SY-KESKUSTELUALOITTEITA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SY-KESKUSTELUALOITTEITA"

Transkriptio

1 SY-KESKUSTELUALOITTEITA YRITTÄJÄKSI RYHTYMISEN TALOUDELLISET KANNUSTIMET Pasi Holm* *Kiitän Risto Suomista tutkimusidasta skä häntä, Anna Lundnia ja Sppo Toivosta kommntista. Tutkimuksssa sittyt väittämät ivät välttämättä vastaa Suomn Yrittäjin näkmyksiä. Suomn Yrittäjät Hlsinki 2000

2 2 Sisällys Tiivistlmä 1. Johdanto 2. Yrittäjyys Suomssa 3. Empiirisiä tutkimuksia yrittäjäksi ryhtymisstä 3.1 Yksilötason tkijät 3.2 Kansantaloudn tkijät 3.3 Mitä tutkimuksista opitaan 4. Yrittäjäksi ryhtymisn taloudllist kannustimt 4.1 Esimrkkilasklmia yrittäjyydn kynnysansioista 5. Kannustinlasklmin politiikkaimplikaatiot 5.1 Prusmallin tulmat 5.2 Kannustimt ja liikvaihto 5.3 Yrittäjin ja palkansaajin tulojakauma 5.4 Yksityinn palvlutuotanto 5.5 Yrittäjäkoulutus 6 Yhtnvto Lähtt Liittt: Yrittäjyyskannustimn arvioiminn

3 Yrityksn liikvaihtovaatimus 3

4 4 Tiivistlmä Työsuhdurin ja yrittäjäurin kannattavuudn vrtailu osoittaa, tti taloudllisilla tkijöillä yksin voida arvioida yrittäjäuran haluttavuutta. Yrittäjäksi ryhdytään, vaikka varsin monssa tapauksssa hnkilön olisi saatava yrittäjänä lähs 50 prosnttia suurmmat vuositulot kuin palkansaajana, jotta hänn yrittäjäuransa odotttu taloudllinn kannattavuus vastaisi työsuhduran taloudllista kannattavuutta. Yrittäjäuran kannustimt ovat kuitbkin jäänt Suomssa jälkn palkkauran kannustimista Tutkimuksssa on arvioitu yrittäjäksi ryhtymisn taloudllisia kannustimia vrtaamalla toisiinsa yrittäjäuran ja työsuhduran taloudllista kannattavuutta skä tarkastltu sitä, mitkä tkijät vaikuttavat urin kannattavuutn. Koska työllisyydn parantaminn ja taloudllinn khitys vaatii uusia pk-yrityksiä, julkisn sktorin toimnpitillä on pystyttävä aikaismpaa nmmän vaikuttamaan yrittämisn toimintadllytyksiin ja yrittäjäuran taloudllisiin kannustimiin. Yrityksn prustamiskustannuksia alntavilla toimnpitillä, yrityksn mnstymismahdollisuuksia lisäävillä toimnpitillä, yrityksn konkurssiriskiä ja yrittäjän konkurssikustannuksia vähntävillä toimnpitillä ja yrityksn ralisoinnista saadun arvonnousun vrotusta alntamalla voidaan parantaa yrittäjäuran kannustavuutta. Yrittäjäksi ryhtymisn kannustavuutta voidaan lisätä myös muilla kuin puhtaasti taloudllisilla kannustimilla. Koko yrittäjäuraan liittyvän konkurssitodnnäköisyydn lisääntyminn 10 prosnttiyksiköllä lisää yrittäjän vuositulovaatimusta noin 7 prosntilla, jotta yrittäjäura ja työsuhdura säilyisivät taloudllissti yhtä kannattavina. Yrityksn prustamiskustannustn lisääntyminn markalla lisää yrittäjän vuositulovaatimusta rilulla noin 5 prosntilla, jotta yrittäjäura ja työsuhdura säilyisivät taloudllissti yhtä kannattavina. Esimrkkinä konkrttisista yrittäjyyttä lisäävistä toimnpitistä on yrittäjän työttömyysturvatuuksin yhdnmukaistaminn palkansaajan työttömyysturvatuuksin kanssa. Yrittäjätulon nykyinn jakaminn pääomatulo-osaan ja ansiotulo-osaan aihuttaa monill pinituloisill ammatinharjoittajill ankaramman vrorasituksn kuin vastaavatuloisill palkansaajill. Jos all markkaa ansaitsva yrittäjä saisi muuttaa pääomatulo-osansa ansiotulo-osaksi, hänn vrotuksnsa vastaisi palkansaajan vrotusta. Saadaksn yrittäjätulonsa yrittäjän on pystyttävä myymään tuottnsa markkinoill. Palvlualoilla liikvaihdon pitää olla noin kaksi krtaa suurmpi kuin yrittäjätulon. Tollisuudssa liikvaihtovaatimus on pk-yrityksissä noin viisi krtaa yrittäjätuloa suurmpi. Yrittäjyydn lisäämisksi pk-yritystn markkinoita on pyrittävä kasvattamaan ja kustannuksia pyrittävä alntamaan. Kskisiä näihin vaikuttavia julkisn vallan toimnpititä ovat julkisn sktorin palvlutuotannon vähntäminn ja työnantajan sivukulujn alntaminn. Yrittäjyydn ja pk-yritystn arvostus on Suomssa noussut nopasti 1990-luvun aikana. Eräs kskinn syy tähän on ollut 1990-luvun alun syvä taloudllinn lama. Taloudllissta lamasta toipuminn ja työllisyydn paranminn on tapahtunut Nokian kasvun ohlla pkyritystn toimsta. Markkinoidn globalisoituminn ja syvnvä Euroopan taloudllinn intgraatio tulvat mrkitsmään yrittäjyydn ja pk-yritystn yhtiskunnallisn roolin kasvua. Taloudllistn khitystrndin prustlla pk-yritystn markkinat tulvat kasvamaan tulvina vuosina. S, pystyvätkö suomalaist yritykst kasvamaan markkinoidn myötä ja syntyykö uusia yrityksiä, on kskistä työllisyydn ja taloudllisn kasvun kannalta.

5 5 1. Johdanto Yrittäjyydn ja pk-yritystn arvostus on Suomssa noussut nopasti 1990-luvun aikana. Eräs kskinn syy tähän on ollut 1990-luvun alun syvä taloudllinn lama. Taloudllissta lamasta toipuminn ja työllisyydn paranminn on tapahtunut Nokian kasvun ohlla pkyritystn toimsta. Markkinoidn globalisoituminn ja syvnvä Euroopan taloudllinn intgraatio tulvat mrkitsmään yrittäjyydn ja pk-yritystn yhtiskunnallisn roolin kasvua. Markkinoidn globalisoituminn lisää suuryritystn tarvtta kskittää toimintojaan ydinaluilln. Tämä mrkits yritysosin ulkoistamista ja uusin pk-yritystn syntymistä. Suuryritystn Pohjoismaistn fuusioidn jatkuminn ja yritystn urooppalaistn fuusioidn lisääntyminn jättävät paikallisill pk-yrityksill markkinoita. Tutkimustn mukaan toimiva pk-yritystn muodostama alihankintavrkosto on myös kskissti suuryritystn tuotantolaitostn sijoittamispäätöksiin vaikuttava tkijä. Yksityistä liik-lämää palvlva toiminta on jo usan vuodn ajan kasvanut kskimääräistä kasvua nopammin. Tämä khitystrndi tul jatkumaan. Euroopan taloudllisn intgraation myötä vrokilpailu ja/tai vrotuksn harmonisointipaint mrkitsvät julkisn sktorin kansantuotosuudn pinnmistä. Julkisn sktorin palvlutuotanto tul korvautumaan nnvässä määrin yksityisn sktorin palvlutuotannolla. Lisääntyvä ja aikaismpaa huomattavasti varakkaampi ja parmpituloinn läkläisvästö lisäävät hnkilökohtaistn palvlujn markkinoita. Yksityisn sktorin osuus hnkilökohtaistn trvys- ja sosiaalipalvlujn markkinoista on kansainvälissti rittäin alhainn. Taloudllistn khitystrndin prustlla pk-yritystn markkinat tulvat kasvamaan tulvina vuosina. S, pystyvätkö suomalaist yritykst kasvamaan markkinoidn myötä ja syntyykö uusia yrityksiä, on kskistä työllisyydn ja taloudllisn kasvun kannalta. Kansainvälisn vrtailun prustlla Suomssa on suhtllisn vähän pk-yrityksiä. Suomn kansantaloudssa on rakntita, jotka pitävät yritystn määrää alhaisna ja jotka hidastavat pk-yritystn kasvua. Yhtiskunnallisn mrkityksn kasvun myötä yrittäjyytn ja pk-yrityksiin liittyvä tutkimustoiminta on lisääntynyt. Printisn kvalitatiivisn, yrittäjyydn ja pk-yritystn toiminnan kartoittamisn ja kuvaamisn liittyvän tutkimuksn rinnall on noussut kvantitatiivinn tutkimus. Pyrkimyksnä on arvioida, kuinka simrkiksi rilaist julkisn vallan toimnpitt ja kansantaloudn raknn vaikuttavat yrittäjäksi ryhtymisn ja pkyritystn kasvuun. Tässä kvantitatiivisn tutkimusottsn prustuvassa tutkimuksssa arvioidaan yrittäjäksi ryhtymisn taloudllisia kannustimia. Tutkimuksssa arvioidaan yrittäjäuran ja työsuhduran taloudllista kannattavuutta ja sitä, mitkä tkijät vaikuttavat urin kannattavuutn. Taloudllist kannustimt ivät kuitnkaan yksin vaikuta yrittäjäksi ryhtymisn. Niidn ohlla yrittäjyydssä arvosttaan valinnan vapautta, itsnsä totuttaminsta ja yksilöllisyyttä. Iso-Britanian ja USA:n ainistolla thdyn tutkimuksn (Blanchflor ja Osald, 1998)

6 6 mukaan yrittäjät ovat tyytyväismpiä lämäänsä kuin työntkijät. Kansainvälisissä tutkimuksissa on myös havaittu ihmistn toiv toimia yrittäjänä. Jos ihmist valitsisivat tai voisivat valita yrittäjäksi ryhtymisn kyslytutkimuksissa ilmaisminsa toividn mukaissti, yrittäjin osuus työvoimasta olisi rilut kolm krtaa nykyistä suurmpi (Blanchflor ja Osald, 1998). Yrittäjäksi ryhtymisn taloudllisia kannustimia arvioidaan yrittäjyydn kynnysansion avulla. Yrittäjyydn kynnysansio määritllään sllaisna bruttovuosiansiona, joka takaa yksilöll yrittäjänä saman odottun tulovirran tarkastluhorisontilla kuin hänn ollssaan palkansaajana. Yrittäjyydn kynnysansio on riippuvainn yksilön vaihtohtoispalkasta, yrityksn prustamiskustannuksista, yrityksn konkurssitodnnäköisyydstä ja yrityksn arvonnousun saantitodnnäköisyydstä. Lisäksi palkansaajan ja yrittäjän vrotus ja sosiaaliturva vaikuttavat yrittäjäksi ryhtymisn kynnysansioon. Mitä parmman taloudllisn uran työsuhtssa voi saavuttaa, sitä korkampi on yrittäjäksi ryhtymisn kynnysansio li sitä hikompi on palkansaajan kannustin yrittäjäksi ryhtymisn. Empiirisn tutkimuksn mukaan yrittäjin suhtllisn matalaan määrään Suomssa on syynä rityissti palkansaajin vähäinn halu yrittäjäksi ryhtymisn. Tässä tutkimuksssa johdttava yrittäjäksi ryhtymisn kynnysansio korostaa kannustimin mrkitystä yrittäjäksi ryhtymisn. Varsin monssa tapauksssa hnkilön on saatava yrittäjänä noin 50 prosnttia suurmman vuositulot kuin palkansaajana, jotta hänn odotttu yrittäjäuran taloudllinn hyöty vastaisi työsuhduran taloudllista hyötyä. Julkisn sktorin toimnpitillä, joilla alnntaan yrityksn prustamiskustannuksia, vähnntään yrityksn konkurssiriskiä ja paranntaan yrityksn mnstymismahdollisuuksia, voidaan lisätä yrittäjäksi ryhtymisn kannustimia. Palkansaajan, työttömän ja yrittäjän tuloihin vaikuttavin tkijöidn lisäksi analyysin avulla voidaan arvioida usidn kansantaloudllsistn tkijöidn vaikutuksia yrittäjyytn. Työnantajan sivukuluja alntamalla ja työvoimakustannustn joustavuutta lisäämällä skä yksityisn palvlutuotannon markkinoita kasvattamalla voidaan lisätä yrittäjyyttä. Tulorojn vaikutusta yrittäjyytn tarkastltassa täytyy rottaa toisistaan työttömin, palkansaajin ja yrittäjin tulojakauma. Koska yrittäjäksi ryhtymisn kannustimia analysoitassa tarkastllaan työuran valintaa, tulonjakoa täytyy tarkastlla työmarkkina-asman mukaan jaotltuna. Palkkarojn kasvu lisää työuran kannustavuutta ja vähntää varsinkin korkasti koulutttujn kannustimia ryhtyä yrittäjiksi. Tutkimus rakntuu suraavasti. Luvussa 1 tarkastllaan Suomn yrittäjyysaktivitttia ja luvussa 3 käydään läpi yrittäjäksi ryhtymistä käsittlviä tutkimuksia. Yrittäjäksi ryhtymisn kannustimia arvioidaan luvussa 4 ja analyysin poltiikkasuosituksia luvussa 5. Yhtnvto päättää artikklin. 2. Yrittäjyys Suomssa

7 7 Vuonna 1997 Suomssa oli yritystä. Mikroyritystn, joidn työntkijöidn lukumäärä on yhdstä yhdksään, osuus yrityksistä oli 93,8 prosnttia. Vuonna 1997 Yritykst työllistivät 1,3 miljoonaa työntkijää. Yrityksissä työskntli työntkijöidn lisäksi noin yrittäjää. Mikroyritystn osuus työntkijöistä oli 26 prosnttia. Mikroyritykst työllistivät noin työntkijää ja noin yrittäjää. Vuodsta 1986 vuotn 1997 mikroyritystn lukumääärä on kasvanut rilulla 30 prosntilla. Laman pohjasta vuodsta 1993 mikroyritystn lukumääärä on kasvanut 15 prosntilla. Lama vähnsi mikroyritystn lukumäärää lähs 10 prosntilla. Yritykst jakaantuvat pääosin viitn ri toimialaan. Palvlualalla toimivin yritystn osuus yrityksistä on noin 36 prosnttia. Kaupan osuus yrityksistä on noin 28 prosnttia. Rakntamisn ja tollisuudn osuus on rilut 12 prosntti. Liiknnsktorissa toimivin yritystn osuus on vajaat 11 prosnttia. Himan all 5 prosnttia yrityksistä toimii muilla aloilla. Euroopan unionin kansalaistn työolotutkimuksn mukaan 9 prosnttia Suomn työvoimasta on yrittäjiä tai muutn itsnsä työllistänitä (katso taulukko 1). Suomssa itsnsä työllistänidn osuus on 4 prosnttiyksikköä alhaismpi kuin 15 Euroopan Unionin jäsnmaassa ja Norjassa kskimäärin. Kaikkin suurinta itsnsä työllistänidn osuus on välimrn maissa, Iso-Britanniassa ja Irlannissa. Alhaisinta itsnsä työllitänidn osuus on pohjoismaissa ja Ranskassa. Europaan Unionin kansalaistn työolotutkimuksssa kysyttiin kansalaistn toivita omaan yrittäjyytn. Työntkijöistä kskimäärin 18 prosnttia toivoi työllistävänsä itsnsä ja ityössä olvista kskimäärin 21 prosnttia toivoi työllistävänsä itsnsä. Kaikkin matalin toiv itsnsä työllistämisn työntkijöidn joukossa on Suomssa ja Blgiassa. Korkinta itsnsä työllistämishalukkuus työntkijöidn joukossa on Krikassa ja Irlannissa. Ei-työssä olvin joukossa itsnsä työllistämistoiv on korkinta Italiassa ja Portugalissa. Italiassa, Portugalissa, Iso-Britanniassa ja Suomssa itsnsä työllistämistoiv oli suurmpaa i-työssä olvin kuin työntkijöidn joukossa. Taulukko 1. Itsnsä työllistänt: nyt ja toivt Maa Nyt, (%) Työntkijöidn toivt, (%) Ei-työssä olvin toivt, (%) Krikka Italia Portugali Irlanti Espanja

8 8 Iso-Britannia Itävalta Hollanti Blgia Saksa Luxmburg Norja Suomi Ruotsi Ranska Tanska Eur15 + Nor Lähd:Euroopan Unionin kansalaistn työolotutkimus, julkaismaton (Kauppinn), lokuu 1999 Global Entrprnurship Monitor vrtailussa (GEM, 1999) suomalaisista all 2 prosnttia suunnittli prustavansa yrityksn. Suomn kaltaisia alhaisn yritysinnon maita olivat Tanska, Ranska, Saksa ja Japani. GEM-tutkimuksssa kskikastin yritysinnon maita olivat Italia ja Iso-Britannia. USA, Kanada ja Isral olivat korkan yritysinnon maita. EU:n kansalaistn työolotutkimuksn mukaan itsnsä työllistämistoivita oli Suomssa työikäisstä västöstä noin 14 prosntilla. GEM-tutkimuksn mukaan Suomn kansalaisista all 2 prosnttia suunnittli yrityksn prustamista. Tutkimustn vrtailu haastattlu- ja kyslytutkimustn tulostn hrkkyydn kysymysasttlun suhtn. Vaikka tutkimustn kvantitatiivinn vrtailu on hankalaa, tutkimustn kvalitatiivist tulokst ovat hyvin yhtnväisiä. 3. Tutkimuksia yrittäjäksi ryhtymisstä Suraavassa jaksossa thdään valikoiva katsaus suomalaisn mpiirisn tutkimuksn yrittäjyydn syistä. 3.1 Yksilötason tkijät Uusitalon (1999) vuosin Tilastokskuksn tulonjakotilastoon prustuvassa tutkimuksssa tarkastllaan tkijöitä, jotka vaikuttavat yrittäjäksi ryhtymisn. Työttömät lähtvät muita (potntiaalisilla) työmarkkinoilla olvia hrkmmin yrittäjiksi. Miht ryhtyvät

9 9 naista todnnäköismmin yrittäjiksi. Mitä korkampi on prhn varallisuus, sitä todnnäköismmin ryhdytään yrittäjäksi. Johanssonin (1999a) tutkimuksssa analysoitiin Tilastokskuksn työssäkäyntitilastoainistolla varallisuudn vaikutusta siirtymisn palkkatyöstä itsnsä työllistäjäksi. Tutkimusainiston mukaan rilu prosntti työllisistä siirtyi itsnsä työllistäjäksi. Nttosiirtymä oli noin 0,4 prosnttia. Tutkimuksn mukaan mitä suurmpi on yksilön varallisuus, sitä todnnäköismmin siirrytään työsuhtsta itsnsä työllistäjäksi. Mitä korkampi on koulutustaso ja mitä korkampi on työsuhtn palkka, sitä pinmpi on todnnäköisyys siirtyä työsuhtsta yrittäjäksi. Tutkissaan työttömin siirtymistä itsnsä työllistäjäksi Johansson (1999b) havaitsi, ttä varallisuus vaikuttaa positiivissti myös työttömän todnnäköisyytn työllistää itsnsä. Tutkimusainiston mukaan 2,5 prosnttia työttömistä ryhtyi yrittäjäksi. Uusitalon (1999) Tilastokskuksn työvoimatutkimuksn (1994) prustuvassa tutkimuksssa tarkastllaan tkijöitä, jotka vaikuttavat siihn, onko yksilö työllistänyt itsnsä. Uusitalon mukaan kskiastn koulutuksn saant ovat todnnäköisimmin itsnsä työllistäjiä kuin korka-astn koulutuksn saant. Ikä lisää todnnäköisyyttä itsnsä työllistymisn kutn myös vanhmpin yrittäjätausta. Mitä korkammat ovat vanhmpin tulot, sitä todnnäköismmin lapst ovat yrittäjiä. Uusitalon ainistossa on titoja myös yksilöidn psykologisista ominaisuuksista. Näitä on mitattu armijan alokkaill tkmin luonntstin avulla. Yksilön johtajaominaisuudn ja aktiivisuudn korostuminn lisäävät todnnäköisyyttä yrittäjyytn. Yksilön huolllisuus- ja varovaisuusominaisuuksin korostuminn vähntää todnnäköisyyttä yrittäjyytn. Johanssonin (1999c) Tilastokskuksn työssäkäyntitilastoon prustuvassa tutkimuksssa tarkastltiin itsnsä työllistämisn kstoon vaikuttavia tkijöitä. Itsnsä työllistämisn kskimääräinn ksto oli noin 2 vuotta. Vuonna 1988 itsnsä työllistänistä 10 prosnttia työllisti itsnsä vilä 6 vuotta myöhmmin. Laman aikana itsnsä työllistämisn lopttanista lähs 50 prosnttia päätyi työttömäksi. Tutkittassa palkkatyötä itsnsä työllistämisn vaihtohtona havaittiin, ttä alullinn työttömyysast pidntää itsnsä työllistämisn kstoa. Mitä korkampi on työsuhtn palkka ja mitä korkampi on hnkilön koulutustaso, sitä lyhympi on itsnsä työllistämisn ksto. Tutkittassa työttömyyttä itsnsä työllistämisn vaihtohtona havaittiin, ttä varallisuus pidntää itsnsä työllistämisn kstoa. Parkkisn (1999) Tilastokskuksn työssäkäyntitilastoon prustuvassa tutkimuksssa analysoitiin yrittäjyydstä luopumista. Tutkimusainiston mukaan vuonna 1995 noin 11 prosnttia yrittäjistä poistui yrittäjyydstä. Yrittäjyydstä poistunista noin 55 prosnttia solmi uudn työsuhtn, noin 26 prosnttia jäi työttömäksi, noin 14 prosnttia jäi läkkll ja noin 5 prosnttia ryhtyi opisklmaan. Tutkimuksn mukaan hnkilökohtaislla varallisuudlla ja koulutukslla on mrkittävä rooli yrittäjän luopumisssa yrittäjyydstä. Varakkaampin yrittäjin todnnäköisyys poistua yrittäjyydstä on huomattavasti pinmpi kuin vähmmän varakkaalla. Yrittäjän koulutustaso kasvattaa poistumisn todnnäköisyyttä Lopttanista yrittäjistä työsuhtn itslln todnnäköisimmin löytää

10 10 nuori, korkasti koulutttu, Uudnmaan läänin alulla yritystoimintaansa harjoittanut palvlualan yrittäjä. Kangasharjun (1998) Tilastokskuksn työssäkäyntitilastoon prustuvassa tutkimuksssa tarkastltiin mikroyritystn kasvuun vaikuttavia tkijöitä. Yrittäjän iän karttuminn nsin nostaa todnnäköisyyttä, ttä yritys kasvaa. Yrityksn kasvun todnnäköisyys alkaa pintä yrittäjän iän karttussa tarpksi. Lama-aikana mistn ja naistn omistamat yritykst kasvoivat ja supistuivat samalla todnnäköisyydllä. Muilla priodilla mistn yritykst olivat kasvuhalukkaampia. Taloudn ylikuumnmisn ( ) aikana ja lama-aikana korkasti kouluttut yrittäjät pärjäsivät muita parmmin. Vuosina yrittäjän koulutustaustalla i ollut vaikutusta yrityksn mnstymisn. Yrityksn toimialalla ja sijaintipaikkakunnalla oli myös olllinn mrkitys yrityksn kasvuun. Tutkimuksssaan Putto, Wallnius ja Arnius (1999) tarkastlivat rittäin nopasti kasvavia yksitoimipaikkaisia yrityksiä. Erittäin nopasti kasvaviksi yrityksiksi luokitltiin n yritykst, jotka ovat kasvant kolmn präkkäisn vuodn aikana kunakin yli 50 prosnttia myynnin arvolla mitattuna. N yritykst, joidn myynnin arvo oli all miljoona markkaa viimisnä tarkastluvuonna 1997, jätttiin analyysin ulkopuolll. Lopullinn analyysi käsitti 416 yritystä. Tutkimuksssa tyydyttiin ainoastaan kuvaamaan näitä yrityksiä. Mitään varsinaista analyysia simrkiksi kasvun syistä i valitttavasti tutkimuksssa ol. 3.2 Kansantaloudn tkijät Tutkimuksssaan Ilmakunnas, Kanniainn ja Lammi (1998) tutkivat 20 OECD-maan ainistolla, joka sisälsi poikkilikkaukst 4 ri vuodlta, yrittäjyytn vaikuttavia kansantaloudllisia tkijöitä. Tutkimuksn mukaan mitä suurmpi on kansantaloudllinn riski, sitä vähmmän on yrittäjiä. Mitä parmpi on ylinn sosiaaliturva, sitä vähmmän on yrittäjiä. Mitä suurmpi on julkinn tuotanto, sitä vähmmän on yrittäjiä. Tulorojn kasvu lisää yrittäjyyttä. Mitä korkampi on kansantaloudn khittynisyys (mitattuna kansalaista kohti lasktulla bruttokansantuottlla), sitä vähmmän on yrittäjyyttä. 3.3 Mitä tutkimuksista opitaan Tutkimustn mukaan yrittäjäksi ryhtymisn kannustimt, yrittäjän psykologist ominaisuudt ja kansantaloudllist tkijät vaikuttavat yrittäjäksi ryhtymisn. Mitä suurmpi on yksilön ja/tai hänn vanhmpinsa varallisuus, sitä todnnäköismmin ryhdytään yrittäjäksi, sitä kaummin yrittäjyys jatkuu ja sitä vähmmän luovutaan omasta yrityksstä. Varallisuudn roolin korotumisn voidaan tulkita hijastavan yrityksn korkita prustamiskustannuksia ja toiminnan rahoituksn hintaa. Varallisuus parantaa myös yrittäjän soputumiskykyä kansantaloudllisia häiriöitä vastaan. Palkansaajat ryhtyvät yrittäjiksi slvästi työttömiä vähmmän. Mitä korkkampi on vaihtohtoisn työsuhtn palkka, sitä vähmmän ryhdytään yrittäjäksi ja sitä lyhymmän

11 11 ajan ollaan yrittäjinä. Mitä korkampi on koulutus (korrloi positiivissti palkan kanssa) ja mitä alhaismpi on alun työttömyysast (korrloi ngatiivissti työmahdollisuuksin kanssa), sitä matalampi on todnnäköisyys olla yrittäjänä. Koska työttömyys lisää tuloroja, kansantaloudn tulorojn kasvu lisää yrittäjyyttä. Sosiaaliturvan hikknminn lisää työttömin taloudllisia kannustimia lisätn yrittäjyyttä. Kaikista i kuitnkaan ol yrittäjiksi. Yksilön psykologist ominaisuudt kutn johtamisoiminaisuudn ja aktiivisuudn korostuminn lisäävät ja huolllisuus- ja varovaisuusominaisuuksin korostuminn vähntävät yrittäjyyttä. Yrittäjäksi myös opitaan. Yrittäjäprhn lapst prustavat muita usammin oman yrityksn. Yrityksn kasvuun näyttää vaikuttavan kskissti yrityksn toimialla ja alullist markkinat. Yrittäjän iällä oli myös kskinn vaikutus kasvuun. Kaikkin kasvuhalukkaampia ovat vuotiaat yrittäjät. Tutkimustn mukaan onglmana Suomssa on rityissti palkansaajin vähäinn halu yrittäjäksi ryhtymisn. Suraavassa jaksossa tarkastllaan palkansaajan yrittäjäksiryhtymisn kannustimia ja kannustimiin vaikuttavia tkijöitä. 4. Yrittäjäksi ryhtymisn taloudllist kannustimt Yksilön thdssä päätöksiä työmarkkina-asmastaan (jos hänllä on mahdollisuus vapaasn valintaan) hän vrtaa ri työmarkkina-asmin hänll tuottamaa hyötyä toistn työmarkkinaasmin tuottamaan hyötyyn. Hän pyrkii valitsmaan sn työmarkkina-asman, joka tuottaa hänll nitn hyötyä tai toisin sanon hyvinvointia. Hyötyyn ja ihmistn valintoihin vaikuttavat titysti lukuisat ri tkijät. Kannustinvaikutustn arvioinnin kannalta kaksi kskissti yksilön hyötyyn vaikuttavaa tkijää ovat hänn saamat tulot ja käytttävissä olva vapaa-aika. Mitä suurmmat ovat tulot ja mitä nmmän on vapaa-aikaa käytttävissä, sitä korkampi on yksilön hyöty tai hyvinvointi. Työnton ja joutnolon välistä kannustinvaikutusta voidaan kuvata suraavasti. Yksilö valits työnton, jos hän arvostaa työstä saatua lisäansiota nmmän kuin mntttyä vapaaaikaansa. Työntosta makstaan palkkaa mnttyn vapaa-ajan korvauksna. Työnton ja työttömänä olon valintaa on havainnollistttu ns. kynnyspalkkalasklmin avulla (katso simrkiksi Niinivaara, 1999). Kynnyspalkka määritllään palkkana, joka tuottaa vrojn ja sosiaaliturvan jälkn työntkijäll saman käytttävissä olvan tulon kuin työttömyys- ja muu sosiaaliturva hänn ollssaan työttömänä. 1 Työnton ja työttömyydn 1 Kynnyspalkka on riippuvainn työttömyys- ja sosiaaliturvan tasosta, vrotukssta ja kotitaloudn rakntsta. Kotitaloudn raknn vaikuttaa kynnyspalkkoihin sn vuoksi, ttä usat tulonsiirrot ovat riippuvaisia simrkiksi lastn lukumäärästä ja puolison tuloista.

12 12 välisissä kynnyspalkkalasklmissa aikahorisontti on ylnsä kuukaudn mittainn. Niissä yhdn kuukaudn kynnyspalkka lasktaan yhdn kuukaudn työttömyysaikaistn tulojn prustlla. Joskus kynnyspalkat lasktaan vuosiansioidn avulla. Valintaa yrittäjyydn ja palkkatyön välillä on monimutkaismpaa arvioida kuin palkkatyön ja työttömyydn välistä valintaa. Yrittäjyytn liittyy skä ylimääräisiä kustannuksia ttä onnistumisn mahdollisuuksia palkkatyöhön vrrattuna. Yrittäjäksi ryhtyminn dllyttää usin yrityksn prustamiskustannuksia, jotka johtuvat simrkiksi tuotantovälinidn ja tilojn hankkimissta. Lisäksi yrittäjyytn liittyy yrittäjäriski. Skä yrittäjyytn ttä palkkatyöhön liittyy myös työttömyysriski. Yrittäjäriskiä voidaan arvioida konkurssitodnnäköisyydn ja onnistumistodnnäköisyydn avulla. Suomssa noin puolt prusttuista yrityksistä on toiminnassa viisi vuotta prustamisnsa jälkn. Koska osa yrittäjistä luopuu yrityksstään vapaahtoissti ilman konkurssia, konkurssitodnnäköisyydn voidaan arvioida viidn vuodn aikajäntllä olvan noin 35 prosnttia. Konkurssissa yritys mnttää usin ainakin yrityksn prustamispääoman, joka on sidottuna tuotantovälinisiin. Jotkut yritykst onnistuvat toiminnassaan niin hyvin, ttä yrityksn omaisuudn arvo kasvaa toiminnan aikana. Noin 10 prosnttia uusista yrityksistä olttaan pystyvän 10 toimintavuodn aikana kasvattamaan yrityksnsä arvoa. Tätn noin 60 prosnttia yrityksistä pystyy toiminnallaan tuottamaan yrittäjäll yrittäjäkorvauksn sitn, ttä yrityksn arvo 10 toimintavuodn jälkn vastaa yrityksn prustamiskustannuksia. Kannustimia yrittäjyytn arvioitassa on siis otttava kantaa ihmistn suhtautumisn riskihin. Suraavissa lasklmissa yrittäjiksi aikovin ajatllaan olvan ns. riskinutraalja. Riskinutraalisuus tarkoittaa sitä, ttä konkurssiriskin ja onnistumistodnnäköisyydn samanaikainn lisääntyminn i vaikuta yrittäjäksi ryhtymisn, jos yrityksn prustamisn odotttu tuotto i muutu. Yrittäjyydn ja palkansaajan välistä valintaa voidaan arvioida yrittäjyydn kynnysansion avulla. Yrittäjyydn kynnysansio määritllään sllaisna tasasuuruisna bruttovuosiansiona, joka takaa yrittäjäll saman odottun tulovirran tarkastluhorisontin aikana kuin hänn ollssaan palkansaajana. Tarkastluhorisontilla on kskinn mrkitys. Milloin konkurssin olttaan tapahtuvan? Milloin mnstyvän yrityksn olttaan ralisoivan tai muutn arvioivan yrityksn arvon? Mikä on ylipäätään aikahorisontti, jolla yrityksn prustamisn kannattavuutta pitäisi arvioida? Esimrkki Yrittäjyydn kynnysansiota voidaan konkrtisoida suraavalla simrkillä. Olttaan aluksi täysin vroton ja staattinn talous, jossa yrittäjyytn i liity yrityksn prustamiskustannuksia ja jossa konkurssi- ja onnistumistodnnäköisyys on nolla. Tällöin yrittäjyydn vuotuinn kynnysansio vastaa palkansaajan vuosipalkkaa. Jos konkurssitodnnäköisyys on 70 prosnttia vuodn yrittäjyydn jälkn, jos yrittäjäksi ryhtymistä arvioidaan kahdn vuodn aikahorisontilla, jos yrittäjän ansiot putoavat puoln

13 13 konkurssin sattussa ja jos palkansaajan työttömyysriski on nolla, yrittäjäksi ryhtymisn kynnysansio lasktaan kaavasta x (1) x + (1-0,7) x + 0,7 = A + A, 2 jossa x on vuotuinn kynnysansio ja A on vuosipalkka. Lasklmassa on oltttu, ttä korko on nolla. Jos vuosipalkka on markkaa, vuotuinn kynnysansio on 2A ( 2) x = =. ( ,7 + 0,35) Yrittäjän täytyy saada vuodssa 21 prosnttia parmpi ansio kuin palkansaajan, jotta hän pääsisi samaan odotttuun tuloon palkansaajan kanssa. Parmpi ansio on kompnsaatiota konkurssiriskistä ja siihn liittyvästä ansionmntyksstä Esimrkkilasklmia yrittäjyydn kynnysansiosta Yrittäjyydn vuotuisn kynnysansion laskminn dllyttää 1) vrotuksn, 2) työttömyysturvan, 3) nttotulojn ja vapaa-ajan yhtismitallistamisn, 4) yrityksn prustamiskustannustn, 5) myyntivoittojn, 6) yrityksn konkurssi-, ja onnistumistodnnäköisyyksin, 7) palkansaajin irtisanomistodnnäköisyyksin, 8) yrittäjäksi ryhtymisn suunnittluhorisontin ja 9) riskiin suhtautumisn analysointia. Yrittäjän olttaan saavan osan yrittäjätuloista pääomatulona, jota vrottaan vakioislla vroastlla ja osan ansiotuloina, joita vrottaan ansiotulovrotuksn sääntöjn mukaan. Mitä suurmmat ovat yrittäjätulot, sitä suurmpi osuus yrittäjätuloista vrottaan pääomatuloina. Palkansaaja, yrittäjä ja työtön saa vähntää ansiotulostaan vähnnyksn. Palkansaajan ja yrittäjän ansiotulovähnnys on suurmpi kuin työttömän ansiotulovähnnys. Ansiotulojn ja ansiotulovähnnyksn rotusta vrottaan vakioislla ansiotulovroastlla. Palkansaajan olttaan saavan ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa työttömyysjakson aikana. Yrittäjän olttaan saavan konkurssista johtuvan työttömyysjakson aikana työttömyysturvan pruspäivärahaa. Työsuhtsta työttömäksi joutuvan ansiosidonnainn työttömyysturva takaa parmman tulon kuin prusturva. Yrittäjän työajan olttaan olvan pidmpi kuin palkansaajan (katso simrkiksi ri työaikatutkimukst tai Uusitalo, 1999). Mitä pidmpi on työaika, sitä lyhympi on vapaa-aika. Työttömin vapaa-aikaa vähntää työntsintä ja osallistuminn työvoimapoliittisiin koulutustoimnpitisiin. Työmarkkina-asmaan liittyvät nttotulot ja vapaa-aika on

14 14 yhtismitallistttu hyötyfunktion avulla. Mitä suurmmat ovat nttotulot ja mitä nmmän on vapaa-aikaa, sitä suurmpi on yksilön hyöty. Yrityksn prustamiskustannukst on tityn suuruinn markkamäärä, joka täytyy maksaa yrityksn prustamishtkllä. Tarkastluhorisontin lopussa yritys, jos s i ol mnnyt konkurssiin, myydään ja mahdollist myyntivoitot tulouttaan. Myyntivoittoja vrottaan pääomatulovroastlla. Yrittäjäksi ryhtymisn tarkastluhorisontin puolivälissä olttaan ratkavan yrityksn konkurssi. Konkurssi tapahtuu tityllä todnnäköisyydllä, joka on tidossa tarkastlupriodin alussa. Yrityksn onnistumistodnnäköisyys, joka määrittää mahdollisuudn myyntivoittoihin, on myös tidossa tarkastlupriodin alussa. Jos yritys i mn konkurssiin, ja jos sn arvo i nous tarkastlupriodin aikana, yrityksn arvo tarkastluhorisontin lopussa vastaa yrityksn prustamiskustannuksia. Yrittäjäksi ryhtymisn tarkastluhorisontin puolivälissä olttaan ratkavan myös vaihtohtoisn työsuhtn päättyminn. Irtisanominn työsuhtsta tapahtuu tityllä todnnäköisyydllä, joka on tidossa tarkastlupriodin alussa. Yrittäjäksi ryhtymisn suunnittluhorisontin olttaan olvan riittävän pitkän, jotta voitaisiin arvioida yrityksn konkurssia ja mahdollisuutta yrityksn arvonnousuun tarkastlupriodin aikana. Sopivana tarkastlupriodina voitann pitää kymmntä vuotta. Taulukko 2. Mallin paramtrit ja muuttujat Paramtrit Vapaa-ajan ja nttotulojn arvostus λ 0,8 Palkansaajan irtisanomistodnnäköisyys Tarkastlupriodi Työmarkkinatilan muutosajankohta µ 0,1 10 vuotta 5 vuotta Vakioist muuttujat Ansiotulovroast t 0,4 Työllisn ansiotulovähnnys a markkaa/vuosi Työttömän ansiotulovähnnys Au markkaa/vuosi Pääomatulovroast τ 0,29 Ansiosidonnaisn työttömyysturvan korvaussuhd ρ 0,6 Pruspäiväraha P markkaa/vuosi Lasknnallinn vuosityöaika H tuntia/vuosi

15 15 Yrittäjän vuosityöaika Työntkijän vuosityöaika H H 1992 tuntia/vuosi 1778 tuntia/vuosi Työttömän työntsintäaika HU 240 tuntia /vuosi Myyntivoiton ja alkupääoman suhd K 3 K Yrittäjätulon pääomatulo-osuus β 0,2-0,5 Muuttuvat muuttujat Työsuhtn palkka mk/vuosi Yrityksn konkurssitodnnäköisyys µ 0,2 0,5 Yrityksn prustamiskustannus K markkaa Yrityksn onnistumistodnnäköisyys σ 0,0 0,35 Yksilön valinta yrittäjäuran ja työsuhtn välillä tapahtuu vrtaamalla uravaihtohtojn odotttuja hyötyjä. Yrittäjyydn kynnysansio on s yrittäjätulo, joka tuottaa saman odottun hyödyn palkkatyöuran kanssa. Yksilö on riskinutraali. Lasklmassa olttaan lisäksi, ttä korko ja inflaatio on nolla kutn myös yksilön aikahorisontti. Yrittäjyydn kynnysansion laskntakhikko on sittty yksityiskohtaissti liittssä 1. Laskntakhikon muuttujin ja paromtrin lähtöarvot on sittty taulukossa 2. Lähtöarvot on valittu sitn, ttä n mahdollisimman hyvin kuvaisivat todllisuutta. Kaikkia yksityiskohtia i kuitnkaan tällaisissa lasklmissa voida ottaa huomioon. Yrittäjäksi ryhtymisn kannattavuutta tarkastllaan 10 vuodn horisontilla. Aikahorisontin lopussa arvioidaan yrityksn arvo, jos s i ol thnyt konkurssia. Yksilön työmarkkinatilan muutos tapahtuu viidn vuodn kuluttua. Tällöin työsuhd voi päättyä irtisanomisn tai yritys voi joutua konkurssiin. Konkurssitodnnäköisyys vaihtl 20 ja 50 prosntin välillä. Irtisanomistodnnäköisyys työsuhtsta on 10 prosnttia. Yrityksn mahdollinn myyntivoitto on kolm krtaa yrityksn prustamiskustannuksia tai yrityksn alkupääomaa suurmpi. Yrityksn myyntivoiton saantitodnnäköisyys, li yrityksn onnistumistodnnäköisyys, vaihtl 0 ja 35 prosntin välillä. Palkansaajan ja työttömän ansiotulovroast on 0,4. Myös yrittäjätulon ansiotulovroast on 0,4. Työtulovähnnyksn vuoksi palkansaajan ja yrittäjän ansiotulo-osaan liittyvä ansiotulovähnnys (= markkaa) on suurmpi kuin työttömän ansiotulovähnnys (= markkaa). Pääomatulovroast ja myyntivoiton vroast on 0,29. Ansiosidonnaisn työttömyysturvan bruttokorvaussuhd on 0,6 ja työttömyysturvan pruspäivärahan suuruus on markkaa. Lasknnallinn työntkoon käytttävissä olva vuosityöaika on tuntia. Ajankäyttötutkimustn mukaan arvioitu yrittäjän vuosityöaika on tuntia ja palkansaajan

16 tuntia. Työttömän olttaan tsivän työtä ja osallistuvan työvoimapoliittisiin koulutustoimnpitisiin 240 tunnin vrran vuodssa. Yrittäjyydn kynnysansiota arvioidaan työsuhtn vaihtohtoispalkan suhtn. Vaihtohtoispalkka vaihtl markan ja markan vuositulon välillä. Yrittäjyydn kynnysansion ja vaihtohtoispalkan välistä riippuvaisuutta arvioidaan muuttamalla yrityksn konkurssitodnnäköisyyttä (vaihtluväli on 0,2-0,5), yrityksn onnistumistodnnäköisyyttä (vaihtluväli on 0,0-0,35) ja yrityksn prustamiskustannuksia (vaihtluväli on markkaa). Taulukko 3. Työntkijän ja yrittäjän vroastt ri tulotasoilla Vuosi tulot, markkaa Kskimääräinn vroast, työntkijät 25,0 % 31,4 % 34,0 % Kskimääräinn vroast, työttömät 23,3% 30,4 % 33,0 % Marginaalivroast, työntkijät ja työttömät 40 % 40 % 40 % Kskimääräinn vroast, yrittäjät* 28,6 % 30,3 % 30,2 % Pääomavroast, yrittäjät 29 % 29 % 29 % *Yrittäjän kskimääräinn vroast on laskttu palkansaajan vuosituloista laskttyjn yrittäjän kynnysansioidn avulla. Yrittäjän kskimääräinn vroast on laskttu yrittän kynnysansioidn ollssa , ja markkaa. Työntkijän, ansiosidonnaislla työttömyysturvalla olvan työttömän ja yrittäjän mallista lasktut kskimääräist vroastt on sittty taulukossa 3. Työntkijän kskimääräinn vroast nous 25 prosntista 34 prosnttiin bruttotulojn kasvassa markasta markkaan. Jos työttömän ansiosidonnainn työttömyyskorvaus prustuu markan ( markan) vuosiansioihin, kskimääräinn vroast on 23,3 prosnttia (33 prosnttia). Yrittäjän kskimääräinn vroast on lähs vakio. Yrittäjyydn kynnysansion ja vaihtohtoispalkan välistä riippuvaisuutta ri yrityksn prustamiskustannuksilla on havainnollistttu kuviossa 1. Yrityksn prustamiskustannustn ollssa markkaa markan vaihtohtoispalkkaa vastaa noin markan yrittäjyydn kynnysansio. Vaihtohtoispalkan ollssa markkaa yrittäjyydn kynnysansio on noin markkaa. Kun vaihtohtoispalkka on markkaa, yrittäjyydn kynnysansio on noin markkaa. Kuvio 1. Yrittäjyydn kynnysansio yrityksn prustamiskustannuksn ja palkansaajan vuosiansion suhtn; konkurssitodnnäköisyys = 0,35 ja onnistumistodnnäköisyys = 0,1.

17 17 Yrittäjän vuosiansio Yrityksn prustamiskustannus palkka palkka palkka Yrityksn prustamiskustannuksn ollssa markkaa yrittäjän vuosiansioidn pitäisi olla noin 35 prosntista 50 prosnttiin suurmmat kuin palkansaajan, jotta yrittäjyydn odotttu taloudllinn hyöty 10 vuodn aikahorisontilla olisi yhtä suuri kuin työuran tuottama taloudllinn hyöty vastaavalla aikahorisontilla. Mitä alhaismpi vaihtohtoispalkka on, sitä suhtllissti suurmpi on yrittäjyydn kynnysansio. Yrityksn prustamiskynnyksn kasvaminn markasta markkaan nostaa yrittäjyydn kynnysansiota noin markasta markkaan vaihtohtoispalkan ollssa markkaa. Yrittäjyydn kynnysansion ja vaihtohtoispalkan välistä riippuvaisuutta ri konkurssitodnnäköisyyksillä on havainnollistttu kuviossa 2. Konkurssitodnnäköisyydn ollssa 0,3 li 30 prosntin todnnäköisyydllä yritys ajautuu konkurssiin, yrittäjyydn kynnysansio on noin markkaa, kun vaihtohtoispalkka on markkaa. Vaihtohtoispalkan noustssa markkaan yrittäjyydn kynnysansio kasvaa noin markkaan. Vaihtohtoispalkan ollssa markkaa yrittäjyydn kynnysansio on noin markkaa. Yrityksn konkurssitodnnäköisyydn ollssa 30 prosnttia yrittäjän vuosiansioidn pitäisi olla noin 40 prosnttia suurmmat kuin palkansaajan, jotta yrittäjyydn odotttu taloudllinn hyöty 10 vuodn aikahorisontilla olisi yhtä suuri kuin 10 vuodn työuran taloudllinn hyöty. Mitä alhaismpi vaihtohtoispalkka, sitä suhtllissti suurmpi on yrittäjyydn kynnysansio. Yrityksn konkurssitodnnäköisyydn kasvu 20 prosntista 50 prosnttiin nostaa yrittäjyydn kynnysansiota noin markasta noin markkaan vaihtohtoispalkan ollssa markkaa. Kuvio 2. Yrittäjyydn kynnysansio konkurssitodnnäköisyydn ja palkansaajan vuosiansion ht it k t i k t k j i t i t d äköi 0 1

18 18 Yrittäjän vuosiansio ,2 0,25 0,3 0,35 0,4 0,45 0,5 konkurssitodnnäköisyys palkka palkka palkka Yrittäjyydn kynnysansion ja vaihtohtoispalkan välistä riippuvaisuutta ri myyntivoiton tuottavalla onnistumistodnnäköisyydllä on havainnollistttu kuviossa 3. Jos yritys pystyy kolmikantaistamaan yrityksn arvon 10 toimintavuodn aikana 10 prosntin todnnäköisyydllä, yrittäjyydn kynnysansio vaihtl noin markan ja noin markan välillä vaihtohtoispalkan vaihdllssa markan ja markan välillä. Onnistumistodnnäköisyydn ollssa 10 prosnttia yrittäjän vuosiansioidn pitäisi olla noin 50 prosnttia suurmmat kuin palkansaajan, jotta yrittäjyydn odotttu taloudllinn hyöty 10 vuodn aikahorisontilla olisi yhtä suuri kuin 10 vuodn työuran. Mitä alhaismpi vaihtohtoispalkka, sitä suhtllissti suurmpi on yrittäjyydn kynnysansio. Yrityksn onnistumistodnnäköisyydn li myyntivoittojn saantitodnnäköisyydn kasvu 0 prosntista 35 prosnttiin lask yrittäjyydn kynnysansiota noin markasta noin markkaan vaihtohtoispalkan ollssa markkaa. Esimrkkilasklmin mukaan yrittäjyydn kynnysansio on varovaisstikin arvioituna runsaat 50 prosnttia vaihtohtoisn työsuhtn palkkaa suurmpi. Mitä korkammat ovat yritystn prustamiskustannukst, mitä suurmpi on konkurssitodnnäköisyys ja mitä pinmpi on onnistumistodnnäköisyys myyntivoittoihin, sitä korkampi on yrittäjyydn kynnysansio. Laskntakhikko kaikn lisäksi aliarvioi yrittäjyydn kynnysansiota. Mitä nmmät yksilöt kaihtavat riskiä (lasklmissa on oltttu riskinutraalisuus) ja mitä korkampi on korkotaso (lasklmissa on korko nolla prosnttia), sitä korkampi on yrittäjyydn kynnysansio.

19 19 Kuvio 3. Yrittäjyydn kynnysansio yrityksn onnistumistodnnäköisyydn ja palkansaajan vuosiansion suhtn; konkurssitodnnäköisyys = 0,35 ja prustamiskustannus = mk Yrittäjän vuosiansio ,05 0,1 0,15 0,2 0,25 0,3 0,35 onnistumistodnnäköisyys palkka palkka palkka Edllisissä kuvioissa on tarkastltu yritystn prustamiskustannustn, konkurssitodnnäköisyydn ja onnistumistodnnäköisyydn vaikutuksia yrittäjyydn kynnysansioihin vaihtohtoisn työsuhtn palkan vaihdllssa. Analyysin avulla on pyritty konkrtisoimaan yrittäjäuran ja työsuhduran välisiä prusroja. Yrityksn prustamisn liittyy kustannuksia. Mitä pinmmät nämä kustannukst ovat, sitä hlpommin yrittäjäksi kannattaa ryhtyä. Prustamiskustannustn mrkitystä korostaa myös s mpiirinn tosisikka, ttä yrityksiä prusttaan Suomssa suhtllissti nmmän aloill, jotka ivät vaadi suuria prustamiskustannuksia. Yrittäjätoimintaan kuuluu kskisnä yrittäjäriski. Taloudllista riskiä havainnollisttaan konkurssitodnnäköisyydn ja onnistumistodnnäköisyydn avulla. Mitä suurmpi on konkurssiriski, sitä korkampi yrittäjyydn kynnsansion pitää olla, jotta yrittäjäura on taloudllissti kannattavaa. Mitä suurmpi on puolstaan onnistumistodnnäköisyys (li yrityksn arvonnousun todnnäköisyys), sitä parmmat yrittäjäuran taloudllist kannustimt ovat. Yrittäjäuran taloudllist kannustimt ovat riippuvaisia yhtäältä konkurssin aihuttamin taloudllistn mntystn suuruudsta ja toisaalta myyntihtkllä ralisoituvasta yrityksn arvonnousun suuruudsta. Mitä suurmmat ovat konkurssin aihuttamat taloudllist mntykst, sitä houkuttlvampi yrittäjäura taloudllissti on. Mitä suurmmat ovat yrityksn arvonnousuodotukst, sitä parmmat ovat yrittäjäuran taloudllist kannustimt. Yrittäjäuran taloudllisn kannustamisn vaikuttaa kskissti vaihtohtoisn työsuhduran taloudllinn kannattavuus. Mitä suurmpi on vaihtohtoisn työsuhduran palkka, sitä suurmpi yrittäjyydn kynnysansio on. Vaihtohtoispalkan mrkitystä yrittäjäuran valinnassa

20 20 korostaa s tosisikka, ttä työttömät, joidn ansiotaso on suhtllisn matala, prustavat yrityksiä usammin kuin palkansaajat. Taloudllistn aikojn paranminn ja työttömyydn alnminn vähntävät yrittäjyyttä, koska osa työttömyydstä yrittäjäksi ryhtynistä pyrkii uudlln siirtymään työsuhdurall. Yritystn prustamiskustannuksiin ja yrityksn mnstymismahdollisuuksiin voidaan vaikuttaa skä ylisllä talous- ja yhtiskuntapolitiikalla ttä rityisllä pk-politiikalla (kts. luku 5). Vrotukslla ja työttömyysturvalla voidaan vaikuttaa myös yrittäjyydn kynnysansioon. Mitä alhaismpi on pääomatulovroast ja myyntivoittovroast skä mitä joustavammin yrittäjä voi valita, vrottaanko yrittäjätulo pääomatulona vai ansiotulona, sitä alhaismpi on yrittäjyydn kynnysansio. Yrittäjän työttömyysturvan yhtnäistäminn palkansaajan työttömyysturvan kanssa alntaa yrittäjäksi ryhtymisn kynnystä ilman, ttä yrittäjäriski olllissti muuttuu. 5. Kannustinlasklmin politiikkaimplikaatiot 5.1. Prusmallin tulmat Yrityksn prustamiskustannuksia voidaan pyrkiä alntamaan riskirahoitusinstrumnttja khittämällä. Riittävän avoimn kilpailun distäminn rahoitusmarkkinoilla on tässä kskisssä asmassa. Tämä i kuitnkaan ol täysin riittävää, sillä uusin ja kasvavin yritystn rahoitushuollossa on ollut onglmia, vaikka rahoituksn rahoituksn ylinn saatavuus i ol ollut 1990-luvun loppupuollla varsinainn onglma. Yritystn käynnistämisavustuksia ja rilaisia starttiavustuksia voidaan käyttää yrityksn prustamiskustannustn alntamisn. Tässä on kuitnkin varottava kilpailun vääristymiä. Yrityksn prustamisn liittyvää byrokratiaa vähntämällä voidaan alntaa myös yrityksn prustamiskustannuksia. Sukupolvnvaihdokst ovat ylinn tapa ryhtyä yrittäjäksi. Printövrotuksn muutoksilla ja sukupolvnvaihdoksn rahoitusjärjstlyillä voidaan vähntää jatkajan yrittäjäksi ryhtymisn kustannuksia. Varainsiirtovron poistaminn sukupolvnvaihdoksilta ja lahjavron vrotusarvon yhdnmukaistaminn varallisuusvrotuksn vrotusarvojn kanssa alntavat jatkajan yrittäjäksi ryhtymisn kustannuksia. Printö- ja lahjavron maksuaikaa pidntämällä nykyisstä 5 vuodsta voidaan pidntää vrojn vuotuisia kustannuksia. Mitä suurmpi on konkurssiriski, sitä suurmpi on yrittäjyydn kynnysansio. Riskirahoitusmahdollisuuksia parantamalla voidaan rakntaa siltaa yrityksn kuolmanlaaksojn yli. Mahdollisn konkurssin surauksna yrittäjän kaikka omaisuutta i saisi ralisoida vakuutna. Myös yrittäjän työttömyysturvaa ja muuta sosiaaliturvaa on parannttava ja yhdnmukaistttava palkansaajin sosiaaliturvan kanssa. Nykyisin simrkiksi yrittäjän sairauspäiväraha alkaa vasta 9 päivää työkyvyttömyydn totamissta. Palkansaajalla vastaava aika työkyvyttömyysajan palkkaan on työhtosopimukssta riipun noin 1 päivä. Työttömäksi jäävän yrittäjän on näytttävä yritystoiminnan loppunn. Vlkaantunn k htiö i t j ittäjä k it ki ik d htiötää i t t k i

21 21 kaupparkistristä. Tämän vuoksi usissa tapauksissa yrittäjä joutuu odottamaan työttömyysturvaa nljän kuukaudn ajan. Kun yrittäjä siirtyy palkansaajaksi, i yritystoimintaa luta työssäolohtoon, joka vaikuttaa työttömyysturvaan. Yrittäjän sosiaaliturvan parantaminn vähntää konkurssiin liittyviä kustannuksia ja tätn alntaa yrittäjyydn kynnysansiota ja näin lisää yrittäjyyttä. Myyntivoittojn saantitodnnäköisyytn li onnistumistodnnäköisyytn voidaan parhaitn vaikuttaa yritystn ylisiä toimintamahdollisuuksia parantamalla. Kskisinä tkijöinä yritystoiminnan mnstymisn ovat Suomn kilpailukykyinn pääomavrotus ja myyntivoittojn vrotus. Elinkinovrotus saattaa kuitnkin johtaa pinituloisn yrittäjän ankarampaan vrotuksn palkansaajaan vrrattuna. Suomssa yrittäjätulo jataan vrotuksssa pääomatulo-osuutn ja ansiotulo-osuutn. Yrittäjätulon ollssa all markkaa pääomatulovroast on usin korkampi kuin ansiotulovroast. Jos yrittäjän pääomatulo-osuus on iso, yrittäjän vrotus on kirämpää kuin vastaavan tulotason palkansaajalla. Yrittäjäksi ryhtymisn taloudllist kannustimt paranvat, jos pinituloista yrittäjää i vrotta kirämmin kuin samatuloista palkansaajaa. Sukupolvnvaihdokst ovat ylinn tapa luopua yrityksstä ja ralisoida yrittäjäuran aikaansaannokst. Yrityksn korka arvo lisää kuitnkin uudn yrittäjän alkupääomavaatimuksia. Luopujan vrotusta sukupolvnvaihdoksn yhtydssä khittämällä voidaan lisätä yrittäjyydn palkitsvuutta ilman, ttä jatkajan toiminnan aloittamiskustannukst muodostuisivat kohtuuttomiksi. Yrittäjyyskannustimia voidaan parantaa myös vaikuttamalla työsuhduran kannattavuutn. Palkansaajan ansiotulovron laskminn parantaa työsuhtn taloudllista hyötyä ja näin nostaa yrittäjyydn kynnysansiota. Palkansaajan työttömyysturvan hikknminn puolstaan alntaa yrittäjyydn kynnysansiota. Niillä palkansaajilla, joilla työttömyysriski on alhainn, kutn korkasti kouluttuilla, työttömyysturvan hikknminn i vaikuta työsuhduran kannattavuutn ikä näin yrittäjyydn kynnysansioon Kannustimt ja yrityksn liikvaihto Yrittäjyyskannustimia laskttassa huomio on kohdistttu yrittäjän vuosiansioihin. Yrittäjän täytyy titysti hankkia ansionsa markkinoilta. Markkinoidn mrkitystä voidaan konkrtisoida liittämällä yrityksn liikvaihtovaatimus yrittäjyydn kynnysansioon. Esimrkkilasklma Olttaan (katso liit 2), ttä yrittäjätulo määräytyy liikvaihdon ja tuotantokustannustn rotuksna. Yrityksn hnkilökunnan työvoimakustannukst ovat 40 prosnttia liikvaihdosta. Välituottidn, raaka-ainidn ja nrgiapanoksn hankintakustannukst ovat simrkissä 15 prosnttia liikvaihdosta. Muidn juoksvin kustannustn olttaan olvan 5 prosnttia liikvaihdosta. Yrittäjä maksaa lisäksi arvonlisävroa 20 prosntin vrokannalla. Taulukko 3: Yrittäjyydn kynnysansion ja liikvaihdon yhtys

22 22 Kynnysansio mk mk mk mk mk Liikvaihto mk mk mk mk mk Yksinkrtaisn tuotannollista toimintaa kuvaavan simrkin avulla on hlppo havaita, ttä markkinoilta hankittavan liikvaihdon tul olla rilusti suurmpi kuin yrittäjyydn kynnysansion. Esimrkissä yrittäjän pitäisi pystyä hankkimaan 4.3 -krtainn liikvaihto haluamaansa bruttotuloon nähdn. Palvlualoilla liikvaihtovaatimus lin noin 2 krtaa haluttua yrittäjätuloa suurmpi. Välituottidn ja raaka-ainidn hankintakustannukst ja muut juoksvat kustannukst ovat pitkälti julkisn vallan toimnpitidn ulottumattomissa. Enrgiapanoksn hinta on Suomssa kskissti riippuvaista polttoain- ja sähkövrosta ja muista nrgiavroista. Enrgiavroihin ja työvoimakustannuksiin ja arvonlisävrotuksn julkinn valta voi puuttua. Työnantajan sosiaalivakuutusmaksujn ja arvonlisävrotuksn alntaminn alntavat markkinoilta tarvittavan liikvaihdon määrää. Mitä pinmpi liikvaihto tarvitaan halutun yrittäjätulon aikaansaamisksi, sitä hlpommin yrittäjäksi ryhdytään ja sitä parmmin yritystoiminnassa mnstytään. Liiallinn kilpailu i hkä paikallisia markkinoita lukuunottamatta lin kskinn onglma. Työvoimakustanustn joustavuus parantaa yrityksn soputumiskykyä taloudllistn taantumin aikana. Soputumiskyky puolstaan vähntää konkurssiriskiä näin pinntän yrittäjyydn kynnysansiota. Työvoimakustannustn joustoilla turvataan skä hnkilöstön työllisyys ttä alnntaan yrittäjäksi ryhtymisn kynnystä. Työnantajabyrokratian vähntäminn alntaa yritystoiminnan kustannuksia ja alntaa näin liiktoiminnan liikvaihtovaatimusta Yrittäjin ja palkansaajin tulojakauma Tulorojn vaikutusta yrittäjyytn tarkastltassa täytyy rottaa toisistaan työttömin, palkansaajin ja yrittäjin tulojakauma. Yrittäjäksi ryhtymisn kynnyksiä analysoitassa tarkastllaan työuran valintaa, joihin liittyy työmarkkina-asman muutos. Tätn tulonjakoa täytyy tarkastlla työmarkkina-asman mukaan jaotltuna. Taulukosta (4) nähdään slvästi, ttä työttömät ovat slvästi ylidustttuina tulonjakauman alapäässä li pinituloisissa ja alidustttuina tulonjakauman yläpäässä li suurituloistn joukossa. Yrittäjät ovat puolstaan ylidustttuina skä tulonjakauman alapäässä ttä yläpäässä, mutta alidustttuina kskituloistn joukossa. Palkansaajat ovat aliduistttuina varsinkin pinituloistn joukossa, mutta myös suurituloistn joukossa ylmpiä toimihnkilöitä lukuunottamatta Työttömillä on tätn kskimääräistä parmmat, ainakin lyhyn tähtäimn, kannustimt hakutua palkkatyöhön kuin ryhtyä yrittäjäksi. Yrittäjin kannustimt tulonhankintaan näyttävät olvan slvästi parmmat kuin työttömillä ja palkansaajilla.

23 23 Taulukko 4: Kotitalouksin tulonjakauma päämihn sosiokonomisn asman mukaan dsiilittäin* I II III IV V VI VII VIII IX X Ylm.toim.hnk 1,3 1,6 2,8 3,7 5,7 7,7 9,2 13,7 20,7 33,6 Alm.toim.hnk 3,6 6,3 6,6 9,1 11,4 12,9 14,2 14,6 14,3 7,2 Työntkijät 4,8 7,3 9,5 11,1 12,1 11,6 13,8 13,5 11,8 4,5 Yrittäjät 10,2 9,2 5,8 6,6 8,2 7,1 6,1 11,0 11,8 24,3 Työttömät 37,4 27,6 9,6 7,6 7,5 3,9 3,1 1,3 0,9 1,2 *Kotitalouksin prosnttijakauma dsiiliryhmittäin räidn sosiokonomisin luokkin mukaan jaotltuna. Dsiiliryhmät on muodostttu kotitalouksin kulutusyksikköä kohti lasktun käytttävissä olvan tulon prustlla. Luvut summautuvat sataan rivittäin. Lähd: Suomn Tilastollinn vuosikirja, Tulorojn kasvun surauksna suurituloistn tuloluokkiin kuuluvin hnkilöidn ansiot kasvavat nmmän kuin pinituloistn tuloluokkiin kuuluvin hnkilöidn ansiot. Tulorojn kasvu lisää työttömin kannustimia ryhtyä yrittäjiksi. Kuinka kävisi palkansaajin kannustimin? Palkansaajin kannustimt ivät juuri muuttu lainkaan tulorojn kasvun myötä. Pinipalkkaistn ylnsä matalasti koulutttujn yrittäjyyskannustimt paranvat, koska h ovat alidustttuna korkissa tuloluokissa yrittäjiin vrrattuna. Suuripalkkaistn, ylnsä korkasti koulutttujn, yrittäjyyskannustimt hikknvät, koska h ovat ylidustttuina korkissa tuloluokissa yrittäjiin vrrattuna. Suomn onglmana nykyään on tnkin korkasti koulutttujn yrittäjin vähäisyys. Mitä korkampi on palkka, sitä korkampi on yrittäjyydn kynnysansio ja sitä vähäismpää on kiinnostus yrittäjyytn. Edllä tulonjakoa käsitltiin kokonaisansioidn näkökulmasta. Jos tulonjakoa tarkastllaan palkkarojn kannalta, palkkarojn kasvu vähntää työntkijöidn ryhtymistä yrittäjiksi. Työsuhdura tul ntistä kannustavammaksi vähntän yrittäjäuran houkuttlvuutta Yksitynn palvlutuotanto Skä mpiiristn tutkimustn ttä torttisn mallilasklman mukaan yrittäjäksi ryhtyminn on hlpointa aloilla, jotka ivät vaadi suuuria yritystn prustamiskustannuksia ivätkä korkaa muodollista koulutusta. Palvlualat ovat simrkki tällaissta toimialasta. Liiklämän palvlut kasvavatkin taloudn raknnmuutoksn myötä voimakkaasti. Eräs mrkittävä syy Suomn alhaisn yrittäjäaktiivisuutn on yksityistn palvlualojn hidas kasvu ja rityissti yksityisn sktorin pini osuus hnkilökohtaissta palvlutuotannosta (kuvio 4).

24 24 Kuvio 4. Yksityinn palvlutuotanto milj mk * % 12,0 11,0 10,0 9,0 8,0 7,0 6,0 Trvydnhuolto- ja sosiaalipalvluidn arvonlisäys, vasn ast. markkinatuotannon osuus, oika ast. kolmannn sktorin osuus, oika ast. Yksityisn sktorin osuus trvydnhuolto- ja sosiaalipalvluista on noin 9 prosnttia vuonna 1997 (kansantaloudn tilinpito, 1997). Mrkittävä syy tähän on kolmannn sktorin osallistuminn markkinoill, ylnsä julkistn tukin avulla, ja kunnallisn palvlutuotannon hallitsva rooli. Kolmannn sktorin markkinaosuus on noussut vuodsta 1990 vuotn 1997 noin prosnttiyksikön 7,5 prosnttiin. Julkisn sktorin osuus toimialan tuotannosta on rilut 80 prosnttia. Västön ikääntymisn ja läkläisvästön paranvan tulotason myötä trvydnhuolto- ja sosiaalipalvluidn markkinat tulvat lähivuosina kasvamaan. Yksityisn ja julkisn sktorin yksityisn yrittäjyydn priaattidn pohjalta lähtvän yhtistyön paranminn lisää yksityistä palvlutuotantoa ja yrittäjyyttä. Tilaaja- ja tuottajamallin sovltaminn ja palvluidn rahoittaminn nnvässä määrin yksityistn palvlustlin avulla parantaa yksityistn yritystn toimintamahdollisuuksia Koulutus Vaikka västön koulutustaso on Suomssa kansainvälissti katsottuna korka ja suomalainn koulutusjärjstlmä suhtllisn thokas, pitäisi koulujärjstlmää khittää yrittäjyydn näkökulmasta. Ammattioppilaitoksin optusohjlmiin kuuluu nykyisin yrittäjyyskoulutusta. Yrittäjäkoulutus alntaa yrittäjäksi ryhtymisn kynnystä, koska yrityksn prustamiskustannukst vähnvät. Jos yrittäjyyskoulutus lisättäisiin pruskoulun, lukioidn ja korkakoulujn opintosuunnitlmiin, myös kouluttun västön titämys yrittäjyydstä li i i

LIITE 8A: RAKENNELUVUN 137 YHTÄLÖITÄ

LIITE 8A: RAKENNELUVUN 137 YHTÄLÖITÄ LIITE 8A: RAKENNELUVUN 37 YHTÄLÖITÄ Raknnluvusta 37 on tämän työn yhtydssä syntynyt yli 00 yhtälöä, joista 00 yhtälöä on analysoitu. Näistä on osoittautunut 70 yhtälöä milnkiintoisiksi ja saman vrran otaksutaan

Lisätiedot

5. Omat rahat, yrityksen rahat

5. Omat rahat, yrityksen rahat 5. Omat rahat, yrityksn rahat Matmaattist aint Intgraatio: yhtiskuntaoppi Tässä jaksossa Palkka, palkkakustannukst Budjtti, budjtointi Kannattavuus, tulos Hinnoittlu, hinta Osio 5/1 Matmaattist aint 5.

Lisätiedot

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola Luento 5. Termiinihinnan määräytyminen

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola Luento 5. Termiinihinnan määräytyminen Rahoitusriskit ja johdannaist Matti Estola Lunto 5 rmiinihinnan määräytyminn 1. rmiinin ylinn hinnoittlukaava Mrkitään trmiinisopimuksn kohd-tuudn spot hintaa sopimuksn tkopäivänä S :lla, kohd-tuudn trmiinihintaa

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1989-23 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 8 % Suomi EU 7 65 6 55 5 89 91 93 95 97 99 1* 3** 13.1.23/SAK /TL Lähde: OECD Economic Outlook December 22 2 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2013

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2013 Kansainvälinen palkkaverovertailu 13 Selvityksessä yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan ulkopuolelta Australia

Lisätiedot

Yrittäjyys. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Yrittäjyys. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Yrittäjyys Konsultit 2HPO 1 Jos saisi valita yrittäjä- ja palkansaajauran välillä Liettua Kiina USA Kreikka Latvia Bulgaria Italia Ranska Irlanti EU-27 Viro Espanja Iso-Britannia Alankomaat Belgia Saksa

Lisätiedot

Euro & talous. Eripainos. Suomen Pankin kokonaistaloudellinen ennuste 2003 2005

Euro & talous. Eripainos. Suomen Pankin kokonaistaloudellinen ennuste 2003 2005 Euro & talous 3 003 Eripainos Suomn Pankin kokonaistaloudllinn nnust 003 005 Euro & talous Markka & talous -lhdn. vuosikrta / : årgångn av Markka & talous Euro & talous -lhdn 5. vuosikrta / 5: årgångn

Lisätiedot

Yrittäjät. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Yrittäjät. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Yrittäjät Konsultit 2HPO 1 Yrittäjien lukumäärä pl. maatalous 1990-270 250 230 210 190 170 150 130 110 90 tuhatta yrittäjää 261 000 169 000 92 000 70 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010

Lisätiedot

PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA. Erkki Pekkarinen

PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA. Erkki Pekkarinen PIDEMPÄÄN TYÖELÄMÄSSÄ HARMAANTUVASSA SUOMESSA Erkki Pekkarinen Varma on keskinäinen ja itsenäinen Varma on keskinäinen eli asiakkaidensa omistama yhtiö Päätösvaltaa Varmassa käyttävät kaikki, jotka maksavat

Lisätiedot

Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät

Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät Lehdistötiedote Julkaistavissa 8.1.07 klo.00 Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät Eurooppalaisten ajankäyttö on samankaltaistumassa, mutta Suomessa pienten lasten vanhemmilla ja

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 80 % Suomi 75 70 65 60 EU-15 Suomi (kansallinen) 55 50 80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 00 02 9.9.2002/SAK /TL Lähde: European Commission;

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2015

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2015 Julkaisuvapaa klo 4. Kansainvälinen palkkaverovertailu 215 Selvityksessä yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v) Työllisyysaste 198 26 Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v 8 % Suomi 75 EU 15 EU 25 7 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 6** 5.4.25/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985 26

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2014

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2014 Kansainvälinen palkkaverovertailu 214 Selvityksessä yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan ulkopuolelta Australia

Lisätiedot

Tutkimus. Obaman tukipaketilla takaisin kasvuun

Tutkimus. Obaman tukipaketilla takaisin kasvuun Suhdat ja rahoitusmarkkinat rityistma Tutkimus 9 Lisätitoja: konomisti Pasi Kuoamäki, asikuoamaki@samoankkifi, Obaman tukiaktilla takaisin kasvuun Maailmaalous on vajonnut taaumaan, joka on ahimia sittn

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2016

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2016 Julkaisuvapaa klo 4. Kansainvälinen palkkaverovertailu 216 Selvityksessä yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan

Lisätiedot

Suomi työn verottajana 2008

Suomi työn verottajana 2008 Kansainvälinen palkkaverovertailu Suomi työn verottajana 28 Kansainvälinen palkkaverovertailu 28 Tutkimuksen maat Alankomaat, Australia, Belgia, Espanja, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Japani, Kanada,

Lisätiedot

Yritykset ja yrittäjyys

Yritykset ja yrittäjyys Yritykset ja yrittäjyys Suomen Yrittäjät 5.10.2006 1 250 000 Yritysten määrän kehitys 240 000 230 000 220 000 210 000 200 000 218140 215799 211474 203358 213230 219273219515 222817224847226593 232305 228422

Lisätiedot

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2011

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2011 Kansainvälinen palkkaverovertailu 11 Tutkimuksessa yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Ruotsi Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan ulkopuolelta Australia

Lisätiedot

7 SAK:n edustajakokouksen sopimuspoliittiset päätökset 7.1 Sopimuspolitiikan tavoitetila vuosikymmenen jälkipuoliskolla Onnistuneen sopimuspolitiikan ansiosta, jossa on yhteen sovitettu talousja työmarkkinapolitiikka,

Lisätiedot

HUOM: yhteiskunnallisilla palveluilla on myös tärkeä osuus tulojen uudelleenjaossa.

HUOM: yhteiskunnallisilla palveluilla on myös tärkeä osuus tulojen uudelleenjaossa. 1 2. JULKISEN SEKTORIN MENOT SUOMESSA JA ERÄISSÄ MUISSA MAISSA (NÄMÄ TIEDOT OVAT TUOMALAN UUDESTA JULKAISEMATTOMASTA KÄSIKIRJOITUKSESTA) EI SAA LEVITTÄÄ ULKOPUIOLELLE LUENTOJEN! Tässä luvussa tarkastelemme

Lisätiedot

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Säästämmekö itsemme hengiltä? Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien

Lisätiedot

Pisto- ja viiltotapaturmien ehkäisy ja terävien instrumenttien hävittäminen

Pisto- ja viiltotapaturmien ehkäisy ja terävien instrumenttien hävittäminen Ohj (7) Pisto- ja viiltotapaturmin hkäisy ja trävin instrumnttin hävittäminn ohj kunnan sosiaali- ja trvydnhuollon yksiköill..206 alkan Trävän instrumntin aihuttama pisto- tai viiltotapaturma on yksi tyypillisimmistä

Lisätiedot

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen

Lisätiedot

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Elinkeinoelämän keskusliitto EK Joulukuu 2012

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Elinkeinoelämän keskusliitto EK Joulukuu 2012 Työaika Suomessa ja muissa maissa Elinkeinoelämän keskusliitto EK Joulukuu 2012 Suomessa työaika on lyhyt työtunteja tarvitaan lisää Lain ja sopimusten mukainen vuosityöaika on Suomessa maailman lyhimpiä

Lisätiedot

Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti

Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti 2 2015 Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti JOHDANTO... 2 1 TYÖNTEON KANNUSTIMET JA KANNUSTINPAKETTI... 4 1.1 Kannustinpaketti... 5 2 KANNUSTINPAKETIN VAIKUTUKSET TYÖNTEON KANNUSTIMIIN JA TULONJAKOON...

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

METSÄTEHO ~ METSÄTEOLLISUUS 8/1993 YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISET ÖLJYT METSÄTÖISSÄ. Juha Rajamäki

METSÄTEHO ~ METSÄTEOLLISUUS 8/1993 YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISET ÖLJYT METSÄTÖISSÄ. Juha Rajamäki METSÄTEHO 8/1993 YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISET ÖLJYT METSÄTÖISSÄ Juha Rajamäki Ympäristönäkökohtin mrkitys puunhankinnassa on lwsvanut viim vuosina. Mtsäkonissa ja puutavara-autoissa käytttävin minraaliöljyjn

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 8 % Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 7 Suomi 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15 15

Lisätiedot

menestykseen Sakari Tamminen 31.3.2009

menestykseen Sakari Tamminen 31.3.2009 Rakennusaineet Lisää tähän otsikkonousuun ja yritysten menestykseen Sakari Tamminen 31.3.2009 Maailmantalouden kriisi leviää aaltoina Suomeen Suhdannekuva yhä synkkä Maailmantalouden kriisi jatkuu Raju

Lisätiedot

Variations on the Black-Scholes Model

Variations on the Black-Scholes Model Variations on th Black-Schols Mol Sovlltun matmatiikan jatko-opintosminaari 6.9 Koh-tuus maksaa osinkoja avoittna on tarkastlla tilantita, joissa B&S yhtälö i ol riittävä sllaisnaan (sim. option koh-tuus

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät

Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät 18.4.2013 Varatoimitusjohtaja Risto Alanko Maailma on muuttunut, muuttuuko Suomen työmarkkinakäytännöt? Taloudet kansainvälistyvät ja yhdentyvät edelleen

Lisätiedot

Nuorten yrittäjyysaikomukset ja -asenteet

Nuorten yrittäjyysaikomukset ja -asenteet Nuorten yrittäjyysaikomukset ja -asenteet Global Entrepreneurship Monitor (2003-2016) Osuus suomalaisista, joka arvioi perustavansa yrityksen kolmen vuoden kuluessa 20% 8% 5% 7% 6% 6% 7% 7% 9% 8% 8% 7%

Lisätiedot

Suomi työn verottajana 2009

Suomi työn verottajana 2009 Kansainvälinen palkkaverovertailu työn verottajana 9 Tutkimuksen maat 18 maata: Alankomaat, Australia, Belgia, Espanja, Britannia, Italia, Itävalta, Japani, Kanada, Norja, Ranska, Ruotsi, Saksa,, Sveitsi,

Lisätiedot

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK Työaika Suomessa ja muissa maissa Joulukuu 2010 EK Säännöllisen vuosityöajan pituus 1910-2010 Teollisuuden työntekijät päivätyössä 3000 2800 2600 2400 2200 Tuntia vuodessa Vuosityöajan pituus: vuonna 1920

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Faustmannin (1849) kiertoaikamalli on yksinkertaisin

Faustmannin (1849) kiertoaikamalli on yksinkertaisin Mtsätitn aikakauskirja 3/1999 Titn tori Olli Tahvonn Faustmannin kirtoaikamallista ja sn ylistyksistä m t a Johdanto Faustmannin (1849) kirtoaikamalli on yksinkrtaisin mahdollinn kuvaus taloudllissti thokkaasta

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli

Lisätiedot

Suomi työn verottajana 2010

Suomi työn verottajana 2010 Kansainvälinen palkkaverovertailu työn verottajana 21 Kansainvälinen palkkaverovertailu 21 Tutkimuksessa yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Ruotsi

Lisätiedot

Ulvilan kaupunki. Ulvilan Kaasmarkun Ryöpäkinmäen ja Fatiporin pohjoispuolen liito-oravaselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY

Ulvilan kaupunki. Ulvilan Kaasmarkun Ryöpäkinmäen ja Fatiporin pohjoispuolen liito-oravaselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY Ulvilan kaupunki Ulvilan Kaasmarkun Ryöpäkinmän ja Faporin pohjoispuoln liito-oravaslvitys 204 AHLN GROUP OY RAPORTTEJA 3/204 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 3 Raporsta... 3 Slvitysaluidn yliskuvaukst...

Lisätiedot

Tampere Seinäjoki-radan nopeuden nosto MELUSELVITYS

Tampere Seinäjoki-radan nopeuden nosto MELUSELVITYS Tampr Sinäjoki-radan nopudn nosto Ratahallintokskus Tampr Sinäjoki-radan nopudn nosto () ESIPUHE Tämä työ on thty Sito Oy:ssä Ratahallintokskuksn toimksiannosta. Työn tarkoituksna oli tutkia mluslvityksn

Lisätiedot

Nuorisoyrittäjyys Euroopassa ja Suomessa. Tilastollinen tarkastelu

Nuorisoyrittäjyys Euroopassa ja Suomessa. Tilastollinen tarkastelu Nuorisoyrittäjyys Euroopassa ja Suomessa Tilastollinen tarkastelu 1 Eurofound: Youth Entrepreneurship in Europe (2015) 2 Yrittäjyyttä toivottavana ja mahdollisena uravaihtoehtona pitävät 15-34-vuotiaat

Lisätiedot

ENNUSTEEN ARVIOINTIA

ENNUSTEEN ARVIOINTIA ENNUSTEEN ARVIOINTIA 23.12.1997 Lisätietoja: Johtaja Jukka Pekkarinen puh. (09) 2535 7340 e-mail: Jukka.Pekkarinen@labour.fi Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville

Lisätiedot

Suhdannetilanne ja talouden rakenneongelmat - millaista talouspolitiikkaa tarvitaan? Mika Kuismanen, Ph.D. Pääekonomisti Suomen Yrittäjät

Suhdannetilanne ja talouden rakenneongelmat - millaista talouspolitiikkaa tarvitaan? Mika Kuismanen, Ph.D. Pääekonomisti Suomen Yrittäjät Suhdannetilanne ja talouden rakenneongelmat - millaista talouspolitiikkaa tarvitaan? Mika Kuismanen, Ph.D. Pääekonomisti Suomen Yrittäjät Esityksen runko 1. Suhdannetilanne 2. Pidemmän aikavälin kasvunäkymät

Lisätiedot

16.10.2007 ASUNTOYHTIÖN TALOUSSUUNNITELMA RS-järjestelmä 1(5) URAKAT YHTEENSÄ, euroa. Arvio, euroa. Muut maapohjakustannukset, euroa.

16.10.2007 ASUNTOYHTIÖN TALOUSSUUNNITELMA RS-järjestelmä 1(5) URAKAT YHTEENSÄ, euroa. Arvio, euroa. Muut maapohjakustannukset, euroa. -järjstlmä 1(5) Asunto-osakyhtiö As Oy Hlsingin Gunillankartano, Hlsinki Prustajaosakas Raknnuskartio Oy (01899-0) Rakntaja (pääurakoitsija) Raknnuskartio Oy (01899-0) HANKINTA RAKENNUS- A. URAKAT KOKONAISURAKKA,

Lisätiedot

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014 Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen

Lisätiedot

Esimerkkejä Euroopasta. Koonnut (2012): Tutkija Anneli Miettinen

Esimerkkejä Euroopasta. Koonnut (2012): Tutkija Anneli Miettinen Esimerkkejä Euroopasta Koonnut (2012): Tutkija Anneli Miettinen Ruotsi Tanska Slovenia Liettua Hollanti Itävalta Latvia Portugali Ranska Kypros SUOMI Belgia Saksa Bulgaria Viro Puola Luxembourg Tsekin

Lisätiedot

Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta

Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Kuviot ja taulukot Suomiforum Lahti 9.11.25 Suomalaiset Kuvio 1. Väkiluku 175 25 Väkiluku 175 25 ennuste 6 Miljoonaa 5 4 3 2 1 Suomen sota 175 177 179 181 183

Lisätiedot

Yrittäminen ja yrittäjyys tässä ajassa

Yrittäminen ja yrittäjyys tässä ajassa Yrittäminen ja yrittäjyys tässä ajassa Oma Yritys Wanha Satama 28.3.2012 Harri Jyrkiäinen, SuPi pj 1 Suomen Pienyrittäjät Suomen Pienyrittäjät on valtakunnallinen, poliittisesti sitoutumaton yrittäjyyden

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti Palvelualojen työnantajat PALTA ry Suomi on riippuvainen

Lisätiedot

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125

Lisätiedot

Palkat, voitot, tulonjako ja niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 1.2.2014

Palkat, voitot, tulonjako ja niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 1.2.2014 Palkat, voitot, tulonjako ja niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 1.2.2014 1 1. neljännes 3. neljännes 1. neljännes 3. neljännes 1. neljännes 3. neljännes 1. neljännes 3. neljännes 1. neljännes

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 15 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä 72,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Ennusttaulukot vuosill 2017-2019 (maaliskuu 2017) 3 ENNUSTETAULUKOT Ennust vuosill 2017 2019 16.3.2017 15:00 ANALYYSI TALOUDEN NÄKYMÄT Maaliskuu

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE

TALOUSENNUSTE TALOUSENNUSTE 2017 2018 4.4.2017 Ennustepäällikkö Muut ennusteryhmän jäsenet Ilkka Kiema Seija Ilmakunnas Sakari Lähdemäki Terhi Maczulskij Aila Mustonen Riikka Savolainen Heikki Taimio VALUUTTAKURSSIT

Lisätiedot

Julkiset hyvinvointimenot

Julkiset hyvinvointimenot Julkiset hyvinvointimenot Talouden Rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kotitalouksien tulonsiirrot ja hyvinvointipalvelut 199 9, miljardia euroa vuoden 9 hinnoin Mrd. euroa 7 Tulonsiirrot

Lisätiedot

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys Arja Jolkkonen ECHP ECHP tuo rekisteripohjaisen pitkittäistutkimuksen rinnalle yksilöiden subjektiivisten

Lisätiedot

Työllisyys ja julkinen talous Martti Hetemäki

Työllisyys ja julkinen talous Martti Hetemäki Työllisyys ja julkinen talous 29.12.2016 Martti Hetemäki Miten paljon työllisyys vaikuttaa julkiseen talouteen? Miten työllisyys liittyy sukupolvien väliseen sopimukseen? Miten työllisyysaste on kehittynyt

Lisätiedot

Osaamistarpeiden muutos koulutuksen haasteena Kommentti työn, tuottavuuden ja kilpailukyvyn näkökulmasta

Osaamistarpeiden muutos koulutuksen haasteena Kommentti työn, tuottavuuden ja kilpailukyvyn näkökulmasta Osaamistarpeiden muutos koulutuksen haasteena Kommentti työn, tuottavuuden ja kilpailukyvyn näkökulmasta Matti Pohjola Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Julkinen keskustelu työn murroksesta ja suuri osa

Lisätiedot

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula?

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Pääjohtaja Erkki Liikanen Kaupan päivä 23.1.2006 Marina Congress Center Talouden arvonlisäys, Euroalue 2004 Maatalous ja kalastus 3 % Rakennusala 5 % Teollisuus

Lisätiedot

Kaukana metsästä. Mikko ja Matti Pohjola ovat etäomistajia neljännessä polvessa. puusuksilla. vierimetsien hoidosta

Kaukana metsästä. Mikko ja Matti Pohjola ovat etäomistajia neljännessä polvessa. puusuksilla. vierimetsien hoidosta 27. HELMIKUUTA NUMERO 2/2014 9 www.mtsalhti.fi Mtsälhti Makasiini 2/2014 15 KYSYMYSTÄ virimtsin hoidosta Tma: METSÄLAKI Tapionpöydältä Torstai on rokkapäivä luhta kuutamokikka mtsänomistaja mtsälaki uudt

Lisätiedot

Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009

Julkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden näkymät Eläketurva Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden tasapaino pitkällä aikavälillä Julkinen talous ei saa pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

söverojen osuus liikevoitosta oli 13,5 prosenttia ja suomalaisomisteisten Virossa toimivien yritysten, poikkeuksellisen vähän, 3,2 prosenttia.

söverojen osuus liikevoitosta oli 13,5 prosenttia ja suomalaisomisteisten Virossa toimivien yritysten, poikkeuksellisen vähän, 3,2 prosenttia. Helsinki 213 2 Viron nopea talouskasvu 2-luvulla sekä Suomea alhaisempi palkkataso ja keveämpi yritysverotus houkuttelevat Suomessa toimivia yrityksiä laajentamaan liiketoimintaansa Virossa. Tässä tutkimuksessa

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 15.9.2016 Mikko Spolander Talousnäkymät Keskeiset taloutta kuvaavat indikaattorit lähivuosina ja keskipitkällä aikavälillä 2013 2014 2015 2016 e 2017 e 2018 e 2019 e

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia

Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia Seppo Honkapohja* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia

Lisätiedot

Perusoikeuksien lainsäädännöllinen polku

Perusoikeuksien lainsäädännöllinen polku Perusoikeuksien lainsäädännöllinen polku Välttämätön toimeentulo ja huolenpito on subjektiivinen oikeus Perustoimeentulon on oltava kattava eikä väliinputoajia saa olla Etuustasoa ei ole määritelty rahamääräisesti

Lisätiedot

Arvioita karakterisummille: Pólya-Vinogradovin epäyhtälö ja sen parannuksia

Arvioita karakterisummille: Pólya-Vinogradovin epäyhtälö ja sen parannuksia Solmu 2/2015 1 Arvioita karaktrisummill: Pólya-Vinogradovin päyhtälö ja sn parannuksia Jss Jääsaari Matmatiikan ja tilastotitn laitos, Hlsingin yliopisto Johdanto Alkuluvut ovat analyyttisn lukutorian

Lisätiedot

Mihin tarvitaan omistajia?

Mihin tarvitaan omistajia? OHJELMA Mihin tarvitaan omistajia? Suomalaisen omistajuuden toimintaohjelman julkistus Avaussanat Toimitusjohtaja Jyri Häkämies, Elinkeinoelämän keskusliitto EK Suomalaisen omistajuuden toimintaohjelma

Lisätiedot

OSATIH SELOSTE 6/1973 METSÄMAAN T KE US T ~ K I J ÖI S T Ä

OSATIH SELOSTE 6/1973 METSÄMAAN T KE US T ~ K I J ÖI S T Ä ... /, t,.. OSATIH Rauhankatu 0070 Puhlin SELOSTE 90-8 /97 AURA UKS E N METSÄMAAN T HELSINKI 7 YÖ V A I KE US T ~ K I J ÖI S T Ä TTS-METSÄ-ÄESTÄ KÄYTETTÄESSÄ Mtsätho kräsi syksyllä 97 Thdaspuu Oy:n aikatutkimusainistoa

Lisätiedot

Talousmatematiikan perusteet, ORMS1030

Talousmatematiikan perusteet, ORMS1030 Vaasan yliopisto, kvät 206 Talousmatmatiikan prustt, ORMS030 3. harjoitus, viio 5. 5.2.206 Malliratkaisut. Yrityksn rään tuotlinjan kysyntäfunktio on p 20 0.030 ja vastaava kustannusfunktio on C 0.02 2

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 Pk-yritysten rooli Suomessa 1 1 Yritysten määrä on kasvanut 2 Yritystoiminta maakunnittain 3 Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä 4 Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot 5 Pk-sektorin rooli kansantaloudessa

Lisätiedot

Matematiikkalehti 2/2001. http://solmu.math.helsinki.fi/

Matematiikkalehti 2/2001. http://solmu.math.helsinki.fi/ Matmatiikkalhti 2/2001 http://solmu.math.hlsinki.fi/ 2 Solmu Solmu 2/2001 Matmatiikan laitos PL 4 (Yliopistonkatu 5) 00014 Hlsingin yliopisto http://solmu.math.hlsinki.fi/ Päätoimittaja Pkka Alstalo Toimitussihtrit

Lisätiedot

Kiinteistökohtaista jätevesineuvontaa Vantaanjoen valuma-alueen kunnille

Kiinteistökohtaista jätevesineuvontaa Vantaanjoen valuma-alueen kunnille iintistökohtaista jätvsinuvontaa antaanjon valuma-alun kunnill mu Haapala, irs Lah, anna Laakso, Larissa Rimpiläinn, nni orhonn, Hanna uominn ja sko ärklä Rapor /0 annn kuva: ari ännynsalo kijät Otsikko

Lisätiedot

Kansantalouden kuvioharjoitus

Kansantalouden kuvioharjoitus Kansantalouden kuvioharjoitus Huom: Tämän sarjan tehtävät liittyvät sovellustiivistelmässä annettuihin kansantalouden kuvioharjoituksiin. 1. Kuvioon nro 1 on piirretty BKT:n määrän muutoksia neljännesvuosittain

Lisätiedot

Ansiosidonnaiselta takaisin töihin toimiiko työttömyysturva? Tomi Kyyrä

Ansiosidonnaiselta takaisin töihin toimiiko työttömyysturva? Tomi Kyyrä Ansiosidonnaiselta takaisin töihin toimiiko työttömyysturva? Tomi Kyyrä Ansioturva taloustieteen näkökulmasta Vakuutus työpaikan menetyksen varalle Turvaa toimeentulon työttömyysaikana Tasaa tuloja työllisyys-

Lisätiedot

Eläkkeellesiirtymisikä vuonna Jari Kannisto

Eläkkeellesiirtymisikä vuonna Jari Kannisto Eläkkeellesiirtymisikä vuonna 2016 Jari Kannisto 15.2.2017 Aiheet Työeläkkeelle siirtyneiden määrä Eläkkeellesiirtymisiän kehitys Työllisyys Työllisen ajan odote 2 Eläkkeelle siirtymisen myöhentämistavoitetta

Lisätiedot

SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009. Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja

SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009. Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja T i e d o t e Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa to 24.9.2009 klo 10.15 SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009 Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE.6.016: Mallivastaukset Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti Pohjola, Taloustieteen oppikirja, 014] sivuihin. (1) (a) Julkisten menojen kerroin (suljetun

Lisätiedot

Suomalaisen työpolitiikan linja

Suomalaisen työpolitiikan linja Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri

Lisätiedot

Terveydenhuollon rahoitusmuodot ja rahoittajaosapuolet

Terveydenhuollon rahoitusmuodot ja rahoittajaosapuolet Terveydenhuollon rahoitusjärjestelmät - meillä ja muualla Markku Pekurinen Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto Terveydenhuollon rahoitusmuodot ja rahoittajaosapuolet Varsinainen rahoittaja Rahoitustapa

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Yrittäminen ja yrittäjyys tässä ajassa

Yrittäminen ja yrittäjyys tässä ajassa Yrittäminen ja yrittäjyys tässä ajassa Helsingin Musiikkitalo 20.10.2011 Harri Jyrkiäinen, SuPi pj 1 Suomen Pienyrittäjät Suomen Pienyrittäjät on valtakunnallinen, poliittisesti sitoutumaton yrittäjyyden

Lisätiedot

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n verolinjaukset 2006 21.3.2006

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n verolinjaukset 2006 21.3.2006 Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n verolinjaukset 2006 Kuvio 1. Markkinatasapaino ennen verotusta Hinta Hinta ennen veroa Kuluttajan ylijäämä Tuottajan ylijäämä Tarjonta Kysyntä 2 Tuotanto ennen veroa Määrä

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 1 MITÄ HYVINVOINTI ON? Perustarpeet: ravinto, asunto Terveys: toimintakyky, mahdollisuus hyvään hoitoon

Lisätiedot

Talousmatematiikan perusteet, ORMS1030

Talousmatematiikan perusteet, ORMS1030 Tamprn ksäyliopisto, 2015-2016 Talousmatmatiikan prustt, ORMS1030 1. väliko, (ti 15.12.2015) Ratkais 3 thtävää. Kokssa saa olla mukana laskin (myös graafinn laskin on sallittu) ja taulukkokirja (MAOL tai

Lisätiedot

Lausunto, Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus

Lausunto, Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus Lausunto, 24.5.2016 Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus Lausunto Eduskunnan Työelämä-ja tasa-arvovaliokunnalle työikäisen väestön koulutustason kehityksestä ja työllistymisestä ilman

Lisätiedot

Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi. Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY

Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi. Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY Pk-yritysten työllisyysnäkymät ja maahanmuuttajien rekrytointi Johanna Alatalo Neuvotteleva virkamies TEM/KOY Pk-yritysten suhdannenäkymät ovat kääntyneet myönteisempään suuntaan Suhdannenäkymät vuodentakaiseen

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Työolojen kehityslinjoja

Työolojen kehityslinjoja Työolojen kehityslinjoja Anna-Maija Lehto anna-maija.lehto@stat.fi Työolotutkimukset! Työolosuhdetiedustelu 1972 - postikysely, koetutkimus! Työolosuhdetiedustelu 1977 - käynti, otos 7500 työllistä - vastausprosentti

Lisätiedot

Pag e. Lukion työskentelyä ohjaavat lukiolaki, lukioasetus, opetushallituksen ohjeet, koulutoimen toimintasääntö ja järjestyssäännöt.

Pag e. Lukion työskentelyä ohjaavat lukiolaki, lukioasetus, opetushallituksen ohjeet, koulutoimen toimintasääntö ja järjestyssäännöt. Liit 6 Mäntyharjun lukion järjstyssääntö Lukion työskntlyä ohjaavat lukiolaki, lukioastus, optushallituksn ohjt, koulutoimn toimintasääntö ja järjstyssäännöt. Järjstyssääntöjn tavoittna on turvata kouluyhtisön

Lisätiedot

Kustannuskilpailukyky kasvumenestyksen ehtona Mittausta, osatekijöitä ja tulkintaa

Kustannuskilpailukyky kasvumenestyksen ehtona Mittausta, osatekijöitä ja tulkintaa Kustannuskilpailukyky kasvumenestyksen ehtona Mittausta, osatekijöitä ja tulkintaa Mika Maliranta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA Helsinki, 26.8.2014 Suomen talous kärsii nestevajauksesta, mikä haittaa

Lisätiedot

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2014. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2014. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2014 Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa SYT Suomen suurin yrittäjien työttömyyskassa Toiminta alkoi

Lisätiedot

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 54 Jäsenyrityksiä 116 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot