Tilastokeskuksen Käsitelty Tilastokeskuksen johtoryhmän kokouksessa sekä yhteistyötoimikunnassa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tilastokeskuksen 11.3.2009. Käsitelty 10.3.2009 Tilastokeskuksen johtoryhmän kokouksessa sekä yhteistyötoimikunnassa"

Transkriptio

1 Tilastokeskuksen Henkilöstötilinpäätös Käsitelty Tilastokeskuksen johtoryhmän kokouksessa sekä yhteistyötoimikunnassa

2 Sisällysluettelo I HENKILÖSTÖKERTOMUS... 2 HENKILÖSTÖ VUONNA Määrä ja rakenne... 2 Osaaminen... 3 Kehittyminen oppivana organisaationa...3 Rekrytointi ja vaihtuvuus...3 Hyvinvointi... 4 Henkilöstökysely...4 Työkyky...5 Työsuojelu...5 Palkitseminen... 5 Palkkausjärjestelmä...5 Sisäinen laatupalkinto...5 Muu palkitseminen...6 Johtaminen... 6 Johtamisen kehittäminen...6 II HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS... 8 A. NYKYISET HENKILÖSTÖPANOKSET Henkilöstömäärä a. Henkilöstön lukumäärä...8 1b. Henkilötyövuodet Henkilöstörakenne a. Henkilöstön sukupuolijakauma b. Palvelussuhteen laatu c. Henkilöstön ikärakenne d. Henkilöstön koulutusrakenne Työajan käyttö a. Työajankäyttö päivinä b. Pitkät virkavapaudet Työvoimakustannukset a. Henkilöstökulut rahoituslähteittäin b. Palkkauskustannukset poissaoloittain c. Matkustusmenot ja ulkomaan virkamatkat...18 B. HENKILÖSTÖN MOTIVAATIO, OSAAMINEN JA TYÖKUNTO Työtyytyväisyys Sairastavuus ja työtapaturmat Vaihtuvuus a. Henkilöstöpoistuma b. Rekrytointi c. Sisäinen liikkuvuus d. Palveluksessaoloaika Tilastokeskuksessa ("TK-ikä") Pätevyys a. Henkilöstökoulutuksen koulutettavapäivät ja palkalliset opintovapaat...24 C. HENKILÖSTÖINVESTOINNIT Koulutus- ja kehittämismenot Työpaikkaliikunta Kuntoutus Työterveyshuolto D. KANNUSTAVA PALKINTA Palkkaus ja palkitseminen E. TULOKSET Asiakastyytyväisyys... 27

3 2 I HENKILÖSTÖKERTOMUS Henkilöstö vuonna 2008 Henkilöstö 2010-ohjelma muodostaa Tilastokeskuksen henkilöstötyön ja henkilöstöjohtamisen perustan. Henkilöstön määrän ja rakenteen pitkäjänteistä kehittämistä linjaavat Tilastokeskuksen henkilöstösuunnitelma ja henkilötyövuosia ohjaavat kehyspäätökset. Ohjelmaa seurataan viraston ja tulosyksiköiden ohjauskorteissa olevilla strategisilla mittareilla. Tilastokeskuksen henkilöstövoimavarojen johtamiseen vaikuttavat julkisen hallinnon kilpailutilanne työmarkkinoilla, henkilöstön eläköityminen ja henkilöstösuunnittelun tehostamispaineet valtionhallinnossa sekä valtionhallinnon tuottavuushanke. Henkilöstön työhyvinvointiin vaikuttivat myös prosessien ja tietojärjestelmien uudistaminen sekä keväällä alkanut tilastotoimen selvityshanke, joka työllisti henkilöstöä runsaasti ja aloitti muutoskeskustelun. Vuoden 2008 alkupuolella ennakoivasta henkilöstösuunnittelusta järjestettiin pilottikierros. Marras-joulukuussa tehtiin uusi suunnittelukierros TTS-prosessiin kytkeytyen. Henkilöstösuunnittelua ohjasi myös keväällä 2008 valmistunut osaamisstrategia. Joulukuussa aloitettiin henkilöstöstrategian valmistelu osallistumalla Valtiovarainministeriön koulutusohjelmaan. Tilastokeskuksen ohjauskortissa olevat henkilöstöä kuvaavat strategiset mittarit ovat tuottavuusmittari ja työtyytyväisyysindeksi ( C. Enemmän vähemmällä ja E. Ammattitaidolla ). Niitä tarkentavia mittareita ovat sisäinen liikkuvuus, jonka vuosittainen tavoite on viiden vuoden aikana noussut 37:sta henkilöstä 67:ään ja tavoite on kertomusvuotta lukuun ottamatta saavutettu hakemukset avointa työpaikkaa kohden, joka on viiden vuoden aikana ollut keskimäärin 21 (tavoite 20) opiskeluun käytetty työmäärä, jonka osuus kokonaistyöajasta on viiden vuoden aikana vaihdellut 2,8 % ja 3,3 %:n välillä (keskimäärin 3 %, tavoite 3 %) opettamiseen käytetty työaika, jonka osuus kokonaistyöajasta on viiden vuoden aikana noussut 0,9 %:sta 1,2 %:iin (keskimäärin 1,0). tyytyväisyys johtamiseen -indeksi, joka on viiden vuoden aikana noussut 3,23:sta 3,39:een (keskimäärin 3,35, tavoite 3,5) Näiden mittareiden pohjalta Henkilöstö ohjelman vaikuttavuudesta voidaan todeta, että ohjelmaan sisältyneillä ja toteutetuilla toimenpiteillä on ollut myönteinen vaikutus Tilastokeskuksen henkilöstön hyvinvointiin ja henkilöstöjohtamiseen. Määrä ja rakenne Vuoden 2008 lopussa Tilastokeskuksen palveluksessa työskenteli yhteensä 1059 henkilöä (2007: 1087). Henkilötyövuosien määrä oli 926 (2007: 913). Vuoden lopun henkilöstömäärä edellisvuoteen verrattuna oli laskenut, mutta henkilötyövuosien määrä noussut. Vakituisen kuukausipalkkaisen henkilöstön osuus oli 94 prosenttia (2007: 93 %). Määräaikaisen kuukausipalkkaisen henkilöstön määrä oli vuoden lopussa 44 henkilöä (pl. työllisyysvaroin palkatut, harjoittelijat ja tuntipalkkaiset) (2007: 55). Kuukausipalkkaisten lukumäärä vuoden lopussa oli pienempi kuin edellisvuonna

4 3 (2008: 839; 2007: 849) ja henkilötyövuosien määrä oli vähentynyt 793:sta 788:aan. Haastattelijoita oli vuoden lopussa 213 henkilöä eli vähemmän kuin vuotta aikaisemmin (2007: 230), mutta haastattelijoiden henkilötyövuosien määrä oli noussut 138:een (2007: 120). Henkilöstön keski-ikä nousi 47:stä 48 vuoteen. Koulutusrakenne pysyi samanlaisena kuin edellisenä vuonna. 71 prosenttia (2007: 72 %) suoritetuista tutkinnoista oli kaupallisen ja yhteiskuntatieteellisen koulutusalan ja 15 prosenttia (2007: 15 %) luonnontieteellisen alan tutkintoja. Koulutustasoindeksi oli noussut 5,4:stä 5,6:een. Osaaminen Kehittyminen oppivana organisaationa Rekrytointi ja vaihtuvuus Tilastokeskuksen uusi osaamisstrategia valmistui. Siinä määritellään Tilastokeskuksen ydinosaaminen sekä lähivuosien keskeiset osaamishaasteet sekä keinoja uudistumisen ja osaamisen turvaamiseksi. Tilastokeskuksen ydinosaamiseen kuuluvat tilastoalan ja tilastojen tuntemus, ilmiöaluetuntemus, tilastotiedon tarpeiden tuntemus sekä tilastojen esitysmuotojen tuntemus. Tilastokeskuksen eri tehtävissä tarvittavaa osaamista kuvataan osaamismalleilla. JEK-projektin yhteydessä edellisenä vuonna kuvatun esimiestyön osaamismallin lisäksi laadittiin osaamismallit tilasto-, tietopalvelu-, tietotekniikka- ja hallintotyölle. Ne otettiin käyttöön tulosyksiköiden henkilöstösuunnittelun ja kehityskeskusteluiden tueksi. Asiantuntijauria koskeva Urapolkujen kehittäminen -projekti valmistui. Sen tuloksena käynnistyi Vauhtia asiantuntijan uralle -hanke (VAU-hanke) yhdessä Jyväskylän yliopiston kanssa. Lisäksi projektissa valmisteltiin sisäisiä työmarkkinoita ja henkilökiertoa käsittelevät ohjeet ja laadittiin osaamisen jakamisen toimintamalli. Tilasto-osaamisen koulutusohjelman perusosa toteutettiin kaksi kertaa. Syventävän osan suunnittelu jatkui Tilastoprosessit-opintojakson pilotoinnilla. Kursseilla käsiteltiin toimintaympäristöä, tilaston suunnittelua, tiedonhankintaa, tilastotuotantoa sekä tuloksia, tilastojen tulkintaa ja esittämistä. TIKO-koulutuksiin osallistui yhteensä 49 henkilöä. Vuonna 2008 henkilöstökoulutuksella kehitettiin lisäksi mm. kouluttaja- ja esiintymisvalmiuksia, kielitaitoa ja atk-taitoja. Lisäksi jatkettiin mentorointivalmennusta. Projektikulttuuria edistettiin järjestämällä valmennuksia projektipäälliköille, projektiryhmien sekä ohjausryhmien jäsenille. Projektitoimisto aloitti toimintansa projektityön tukemiseksi. Johtamista tuettiin järjestämällä puheeksiottokoulutuksia sekä keskustelutilaisuuksia esimiesten aamukahveilla ja johdon ja esimiesten yhteistapaamisissa. Esimiehille ja johtajille tarjottiin mahdollisuutta osallistua työnohjauksiin ja JET-/JOKOkoulutukseen. Vuonna 2008 rekrytoinnin kokonaismäärä laski edellisvuoteen verrattuna. Sen sijaan hakijoiden kokonaismäärä nousi. Yhtä tehtävää kohti saatiin keskimäärin 24 hakemusta (2007: 20).

5 4 Panostamista Tilastokeskuksen hyvän työnantajakuvan kehittämiseen jatkettiin osallistumalla erilaisiin rekrytointimessutapahtumiin yhdessä Valtion tiimin kanssa, mm. Areena-messut syksyllä 2008 esittelemällä Tilastokeskusta korkeakoulujen työnantajaesittelyissä ja infotilaisuuksissa sekä Tilastokeskuksessa että viraston ulkopuolella. Tilastokeskus järjesti korkeakouluopiskelijoille ainejärjestövierailuja, jotka sisälsivät työnantajaosion. Myös harjoittelusta kiinnostuneille järjestettiin oma tilaisuus, Korkkariglögi, joulukuussa. kehittämällä aktiivisesti oppilaitosyhteistyötä yhdessä oppilaitossegmentin kanssa. Lisäksi Tilastokeskuksesta osallistuttiin Valtion työnantajamielikuvan tavoitetila ja toimenpiteet -seminaariin. yhteistyöllä yliopisto- ja ammattikorkeakoulusektorin kanssa tarjoamalla harjoittelupaikkoja 40 harjoittelijalle. Lisäksi erityisesti sopimusyliopistojen kanssa toteutettiin pro gradu -harjoitteluja ja jatko-opiskelua. Valtion sähköinen rekrytointijärjestelmä HELI, jolla tuetaan rekrytointiprosessin sujuvuutta sekä Tilastokeskuksen työnantajakuvaa, otettiin käyttöön keväällä 2008 pilotoinnin jälkeen. Tilastokeskuksessa järjestettiin HELI-koulutusta kaksi kertaa syksyn aikana. Osallistujat koostuivat sihteereistä, esimiehistä ja johtajista. Henkilöstön lähtövaihtuvuus oli 1,4 % (2007: 2,3 %; 2006: 1,9 %) ja poistuma 3,8 % (2007: 3,8 %; 2006: 2,8 %). Vaihtuvuus laski edellisvuoteen nähden. Hyvinvointi Tilastokeskuksessa hyvinvoinnin kehittämisen tavoitteina ovat hyvä työkyky ja toimivat työyhteisöt. Hyvinvointi lisääntyy, kun työnteon edellytykset arjen työssä ovat kunnossa. Vuoden aikana toteutettavat virastotason hyvinvointitehtävät kirjataan työsuojelun ja työterveyshuollon toimintasuunnitelmiin. Kertomusvuoden aikana valmisteltiin viraston työhyvinvointimallia, jossa hahmottuu työhyvinvoinnin kokonaisuus fyysisen, henkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin kautta Terveystori-tapahtuma järjestettiin marraskuussa. Päivän teemaluennon aihe oli Mitä työhyvinvoinnille tapahtuu muutoksessa. Johtajien paneelikeskustelussa käsiteltiin työhyvinvointia edistävää johtamista muutostilanteessa. Lisäksi tarjolla oli tuote-esittelyjä, terveysmittauksia ja -testejä. Myös Henkilöstölehti Statistissa käsiteltiin henkilöstön kannalta olennaisia asioita tuoden esiin henkilöstön näkemyksiä ja kokemuksia. Lehti ilmestyi kertomusvuonna kuusi kertaa. Kolmessa numerossa oli erityinen teema (nro 1 strategiat, nro 3 työn ja muun elämän yhteensovittaminen ja nro 5 urapolut). Henkilöstökysely Henkilöstökysely uudistettiin siten, että se paremmin kuvastaisi toimintastrategian toteutumista. Kysymyssarja oli koettu liian raskaaksi ja osa kysymyksistä koettiin päällekkäisiksi. Tilastokeskuksen ns. omia kysymyksiä muokattiin ja vähennettiin ja vertailu muuhun valtiosektoriin säilytettiin VMBaro-kysymysten kautta. Tilastokeskuksen työtyytyväisyysindeksi vuoden 2009 tammikuussa oli 3,41 (2008: 3,48).

6 Työkyky 5 Vuonna 2008 edistettiin puheeksiottamisen käyttöönottamista vuoden alussa voimaan tulleen ohjeen pohjalta. Yhteistyötä on tiivistetty koordinoidummin yksiköiden työhyvinvointiryhmien suuntaan. Tilastotalon ulkopuolella työskentelevillä haastattelijoilla ja aluetoimistoissa työskentelevillä käytössä ollut määräaikainen liikuntaseteli-kokeilu vakinaistettiin. Tilastokeskuksen omalla rahoituksella toteutettiin kaksi työkykyä ylläpitävää tyky-ryhmää (55+ -ohjelma sekä Haastattelijat koulutusohjelma). Työsuojelu Työsuojelutoimikunta kokoontui yhdeksän kertaa. Toimintasuunnitelman mukaisesti käsiteltiin asioita koskien viraston työhyvinvointimallia, jaksamista, erilaisuuden johtamista, puheeksiottamista, tasa-arvoa, intranetin työhyvinvointisivuston kehittämistä, henkilöstökyselyä, työhyvinvointitoiminnan luottamus-teemaa, työyhteisön toimivuutta, kuntoutusta, työpaikkaliikuntaa, työterveysasioita, kiinteistön sisäilma- ja muita korjausasioita, liikenneturvallisuutta ja muita tapaturmaasioita, palo- ja pelastustoimea, päihdeasioita, ergonomiaa sekä työsuojelun koulutus- ja tiedotusasioita. Tilastokeskuksen ruokalatoimikunta, johon kuuluu viraston edustajien lisäksi henkilöstöruokailun palveluntuottaja, käsitteli vuoden aikana henkilöstöravintola Staterian kilpailuttamiseen sekä lounastarjontaan ja kokoustarjoiluihin kuuluvia asioita. Tilastokeskuksen tasa-arvosuunnitelma 2009 valmistui. Suunnitelman tavoitteet on asetettu vuosille Toimenpiteet koskevat urakehitystä ja palkkausta, segregaatiota, työn ja yksityiselämän yhteensovittamista sekä työyhteisön toimivuutta. Henkilöstökyselyn mukaan tasa-arvoa koskeva indeksiluku (Sukupuolten tasa-arvon toteutuminen työyhteisössä) oli 3,73 (2008: 3,75). Palkitseminen Palkitsemisen kehittämisessä Tilastokeskuksen tavoitteena on kannustavuus ja oikeudenmukaisuus. Henkilöstökysely osoittaa, että tyytyväisyys palkkaukseen on lisääntynyt. Indeksi on noussut 2,74:stä 2,92:een vuosina Palkkausjärjestelmä Vuoden 2008 aikana uudistettiin palkkausjärjestelmää siten, että henkilökohtaisen työsuorituksen arvio sidottiin henkilökohtaiseen palkanosaan kiinteästi. Keskustason tes/ves-sopimuksen mukainen lukien käytettävissä ollut paikallis- ja kehittämiserä (yhteensä 1,6 %) käytettiin mallin toteuttamiseen. Neuvottelutuloksen viivästyminen maaliskuusta marraskuuhun asti korvattiin takautuvasti lasketuilla kertaerillä. Marraskuussa aloitettiin neuvottelut lukien käytettävissä olevien paikallisesti sovittavien erien käytöstä. Tulospalkkiomallia ei valmisteltu. Sisäinen laatupalkinto Tilastokeskus järjestää vuosittain sisäisen laatupalkintokilpailun. Kilpailussa palkitaan sekä viraston yhtenäisyyttä ja strategian toteutumista tukevia innovaatioita ja hankkeita että hyviä arjen käytäntöjä ja toimintatapoja. Palkinto myönnetään jo toteutetuille uudistuksille ja käyttöön otetuille toimintatavoille, kuten esimerkiksi

7 6 prosessien parantaminen, tuotekehitysideat, tietojärjestelmien laadun kehittäminen, palvelun parantaminen tai työyhteisön toiminnan sujuvoittaminen. Vuoden 2007 sisäiseen laatupalkintokilpailuun jätettiin mennessä 21 hakemusta. Palkinnot jaettiin maaliskuussa Laatupalkinnolla palkittiin 4 hanketta tai toimintatapaa. Sarjassa A (innovaatiot ja hankkeet) palkittiin Herttuatietovaraston suunnittelu ja toteutus sekä Tuotteiden ja palvelujen tuotantoprosessi -projektipäällikkyys. Sarjassa B (käytännöt ja toimintatavat) palkittiin Tilastoalan koulutusohjelman perusosa sekä Henkilötilastot-yksikön laatutyöryhmän toiminta. Vuoden 2008 kilpailuun tuli määräaikaan ( ) mennessä 26 ehdotusta palkinnon saajiksi. Maaliskuussa 2009 palkitut voittajat olivat Teollisuuden energiankäytön tilastoinnin uudistamisprojekti, Työvoimatutkimuksen tieto- ja jakelujärjestelmien uudistus sekä niiden juurruttaminen tuotantoon, Hinta- ja kustannusindeksien yhteisen tuotantojärjestelmän määrittely- ja suunnittelu, Tilastojen läpivalaisutoiminnan käyttöönotto ja toteutus sekä Tilastokeskuksen liikunnanohjaustyö. Muu palkitseminen Tasavallan presidentti myönsi kunnia- ja virka-ansiomerkkejä 19 tilastokeskuksen työntekijälle vuonna Lisäksi eläkkeelle siirtyviä tilastokeskuslaisia kutsuttiin pääjohtajan kahvitilaisuuksiin. Johtaminen Tilastokeskuksen johtoryhmä käsitteli vuoden 2008 aikana strategisiin ja toiminnallisiin linjauksiin, talouteen, tavoitteiden saavuttamiseen sekä toiminnan tuloksellisuuteen vaikuttavia asioita. Viraston yhteistyötoimikunta kokoontui vuoden 2008 aikana 12 kertaa. Kokouksissa käsiteltiin henkilöstö - ja talousasioiden lisäksi muun muassa seuraavia asioita: tilastotoimen tehostamis- ja alueellistamisselvitys, valtiokonttorin palvelukeskuksen asiakkuushanke, osaamisstrategia, TIKO, urapolkuhanke, tasaarvosuunnitelma, henkilöstökysely, ICT-strategia sekä lainsäädäntöön ja viraston ohjeisiin, palvelussuhteisiin, toiminnan, talouden ja henkilöstövoimavarojen suunnitteluun ja seurantaan liittyviä asioita. Johtamisen kehittäminen Johtamisen kehittämisessä tavoitteena on yhteistoiminnallisuus ja ammattitaitoisuus. Tilastokeskuksen johtamista ja esimiestyötä linjaa johtamispolitiikka, jonka perustana ovat yhtenäiset toimintatavat, yhteinen arvopohja ja vuorovaikutteisuus. Johtamispolitiikan toteutumista tuetaan johtamis- ja esimiesvalmennuksella. Vuonna 2008 esimiesvalmennusta jatkettiin suunnitellusti toteuttamalla esimiesten aamukahvitilaisuuksia, johdon ja esimiesten yhteistapaamisia, vaikeiden tilanteiden puheeksiottokoulutuksia ja työnohjausta. JET-koulutus jatkui edelleen. Projektipäälliköille ja projektien ohjausryhmien jäsenille järjestettiin valmennusta. Sähköinen esimiespalautekysely otettiin käyttöön syksyn kehityskeskustelukierroksen yhteydessä. Johtamisen ja esimiestyön kehittämisprojektin eli JEKin toimenpiteiden vaikuttavuudesta tehtiin arvio. Sen mukaan JEK-projektin ehdottamat toimenpiteet ovat osana toimintaa henkilöstötutkimusten ( ) tulosten mukaan arviot johtamisesta ovat kehittyneet myönteiseen suuntaan

8 7 360-palautemenettelyn ja sparrauskeskustelujen mukaan vuonna 2005 osaamisen kehittymisen tarpeet painottuivat henkilöstöjohtamisen, muutosprosessin ymmärtämisen sekä strategisen johtamisen ja toiminnan ohjauksen alueille sekä tiimitoiminnan kehittämiseen ja esimiesten roolien selkiyttämiseen vuonna palautemenettelyn yleiskuva on varsin myönteinen - kehittämisalueina vision ja strategian käytäntöön vieminen, muutosjohtaminen, me-hengen luominen, fokusoituminen tulevaisuuteen, valmentava sekä strateginen johtamisote toukokuussa 2008 johtajille ja esimiehille tehdyssä kyselyssä nousivat esille liiallinen kiire, työn painopiste (substanssi/johtaminen), henkilöstöristiriidat ja pienet vaikuttamismahdollisuudet alentamassa tyytyväisyyttä tehdä esimies-/johtamistyötä roolien ja vastuiden selkeyteen oltiin jokseenkin tyytyväisiä; epäselvyyttä on tiimi- ja vastuualueen esimiesten rooleissa johtamisen suunnitelmallisuus ja ennakoitavuus saivat hieman muita alemman arvion arvioitaessa tyytyväisyyttä johtamispolitiikan hyvän johtamisen lähtökohtien toteutumiseen panostuksia on tehty eniten henkilöstöjohtamisen osaamiseen, vähemmälle ovat jääneet operatiivinen ja strateginen osaaminen.

9 8 II HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS A. Nykyiset henkilöstöpanokset 1. Henkilöstömäärä 1a. Henkilöstön lukumäärä 1 Tilastokeskuksen henkilöstön kokonaismäärä vuoden 2008 lopussa oli 1059 (2007: 1087). Vakinaisen kuukausipalkkaisen henkilöstön määrä oli 795 henkilöä (2007: 794). Määräaikaisten, joilla ei ole Tilastokeskuksessa omaa taustavirkaa tai -tehtävää, määrä laski ja oli vuoden lopussa 44 henkilöä (2007: 55). Harjoittelijoita ja tuntipalkkaisia (pl. haastattelijat) oli 7 (2007: 8). Työllisyysvaroin palkattuja ei ollut lainkaan. Haastattelijoiden kokonaismäärä laski edellisvuoteen verrattuna selvästi (2008: 213, 2007: 230). Haastattelijat ovat pysyvässä palvelussuhteessa sijaisia lukuun ottamatta. Taulukko 1: Henkilöstön lukumäärä Vakinainen henkilöstö 756 (88,6 %) 788 (89,9 %) 786 (91,9 %) 794 (92,6 %) 795 (94,0 %) Määräaikainen henkilöstö 2 83 (9,7 %) 71 (8,1 %) 58 (6,8 %) 55 (6,4 %) 44 (5,2 %) (Valtio 3 ) (20,3 %) (20,0 %) (18,0 %) Yhteensä Työllisyysvaroin palkatut 3 (0,4 %) (Valtio) (1,5 %) Harjoittelijat ja 11 tuntipalkkaiset (1,3 %) Yhteensä (0 %) (1,1 %) 17 0 (0 %) 0 (0 %) (0,9 % 8 0 (0 %) (1,9 %) 11 (1,3 %) (0,9 %) 7 (0,8 %) Tilastohaastattelijat Rajahaastattelijat Puhelinhaastattelijat Koko henkilöstö yhteensä Luvut kuvaavat vuoden viimeisen päivän tilannetta. Tiedot ovat ehrminfo -järjestelmästä. Henkilöstön kokonaismäärässä ovat mukana myös EU:n palvelukseen siirtyneet ja kansallisina asiantuntijoina toimivat sekä vuorotteluvapaalla tai muilla pidemmillä virkavapailla olevat henkilöt, joista ainakin osalle on palkattu myös sijainen. 2 Määräaikaiseksi henkilöksi luetaan ilman omaa taustavirkaa tai -tointa oleva henkilö sekä myös virkaan määräajaksi nimitetty henkilö, jos tällä ei ole pysyvää virkaa Tilastokeskuksessa. 3 Valtion budjettitalouden henkilöstön vertailutiedot ovat Valtion henkilöstötilinpäätöksestä (Valtion työmarkkinalaitos, Valtiovarainministeriö). 4 Henkilöstötilinpäätöksen henkilöstön rakennetta ja määrä koskevat taulukot on tehty pääsääntöisesti tällä henkilöstön lukumäärällä. Taulukon yhteydessä on erikseen mainittu, jos joissain henkilöstön määrää ja rakennetta koskevissa taulukoissa on mukana muita henkilöstöryhmiä.

10 9 Kuva 1: Henkilöstön lukumäärä 1200 Lukumäärä Muut (haastattelijat, harjoittelijat, TVM) Määräaikainen henkilöstö Vakinainen henkilöstö b. Henkilötyövuodet Taulukko 2: Henkilötyövuodet Henkilötyövuosien (htv) kokonaismäärä oli 926 (2007: 913), josta kuukausipalkkaisten osuus oli 788 htv (2007: 793) ja haastattelijoiden osuus 138 htv (2007: 120). Henkilötyövuosien lisäys johtui pääosin maksullisen toiminnan haastattelijoiden henkilötyövuosien määrän kasvusta. Kuukausipalkkaisen henkilöstön henkilötyövuodet vähenivät 5:llä. Kuukausipalkkaiset Haastattelijat Yhteensä Toimintamenot Ulkopuolinen rahoitus Maksullinen toiminta Yhteensä Kuva 2: Henkilötyövuodet Henkilötyövuotta Ulkopuolinen rahoitus Maksullinen toiminta Toimintamenot

11 10 2. Henkilöstörakenne 2a. Henkilöstön sukupuolijakauma Vuonna 2008 naisten osuus Tilastokeskuksen henkilöstöstä (pl. haastattelijat) oli 60,0 prosenttia. Naisten osuus määräaikaisesta henkilöstöstä oli 52,3 prosenttia (2007: 50,9 %). Naisista määräaikaisia oli 4,6 prosenttia (2007: 5,5 %) ja miehistä 6,3 prosenttia (2007: 7,9 %). Taulukko 3: Henkilöstön sukupuolijakauma Naisia (vakinainen) Naisia (määräaikainen) Naisia yhteensä 499 (59,5 %) 511 (59,5 %) 503 (59,6 %) 510 (60,1 %) 503 (60,0 %) Miehiä (vakinainen) Miehiä (määräaikainen) Miehiä yhteensä (40,5 %) Henkilöstö yhteensä 839 (40,5 %) 859 (40,4 %) 844 (39,9) 849 (40,0 %) 839 Kuva 3: Sukupuolijakauma tulosyksiköittäin

12 11 Esimiesten sukupuolijakauma Vuoden 2008 lopussa Tilastokeskuksessa oli 11 tulosvastuullista johtajaa (pääjohtaja ja tulosyksiköiden johtajat), kuten edellisvuonna. Esimiesten (vastuualueiden esimiehet ja johtajien sijaiset) kokonaismäärä oli laskenut yhdellä (2008: 63; 2007: 64). Naisesimiehiä oli hieman enemmän kuin miesesimiehiä (33 naista ja 30 miestä). Johto- ja esimiesasemassa työskenteli kaikkiaan 74 henkilöä, joista naisia oli 52,7 prosenttia ja miehiä 47,3 prosenttia. Taulukko 4: Johtajat ja esimiehet sukupuolen mukaan (Esimieslistan mukaan) N M Yht. N M Yht. N M Yht. N M Yht. N M Yht. Johtajat (%) (36,4) (63,6) (45,5) (54,5) (45,5) (54,5) (54,5) (45,5) (54,5) (45,5) (Valtio; naisia (%) (35,7) (32,7) (29,9) johdosta 5 ) Muut esimiehet (%) (54,2) (45,8) (51,4) (48,6) (50,8) (49,2) (50) (50) (52,4) (47,6) (Valtio; naisia (%) (39,2) (38,3) (23,9) esimiehistä 6 ) Yhteensä (%) (51,8) (48,2) (50,6) (49,4) (50,0) (50,0) (50,7) (49,3) (52,7) (47,3) Johdon osuus koko henkilöstöstä, % (ml. haastattelijat) 1,0 1,1 1,0 1,0 1,0 (Valtio; johdon %-osuus (5,4) (5,1) (2,3) henkilöstöstä 6 ) 2b. Palvelussuhteen laatu Virkasuhteessa työskentelevien osuus oli noussut edellisvuodesta (2007: 70,2 %) 71,2 %:iin. Vakinaisten palvelussuhteiden osuus virka- ja työsopimussuhteista on 91,9 prosenttia. Vuoden lopulla osa-aikatyötä tekevien henkilöiden lukumäärä oli 44 (2007: 45). Osittaisella hoito- tai virkavapaalla oli 27 henkilöä (2007: 32). 5 Lähde: VM:n henkilöstötilinpäätöksen tunnuslukuanalyysi

13 12 Taulukko 5: Palvelussuhteen laatu Virkasuhteisia (67,1 %) (68,8 %) (68,6 %) (70,2 %) (71,2 %) joista vakinaisia Työsuhteisia (32,9 %) (31,2 %) (31,4 %) (29,8 %) (28,8 %) joista pysyvässä työsuhteessa Yhteensä Osittaisella hoito- ja virkavapaalla olevat Osa-aika- ja osatyökyvyttömyyseläkkeellä olevat c. Henkilöstön ikärakenne Koko henkilöstön (pl. haastattelijat) keski-ikä Tilastokeskuksessa nousi 47,8 vuoteen (TK 2007: 47,4; valtio 2007: 43,7). Vakituisen henkilöstön keski-ikä nousi edellisvuodesta 48,6:een (2007: 47,4; 2006: 48). Suurin ikäryhmä vuoden 2008 lopussa oli vuotiaat (18,2 %). Yli 60- vuotiaiden ikäryhmä kasvoi edellisvuodesta kahdella prosenttiyksiköllä 17,2 prosenttiin (2007: 15,2 %), ja se on nyt toiseksi suurin ikäryhmä. 45-vuotiaiden tai vanhempien osuus pysyi edellisvuoteen nähden miltei samana (2008: 62,8 %; ,5 %; valtio 2007: 49,4 %)). Alle 35-vuotiaiden osuus nousi 17,4 prosenttiin (2007:16,7 %). Kuviossa 4 näkyy ikärakenteen muutos kymmenessä vuodessa. Kuva 4: Henkilöstön ikärakenne vuosina 1998, 2003 ja Lkm v v v v v v v v 60- v

14 13 Taulukko 6: Henkilöstön ikärakenne alle 24 v. 2 (0,2 %) v. 78 (9,3 %) v. 82 (9,8 %) v. 93 (11,1 %) v. 91 (10,8 %) v. 109 (13,0 %) v. 156 (18,6 %) v. 180 (21,5 %) 60- v. 48 (5,7 %) Yhteensä (0,5 %) 80 (9,3 %) 83 (9,7 %) 99 (11,5 %) 94 (10,9 %) 97 (11,3 %) 157 (18,3 %) 175 (20,4 %) 70 (8,1 %) (0,7 %) 58 (6,9 %) 80 (9,5 %) 89 (10,5 %) 90 (10,7 %) 99 (11,7 %) 152 (18,0 %) 169 (20,0 %) 101 (12,0 %) (0,6 %) 50 (5,9 %) 87 (10,2 %) 85 (10,0 %) 91 (10,7 %) 102 (12,0 %) 137 (16,1 %) 163 (19,2 %) 129 (15,2 %) (0,2 %) 47 (5,6 %) 97 (11,6 %) 70 (8,3 %) 96 (11,4 %) 103 (12,3 %) 127 (15,1 %) 153 (18,2 %) 144 (17,2 %) 839 Kuva 5: Henkilöstön keski-ikä Keski-ikä , ,3 47,3 47,4 47,8 47,4 46,9 45,9 45,9 Henkilöstö (pl. haastattelijat) Vakituinen henkilöstö (ml. haastattelijat) Valtio 2d. Henkilöstön koulutusrakenne Vuoden 2008 lopussa henkilöstön koulutustasoindeksi 6 oli 5,6 (TK : 5,4; valtio 2007: 5,3). Korkeakoulu- ja yliopistotason tutkinnon (alempi ja ylempi korkeakoulututkinto sekä tutkijakoulutus) suorittaneita oli 60,6 prosenttia (TK 2007: 57,1 %; valtio 2007: 45,1 %). Ylemmän korkeakoulu- ja yliopistotason tutkinnon tai tutkijakoulutusasteen tutkinnon suorittaneiden osuus oli 50,1 prosenttia (TK 2007: 46,9 %; valtio 2007: 45,4 %). 6 Koulutustasoindeksi lasketaan Tilastokeskuksen koulutusluokituksen mukaisella kaavalla KI 7 7 = Σ (f i * x i) / Σ f i i=1 i=1

15 14 Suoritettujen tutkintojen määrä nousi 591:stä 628:aan. Tähän lienee vaikuttanut paitsi eläköitymisistä ja rekrytoinneista johtuvan henkilöstön osaamistaustan muuttumisen lisäksi syksyllä 2008 toteutettu kampanja nimikirjatietojen (ml. tutkintotietojen) täydentämiseksi. Vuonna prosenttia (2007: 72 %) suoritetuista tutkinnoista oli kaupallisen ja yhteiskuntatieteellisen koulutusalan ja 15 prosenttia (2007: 15 %) luonnontieteellisen alan tutkintoja. Kuva 6: Suoritetut tutkinnot koulutusaloittain Luonnontiede 15 % Kaupall. ja yht.k.tiede 71 % Muut 1 % Humanistinen ja taideala 5 % Tekniikka 4 % Maa- ja metsätalous 2 % Kasvatustiede 2 % Taulukko 7: Henkilöstö koulutusasteittain 7 Perusaste 82 (9,8 %) 77 (9,0 %) 77 (9,1 %) 75 (8,8 %) 68 (8,1 %) Keskiaste 194 (23,1 %) 204 (23,7 %) 201 (23,8 %) 195 (23,0 %) 167 (19,9 %) Alin korkea-aste 94 (11,2 %) 93 (10,8 %) 93 (11,0 %)) 94 (11,1 %) 96 (11,4 %) Alempi korkeakouluaste 82 (9,8 %) 83 (9,7 %) 84 (10,0 %) 87 (10,2 %) 88 (10,5 %) Ylempi korkeakouluaste 351 (41,8 %) 366 (42,6 %) 352 (41,7 %) 359 (42,3 %) 380 (45,3 %) Tutkijakoulutusaste 36 (4,3 %) 36 (4,2 %) 37 (4,4 %) 39 (4,6 %) 40 (4,8 %) Yhteensä Koulutusasteet: - Perusasteella tarkoitetaan yleissivistävää koulutusta eli peruskoulua tai keskikoulua. - Keskiasteen koulutuksella tarkoitetaan ylioppilastutkintoa sekä ammatillisessa oppilaitoksessa suoritettua ammatillista (perus- tai erikois-)tutkintoa (esim. Merkantti tai Mekaanikko ). - Alin korkea-aste tarkoittaa opistoasteen ammattitutkintoa (esim. Merkonomi, opisto tai Teknikko ). - Alempaan korkeakouluasteeseen kuuluvat ammatillisen korkea-asteen tutkinnot (esim. Insinööri ), ammattikorkeakoulututkinnot (esim. Insinööri (AMK) tai Tradenomi ) sekä alemmat korkeakoulututkinnot (esim. Kauppat.kand. (alempi) ). - Ylempään korkeakouluasteeseen kuuluvat ylemmät korkeakoulututkinnot (esim. Taloust.kand. (ylempi), Fil.maist. ) - Tutkijakoulutusasteella tarkoitetaan lisensiaatti- (pl. lääketiet.lis., joka kuuluu ylempään korkeakouluasteeseen) ja tohtoritutkintoja.

16 Taulukko 8: Koulutus sukupuolen mukaan Perusaste m n 9 (11 %) 73 (89 %) 8 (10 %) 69 (90 %) 10 (13 %) 67 (87 %) 9 (12 %) 66 (88 %) 7 (10,3 %) 61 (89,7 %) Keskiaste m n 85 (44 %) 109 (56 %) 85 (42 %) 119 (58 %) 82 (41 %) 119 (59 %) 78 (40 %) 117 (60 %) 66 (39,5 %) 101 (60,5 %) Alin korkea-aste m n 25 (27 %) 69 (73 %) 25 (27 %) 68 (73 %) 24 (26 %) 69 (74 %) 25 (27 %) 69 (73 %) 25 (26,0 %) 71 (74,0 %) Alempi korkeakouluaste m n 31 (38 %) 51 (62 %) 35 (42 %) 48 (58 %) 34 (40 %) 50 (60 %) 35 (40 %) 52 (60 %) 39 (44,3 %) 49 (55,7 %) Ylempi korkeakouluaste m n 167 (48 %) 184 (52 %) 172 (47 %) 194 (53 %) 169 (48 %) 183 (52 %) 169 (47 %) 190 (53 %) 176 (46,3 %) 204 (53,7 %) Tutkijakoulutusaste m n 23 (64 %) 13 (36 %) 23 (64 %) 13 (36 %) 22 (59 %) 15 (41 %) 23 (59 %) 16 (41 %) 23 (57,5 %) 17 (42,5 %) Yhteensä Työajan käyttö 3a. Työajankäyttö päivinä Tehdyn työajan osuus kokonaistyöajasta nousi edellisvuoteen nähden 77,0 prosenttiin (2007: 76,6 %). Vuosilomiin käytetty aika pysyi 15 prosentissa. Palkallisiin virkavapauksiin käytetyn ajan osuus laski 4,9 prosenttiin (2007: 5,2 %). Opiskeluun käytetyn työajan osuus pysyi samana eli 3,1 prosentissa (2007: 3,1 %). Taulukko 9: Työajankäyttö päivinä Kokonaistyöaika Tehty työaika (% kokonaistyöajasta) (78,2 %) (77,8 %) (77,7 %) (76,6 %) (77,0 %) Työaikaa vuosilomaan (% kokonaistyöajasta) (14,5 %) (14,2 %) (14,6 %) (15,1 %) (15,0 %) Työaikaa opiskeluun (% kokonaistyöajasta) (2,9 %) (3,3 %) (2,8 %) (3,1 %) (3,1 %) Palkalliset virkavapaudet (% kokonaistyöajasta) (4,3 %) (4,6 %) (4,8 %) (5,2 %) (4,9 %) 3b. Pitkät virkavapaudet Vuoden 2008 lopussa pitkillä virkavapailla olleiden kokonaismäärä laski edellisvuoteen verrattuna kahdella eli 37:stä 35:een henkilöön. Vuorotteluvapaalla olleiden määrä nousi kolmesta viiteen. EU:n tai YK:n palveluksessa olleiden määrä laski viidestä kolmeen. Eurostat-harjoittelussa tai kansallisena asiantuntijana ei vuoden lopussa ollut yhtään henkilöä. Äitiys- ja vanhempainvapaalla olleiden määrä nousi 20:sta 21:een henkilöön.

17 16 Taulukko 10: Pitkät virkavapaudet (tilanne ) Äitiys- ja vanhempainvapaa sekä hoitovapaa Vuorotteluvapaa Kansalliset asiantuntijat EU, YK jne. palveluksessa Eurostat-harjoittelussa ja pohjoismaisessa virkamiesvaihdossa olevat Viran hoito toisessa virastossa, muu työ Yhteensä Työvoimakustannukset 4a. Henkilöstökulut rahoituslähteittäin Vuonna 2008 henkilöstökulujen osuus kokonaismenoista oli 75 prosenttia (2007: 73 %). Osuus nousi edellisvuoteen verrattuna. Taulukko 11: Henkilöstökulut 8 rahoituslähteittäin Toimintamenot (mom. 21) Ulkopuolinen rahoitus Maksullinen toiminta (mom. 12) Palkat ja sivukulut yhteensä, euroa Muut välilliset työvoimakustannukset Henkilöstökulut yhteensä, euroa Henkilötyövuoden hinta, euroa (valtio) (42 095) (43 718) Henkilöstökulujen osuus kokonaismenoista 75 % 76 % 74 % 73 % 75 % 8 Henkilöstökulut sisältävät työnantajamaksut ja lomarahat sekä nettoutetut sairausvakuutusmaksupalautukset. Lomapalkkavelka ei sisälly henkilöstökuluihin. 9 Ulkopuolisen rahoituksen osuus sisältyy toimintamenoihin vuodesta 2007 alkaen. 10 Ulkopuolinen rahoitus koostuu muilta valtion virastoilta ja laitoksilta saadusta yhteishankerahoituksesta, EU:lta saadusta rahasta sekä työllisyydenhoitovaroin palkattujen ja korkeakouluharjoittelijoiden palkkausrahoista. 11 Kirjanpidon mukaiset kustannukset Henkilöstöpalveluista (Koulutuspalvelut, Työterveyspalvelut, Virkistyspalvelut ja Muut henkilöstöpalvelut) 12 Rahoituslähteet yhteensä jaettuna henkilötyövuodet yhteensä

18 17 4b. Palkkauskustannukset poissaoloittain Palkallisten poissaolopäivien määrä ja palkkakustannukset laskivat edellisvuoteen verrattuna. Vuonna 2008 vuosilomia pidettiin yli 8000 kalenteripäivää vähemmän kuin edellisenä vuonna, mutta lomaraha- ja säästövapaapäiviä yli 400 päivää enemmän. Sairauksista johtuneet poissaolot nousivat yli 9000 kalenteripäivään ja niiden kustannukset yli euroon. Sen sijaan työtapaturmista johtuvien poissaolopäivien määrä miltei puolittui ja kustannuksetkin laskivat. Työtapaturmat olivat pääsääntöisesti työmatkalla sattuneita tapaturmia. Kuntoutuspäivien määrä laski alle sataan päivään, sillä Tilastokeskukselle myönnetyt Aslak-kuntoutukset ovat päättyneet muutamaa seurantajaksoa lukuun ottamatta. Osaamisen kehittäminen palkallisten opintovapaiden muodossa lisääntyi. Kansainväliseen harjoitteluun käytettyjen päivien määrä pysyi yli 500 päivässä. Kansallisista asiantuntijatehtävistä johtuvia poissaolopäiviä ei ollut lainkaan. Taulukko 12: Palkkakustannukset poissaoloittain (pl. haastattelijat) 13 Euroa Euroa Euroa Euroa Kalenteripäivää Kalenteripäivää Kalenteripäivää Kalenteripäivää Kalenteripäivää Vuosiloma Lomaraha- ja säästövapaa Sairausloma Työtapaturma Kuntoutus Äitiysvapaa Tilapäinen hoitovapaa Palkallinen opintovapaa Kansalliset asiantuntijat Kv-harjoittelu Muut palkalliset poissaolot Yhteensä Euroa 13 Taulukkoon on koottu eräiden poissaolojen palkkavaikutuksia sivukuluineen. Osa-aikaisten poissaolot summataan yhteen kokonaisiksi päiviksi. Tiedot ovat ehrminfo -järjestelmästä.

19 18 4c. Matkustusmenot ja ulkomaan virkamatkat Vuonna 2008 ulkomaan virkamatkojen kokonaislukumäärä laski alle kuuteensataan (565 matkaa). Matkustusmenot nousivat. Haastattelijoiden osuus kokonaismatkustusmenoista nousi edellisvuoteen nähden 29 %:sta 41 %:iin. EU-kokouksiin matkustettiin edelleen eniten. Sekä konsultointimatkojen että YKja OECD-kokousmatkojen määrä kasvoi. Ulkomaan ja kotimaan matkat Haastattelijoiden matkat Yhteensä, euroa Taulukko 14: Ulkomaan virkamatkojen lukumäärät (Matkakortiston mukaan) EU-kokoukset YK:n ja OECD:n kokoukset Pohjoismaiset kokoukset Koulutus ja osallistuminen tieteellisiin kokouksiin Konsultointimatkat Muut Yhteensä Luvuissa on mukana kaikki virkamatkoista aiheutuvat menot päivärahoineen. Ulkomaan matkoissa ei ole mukana EU:n maksamia matkakorvauksia.

20 19 B. Henkilöstön motivaatio, osaaminen ja työkunto 5. Työtyytyväisyys Tilastokeskuksen työtyytyväisyyttä mitataan uudistetulla henkilöstökyselyllä. Kysely koostui Valtiovarainministeriön työtyytyväisyysbarometristä (VMBaro), Tilastokeskuksen uudistetuista ns. omista kysymyksistä sekä lisäkysymyksistä, jotka käsittelivät kokemuksia tilastotoimen selvityshankkeesta ja viraston taloustilanteesta. Henkilöstökyselyn uudistamisen tavoitteena oli selvittää henkilöstön käsityksiä sekä saada tietoa toiminnan kehittämistä varten: strategian ja strategisten tavoitteiden toteutumisesta arvojen toteutumisesta prosessien sekä johtamisjärjestelmän toimivuudesta työtyytyväisyydestä ja työoloista viraston toiminnan, tuotteiden ja palveluiden laadusta (luotettavuus, puolueettomuus vrt. Code of Practice) palveluperiaatteiden toteutumisesta työnantajakuvasta. Tammikuussa 2009 tehdyn Henkilöstökyselyn vastausprosentti koko viraston osalta oli 80 prosenttia (2008: 73 %; 2007: 75 %). Taulukko 15: Työtyytyväisyysindeksi Johtaminen (Valtio) (VM:n hallinnonala) Työn sisältö ja haasteellisuus (Valtio) (VM:n hallinnonala) Palkkaus (Valtio) (VM:n hallinnonala) Kehittymisen tuki (Valtio) (VM:n hallinnonala) Työilmapiiri ja yhteistyö (Valtio) (VM:n hallinnonala) Työolot (Valtio) (VM:n hallinnonala) Tiedon kulku (Valtio) (VM:n hallinnonala) Työnantajakuva (Valtio) (VM:n hallinnonala) Yhteensä (Valtio) (VM:n hallinnonala) 3,23 (3,24) 3,64 (3,64) 2,74 (2,69) 3,18 (3,16) 3,55 (3,56) 3,66 (3,47) 2,99 (2,94) 3,41 (3,09) 3,33 (3,26) 3,25 (3,28) 3,62 (3,65) 2,72 (2,68) 3,24 (3,22) 3,58 (3,59) 3,72 (3,51) 3,05 (3,04) 3,45 (3,18) 3,35 (3,30) 3,40 (3,26) (3,35) 3,72 (3,65) (3,67) 2,82 (2,68) (2,74) 3,30 (3,19) (3,31) 3,67 (3,59) (3,61) 3,78 (3,46) (3,64) 3,15 (2,99) (3,16) 3,47 (3,12) (3,29) 3,44 (3,28) (3,36) 3,48 (3,29) (3,39) 3,72 (3,66) (3,69) 2,85 (2,67) (2,80) 3,33 (3,20) (3,32) 3,68 (3,62) (3,65) 3,85 (3,46) (3,67) 3,23 (3,01) (3,21) 3,51 (3,12) (3,34) 3,48 (3,29) (3,40) 3,39 (3,33) (3,39) 3,65 (3,66) (3,68) 2,92 (2,76) (2,86) 3,27 (3,21) (3,33) 3,62 (3,64) (3,64) 3,68 (3,46) (3,62) 3,11 (3,06) (3,19) 3,44 (3,15) (3,35) 3,41 (3,32) (3,40) 15 Indeksi laskettu kaikkien vastanneiden osalta (ml. haastattelijat). Valtion vertailutiedot on koottu 126 valtion organisaatiosta ja Valtiovarainministeriön hallinnonalan vertailutiedot 13 organisaatiosta.

Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut vuodelta 2004

Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut vuodelta 2004 Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut vuodelta 2004 Erja Laurila Organisaatio: ARKISTOLAITOS T1. Nykyiset henkilöstöpanokset euroa 2004 Henkilöstöpanokset vuonna 2004 Tunnusluku 2 Henkilöstön lukumäärä

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 246 78767 4,0 41,8 82,0 256,0 12938,0 78767 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 2,5-3,0-100,0-6,8-1,9 2,4 370,8-3,0

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 240 81210 4,0 39,0 82,0 227,0 13364,0 81210 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 2,6-1,9-64,2-4,4-0,7 2,4 150,0-1,9

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : Taso 3 2940300 Arkistolaitos : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 318 86383 3,0 29,0 64,0 224,0 5536,0 86383 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta -29,1-100,0-3,4

Lisätiedot

Tilastokeskuksen 11.3.2008

Tilastokeskuksen 11.3.2008 Tilastokeskuksen Henkilöstötilinpäätös 2007 11.3.2008 Sisällysluettelo I HENKILÖSTÖKERTOMUS... 2 HENKILÖSTÖ VUONNA 2007... 2 Määrä ja rakenne... 2 Osaaminen... 2 Avainosaaminen...2 Rekrytointi ja vaihtuvuus...3

Lisätiedot

Tilastokeskuksen 15.03.2006

Tilastokeskuksen 15.03.2006 Tilastokeskuksen Henkilöstötilinpäätös 2005 15.03.2006 Sisällysluettelo I HENKILÖSTÖKERTOMUS... 2 HENKILÖSTÖ VUONNA 2005... 2 Määrä ja rakenne... 2 Osaaminen... 2 Rekrytointi ja vaihtuvuus...2 Hyvinvointi...

Lisätiedot

Tilastokeskuksen Henkilöstötilinpäätös 2010

Tilastokeskuksen Henkilöstötilinpäätös 2010 Tilastokeskuksen Henkilöstötilinpäätös 2010 Käsitelty 08.03.2011 Tilastokeskuksen johtoryhmän kokouksessa ja yhteistyötoimikunnan kokouksessa 1(23) Sisällysluettelo I HENKILÖSTÖKERTOMUS... 2 Henkilöstö

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008 TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008 Koonneet: Päivi Hakulinen Seppo Vaalavuo SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstömäärä... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika...

Lisätiedot

Tilastokeskuksen 30.3.2005

Tilastokeskuksen 30.3.2005 Tilastokeskuksen Henkilöstötilinpäätös 2004 30.3.2005 Sisällysluettelo I HENKILÖSTÖKERTOMUS... 2 HENKILÖSTÖ VUONNA 2004... 2 Määrä ja rakenne... 2 Osaaminen... 2 Rekrytointi ja vaihtuvuus...2 Hyvinvointi...

Lisätiedot

Tilastokeskuksen 26.3.2004

Tilastokeskuksen 26.3.2004 Tilastokeskuksen Henkilöstötilinpäätös 2003 26.3.2004 Sisällysluettelo I HENKILÖSTÖKERTOMUS...2 HENKILÖSTÖ 2010 OHJELMA...2 HENKILÖSTÖ VUONNA 2003...3 Määrä ja rakenne...3 Osaaminen...3 Rekrytointi ja

Lisätiedot

12.3.2010. Käsitelty 9.3.2010 Tilastokeskuksen johtoryhmän kokouksessa

12.3.2010. Käsitelty 9.3.2010 Tilastokeskuksen johtoryhmän kokouksessa Tilastokeskuksen Henkilöstötilinpäätös 2009 12.3.2010 Käsitelty 9.3.2010 Tilastokeskuksen johtoryhmän kokouksessa Sisällysluettelo I HENKILÖSTÖKERTOMUS... 2 HENKILÖSTÖ VUONNA 2009... 2 Henkilöstön määrä

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010 Päivi Hakulinen SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstö... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika... 6 3. Osaava ja oppiva TUKES... 7 Osaaminen ja

Lisätiedot

TURVATEKNIIKAN KESKUS

TURVATEKNIIKAN KESKUS TURVATEKNIIKAN KESKUS Helsinki.3. HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS VUODELTA 3. YLEISTÄ Henkilöstömäärä Turvatekniikan keskuksen henkilöstömäärä vuoden 3 lopussa oli henkilöä (vuonna henkilöä). Henkilötyövuosia kertyi

Lisätiedot

Henkilöstökertomus 2014

Henkilöstökertomus 2014 Henkilöstökertomus 2014 Tilastointihetken henkilöstömäärät 2009-2014 Henkilöstömäärä 686 (703) Henkilötyövuosia yht. 639 (649) HENKILÖSTÖMÄÄRÄ 2009-2014 800 761 756 750 710 703 700 671 650 686 Opetushenkilöstö

Lisätiedot

Tilastokeskuksen Henkilöstötilinpäätös 2012

Tilastokeskuksen Henkilöstötilinpäätös 2012 Tilastokeskuksen Henkilöstötilinpäätös 2012 Käsitelty 8.3.2013 Tilastokeskuksen johtoryhmän kokouksessa ja yhteistyötoimikunnan kokouksessa 1(25) Sisällysluettelo HENKILÖSTÖKERTOMUS... 2 I Henkilöstön

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009 TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009 Päivi Hakulinen Seppo Vaalavuo SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstömäärä... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika... 7

Lisätiedot

SYYTTÄJÄLAITOKSEN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010

SYYTTÄJÄLAITOKSEN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010 SYYTTÄJÄLAITOKSEN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Yleistä... 5 2 Keskeiset havainnot vuodesta 2010... 5 3 Henkilöstö... 9 3.1 Henkilöstön kokonaismäärä... 9 3.1.1 Kokonaismäärä syyttäjänvirastoissa...

Lisätiedot

TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2006

TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2006 TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2006 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstömäärä... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika... 6 3. Osaava ja oppiva TUKES... Pätevyys

Lisätiedot

Koulutusaste 2004. Koulutuspohja

Koulutusaste 2004. Koulutuspohja TURVATEKNIIKAN KESKUS Helsinki..2 Laatinut: Päivi Hakulinen ja Seppo Vaalavuo HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS VUODELTA 2. YLEISTÄ Henkilöstömäärä Turvatekniikan keskuksen henkilöstömäärä vuoden 2 lopussa oli henkilöä

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2011

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2011 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2011 2 Sisällys 1 Toimintavuosi 2011... 3 2 Tunnusluvut... 3 2.1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.2 Henkilöstön ikä... 3 2.3 Palvelussuhteen pituus... 4 2.4 Vaihtuvuus... 4 2.5 Eläkeelle

Lisätiedot

SYYTTÄJÄLAITOKSEN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014

SYYTTÄJÄLAITOKSEN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014 SYYTTÄJÄLAITOKSEN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Yleistä... 5 2 Keskeiset havainnot vuodesta 2014... 5 3 Henkilöstö... 9 3.1 Henkilöstön kokonaismäärä... 9 3.1.1 Kokonaismäärä syyttäjänvirastoissa...

Lisätiedot

liite HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014

liite HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014 liite HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014 1 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Johdanto... 1 1.2 Henkilöstön määrä... 1 1.2.1 Koko- ja osa-aikaisen henkilöstön määrä... 1 1.2.2 Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön määrä...

Lisätiedot

LIITE 2 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013

LIITE 2 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013 LIITE 2 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013 1 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Johdanto... 3 1.2 Henkilöstön määrä... 3 1.2.1 Koko- ja osa-aikaisen henkilöstön määrä... 3 1.2.2 Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön määrä...

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013 SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013 Valmistelija: Henkilöstöpäällikkö Hyväksyjä: Kuntayhtymän johtaja Hall 20.11.2012 Valt 28.11.2012 Voimaantulo 1.1.2013 1 1. Strategiset tavoitteet

Lisätiedot

Tilastokeskuksen Henkilöstötilinpäätös 2013

Tilastokeskuksen Henkilöstötilinpäätös 2013 Tilastokeskuksen Henkilöstötilinpäätös 2013 Käsitelty 11.3.2014 Tilastokeskuksen johtoryhmän kokouksessa sekä 25.3.2014 yhteistyötoimikunnan kokouksessa 1(24) Sisällysluettelo HENKILÖSTÖKERTOMUS... 2 I

Lisätiedot

Henkilöstötilinpäätökseen liittyviä vertailutietoja

Henkilöstötilinpäätökseen liittyviä vertailutietoja Sivu 1 (10) Henkilöstötilinpäätökseen liittyviä vertailutietoja Taulukkoluettelo Taulukko 1. Virkojen lukumäärä 31.12 vuosina 2003-... 2 Taulukko 2. Henkilöstön lukumäärät virastoryhmittäin vuosina 2003-...

Lisätiedot

Käytännön kokemuksia henkilöstöraportoinnista

Käytännön kokemuksia henkilöstöraportoinnista Käytännön kokemuksia henkilöstöraportoinnista Tanja Peltovuoma henkilöstöjohtaja Lapin sairaanhoitopiiri tanja.peltovuoma@lshp.fi Millainen on hyvä henkilöstöraportti? tukee strategista johtamista toimii

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1 1405/01.00.02/2014 94 Henkilöstökertomus vuodelta 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Jere Kunnas, puh. 046 877 3285 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja

Lisätiedot

SUOMEN AKATEMIA Hallintoyksikkö SUOMEN AKATEMIAN HALLINTOVIRASTON HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010

SUOMEN AKATEMIA Hallintoyksikkö SUOMEN AKATEMIAN HALLINTOVIRASTON HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010 SUOMEN AKATEMIA Hallintoyksikkö SUOMEN AKATEMIAN HALLINTOVIRASTON HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010 Käsitelty johtoryhmässä 8.6.2011 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 2 1. HENKILÖSTÖPANOKSET... 3 1.1 PALVELUSSUHTEIDEN

Lisätiedot

SYYTTÄJÄLAITOKSEN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013

SYYTTÄJÄLAITOKSEN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013 SYYTTÄJÄLAITOKSEN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Yleistä... 5 2 Keskeiset havainnot vuodesta 2013... 5 3 Henkilöstö... 9 3.1 Henkilöstön kokonaismäärä... 9 3.1.1 Kokonaismäärä syyttäjänvirastoissa...

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013 Johtaminen on laadukasta ja henkilöstömme on osaavaa, yhteistyökykyistä ja voi hyvin Ammattitaitoinen ja esimerkillinen johtaminen sekä tehokas johtamisjärjestelmä Hyvinvoivan

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2003 Henkilöstöstrategian toteutumisen seurantaa ja arviointia

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2003 Henkilöstöstrategian toteutumisen seurantaa ja arviointia HENKILÖSTÖKERTOMUS 2003 Henkilöstöstrategian toteutumisen seurantaa ja arviointia JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO SISÄLLYS JOHDANTO HENKILÖSTÖVOIMAVARAT Henkilöstön määrä ja rakenne Virkarakenne Kansainvälistyvä

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 2 2. TIIVISTELMÄ... 3 3. HENKILÖSTÖPANOKSET... 4 3.1. Henkilöstömäärä... 4 3.2. Henkilöstörakenne... 4 3.2.1.

Lisätiedot

HALLINTOYKSIKKÖ HALLINTOVIRASTON HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2004

HALLINTOYKSIKKÖ HALLINTOVIRASTON HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2004 HALLINTOYKSIKKÖ HALLINTOVIRASTON HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 004 KÄSITELTY PÄÄJOHTAJAPALAVERISSA 1.6.005 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 1. HENKILÖSTÖPANOKSET...3 1.1 PALVELUSSUHTEIDEN MÄÄRÄ JA HENKILÖTYÖVUODET...3

Lisätiedot

Henkilöstökyselyjärjestelmä työtyytyväisyyden ja uuden palkkausjärjestelmän toimivuuden

Henkilöstökyselyjärjestelmä työtyytyväisyyden ja uuden palkkausjärjestelmän toimivuuden Valtiovarainministeriö/Henkilöstöosasto 14.12.2004 Henkilöstökyselyjärjestelmä työtyytyväisyyden ja uuden palkkausjärjestelmän toimivuuden selvittämiseksi 1. Henkilöstökyselyjärjestelmän yleiskuvaus Henkilöstökyselyjärjestelmä

Lisätiedot

HENKILÖSTÖ 2010. Hyvinvointi Tavoitteena hyvä työkyky ja toimivat työyhteisöt. Palkitseminen Tavoitteena kannustavuus ja oikeudenmukaisuus

HENKILÖSTÖ 2010. Hyvinvointi Tavoitteena hyvä työkyky ja toimivat työyhteisöt. Palkitseminen Tavoitteena kannustavuus ja oikeudenmukaisuus TK-10-1635-03 HENKILÖSTÖ 2010 Toimintastrategia Valtion henkilöstöpolitiikan linja Valtioneuvoston periaatepäätös Henkilöstö 2010 Henkilöstö on menestyksen tekijä Osaaminen uudistuminen ja osaamisen turvaaminen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 77. Kaupunginhallitus 26.03.2012 Sivu 2 / 2

Espoon kaupunki Pöytäkirja 77. Kaupunginhallitus 26.03.2012 Sivu 2 / 2 Kaupunginhallitus 26.03.2012 Sivu 1 / 1 1416/01.00.02/2012 77 Henkilöstökertomus vuodelta 2011 Valmistelijat / lisätiedot: Kunnas Jere, puh. (09) 816 22508 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2012

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2012 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2012 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi SISÄLTÖ. 1 JOHDANTO. 2 TIIVISTELMÄ.. 3 1 HENKILÖSTÖPANOKSET 1.1 Henkilöstömäärä.. 4 1.2 Henkilöstörakenne 1.2.1 Henkilöstöryhmät.. 5 1.2.2

Lisätiedot

Henkilöstöraportti 2014

Henkilöstöraportti 2014 Henkilöstöraportti 2014 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto 3 2 Henkilöstön määrä ja rakenne 3 2.1 Henkilöstömäärä 3 2.2 Henkilöstö sopimusaloittain 4 2.3 Virka- ja työvapaat ja kokonaistyöaika 5 2.4 Ikäjakauma

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014 Kuva: Tukes-päivät 2014 2 (13) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 2 2 Vaikuttava ja palveleva Tukes... 3 2.1 Henkilöstörakenne... 3 2.2 Ikärakenne... 5 2.3 Vaihtuvuus... 6 3 Asiantunteva

Lisätiedot

Henkilöstötilinpäätös 2015

Henkilöstötilinpäätös 2015 Henkilöstötilinpäätös 2015 Päiväys Yksikkö Käsitelty Etunimi Sukunimi pp.kk.vvvv Asia X, ohje/raportti 23.2.201 Tilastokeskuksen johtoryhmän kokouksessa 25.2.201 yhteistyötoimikunnan kokouksessa 1 (17)

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2012

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2012 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2012 Johtaminen on laadukasta ja henkilöstömme on osaavaa, yhteistyökykyistä ja voi hyvin Ammattitaitoinen ja esimerkillinen johtaminen sekä tehokas johtamisjärjestelmä Hyvinvoivan

Lisätiedot

Hannu Issakainen 14.2.2011. HAKU- hankkeen tunnusluvuista

Hannu Issakainen 14.2.2011. HAKU- hankkeen tunnusluvuista Hannu Issakainen 14.2.2011 HAKU- hankkeen tunnusluvuista Henkilötyöpäivä ja -vuosi Htp= henkilötyöpäivä = täyden työajan kalenteripäivä Htv = henkilötyövuosi = 365 (366) htp Htt = henkilötyötunti (sopimatta)

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2006 LAPIN YLIOPISTO

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2006 LAPIN YLIOPISTO HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2006 LAPIN YLIOPISTO Hyväksytty Lapin yliopiston hallituksen kokouksessa 9.3.2007 2 Sisällys TAUSTAKSI...3 1. Henkilöstön määrä ja rakenne...4 1.1 Henkilöstön työpanos...4 1.2 Vakituiset

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014 1 2 Sisältö 1. Johdanto 3 2. Henkilöstön määrä ja rakenne 31.12. 4 3. Johtaminen 5 4. Henkilöstön osaaminen ja ammattitaito 6 5. Työhyvinvoinnin edistäminen 6 6. Henkilöstökustannukset

Lisätiedot

TASKUTILASTO. Henkilöstön määrä - rakenne - palkat - työvoimakustannukset MARRASKUUSSA 2005 VALTION BUDJETTITALOUS

TASKUTILASTO. Henkilöstön määrä - rakenne - palkat - työvoimakustannukset MARRASKUUSSA 2005 VALTION BUDJETTITALOUS TASKUTILASTO Henkilöstön määrä - rakenne - palkat - työvoimakustannukset MARRASKUUSSA 2005 VALTION BUDJETTITALOUS Valtion työmarkkinalaitos Kesäkuu 2006 3 SISÄLLYS Tiedot ovat marraskuun 2005 viimeiseltä

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Henkilöstötilinpäätös 2013 1/19

Sisällysluettelo. Henkilöstötilinpäätös 2013 1/19 Henkilöstötilinpäätös 2013 1/19 Sisällysluettelo Johdanto... 2 1. Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 1.1. Henkilöstön lukumäärä ja henkilötyövuodet... 3 1.2. Palvelussuhderakenne... 4 1.3. Sukupuolirakenne...

Lisätiedot

Henkilöstövoimavarojen arviointi. suositus henkilöstöraportoinnin kehittämiseen

Henkilöstövoimavarojen arviointi. suositus henkilöstöraportoinnin kehittämiseen Henkilöstövoimavarojen arviointi suositus henkilöstöraportoinnin kehittämiseen Suosituksen tavoitteet Tämä suositus tukee strategista henkilöstöjohtamista sekä henkilöstön ja työyhteisöjen jatkuvaa kehittämistä

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta 1. Sukupuoli 0% 25% 50% 75% 100% mies 6,8% nainen 93,2% 2. Työ- ja virkasuhteesi muoto? 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% vakituinen 86,41%

Lisätiedot

Valtiokonttorin Kaiku-työhyvinvointipalvelut & Valtion henkilöstöpalvelut tukenanne organisaatioiden muutostilanteissa

Valtiokonttorin Kaiku-työhyvinvointipalvelut & Valtion henkilöstöpalvelut tukenanne organisaatioiden muutostilanteissa Valtiokonttorin Kaiku-työhyvinvointipalvelut & Valtion henkilöstöpalvelut tukenanne organisaatioiden muutostilanteissa TORI-henkilöstöfoorumi 19.12.2012 Liisa Virolainen, Kaiku-työhyvivointipalvelut Riitta

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN

TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN TILASTOJA 22 2012 Helsingin kaupunki Tietokeskus HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN 31.12.2011 Työttömyysaste % ja työttömien lukumäärä Helsingissä osa-alueittain 31.12.2011 Työttömien lukumäärä Helsingin

Lisätiedot

Hallintoyksikkö SUOMEN AKATEMIAN HALLINTOVIRASTON HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2012

Hallintoyksikkö SUOMEN AKATEMIAN HALLINTOVIRASTON HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2012 Hallintoyksikkö SUOMEN AKATEMIAN HALLINTOVIRASTON HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2012 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 2 1. HENKILÖSTÖPANOKSET... 3 1.1 PALVELUSSUHTEIDEN MÄÄRÄ JA HENKILÖTYÖVUODET... 3 1.3 SUKUPUOLIRAKENNE...

Lisätiedot

Valtionhallinnon ylin johto numeroin kesäkuussa 2013

Valtionhallinnon ylin johto numeroin kesäkuussa 2013 Valtionhallinnon ylin johto numeroin kesäkuussa 2013 Valtion työmarkkinalaitos Veli-Matti Lehtonen Syyskuu 2013 2 Sisältö 1 Valtionhallinnon ylimmän johdon määrä ja rakenne... 3 2 Vanhuuseläköityminen

Lisätiedot

Hallintoyksikkö SUOMEN AKATEMIAN HALLINTOVIRASTON HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2011

Hallintoyksikkö SUOMEN AKATEMIAN HALLINTOVIRASTON HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2011 Hallintoyksikkö SUOMEN AKATEMIAN HALLINTOVIRASTON HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2011 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...2 1. HENKILÖSTÖPANOKSET...3 1.1 PALVELUSSUHTEIDEN MÄÄRÄ JA HENKILÖTYÖVUODET...3 1.3 SUKUPUOLIRAKENNE...5

Lisätiedot

VMBaron käyttötarkoitus ja hyödyntäminen

VMBaron käyttötarkoitus ja hyödyntäminen VMBaron käyttötarkoitus ja hyödyntäminen VMBaron version vaihto- ja esittelytilaisuus 9.2.2009 Valtiovarainministeriö, henkilöstöäosasto, Mariankatu 9 A Veli-Matti Lehtonen Työtyytyväisyyden määräytymisen

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

TK-10-1170-10. Henkilöstöstrategiset toimintalinjaukset 2010-2015

TK-10-1170-10. Henkilöstöstrategiset toimintalinjaukset 2010-2015 TK-10-1170-10 Henkilöstöstrategiset toimintalinjaukset 2010-2015 2 Johdanto Vuosien 2010-2015 aikana keskeisiä henkilöstöstrategisia haasteita ovat: tiukka taloustilanne ja henkilötyövuosikehys sekä samaan

Lisätiedot

Henkilöstötilinpäätös 2010. Henkilöstöstrategian toteutumisen arviointia

Henkilöstötilinpäätös 2010. Henkilöstöstrategian toteutumisen arviointia Henkilöstötilinpäätös 2010 Henkilöstöstrategian toteutumisen arviointia MAANMITTAUSLAITOS 2011 MAANMITTAUSLAITOS Henkilöstötilinpäätös 2010 1 (16) SISÄLTÖ 1 Johdanto... 3 2 Henkilöstön määrä ja rakenne...

Lisätiedot

2 (19) Sisältö. Tullin vuoden 2012 henkilöstökertomuksen kokosi: Pia Pesu Tullin hallintopalvelut, Lappeenranta puh. 040 332 5075 pia.pesu@tulli.

2 (19) Sisältö. Tullin vuoden 2012 henkilöstökertomuksen kokosi: Pia Pesu Tullin hallintopalvelut, Lappeenranta puh. 040 332 5075 pia.pesu@tulli. 2 (19) Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.1. Henkilöstön määrä... 3 2.2. Henkilöstön sukupuoli- ja ikärakenne... 4 2.3. Palvelussuhteen luonne... 6 2.4. Henkilöstön koulutusrakenne...

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008. Osaamisen ja sivistyksen asialla

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008. Osaamisen ja sivistyksen asialla HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008 Osaamisen ja sivistyksen asialla SISÄLTÖ Sivu JOHDANTO TIIVISTELMÄ.. 1 1 HENKILÖSTÖPANOKSET 1.1 Henkilöstömäärä.. 2 1.2 Henkilöstörakenne 1.2.1 Henkilöstöryhmät.. 3 1.2.2 Sukupuolijakauma..

Lisätiedot

Tarkastuslautakunta 12.5.2009 liite nro 4 (1/18) Kaupunginvaltuusto 22.6.2009 liite nro 4 (1/18) Yhteistyötoimikunta 04.05.2009 HENKILÖSTÖRAPORTTI

Tarkastuslautakunta 12.5.2009 liite nro 4 (1/18) Kaupunginvaltuusto 22.6.2009 liite nro 4 (1/18) Yhteistyötoimikunta 04.05.2009 HENKILÖSTÖRAPORTTI Tarkastuslautakunta 12.5.29 liite nro 4 (1/18) Kaupunginvaltuusto 22.6.29 liite nro 4 (1/18) Yhteistyötoimikunta 4.5.29 HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODESTA 28 Tarkastuslautakunta 12.5.29 liite nro 4 (2/18) Kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut Dnro:53/01.00.00/2014 t 2014-2016 Henkilöstöstrategia Kunnanvaltuuston hyväksymä 16.6.2014 Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut 1 Henkilöstöstrategia 2014 2016 Kunnallisen työmarkkinalaitoksen mukaan

Lisätiedot

Maaliskuu 2012 Ville-Valtteri Handolin Valtion työmarkkinalaitos Valtiovarainministeriö. Valtion henkilöstökertomus 2011

Maaliskuu 2012 Ville-Valtteri Handolin Valtion työmarkkinalaitos Valtiovarainministeriö. Valtion henkilöstökertomus 2011 Maaliskuu 212 Ville-Valtteri Handolin Valtion työmarkkinalaitos Valtiovarainministeriö Valtion henkilöstökertomus 211 Sisältö 1 Johdanto... 2 2 Henkilöstörakenne... 2 2.1 Henkilöstön määrä... 2 2.2 Osa-aikaiset

Lisätiedot

Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010

Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010 Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010 Pekka Neittaanmäki ja Johanna Ärje Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos 13.07.2010 1. Johdanto Tässä raportissa tarkastellaan

Lisätiedot

Keski Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä

Keski Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä Keski Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä 2 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 3 2. VISIO JA ARVOT.4 3. LUOTTAMUS JA YHTEISTYÖ..4 4. OSAAVA TYÖVOIMA..5 5. TYÖHYVINVOINTI JA TERVEYS.5

Lisätiedot

Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta

Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Strateginen työhyvinvointijohtaminen kunta-alalla Pauli Forma Henkilöstöjohtamisen seminaari 9.4.2013 Perustuu Kevan julkaisuun 1/2013 (Pauli Forma,

Lisätiedot

TASA-ARVOSUUNNITELMA OSAKSI TYÖPAIKAN YHTEISTOIMINTAA P R O S E. Selvitys. Käynnistys. Seuranta. Suunnittelu. Toteutus

TASA-ARVOSUUNNITELMA OSAKSI TYÖPAIKAN YHTEISTOIMINTAA P R O S E. Selvitys. Käynnistys. Seuranta. Suunnittelu. Toteutus TASA-ARVOSUUNNITELMA OSAKSI TYÖPAIKAN YHTEISTOIMINTAA P R O S E S S I Seuranta Käynnistys Selvitys Suunnittelu Toteutus ao/amää/kalvot2004/tasa-arvolaki 2005 uusi 1 1. Tasa-arvosuunnitelman laatiminen

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012 2 Sisällys 1 Toimintavuosi 2012... 3 2 Tunnusluvut... 3 2.1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.2 Henkilöstön ikä... 3 2.3 Palvelussuhteen pituus... 4 2.4 Vaihtuvuus... 4 2.5 Eläkeelle

Lisätiedot

Leppävirran kunta Puh. (017) 570 911 PL 4, 79101 Leppävirta www.leppavirta.fi

Leppävirran kunta Puh. (017) 570 911 PL 4, 79101 Leppävirta www.leppavirta.fi Leppävirran kunta Puh. (017) 570 911 PL 4, 79101 Leppävirta www.leppavirta.fi henkilöstötilinpäätös 2014 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS Sisällysluettelo 1. HENKILÖSTÖ... 1 1.1. Vakinainen henkilöstö toimialoittain

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009. Osaamisen ja sivistyksen asialla

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009. Osaamisen ja sivistyksen asialla HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009 Osaamisen ja sivistyksen asialla SISÄLTÖ Sivu JOHDANTO TIIVISTELMÄ.. 1 1 HENKILÖSTÖPANOKSET 1.1 Henkilöstömäärä.. 2 1.2 Henkilöstörakenne 1.2.1 Henkilöstöryhmät.. 3 1.2.2 Sukupuolijakauma..

Lisätiedot

29.9.2011 FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja

29.9.2011 FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja UUDISTA JA UUDISTU 2011 28. FINLANDIA-TALO Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja Työhyvinvoinnilla tuottavuutta vai tuottavuudella työhyvinvointia? Työhyvinvoinnin taloudellinen merkitys Helsingissä 2010 Työhyvinvointityössä

Lisätiedot

Tilastokeskuksen Henkilöstötilinpäätös 2014

Tilastokeskuksen Henkilöstötilinpäätös 2014 Tilastokeskuksen Henkilöstötilinpäätös 201 1(19) Sisällysluettelo HENKILÖSTÖKERTOMUS... 2 I Henkilöstön määrä ja rakenne... 2 II Osaamisen kehittäminen... 3 Tehokas sisäinen ja ulkoinen rekrytointi...

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2005

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2005 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2005 1 Uusi palkkausjärjestelmä, tuottavuusohjelma ja Opetushallituksen strategian valmistelu olivat asioita, jotka saivat konkreettista sisältöä vuoden 2005 aikana ja jotka tulevat

Lisätiedot

Henkilökuntaa rekrytoitaessa noudatetaan voimassa olevia sääntöjä ja määräyksiä pätevyysvaatimuksista ja kelpoisuusehdoista.

Henkilökuntaa rekrytoitaessa noudatetaan voimassa olevia sääntöjä ja määräyksiä pätevyysvaatimuksista ja kelpoisuusehdoista. ALAVIESKAN KUNNAN TASA-ARVOSUUNNITELMA 1. Tavoitteet Kunnanvaltuusto 26.9.2006 19 Tavoitteena on tasa-arvoinen, yhteistyökykyinen ja kehittyvä sekä hyvää tulosta tekevä työyhteisö, jossa tasa-arvo on osa

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

Henkilöstökertomus 2010

Henkilöstökertomus 2010 2011 Henkilöstökertomus 2010 Henkilöstöosasto Henkilöstökertomus 2010 Liikennevirasto Helsinki 2011 Kannen kuvat: Liikenneviraston kuva-arkisto ISBN 978-952-255-654-7 Liikennevirasto PL 33 00521 HELSINKI

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

ENONTEKIÖN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2010

ENONTEKIÖN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2010 ENONTEKIÖN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2010 1 Henkilöstöraportissa olevat tiedot perustuvat kunnan palkanlaskennasta kerättyihin tietoihin 31.12.2010 tilanteesta. Luvut sisältävät ko. päivänä kunnan

Lisätiedot

Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja

Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja Sisältö 1. Miksi Jyväskylä -sopimus? 2. Yhteistoiminta 3. Henkilöstösuunnittelu ja rekrytointi 4. Henkilöstön

Lisätiedot

Uudista ja uudistu 2009 Henkilöstöjohtamisen uudistamisen välttämättömyys - case Jyväskylän kaupunki - 23.9.2009

Uudista ja uudistu 2009 Henkilöstöjohtamisen uudistamisen välttämättömyys - case Jyväskylän kaupunki - 23.9.2009 Uudista ja uudistu 2009 Henkilöstöjohtamisen uudistamisen välttämättömyys - case Jyväskylän kaupunki - 23.9.2009 Pertti Malkki (FT, YTM) Henkilöstöjohtaja Sisältö Ajatuksia kuntien tuottavuuskehityksestä

Lisätiedot

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ.

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ. Henkilöstöosasto 6.10.2015 ESIMIESTYÖN VAATIVUUSLUOKITUS Yleistä Esimiestyön vaativuuden arviointi perustuu vahvistettuun toimenkuvaukseen. Esimies toimii usein myös itse asiantuntijana, jolloin toimenkuvaukseen

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö Kirjaamo. VM/13/02.02.01.01/2009, ohje 5.2.2009. Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2010

Valtiovarainministeriö Kirjaamo. VM/13/02.02.01.01/2009, ohje 5.2.2009. Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2010 1(5) Pvm Datum 342009 Dnro Dnr TK-21-893-08 Vastaanottaja Mottagare Valtiovarainministeriö Kirjaamo Viite Ref Asia Ärende VM/13/02020101/2009, ohje 522009 Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2010

Lisätiedot

HENKILÖSTÖPOLITIIKAN HAASTEET HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA REKRYTOINTI HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA REKRYTOINTI. 25.9.2013 Outi Sonkeri, henkilöstöjohtaja

HENKILÖSTÖPOLITIIKAN HAASTEET HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA REKRYTOINTI HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA REKRYTOINTI. 25.9.2013 Outi Sonkeri, henkilöstöjohtaja HENKILÖSTÖPOLITIIKAN KOHTI TEHOKASTA TERVEYDENHUOLLON KOKONAISUUTTA HUS:N VALTUUSTON LAIVASEMINAARI 24 26.9.2013 25.9.2013 Outi Sonkeri, henkilöstöjohtaja 1 2 HENKILÖSTÖN RIITTÄVYYS JA REKRYTOINTI Riittävä,

Lisätiedot

Valtion henkilöstökertomus 2012. Mikko Lintamo Valtion työmarkkinalaitos

Valtion henkilöstökertomus 2012. Mikko Lintamo Valtion työmarkkinalaitos Valtion henkilöstökertomus 212 Mikko Lintamo Valtion työmarkkinalaitos Elokuu 213 Sisältö 1 Johdanto... 2 2 Henkilöstörakenne... 2 2.1 Henkilöstön määrä... 2 2.2 Sukupuolirakenne... 4 2.3 Ikärakenne...

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2011

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2011 HENKILÖSTÖKERTOMUS Henkilöstö hallinnonaloittain 31.12. 2010 toistaiseksi määräajatetyt työllis- yhteensä toistaiseksi määräajan työllistetyt yhteensä Hallintotoimi 8 2 10 8 2 0 10 Perusturvatoimi 51 16

Lisätiedot

Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun

Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun Tasa-arvosuunnitelma Ammattikorkeakoulun hallitus hyväksynyt 1.2. 7a Tavoitteena tasa-arvoinen Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Tasa-arvolaki velvoittaa oppilaitoksia tekemään

Lisätiedot

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari 29.11.2011 Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja 1 ASUKKAIDEN MENESTYMINEN Tarvetta vastaavat palvelut Asukkaiden omatoimisuus Vuorovaikutus TALOUS HALLINNASSA

Lisätiedot

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010 Koulutus 2012 Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010 Suurin osa vastavalmistuneista työllistyi edellisvuotta paremmin vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan suurin osa vastavalmistuneista työllistyi paremmin

Lisätiedot

Juankosken kaupunki. Henkilöstökertomus 2012

Juankosken kaupunki. Henkilöstökertomus 2012 Juankosken kaupunki Henkilöstökertomus 2012 Kaupunginhallitus 8.4.2013 JUANKOSKEN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖKERTOMUS 2012 Henkilöstökertomus on henkilöstöjohtamisen ja henkilöstösuunnittelun apuväline, jonka

Lisätiedot

Maaningan kunta HENKILÖSTÖRAPORTTI. Kaupunginhallitus 30.3.2015

Maaningan kunta HENKILÖSTÖRAPORTTI. Kaupunginhallitus 30.3.2015 Maaningan kunta HENKILÖSTÖRAPORTTI 214 Kaupunginhallitus 3.3.215 JOHDANTO 1 Henkilöstön hyvinvointi ja jaksaminen on viime vuosina noussut esille useissa yhteyksissä. Kunnassa on toteutettu henkilöstökysely

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2012

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2012 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2012 SISÄLTÖ 1 Henkilöstön määrä ja rakenne 2 1.1 Henkilöstön määrä 2 1.2 Henkilöstön palvelussuhdejakauma 4 1.3 Henkilöstön sukupuolijakauma 4 1.4 Henkilöstön ikä 6 1.5 Henkilöstökulut

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 06

HENKILÖSTÖKERTOMUS 06 HENKILÖSTÖKERTOMUS 06 SISÄLLYS HENKILÖSTÖ s. 3 Henkilöstö lyhyesti s. 3 Henkilöstötavoitteet s. 4 Henkilöstörakenne Vakinaiset kuukausipalkkaiset Osa-aikaiset Määräaikaiset kuukausipalkkaiset Tuntipalkkaiset

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Henkilöstötilinpäätös 2014 1/21

Sisällysluettelo. Henkilöstötilinpäätös 2014 1/21 Henkilöstötilinpäätös 2014 1/21 Sisällysluettelo Johdanto... 2 1. Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 1.1. Henkilöstön lukumäärä ja henkilötyövuodet... 3 1.2. Palvelussuhderakenne... 4 1.3. Sukupuolirakenne...

Lisätiedot

Henkilöstökertomus 2014

Henkilöstökertomus 2014 Henkilöstökertomus 2014 Sairaanhoitopiirin valtuusto 8.6.2015 Juha Jääskeläinen Henkilöstöjohtaja Henkilöstökertomus 2014 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän 17. henkilöstökertomus henkilöstökertomuksen

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNKI. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma 2015

JUANKOSKEN KAUPUNKI. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma 2015 JUANKOSKEN KAUPUNKI Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma 2015 Vuoden 2014 alusta tuli voimaan Laki taloudellisesta tuesta ammatillisen osaamisen kehittämisestä sekä muutos Lakiin työnantajan ja henkilöstön

Lisätiedot

2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA HENKILÖTYÖVUODET 3 3. VAKITUINEN JA MÄÄRÄAIKAINEN HENKILÖSTÖ JA KESKI-IKÄ 6 4. HENKILÖSTÖN KOULUTUSRAKENNE 7

2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA HENKILÖTYÖVUODET 3 3. VAKITUINEN JA MÄÄRÄAIKAINEN HENKILÖSTÖ JA KESKI-IKÄ 6 4. HENKILÖSTÖN KOULUTUSRAKENNE 7 '.. 'o- P II.ASl'VSOPISl'O 1 Sisällys 1. KATSAUS VUOTEEN 2011 2 2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA HENKILÖTYÖVUODET 3 3. VAKITUINEN JA MÄÄRÄAIKAINEN HENKILÖSTÖ JA KESKI-IKÄ 6 4. HENKILÖSTÖN KOULUTUSRAKENNE 7 5. MATKAKUSTANNUKSET

Lisätiedot

Valtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2016

Valtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2016 Valtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2016 Valtion ylimmän johdon määrä ja rakenne Valtion työmarkkinalaitos Seija Korhonen Kesäkuu 2016 2 1 Valtionhallinnon ylimmän johdon määrä ja rakenne

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin llisyysaste oli vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä 71,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön.

Lisätiedot

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Työeläkepäivä 14.11.2012, Seminaari 2 Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Eila Tuominen Vanhuuseläkkeelle siirtyminen yleistynyt v. 2000 2011 Vuonna 2000 kolmasosa

Lisätiedot