Tilastokeskuksen

Transkriptio

1 Tilastokeskuksen Henkilöstötilinpäätös

2 Sisällysluettelo I HENKILÖSTÖKERTOMUS... 2 HENKILÖSTÖ VUONNA Määrä ja rakenne... 2 Osaaminen... 2 Avainosaaminen...3 Rekrytointi ja vaihtuvuus...3 Hyvinvointi... 4 Työkyky...4 Työsuojelu...4 Henkilöstötutkimus...5 Palkitseminen... 5 Palkkausjärjestelmä...5 Sisäinen laatupalkinto...5 Muu palkitseminen...5 Johtaminen... 6 Johtamisen kehittäminen...6 Henkilöstö 2010-ohjelman vaikuttavuus... 7 II HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS... 8 A. NYKYISET HENKILÖSTÖPANOKSET Henkilöstömäärä a. Henkilöstön lukumäärä...8 1b. Henkilötyövuodet Henkilöstörakenne a. Henkilöstön sukupuolijakauma b. Palvelussuhteen laatu c. Henkilöstön ikärakenne d. Henkilöstön koulutusrakenne Työajan käyttö a. Työajankäyttö päivinä b. Pitkät virkavapaudet Työvoimakustannukset a. Henkilöstökulut rahoituslähteittäin b. Palkkauskustannukset poissaoloittain c. Matkustusmenot ja ulkomaan virkamatkat...19 B. HENKILÖSTÖN MOTIVAATIO, OSAAMINEN JA TYÖKUNTO Työtyytyväisyys Sairastavuus ja työtapaturmat Vaihtuvuus a. Henkilöstöpoistuma b. Rekrytointi c. Sisäinen liikkuvuus d. Palveluksessaoloaika Tilastokeskuksessa ("TK-ikä") Pätevyys a. Henkilöstökoulutuksen koulutettavapäivät ja palkalliset opintovapaat...24 C. HENKILÖSTÖINVESTOINNIT Koulutus- ja kehittämismenot Työpaikkaliikunta Kuntoutus Työterveyshuolto D. KANNUSTAVA PALKINTA E. TULOKSET Asiakastyytyväisyys... 27

3 2 I HENKILÖSTÖKERTOMUS Henkilöstö vuonna 2006 Määrä ja rakenne Henkilöstö 2010-ohjelma muodostaa Tilastokeskuksen henkilöstötyön ja henkilöstöjohtamisen perustan. Henkilöstön määrän ja rakenteen pitkäjänteistä kehittämistä linjaavat Tilastokeskuksen henkilöstösuunnitelma ja kehyspäätökset. Tuottavuustavoitteet sekä henkilöstön ikääntyminen ja tulevaisuudessa lisääntyvä eläköityminen asettavat henkilöstösuunnittelulle haasteita. Valtionhallinnon tuottavuusohjelman linjausten mukaisesti myös Tilastokeskuksessa eletään jatkossa vähenevien resurssien aikaa. Tilastokeskuksen vuonna 2006 päivitetty senioriselvitys, jossa eläköitymisen ohella tarkastellaan vakinaisten yli 50-vuotiaiden ikä-, koulutus- ja ammattirakennetta, tukee virastoa ja sen yksiköitä henkilöstöresurssien suunnittelussa ja rekrytoinnissa. Vuonna 2006 keskeisiä henkilöstövoimavaroihin liittyviä toimenpiteitä olivat johtamisen ja esimiestyön kehittämisprojektin ehdotusten toimeenpano, tilastoosaamisen koulutusohjelman aloittaminen sekä kehityskeskustelun rakenteen uudistaminen tukemaan tavoitteellista osaamisen ja suorituksen johtamista entistä paremmin. Suomen laatupalkintokilpailuun osallistuminen sekä Suomen EUpuheenjohtajuus koskettivat koko henkilöstöä ja vahvistivat yhteistyökykyä koko organisaation tasolla. Henkilöstötutkimuksen tulokset osoittavat, että henkilöstön tyytyväisyys henkilöjohtamiseen lisääntyi vuoden 2006 aikana. Henkilöstö on tyytyväisempi johtamiseen, työilmapiiriin ja yhteistyöhön, kuin kahtena edellisenä vuonna. Lisäksi henkilöstön lisääntynyt tyytyväisyys työn sisältöön ja haasteellisuuteen sekä kehittymisen tukeen viestii Tilastokeskuksen muutoskyvykkyyden paranemisesta. Työolojen kohentumisesta puolestaan kertoo henkilöstön energisyyden lisääntyminen. Henkilöstö 2010-ohjelman vaikuttavuutta arvioidaan henkilöstöstrategisten mittareiden avulla. Mittarit osoittavat, että toimenpiteillä on ollut henkilöstöön (pl. haastattelijat) myönteinen vaikutus. Vuoden 2006 lopussa Tilastokeskuksen palveluksessa työskenteli yhteensä 1087 henkilöä (2005: 1097) ja henkilötyövuosien määrä oli 946 (2005: 932). Henkilöstön lukumäärä laski hiukan edellisvuoteen verrattuna. Vakituisen kuukausipalkkaisen henkilöstön osuus oli noin 92 prosenttia (2005: n. 90 %). Määräaikaisen henkilöstön määrä laski ja 58 henkilöä (pl. työllisyysvaroin palkatut, harjoittelijat ja tuntipalkkaiset) työskenteli määräaikaisessa palvelussuhteessa vuoden 2006 lopussa (2005: 71). Haastattelijoita oli vuoden lopussa 232 henkilöä (2005: 221) ja henkilötyövuosien määrä oli 141 (2005: 122). Osaaminen Osaamisen kehittämisessä tavoitteena on uudistuminen ja osaamisen turvaaminen. Tavoitteeseen pääsemiseksi Tilastokeskus kehittää yksilö- ja organisaatiotason avainosaamista sekä perehdyttämis- ja rekrytointiprosesseja osaamista uudistavalla ja turvaavalla tavalla.

4 Avainosaaminen 3 Vuonna 2006 henkilöstökoulutuksella tuettiin Tilastokeskuksen avainosaamisalueita: tilasto-osaaminen, teknologian hallinta, asiakkuuksien hallinta, viestintä- ja projektiosaaminen, johtamisosaaminen ja oppimiskyky. Tilasto-osaamisen koulutusohjelman perusosa pilotoitiin ja päätettiin ottaa käyttöön osaksi Tilastokeskuksen perehdyttämisjärjestelmää. Laajempina koulutusohjelmina toteutettiin myös asiakaspalvelutyöhön suunnattu tuote- ja palvelutuntemuskoulutus, projektien suunnittelua ja johtamista tukeva projektivalmennus sekä johtamis- ja esimiestyön valmennus. Osaamisen siirtämisen tueksi käynnistettiin mentorointiohjelma sekä esimies- ja asiantuntijaurien toimintamallin suunnittelu (urapolku-hanke). Vuonna 2006 päätettiin myös osallistumisesta Työterveyslaitoksen Menestyväksi senioriksi - tutkimushankkeeseen, jossa kehitetään uudenlaista menetelmää työuran hallinnan ja hyvinvoinnin tueksi. Hanke alkaa vuoden 2007 alussa. Merkittävä organisaation oppimista edistävä asia oli osallistuminen laatupalkintokilpailuun. Projektin aikana taltioitui paljon hiljaista, kokemusperäistä tietoa toimintatapojen ja -menetelmien kuvauksiin, jotka palvelevat nyt kaikkia tilastokeskuslaisia. Samalla se oli merkittävä laatuajattelua edistävä oppimisprosessi. Organisaation oppimista ja tiedon jakamista tukee vuonna 2006 avattu uusi intra, MeSta, joka on sisäisen viestinnän pääkanava. Verkko-oppiminen on jo vakiintunut osaksi henkilöstökoulutusta. Lisäksi Tilastokeskuksen englanninkielinen verkkokoulu (ecourse in Statistics) avattiin palvelemaan tilastotiedon käyttäjiä ympäri maailmaa. Tilasto-osaamista kehitettiin myös kansainvälisen valmennuksen kautta. Asiantuntijoita osallistui Eurostatin ja EU:n jäsenmaiden järjestämään ESTPkoulutukseen sekä Eurostat-harjoitteluun. Tilastokeskus tarjoaa vuosittain noin 50 yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijalle opintoihin liittyvän työharjoittelupaikan. Erityisesti sopimusyliopistojen kanssa tehtävän yhteistyön puitteissa opiskelijoille tarjotaan myös lopputyöaiheita ja harjoittelupaikkoja. Yhteistyötä yliopistosektorin kanssa tiivistettiin vuonna 2006 myös perustamalla Helsingin yliopistoon kansantaloustieteen empiirisen makrotaloustieteen professuuri, jonka hoitaja on osan ajastaan Tilastokeskuksen käytettävissä. Yhteistyön muotoja ovat esim. erilaiset kehittämishankkeet sekä pro gradu -harjoittelut ja jatko-opiskelu. Rekrytointi ja vaihtuvuus Vuonna 2006 rekrytoinnin kokonaisvolyymi laski edelliseen vuoteen verrattuna. Sekä pysyviä että määräaikaisia tehtäviä oli haettavana edellisvuotta vähemmän. Tavoite pysyvien palvelussuhteiden tarjoamisesta toteutui kertomusvuonna hyvin ja yli kaksi kolmannesta rekrytoinneista tehtiin pysyviin palvelussuhteisiin. Hakemusten määrä avointa tehtävää kohti laski edellisestä vuodesta. Yhtä tehtävää kohti saatiin keskimäärin 16 hakemusta. Tilastokeskuksen hyvään työnantajakuvaan panostettiin edelleen mm. osallistumalla rekrytointitapahtumiin sekä kehittämällä rekrytoinnin tukipalveluja ja - materiaaleja. Tilastokeskus osallistui myös koko valtionhallinnon tasolla tehtävään työnantajakuvatyöhön. Vuonna 2006 Tilastokeskuksessa työskenteli jälleen suuri joukko harjoittelijoita. Kertomusvuonna kehitettiin rekrytointien seurantaa rekry-

5 4 tointihaastattelussa olleiden sekä tehtävään valittujen osalta tasa-arvosuunnitelman mukaisesti. Lähtövaihtuvuus (2006: 1,9 %; 2005: 1,5 %) ja luonnollinen poistuma (2006: 2,8 %; 2005: 2,6 %) lisääntyivät hienoisesti edellisvuoteen verrattuna. Vaihtuvuus säilyi kuitenkin alhaisella tasolla. Hyvinvointi Tilastokeskuksessa hyvinvoinnin kehittämisen tavoitteina ovat hyvä työkyky ja toimivat työyhteisöt. Hyvinvointi lisääntyy, kun työnteon edellytykset arjen työssä ovat kunnossa. Vuoden aikana toteutettavat virastotason tehtävät kirjataan työsuojelun toimintasuunnitelmaan. Työterveyshuollon omat ja heidän kanssaan yhdessä toteutettavat toimenpiteet vahvistetaan työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa. Tilastokeskuksessa hyvinvointia edistävät monet toimijat: työsuojelutoimikunta, tulosyksiköiden hyvinvointiryhmät, Kaiku-kehittäjät sekä yksittäiset työntekijät ja esimiehet/johtajat sekä Hallintopalveluiden asiantuntijat. Monet toimenpiteistä toteutetaan yhteistyössä työterveyshuollon asiantuntijoiden kanssa. Työsuojelun ja työterveyshuollon toimintasuunnitelma 2006 toteutui hyvin. Painopisteinä olleet stressinhallinta ja ikäjohtamisen teemat nousivat esiin koko henkilöstölle suunnatussa Studia Generalia luentosarjassa, vanhemmille yli 45- vuotiaille suunnatuissa liikunta- ja kuntoutuspalveluissa sekä kokonaisvaltaista fyysistä ja henkistä hyvinvointia tukevilla omilla ja Aslak-kuntoutuskursseilla. Psyykkinen ja fyysinen hyvinvointi otettiin näkökulmaksi myös esimiesvalmennuksessa, johon sisältyi työnohjausta, vaikeiden asioiden puheeksiottoon liittyvää koulutusta sekä liikuntatapahtumia kuntotestauksineen. Tasa-arvosuunnitelman toimenpiteenä alettiin suunnitella työn ja muun elämän yhdistämisen helpottamiseksi teemasarjaa, joka toteutetaan vuoden 2007 aikana. Tasa-arvon teemat tulevat luontevasti käsiteltäviksi myös kehityskeskusteluissa. Työkyky Työkyvyn ylläpitämiseksi vuonna 2006 toteutettiin runsaasti liikuntatoimintaa yhteistyössä liikunnanohjaajan ja liikunta- ja kulttuuriyhdistys TIKU:n kanssa. Henkilöstölle tarjottiin monipuolisesti erilaisia liikkumismahdollisuuksia mm. lounas-, taukoliikunta-, rentoutus- ja kuntosaliryhmiä sekä henkilökohtaista ohjausta ja kuntokartoituksia. Haastattelijoilla oli käytössään liikuntasetelit. Esimiesten fyysistä hyvinvointia tuettiin johtajille ja esimiehille suunnatussa liikunta- ja virkistysohjelma LIIVI:ssä, jossa esimiehille järjestettiin luentoja ja lajikokeiluja. Työkykyä ylläpitävän TYKY-toiminnan alueella toteutettiin Tilastokeskuksen omalla rahoituksella kolme ryhmää. Kelan Aslak-kuntoutukseen osallistuivat asiantuntija- sekä tilasto- ja toimistotyöntekijäryhmät. Työsuojelu Työsuojelutoimikunta kokoontui yhdeksän kertaa. Työsuojelussa on riskikartoituksen pohjalta asetettu painopisteitä virastotason fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia tukeville toimille. Vuonna 2006 käynnistettiin vuonna 2005 valmistuneen riskianalyysin päivittäminen.

6 Henkilöstötutkimus 5 Tilastokeskuksen henkilöstötutkimus uudistettiin vuonna Kyselyn sisältö vastaa entistä paremmin Henkilöstö 2010-ohjelman tavoitteita. Vuonna 2005 uudistetun VM:n barometrin myötä saadaan vertailukelpoista tietoa muista valtion virastoista. Vuonna 2006 henkilöstötutkimuksen tuloksia käsiteltiin johtoryhmässä, koko henkilöstölle suunnatussa henkilöstötilaisuudessa sekä tulosyksiköiden omissa tilaisuuksissa. Palkitseminen Palkitsemisen kehittämisessä Tilastokeskuksen tavoitteena on kannustavuus ja oikeudenmukaisuus. Palkkausjärjestelmää kehitettiin valtion yleisen mallisopimuksen suuntaisesti. Ehdotus henkilökohtaisen työsuorituksen arviointikriteereiden ja -menettelyn uudistamiseksi valmistui, mutta neuvottelutulosta uudistetun järjestelmän käyttöönotosta ei kuitenkaan järjestöjen kanssa saavutettu. Ns. mallisopimuksen heijastamisneuvottelut ja tes/ves-sopimuskauden palkantarkistusneuvottelut käytiin suunnitelmien mukaisesti. Palkkausjärjestelmä Kehityskeskustelumenettely lomakkeineen uudistettiin. Henkilöstölle ja esimiehille järjestettiin uudistuksesta useita tiedotus- ja koulutustilaisuuksia. Palkkauskäsikirja päivitettiin ja sitä kehitettiin sisällöllisesti muutoksia vastaavaksi yhteistyössä järjestöjen kanssa. Palkkausjärjestelmän kehittämis- ja seurantaryhmässä (SEKE) seurattiin tulospalkkion käyttöönoton valmistelua valtiolla sekä arvioitiin valmiuksia tulospalkkiojärjestelmän käytöönottoon virastossa aiemmin tehtyjen työryhmäraporttien pohjalta. Tulospalkkion käyttöönoton jatkovalmistelu päätettiin siirtää myöhempään ajankohtaan huomioon ottaen erityisesti tulostavoitteiden asetantaan ja mittarointiin vielä tarvittava kehittämispanos. Seuranta- ja kehittämisryhmässä viraston palkkakehitystä seurattiin neuvotteluosapuolten oman tilastoyhteistyöpaketin sekä valtion VPL-tulosteiden ja Palkkavaaka-analyysien tietojen pohjalta. Sisäinen laatupalkinto Tilastokeskuksessa otettiin vuoden 2005 lopulla käyttöön sisäisen laatupalkinnon kilpailu, jossa palkitaan viraston yhtenäisyyttä ja strategian toteutumista tukevia innovaatioita, toimintatapoja ja hankkeita. Ensimmäiset palkinnot jaettiin keväällä Palkitsemisen perusteena voi olla esimerkiksi prosessien parantaminen, tuotekehitysideat, tietojärjestelmien laadun kehittäminen, palvelun parantaminen tai työyhteisön toiminnan sujuvoittaminen. Kriteerinä oli myös, että palkinto voitiin myöntää työstä, jonka hyödyt oli jo havaittu vuoden 2005 aikana. Sisäiseen laatupalkintokilpailuun tuli määräaikaan mennessä 30 ehdotusta. Ehdotuksien määrä ja taso ovat merkki Tilastokeskuksessa tehtävästä laajasta ja laadukkaasta kehittämistyöstä. Ehdotukset käsitteli seitsenhenkinen palkintolautakunta. Palkinto jaettiin kahdelle hankkeelle, minkä lisäksi jaettiin yksi kunniamaininta. Lautakunta laati lisäksi raportin laatupalkintomenettelyn kehittämisestä seuraavia vuosia varten. Muu palkitseminen Pääjohtaja järjesti vuoden aikana 50- ja 60 -vuotta täyttäneille yhteisen kahvitilaisuuden, jossa henkilöstölle luovutettiin viraston lahjana kello. Vanhuuseläkkeelle jääville pääjohtaja tarjosi lounaan ja luovutti viraston lahjana shaalin. Marraskuussa vietettiin jo perinteeksi muodostunutta eläkeläispäivää, johon osallistui 36 en-

7 6 tistä tilastokeskuslaista. Keväällä henkilöstölle järjestettiin tilinpäätösjuhla ja joulun alla pikkujoulut. Kunniamerkin sai 13 henkilöä vuonna Johtaminen Vuoden 2006 alusta astui voimaan Tilastokeskuksen uusi vastuualueorganisaatio. Uudistuksessa pieniä vastuualueita yhdistettiin suuremmiksi kokonaisuuksiksi ja vahvistettiin kolmiportaista (tulosyksikkö-vastuualue-tiimi) organisaatiorakennetta. Vuonna 2006 Tilastokeskuksen johtoryhmä käsitteli strategisiin ja toiminnallisiin linjauksiin, talouteen, tavoitteiden saavuttamiseen sekä toiminnan tuloksellisuuteen vaikuttavia asioita. Vuosittaisten johdon ja esimiesten yhteistapaamisten aiheina olivat omista voimavaroista huolehtiminen sekä palkkausjärjestelmä, henkilöstösuunnittelu ja tulevan vuoden toimintanäkymät. Viraston yhteistyötoimikunta kokoontui vuoden 2006 aikana 13 kertaa. Kokouksissa käsiteltiin henkilöstö - ja talousasioiden lisäksi Tilastokeskuksen laatupalkintohakemusta, Tikun virkistys- ja lajikohtaista tukianomusta vuodelle 2007, Tilastokeskuksen ammattieettistä opasta, päivitettyä henkilöstösuunnitelmaa vuosille , Tilastokeskuksen maksullisen palvelutoiminnan uudelleen organisoinnin mahdollisuuksia ja Haastatteluorganisaatioselvitystä. Vuonna 2006 Tilastokeskus osallistui Suomen laatupalkintokilpailuun ja sai pääosin myönteistä palautetta. Tilastokeskus luokiteltiin ryhmään aktiiviset kehittäjät ja lähelle toimialan kärkiorganisaatioita. Johtamisen kehittäminen Johtamisen kehittämisessä tavoitteena on yhteistoiminnallisuus ja ammattitaitoisuus. Tilastokeskuksen johtamista ja esimiestyötä linjaa johtamispolitiikka, jonka perustana ovat yhtenäiset toimintatavat, yhteinen arvopohja ja vuorovaikutteisuus. Johtamispolitiikan toteutumista tuetaan johtamis- ja esimiesvalmennuksella. Vuonna 2006 toteutettiin kehityskeskusteluihin ja tavoitteiden asettamiseen sekä vaikeiden asioiden puheeksiottoon liittyvää valmennusta. Tavoitteena on jatkossa kehittää yhteinen toimintamalli vaikeiden asioiden käsittelyyn. Tiiminvetäjille ja heidän esimiehilleen järjestettiin tiimien toimintaan liittyvää valmennusta. Esimiesvalmennusten suunnittelun pohjana toimi 2005 toteutettu esimiesten 360- arviointi. Esimiehille tarjottiin vuonna 2006 myös työnohjausta. Johtamisen kehittämisen vaikuttavuutta arvioidaan eri mittareilla. Vuonna 2006 uudistettiin kehityskeskustelukäytäntöä ja kehityskeskustelut jaettiin kahteen osaan. Uudistuksen tavoitteena on edesauttaa osaamisen johtamista ja tavoitteiden asettamista. Esimiestyön tueksi uudistettiin ja täsmennettiin henkilöstöhallinnon ohjeistusta. Lisäksi julkaistiin esimiestyötä tukevan esimiestyön käsikirjan pilottiversio intranetiin. Henkilöstöhallinnon prosesseja tuettiin ja yhtenäistettiin hallinnon tietojärjestelmäuudistuksilla.

8 7 Henkilöstö 2010-ohjelman vaikuttavuus Henkilöstö ohjelman vaikuttavuutta arvioidaan erityisesti henkilöstöstrategisten mittareiden 1 avulla. Strategiset mittarit on valittu henkilöstötilinpäätöksen ja henkilöstötutkimuksen tunnusluvuista. Mittareita päivitetään vuonna 2007 toteutettavan strategiapäivityksen yhteydessä. Käytössä olevat tulokset osoittavat, että vuonna 2006 toteutetuilla toimenpiteillä on ollut myönteinen vaikutus henkilöstön osaamiseen, palkitsemiseen, johtamiseen ja hyvinvointiin. Vuonna 2006 henkilöstö käytti opiskeluun vähemmän työaikaa kuin edellisenä vuonna. Sisäinen liikkuvuus taas lisääntyi, samoin tyytyväisyys työhön ja sen haasteellisuuteen. Palkitsemisen osalta keskipalkka kasvoi ja yleinen tyytyväisyys palkkaukseen parani. Johtamiseen käytettiin enemmän työaikaa ja tyytyväisyys johtamiseen ja tiedon kulkuun säilyi hyvänä. Hyvinvoinnissa yleinen työtyytyväisyys säilyi hyvällä tasolla. Sairauspoissaolopäivät lisääntyivät, mihin vaikutti sairausjaksojen keston pidentyminen. Lyhyiden sairauspoissaolojen (1-3 pv), joita poissaoloista on eniten (runsaat 40 %), osuus sairauspäivistä väheni. 1 Tilastokeskuksen henkilöstöstrategiset mittarit ovat: - Henkilöstön rakenne: 1. henkilötyövuodet, 2. keski-ikä, 3. määräaikaisten osuus - Osaamisen kehittäminen: 4. koulutustasoindeksi, 5. kehittämiseen ja tutkimukseen käytetty työaika (%), 6. opiskeluun käytetty työaika (%), 7. sis. liikkuvuus (lkm), 8. työn sisältö ja haasteellisuus -indeksi, 9. kehittymisen tuki -indeksi - Palkitseminen: 10. keskipalkka ( ), 11. keskimääräinen tehtävän vaativuustaso, 12. keskimääräinen henk. koht. palkanosa (%), 13. palkkaus-indeksi - Johtaminen: 14. johtamiseen käytetty työaika, 15. johtaminen-indeksi, 16. tiedonkulku-indeksi - Hyvinvointi: 17. työtyytyväisyysindeksi, 18. sairauspoissaolot, 19. työilmapiiri ja yhteistyö - indeksi.

9 8 II HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS A. Nykyiset henkilöstöpanokset 1. Henkilöstömäärä 1a. Henkilöstön lukumäärä 2 Tilastokeskuksen henkilöstön kokonaismäärä vuoden 2006 lopussa oli Vakinaisen kuukausipalkkaisen henkilöstön määrä oli 786 henkilöä (2005: 788). Määräaikaisten, joilla ei ole Tilastokeskuksessa omaa taustavirkaa tai -tehtävää, määrä laski ja oli vuoden lopussa 58 henkilöä (2005: 71). Harjoittelijoita ja tuntipalkkaisia (pl. haastattelijat) oli 11 (2005: 17). Työllisyysvaroin palkattuja ei ollut lainkaan. Haastattelijoiden kokonaismäärä kasvoi jonkin verran (2006: 232; 2005: 221). Haastattelijat ovat pysyvässä palvelussuhteessa sijaisia lukuun ottamatta. Taulukko 1: Henkilöstön lukumäärä Vakinainen henkilöstö 727 (84,9 %) 743 (89,4 %) 756 (88,6 %) 788 (89,9 %) 786 (91,9 %) Määräaikainen henkilöstö (13,8 %) 80 (9,6 %) 83 (9,7 %) 71 (8,1 %) 58 (6,8 %) (Valtio 4 ) (24,6 %) (24,5 %) (20,3 %) (20,0%) Yhteensä Työllisyysvaroin palkatut (Valtio) 3 (0,4 %) (1,9 %) 1 (0,1 %) (1,8 %) 3 (0,4%) (1,5 %) 0 (0 %) (1,1%) 0 (0 %) Harjoittelijat ja tuntipalkkaiset 8 (0,9 %) 7 (0,8 %) 11 (1,3 %) 17 (1,9 %) 11 (1,3 %) Yhteensä Tilastohaastattelijat Rajahaastattelijat Puhelinhaastattelijat Koko henkilöstö yhteensä Luvut kuvaavat vuoden viimeisen päivän tilannetta. Tiedot ovat ehrminfo -järjestelmästä. Henkilöstön kokonaismäärässä on mukana myös EU:n palvelukseen siirtyneet ja kansallisina asiantuntijoina toimivat sekä vuorotteluvapaalla tai muilla pidemmillä virkavapailla olevat henkilöt, joista ainakin osalle on palkattu myös sijainen. 3 Määräaikaiseksi henkilöksi luetaan ilman omaa taustavirkaa tai -tointa oleva henkilö sekä myös virkaan määräajaksi nimitetty henkilö, jos tällä ei ole pysyvää virkaa Tilastokeskuksessa. 4 Valtion budjettitalouden henkilöstön vertailutiedot ovat Valtion henkilöstötilinpäätöksestä (Valtion työmarkkinalaitos, Valtiovarainministeriö). 5 Henkilöstötilinpäätöksen henkilöstön rakennetta ja määrä koskevat taulukot on tehty pääsääntöisesti tällä henkilöstön lukumäärällä. Taulukon yhteydessä on erikseen mainittu, jos joissain henkilöstön määrää ja rakennetta koskevissa taulukoissa on mukana muita henkilöstöryhmiä.

10 9 Kuva 1: Henkilöstön lukumäärä 1200 Lukumäärä Muut (haastattelijat, harjoittelijat, TVM) Määräaikainen henkilöstö Vakinainen henkilöstö b. Henkilötyövuodet Henkilötyövuosien (htv) kokonaismäärä nousi 946:een (2005: 932), josta kuukausipalkkaisten osuus oli 805 htv (2005: 810) ja haastattelijoiden osuus 141 htv (2005: 122). Kuukausipalkkaisen henkilöstön henkilötyövuosien määrä laski hiukan. Henkilöstön määrä henkilötyövuosina lisääntyi toimintamenojen ja ulkopuolisen rahoituksen rahoituspohjien osalta ja laski maksullisen toiminnan osalta. Taulukko 2: Henkilötyövuodet Kk-palkkaiset Haastattelijat Yhteensä Toimintamenot Maksullinen toiminta Ulkopuolinen rahoitus Yhteensä

11 10 Kuva 2: Henkilötyövuodet Henkilötyövuotta Ulkopuolinen rahoitus Maksullinen toiminta Toimintamenot 2. Henkilöstörakenne 2a. Henkilöstön sukupuolijakauma Vuonna 2006 naisten osuus Tilastokeskuksen henkilöstöstä (pl. haastattelijat) säilyi lähes ennallaan 59,6 prosentissa. Naisten osuus määräaikaisesta henkilöstöstä laski edellisiin vuosiin verrattuna ja oli 44,8 prosenttia (2005: 57,7 %; 2004: 59,0 %; 2003: 62,5 %). Kaikista naisista työskenteli määräaikaisessa palvelussuhteessa 5,2 prosenttia (2005: 8,0 %) ja miehistä 9,4 prosenttia (2005: 8,6 %). Taulukko 3: Henkilöstön sukupuolijakauma Naisia (vakinainen) Naisia (määräaikainen) Naisia yhteensä 500 (59,2 %) 492 (59,8 %) 499 (59,5 %) 511 (59,5 %) 503 (59,6 %) Miehiä (vakinainen) Miehiä (määräaikainen) Miehiä yhteensä (40,8 %) Henkilöstö yhteensä 845 (40,2 %) 823 (40,5 %) 839 (40,5 %) 859 (40,4 %) 844

12 11 Kuva 3: Sukupuolijakauma tulosyksiköittäin Nainen Mies Tilastokeskus ja sihteeristö (SH) Henkilötilastot (HE) Elinolot (EL) Hinnat ja palkat (HP) Taloudelliset olot (TO) Yritysten rakenteet (YR) Yritysten suhdanteet (YS) Tietopalveluyksikkö (TP) Tietotekn.- ja menetelmäpalv. (TI) Hallintopalvelut (HA) Lukumäärä Esimiesten sukupuolijakauma Vuoden 2006 lopussa Tilastokeskuksessa oli 11 tulosvastuullista johtajaa (pääjohtaja ja tulosyksiköiden johtajat). Sukupuolen mukaan tarkasteltuna naisten ja miesten osuudet johtajista säilyivät edellisvuoteen verrattuna ennallaan. Vuonna 2006 toteutettujen organisaatiomuutosten myötä muiden esimiesten (vastuualueiden esimiehet ja johtajien sijaiset) kokonaismäärä laski (2006: 65; 2005: 72; 2004: 72). Naisten ja miesten suhteelliset osuudet säilyivät lähes ennallaan. Johto- ja esimiesasemassa työskenteli yhteensä 76 henkilöä, joista sekä naisia että miehiä oli 38.

13 12 Taulukko 4: Johtajat ja esimiehet (Esimieslistan mukaan) Naisia Miehiä Yht. Naisia Miehiä Yht. Naisia Miehiä Yht. Naisia Miehiä Yht. Naisia Miehiä Yht. Johtajat (%) 4 (36,4) 7 (63,6) 11 4 (36,4) 7 (63,6) 11 4 (36,4) 7 (63,6) 11 5 (45,5) 6 (54,5) 11 5 (45,5) 6 (54,5) 11 (Valtio; naisia (%) johdosta 6 ) (32,6) (33,1) (35,7) (32,7) Muut esimiehet (%) 38 (50,7) 37 (49,3) (53,2) 36 (46,8) (54,2) 33 (45,8) (51,4) 35 (48,6) (50,8) 32 (49,2) 65 (Valtio; naisia (%) esimiehistä 6 ) (37,8) (38,4) (39,2) (38,3) Yhteensä (%) 42 (48,8) 44 (51,2) (51,1) 43 (48,9) (51,8) 40 (48,2) (50,6) 41 (49,4) (50,0) 38 (50,0) 76 Johdon osuus koko henkilöstöstä, % (ml. haastattelijat) 1,0 1,1 1,0 1,1 1,0 (Valtio; johdon %-osuus henkilöstöstä 6 ) (5,6) (5,7) (5,4) (5,1) 2b. Palvelussuhteen laatu Virkasuhteessa työskenteli 68,6 % ja työsuhteessa 31,4 %. Viiden vuoden tarkastelujakson vastaavat keskiarvot ovat 67 % ja 32 %. Vakinaisten palvelussuhteiden osuus virkasuhteissa on viiden vuoden aikana noussut. Myös työsuhteissa vakinaisten palvelussuhteiden osuus on pysytellyt yli 90 prosentissa. Osa-aikatyötä tekevien henkilöiden lukumäärä säilyi edellisvuoden tasolla. Taulukko 5: Palvelussuhteen laatu Virkasuhteisia (66,3 %) (65,4 %) (67,1 %) (68,8 %) (68,6 %) joista vakinaisia Työsuhteisia (33,6 %) (34,6 %) (32,9 %) (31,2 %) (31,4 %) joista pysyvässä työsuhteessa Yhteensä Osittaisella hoito- ja virkavapaalla olevat Osa-aika- ja osatyökyvyttömyyseläkkeellä olevat Lähde: VM:n henkilöstötilinpäätöksen tunnuslukuanalyysi

14 2c. Henkilöstön ikärakenne 13 Koko henkilöstön (pl. haastattelijat) keski-ikä Tilastokeskuksessa nousi edellisvuoteen verrattuna yhdellä vuodella 46,9 vuoteen (TK 2005: 45,9; TK ,9; valtio 2005: 43,1; valtio 2004: 42,9). Myös vakituisen henkilöstön keski-ikä nousi 48 vuoteen (2005: 47,3). Suurin ikäryhmä oli vuoden 2006 lopussa vuotiaat (20 %). Yli 60- vuotiaiden osuus kasvoi 12 prosenttiin (2005: 8,1 %; 2004: 5,7 %). Myös 45- vuotiaiden tai vanhempien osuus kasvoi ja oli 61,7 prosenttia henkilöstöstä (TK 2005: 58 %; TK 2004: 59 %; valtio 2005: 47,5 %; valtio 2004: 46,8 %). Alle 35- vuotiaiden osuus puolestaan laski 17,1 prosenttiin (2005: 19,5 %). Kuviossa 4 näkyy ikärakenteen muutos kymmenessä vuodessa. Kuva 4: Henkilöstön ikärakenne vuosina 1996, 2001 ja v v v v v v v v 60- v Taulukko 6: Henkilöstön ikärakenne vuosina alle 24 v. 10 (1,2 %) v. 74 (8,8 %) v. 89 (10,5 %) v. 98 (11,6 %) v. 99 (11,7 %) v. 133 (15,7 %) v. 175 (20,7 %) v. 133 (15,7 %) 60- v. 34 (4,0 %) Yhteensä (0,9 %) 75 (9,1 %) 71 (8,6 %) 93 (11,3 %) 97 (11,8 %) 121 (14,7 %) 161 (19,6 %) 153 (18,6 %) 45 (5,5 %) (0,2 %) 78 (9,3 %) 82 (9,8 %) 93 (11,1 %) 91 (10,8 %) 109 (13,0 %) 156 (18,6 %) 180 (21,5 %) 48 (5,7 %) (0,5 %) 80 (9,3 %) 83 (9,7 %) 99 (11,5 %) 94 (10,9 %) 97 (11,3 %) 157 (18,3 %) 175 (20,4 %) 70 (8,1 %) (0,7 %) 58 (6,9 %) 80 (9,5 %) 89 (10,5 %) 90 (10,7 %) 99 (11,7 %) 152 (18,0 %) 169 (20,0 %) 101 (12,0 %) 844

15 14 Kuva 5: Henkilöstön keski-ikä Keski-ikä ,7 46,9 47,3 47,3 46,9 45,5 45,9 45,9 44,7 Koko henkilöstö (pl. haastattelijat) Vakituinen henkilöstö Valtio 2d. Henkilöstön koulutusrakenne Vuoden 2006 lopussa henkilöstön koulutustasoindeksi 7 oli 5,4 (TK 2005: 5,4; valtio 2005: 5,2). Korkeakoulututkinnon (alempi ja ylempi korkeakoulututkinto sekä tutkijakoulutus) suorittaneita oli 56,1 prosenttia henkilöstöstä (2005: 56,5 %; 2004: 55,9 %). Ylemmän korkeakoulututkinnon tai tutkijakoulutusasteen tutkinnon suorittaneiden osuus oli 46,1 prosenttia (2005: 46,8 %). Suoritetuista tutkinnoista 72 prosenttia (2005: 73 %) oli kaupallisen ja yhteiskuntatieteellisen koulutusalan ja 15 prosenttia (2005: 15 %) luonnontieteellisen alan tutkintoja. Kuva 6: Suoritetut tutkinnot koulutusaloittain Luonnontiede 15 % Humanistinen ja taideala 4 % Kaupall. ja yht.k.tiede 72 % Tekniikka 4 % Muut 3 % Maa- ja metsätalous 2 % 7 Koulutustasoindeksi lasketaan Tilastokeskuksen koulutusluokituksen mukaisella kaavalla KI 7 7 = Σ (f i * x i) / Σ f i i=1 i=1

16 15 Taulukko 7: Henkilöstö koulutusasteittain 8 Perusaste 88 (10,4 %) 87 ( 10,6 %) 82 (9,8 %) 77 (9,0 %) 77 (9,1 %) Keskiaste 187 (22,1 %) 181 (22,0 %) 194 (23,1 %) 204 (23,7 %) 201 (23,8 %) Alin korkea-aste 107 (12,7 %) 99 (12,0 %) 94 (11,2 %) 93 (10,8 %) 93 (11,0 %)) Alempi korkeakouluaste 75 (8,9 %) 76 (9,2 %) 82 (9,8 %) 83 (9,7 %) 84 (10,0 %) Ylempi korkeakouluaste 350 (41,4 %) 343 (41,7 %) 351 (41,8 %) 366 (42,6 %) 352 (41,7 %) Tutkijakoulutusaste 38 (4,5 %) 37 (4,5 %) 36 (4,3 %) 36 (4,2 %) 37 (4,4 %) Yhteensä Kuva 7: Koulutusasteiden osuudet yksiköittäin Yht. SH TO EL YR TP HP HE TI YS HA 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Perusaste Keskiaste Alin korkea-aste Al. korkeakoulu Yl. korkeakoulu Tutkijakoulutus 8 Koulutusasteet: - Perusasteella tarkoitetaan yleissivistävää koulutusta eli peruskoulua tai keskikoulua. - Keskiasteen koulutuksella tarkoitetaan ylioppilastutkintoa sekä ammatillisessa oppilaitoksessa suoritettua ammatillista (perus- tai erikois-)tutkintoa (esim. Merkantti tai Mekaanikko ). - Alin korkea-aste tarkoittaa opistoasteen ammattitutkintoa (esim. Merkonomi, opisto tai Teknikko ). - Alempaan korkeakouluasteeseen kuuluvat ammatillisen korkea-asteen tutkinnot (esim. Insinööri ), ammattikorkeakoulututkinnot (esim. Insinööri (AMK) tai Tradenomi ) sekä alemmat korkeakoulututkinnot (esim. Kauppat.kand. (alempi) ). - Ylempään korkeakouluasteeseen kuuluvat ylemmät korkeakoulututkinnot (esim. Taloust.kand. (ylempi), Fil.maist. ) - Tutkijakoulutusasteella tarkoitetaan lisensiaatti- (pl. lääketiet.lis., joka kuuluu ylempään korkeakouluasteeseen) ja tohtoritutkintoja.

17 16 Taulukko 8: Koulutus sukupuolen mukaan Perusaste m n 9 (10 %) 79 (90 %) 10 (11 %) 77 (89 %) 9 (11 %) 73 (89 %) 8 (10 %) 69 (90%) 10 (13 %) 67 (87 %) Keskiaste m n 78 (42 %) 109 (58 %) 73 (40 %) 108 (60 %) 85 (44 %) 109 (56 %) 85 (42 %) 119 (58 %) 82 (41 %) 119 (59 %) Alin korkea-aste m n 29 (27 %) 78 (73 %) 26 (26 %) 73 (74 %) 25 (27 %) 69 (73 %) 25 (27 %) 68 (73 %) 24 (26 %) 69 (74 %) Alempi korkeakouluaste m n 32 (43 %) 43 (57 %) 31 (41 %) 45 (59 %) 31 (38 %) 51 (62 %) 35 (42%) 48 (58 %) 34 (40 %) 50 (60 %) Ylempi korkeakouluaste m n 172 (49 %) 178 (51 %) 168 (49 %) 175 (51 %) 167 (48 %) 184 (52 %) 172 (47 %) 194 (53 %) 169 (48 %) 183 (52 %) Tutkijakoulutusaste m n 25 (66 %) 13 (34 %) 23 (62 %) 14 (38 %) 23 (64 %) 13 (36 %) 23 (64 %) 13 (36 %) 22 (59 %) 15 (41 %) Yhteensä Työajan käyttö 3a. Työajankäyttö päivinä Tehdyn työajan osuus kokonaistyöajasta säilyi vuonna 2006 lähes edellisen vuoden tasolla. Vuosilomiin ja palkallisiin virkavapauksiin käytetyn ajan osuudet nousivat hiukan. Opiskeluun käytetyn työajan osuus puolestaan laski vuosien tasolle. Taulukko 9: Työajankäyttö päivinä Kokonaistyöaika (100%) Tehty työaika (% kokonaistyöajasta) (78,0 %) (77,4 %) (78,2 %) (77,8 %) (77,7 %) Työaikaa vuosilomaan (% kokonaistyöajasta) (14,2 %) (14,5 %) (14,5 %) (14,2 %) (14,6 %) Työaikaa opiskeluun (% kokonaistyöajasta) (2,5 %) (2,8 %) (2,9 %) (3,3 %) (2,8 %) Palkalliset virkavapaudet (% kokonaistyöajasta) (5,3 %) (5,3 %) (4,3 %) (4,6 %) (4,8 %) 3b. Pitkät virkavapaudet Kertomusvuoden lopussa pitkillä virkavapailla olleiden määrissä ei tapahtunut juurikaan muutosta edellisvuoden loppuun verrattuna. Vuorotteluvapaalla olleiden määrä oli noussut neljästä kuuteen ja toisen työnantajan palveluksessa olleiden määrä laskenut yhdeksästä seitsemään.

18 17 Taulukko 10: Pitkät virkavapaudet (tilanne ) Äitiys- ja vanhempainvapaa sekä hoitovapaa Vuorotteluvapaa Kansalliset asiantuntijat EU, YK jne. palveluksessa Eurostat-harjoittelussa ja pohjoismaisessa virkamiesvaihdossa olevat Viran hoito toisessa virastossa, muu työ Yhteensä Työvoimakustannukset 4a. Henkilöstökulut rahoituslähteittäin Vuonna 2006 henkilöstökulujen osuus kokonaismenoista oli 74 prosenttia. Osuus laski edelliseen vuoteen verrattuna (2005: 76 %). Taulukko 11: Henkilöstökulut 9 rahoituslähteittäin Toimintamenot (mom. 21) Maksullinen toiminta (mom. 12) Ulkopuolinen rahoitus Palkat ja sivukulut yhteensä, euroa Muut välilliset työvoimakustannukset Henkilöstökulut yhteensä, euroa Henkilötyövuoden hinta, euroa 12 (valtio) Henkilöstökulujen osuus kokonaismenoista (40 456) (40 490) (42 095) (43 718) % 75 % 75 % 76 % 74 % 9 Henkilöstökulut sisältävät työnantajamaksut ja lomarahat sekä nettoutetut sairausvakuutusmaksupalautukset. Lomapalkkavelka ei sisälly henkilöstökuluihin. 10 Ulkopuolinen rahoitus koostuu muilta valtion virastoilta ja laitoksilta saadusta yhteishankerahoituksesta, EU:lta saadusta rahasta sekä työllisyydenhoitovaroin palkattujen ja korkeakouluharjoittelijoiden palkkausrahoista. 11 Kirjanpidon mukaiset kustannukset Henkilöstöpalveluista (Koulutuspalvelut, Työterveyspalvelut, Virkistyspalvelut ja Muut henkilöstöpalvelut) 12 Rahoituslähteet yhteensä jaettuna henkilötyövuodet yhteensä

19 18 4b. Palkkauskustannukset poissaoloittain Poissaolopäivien määrä nousi edellisvuoteen verrattuna. Vuosilomia pidettiin hiukan enemmän kuin edellisenä vuonna, kun taas lomaraha- ja säästövapaapäiviä n. 500 päivää enemmän. Sairauksista johtuneet poissaolot lisääntyivät n. 800 kalenteripäivällä. Lisääntymiseen vaikuttaa osaltaan pitkien sairauslomien määrän kasvu. Työtapaturmien osalta kehitys oli myönteistä ja niistä johtuvien poissaolopäivien määrä ja kustannukset laskivat selvästi. Kuntoutuspäivien määrä nousi hiukan edelliseen vuoteen verrattuna. Osaamisen kehittäminen palkallisten opintovapaiden pitämisen muodossa lisääntyi. Kansainvälisen harjoittelun määrä sen sijaan väheni. Kansallisiin asiantuntijatehtäviin liittyviä poissaolopäiviä ei vuonna 2006 ollut lainkaan. Taulukko 12: Palkkakustannukset poissaoloittain (pl. haastattelijat) 13 Euroa Euroa Euroa Euroa Kalenteripäivää Kalenteripäivää Kalenteripäivää Kalenteripäivää Kalenteripäivää Vuosiloma Lomaraha- ja säästövapaa Sairausloma Työtapaturma Kuntoutus Äitiysvapaa Tilapäinen hoitovapaa Palkallinen opintovapaa Kansalliset asiantuntijat Kv-harjoittelu Muut palkalliset poissaolot Yhteensä Euroa 13 Taulukkoon on koottu eräiden poissaolojen palkkavaikutuksia sivukuluineen. Osa-aikaisten poissaolot summataan yhteen kokonaisiksi päiviksi. Tiedot ovat ehrminfo -järjestelmästä. 14 Vain vuosien 2001 ja 2002 lomarahasta vapaaksi vaihdetut

20 19 4c. Matkustusmenot ja ulkomaan virkamatkat Ulkomaan virkamatkojen kokonaislukumäärä nousi edelleen vuonna Myös matkustusmenot kasvoivat selvästi. Erityisesti lisääntyivät virkamatkat EU/ EFTA-kokouksiin, mihin vaikutti Suomen EU-puheenjohtajuuskausi. Myös YK:n ja OECD:n kokouksiin matkustettiin edellisvuosia enemmän. Kansainvälisten konsultointihankkeiden määrä väheni jonkin verran, minkä johdosta konsultointimatkojen lukumäärä laski. Ulkomaan ja kotimaan matkat Haastattelijoiden matkat Yhteensä, euroa Taulukko 14: Ulkomaan virkamatkojen lukumäärät (Matkakortiston mukaan) EU/EFTA-kokoukset YK:n ja OECD:n kokoukset Pohjoismaiset kokoukset Koulutus ja osallistuminen tieteellisiin kokouksiin Konsultointimatkat Muut Yhteensä Luvuissa on mukana kaikki virkamatkoista aiheutuvat menot päivärahoineen. Ulkomaan matkoissa ei ole mukana EU:n maksamia matkakorvauksia.

21 20 B. Henkilöstön motivaatio, osaaminen ja työkunto 5. Työtyytyväisyys Tilastokeskuksen työtyytyväisyyttä mitataan henkilöstötutkimuksella, johon sisältyy Valtiovarainministeriön työtyytyväisyysbarometri. Henkilöstön työtyytyväisyyden seuraamisella on Tilastokeskuksessa pitkä perinne. Henkilöstötutkimusta uudistettiin vuonna Vuonna 2007 saatiin ensimmäistä kertaa käyttöön Valtiovarainministeriön työtyytyväisyysbarometrin hallinnonalakohtaiset sekä tutkimustoiminta-vertailuryhmän vertailuluvut. Taulukko 16: Työtyytyväisyysindeksi Johtaminen (Valtio) (VM:n hallinnonala) Työn sisältö ja haasteellisuus (Valtio) (VM:n hallinnonala) Palkkaus (Valtio) (VM:n hallinnonala) Kehittymisen tuki (Valtio) (VM:n hallinnonala) Työilmapiiri ja yhteistyö (Valtio) (VM:n hallinnonala) Työolot (Valtio) (VM:n hallinnonala) Tiedon kulku (Valtio) (VM:n hallinnonala) Työnantajakuva (Valtio) (VM:n hallinnonala) Yhteensä (Valtio) (VM:n hallinnonala) 3,23 (3,24) 3,64 (3,64) 2,74 (2,69) 3,18 (3,16) 3,55 (3,56) 3,66 (3,47) 2,99 (2,94) 3,41 (3,09) 3,33 (3,26) 3,25 (3,28) 3,62 (3,65) 2,72 (2,68) 3,24 (3,22) 3,58 (3,59) 3,72 (3,51) 3,05 (3,04) 3,45 (3,18) 3,35 (3,30) 3,40 (3,26) (3,35) 3,72 (3,65) (3,67) 2,82 (2,68) (2,74) 3,30 (3,19) (3,31) 3,67 (3,59) (3,61) 3,78 (3,46) (3,64) 3,15 (2,99) (3,16) 3,47 (3,12) (3,29) 3,44 (3,28) (3,36) Tilastokeskuksen vuoden 2007 henkilöstötutkimuksessa työtyytyväisyysindeksi nousi kaikilla osa-alueilla. Työtyytyväisyysbarometrin mukaan Tilastokeskuksessa oltiin eniten tyytyväisiä työoloihin (3,78), kuten edellisenäkin vuonna. Tähän vaikuttaa työpaikan varmuus, johon oltiin Tilastokeskuksessa tyytyväisempiä sekä koko valtioon että hallinnonalaan verrattuna (TK 3,97; valtio 3,32; hallinnonala 3,69). Myös työtilat ja työvälineet koettiin hyvin tyydyttäviksi (TK 3,92; valtio 3,66; hallinnonala 3,72). Toiseksi tyytyväisimpiä Tilastokeskuksessa oltiin työn sisältöön ja haasteellisuuteen (TK 3,72; valtio 3,65; hallinnonala 3,67). Myös 16 Indeksi laskettu kaikkien vastanneiden osalta (ml. haastattelijat). Valtion vertailutiedot on koottu noin 80 valtion organisaatiosta, Valtiovarainministeriön hallinnonalan vertailutiedot noin 13 organisaatiosta.

22 21 työnantajakuvaan Tilastokeskuksessa oltiin edelleen sekä koko valtiota että hallinnonalaa tyytyväisempiä (TK 3,47; valtio 3,12; hallinnonala 3,29). Vähiten tyytyväisiä Tilastokeskuksessa oltiin edelleen palkkaukseen (TK 2,82; valtio 2,68; hallinnonala 2,74). Tyytyväisyys kuitenkin lisääntyi edelliseen vuoteen (2005: 2,72) verrattuna. 6. Sairastavuus ja työtapaturmat Sairauspäivien määrä nousi vuonna 2006 edelliseen vuoteen verrattuna. Sairaustapauksia oli hiukan vähemmän ja sairauspäivien lukumäärä tapausta kohti nousi. Sairauspäivät henkilötyövuotta kohti lisääntyivät 9,5 päivään (2005: 8,5). Lyhyiden sairauspoissaolojen osuus kaikista sairauspäivistä laski 37 prosenttiin vuonna 2006 (2005: 42,2 %; 2004: 43,4 %). Pitkien sairauspäivien (yli 60 päivää) määrä nousi selvästi (2006: 1240 pv; 2005: 790 pv). Työtapaturmia sattui edellisvuotta vähemmän ja tapaturmapoissaolojen määrä laski. Taulukko 17: Sairaus- ja tapaturmapoissaolot 17 (pl. haastattelijat) Sairauspoissaolojen kesto työpäivinä Tapauksisisisisia Pv Tapauk- Pv Tapauk- Pv Tapauk- Pv Tapauk- Pv 1 päivä päivää päivää päivää päivää päivää yli 91 päivää Yhteensä Sairauspäivät/ henkilötyövuosi 8,7 8,8 7,7 8,5 9,5 (valtio) (8,8) (8,7) (8,8) (8,8) Sairauspäivät/ tapaus 4,1 3,8 3,2 3,2 3,7 (valtio) (4,9) (4,8) (4,9) (4,7) Lyhyet (1-3 pv) s-tapaukset, 79,5 % 81,8 % 84,8 % 82,8 % 82,8 % % (valtio) (72,1) (72,2) (70,4) (68,3) Tapaturmat Sairaus- ja tapaturmapoissaoloihin sisältyy myös harjoittelijoiden ja työllisyysmäärärahoin palkattujen poissaolot. Tiedot perustuvat virkavapaushakemuksiin, ja ne on poimittu Prima - järjestelmän työvoimakustannustutkimusraportista.

23 22 7. Vaihtuvuus 18 7a. Henkilöstöpoistuma Lähtövaihtuvuus ja luonnollinen poistuma kasvoivat tarkasteluvuonna aavistuksen, mutta säilyivät edelleen alhaisella tasolla. Vuonna 2006 vakinaistettiin 19 palvelussuhdetta (2005: 30; 2004: 27; 2003: 33). Myös eläkkeelle siirtyminen säilyi alhaisena. Toisen työnantajan palvelus Vanhuuseläke Varhennettu vanhuuseläke Työkyvyttömyyseläke Kuollut Muu syy Yhteensä Taulukko 19: Lähtövaihtuvuus ja luonnollinen poistuma Lähtövaihtuvuus 22 (valtio) 2,3 % (1,8) 2,5 % (1,8) 1,5 % (1,6) 1,5 % (2,2) Luonnollinen poistuma 23 (valtio) 3,4 % (3,7) 3,2 % (3,7) 3,3 % (3,5) 2,6 % (4,2) 1,9 % 2,8 % 7b. Rekrytointi Rekrytointien kokonaismäärä laski edelleen ja vuonna 2006 täytettiin 46 pysyvää tai pidempää määräaikaista tehtävää (2005: 60; 2004: 80). Myös hakijoiden kokonaismäärä väheni. Yhtä avoinna olevaa tehtävää kohti saatiin 16,2 hakemusta, mikä oli selvästi edellisiä vuosia vähemmän (2005: 21,5: 2004: 24,2). Kaikista hakijoista naisia oli 53 ja miehiä 47 prosenttia. Valituista naisia oli 67 prosenttia. 18 Vaihtuvuuteen vaikuttavat tiedot kerätään palvelussuhdepäätöksistä ja ehrminfo -järjestelmästä. 19 Kuukausipalkkaisen henkilöstön poistuma eroilmoituksen syykoodin mukaan luokiteltuna 20 Toisen työnantajan palvelukseen siirtyminen sisältää myös itsenäiseksi elinkeinon harjoittajaksi siirtymisen. Luvuissa on mukana sekä pysyvästä että määräaikaisesta palvelussuhteesta eronneet. 21 Muu syy on yleensä määräaikaisen palvelussuhteen päättyminen. Suurin osa tähän ryhmään kuuluvista eronneista on korkeakouluharjoittelijoita tai muita harjoittelijoita. Ryhmään kuuluvat myös ne, jotka eivät ole ilmoittaneet eron syytä. 22 Lähtövaihtuvuus: toisen työnantajan palvelukseen siirtyneiden kuukausipalkkaisten lukumäärä on jaettu ed. vuoden lopun kuukausipalkkaisten lukumäärällä. 23 Luonnollinen poistuma: kuukausipalkkaiset eronneet, eläkkeelle siirtyneet ja kuolleet lukuun ottamatta ryhmää muu syy on jaettu ed. vuoden lopun kuukausipalkkaisten lukumäärällä.

24 23 Pysyvät tehtävät Pidempiaikaiset määräaikaiset tehtävät Yhteensä Hakijoita Tilastokeskukseen on rekrytoitu em. pysyviin ja pidempiin määräaikaisiin tehtäviin sekä lyhytkestoisempiin tehtäviin (ml. sijaisuudet, harjoittelut sekä työllistämis- ja tuntipalkkaiset tehtävät) henkilöitä organisaation ulkopuolelta seuraavasti: Taulukko 21: Rekrytointi talon ulkopuolelta 25 Vakituisia Määräaikaisia Harjoittelijoita Yhteensä c. Sisäinen liikkuvuus Sisäistä liikkuvuutta seurataan Tilastokeskuksen tulosyksiköiden tekemillä tuloskortti-ilmoituksilla. Viiden vuoden tarkastelujaksolla sisäinen liikkuvuus on lisääntynyt ja viimeisten kolmen vuoden aikana sisäiselle liikkuvuudelle vuosittain asetetut tavoitteet on ylitetty. Vuonna 2006 sisäinen liikkuvuus kasvoi selvästi. Osaa noususta selittää laajempi vastuualueiden uudelleen organisointi Tietotekniikka- ja menetelmäpalvelut -tulosyksikössä. Taulukko 22: Sisäinen liikkuvuus Tuloskortti-ilmoitukset 26 (tulostavoite) (45) (37) (52) (60) 7d. Palveluksessaoloaika Tilastokeskuksessa ("TK-ikä") Keskimääräinen palveluksessaoloaika nousi tarkasteluvuonna yli 17 vuoteen (2006: 17,1; 2005: 16,2; 2004: 16,1). 24 Tiedot kirjaamon seurantatiedoista. 25 Tiedot poimittu ehrminfo-järjestelmästä. 26 Henkilön rekrytointi pysyvästi tai määräaikaisesti toiselta vastuualueelta tai toisesta tulosyksiköstä. Tiedot poimittu tulosyksiköiden tuloskorteista (arvio kertomusvuoden toteumasta ja tulostavoite).

25 24 Taulukko 23: Palveluksessaoloaika Tilastokeskuksessa vuotta tai vähemmän (%) 93 (11,2) (9,8) 3 5 vuotta 120 (14,4) (9,8) 6 11 vuotta 123 (14,8) (22,6) vuotta 127 (15,3) (10,8) vuotta 92 (11,1) (11,0) 24 vuotta tai enemmän 276 (33,2) (36,0) Yhteensä TK-ikä, vuotta 16,1 16,1 16,2 17,1 8. Pätevyys 8a. Henkilöstökoulutuksen koulutettavapäivät ja palkalliset opintovapaat Koulutettavapäivien määrä laski vuonna Opiskelutyöpäiviä oli (2005: pv) eli 2,8 prosenttia kokonaistyöajasta (2005: 3,3 %; 2004: 2,9 %). Mm. johtamiseen liittyvien koulutettavapäivien määrä laski. Vuonna 2005 johtamiskoulutukseen panostettiin erityisesti ja vastaavasti vuonna 2006 panokset palautuivat alhaisemmalle tasolle. Lisäksi perinteisen kurssimuotoisen koulutuksen rinnalla johtamisen kehittämiseen panostetaan yhä enemmän esim. työnohjauksen ja prosessikonsultaation menetelmin. Myös tietotekniikkakoulutuksen osalta koulutettavapäivät laskivat kokonaisuutena tarkastellen. Koulutusinvestoinnit vähenivät (ks. luku 9. Koulutus- ja kehittämismenot). Mahdollisuutta palkalliseen opintovapaaseen hyödynnettiin edellisvuotta enemmän ja palkallisten opintovapaapäivien määrä kasvoi yli 100:lla. Palkattomien opintovapaapäivien määrä pysytteli viime vuoden tasolla. Taulukko 24: Koulutettavapäivät ja opintovapaat 28 Koulutettavapäivät Opintovapaa, palkallinen Opintovapaa, palkaton Tiedot poimittu ehrminfo-järjestelmästä. 28 Koulutettavapäivät poimittu KUHA-koulutuksenhallinta- ja opintovapaat ehrminfojärjestelmästä

26 25 C. Henkilöstöinvestoinnit 9. Koulutus- ja kehittämismenot Vuonna 2006 koulutusmenot laskivat edellisvuodesta euroon. Koulutusmenot henkilötyövuotta kohden laskivat 937 euroon vuosien 2003 ja 2004 tasolle (2005: /htv; 2004: 971 /htv). Suurimmat koulutusinvestoinnit liittyivät Tilasto-osaamisen koulutusohjelmaan sekä projektien suunnittelua ja johtamista tukevaan projektivalmennukseen. Taulukko 25: Koulutusmenot Menot, euroa % palkkamenoista 2,3 2,3 2,4 2,5 2,2 Koulutusmenot/ henkilötyövuosi 30, euroa Työpaikkaliikunta Tilastokeskuksen päätoiminen liikunnanohjaaja sekä kulttuuri- ja urheiluyhdistys TIKU ry:n laji- ja harrastustoimintavastaava koordinoivat runsasta liikunta- ja harrastetoimintaa. Liikunnanohjaaja veti lounasliikunta-, taukoliikunta-, rentoutus- ja kuntosaliryhmiä sekä teki kuntokartoituksia. Vuonna 2006 TIKU:lla oli 27 liikuntalajia sekä seitsemän muuta harrastuskerhoa. TIKU:n kulttuuritarjontaan kuului mm. teatteri- ja näyttelyvierailuja sekä Tilastokeskuksen henkilöstöjuhlien järjestämistä. Tilastokeskuksen TIKU:lle myöntämä määräraha oli euroa (2005 ja 2004: ; 2003: ). Vuonna 2005 aloitettua tilasto- ja rajahaastattelijoiden sekä aluepalvelutoimistojen henkilökunnan liikuntasetelikokeilua jatkettiin Kuntoutus Tilastokeskuksessa järjestettiin vuonna 2006 em. liikuntatoiminnan lisäksi kuntoutusta sekä tyky-ryhmiä (työkykyä ylläpitävä toiminta). Kansaneläkelaitoksen rahoittamia Aslak-varhaiskuntoutusryhmiä alkoi kaksi. Toinen ryhmistä oli suunnattu asiantuntijoille ja toinen tilasto- ja toimistotyöntekijöille. Vuonna 2006 myös jatkui osa edellisenä vuonna alkaneista kuntoutuskursseista. Kertomusvuonna järjestettiin lisäksi viraston omarahoitteista tyky-toimintaa, jossa keskityttiin liikuntaan ja mielen hyvinvointiin. Tyky-ryhmiä järjestettiin kaiken kaikkiaan kolme. Yksi ryhmistä oli suunnattu erityisesti haastattelijoille. 29 Menot kaikilta vastuualueilta, ml. jakamaton, koulutukseen käytetyt kustannuslajit ja Henkilöstökehityksen palkkakustannukset. Koulutuksessaoloajan palkkakustannukset eivät ole mukana luvuissa. 30 Koulutusmenot per henkilötyövuodet yhteensä.

27 26 Taulukko 26: KELA:n ryhmä- ja yksilökuntoutus (pl. haastattelijat) 31 Kuntoutettavia, palkallinen Kuntoutettavia, kuntoutustuki Yhteensä Työterveyshuolto Diacor Terveyspalvelut Oy tuotti Sörnäisten Tilastotalossa työskentelevien ja Medivire Työterveyspalvelut Oy haastattelijoiden työterveyspalvelut. Vuonna 2006 työterveyshuollon menot nousivat edelliseen vuoteen verrattuna. Ennaltaehkäisevän työterveyshoidon kustannukset henkilötyövuotta kohti nousivat ja sairaudenhoidon kustannukset laskivat. Kertomusvuonna Kansaneläkelaitoksen palautusten määrä oli suuri. Palautuksia saatiin vuosilta 2004 ja Diacorin toimittamien vuoden 2006 seurantatietojen mukaan tilastokeskuslaisten (pl. maksullinen toiminta ja Cati-keskus) suurin sairauspoissaolojen syy oli edellisvuoden tapaan mielenterveyshäiriöt ja jaksamisongelmat. Niiden osuus sairauspoissaolopäivistä oli noussut 32 prosenttiin (2005: 28 %). Toiseksi eniten sairauslomia määrättiin tuki- ja liikuntaelinsairauksien (23 %) ja kolmanneksi eniten hengityselinsairauksien (20 %) vuoksi. Hengityselinsairauksiin liittyvien sairauspoissaolopäivien osuus oli laskenut edelliseen vuoteen verrattuna (2005: 25%). Taulukko 27: Työterveyshuollon menot 32 Ennaltaehkäisevä työterveyshoito, euroa/ htv Sairaudenhoito, euroa/ htv (valtio) (164) (170) (177) (219) Terveydenhoito yhteensä, euroa Kelan palautus, euroa (palautettu vuonna 2005) (palautettu vuonna 2005) Tiedot poimittu Prima-järjestelmästä 32 Tiedot ovat Tilastokeskuksen terveydenhoidon bruttomenoja ja sisältävät myös haastattelijoiden terveydenhoidon kustannukset.