Kaukana metsästä. Mikko ja Matti Pohjola ovat etäomistajia neljännessä polvessa. puusuksilla. vierimetsien hoidosta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kaukana metsästä. Mikko ja Matti Pohjola ovat etäomistajia neljännessä polvessa. puusuksilla. vierimetsien hoidosta"

Transkriptio

1 27. HELMIKUUTA NUMERO 2/ Mtsälhti Makasiini 2/ KYSYMYSTÄ virimtsin hoidosta Tma: METSÄLAKI Tapionpöydältä Torstai on rokkapäivä luhta kuutamokikka mtsänomistaja mtsälaki uudt pykälät tutuiksi mtsäsukst umpihankn puusuksilla Kaukana mtsästä Mikko ja Matti Pohjola ovat täomistajia nljännssä polvssa Hirvituhokorvaukst kutistuivat Hyytyykö havukuitukauppa? Varastoi klapit oikin 2383_.indd

2 ANNA METSÄLLESI UUSI MAHDOLLISUUS! Parmpaa tuottoa ntistä usammin ja pinmmillä kuluilla! HALUATKO METSÄLTÄSI parmpaa taloudllista tuottoa parmpilaatuista puuta nmmän tukkipuuta hakkuussa pittisyydn säilymistä hakkuun jälkn luontoarvojn säilymistä ja parmpaa monimuotoisuutta suurmpia riistakantoja, nmmän marjoja ja siniä Millä on satoja totutunita kohtita, joilla milllämm sittlmm sinull mtsänkasvatusmntlmiämm. Näidn simrkkikuvin mtsin suunnittlut ja hakkuut on totutttu Arvomtsän toimsta: taloudllinn tuotto 20% suurmpi kuin vallalla olvalla mntlmällä mtsän tasaissti toistuvissa hakkuissa parmpi tuottavuus krtautuu ja tuottoro vanhaan on huomattava mtsät uudistuvat luontaissti i jatkuvia invstointja (istutukst, hinänpolkminn, taimikonhoito jn.) i hirvi- ja myyrätuhoja i kannattamattomia harvnnushakkuita i jäsnmaksuja OTA YHTEYTTÄ NIIN LAITETAAN METSÄSI TUOTTAMAAN! METSÄPALVELU ARVOMETSÄ OY _.indd

3 UUTISET TIIA PUUKILA Hirvivahinkoja korvataan tänä vuonna mtsänomistajill vajaat uroa, slviää Suomn mtsäkskuksn tilastoista. Summa on runsaan nljännksn viimvuotista pinmpi. Korvaukst makstaan maanomistajill loppukväästä. Hirvikanta on koko Suomssa aika hyvällä tolalla. Kannan suuruus on suurimmassa osassa maata maa- ja mtsätalousministriön ja Suomn riistakskuksn asttamin tavoittidn mukainn, krtoo mtsäkskuksn riistavahinkovastaava Esko Viinann. Suurin syy tuhokorvaustn laskuun i kuitnkaan ol hirvituhojn vähnminn. Arvioitujn hirvivahinkokohtidn pinta-ala nimittäin kasvoi vuodn 2012 runsaasta hhtaarista viim vuodn liki hhtaariin. Myös arvioitujn tuhokohtidn lukumäärä nousi. Tuhokorvaustn laskua slittää valtionuvoston viim kväänä hyväksymä uusi riistavahinkoastus. S muutti tuhokorvaustn määräämisn prustna olvat taimikoidn lasknnallist arvot. A i k a i sm m i n kor vau stn määrittämisn käytttiin vuonna 2001 laskttuja arvoja. Tuolloin kaikki taimikot laskttiin istuttamalla prusttuiksi. Astuksn päivityksn myötä käyttöön otttiin vuodn 2007 prustin lasktut taimikoidn arvot. Niissä on huomioitu kasvupaikka. Karummilla mailla taimikot lasktaan kylvämällä tai luontaissti uudistamalla syntyniksi. Etnkin pohjoisssa tämä pudotti taimikoidn lasknnallista arvoa ja rokotti sitn hirvikorvaustn summaa. Samalla yhä usammassa tapauksssa hirvin taimikoill aihuttama lasknnallinn vahinko i ylittänyt korvauksn vaadittavaa 170 uron rajapyykkiä. EU skoittaa pakkaa Vaikka hirvikanta on koko maan mittakaavassa tällä htkllä tavoittidn mukainn, taimikot ivät ol turvassa. Mrkittävimmät mtsätaloudllist tuhot aihutuvat, kun hirvt krääntyvät laajoilta aluilta pinmmill talvilaitumill. Hirvin talvista joukkokokoontumista i pystytä mtsästyksllä stämään. Tätä Euroopan unionin on vaika käsittää. Komissiossa uudisttaan paraikaa valtion tun suuntaviivat täll rahoituskaudll. Pöydäll on nostttu myös hirvituhokorvaukst. Suomssa valtio krää mtsästäjiltä pyyntilupamaksua, jolla kattaan hirviläintn maanomistajill aihutuvat tuhot. Tähän voi jatkossa tulla muutos. Komission luonnoksssa ainoastaan uhanalaistn läintn aihuttamat vahingot olisivat Enmmän tuhoja, vähmmän uroja Hirvituhokorvaustn määrä laski, mutta arvioitu tuhoala kasvoi viim vuonna. Samaan aikaan EU uhkaa pistää korvausjärjstlmän rmonttiin. Lyhysti Suomalainn bioauto Gnvn nsi-iltaan Suomalainn, suurlta osin uusiutuvista matriaalista käsityönä raknnttu bioauto sitllään maaliskuussa Gnvn autonäyttlyn nsi-illassa. Matalan hiilijalanjäljn Biofor-auto on UPM:n ja Mtropolia-ammattikorkakoulun yhtistyön tulos. Autossa on käyttty biokomposiittia skä puuta. Polttoainna käyttään puupohjaista uusiutuvaa disliä. Auton kori on thty hiilikuidusta, jotn puuautosta i sntään voida puhua _.indd 12 Piniä ja suuria mtsätiloja nmmän Skä pintn ttä suurtn mtsätilojn määrä on Mtsäntutkimuslaitoksn mukaan kasvussa. Suomssa oli vuonna 2012 noin vähintään hhtaarin mtsätilaa. All 10 hhtaarin tiloja oli noin nmmän kuin kuusi vuotta aimmin, yli 200 hhtaarin tiloja 400. Sn sijaan hhtaarin mtsätilojn määrä oli lasknut, vaikka dlln 60 prosnttia kaikista tiloista osuu tuohon haarukkaan. Mtsää omisti suomalaista

4 känn maa- ja mtsätalousministriöstä. Valtiontukijärjstlmän uusin suuntaviivojn on määrä tulla voimaan hinäkuun alusta. Täytäntöön panoon on mahdollisuus haka vuodn jatkoaikaa. Vaikka hirvikanta on tavoittidn mukainn, ivät taimikot ol silti turvassa. Pntti Johansson/Kuvaliitri.fi valtion tukijärjstlmässä korvattavia, mutta mtsästttävin läintn, kutn hirvin, aihuttamat tuhot ivät, krtoo mtsänuvos Marja Hilska-Aaltonn maa- ja mtsätalousministriöstä. Jos hirvituhokorvaukst jäävät valtion tukijärjstlmän ulkopuolll, s titää koko korvausjärjstlmän täydllistä rmonttia. Valtiolla i sn jälkn olisi nää osaa ikä arpaa maanomistajill maksttaviin korvauksiin. Nykyinn valtiontukijärjstlmä sallii hirvituhokorvaukst. Komissiolta i ol toistaisksi hrunut slitystä muutoksn. Kvään aikana vilä nuvotllaan. Emm tidä, mikä komission lopullinn kanta on. Jos luonnoksn i tul muutoksia, slvitämm miksi nykyistä järjstlmää i voida hyväksyä, sanoo ylitarkastaja Jann Pit- Yksimilinn vastarinta Skä mtsänomistajin ttä mtsästäjin dustajat ovat tyrmistynitä korvausjärjstlmää uhkaavasta rmontista. Tämä on iso juttu, ja ilman muuta s tarkoittaa, ttä komission nykyisn linjauksn on pystyttävä vaikuttamaan, kun prosssi tn, sanoo MTK:n mtsäjohtaja Juha Hakkarainn. Suomn riistakskuksn johtaja Rijo Orava on samoilla linjoilla. Suomlla on oltava oikus säilyttää nykyinn korvausjärjstlmä. S on Euroopassa ainutlaatuinn. Kski-Euroopassa villisika on onglmallinn laji, ikä sillä ol valtiollisia korvausjärjstlmiä. Plätäänkö EU:ssa nyt jonkinlaista simrkkivaikutusta?, Orava pohtii. Mitä nmmän riistaa mtsästysalu pystyy tuottamaan, sitä nmmän mtsästäjät voisivat sitä myydä ja maksaa nmmän vuokraa maanomistajill. Riistakskuksn projktipäällikkö Mikal Wikström, Jahti 1/2014. Jos mitään i thdä, miltä vidään kohta pyörää puuta Saksaan sahattavaksi, koska sillä on sivutuottna thtäväll nrgiall niin hyvät subvntiot. MTK:n puhnjohtaja Juha Marttila, Aamulhti Hirvivahinkojn korvaukst Vuosi määrä/kpl 2011 pinta-ala/ha Maksttu korvaus/ Lähd: Suomn mtsäkskus Puuta on tullut hyvin tarjoll ja sitä on myös ostttu paljon. Suomn Sahat ry:n toimitusjohtaja Kai Mrivuori, Maasudun Tulvaisuus Mtsähallituskin päivittää ohjnsa Mtsähallitus uusii valtion mtsin mtsänhoito-ohjn uudn mtsälain mukaisksi. Uudssa laissa puuston läpimittavaatimus on poistunut uudistushakkuissa. Mtsänhoito-ohjssa tullaan ottamaan kantaa myös ri-ikäisrakntisn mtsän kasvatuksn valtion mtsissä. Myös Mtsätaloudn khittämiskskus Tapion uudt suositukst skä mtsätuholain ja PEFC-srtifikaatin kritrin muutokst ottaan huomioon ohjidn päivityksssä. Kansallispuistojn tuotto kasvussa Kansallispuistojn käyntimäärät kasvoivat viim vuonna kahdksan prosnttia. Kävijät jättivät 5,5 prosnttia nmmän uroja lähisuduill, ilmn Mtsähallituksn tilastoista. Viim vuonna Suomn 37 kansallispuistossa virailtiin noin 2,3 miljoonaa krtaa. Kävijöidn rahallinn hyöty oli yhtnsä 116 miljoonaa uroa ja hnkilötyövuotta. Suosituin kansallispuisto oli Pallas-Yllästunturin kansallispuisto käynnillä. 78 Vuonna 2012 yksityisomistuksssa oli yli hhtaarin mtsätilakokonaisuuksia 78 kappaltta. 2353_.indd

5 SISÄLLYS mtsälhti makasiini NRO 2/ UUTISET 46 Tuotuutuudt: Uusi kvytsaha 4 Pääkirjoitus: Hyviä säästökohtita 5 Kuukaudn kuva : Tri hlmikuussa 6 Mtsänomistaja : Tknologia täomistajan apuna 12 Uutist: Enmmän tuhoja, vähmmän korvauksia 14 Mtsähallituksn sisällä kuohuu 15 Mtsätyyppi: Mikä Lapin mtsiä uhkaa, Hli Viiri? 16 Markkinat: Hyytyykö havukuitukauppa? 18 Kuukaudn puukauppa: Ksäkohtna kaupaksi Vintikatsaus: Sanomalhtipapri nous 19 Vrkosta: Parasta vastapainoa Tma: Mtsälaki 20 Uusiksi mni 28 Vapaudt ovat hyväksi Uudisttussa mtsälaissa on hattu hyviä asioita, Antti Haapamäki arvioi. 32 Rahapuu: Mitn omistat mtsää? 48 Umpihankn Ari Komulainn vrtaili hiihtoporukkansa kanssa mtsäsuksia Tuntsan hangilla. 57 Kolumni: Yllätys mtsä pusk Oma mtsä 34 Mtsänhoito: 15 kysymystä virimtsin hoidosta 58 Luhta: Mollukka taivaalla 37 Pikatsti: Sormt lämpimiksi 62 Ennn & nyt: Mänty paransi maan 38 Mtsänhoidon prustt: 64 Tapionpöydältä: Torstai on Khitysluokat tutuiksi 40 Tutkimus: Sukupuolikiintiöt käyttöön 41 Mtsäläisn allakka: Varastoi klapit oikin 42 Mtsäprintö: Vrotu vaatii vastikkn 44 Kysy pois: Palltuvatko juurt? myötävirtaan rokkapäivä. Hrnkiton jälkn maistuu prunajauhopannukakku. 66 Lukijalta: Trvist tavallislta mtsänomistajalta 70 Makasiiniristikko 72 Pilkkt: Puhdas paita käyttöön 74 Tuot & tkijä: Tyvitukista taimikppjä 2342_.indd

6 Mtsäkustannus Oy Pohjoinn Rautatikatu 21 b Hlsinki Puhlin Tlfax mtsalhti.fi PÄÄKIRJOITUS TOIMITUS Päätoimittaja Eliisa Kallionimi Hyviä säästökohtita P uuta osttaan ja myydään dlln poikkuksllisn innokkaasti. Hyvä vir alkoi jo viim vuonna, jolloin kantorahatulojn arvioitiin palaavan 1,5 miljardin uron tasoll. Samoissa lukmissa pysyttänn myös tänä vuonna. Mtsäntutkimuslaitos nnusti muutama kuukausi sittn, ttä hhtaaria kohti laskttu puuntuotannon liiktulos nousisi lähll 90 uroa. Suunta on oika, mutta taso vaatimaton. Kymmnn dltävän vuodn aikana tulos on ollut kskimäärin 15 prosnttia parmpi. Mtsätaloudssa huomio on viim vuosina kiinnittynyt ntistä nmmän taloutn. Mtsä li kuutiomtrit ovat kasvant hyvin, mutta hyvään tuloksn s i vilä riitä. Kannattavuuslasklmat ovat paljastant, ttä myös panostuksia mtsin hoitoon on järkvää harkita uudlln. Hyvä simrkki tästä on turvmaidn käsittly, sillä lähivuosina huomattava määrä ojitusaluita varttuu uudistamisikään. Pari viikkoa sittn Lapin mtsätalouspäivillä Mtsäntutkimuslaitoksn suotutkijat sittlivät uusia tutkimustuloksia. Niidn mukaan Pohjois-Suomn oloissa luontainn uudistaminn voi turvmailla onnistua luultua parmmin. Myös kunnostusojitukssta on saatu uutta titoa. Ojin avaaminn i aina ol tarpn lainkaan. Usin kvyt sammaln poisto riittää. Vuodn alusta voimaan tullut mtsälaki hnkii niin ikään uudnlaista talousajattlua. Hikkotuottoist ojitusalut voi nyt hakata ilman uudistamisvlvoittta. Riittää, kun jättää maismapuita sn vrran, ttä _.indd 4 AD Anna Back p Toimitussihtrit Jussi Collin p Ero Sala p Toimittajat kansainvälinn väljä mtsän määritlmä täyttyy. Mtsän uudistamiskypsyyttä laki i nää määrittl lainkaan. Risukoksi ryöstäytynn taimikon voi halutssaan hakkauttaa kokonaan nrgiapuuksi. Kustannuksia säästyy, jos myrskytuhoja korjaamaan tullut kon saman tin hakkaa vähän nmmän, ja lopputuloksna on järkvän kokoinn kuvio. Myös maanmuokkauksn tarpn voi kukin its harkita, laki i nää siihn vlvoita. Kaikkia uudn mtsälain tarjoamia mahdollisuuksia mtsin hoitoon i vilä tunnta kovin hyvin. Toivottavasti jo pian tutkimustn tuloksista saadaan käytännön nuvoja. Niitä tarvitaan myös muuhun tarkan uron mtsänhoitoon. Esimrkiksi turvmaita on monnlaisia. On tarpn osata tunnistaa, missä kaivataan järitä toimia ja missä taas kannattaa thdä toisin. Tämän numron tmana on kohta kaksi kuukautta voimassa ollut mtsälaki. Toimittaja Mikko Häyrynn avaa artikklissaan pykälin sisältöä. Mtsää i dllnkään saa hävittää, mutta muutn laki sallii paljon uutta. Eliisa Kallionimi p Liina Kjllbrg (hoitovapaalla) Hanna Lhto-Isokoski p Tiia Puukila p Taloustoimittaja Mikko Häyrynn p Pohjois-Suomn alutoimittaja Hannu Jauhiainn Korpikosknti Vikajärvi p Kski-Suomn alutoimittaja Mikko Riikilä pl Jyväskylä p Toimituksn sihtri Päivi Laipio p Vrkkojulkaisu Mtsäuutist vrkkojulkaisujn sähköposti: MARKKINOINTI Markkinointijohtaja Kimmo Hakola p LEVIKKIMYYNTI Myyntipäällikkö Hta Välimäki p MEDIAMYYNTI Myyntipäällikkö Jarmo Rautapuro p Yhtyspäällikkö Sanna Nyman p ASIAKASPALVELU Tilaukst ja osoittnmuutokst klo Puhlin Katja Raninn p Ansa Sppälä p Ulla Ylikangas p , Mtsätaloudllinn ammatti lhti, Mtsätaloudn khittämiskskus Tapion julkaisu 82. vuosikrta, prustttu Aikakauslhtin Liiton jäsnlhti ISSN Painopaikka Paprit Makasiinin lvikki: (lt/12) Forssa Print 2013 G-print 170 g Novaprss Silk 80 g PEFC/ Kannn kuva Sppo samuli

7 Kuvasarja sittl mtsämaismia ri puolilta Suoma. Hlmikuussa ä ky ny t riä on n issa. t a n arv lv Tänä ta n usin ja jopa p n 5. uu va a ik tt u lm d h h ila arvn p ri tsästä t sta m Löysin is la ta n u tak i yksitpäivä sa. Kuvaan pääty istoi a s pa Huittisis rikukko, johon staa t valo koro n u täinn m a a is linnu Kaun aurinko. oivun ja tumman nk kuurais a. ro ä ll li vä aari ssi Kuva Ju 2344_.indd 5 s Murto

8 METSÄNOMISTAJA TEKSTI TIIA PUUKILA KUVAT SEPPO SAMULI Tkniikka avuksi Mtsää kannattaa omistaa, vaikki raivaussahaan htisi its tarttua, titävät kaupunkilaisvljkst Mikko ja Matti Pohjola. H ovat tämtsänomistajia jo nljännssä polvssa _.indd

9 2352_.indd

10 P uhnsorina kaikuu katossa. Kahvikupit kilisvät. Hlsinkiläisn kahvilan ikkunapöydässä istuvat mtsänomistajavljkst Mikko ja Matti Pohjola. H katsovat mtsäsuunnitlmaa kannttavalta titokonltaan. Hlsingissä asuvalla Matilla ja Turusta vljnsä luoks kylään tulllla Mikolla on mtsätilall matkaa. Mtsät sijaitsvat Hankasalmlla Kski-Suomssa. Titokonidn, tablttin ja kännyköi- jaossa sukupolvn yli. Vljkst ovat harvinaisuus mtsänomistajin kskuudssa: h ovat tämtsänomistajia nljännssä polvssa. Hidän suvultaan puuttuu printinn maanviljlijä-mtsänomistajatausta. Mtsin tarina alkoi vuonna Vljstn isän isoisä Emil Kumpulainn oli tuolloin piirisimihnä mtsäyhtiö Wilh. Schaumanilla. Kun mtsäyhtiöt ja sahat vlvoitttiin myymään mtsiään, Lähdmm siitä, ttä mtsätalous on kannattavaa myös täysin ulkopuolislla ttttynä dn avulla tiluksia voi onnksi hoitaa pitkänkin välimatkan päästä. Vaikka mtsäalalla tuodaan paljon sill käytännön tkmistä, mill mtsän omistaminn on nmmän omaisuudn hallintaa. Tärkimmässä roolissa ovat tidon käyttö, tknologiatyökalut ja nttiyhtys, Mikko Pohjola krtoo. Mtsätöitä 37-vuotias Mikko ja 32-vuotias Matti tkvät mahdollisuuksin mukaan. Suurin osa mtsänhoidosta tttään ulkopuolislla, omall työll lasktaan aina vaihtohtoiskustannus. Pohdittavana on, mitä muuta mtsässä käyttyllä ajalla olisi saatu aikaan. Tosin aivan puhtaasti rahassa vljkst ivät mtsän omistusta arvota: s on myös kivaa. H nauttivat raivaussahan huudattamissta, kun aikaa vain on. Etäomistusta vuodsta 1928 Mikko ja Matti tulivat mtsänomistajiksi vuonna 2003 yhdssä vanhimman vljnsä Sampo Pohjolan kanssa. Tuolloin hidän isotätinsä kuoli ja vljstn isä Markku Pohjola siirsi mtsät prinnön _.indd 8 myös isän isoisä päätti lunastaa omansa. Hän osti nimiinsä kahdksankymmntä hhtaaria mtsämaata. Myöhmmin sotin jälkist maan luovutukst himan vrottivat pinta-alaa. Kun tila siirtyi vljstn haltuun, s kattoi runsaat kuusikymmntä hhtaaria. Vljkst varttuivat Espoossa kaukana suvun mtsistä, mutta välimatkasta huolimatta h ovat harjoitllt tulvaa vartn koko ikänsä. Olmm aina koknt olvamm mtsänomistajia, koska millä on sillä mökki ja olmm ollt isän mukana hoitamassa mtsiä, Matti Pohjola krtoo. Kannattavaa ttttynäkin Mtsin siirryttyä vljstn nimiin h mittivät porukalla jatkoa ja päättivät kasvattaa mtsäomaisuutta luvun miht ovat silmäillt aktiivissti myynti-ilmoituksia. Sopivia tiloja on tsitty sadan kilomtrin sätllä suvun kantatilasta. Laskntaohjlmat ja titokon ovat ollt korvaamaton apu niin tilakaupoilla kuin mtsin hoidossakin. Vljkst laskvat tuotot mtsäntutkimuslaitoksn Motti-ohjlmistolla. Myös Pllrvon taloustutkimuksn talouslaskuri on tullut tutuksi. Lupaavin tilojn tidot avataan kuvio kuviolta Excl-laskntaohjlmiston avulla. Midän tuotto-odotus on nljästä kuutn prosnttia. Lähdmm siitä, ttä mtsätalous on kannattavaa myös täysin ulkopuolislla ttttynä, Mikko Pohjola sanoo. Mtsäsijoitustn kannattavuu- Hankasalmi

11 dn ja tuottojn laskminn ja vrtailu on vljksill jo koulutuksnkin puolsta luontvaa. Mikko on valmistunut Turun kauppakorkakoulusta ja väitllyt viim syksynä. Matilla on tutkinto Mikklin ammattikorkakoulun kansainvälisn liiktaloudn linjalta, kvään aikana tarkoitus on viimistllä gradu Jyväskylän kauppakorkakouluun. Omasta osaamissta huolimatta milipidttä kysytään myös asiantuntijalta, kun milnkiintoinn tila osuu kohdall. Millä on tuttuja, jotka ovat arvioint mtsäkiintistöjä pidmpään. Pilaamm tarvittassa omia näkmyksiämm hidän arvioihinsa, Mikko Pohjola krtoo. Runsaassa kymmnssä vuodssa vljstn mtsin pinta-ala on kasvanut all sadasta hhtaarista nljäänsataan. Yhtä tilaa lukuun ottamatta mtsät sijaitsvat Hankasalmlla lähllä vljstn isän suvun synnyinsutuja. Yhtismtsä hyvä ratkaisu Mtsäalan karttussa vljkst al- koivat pohtia yhtymää parmpaa yhtisomistusmuotoa mtsilln. Vuonna 2010 h päättivät prustaa Rangunkorvn yhtismtsän. Nimi juontaa juurnsa isän isoisän aikanaan ostamasta tilasta. Katsoimm, ttä kokonaisuudn säilymisn kannalta yhtismtsä oli mill paras vaihtohto. Nyt i tarvits plätä, ttä mtsätila pirstoutuisi prinnönjakojn myötä, Matti Pohjola sanoo. Vljstn lisäksi myös hidän isänsä on yhtismtsän osakas. Lain mukaan yhtismtsällä Vljkst Matti (vas.) ja Mikko Pohjola hoitavat mtsiänsä titokonidn, kännyköidn ja nttiyhtydn avulla vaikka ydinkskustan kahvilasta. 2352_.indd

12 Nyt i tarvits plätä, ttä mtsätila pirstoutuisi prinnönjakojn myötä tul olla joko usammasta osakkaasta koostuva hoitokunta tai vaihtohtoissti toimitsija ja varamis pyörittämässä käytännön toimintaa. Rangunkorvssa toimitsijan virkaa hoitaa vljstn isä ja varatoimitsijaksi on nimittty Matti. Thtävänjako on tosin vain muodollinn, sillä mtsiä hoidtaan yhdssä. Vähintään krran vuotn osakkaat kokoontuvat prhinn istuttamaan tai raivaamaan. Vanhimman vljn lähs täysikäist pojat ovat jopa hoitant mtsiä ksätyönään. Yksi ksän mrkistä on s, ttä vljstn läkkll jäänyt isä siirtää kirjansa 2352_.indd 10 ksäkuukausiksi suvun mökill ja suuntaa mtsään. Ei kaikka samalta luukulta Aikaismmin Pohjoloidn suvussa oli tapana turvautua niin puukaupassa kuin mtsätöissäkin UPM:n puoln. Yhtiö oli luontva kumppani, sillä olihan mtsin alkupräinn omistaja ollut Schaumanin mis. Oy Wilh. Schauman ab fuusioitui Kymmn Oy:n kanssa ja päätyi lopulta UPM-Kymmnll. Vljksistä kaikkin mtsäpalvluidn hakminn samalta luukulta i nää tuntunut nykyajalta. H halusivat kilpailuttaa pal- vluidn tarjoajat ja punnita vaihtohtoja. Puhlin, titokon ja intrnt-yhtys säästävät lukuisilta ajomatkoilta kaupungin ja mtsätilan välillä. Vljkst tsivät mtsätöidn osaajia pääasiassa vrkosta. Kun sopiva tkijä löytyy, monsti puhlinsoitto ja sähköposti riittävät. Tarvittassa käydään paikan päällä sopimassa työn yksityiskohdista ja tarkastamassa työnjälki. Viimisn vuosikymmnn ajan mtsäasioita on hoidttu niin yhtiöidn, yksityistn yrittäjin kuin mtsänhoitoyhdistyksnkin kanssa. Tähän asti vljkst ovat kuulunt yhdistyksn, mutta myös tähän tul todnnäköissti muutos nsi vuodn alussa. Vuodn vaihtssa mtsänhoitoyhdistyslaki muuttuu ja roaminn yhdistyksstä käy nykyistä hlpommin. Olmm aika varmoja siitä, ttä mm nää maksa jäsnmaksua mmkä kuulu yhdistyksn. Ostamm palvluita parhaalta tarjoajalta oli s sittn mikä hyvänsä, Mikko Pohjola krtoo. Vljstn titämys mtsistä on karttunut its tkmällä ja titoa tsimällä, sminaarja kuuntlmalla skä pääkaupunkisudun mtsänomistajin yhdistyksn PKMO:n rtkillä

13 Tämän päivän mtsäpalvlua Kun on työ, prh ja välimatkaa mtsän ja kodin välillä usampi sata kilomtriä, mtsätöissä on apu tarpn. Osaajin löytäminn mtsätilan töihin i aina ol hlppo thtävä. Tämän saivat huomata Mikko ja Matti Pohjola. Paikallisia tkijöitä i vain löytynyt mistään Googlsta, Matti Pohjola muistl. Vljstn onnksi hidän isänisänsä oli rakntanut mtsin lähisyytn Hankasalmll mökin 1960-luvulla. Vuosin varrlla tutuksi tullt paikallist osasivat ohjata, knn puoln mtsätöissä kannattaa kääntyä. Apu löytyi 2352_.indd 11 Vljstn khittämä Mtsäti.fi -vrkkosivusto auttaa mtsänomistajia löytämään tkijät tilojnsa töill. mökin virisltä maatilalta. Naapuritilan isäntä huudattaa tarvittassa raivaussahaa ja osaa suositlla muitakin tkijöitä. Vljksiä kuitnkin arvlutti, mitn hidän lapsnsa ja lastnsa lapst tulvat löytämään mtsätöihin tkijät, kun sidos mtsäpaikkakuntaan muuttuu kaukaismmaksi. Mikko ja Matti Pohjola ryhtyivät tuumasta toimn. H khittivät vrkkosivuston Mtsäti.fi. Viim vuonna julkistttu vrkkosivusto auttaa mtsänomistajia löytämään palvluntarjoajia mtsätilansa lähisyydstä. Riittää, kun mrkit- s karttaan mtsätilan sijainnin ja krtoo, minkälaista mtsänhoitotyötä on vailla. Sopivan tkijän työll voi löytää vaikka kahvilassa istun kahvia nautisklln. Vanha malli on ollut, ttä mtsäpalvlun tarjoaja olttaa mtsänomistajan tulvan mtsään. Midän kaltaisill kiirisill ja kaukana mtsistään asuvill kaupunkilaismtsänomistajill vrkosta löytyvä palvlu on nykyaikaa, Mikko Pohjola sanoo. Vrkkosivusto työllistää vljkst täyspäiväissti. Suunnittilla on simrkiksi yhtistarjouspyynnöt mahdollistava mtsänhoito- töidn välityspalvlu. Sn avulla pinmpinkin tilojn kannattavuutta saadaan parannttua. Jatkossa myös puukauppakumppani voi löytyä vljstn pyörittämän sivuston kautta. Laatuakaan i ol unohdttu. Kukin käyttäjä saa antaa vrkkosivuilla arvion saamastaan palvlusta samaan tapaan kuin simrkiksi hotllihuonita välittävillä sivustoilla. Käytämm itskin palvlua, ja khitämm sitä sn mukaan, kun saamm markkinoilta vihiä millaista palvlua kaivataan, vljkst krtovat

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola Luento 5. Termiinihinnan määräytyminen

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola Luento 5. Termiinihinnan määräytyminen Rahoitusriskit ja johdannaist Matti Estola Lunto 5 rmiinihinnan määräytyminn 1. rmiinin ylinn hinnoittlukaava Mrkitään trmiinisopimuksn kohd-tuudn spot hintaa sopimuksn tkopäivänä S :lla, kohd-tuudn trmiinihintaa

Lisätiedot

LIITE 8A: RAKENNELUVUN 137 YHTÄLÖITÄ

LIITE 8A: RAKENNELUVUN 137 YHTÄLÖITÄ LIITE 8A: RAKENNELUVUN 37 YHTÄLÖITÄ Raknnluvusta 37 on tämän työn yhtydssä syntynyt yli 00 yhtälöä, joista 00 yhtälöä on analysoitu. Näistä on osoittautunut 70 yhtälöä milnkiintoisiksi ja saman vrran otaksutaan

Lisätiedot

Ulvilan kaupunki. Ulvilan Kaasmarkun Ryöpäkinmäen ja Fatiporin pohjoispuolen liito-oravaselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY

Ulvilan kaupunki. Ulvilan Kaasmarkun Ryöpäkinmäen ja Fatiporin pohjoispuolen liito-oravaselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY Ulvilan kaupunki Ulvilan Kaasmarkun Ryöpäkinmän ja Faporin pohjoispuoln liito-oravaslvitys 204 AHLN GROUP OY RAPORTTEJA 3/204 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 3 Raporsta... 3 Slvitysaluidn yliskuvaukst...

Lisätiedot

Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla

Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla ANNA METSÄLLESI UUSI MAHDOLLISUUS! Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla Seuraavien sivujen esimerkkimetsien suunnittelut ja hakkuut on toteutettu Arvometsän toimesta. Taloudellinen

Lisätiedot

16.10.2007 ASUNTOYHTIÖN TALOUSSUUNNITELMA RS-järjestelmä 1(5) URAKAT YHTEENSÄ, euroa. Arvio, euroa. Muut maapohjakustannukset, euroa.

16.10.2007 ASUNTOYHTIÖN TALOUSSUUNNITELMA RS-järjestelmä 1(5) URAKAT YHTEENSÄ, euroa. Arvio, euroa. Muut maapohjakustannukset, euroa. -järjstlmä 1(5) Asunto-osakyhtiö As Oy Hlsingin Gunillankartano, Hlsinki Prustajaosakas Raknnuskartio Oy (01899-0) Rakntaja (pääurakoitsija) Raknnuskartio Oy (01899-0) HANKINTA RAKENNUS- A. URAKAT KOKONAISURAKKA,

Lisätiedot

5. Omat rahat, yrityksen rahat

5. Omat rahat, yrityksen rahat 5. Omat rahat, yrityksn rahat Matmaattist aint Intgraatio: yhtiskuntaoppi Tässä jaksossa Palkka, palkkakustannukst Budjtti, budjtointi Kannattavuus, tulos Hinnoittlu, hinta Osio 5/1 Matmaattist aint 5.

Lisätiedot

Taidehalli (355 m 2 ) - avoinnaolopäivä 43,95 10,55 54,50 - viikko 203,23 48,77 252,00 - kuukausi 724,19 173,81 898,00

Taidehalli (355 m 2 ) - avoinnaolopäivä 43,95 10,55 54,50 - viikko 203,23 48,77 252,00 - kuukausi 724,19 173,81 898,00 JYVÄSKYLÄN MUSEOPALVELUT TAKSAT JA MAKSUT 1.1.2015 ALKAEN PÄÄSYMAKSUT alv 0 % Aikuist Opisklijat (muut kuin taid- ja musoainidn) Jyväskylän kaupungin työntkijät Ryhmät, yli 10 hnkä Lapst (all 18 v.) 6,00

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Euro & talous. Eripainos. Suomen Pankin kokonaistaloudellinen ennuste 2003 2005

Euro & talous. Eripainos. Suomen Pankin kokonaistaloudellinen ennuste 2003 2005 Euro & talous 3 003 Eripainos Suomn Pankin kokonaistaloudllinn nnust 003 005 Euro & talous Markka & talous -lhdn. vuosikrta / : årgångn av Markka & talous Euro & talous -lhdn 5. vuosikrta / 5: årgångn

Lisätiedot

Tampere Seinäjoki-radan nopeuden nosto MELUSELVITYS

Tampere Seinäjoki-radan nopeuden nosto MELUSELVITYS Tampr Sinäjoki-radan nopudn nosto Ratahallintokskus Tampr Sinäjoki-radan nopudn nosto () ESIPUHE Tämä työ on thty Sito Oy:ssä Ratahallintokskuksn toimksiannosta. Työn tarkoituksna oli tutkia mluslvityksn

Lisätiedot

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA Timo Pukkala Sisältö Jaksollinen jatkuva Tasaikäisen metsän jatkuva kasvatus Alikasvos Metsän uudistaminen Metsänhoidon tukeminen Säännöllisen

Lisätiedot

Pag e. Lukion työskentelyä ohjaavat lukiolaki, lukioasetus, opetushallituksen ohjeet, koulutoimen toimintasääntö ja järjestyssäännöt.

Pag e. Lukion työskentelyä ohjaavat lukiolaki, lukioasetus, opetushallituksen ohjeet, koulutoimen toimintasääntö ja järjestyssäännöt. Liit 6 Mäntyharjun lukion järjstyssääntö Lukion työskntlyä ohjaavat lukiolaki, lukioastus, optushallituksn ohjt, koulutoimn toimintasääntö ja järjstyssäännöt. Järjstyssääntöjn tavoittna on turvata kouluyhtisön

Lisätiedot

Yövuorossa. Koneyrittäjä tekee talvella pitkää päivää METSÄPERINTÖ VEROSUUNNITTELUA TESTAMENTILLA VARUSTEET KÄSINEET SAVOTALLE

Yövuorossa. Koneyrittäjä tekee talvella pitkää päivää METSÄPERINTÖ VEROSUUNNITTELUA TESTAMENTILLA VARUSTEET KÄSINEET SAVOTALLE 28. HELMIKUUTA NUMERO 2/2013 9 WWW.METSALEHTI.FI METSÄPERINTÖ VEROSUUNNITTELUA TESTAMENTILLA VARUSTEET KÄSINEET SAVOTALLE 10 KYSYMYSTÄ METSÄ- VAKUUTUKSISTA LAKIUUDISTUS OLLAANKO MUUTOKSEEN VALMIITA? PUUNKORJUU

Lisätiedot

OSATIH SELOSTE 6/1973 METSÄMAAN T KE US T ~ K I J ÖI S T Ä

OSATIH SELOSTE 6/1973 METSÄMAAN T KE US T ~ K I J ÖI S T Ä ... /, t,.. OSATIH Rauhankatu 0070 Puhlin SELOSTE 90-8 /97 AURA UKS E N METSÄMAAN T HELSINKI 7 YÖ V A I KE US T ~ K I J ÖI S T Ä TTS-METSÄ-ÄESTÄ KÄYTETTÄESSÄ Mtsätho kräsi syksyllä 97 Thdaspuu Oy:n aikatutkimusainistoa

Lisätiedot

SY-KESKUSTELUALOITTEITA

SY-KESKUSTELUALOITTEITA SY-KESKUSTELUALOITTEITA YRITTÄJÄKSI RYHTYMISEN TALOUDELLISET KANNUSTIMET Pasi Holm* *Kiitän Risto Suomista tutkimusidasta skä häntä, Anna Lundnia ja Sppo Toivosta kommntista. Tutkimuksssa sittyt väittämät

Lisätiedot

Kiinteistökohtaista jätevesineuvontaa Vantaanjoen valuma-alueen kunnille

Kiinteistökohtaista jätevesineuvontaa Vantaanjoen valuma-alueen kunnille iintistökohtaista jätvsinuvontaa antaanjon valuma-alun kunnill mu Haapala, irs Lah, anna Laakso, Larissa Rimpiläinn, nni orhonn, Hanna uominn ja sko ärklä Rapor /0 annn kuva: ari ännynsalo kijät Otsikko

Lisätiedot

Tutkimus. Obaman tukipaketilla takaisin kasvuun

Tutkimus. Obaman tukipaketilla takaisin kasvuun Suhdat ja rahoitusmarkkinat rityistma Tutkimus 9 Lisätitoja: konomisti Pasi Kuoamäki, asikuoamaki@samoankkifi, Obaman tukiaktilla takaisin kasvuun Maailmaalous on vajonnut taaumaan, joka on ahimia sittn

Lisätiedot

Jotta rakentaminen ja sen ylläpitäminen onnistuu Junkohalli Oy:n voimin seuraavat 22 vuotta, esitämme että

Jotta rakentaminen ja sen ylläpitäminen onnistuu Junkohalli Oy:n voimin seuraavat 22 vuotta, esitämme että 1 Junkohlli Oy ESITYS KEI AREENA Titoktu 6 94600 Kmi ri.vinionp@junkohlli.fi 03.06.2013 p. 040 757 7124 Kmin Kupunginhllitu Kupunginjohtj Tro Niinn ESITYS KEI AREENA Junkohlli Oy:llä on hlu j vlmiu rknt

Lisätiedot

TUUSNIEMEN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS

TUUSNIEMEN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS TUUSNIEMEN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS 1. SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 1.1. Sovltamisala Maankäyttö ja raknnuslaissa ja astuksssa olvin skä muidn maan käyttämistä ja rakntamista koskvin säännöstn ja määräystn

Lisätiedot

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma 1.10.2015 Helsingin kaupunki Rakennusvirasto Keskuspuiston ulkoilumetsiä hoidetaan luonnonmukaisesti

Lisätiedot

Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen yhteismetsähanke. Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme

Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen yhteismetsähanke. Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen yhteismetsähanke Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme TOIMIALUEENA Asikkalan, Hartolan, Heinolan, Hollolan, Hämeenkosken, Kärkölän, Lahden, Nastolan, Padasjoen ja Sysmän kunnat

Lisätiedot

Kuntajohtajien työhyvinvointi 2013

Kuntajohtajien työhyvinvointi 2013 Kuntajohtajin työhyvinvointi 2013 Prustuu julkaisuun Kuntajohtajin työhyvinvointi 2013 Kvan tutkimuksia 2/2013. Pauli Forma Toni Pkka Pirjo Saari Tausta Totutttu Kvan ja Kuntajohtajat Ry:n yhtistyönä nyt

Lisätiedot

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos Taustaa Puulla ja biomassalla korvataan uusiutumattomia raaka-aineita Kilpailu maankäyttötavoista kovenee voidaanko

Lisätiedot

Puheenjohtaja: Kari Laine Alatie 1, 21200 Raisio 438 7530, 040 587 7647 kari.laine@noviter.com

Puheenjohtaja: Kari Laine Alatie 1, 21200 Raisio 438 7530, 040 587 7647 kari.laine@noviter.com Raisionjokilaakson luonnonsuojluyhdistys ry hallitus v. 2007 Yhdistyksn sähköpostiosoit: raisionjoki@lsy.int.fi kotisivut: http://prsonal.int.fi/yhdistys/raisionjoki Puhnjohtaja: Kari Lain Alati 1, 21200

Lisätiedot

kannattava elinkeino?

kannattava elinkeino? Onko huomisen metsänomistus kannattava elinkeino? Päättäjien 28. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. Metsänomistajaryhmien

Lisätiedot

METSÄTEHO ~ METSÄTEOLLISUUS 8/1993 YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISET ÖLJYT METSÄTÖISSÄ. Juha Rajamäki

METSÄTEHO ~ METSÄTEOLLISUUS 8/1993 YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISET ÖLJYT METSÄTÖISSÄ. Juha Rajamäki METSÄTEHO 8/1993 YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISET ÖLJYT METSÄTÖISSÄ Juha Rajamäki Ympäristönäkökohtin mrkitys puunhankinnassa on lwsvanut viim vuosina. Mtsäkonissa ja puutavara-autoissa käytttävin minraaliöljyjn

Lisätiedot

Taimikoiden hirvituhot: tuhojen määrä, hirvikannan koon vaikutus tuhoihin, taimikoiden toipuminen, torjuntakeinot

Taimikoiden hirvituhot: tuhojen määrä, hirvikannan koon vaikutus tuhoihin, taimikoiden toipuminen, torjuntakeinot Taimikoiden hirvituhot: tuhojen määrä, hirvikannan koon vaikutus tuhoihin, taimikoiden toipuminen, torjuntakeinot Juho Matala METSÄNUUDISTAMISEN LAADUN ONGELMAT NordGen Metsä teemapäivä Maanantai 3.10.2011,

Lisätiedot

Talousmatematiikan perusteet, ORMS1030

Talousmatematiikan perusteet, ORMS1030 Tamprn ksäyliopisto, 2015-2016 Talousmatmatiikan prustt, ORMS1030 1. väliko, (ti 15.12.2015) Ratkais 3 thtävää. Kokssa saa olla mukana laskin (myös graafinn laskin on sallittu) ja taulukkokirja (MAOL tai

Lisätiedot

Luento 7 Järjestelmien ylläpito

Luento 7 Järjestelmien ylläpito Luno 7 Järjslmin ylläpio Ahi Salo Tknillinn korkakoulu PL, 5 TKK Järjslmin ylläpidosa Priaallisia vaihohoja Uusiminn rplacmn Ennalahkäisvä huolo mainnanc Korjaaminn rpair ❶ Uusiminn Vioiun komponni korvaaan

Lisätiedot

YHTEISMETSÄ OMISTUSMUOTONA

YHTEISMETSÄ OMISTUSMUOTONA YHTEISMETSÄ OMISTUSMUOTONA Nurmes 13.3.2015 Sakari Tikka Yhteismetsä on tilojen yhteinen metsäalue Yhteismetsä on tilojen yhteinen alue, joka on tarkoitettu kestävän metsätalouden harjoittamiseen osakastilojen

Lisätiedot

Hyvän leimikon resepti. Anna Koukonen tietää, mitä metsästä kannattaa maksaa. voi riittää. harvennukset. Metsänomistaja.

Hyvän leimikon resepti. Anna Koukonen tietää, mitä metsästä kannattaa maksaa. voi riittää. harvennukset. Metsänomistaja. 16 11. SYYSKUUTA NUMERO 6/2014 9 www.metsalehti.fi Metsälehti Makasiini 6/2014 puukauppa Koko maan puunostajat KYSYMYSTÄ Teema: puukauppa alikasvoksesta harvennukset yksi kerta voi riittää Metsänomistaja

Lisätiedot

Tarvitseeko metsäsi hoitoa?

Tarvitseeko metsäsi hoitoa? Tarvitseeko metsäsi hoitoa? Satuin vaimon kanssa patikkaretkelle kansallispuistoon. Vaimo tarkkaili luontoa kokonaisvaltaisesti ja minä katselin puita. Katsettani liiemmin teroittamatta näin ympärilläni

Lisätiedot

Osanottajatodistus/Matkalippu

Osanottajatodistus/Matkalippu Sivu 1 (6) Tämä on lntolippunn Valri Wårvik Varausnumro 47533280 Varauspäivä 08.01.2013 Asiakirja luotu 08.01.2013 20:35 Varattu TJÄREBORG INTERNET-08 Puhlin 03 03 80 80 Intrnt Tjärborg.fi Mnomatka Lähtöaika

Lisätiedot

2 Oulunkyläinen Pohjoiset esikaupungit. Tapahtuu Kulmilla. että kun sairaanhoitopiirin johtava lääkäri on halunnut huomauttaa yksityisen terveysaseman

2 Oulunkyläinen Pohjoiset esikaupungit. Tapahtuu Kulmilla. että kun sairaanhoitopiirin johtava lääkäri on halunnut huomauttaa yksityisen terveysaseman 2 Oulunkyläinn Pohjoist sikaupungit 4.9.2010 Niin kauan kun on trv, i tul ds mittinksi, mitn trvyspalvlut plaavat ja mitä niistä joutuu maksamaan. Eräs äärikriittinn USA:ssa asunut ystävä totsi ohituslikkauksn

Lisätiedot

LAKESIDE GOLF VAMMALA RY Jäsenlehti 1 2011. Kutsu. vuosikokoukseen

LAKESIDE GOLF VAMMALA RY Jäsenlehti 1 2011. Kutsu. vuosikokoukseen LAKESIDE GOLF VAMMALA RY Jäsnlhti 1 2011 Kutsu vuosikokouksn LAKESIDE GOLF VAMMALA RY. PUHEENJOHTAJAN PUHEENVUORO Laksid Golf Vammala ry Jäsnlhti 1 2011 SISÄLLYS Kutsu yhdistyksn vuosikokouksn Aika: sunnuntai

Lisätiedot

Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI. Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013

Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI. Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013 Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013 Mhy Etelä-Karjala Tervetuloa Etelä-Karjalaan, Luumäelle Kohteen teemana on metsien käsittely: Monipuolistuvat metsänkäsittely

Lisätiedot

Matematiikkalehti 2/2001. http://solmu.math.helsinki.fi/

Matematiikkalehti 2/2001. http://solmu.math.helsinki.fi/ Matmatiikkalhti 2/2001 http://solmu.math.hlsinki.fi/ 2 Solmu Solmu 2/2001 Matmatiikan laitos PL 4 (Yliopistonkatu 5) 00014 Hlsingin yliopisto http://solmu.math.hlsinki.fi/ Päätoimittaja Pkka Alstalo Toimitussihtrit

Lisätiedot

LIMINGAN KUNTA Tasekirja 2012

LIMINGAN KUNTA Tasekirja 2012 LIMINGAN KUNTA Taskirja 2012 TASEKIRJAN SISÄLTÖ Toimintakrtomus 3 Talousarvion totutuminn 28 Tilinpäätöslasklmat 62 Konsrnilasklmat 67 Liittidot 71 Allkirjoitukst ja mrkinnät 90 Luttlot ja slvitykst 92

Lisätiedot

2/09 Helsingin Akvaarioseura ry:n tiedotuslehtinen

2/09 Helsingin Akvaarioseura ry:n tiedotuslehtinen Palautusosoit: Hlsg Akvaariosura ry Etlän Hspriankatu 34, sisäpiha 00100 Hlski 2 KalalhtiNEN Hlsg Akvaariosura ry:n tidotuslhtn HELSINGIN AKVAARIOSEURAN TULEVIA TAPAHTUMIA Tapahtumat järjsttään tai kokoontumn

Lisätiedot

Turun seitsemäsluokkalaisten matematiikkakilpailu 18.1.2012 Tehtävät ja ratkaisut

Turun seitsemäsluokkalaisten matematiikkakilpailu 18.1.2012 Tehtävät ja ratkaisut (1) Laske 20 12 11 21. Turun seitsemäsluokkalaisten matematiikkakilpailu 18.1.2012 Tehtävät ja ratkaisut a) 31 b) 0 c) 9 d) 31 Ratkaisu. Suoralla laskulla 20 12 11 21 = 240 231 = 9. (2) Kahden peräkkäisen

Lisätiedot

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2010 Insinöörivalinnan fysiikan koe 2.6.2010, malliratkaisut

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2010 Insinöörivalinnan fysiikan koe 2.6.2010, malliratkaisut A1 Diplomi-insinöörin ja arkkithtin yhtisalinta - dia-alinta 2010 Alla on lutltu kuusi suurtta skä annttu taulukoissa kahdksan lukuaroa ja kahdksan SI-yksikön symbolia. Yhdistä suurt oikan suuruusluokan

Lisätiedot

Kesä tulee, onko autosi valmis tien päälle?

Kesä tulee, onko autosi valmis tien päälle? Ksä tul, onko autosi valmis tin pääll? Varaa Ford Mrkkihuolto, saat KAUPAN PÄÄLLE Ford-frisbgolf puttrin * Ford Mrkkihuolto pitää autosi kunnossa. Alkupräisosiin ja ammattitaitoon voit luottaa. Lu lisää

Lisätiedot

Variations on the Black-Scholes Model

Variations on the Black-Scholes Model Variations on th Black-Schols Mol Sovlltun matmatiikan jatko-opintosminaari 6.9 Koh-tuus maksaa osinkoja avoittna on tarkastlla tilantita, joissa B&S yhtälö i ol riittävä sllaisnaan (sim. option koh-tuus

Lisätiedot

Teemu Jokinen ja Panu Laaksonen

Teemu Jokinen ja Panu Laaksonen 14.3.2009 Ida Fram Tmu Jokinn ja Panu Laaksonn Prämihnkatu 11, 00150 Hlsinki Otto Fram, Hlga Fram, Frans Fram, IDAdvrtising Muuttuvan maailman mainostoimistolta Markkinointi on markkinointia, thtiin sitä

Lisätiedot

Muuttuko metsänhoito luonnonmukaisemmaksi metsälakimuutoksilla?

Muuttuko metsänhoito luonnonmukaisemmaksi metsälakimuutoksilla? Muuttuko metsänhoito luonnonmukaisemmaksi metsälakimuutoksilla? Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 2.4.2013 1 Luonnonmukaisempi metsänhoito? Häiriödynamiikkamalli Metsien luontaista kehitystä

Lisätiedot

Piehingin osayleiskaava 27.10.2014 Kysely alueen asukkaille ja maanomistajille

Piehingin osayleiskaava 27.10.2014 Kysely alueen asukkaille ja maanomistajille Phingin osayliskaava 27.10.2014 Kysly alun asukkaill ja maanomistajill Arvoisa vastaanottaja, Raahn kaupunginhallitus on päättänyt aloittaa Phingin osayliskaavan ajaasaistamistyön. Phingin osayliskaava

Lisätiedot

Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta

Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta Mikael Kukkonen, Projektipäällikkö Metsänhoitotöiden koneellistaminen -kehittämishanke Itä-Suomen yliopiston Mekrijärven tutkimusasema

Lisätiedot

Toimintakertomus 2015. Värriön yhteismetsä. TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2015

Toimintakertomus 2015. Värriön yhteismetsä. TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2015 Värriön yhteismetsä TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2015 Yleistä Yhteismetsä on tilojen yhteinen alue, joka on tarkoitettu kestävän metsätalouden harjoittamiseen osakastilojen hyväksi. Yhteismetsät

Lisätiedot

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu Metsäomaisuuden hyvä hoito Kiertoaika Uudistaminen Taimikonhoito Ensiharvennus 1 Harvennushakkuu Metsän kiertoaika Tarkoittaa aikaa uudistamisesta päätehakkuuseen. Vaihtelee alueittain 60 120 vuotta Kierron

Lisätiedot

Rautateiden henkilöliikenteen avaaminen kilpailulle

Rautateiden henkilöliikenteen avaaminen kilpailulle Rautatidn hnkilöliikntn avaaminn kilpailull Julkaisuja 21/2012 Liiknn- ja vistintäministriön visio Hyvinvointia ja kilpailukykyä hyvillä yhtyksillä toiminta-ajatus Liiknn- ja vistintäministriö distää västön

Lisätiedot

Metsälain muutostarpeet metsäsijoittajan näkökulmasta

Metsälain muutostarpeet metsäsijoittajan näkökulmasta Metsälain muutostarpeet metsäsijoittajan näkökulmasta Rauno Numminen: metsäsijoittaja vuodesta 1993 lähtien, metsän omistusta yksityisenä metsänomistajana, kolmen metsäyhtymän osakkaana ja kolmen yhteismetsän

Lisätiedot

Knauf Safeboard Säteilysuojalevy 03/2009. Knauf Safeboard Säteilysuojalevy. 0% lyijyä. 100% turvallisuus.

Knauf Safeboard Säteilysuojalevy 03/2009. Knauf Safeboard Säteilysuojalevy. 0% lyijyä. 100% turvallisuus. Knuf Sfor Sätilysuojlvy 03/2009 Knuf Sfor Sätilysuojlvy 0% lyijyä. 100% turvllisuus. Knuf Sfor Knuf Sfor Suoj röntgnsätiltä Lyijytön Suoj plolt Hlppo snt Hyvä äännristävyys Ympäristöystävällinn hävittää

Lisätiedot

Metsän merkitys omaisuuseränä 6.11.2014 Metsäpäivä

Metsän merkitys omaisuuseränä 6.11.2014 Metsäpäivä Metsän merkitys omaisuuseränä 6..04 Metsäpäivä Johtaja Panu Kallio OP-Pohjola Metsät merkittävä osa kotitalouksien kokonaisvarallisuutta Kotitalouksien varallisuus vuonna 0 Finanssivarallisuus Pelto Asunnot

Lisätiedot

Kesä tulee, onko autosi valmis tien päälle?

Kesä tulee, onko autosi valmis tien päälle? Ksä tul, onko autosi valmis tin pääll? Varaa Ford M rkkihuolto, saat KAUPA N PÄÄLLE Ford-frisb golf puttrin* Ford Mrkkihuolto pitää autosi kunnossa. Alkupräisosiin ja ammattitaitoon voit luottaa. Lu lisää

Lisätiedot

Hirvieläinvahinkojen arviointi. vuodelta 2009

Hirvieläinvahinkojen arviointi. vuodelta 2009 Hirvieläinvahinkojen arviointi vuodelta 2009 Julkaisija Metsäkeskus Keski-Suomi. Jyväskylä 22.3.2010. Julkaisu 4/2010. Kauppakatu 19 B, PL 39, 40101 JYVÄSKYLÄ p. 020 772 7800, s-posti: ksmk@metsakeskus.fi

Lisätiedot

JHS 185 Asemakaavan pohjakartan laatiminen Liite 2 Asemakaavan pohjakartan kohdemalli

JHS 185 Asemakaavan pohjakartan laatiminen Liite 2 Asemakaavan pohjakartan kohdemalli JUHTA - Julkisn hallinnon titohallinnon nuvottlukunta JHS 185 Asmakaavan pohjakartan laatiminn Liit 2 Asmakaavan pohjakartan kohdmalli Vrsio: 1.0 / 20.3.2013 Julkaistu: 2.5.2014 Voimassaoloaika: toistaisksi

Lisätiedot

Myyräntöitä taimikoissa Metsävakuutus auttaa

Myyräntöitä taimikoissa Metsävakuutus auttaa Myyräntöitä taimikoissa Metsävakuutus auttaa Vakuutukset. Rahastot. Pankki. Pärnu 24.4.2009 Jääkö arvokkain omaisuutesi luonnonvoimien armoille? Tammelan metsäpalo 9.6.997 * maastopaloja 3000-5000 vuosittain

Lisätiedot

KALVITSA 2 491-467-16-65. Mikkeli, Vehmaskylä

KALVITSA 2 491-467-16-65. Mikkeli, Vehmaskylä Metsätilat.fi Hintapyyntö 340 000 Tarjoa viimeistään 29.6.2016 Tulostettu 16.06.2016 KALVITSA 2 491-467-16-65 Mikkeli, Vehmaskylä 99,28 ha Kohdenumero 300912 Narilantien/Roitontien varrella metsäkiinteistö.

Lisätiedot

Metsänkäyttöilmoitukset 2013, yksityismetsät

Metsänkäyttöilmoitukset 2013, yksityismetsät Metsien käytön aktiivisuudessa suurta alueellista vaihtelua vuonna 2013 Vuoden 2013 seurantatilastot osoittavat, että metsien käytön aktiivisuudessa oli huomattavia eroja eri osissa maata. Itäisessä Suomessa

Lisätiedot

Metsäsijoittaminen. Jyrki Ketola 22.1.2012 Tallinna

Metsäsijoittaminen. Jyrki Ketola 22.1.2012 Tallinna Metsäsijoittaminen Jyrki Ketola 22.1.2012 Tallinna Sijoituksen turvallisuus Etelä-Suomessa metsikön kiertoaika on keskimäärin noin 90 vuotta. Sinä aikana on: valuutta vaihtunut kahdesti kolme sotaa hyperinflaatioineen

Lisätiedot

Turku Runosmäki Majoitusmestarinkatu 3 A 6, 20360 Turku Runosmäen kaupunginosa

Turku Runosmäki Majoitusmestarinkatu 3 A 6, 20360 Turku Runosmäen kaupunginosa MYYNTIESITE 1 VARSINAIS-SUOMEN MYYNTIESITE ULOSOTTOVIRASTO PL 363, Sairashuoneenkatu 2-4 20100 TURKU 24.09.2015 Puhelin Vaihde 029 56 26400, Telekopio 029 56 26488 Sähköposti varsinais-suomi.uo@oikeus.fi

Lisätiedot

Faustmannin (1849) kiertoaikamalli on yksinkertaisin

Faustmannin (1849) kiertoaikamalli on yksinkertaisin Mtsätitn aikakauskirja 3/1999 Titn tori Olli Tahvonn Faustmannin kirtoaikamallista ja sn ylistyksistä m t a Johdanto Faustmannin (1849) kirtoaikamalli on yksinkrtaisin mahdollinn kuvaus taloudllissti thokkaasta

Lisätiedot

Mitä puukaupassa sovitaan

Mitä puukaupassa sovitaan Mitä puukaupassa sovitaan Heikki Kalvila, UPM Metsä Metsäneuvontapäällikkö Nordea, metsäpäivä 23.8.2007 Helsinki Puukauppasopimukset Metsänhakkuusopimus = pystykauppa Myyjä luovuttaa ostajalle oikeuden

Lisätiedot

Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016. Kuolinpesä metsän omistajana

Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016. Kuolinpesä metsän omistajana Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016 Kuolinpesä metsän omistajana Projektineuvoja Jorma Kyllönen Tietoinen metsänomistus -hanke 2 Kuolinpesä Puhekielessä perikunta Itsenäinen verotusobjekti,

Lisätiedot

Puukauppoja metsänomistajan ja luonnon ehdoilla

Puukauppoja metsänomistajan ja luonnon ehdoilla Paras puukauppatili Puukauppoja metsänomistajan ja luonnon ehdoilla On monta tapaa korjata puuta. Meidän tapamme on maksimoida arvokkaan sahapuun määrä ja pitää kuitupuun osuus pienenä. K Keiteleen kanssa

Lisätiedot

Metsäarvio. ~ metsänhoitoyhdistys. Toimeksiantaja Arvion tarkoitus Kohde ja omistus

Metsäarvio. ~ metsänhoitoyhdistys. Toimeksiantaja Arvion tarkoitus Kohde ja omistus ~ metsänhoitoyhdistys Metsäarvio 1(2) Toimeksiantaja Arvion tarkoitus Kohde ja omistus Pinta-ala ja tietolähde Maaperätiedot Kasvupaikat Arviokäynti Kuvaus arviomenetelmästä Kehitysluokkien rakenne Puustotiedot

Lisätiedot

Metsävaratiedon hyödyntäminen yksityismetsätaloudessa. Päättäjien Metsäakatemian kurssi 24.5.2012 Ari Meriläinen Suomen metsäkeskus

Metsävaratiedon hyödyntäminen yksityismetsätaloudessa. Päättäjien Metsäakatemian kurssi 24.5.2012 Ari Meriläinen Suomen metsäkeskus Metsävaratiedon hyödyntäminen yksityismetsätaloudessa Päättäjien Metsäakatemian kurssi 24.5.2012 Ari Meriläinen Suomen metsäkeskus 1 Metsäinventointi uudistuu Vanha tapa: aluesuunnittelu kuljetaan jalkaisin

Lisätiedot

ROVANIEMEN SEUDUN Kokouspäivämäärä 26.3.2004 RIISTANHOITOYHDISTYS HALLITUS PÖYTÄKIRJA

ROVANIEMEN SEUDUN Kokouspäivämäärä 26.3.2004 RIISTANHOITOYHDISTYS HALLITUS PÖYTÄKIRJA ROVANIEMEN SEUDUN Kokouspäivämäärä 26.3.2004 RIISTANHOITOYHDISTYS HALLITUS PÖYTÄKIRJA AIKA Kello 18.00 PAIKKA PAIKALLA PUHEENJOHTAJA ESITTELIJÄ PÖYTÄKIRJANPITÄJÄ Sky-hotelli Ounasvaara Juha Seurujärvi

Lisätiedot

Taimikon varhaishoito. Kemera-koulutus

Taimikon varhaishoito. Kemera-koulutus Taimikon varhaishoito Kemera-koulutus 1.6.2015 Uusi työlaji Taimikon varhaishoito Taimikon perkausta ja harvennusta, sekä verhopuuston poistoa ja harvennusta. Pienpuun kerääminen mahdollista, ei tosin

Lisätiedot

Muista venytellä. Taukojumppa auttaa istuttajaa METSÄPERINTÖ PELTOTILKKU KEVENTÄÄ VEROJA UUTTA METSÄSTÄ KUUSIHAKKEESTA TEHDÄÄN KIPSIÄ

Muista venytellä. Taukojumppa auttaa istuttajaa METSÄPERINTÖ PELTOTILKKU KEVENTÄÄ VEROJA UUTTA METSÄSTÄ KUUSIHAKKEESTA TEHDÄÄN KIPSIÄ 11. HUHTIKUUTA NUMERO 3/2013 9 WWW.METSALEHTI.FI METSÄPERINTÖ PELTOTILKKU KEVENTÄÄ VEROJA 17 KYSYMYSTÄ KYLVÖSTÄ UUTTA METSÄSTÄ KUUSIHAKKEESTA TEHDÄÄN KIPSIÄ KÄSIN TEHTY LEHMUKSESTA MATONKUTEET UUSI METSÄ

Lisätiedot

Kiinteistötoimitukset metsätilalla

Kiinteistötoimitukset metsätilalla Kiinteistötoimitukset metsätilalla Kalle Konttinen 040-5636066, kalle.konttinen@maanmittauslaitos.fi Esityksen sisältö Maanmittauslaitoksen organisaatiouudistus Yleistä kiinteistötoimituksista Kiinteistötoimitukset

Lisätiedot

Perusturvalautakunta piti 10 kokousta, joissa oli yhteensä 125 päätösasiaa.

Perusturvalautakunta piti 10 kokousta, joissa oli yhteensä 125 päätösasiaa. Liit n:o 1, prusturvalautakunta 24.3.2010, 25 PERUSTURVALAUTAKUNTA 2009 HALLINTO Prusturvalautakunta tuottaa, ylläpitää ja järjstää sosiaalihuollon palvluja, joidn tavoittna on kuntalaistn sosiaalisn turvallisuudn

Lisätiedot

ERI-IKÄISRAKENTEISEN METSÄN KASVATUKSEN TALOUS

ERI-IKÄISRAKENTEISEN METSÄN KASVATUKSEN TALOUS Suomen Metsätieteellinen Seura Eri-ikäisrakenteiset metsät metsätaloudessa -seminaari Säätytalo, 8.4.2010 ERI-IKÄISRAKENTEISEN METSÄN KASVATUKSEN TALOUS Kari Hyytiäinen Sisältö 1. Johdanto 2. Metsän nykyarvo

Lisätiedot

Metsänuudistamisen laatu Valtakunnan Metsien Inventoinnin (VMI) tulosten mukaan

Metsänuudistamisen laatu Valtakunnan Metsien Inventoinnin (VMI) tulosten mukaan Metsänuudistamisen laatu Valtakunnan Metsien Inventoinnin (VMI) tulosten mukaan NordGen Metsä teemapäivä 3.10.2011 Kari T. Korhonen VMI/Metla Valokuvat: E.Oksanen/Metla / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

150 vuotta metsäoppia. Evolla vietetään juhlapäivää. on eroja. metsänhoito: Metsänomistaja: Puunkorjuu:

150 vuotta metsäoppia. Evolla vietetään juhlapäivää. on eroja. metsänhoito: Metsänomistaja: Puunkorjuu: 1. MAALISkuuta numero 2/2012 8,50 www.metsalehti.fi metsänhoito: suunnitelmissa on eroja Metsänomistaja: Hevosella savotalle Puunkorjuu: Oma tie talveksi 150 vuotta metsäoppia Evolla vietetään juhlapäivää

Lisätiedot

Metsänhoidon tulevaisuus viisi väitettä

Metsänhoidon tulevaisuus viisi väitettä Metsänhoidon tulevaisuus viisi väitettä Yhteenvetoa skenaarioista Toimenpide-ehdotuksia Taneli Kolström Viisi teemaa Luonnonläheinen metsänhoito vai viljelymetsätalous Metsänhoito ja metsäpolitiikka Metsänhoidon

Lisätiedot

Pisto- ja viiltotapaturmien ehkäisy ja terävien instrumenttien hävittäminen

Pisto- ja viiltotapaturmien ehkäisy ja terävien instrumenttien hävittäminen Ohj (7) Pisto- ja viiltotapaturmin hkäisy ja trävin instrumnttin hävittäminn ohj kunnan sosiaali- ja trvydnhuollon yksiköill..206 alkan Trävän instrumntin aihuttama pisto- tai viiltotapaturma on yksi tyypillisimmistä

Lisätiedot

KESKO OSTAA SUOMEN LÄHIKAUPAN. 18.11.2015 Pääjohtaja Mikko Helander

KESKO OSTAA SUOMEN LÄHIKAUPAN. 18.11.2015 Pääjohtaja Mikko Helander KESKO OSTAA SUOMEN LÄHIKAUPAN 18.11.2015 Pääjohtaja Mikko Helander KESKO OSTAA SUOMEN LÄHIKAUPAN Velaton kauppahinta noin 60 milj. euroa Suomen Lähikaupalla on 643 Siwaa ja Valintataloa Liikevaihto 2014

Lisätiedot

Hankesuunnitelma. Porvoon sairaala, vuodeosastojen peruskorjaus vaiheet 1 ja 2 / B- ja C-siipi K819200006. Hallitus 3.6.2013, OHEISMATERIAALI 2

Hankesuunnitelma. Porvoon sairaala, vuodeosastojen peruskorjaus vaiheet 1 ja 2 / B- ja C-siipi K819200006. Hallitus 3.6.2013, OHEISMATERIAALI 2 Hallitus 3.6.2013, OHEISMATERIAALI 2 HUSTILAKESKUS HANKESUUNNITTELUN VASTUUALUE Porvoon sairaala, vuodosastojn pruskorjaus vaiht 1 ja 2 / B ja Csiipi K819200006 Hanksuunnitlma 27.3.2012 TIIVISTELMÄ Tämä

Lisätiedot

Energiapuun markkinatilanne Energiapuulajit / kysyntä / tarjonta / kilpailutilanne

Energiapuun markkinatilanne Energiapuulajit / kysyntä / tarjonta / kilpailutilanne Metka-koulutus / Energiapuukauppa / Luontokeskus Haltia 4.10.2014 Energiapuun markkinatilanne Energiapuulajit / kysyntä / tarjonta / kilpailutilanne Arto Kettunen TTS (Työtehoseura ry) 1. Energiapuun hintakehitys

Lisätiedot

Metsäsuunnitelma vuosille 2013-2022

Metsäsuunnitelma vuosille 2013-2022 Sivu 1 Metsäsuunnitelma vuosille 2013-2022 Omistaja Metsänomistaja Malli Osoite Metsätie 1, 00100 HELSINKI Puhelin 050-1234567 Sähköposti matti.metsanomistaja@metsa.fi Metsäsuunnitelman pinta-alat: Metsämaa

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta

Valtioneuvoston asetus kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Luonnos 25.1.2016 Valtioneuvoston asetus kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti kumotaan kestävän metsätalouden rahoituksesta

Lisätiedot

Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta

Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta Lapua 26.11.2013 Antti Pajula Suomen metsäkeskus, julkiset palvelut Etelä- ja Keski-Pohjanmaa Tasaikäisrakenteinen metsätalous Tavoitteena tasarakenteisen ja -ikäisen

Lisätiedot

Uusimmat metsävaratiedot

Uusimmat metsävaratiedot Uusimmat metsävaratiedot Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen Valtakunnan metsien 11. inventoinnin (VMI11) tulosten julkistamistilaisuus 18.3.2015 Suomi on Euroopan metsäisin maa Metsätalousmaata 26,2 milj.

Lisätiedot

DESIGN THINKINGILLÄ MENESTYSTARINA: TAPIOLA PRIVATE. 24.5.2011 Tommi Elomaa Yksikönjohtaja Yksityistalousasiakkaat

DESIGN THINKINGILLÄ MENESTYSTARINA: TAPIOLA PRIVATE. 24.5.2011 Tommi Elomaa Yksikönjohtaja Yksityistalousasiakkaat DESIGN THINKINGILLÄ MENESTYSTARINA: TAPIOLA PRIVATE 24.5.2011 Tommi Elomaa Yksikönjohtaja Yksityistalousasiakkaat Design thinkingin pääaskeleet: Määritä Tutki Ideoi Tee Prototyyppi Kehitä Lanseeraa Opi

Lisätiedot

RN:o 23:36. n.58,8 ha

RN:o 23:36. n.58,8 ha ?? RN:o 23:36 n.58,8 ha 0 metri Mittakaava: 1:10 000 400,0? Maanmittauslaitos 2014 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2014? Tammasuo 687-414-23-36 0 3 000 metri Mittakaava: 1:75 000 Maanmittauslaitos

Lisätiedot

2.12.2014. OTSO Metsäpalvelut. kehittämispäällikkö Timo Makkonen 2.12.2014 HISTORIA, ORGANISAATIO JA PALVELUT

2.12.2014. OTSO Metsäpalvelut. kehittämispäällikkö Timo Makkonen 2.12.2014 HISTORIA, ORGANISAATIO JA PALVELUT OTSO Metsäpalvelut kehittämispäällikkö Timo Makkonen 2.12.2014 HISTORIA, ORGANISAATIO JA PALVELUT 1 OTSO METSÄPALVELUT Historiamme ulottuu itsenäisyytemme alkuvuosiin. Vuonna 2013 marraskuussa syntyy OTSO

Lisätiedot

7.6.2013. Kuhmon kaupunki PL 15 88901 KUHMO Yhteyshenkilö Mika Hakkarainen, puh. 044 7255 258 E-mail: mika.hakkarainen@kuhmo.fi MYYNTITARJOUS TARJOUS

7.6.2013. Kuhmon kaupunki PL 15 88901 KUHMO Yhteyshenkilö Mika Hakkarainen, puh. 044 7255 258 E-mail: mika.hakkarainen@kuhmo.fi MYYNTITARJOUS TARJOUS 7.6.213 Kuhmon kaupunki PL 15 8891 KUHMO Yhteyshenkilö Mika Hakkarainen, puh. 44 7255 258 E-mail: mika.hakkarainen@kuhmo.fi MYYNTITARJOUS TARJOUS Myyntitarjoukseni Metsähallituksen puolesta Kuhmon kaupungissa

Lisätiedot

Oikaisu päätökseen kiinteistöjen Sirola RN:o 28:6 ja RN:o 28:24 myynnistä Vaarankylän kyläyhdistykselle

Oikaisu päätökseen kiinteistöjen Sirola RN:o 28:6 ja RN:o 28:24 myynnistä Vaarankylän kyläyhdistykselle Kunnanhallitus 46 25.02.2014 Kunnanhallitus 76 24.03.2014 Kunnanhallitus 126 13.05.2014 Oikaisu päätökseen kiinteistöjen Sirola RN:o 28:6 ja RN:o 28:24 myynnistä Vaarankylän kyläyhdistykselle 135/1/2013

Lisätiedot

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA METSIKKÖKUVIO - METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA TOIMENPITEET 1 2 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen

Lisätiedot

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen?

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen? Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 9 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen? Juha Hakkarainen Metsäjohtaja, MTK metsälinja juha.hakkarainen@mtk.fi PEFC/-44- Metsäteollisuuden tuotanto

Lisätiedot

Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT. Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén

Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT. Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén ENNALLISTAJAN POLKU KARTTA Pohjakartta Maanmittauslaitos,

Lisätiedot

Metsänuudistaminen. Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen

Metsänuudistaminen. Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen 30.1.2013 Metsänuudistaminen Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen Metsänuudistamisen vaiheet Valmistelevat työt Uudistusalan raivaus Hakkuutähteiden korjuu Kantojen nosto Kulotus Maanmuokkaus

Lisätiedot

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Elinvoimaa metsistä seminaari Lahti, Fellmannia, 06.11.2013 Pekka T Rajala, kehitysjohtaja, Stora Enso Metsä 1 Metsäteollisuus käy läpi syvää rakennemuutosta Sahateollisuuden

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2014 [tilintarkastamaton]

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2014 [tilintarkastamaton] Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2014 [tilintarkastamaton] Uusia aluevaltauksia Ensimmäisen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 18.6% edellisvuodesta ja olivat EUR 4.7m (EUR 3.9m Q1/20). Ensimmäisen

Lisätiedot

Metsävarallisuus kansantaloudessa

Metsävarallisuus kansantaloudessa Metsävarallisuus kansantaloudessa OP-Pohjolan metsäpäivä 2.6.2014 Pasi Holm Metsätalouden uusi kukoistus? Metsäsektorin kansantaloudellinen merkitys on ollut laskussa; kääntymässä nousuun (kartonki, sellu

Lisätiedot

Metsätalouden ja erityisesti metsänomistajien

Metsätalouden ja erityisesti metsänomistajien Tieteen tori Metsätieteen aikakauskirja 4/2002 Olavi Rautiainen Ketkä hakkasivat metsiään Pohjois-Savossa vuosina 2000 2001? Taustaksi Metsätalouden ja erityisesti metsänomistajien neuvonnan haasteiksi

Lisätiedot

Miten yhteisen kansallisomaisuuden hallinnointi on hoidettu muualla EU:ssa ja miten uusi laki vaikuttaa ympäristöön?

Miten yhteisen kansallisomaisuuden hallinnointi on hoidettu muualla EU:ssa ja miten uusi laki vaikuttaa ympäristöön? Miten yhteisen kansallisomaisuuden hallinnointi on hoidettu muualla EU:ssa ja miten uusi laki vaikuttaa ympäristöön? Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, puheenjohtaja Esimerkkejä eri maista

Lisätiedot

Metsämaan omistus 2011

Metsämaan omistus 2011 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 16/2013 Metsämaan omistus 2011 22.4.2013 Jussi Leppänen Yrjö Sevola Metsänomistajia 632 000 Suomalaiset omistavat metsää yksin

Lisätiedot