KESKI-KARJALAN KIRJASTOSTRATEGIAN PÄIVITYS

Transkriptio

1 Keski-Karjalan kirjastostrategian päivitys 1 KESKI-KARJALAN KIRJASTOSTRATEGIAN PÄIVITYS Keväällä 2004 valmistui Keski-Karjalan kirjastostrategia, jonka tilastotietoja on täydennetty vuosilla KESKI-KARJALAN KIRJASTOJEN TALOUS Toimintakulut 1000 euroa (strategian s. 17) Valt.os. Kitee 431,8 492,7 401,7 431,9 383,2 442,4 Kesälahti 126,1 115,0 154,6 148,7 150,5 121,4 Kitee+Kesälahti 559,1 618,9 556,3 580,6 533,7 563,6 Rääkkylä 178,8 166,6 141,3 175,9 167,2 169,5 165,7 131,4 Tohmajärvi 178,3 178,7 167,5 187,9 195,0 255,0 254,0 246,7 Värtsilä 35,7 44,0 41,4 50,2 51,0 Keski-Karjala 950,7 997,0 909,3 1032,9 969,5 1005,1 953,4 Taulukkoon on lisätty kuntien kirjastotoimeen saama valtionosuus v Toimintakulut sisältävät henkilöstökulut, palvelujen ostot, aineet, tarvikkeet, tavarat ja tilavuokrat. Kesälahden kuluihin on laskettu molempien kuntien budjeteissa olevat kulut. Taulukosta käy ilmi, että Keski-Karjalan yhteinen panostus kirjastotoimeen on v tasolla. Kunnan rahoituksen ja valtionosuuden erotus v on seuraava: Kitee+Kesälahti Rääkkylä Tohmajärvi Keski-Karjala yhteensä Keski-Karjalan kirjastostrategiassa s. 1 mainitaan "Keski-Karjalan kirjastojen menot ylittävät valtionosuusnormin vuosittain yhteensä n. 20 % (v budjetissa yhteensä n euroa.) Tavoitteena tulisi pitkällä aikavälillä pitää valtionosuuden perustaa." "Valtionosuusnormia" eli asukaskohtaista yksikköhintaa käytetään vähimmäismääräisenä tavoitetasona heikosti kirjastoihinsa panostavissa kunnissa eli opetusministeriön mukaan kunnan pitäisi resursoida kirjastoonsa vähintään valtionosuuden yksikköhinnan verran. * Kitee ohjasi 13 % saamastaan valtionosuudesta muuhun kuin kirjastotoimintaan * Kesälahti ja Rääkkylä panostivat kirjastoon n. 25 % ja Tohmajärvi 3 % enemmän kuin valtionosuuden määrä oli

2 Keski-Karjalan kirjastostrategian päivitys 2 * Yhteensä Keski-Karjalan kirjastojen menot ylittivät 1 %:lla kuntien valtiolta saaman avun. Valtionosuuden perusta (yksikköhinta) ja käytetyt varat (toimintakulut) / asukas (strategian s. 19) L. Niinikangas Kitee 45,42 39,54 43,09 39,54 Kesälahti 38,72 55,52 54,08 56,74 Rääkkylä 57,58 56,48 57,72 58,37 Tohmajärvi 38,09 39,40 46,31 46,66 Värtsilä 57,54 79,38 Keski-Karjala 41,75 45,47 47,79 45,96 Pohjois-Karjala 46,76 47,29 50,03 Koko maa 43,24 46,39 47,69 48,71 Yksikköhinta (Valtionosuuden perusta) 42,23 48,12 (Värtsilä) 43,59 44,59 Keski-Karjalan kirjastojen asukaskohtainen panostus kirjastotoimeensa on vuoteen 2005 asti ollut Pohjois-Karjalan ja koko maan tasolla, mutta v on jääty alle em. tasojen. KESKI-KARJALAN KIRJASTOJEN HENKILÖSTÖTILANNE Seuraavassa taulukossa on esitetty Keski-Karjalan kirjastojen henkilökunnan jakautuminen: Virat Täy-tet ty Täyttä-mättä Muuta Eläköityminen mennessä KITEE 1 kirjastotoimenjohtaja 0 1 Osastonjohtaja hoitaa; muodollisesti pätevä 1 osastonjohtaja 1 2 kirjastonhoitajaa 2 1 ( ) 7 kirjastovirkailijaa ( ) 1 kuljettaja-virkailija 1 Kitee yht RÄÄKKYLÄ 1 kirjastotoimenjohtaja kirjastovirkailijaa 2 0,5 järjestelyapulainen 0,5 1 työllistetty Rääkkylä yht. 3,5 2,5 1

3 Keski-Karjalan kirjastostrategian päivitys 3 TOHMAJÄRVI 1 kirjastotoimenjohtaja 0 1 Kirjastovirkailija hoitaa; ei muod. pätevä 3 kirjastovirkailijaa 3 Lisäksi 1 määräaik.; ei muod. pätevä 1 työllistetty Tohmajärvi yht YHTEENSÄ 19,5 15,5 4 0,5 (2010) Vakinaisesti täytetyissä viroissa on kelpoisuusehdot täyttävät henkilöt. * Opetusministeriön laatusuosituksen mukaan kirjastoammatillista henkilökuntaa pitäisi olla 1 henkilötyövuosi / as. * Kirjastohenkilöstön kelpoisuusvaatimukset ovat tiukentumassa ensi vuonna uuden lain myötä. Henkilökunnasta 1/3 pitää olla korkeakoulutettua (kirjastonhoitajia), 1/3 perus- tai ammattitutkinnon suorittaneita (kirjastovirkailijoita). * Em. koskee myös seutukirjastojen lähikirjastoja. * Keski-Karjalassa on n asukasta (Tilastokeskuksen väkilukuarvio ), joten henkilötyövuosia pitäisi olla 20,2, joista 6,7 oltava korkeakoulututkinnon suorittanutta väkeä. * Keski-Karjalan kirjastostrategian valmistuessa vakinaista henkilökuntaa oli 17 ja tilapäistä n. 5. Kirjastoammatillisen henkilökunnan määrä on vähentynyt v:sta 2004 v:een htv:lla ja henkilötyövuodet kokonaisuutena 4,5 htv:lla. * Kirjastotoimenjohtajia on eläköitymisen myötä hävinnyt 2 htv:ta, mutta henkilöinä kolme (3) henkilöä. * Kiteen kirjastotoimenjohtajan virkaa hoidettu lähtien tilapäisjärjestelyin. * Tohmajärven kirjastotoimenjohtajan virkaa hoidettu lähtien tilapäisjärjestelyin. * Rääkkylän kirjastotoimenjohtajan virka on ollut täyttämättä lähtien. Henkilöstökulut euroa / asukas Kitee 26,82 28,07 27,40 Kesälahti 30,86 32,85 32,40 Kitee+Kesälahti 28,84 30,46 29,90 Rääkkylä 28,88 30,38 30,49 Tohmajärvi 20,85 26,88 24,83 Värtsilä 39,07

4 Keski-Karjalan kirjastostrategian päivitys 4 Keski-Karjala 26,83 28,95 27,63 Pohjois-Karjala 26,43 26,86 27,38 Koko maa 26,50 27,37 27,84 Keski-Karjalan kirjastojen asukaskohtaiset henkilöstökulut ovat lähellä Pohjois-Karjalan ja koko maan keskiarvoja. Tohmajärven asukaskohtaiset henkilöstökulut ovat pienimmät.

5 Keski-Karjalan kirjastostrategian päivitys 5 KESKI-KARJALAN KIRJASTOJEN SUORITTEET Kokonaislainaus / asukas (strategian s. 19) Kitee 20,83 21,38 21,26 20,57 20,21 18,81 Kesälahti 15,91 15,59 15,25 15,73 15,06 13,63 Kitee+Kesälahti 20,54 20,35 18,15 17,64 16,22 Rääkkylä 16,16 19,29 17,41 15,43 16,65 17,54 16,97 17,34 Tohmajärvi 17,98 18,10 17,90 18,51 18,54 19,04 17,25 16,04 Värtsilä 11,83 13,41 14,37 17,00 14,83 14,90 Keski-Karjala 18,61 19,33 18,95 19,20 19,24 19,16 18,49 17,18 Pohjois-Karjala 25,17 23,58 22,59 Koko maa 19,34 19,86 20,07 20,68 20,93 21,13 20,26 19,62 Opm:n laatusuositus 18,00 Lainaajia asukkaista (strategian s. 19) Kitee 53,27 52,27 51,06 Kesälahti 42,23 42,80 41,74 Rääkkylä 35,24 35,12 32,98 Tohmajärvi 54,14 39,79 39,57 Värtsilä 36,63 Keski-Karjala 46,07 41,41 43,73 Pohjois-Karjala 50,28 47,44 47,70 Koko maa 45,87 44,77 43,33 Opm:n laatusuositus 45,00 Lainan hinta euroa / asukas (strategian s. 20) Lainan hinta = toimintakulut / kokonaislainaus Kitee 1,92 2,13 2,10 Kesälahti 3,53 3,59 4,16 Kitee+Kesälahti 2,07 2,35 2,73 2,86 3,13 Rääkkylä 3,04 3,50 3,22 3,40 3,37

6 Keski-Karjalan kirjastostrategian päivitys 6 Tohmajärvi 1,77 2,00 2,07 2,68 2,91 Värtsilä 3,67 5,32 5,33 Keski-Karjala 2,15 2,48 2,37 2,59 2,68 Pohjois-Karjala 1,86 2,01 2,21 Koko maa 2,10 2,16 2,20 2,35 2,48 Käynnin hinta euroa (strategian s. 20) Käynnin hinta = toimintakulut / fyysiset kirjastokäynnit Kitee 3,50 4,01 5,02 Kesälahti 3,53 4,55 5,63 Kitee+Kesälahti 4,35 5,38 3,52 4,28 5,33 Rääkkylä 4,54 5,41 4,95 6,55 6,36 Tohmajärvi 2,51 2,92 2,78 3,89 4,01 Värtsilä 6,26 8,30 8,53 Keski-Karjala 3,90 4,74 3,75 4,34 4,95 Pohjois-Karjala 3,30 3,57 4,01 Koko maa 3,40 3,55 3,61 3,98 4,28 Muuta huomioonotettavaa: * Kirjastoautotoimintaa on kehitetty aloittamalla Tohmajärven ja Kiteen kirjastoautoyhteistyö. * Kirjastojen viikoittaiset aukiolotunnit talviaikana: Kitee 33 h, Kesälahti 28 h, Rääkkylä 33 h, Tohmajärvi 28 h. * Keski-Karjalassa on yksi kirjastotoimenjohtaja, joka osallistuu hallinto- ja kehittämistehtävien lisäksi työlistan mukaisesti asiakaspalveluun ja muuhun kirjastotyöhön. * Kiteen nykyisellä henkilökuntamäärällä ja -rakenteella ei ole mahdollista tarjota kirjastotoimenjohtajan palveluja muille kunnille. * Kirjastolain perusteluissa yhteistyö kirjastojen kesken tarkoittaa ensisijaisesti ammatillisen erityisosaamisen ja yhteisten aineistokokoelmien tehokkaampaa käyttöä, ei ammattihenkilöstön vähentämistä.