 106.22 1819 106.586 Nykyinen virastotalo Lappset 020414M

Lisätiedot

33254 Luutnantinpolku 2, 00410 Helsinki 00550 Helsinki. Asemakaava on vahvistettu 14.02.2012.

33254 Luutnantinpolku 2, 00410 Helsinki 00550 Helsinki. Asemakaava on vahvistettu 14.02.2012. Haso Luutnantinpolku Luonnokset 04.05.2015 Sijainti Tontti 33254 Luutnantinpolku 2, 00410 Helsinki 00550 Helsinki Tontti sijaitsee Malminkartanon rautatieaseman läheisyydessä ja se rajautuu lännestä junarataan.

Lisätiedot

KANKAAN PIIPPURANTA / JYVÄSKYLÄN KANKAAN ENTISEN TEHDASALUEEN ALOITUSKORTTELIEN ARKKITEHTUURIKILPAILU " o h o i! " 1/5

KANKAAN PIIPPURANTA / JYVÄSKYLÄN KANKAAN ENTISEN TEHDASALUEEN ALOITUSKORTTELIEN ARKKITEHTUURIKILPAILU  o h o i!  1/5 o h o i! rakennukset ja kaupunkikuva ankaan tehdasalueen aloituskorttelit sijoittuvat alueen sydämen, vanhan tehdasrakennuksen ympärille. Tehtaan mittakaava ja materiaalimaailma toistuu asuinkortteleiden

Lisätiedot

KIRKONVARKAUS Kuin koru Saimaansivulla. Talot tonttien mukaisesti. Laatu- ja ympäristöohje

KIRKONVARKAUS Kuin koru Saimaansivulla. Talot tonttien mukaisesti. Laatu- ja ympäristöohje Talot tonttien mukaisesti Laatu- ja ympäristöohje KIRKONVARKAUS Pursialasta lin Mikkeustasta k s e k Anttolasta Venesatama enk atu Rantareitti Jokaiselle Kirkonvarkauden asuntomessualueen osalle Suomi,

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee n. 1 km Turengin keskustan länsipuolella ja rajoittuu Pyhämäentiehen ja Sairaalantiehen. KAAVAMUUTOKSEN TARKOITUS Kunnanhallitus

Lisätiedot

UURAISTEN KUNTA, OSAYLEISKAAVA-ALUE. SELVITYS LEPAKOIDEN LEVÄHDYS- JA LISÄÄNTYMSPAIKOISTA

UURAISTEN KUNTA, OSAYLEISKAAVA-ALUE. SELVITYS LEPAKOIDEN LEVÄHDYS- JA LISÄÄNTYMSPAIKOISTA UURAISEN KUNA, OSAYLEISKAAA-ALUE. SELIYS LEPAKOIDEN LEÄHDYS- JA LISÄÄNYSPAIKOISA.. ia Rahinantti . austaa Uuraistn kunnassa on käynnistynyt osayliskaavan laadinta kunnan kskustan ympäristöön. aankäyttö-

Lisätiedot

LIIKENNEPOLTTOAINEEKSI TARKOITETTU OHRAETANOLI, SUOMEN OHRAMARKKINAT JA ILMASTONMUUTOS

LIIKENNEPOLTTOAINEEKSI TARKOITETTU OHRAETANOLI, SUOMEN OHRAMARKKINAT JA ILMASTONMUUTOS LIIKENNEPOLTTOAINEEKSI TARKOITETTU OHRAETANOLI, SUOMEN OHRAMARKKINAT JA ILMASTONMUUTOS Maistrin tutkilma Jaakko Rinn Op. nro: 075487 Hlsingin yliopisto Taloustitn laitos Ympäristökonomia Joulukuu 2007

Lisätiedot

AS OY MINNA CANTHINKATU 11 EHDOTUSVAIHEEN HAVAINNEAINEISTO 28.5.2015 SELOSTUS

AS OY MINNA CANTHINKATU 11 EHDOTUSVAIHEEN HAVAINNEAINEISTO 28.5.2015 SELOSTUS OY MINNA CANTHINKATU 11 EHDOTUSVAIHEEN HAVAINNEAINEISTO 8.5.015 SELOSTUS Ehdotuksessa olevaa kadunvarsirakennusta korotetaan yhdellä kadunpuolelta sisäänvedetyllä kerroksella ja nykyisen Sepänkadun varrella

Lisätiedot

Talousmatematiikan perusteet, ORMS1030

Talousmatematiikan perusteet, ORMS1030 Tamprn ksäyliopisto, 2015-2016 Talousmatmatiikan prustt, ORMS1030 1. väliko, (ti 15.12.2015) Ratkais 3 thtävää. Kokssa saa olla mukana laskin (myös graafinn laskin on sallittu) ja taulukkokirja (MAOL tai

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 64

Espoon kaupunki Pöytäkirja 64 01.06.2015 Sivu 1 / 1 1684/10.00.02/2012 24 10.3.2014 64 Suunnitteluvarauksen jatkaminen Karakallion Huolto Oy:lle Karakalliosta korttelin laajennuksen ja käyttötarkoituksen muuttamisen sekä uuden huoltorakennuksen

Lisätiedot

Kokkokankaan hautausmaa

Kokkokankaan hautausmaa Kokkokankaan hautausmaa Havainnekuvia hautausmaa-alueesta 31.05.2012 Kaupunginosa / Kylä Kortteli / Tila Tontti / Rno Viranomaisten merkintöjä Kokkokangas 15134 1506/1, 2 ja 3 Rakennustoimenpide Piirustuslaji

Lisätiedot

Liittyminen ja vapautuminen vesihuoltoyhtymästä ja vesihuolto-osuuskunnan perustaminen

Liittyminen ja vapautuminen vesihuoltoyhtymästä ja vesihuolto-osuuskunnan perustaminen Liittyminen ja vapautuminen vesihuoltoyhtymästä ja vesihuolto-osuuskunnan perustaminen Johanna Kallio, Suomen ympäristökeskus Jätevesineuvojien koulutus, 22.5.2015 Aiheita Vesihuoltolaki Viemäristä vapautukset,

Lisätiedot

KORJAUSRAKENTAMISEN EXCURSIO, 10.-12.02.2014 BERLIINI

KORJAUSRAKENTAMISEN EXCURSIO, 10.-12.02.2014 BERLIINI O S A L L I S T U J A T : O U L U N K A U P U N G I N R A K E N N U S V A L V O N T A : M A R K K U H I E N O N E N, J U H A J Ä R V E N P Ä Ä J A T O M M I R I I P P A O U L U N T I L A K E S K U S :

Lisätiedot

LUONNONLÄHEISTÄ JA RAUHALLISTA ASUMISTA SAIMAAN ÄÄRELLÄ

LUONNONLÄHEISTÄ JA RAUHALLISTA ASUMISTA SAIMAAN ÄÄRELLÄ 1.5.2012 TAIPALSAAREN KUNTA RAKENTAMISTAPAOHJE PAPPILANNIEMEN ASUNTOALUE LUONNONLÄHEISTÄ JA RAUHALLISTA ASUMISTA SAIMAAN ÄÄRELLÄ Pappilanniemi tarjoaa laadukkaan ympäristön asumiselle. Vaihtelevat maastonmuodot

Lisätiedot

MYYTÄVÄNÄ KEHITYSKIINTEISTÖ KAARTIN MANEESI KASARMIKATU 15, 00130 HELSINKI

MYYTÄVÄNÄ KEHITYSKIINTEISTÖ KAARTIN MANEESI KASARMIKATU 15, 00130 HELSINKI MYYTÄVÄNÄ KEHITYSKIINTEISTÖ KAARTIN MANEESI KASARMIKATU 15, 00130 HELSINKI SISÄLLYSLUETTELO Sijainti 3 Perustietoa kohteesta 4 Kaavatilanteesta 5 Perustietoa rakennuksesta 6 Sotamuseo 7 1. Kerros 8 2.

Lisätiedot

CCC CO-CREATION CENTER LINNANMAAN KAMPUS, OULU

CCC CO-CREATION CENTER LINNANMAAN KAMPUS, OULU CO-CREATION CENTER LINNANMAAN KAMPUS, OULU 8.8.2014 Toimistoalueen käytävä (arkkitehdin näkemys) CO-CREATION CENTER Co-Creation Center sijaitsee noin viisi kilometriä Oulun keskustan pohjoispuolella Linnanmaalla,

Lisätiedot

MYYDÄÄN. Monien mahdollisuuksien kiinteistöt Metsäkouluntiellä Sanginsuussa Oulujoen varrella

MYYDÄÄN. Monien mahdollisuuksien kiinteistöt Metsäkouluntiellä Sanginsuussa Oulujoen varrella MYYDÄÄN Monien mahdollisuuksien kiinteistöt Metsäkouluntiellä Sanginsuussa Oulujoen varrella - Kolme oppilaitosrakennusta - Viisi oppilasasuntolarakennusta - Yksi kurssiasuntolarakennus - Yksi neljäasuntoinen

Lisätiedot

Janakkalan kunta Turenki 5.9.2013

Janakkalan kunta Turenki 5.9.2013 1 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee n. 1 km Turengin keskustan länsipuolella ja rajoittuu Pyhämäentiehen ja Sairaalantiehen. KAAVAMUUTOKSEN TARKOITUS Valtuusto on 10.6.2013 60 hyväksynyt talouden tasapainottamisohjelman.

Lisätiedot

Sijoituskohde Toimistokiinteistö Voimalaitoksentie 50, 29200 Harjavalta. 18.6.2015 Luottamuksellinen 1

Sijoituskohde Toimistokiinteistö Voimalaitoksentie 50, 29200 Harjavalta. 18.6.2015 Luottamuksellinen 1 Sijoituskohde Toimistokiinteistö Voimalaitoksentie 50, 29200 Harjavalta 18.6.2015 Luottamuksellinen 1 Sijainti Osoite Alue Voimalaitoksentie 50, 29200 Harjavalta Kohde sijaitsee Nakkilan kunnassa Harjavallan

Lisätiedot

www.karhulanteollisuuspuisto.fi TOIMITILAT

www.karhulanteollisuuspuisto.fi TOIMITILAT T U L E V A I S U U S V A N K A L L A P O H J A L L A www.karhulanteollisuuspuisto.fi TOIMITILAT PALVELUT laajasti erilaisia teollisuus- ja tukipalveluita synergiaa esimerkiksi logistiikassa sekä turvallisuus-

Lisätiedot

Kesä tulee, onko autosi valmis tien päälle?

Kesä tulee, onko autosi valmis tien päälle? Ksä tul, onko autosi valmis tin pääll? Varaa Ford M rkkihuolto, saat KAUPA N PÄÄLLE Ford-frisb golf puttrin* Ford Mrkkihuolto pitää autosi kunnossa. Alkupräisosiin ja ammattitaitoon voit luottaa. Lu lisää

Lisätiedot

Oppikirja Kurssin sisältö Arviointiperusteet Suoritusjärjestys

Oppikirja Kurssin sisältö Arviointiperusteet Suoritusjärjestys Äidinkili ja kirjallisuus uäi1 Tkstit ja vuorovaikutus uäi2 Kili, kulttuuri ja idntittti ÄI uäi3 Kirjallisuudn kinoja ja tulkintaa ÄI3 Kirjallisuudn kinoja ja tulkintaa ÄI4 Tkstit ja vaikuttaminn ÄI5 Tkstit,

Lisätiedot

KERAVAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJAN OTE N:o 4/2015 Kaupunkikehitysjaosto

KERAVAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJAN OTE N:o 4/2015 Kaupunkikehitysjaosto Dnro KH/KV: 870 /2014 34 KURJENMETSÄ (2308), ASEMAKAAVAN MUUTOS 11.3.2015/18 20.5.2015/34 Kkj. 18 Asemakaava muutos koskee 1. Kalevan kaupunginosan korttelia 600 sekä puistoaluetta (VP). Asemakaavamuutoksen

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNKI Maankäyttö- ja ympäristötoimi Kaupunkisuunnittelu 27.4.2011

VANTAAN KAUPUNKI Maankäyttö- ja ympäristötoimi Kaupunkisuunnittelu 27.4.2011 ANTAAN KAUPUNKI Maankäyttö- ja ympäristötoimi Kaupunkisuunnittelu 27.4.2011 Maanomistaja / rajanaapuri Asukkaat ja työntekijät iranomaiset ja yhteisöt iite: Ilmoitus asemakaavamuutoksen viitesuunnitelman

Lisätiedot

KERAVAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJAN OTE N:o 4/2015 Kaupunkikehitysjaosto

KERAVAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJAN OTE N:o 4/2015 Kaupunkikehitysjaosto Dnro KH/KV: 345 /2015 35 KERCA V (2301) ASEMAKAAVAN MUUTOS 20.5.2015/35 Kkj. 35 Asemakaavan muutosalue sijaitsee 9. Alikeravan kaupunginosassa, noin 3 km:n etäisyydellä kaupungin keskustasta etelään, Kercan

Lisätiedot

Asumisoikeusyhdistys ALPPIKYLÄ REPPUKATU 4-6. Suomen Omakoti. Esitteen kuvat: POOK Arkkitehtitoimisto oy

Asumisoikeusyhdistys ALPPIKYLÄ REPPUKATU 4-6. Suomen Omakoti. Esitteen kuvat: POOK Arkkitehtitoimisto oy Asumisoikeusyhdistys Suomen Omakoti Esitteen kuvat: POOK Arkkitehtitoimisto oy ALPPIKYLÄ REPPUKATU 4-6 Esite 03 2016 Arkkitehdin näkemys: mittasuhteet, materiaalit, kodinkoneet eivät välttämättä vastaa

Lisätiedot