Tilastokeskuksen Käsitelty Tilastokeskuksen johtoryhmän kokouksessa sekä yhteistyötoimikunnassa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tilastokeskuksen 11.3.2009. Käsitelty 10.3.2009 Tilastokeskuksen johtoryhmän kokouksessa sekä yhteistyötoimikunnassa"

Transkriptio

1 Tilastokeskuksen Henkilöstötilinpäätös Käsitelty Tilastokeskuksen johtoryhmän kokouksessa sekä yhteistyötoimikunnassa

2 Sisällysluettelo I HENKILÖSTÖKERTOMUS... 2 HENKILÖSTÖ VUONNA Määrä ja rakenne... 2 Osaaminen... 3 Kehittyminen oppivana organisaationa...3 Rekrytointi ja vaihtuvuus...3 Hyvinvointi... 4 Henkilöstökysely...4 Työkyky...5 Työsuojelu...5 Palkitseminen... 5 Palkkausjärjestelmä...5 Sisäinen laatupalkinto...5 Muu palkitseminen...6 Johtaminen... 6 Johtamisen kehittäminen...6 II HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS... 8 A. NYKYISET HENKILÖSTÖPANOKSET Henkilöstömäärä a. Henkilöstön lukumäärä...8 1b. Henkilötyövuodet Henkilöstörakenne a. Henkilöstön sukupuolijakauma b. Palvelussuhteen laatu c. Henkilöstön ikärakenne d. Henkilöstön koulutusrakenne Työajan käyttö a. Työajankäyttö päivinä b. Pitkät virkavapaudet Työvoimakustannukset a. Henkilöstökulut rahoituslähteittäin b. Palkkauskustannukset poissaoloittain c. Matkustusmenot ja ulkomaan virkamatkat...18 B. HENKILÖSTÖN MOTIVAATIO, OSAAMINEN JA TYÖKUNTO Työtyytyväisyys Sairastavuus ja työtapaturmat Vaihtuvuus a. Henkilöstöpoistuma b. Rekrytointi c. Sisäinen liikkuvuus d. Palveluksessaoloaika Tilastokeskuksessa ("TK-ikä") Pätevyys a. Henkilöstökoulutuksen koulutettavapäivät ja palkalliset opintovapaat...24 C. HENKILÖSTÖINVESTOINNIT Koulutus- ja kehittämismenot Työpaikkaliikunta Kuntoutus Työterveyshuolto D. KANNUSTAVA PALKINTA Palkkaus ja palkitseminen E. TULOKSET Asiakastyytyväisyys... 27

3 2 I HENKILÖSTÖKERTOMUS Henkilöstö vuonna 2008 Henkilöstö 2010-ohjelma muodostaa Tilastokeskuksen henkilöstötyön ja henkilöstöjohtamisen perustan. Henkilöstön määrän ja rakenteen pitkäjänteistä kehittämistä linjaavat Tilastokeskuksen henkilöstösuunnitelma ja henkilötyövuosia ohjaavat kehyspäätökset. Ohjelmaa seurataan viraston ja tulosyksiköiden ohjauskorteissa olevilla strategisilla mittareilla. Tilastokeskuksen henkilöstövoimavarojen johtamiseen vaikuttavat julkisen hallinnon kilpailutilanne työmarkkinoilla, henkilöstön eläköityminen ja henkilöstösuunnittelun tehostamispaineet valtionhallinnossa sekä valtionhallinnon tuottavuushanke. Henkilöstön työhyvinvointiin vaikuttivat myös prosessien ja tietojärjestelmien uudistaminen sekä keväällä alkanut tilastotoimen selvityshanke, joka työllisti henkilöstöä runsaasti ja aloitti muutoskeskustelun. Vuoden 2008 alkupuolella ennakoivasta henkilöstösuunnittelusta järjestettiin pilottikierros. Marras-joulukuussa tehtiin uusi suunnittelukierros TTS-prosessiin kytkeytyen. Henkilöstösuunnittelua ohjasi myös keväällä 2008 valmistunut osaamisstrategia. Joulukuussa aloitettiin henkilöstöstrategian valmistelu osallistumalla Valtiovarainministeriön koulutusohjelmaan. Tilastokeskuksen ohjauskortissa olevat henkilöstöä kuvaavat strategiset mittarit ovat tuottavuusmittari ja työtyytyväisyysindeksi ( C. Enemmän vähemmällä ja E. Ammattitaidolla ). Niitä tarkentavia mittareita ovat sisäinen liikkuvuus, jonka vuosittainen tavoite on viiden vuoden aikana noussut 37:sta henkilöstä 67:ään ja tavoite on kertomusvuotta lukuun ottamatta saavutettu hakemukset avointa työpaikkaa kohden, joka on viiden vuoden aikana ollut keskimäärin 21 (tavoite 20) opiskeluun käytetty työmäärä, jonka osuus kokonaistyöajasta on viiden vuoden aikana vaihdellut 2,8 % ja 3,3 %:n välillä (keskimäärin 3 %, tavoite 3 %) opettamiseen käytetty työaika, jonka osuus kokonaistyöajasta on viiden vuoden aikana noussut 0,9 %:sta 1,2 %:iin (keskimäärin 1,0). tyytyväisyys johtamiseen -indeksi, joka on viiden vuoden aikana noussut 3,23:sta 3,39:een (keskimäärin 3,35, tavoite 3,5) Näiden mittareiden pohjalta Henkilöstö ohjelman vaikuttavuudesta voidaan todeta, että ohjelmaan sisältyneillä ja toteutetuilla toimenpiteillä on ollut myönteinen vaikutus Tilastokeskuksen henkilöstön hyvinvointiin ja henkilöstöjohtamiseen. Määrä ja rakenne Vuoden 2008 lopussa Tilastokeskuksen palveluksessa työskenteli yhteensä 1059 henkilöä (2007: 1087). Henkilötyövuosien määrä oli 926 (2007: 913). Vuoden lopun henkilöstömäärä edellisvuoteen verrattuna oli laskenut, mutta henkilötyövuosien määrä noussut. Vakituisen kuukausipalkkaisen henkilöstön osuus oli 94 prosenttia (2007: 93 %). Määräaikaisen kuukausipalkkaisen henkilöstön määrä oli vuoden lopussa 44 henkilöä (pl. työllisyysvaroin palkatut, harjoittelijat ja tuntipalkkaiset) (2007: 55). Kuukausipalkkaisten lukumäärä vuoden lopussa oli pienempi kuin edellisvuonna

4 3 (2008: 839; 2007: 849) ja henkilötyövuosien määrä oli vähentynyt 793:sta 788:aan. Haastattelijoita oli vuoden lopussa 213 henkilöä eli vähemmän kuin vuotta aikaisemmin (2007: 230), mutta haastattelijoiden henkilötyövuosien määrä oli noussut 138:een (2007: 120). Henkilöstön keski-ikä nousi 47:stä 48 vuoteen. Koulutusrakenne pysyi samanlaisena kuin edellisenä vuonna. 71 prosenttia (2007: 72 %) suoritetuista tutkinnoista oli kaupallisen ja yhteiskuntatieteellisen koulutusalan ja 15 prosenttia (2007: 15 %) luonnontieteellisen alan tutkintoja. Koulutustasoindeksi oli noussut 5,4:stä 5,6:een. Osaaminen Kehittyminen oppivana organisaationa Rekrytointi ja vaihtuvuus Tilastokeskuksen uusi osaamisstrategia valmistui. Siinä määritellään Tilastokeskuksen ydinosaaminen sekä lähivuosien keskeiset osaamishaasteet sekä keinoja uudistumisen ja osaamisen turvaamiseksi. Tilastokeskuksen ydinosaamiseen kuuluvat tilastoalan ja tilastojen tuntemus, ilmiöaluetuntemus, tilastotiedon tarpeiden tuntemus sekä tilastojen esitysmuotojen tuntemus. Tilastokeskuksen eri tehtävissä tarvittavaa osaamista kuvataan osaamismalleilla. JEK-projektin yhteydessä edellisenä vuonna kuvatun esimiestyön osaamismallin lisäksi laadittiin osaamismallit tilasto-, tietopalvelu-, tietotekniikka- ja hallintotyölle. Ne otettiin käyttöön tulosyksiköiden henkilöstösuunnittelun ja kehityskeskusteluiden tueksi. Asiantuntijauria koskeva Urapolkujen kehittäminen -projekti valmistui. Sen tuloksena käynnistyi Vauhtia asiantuntijan uralle -hanke (VAU-hanke) yhdessä Jyväskylän yliopiston kanssa. Lisäksi projektissa valmisteltiin sisäisiä työmarkkinoita ja henkilökiertoa käsittelevät ohjeet ja laadittiin osaamisen jakamisen toimintamalli. Tilasto-osaamisen koulutusohjelman perusosa toteutettiin kaksi kertaa. Syventävän osan suunnittelu jatkui Tilastoprosessit-opintojakson pilotoinnilla. Kursseilla käsiteltiin toimintaympäristöä, tilaston suunnittelua, tiedonhankintaa, tilastotuotantoa sekä tuloksia, tilastojen tulkintaa ja esittämistä. TIKO-koulutuksiin osallistui yhteensä 49 henkilöä. Vuonna 2008 henkilöstökoulutuksella kehitettiin lisäksi mm. kouluttaja- ja esiintymisvalmiuksia, kielitaitoa ja atk-taitoja. Lisäksi jatkettiin mentorointivalmennusta. Projektikulttuuria edistettiin järjestämällä valmennuksia projektipäälliköille, projektiryhmien sekä ohjausryhmien jäsenille. Projektitoimisto aloitti toimintansa projektityön tukemiseksi. Johtamista tuettiin järjestämällä puheeksiottokoulutuksia sekä keskustelutilaisuuksia esimiesten aamukahveilla ja johdon ja esimiesten yhteistapaamisissa. Esimiehille ja johtajille tarjottiin mahdollisuutta osallistua työnohjauksiin ja JET-/JOKOkoulutukseen. Vuonna 2008 rekrytoinnin kokonaismäärä laski edellisvuoteen verrattuna. Sen sijaan hakijoiden kokonaismäärä nousi. Yhtä tehtävää kohti saatiin keskimäärin 24 hakemusta (2007: 20).

5 4 Panostamista Tilastokeskuksen hyvän työnantajakuvan kehittämiseen jatkettiin osallistumalla erilaisiin rekrytointimessutapahtumiin yhdessä Valtion tiimin kanssa, mm. Areena-messut syksyllä 2008 esittelemällä Tilastokeskusta korkeakoulujen työnantajaesittelyissä ja infotilaisuuksissa sekä Tilastokeskuksessa että viraston ulkopuolella. Tilastokeskus järjesti korkeakouluopiskelijoille ainejärjestövierailuja, jotka sisälsivät työnantajaosion. Myös harjoittelusta kiinnostuneille järjestettiin oma tilaisuus, Korkkariglögi, joulukuussa. kehittämällä aktiivisesti oppilaitosyhteistyötä yhdessä oppilaitossegmentin kanssa. Lisäksi Tilastokeskuksesta osallistuttiin Valtion työnantajamielikuvan tavoitetila ja toimenpiteet -seminaariin. yhteistyöllä yliopisto- ja ammattikorkeakoulusektorin kanssa tarjoamalla harjoittelupaikkoja 40 harjoittelijalle. Lisäksi erityisesti sopimusyliopistojen kanssa toteutettiin pro gradu -harjoitteluja ja jatko-opiskelua. Valtion sähköinen rekrytointijärjestelmä HELI, jolla tuetaan rekrytointiprosessin sujuvuutta sekä Tilastokeskuksen työnantajakuvaa, otettiin käyttöön keväällä 2008 pilotoinnin jälkeen. Tilastokeskuksessa järjestettiin HELI-koulutusta kaksi kertaa syksyn aikana. Osallistujat koostuivat sihteereistä, esimiehistä ja johtajista. Henkilöstön lähtövaihtuvuus oli 1,4 % (2007: 2,3 %; 2006: 1,9 %) ja poistuma 3,8 % (2007: 3,8 %; 2006: 2,8 %). Vaihtuvuus laski edellisvuoteen nähden. Hyvinvointi Tilastokeskuksessa hyvinvoinnin kehittämisen tavoitteina ovat hyvä työkyky ja toimivat työyhteisöt. Hyvinvointi lisääntyy, kun työnteon edellytykset arjen työssä ovat kunnossa. Vuoden aikana toteutettavat virastotason hyvinvointitehtävät kirjataan työsuojelun ja työterveyshuollon toimintasuunnitelmiin. Kertomusvuoden aikana valmisteltiin viraston työhyvinvointimallia, jossa hahmottuu työhyvinvoinnin kokonaisuus fyysisen, henkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin kautta Terveystori-tapahtuma järjestettiin marraskuussa. Päivän teemaluennon aihe oli Mitä työhyvinvoinnille tapahtuu muutoksessa. Johtajien paneelikeskustelussa käsiteltiin työhyvinvointia edistävää johtamista muutostilanteessa. Lisäksi tarjolla oli tuote-esittelyjä, terveysmittauksia ja -testejä. Myös Henkilöstölehti Statistissa käsiteltiin henkilöstön kannalta olennaisia asioita tuoden esiin henkilöstön näkemyksiä ja kokemuksia. Lehti ilmestyi kertomusvuonna kuusi kertaa. Kolmessa numerossa oli erityinen teema (nro 1 strategiat, nro 3 työn ja muun elämän yhteensovittaminen ja nro 5 urapolut). Henkilöstökysely Henkilöstökysely uudistettiin siten, että se paremmin kuvastaisi toimintastrategian toteutumista. Kysymyssarja oli koettu liian raskaaksi ja osa kysymyksistä koettiin päällekkäisiksi. Tilastokeskuksen ns. omia kysymyksiä muokattiin ja vähennettiin ja vertailu muuhun valtiosektoriin säilytettiin VMBaro-kysymysten kautta. Tilastokeskuksen työtyytyväisyysindeksi vuoden 2009 tammikuussa oli 3,41 (2008: 3,48).

6 Työkyky 5 Vuonna 2008 edistettiin puheeksiottamisen käyttöönottamista vuoden alussa voimaan tulleen ohjeen pohjalta. Yhteistyötä on tiivistetty koordinoidummin yksiköiden työhyvinvointiryhmien suuntaan. Tilastotalon ulkopuolella työskentelevillä haastattelijoilla ja aluetoimistoissa työskentelevillä käytössä ollut määräaikainen liikuntaseteli-kokeilu vakinaistettiin. Tilastokeskuksen omalla rahoituksella toteutettiin kaksi työkykyä ylläpitävää tyky-ryhmää (55+ -ohjelma sekä Haastattelijat koulutusohjelma). Työsuojelu Työsuojelutoimikunta kokoontui yhdeksän kertaa. Toimintasuunnitelman mukaisesti käsiteltiin asioita koskien viraston työhyvinvointimallia, jaksamista, erilaisuuden johtamista, puheeksiottamista, tasa-arvoa, intranetin työhyvinvointisivuston kehittämistä, henkilöstökyselyä, työhyvinvointitoiminnan luottamus-teemaa, työyhteisön toimivuutta, kuntoutusta, työpaikkaliikuntaa, työterveysasioita, kiinteistön sisäilma- ja muita korjausasioita, liikenneturvallisuutta ja muita tapaturmaasioita, palo- ja pelastustoimea, päihdeasioita, ergonomiaa sekä työsuojelun koulutus- ja tiedotusasioita. Tilastokeskuksen ruokalatoimikunta, johon kuuluu viraston edustajien lisäksi henkilöstöruokailun palveluntuottaja, käsitteli vuoden aikana henkilöstöravintola Staterian kilpailuttamiseen sekä lounastarjontaan ja kokoustarjoiluihin kuuluvia asioita. Tilastokeskuksen tasa-arvosuunnitelma 2009 valmistui. Suunnitelman tavoitteet on asetettu vuosille Toimenpiteet koskevat urakehitystä ja palkkausta, segregaatiota, työn ja yksityiselämän yhteensovittamista sekä työyhteisön toimivuutta. Henkilöstökyselyn mukaan tasa-arvoa koskeva indeksiluku (Sukupuolten tasa-arvon toteutuminen työyhteisössä) oli 3,73 (2008: 3,75). Palkitseminen Palkitsemisen kehittämisessä Tilastokeskuksen tavoitteena on kannustavuus ja oikeudenmukaisuus. Henkilöstökysely osoittaa, että tyytyväisyys palkkaukseen on lisääntynyt. Indeksi on noussut 2,74:stä 2,92:een vuosina Palkkausjärjestelmä Vuoden 2008 aikana uudistettiin palkkausjärjestelmää siten, että henkilökohtaisen työsuorituksen arvio sidottiin henkilökohtaiseen palkanosaan kiinteästi. Keskustason tes/ves-sopimuksen mukainen lukien käytettävissä ollut paikallis- ja kehittämiserä (yhteensä 1,6 %) käytettiin mallin toteuttamiseen. Neuvottelutuloksen viivästyminen maaliskuusta marraskuuhun asti korvattiin takautuvasti lasketuilla kertaerillä. Marraskuussa aloitettiin neuvottelut lukien käytettävissä olevien paikallisesti sovittavien erien käytöstä. Tulospalkkiomallia ei valmisteltu. Sisäinen laatupalkinto Tilastokeskus järjestää vuosittain sisäisen laatupalkintokilpailun. Kilpailussa palkitaan sekä viraston yhtenäisyyttä ja strategian toteutumista tukevia innovaatioita ja hankkeita että hyviä arjen käytäntöjä ja toimintatapoja. Palkinto myönnetään jo toteutetuille uudistuksille ja käyttöön otetuille toimintatavoille, kuten esimerkiksi

7 6 prosessien parantaminen, tuotekehitysideat, tietojärjestelmien laadun kehittäminen, palvelun parantaminen tai työyhteisön toiminnan sujuvoittaminen. Vuoden 2007 sisäiseen laatupalkintokilpailuun jätettiin mennessä 21 hakemusta. Palkinnot jaettiin maaliskuussa Laatupalkinnolla palkittiin 4 hanketta tai toimintatapaa. Sarjassa A (innovaatiot ja hankkeet) palkittiin Herttuatietovaraston suunnittelu ja toteutus sekä Tuotteiden ja palvelujen tuotantoprosessi -projektipäällikkyys. Sarjassa B (käytännöt ja toimintatavat) palkittiin Tilastoalan koulutusohjelman perusosa sekä Henkilötilastot-yksikön laatutyöryhmän toiminta. Vuoden 2008 kilpailuun tuli määräaikaan ( ) mennessä 26 ehdotusta palkinnon saajiksi. Maaliskuussa 2009 palkitut voittajat olivat Teollisuuden energiankäytön tilastoinnin uudistamisprojekti, Työvoimatutkimuksen tieto- ja jakelujärjestelmien uudistus sekä niiden juurruttaminen tuotantoon, Hinta- ja kustannusindeksien yhteisen tuotantojärjestelmän määrittely- ja suunnittelu, Tilastojen läpivalaisutoiminnan käyttöönotto ja toteutus sekä Tilastokeskuksen liikunnanohjaustyö. Muu palkitseminen Tasavallan presidentti myönsi kunnia- ja virka-ansiomerkkejä 19 tilastokeskuksen työntekijälle vuonna Lisäksi eläkkeelle siirtyviä tilastokeskuslaisia kutsuttiin pääjohtajan kahvitilaisuuksiin. Johtaminen Tilastokeskuksen johtoryhmä käsitteli vuoden 2008 aikana strategisiin ja toiminnallisiin linjauksiin, talouteen, tavoitteiden saavuttamiseen sekä toiminnan tuloksellisuuteen vaikuttavia asioita. Viraston yhteistyötoimikunta kokoontui vuoden 2008 aikana 12 kertaa. Kokouksissa käsiteltiin henkilöstö - ja talousasioiden lisäksi muun muassa seuraavia asioita: tilastotoimen tehostamis- ja alueellistamisselvitys, valtiokonttorin palvelukeskuksen asiakkuushanke, osaamisstrategia, TIKO, urapolkuhanke, tasaarvosuunnitelma, henkilöstökysely, ICT-strategia sekä lainsäädäntöön ja viraston ohjeisiin, palvelussuhteisiin, toiminnan, talouden ja henkilöstövoimavarojen suunnitteluun ja seurantaan liittyviä asioita. Johtamisen kehittäminen Johtamisen kehittämisessä tavoitteena on yhteistoiminnallisuus ja ammattitaitoisuus. Tilastokeskuksen johtamista ja esimiestyötä linjaa johtamispolitiikka, jonka perustana ovat yhtenäiset toimintatavat, yhteinen arvopohja ja vuorovaikutteisuus. Johtamispolitiikan toteutumista tuetaan johtamis- ja esimiesvalmennuksella. Vuonna 2008 esimiesvalmennusta jatkettiin suunnitellusti toteuttamalla esimiesten aamukahvitilaisuuksia, johdon ja esimiesten yhteistapaamisia, vaikeiden tilanteiden puheeksiottokoulutuksia ja työnohjausta. JET-koulutus jatkui edelleen. Projektipäälliköille ja projektien ohjausryhmien jäsenille järjestettiin valmennusta. Sähköinen esimiespalautekysely otettiin käyttöön syksyn kehityskeskustelukierroksen yhteydessä. Johtamisen ja esimiestyön kehittämisprojektin eli JEKin toimenpiteiden vaikuttavuudesta tehtiin arvio. Sen mukaan JEK-projektin ehdottamat toimenpiteet ovat osana toimintaa henkilöstötutkimusten ( ) tulosten mukaan arviot johtamisesta ovat kehittyneet myönteiseen suuntaan

8 7 360-palautemenettelyn ja sparrauskeskustelujen mukaan vuonna 2005 osaamisen kehittymisen tarpeet painottuivat henkilöstöjohtamisen, muutosprosessin ymmärtämisen sekä strategisen johtamisen ja toiminnan ohjauksen alueille sekä tiimitoiminnan kehittämiseen ja esimiesten roolien selkiyttämiseen vuonna palautemenettelyn yleiskuva on varsin myönteinen - kehittämisalueina vision ja strategian käytäntöön vieminen, muutosjohtaminen, me-hengen luominen, fokusoituminen tulevaisuuteen, valmentava sekä strateginen johtamisote toukokuussa 2008 johtajille ja esimiehille tehdyssä kyselyssä nousivat esille liiallinen kiire, työn painopiste (substanssi/johtaminen), henkilöstöristiriidat ja pienet vaikuttamismahdollisuudet alentamassa tyytyväisyyttä tehdä esimies-/johtamistyötä roolien ja vastuiden selkeyteen oltiin jokseenkin tyytyväisiä; epäselvyyttä on tiimi- ja vastuualueen esimiesten rooleissa johtamisen suunnitelmallisuus ja ennakoitavuus saivat hieman muita alemman arvion arvioitaessa tyytyväisyyttä johtamispolitiikan hyvän johtamisen lähtökohtien toteutumiseen panostuksia on tehty eniten henkilöstöjohtamisen osaamiseen, vähemmälle ovat jääneet operatiivinen ja strateginen osaaminen.

9 8 II HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS A. Nykyiset henkilöstöpanokset 1. Henkilöstömäärä 1a. Henkilöstön lukumäärä 1 Tilastokeskuksen henkilöstön kokonaismäärä vuoden 2008 lopussa oli 1059 (2007: 1087). Vakinaisen kuukausipalkkaisen henkilöstön määrä oli 795 henkilöä (2007: 794). Määräaikaisten, joilla ei ole Tilastokeskuksessa omaa taustavirkaa tai -tehtävää, määrä laski ja oli vuoden lopussa 44 henkilöä (2007: 55). Harjoittelijoita ja tuntipalkkaisia (pl. haastattelijat) oli 7 (2007: 8). Työllisyysvaroin palkattuja ei ollut lainkaan. Haastattelijoiden kokonaismäärä laski edellisvuoteen verrattuna selvästi (2008: 213, 2007: 230). Haastattelijat ovat pysyvässä palvelussuhteessa sijaisia lukuun ottamatta. Taulukko 1: Henkilöstön lukumäärä Vakinainen henkilöstö 756 (88,6 %) 788 (89,9 %) 786 (91,9 %) 794 (92,6 %) 795 (94,0 %) Määräaikainen henkilöstö 2 83 (9,7 %) 71 (8,1 %) 58 (6,8 %) 55 (6,4 %) 44 (5,2 %) (Valtio 3 ) (20,3 %) (20,0 %) (18,0 %) Yhteensä Työllisyysvaroin palkatut 3 (0,4 %) (Valtio) (1,5 %) Harjoittelijat ja 11 tuntipalkkaiset (1,3 %) Yhteensä (0 %) (1,1 %) 17 0 (0 %) 0 (0 %) (0,9 % 8 0 (0 %) (1,9 %) 11 (1,3 %) (0,9 %) 7 (0,8 %) Tilastohaastattelijat Rajahaastattelijat Puhelinhaastattelijat Koko henkilöstö yhteensä Luvut kuvaavat vuoden viimeisen päivän tilannetta. Tiedot ovat ehrminfo -järjestelmästä. Henkilöstön kokonaismäärässä ovat mukana myös EU:n palvelukseen siirtyneet ja kansallisina asiantuntijoina toimivat sekä vuorotteluvapaalla tai muilla pidemmillä virkavapailla olevat henkilöt, joista ainakin osalle on palkattu myös sijainen. 2 Määräaikaiseksi henkilöksi luetaan ilman omaa taustavirkaa tai -tointa oleva henkilö sekä myös virkaan määräajaksi nimitetty henkilö, jos tällä ei ole pysyvää virkaa Tilastokeskuksessa. 3 Valtion budjettitalouden henkilöstön vertailutiedot ovat Valtion henkilöstötilinpäätöksestä (Valtion työmarkkinalaitos, Valtiovarainministeriö). 4 Henkilöstötilinpäätöksen henkilöstön rakennetta ja määrä koskevat taulukot on tehty pääsääntöisesti tällä henkilöstön lukumäärällä. Taulukon yhteydessä on erikseen mainittu, jos joissain henkilöstön määrää ja rakennetta koskevissa taulukoissa on mukana muita henkilöstöryhmiä.

10 9 Kuva 1: Henkilöstön lukumäärä 1200 Lukumäärä Muut (haastattelijat, harjoittelijat, TVM) Määräaikainen henkilöstö Vakinainen henkilöstö b. Henkilötyövuodet Taulukko 2: Henkilötyövuodet Henkilötyövuosien (htv) kokonaismäärä oli 926 (2007: 913), josta kuukausipalkkaisten osuus oli 788 htv (2007: 793) ja haastattelijoiden osuus 138 htv (2007: 120). Henkilötyövuosien lisäys johtui pääosin maksullisen toiminnan haastattelijoiden henkilötyövuosien määrän kasvusta. Kuukausipalkkaisen henkilöstön henkilötyövuodet vähenivät 5:llä. Kuukausipalkkaiset Haastattelijat Yhteensä Toimintamenot Ulkopuolinen rahoitus Maksullinen toiminta Yhteensä Kuva 2: Henkilötyövuodet Henkilötyövuotta Ulkopuolinen rahoitus Maksullinen toiminta Toimintamenot

11 10 2. Henkilöstörakenne 2a. Henkilöstön sukupuolijakauma Vuonna 2008 naisten osuus Tilastokeskuksen henkilöstöstä (pl. haastattelijat) oli 60,0 prosenttia. Naisten osuus määräaikaisesta henkilöstöstä oli 52,3 prosenttia (2007: 50,9 %). Naisista määräaikaisia oli 4,6 prosenttia (2007: 5,5 %) ja miehistä 6,3 prosenttia (2007: 7,9 %). Taulukko 3: Henkilöstön sukupuolijakauma Naisia (vakinainen) Naisia (määräaikainen) Naisia yhteensä 499 (59,5 %) 511 (59,5 %) 503 (59,6 %) 510 (60,1 %) 503 (60,0 %) Miehiä (vakinainen) Miehiä (määräaikainen) Miehiä yhteensä (40,5 %) Henkilöstö yhteensä 839 (40,5 %) 859 (40,4 %) 844 (39,9) 849 (40,0 %) 839 Kuva 3: Sukupuolijakauma tulosyksiköittäin

12 11 Esimiesten sukupuolijakauma Vuoden 2008 lopussa Tilastokeskuksessa oli 11 tulosvastuullista johtajaa (pääjohtaja ja tulosyksiköiden johtajat), kuten edellisvuonna. Esimiesten (vastuualueiden esimiehet ja johtajien sijaiset) kokonaismäärä oli laskenut yhdellä (2008: 63; 2007: 64). Naisesimiehiä oli hieman enemmän kuin miesesimiehiä (33 naista ja 30 miestä). Johto- ja esimiesasemassa työskenteli kaikkiaan 74 henkilöä, joista naisia oli 52,7 prosenttia ja miehiä 47,3 prosenttia. Taulukko 4: Johtajat ja esimiehet sukupuolen mukaan (Esimieslistan mukaan) N M Yht. N M Yht. N M Yht. N M Yht. N M Yht. Johtajat (%) (36,4) (63,6) (45,5) (54,5) (45,5) (54,5) (54,5) (45,5) (54,5) (45,5) (Valtio; naisia (%) (35,7) (32,7) (29,9) johdosta 5 ) Muut esimiehet (%) (54,2) (45,8) (51,4) (48,6) (50,8) (49,2) (50) (50) (52,4) (47,6) (Valtio; naisia (%) (39,2) (38,3) (23,9) esimiehistä 6 ) Yhteensä (%) (51,8) (48,2) (50,6) (49,4) (50,0) (50,0) (50,7) (49,3) (52,7) (47,3) Johdon osuus koko henkilöstöstä, % (ml. haastattelijat) 1,0 1,1 1,0 1,0 1,0 (Valtio; johdon %-osuus (5,4) (5,1) (2,3) henkilöstöstä 6 ) 2b. Palvelussuhteen laatu Virkasuhteessa työskentelevien osuus oli noussut edellisvuodesta (2007: 70,2 %) 71,2 %:iin. Vakinaisten palvelussuhteiden osuus virka- ja työsopimussuhteista on 91,9 prosenttia. Vuoden lopulla osa-aikatyötä tekevien henkilöiden lukumäärä oli 44 (2007: 45). Osittaisella hoito- tai virkavapaalla oli 27 henkilöä (2007: 32). 5 Lähde: VM:n henkilöstötilinpäätöksen tunnuslukuanalyysi

13 12 Taulukko 5: Palvelussuhteen laatu Virkasuhteisia (67,1 %) (68,8 %) (68,6 %) (70,2 %) (71,2 %) joista vakinaisia Työsuhteisia (32,9 %) (31,2 %) (31,4 %) (29,8 %) (28,8 %) joista pysyvässä työsuhteessa Yhteensä Osittaisella hoito- ja virkavapaalla olevat Osa-aika- ja osatyökyvyttömyyseläkkeellä olevat c. Henkilöstön ikärakenne Koko henkilöstön (pl. haastattelijat) keski-ikä Tilastokeskuksessa nousi 47,8 vuoteen (TK 2007: 47,4; valtio 2007: 43,7). Vakituisen henkilöstön keski-ikä nousi edellisvuodesta 48,6:een (2007: 47,4; 2006: 48). Suurin ikäryhmä vuoden 2008 lopussa oli vuotiaat (18,2 %). Yli 60- vuotiaiden ikäryhmä kasvoi edellisvuodesta kahdella prosenttiyksiköllä 17,2 prosenttiin (2007: 15,2 %), ja se on nyt toiseksi suurin ikäryhmä. 45-vuotiaiden tai vanhempien osuus pysyi edellisvuoteen nähden miltei samana (2008: 62,8 %; ,5 %; valtio 2007: 49,4 %)). Alle 35-vuotiaiden osuus nousi 17,4 prosenttiin (2007:16,7 %). Kuviossa 4 näkyy ikärakenteen muutos kymmenessä vuodessa. Kuva 4: Henkilöstön ikärakenne vuosina 1998, 2003 ja Lkm v v v v v v v v 60- v

14 13 Taulukko 6: Henkilöstön ikärakenne alle 24 v. 2 (0,2 %) v. 78 (9,3 %) v. 82 (9,8 %) v. 93 (11,1 %) v. 91 (10,8 %) v. 109 (13,0 %) v. 156 (18,6 %) v. 180 (21,5 %) 60- v. 48 (5,7 %) Yhteensä (0,5 %) 80 (9,3 %) 83 (9,7 %) 99 (11,5 %) 94 (10,9 %) 97 (11,3 %) 157 (18,3 %) 175 (20,4 %) 70 (8,1 %) (0,7 %) 58 (6,9 %) 80 (9,5 %) 89 (10,5 %) 90 (10,7 %) 99 (11,7 %) 152 (18,0 %) 169 (20,0 %) 101 (12,0 %) (0,6 %) 50 (5,9 %) 87 (10,2 %) 85 (10,0 %) 91 (10,7 %) 102 (12,0 %) 137 (16,1 %) 163 (19,2 %) 129 (15,2 %) (0,2 %) 47 (5,6 %) 97 (11,6 %) 70 (8,3 %) 96 (11,4 %) 103 (12,3 %) 127 (15,1 %) 153 (18,2 %) 144 (17,2 %) 839 Kuva 5: Henkilöstön keski-ikä Keski-ikä , ,3 47,3 47,4 47,8 47,4 46,9 45,9 45,9 Henkilöstö (pl. haastattelijat) Vakituinen henkilöstö (ml. haastattelijat) Valtio 2d. Henkilöstön koulutusrakenne Vuoden 2008 lopussa henkilöstön koulutustasoindeksi 6 oli 5,6 (TK : 5,4; valtio 2007: 5,3). Korkeakoulu- ja yliopistotason tutkinnon (alempi ja ylempi korkeakoulututkinto sekä tutkijakoulutus) suorittaneita oli 60,6 prosenttia (TK 2007: 57,1 %; valtio 2007: 45,1 %). Ylemmän korkeakoulu- ja yliopistotason tutkinnon tai tutkijakoulutusasteen tutkinnon suorittaneiden osuus oli 50,1 prosenttia (TK 2007: 46,9 %; valtio 2007: 45,4 %). 6 Koulutustasoindeksi lasketaan Tilastokeskuksen koulutusluokituksen mukaisella kaavalla KI 7 7 = Σ (f i * x i) / Σ f i i=1 i=1

15 14 Suoritettujen tutkintojen määrä nousi 591:stä 628:aan. Tähän lienee vaikuttanut paitsi eläköitymisistä ja rekrytoinneista johtuvan henkilöstön osaamistaustan muuttumisen lisäksi syksyllä 2008 toteutettu kampanja nimikirjatietojen (ml. tutkintotietojen) täydentämiseksi. Vuonna prosenttia (2007: 72 %) suoritetuista tutkinnoista oli kaupallisen ja yhteiskuntatieteellisen koulutusalan ja 15 prosenttia (2007: 15 %) luonnontieteellisen alan tutkintoja. Kuva 6: Suoritetut tutkinnot koulutusaloittain Luonnontiede 15 % Kaupall. ja yht.k.tiede 71 % Muut 1 % Humanistinen ja taideala 5 % Tekniikka 4 % Maa- ja metsätalous 2 % Kasvatustiede 2 % Taulukko 7: Henkilöstö koulutusasteittain 7 Perusaste 82 (9,8 %) 77 (9,0 %) 77 (9,1 %) 75 (8,8 %) 68 (8,1 %) Keskiaste 194 (23,1 %) 204 (23,7 %) 201 (23,8 %) 195 (23,0 %) 167 (19,9 %) Alin korkea-aste 94 (11,2 %) 93 (10,8 %) 93 (11,0 %)) 94 (11,1 %) 96 (11,4 %) Alempi korkeakouluaste 82 (9,8 %) 83 (9,7 %) 84 (10,0 %) 87 (10,2 %) 88 (10,5 %) Ylempi korkeakouluaste 351 (41,8 %) 366 (42,6 %) 352 (41,7 %) 359 (42,3 %) 380 (45,3 %) Tutkijakoulutusaste 36 (4,3 %) 36 (4,2 %) 37 (4,4 %) 39 (4,6 %) 40 (4,8 %) Yhteensä Koulutusasteet: - Perusasteella tarkoitetaan yleissivistävää koulutusta eli peruskoulua tai keskikoulua. - Keskiasteen koulutuksella tarkoitetaan ylioppilastutkintoa sekä ammatillisessa oppilaitoksessa suoritettua ammatillista (perus- tai erikois-)tutkintoa (esim. Merkantti tai Mekaanikko ). - Alin korkea-aste tarkoittaa opistoasteen ammattitutkintoa (esim. Merkonomi, opisto tai Teknikko ). - Alempaan korkeakouluasteeseen kuuluvat ammatillisen korkea-asteen tutkinnot (esim. Insinööri ), ammattikorkeakoulututkinnot (esim. Insinööri (AMK) tai Tradenomi ) sekä alemmat korkeakoulututkinnot (esim. Kauppat.kand. (alempi) ). - Ylempään korkeakouluasteeseen kuuluvat ylemmät korkeakoulututkinnot (esim. Taloust.kand. (ylempi), Fil.maist. ) - Tutkijakoulutusasteella tarkoitetaan lisensiaatti- (pl. lääketiet.lis., joka kuuluu ylempään korkeakouluasteeseen) ja tohtoritutkintoja.

16 Taulukko 8: Koulutus sukupuolen mukaan Perusaste m n 9 (11 %) 73 (89 %) 8 (10 %) 69 (90 %) 10 (13 %) 67 (87 %) 9 (12 %) 66 (88 %) 7 (10,3 %) 61 (89,7 %) Keskiaste m n 85 (44 %) 109 (56 %) 85 (42 %) 119 (58 %) 82 (41 %) 119 (59 %) 78 (40 %) 117 (60 %) 66 (39,5 %) 101 (60,5 %) Alin korkea-aste m n 25 (27 %) 69 (73 %) 25 (27 %) 68 (73 %) 24 (26 %) 69 (74 %) 25 (27 %) 69 (73 %) 25 (26,0 %) 71 (74,0 %) Alempi korkeakouluaste m n 31 (38 %) 51 (62 %) 35 (42 %) 48 (58 %) 34 (40 %) 50 (60 %) 35 (40 %) 52 (60 %) 39 (44,3 %) 49 (55,7 %) Ylempi korkeakouluaste m n 167 (48 %) 184 (52 %) 172 (47 %) 194 (53 %) 169 (48 %) 183 (52 %) 169 (47 %) 190 (53 %) 176 (46,3 %) 204 (53,7 %) Tutkijakoulutusaste m n 23 (64 %) 13 (36 %) 23 (64 %) 13 (36 %) 22 (59 %) 15 (41 %) 23 (59 %) 16 (41 %) 23 (57,5 %) 17 (42,5 %) Yhteensä Työajan käyttö 3a. Työajankäyttö päivinä Tehdyn työajan osuus kokonaistyöajasta nousi edellisvuoteen nähden 77,0 prosenttiin (2007: 76,6 %). Vuosilomiin käytetty aika pysyi 15 prosentissa. Palkallisiin virkavapauksiin käytetyn ajan osuus laski 4,9 prosenttiin (2007: 5,2 %). Opiskeluun käytetyn työajan osuus pysyi samana eli 3,1 prosentissa (2007: 3,1 %). Taulukko 9: Työajankäyttö päivinä Kokonaistyöaika Tehty työaika (% kokonaistyöajasta) (78,2 %) (77,8 %) (77,7 %) (76,6 %) (77,0 %) Työaikaa vuosilomaan (% kokonaistyöajasta) (14,5 %) (14,2 %) (14,6 %) (15,1 %) (15,0 %) Työaikaa opiskeluun (% kokonaistyöajasta) (2,9 %) (3,3 %) (2,8 %) (3,1 %) (3,1 %) Palkalliset virkavapaudet (% kokonaistyöajasta) (4,3 %) (4,6 %) (4,8 %) (5,2 %) (4,9 %) 3b. Pitkät virkavapaudet Vuoden 2008 lopussa pitkillä virkavapailla olleiden kokonaismäärä laski edellisvuoteen verrattuna kahdella eli 37:stä 35:een henkilöön. Vuorotteluvapaalla olleiden määrä nousi kolmesta viiteen. EU:n tai YK:n palveluksessa olleiden määrä laski viidestä kolmeen. Eurostat-harjoittelussa tai kansallisena asiantuntijana ei vuoden lopussa ollut yhtään henkilöä. Äitiys- ja vanhempainvapaalla olleiden määrä nousi 20:sta 21:een henkilöön.

17 16 Taulukko 10: Pitkät virkavapaudet (tilanne ) Äitiys- ja vanhempainvapaa sekä hoitovapaa Vuorotteluvapaa Kansalliset asiantuntijat EU, YK jne. palveluksessa Eurostat-harjoittelussa ja pohjoismaisessa virkamiesvaihdossa olevat Viran hoito toisessa virastossa, muu työ Yhteensä Työvoimakustannukset 4a. Henkilöstökulut rahoituslähteittäin Vuonna 2008 henkilöstökulujen osuus kokonaismenoista oli 75 prosenttia (2007: 73 %). Osuus nousi edellisvuoteen verrattuna. Taulukko 11: Henkilöstökulut 8 rahoituslähteittäin Toimintamenot (mom. 21) Ulkopuolinen rahoitus Maksullinen toiminta (mom. 12) Palkat ja sivukulut yhteensä, euroa Muut välilliset työvoimakustannukset Henkilöstökulut yhteensä, euroa Henkilötyövuoden hinta, euroa (valtio) (42 095) (43 718) Henkilöstökulujen osuus kokonaismenoista 75 % 76 % 74 % 73 % 75 % 8 Henkilöstökulut sisältävät työnantajamaksut ja lomarahat sekä nettoutetut sairausvakuutusmaksupalautukset. Lomapalkkavelka ei sisälly henkilöstökuluihin. 9 Ulkopuolisen rahoituksen osuus sisältyy toimintamenoihin vuodesta 2007 alkaen. 10 Ulkopuolinen rahoitus koostuu muilta valtion virastoilta ja laitoksilta saadusta yhteishankerahoituksesta, EU:lta saadusta rahasta sekä työllisyydenhoitovaroin palkattujen ja korkeakouluharjoittelijoiden palkkausrahoista. 11 Kirjanpidon mukaiset kustannukset Henkilöstöpalveluista (Koulutuspalvelut, Työterveyspalvelut, Virkistyspalvelut ja Muut henkilöstöpalvelut) 12 Rahoituslähteet yhteensä jaettuna henkilötyövuodet yhteensä

18 17 4b. Palkkauskustannukset poissaoloittain Palkallisten poissaolopäivien määrä ja palkkakustannukset laskivat edellisvuoteen verrattuna. Vuonna 2008 vuosilomia pidettiin yli 8000 kalenteripäivää vähemmän kuin edellisenä vuonna, mutta lomaraha- ja säästövapaapäiviä yli 400 päivää enemmän. Sairauksista johtuneet poissaolot nousivat yli 9000 kalenteripäivään ja niiden kustannukset yli euroon. Sen sijaan työtapaturmista johtuvien poissaolopäivien määrä miltei puolittui ja kustannuksetkin laskivat. Työtapaturmat olivat pääsääntöisesti työmatkalla sattuneita tapaturmia. Kuntoutuspäivien määrä laski alle sataan päivään, sillä Tilastokeskukselle myönnetyt Aslak-kuntoutukset ovat päättyneet muutamaa seurantajaksoa lukuun ottamatta. Osaamisen kehittäminen palkallisten opintovapaiden muodossa lisääntyi. Kansainväliseen harjoitteluun käytettyjen päivien määrä pysyi yli 500 päivässä. Kansallisista asiantuntijatehtävistä johtuvia poissaolopäiviä ei ollut lainkaan. Taulukko 12: Palkkakustannukset poissaoloittain (pl. haastattelijat) 13 Euroa Euroa Euroa Euroa Kalenteripäivää Kalenteripäivää Kalenteripäivää Kalenteripäivää Kalenteripäivää Vuosiloma Lomaraha- ja säästövapaa Sairausloma Työtapaturma Kuntoutus Äitiysvapaa Tilapäinen hoitovapaa Palkallinen opintovapaa Kansalliset asiantuntijat Kv-harjoittelu Muut palkalliset poissaolot Yhteensä Euroa 13 Taulukkoon on koottu eräiden poissaolojen palkkavaikutuksia sivukuluineen. Osa-aikaisten poissaolot summataan yhteen kokonaisiksi päiviksi. Tiedot ovat ehrminfo -järjestelmästä.

19 18 4c. Matkustusmenot ja ulkomaan virkamatkat Vuonna 2008 ulkomaan virkamatkojen kokonaislukumäärä laski alle kuuteensataan (565 matkaa). Matkustusmenot nousivat. Haastattelijoiden osuus kokonaismatkustusmenoista nousi edellisvuoteen nähden 29 %:sta 41 %:iin. EU-kokouksiin matkustettiin edelleen eniten. Sekä konsultointimatkojen että YKja OECD-kokousmatkojen määrä kasvoi. Ulkomaan ja kotimaan matkat Haastattelijoiden matkat Yhteensä, euroa Taulukko 14: Ulkomaan virkamatkojen lukumäärät (Matkakortiston mukaan) EU-kokoukset YK:n ja OECD:n kokoukset Pohjoismaiset kokoukset Koulutus ja osallistuminen tieteellisiin kokouksiin Konsultointimatkat Muut Yhteensä Luvuissa on mukana kaikki virkamatkoista aiheutuvat menot päivärahoineen. Ulkomaan matkoissa ei ole mukana EU:n maksamia matkakorvauksia.

20 19 B. Henkilöstön motivaatio, osaaminen ja työkunto 5. Työtyytyväisyys Tilastokeskuksen työtyytyväisyyttä mitataan uudistetulla henkilöstökyselyllä. Kysely koostui Valtiovarainministeriön työtyytyväisyysbarometristä (VMBaro), Tilastokeskuksen uudistetuista ns. omista kysymyksistä sekä lisäkysymyksistä, jotka käsittelivät kokemuksia tilastotoimen selvityshankkeesta ja viraston taloustilanteesta. Henkilöstökyselyn uudistamisen tavoitteena oli selvittää henkilöstön käsityksiä sekä saada tietoa toiminnan kehittämistä varten: strategian ja strategisten tavoitteiden toteutumisesta arvojen toteutumisesta prosessien sekä johtamisjärjestelmän toimivuudesta työtyytyväisyydestä ja työoloista viraston toiminnan, tuotteiden ja palveluiden laadusta (luotettavuus, puolueettomuus vrt. Code of Practice) palveluperiaatteiden toteutumisesta työnantajakuvasta. Tammikuussa 2009 tehdyn Henkilöstökyselyn vastausprosentti koko viraston osalta oli 80 prosenttia (2008: 73 %; 2007: 75 %). Taulukko 15: Työtyytyväisyysindeksi Johtaminen (Valtio) (VM:n hallinnonala) Työn sisältö ja haasteellisuus (Valtio) (VM:n hallinnonala) Palkkaus (Valtio) (VM:n hallinnonala) Kehittymisen tuki (Valtio) (VM:n hallinnonala) Työilmapiiri ja yhteistyö (Valtio) (VM:n hallinnonala) Työolot (Valtio) (VM:n hallinnonala) Tiedon kulku (Valtio) (VM:n hallinnonala) Työnantajakuva (Valtio) (VM:n hallinnonala) Yhteensä (Valtio) (VM:n hallinnonala) 3,23 (3,24) 3,64 (3,64) 2,74 (2,69) 3,18 (3,16) 3,55 (3,56) 3,66 (3,47) 2,99 (2,94) 3,41 (3,09) 3,33 (3,26) 3,25 (3,28) 3,62 (3,65) 2,72 (2,68) 3,24 (3,22) 3,58 (3,59) 3,72 (3,51) 3,05 (3,04) 3,45 (3,18) 3,35 (3,30) 3,40 (3,26) (3,35) 3,72 (3,65) (3,67) 2,82 (2,68) (2,74) 3,30 (3,19) (3,31) 3,67 (3,59) (3,61) 3,78 (3,46) (3,64) 3,15 (2,99) (3,16) 3,47 (3,12) (3,29) 3,44 (3,28) (3,36) 3,48 (3,29) (3,39) 3,72 (3,66) (3,69) 2,85 (2,67) (2,80) 3,33 (3,20) (3,32) 3,68 (3,62) (3,65) 3,85 (3,46) (3,67) 3,23 (3,01) (3,21) 3,51 (3,12) (3,34) 3,48 (3,29) (3,40) 3,39 (3,33) (3,39) 3,65 (3,66) (3,68) 2,92 (2,76) (2,86) 3,27 (3,21) (3,33) 3,62 (3,64) (3,64) 3,68 (3,46) (3,62) 3,11 (3,06) (3,19) 3,44 (3,15) (3,35) 3,41 (3,32) (3,40) 15 Indeksi laskettu kaikkien vastanneiden osalta (ml. haastattelijat). Valtion vertailutiedot on koottu 126 valtion organisaatiosta ja Valtiovarainministeriön hallinnonalan vertailutiedot 13 organisaatiosta.

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 Taso 3 HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä 237 123219 1,0 8,0 33,5 108,0 7390,0 123219 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta Henkilötyövuosien määrä vuoden aikana

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 Taso 3 HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä 252 122200 1,0 14,0 43,0 118,3 7819,0 122200 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta -0,8-100,0-4,1 0,0 4,5 528,6-0,8 Henkilötyövuosien

Lisätiedot

Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut viraston sisällä 2015 Tarkastelujoukko: Varastokirjasto Viraston org. rakenne

Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut viraston sisällä 2015 Tarkastelujoukko: Varastokirjasto Viraston org. rakenne HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä 21 807 73676 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta -16,0 3,2-6,5 Henkilötyövuosien määrä vuoden 22,7 806,0 73132,0 Henkilötyövuosien

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 Taso 3 HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä 286 120931 2,0 26,0 58,0 137,3 7825,0 120931 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 13,5-1,0-100,0-4,8 0,0 3,8 383,3-1,0

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : Hallinnonala 24 Ulkoasiainministeriö (hala) HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 1549 1549 561,0 667,8 774,5 881,3 988,0 78767 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden

Lisätiedot

4,2-23,6-3,0 Henkilötyövuosien määrä vuoden aikana 24,4 801, ,6 Henkilötyövuosien määrän %-muutos edellisestä vuodesta

4,2-23,6-3,0 Henkilötyövuosien määrä vuoden aikana 24,4 801, ,6 Henkilötyövuosien määrän %-muutos edellisestä vuodesta Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut viraston sisällä 2014 Tarkastelujoukko: 621011 Varastokirjasto Viraston org. rakenne Virastotyyppi: 47 Kulttuuripalvelut Vaihtuvuustiedot on tilapäisesti poistettu

Lisätiedot

0,0 4,5 4,8 0,0 5,0 Muiden esimiesasemassa olevien henkilöiden %-osuus henkilöstöstä vuoden lopussa

0,0 4,5 4,8 0,0 5,0 Muiden esimiesasemassa olevien henkilöiden %-osuus henkilöstöstä vuoden lopussa Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut 2008-2012 Tarkastelujoukko: Virasto 621011 Varastokirjasto Vaihtuvuustiedot on tilapäisesti poistettu raportilta. 2008 2009 2010 2011 2012 HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä

Lisätiedot

Tilastokeskuksen Henkilöstötilinpäätös 2010

Tilastokeskuksen Henkilöstötilinpäätös 2010 Tilastokeskuksen Henkilöstötilinpäätös 2010 Käsitelty 08.03.2011 Tilastokeskuksen johtoryhmän kokouksessa ja yhteistyötoimikunnan kokouksessa 1(23) Sisällysluettelo I HENKILÖSTÖKERTOMUS... 2 Henkilöstö

Lisätiedot

Valtion henkilöstön työtyytyväisyys vuosina (ei sisällä yliopistoja)

Valtion henkilöstön työtyytyväisyys vuosina (ei sisällä yliopistoja) Valtion henkilöstön työtyytyväisyys vuosina 2006-2015 (ei sisällä yliopistoja) 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Muutos 2006-2015 2014-2015 1 Johtaminen 3,27 3,30 3,36 3,39 3,35 3,40 3,47

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009 TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009 Päivi Hakulinen Seppo Vaalavuo SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstömäärä... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika... 7

Lisätiedot

VARASTOKIRJASTO HTP:N TUNNUSLUVUT NYKYISET HENKILÖSTÖPANOKSET

VARASTOKIRJASTO HTP:N TUNNUSLUVUT NYKYISET HENKILÖSTÖPANOKSET VARASTOKIRJASTO HTP:N TUNNUSLUVUT 1998-2005 1.NYKYISET HENKILÖSTÖPANOKSET 2003 2004 2005 HENKILÖSTÖPANOKSET Henkilöstön lukumäärä vuoden lopussa 25 24 23 Henkilöstön lukumäärän %-muutos ed. vuoden lopusta

Lisätiedot

SYYTTÄJÄLAITOKSEN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010

SYYTTÄJÄLAITOKSEN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010 SYYTTÄJÄLAITOKSEN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Yleistä... 5 2 Keskeiset havainnot vuodesta 2010... 5 3 Henkilöstö... 9 3.1 Henkilöstön kokonaismäärä... 9 3.1.1 Kokonaismäärä syyttäjänvirastoissa...

Lisätiedot

Yhtymävaltuusto

Yhtymävaltuusto HENKILÖSTÖKERTOMUS 2015 Yhtymävaltuusto 14.6.2016 Timo Tammilehto Henkilöstöjohtaja Henkilöstövoimavarat Virkojen ja toimien määrän kehitys vuosina 2010 2015 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Lääkärit 131

Lisätiedot

Valtion henkilöstön työtyytyväisyys vuonna 2016 (VMBaro) Sisältö

Valtion henkilöstön työtyytyväisyys vuonna 2016 (VMBaro) Sisältö Sisältö Raporttikokonaisuus sisältää v. 2016 työtyytyväisyystiedot: - n henkilöstölle yhteensä - Valtion henkilöstölle luokiteltuna sukupuolen, iän, vakinaisuuden, hallinnonalan, virastotyypin, henkilöstöryhmän

Lisätiedot

Koulutusaste 2004. Koulutuspohja

Koulutusaste 2004. Koulutuspohja TURVATEKNIIKAN KESKUS Helsinki..2 Laatinut: Päivi Hakulinen ja Seppo Vaalavuo HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS VUODELTA 2. YLEISTÄ Henkilöstömäärä Turvatekniikan keskuksen henkilöstömäärä vuoden 2 lopussa oli henkilöä

Lisätiedot

JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2013

JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2013 JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2013 SISÄLLYSLUETTELO 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA JAKAUMA SEKTOREITTAIN. 1 2. IKÄ-JA SUKUPUOLIJAKAUMA.. 2 3. IKÄRAKENNE 3 4. PALVELUSSUHTEEN KESTO 3 5. HENKILÖSTÖMENOT 4

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016 0 1 Sisältö 1. Johdanto 2 2. Henkilöstön määrä ja rakenne 31.12. 3 3. Johtaminen 4 4. Henkilöstön osaaminen ja ammattitaito 5 5. Työhyvinvoinnin edistäminen 5 6. Henkilöstökustannukset

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1 1405/01.00.02/2014 94 Henkilöstökertomus vuodelta 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Jere Kunnas, puh. 046 877 3285 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja

Lisätiedot

Kiekun tuottaman henkilöstötiedon hyödyntäminen johtamisessa

Kiekun tuottaman henkilöstötiedon hyödyntäminen johtamisessa Kiekun tuottaman henkilöstötiedon hyödyntäminen johtamisessa Käyttäjäfoorumi klo13.00-13.30 Markku Kivioja, Valtiokonttori Henkilöstöjohtamisen tarpeet ja valmiudet Kiekun erilaiset roolit henkilöstötiedon

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2015

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2015 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2015 1 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Johdanto... 1 1.2 Henkilöstön määrä... 1 1.2.1 Koko- ja osa-aikaisen henkilöstön määrä... 1 1.2.2 Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön määrä... 2 1.2.3

Lisätiedot

Henkilöstökertomus 2014

Henkilöstökertomus 2014 Iitin kunta Henkilöstökertomus 2014 445 / 02.01.02 / 2014 Kunnanhallitus 3.8.2015 Kunnanvaltuusto Sisällys 1. Henkilöstörakenne... 3 2. Poissaolot... 8 3. Eläköityminen... 11 4. Henkilöstökulut... 12 2

Lisätiedot

Henkilötyövuodet

Henkilötyövuodet 1 TURVATEKNIIKAN KESKUS Helsinki 18.4.2006 Laatijat: Päivi Hakulinen ja Seppo Vaalavuo HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS VUODELTA 2005 1. YLEISTÄ Henkilöstömäärä Turvatekniikan keskuksen henkilöstömäärä vuoden 2005

Lisätiedot

Valtionhallinnon ylin johto numeroin kesäkuussa 2013

Valtionhallinnon ylin johto numeroin kesäkuussa 2013 Valtionhallinnon ylin johto numeroin kesäkuussa 2013 Valtion työmarkkinalaitos Veli-Matti Lehtonen Syyskuu 2013 2 Sisältö 1 Valtionhallinnon ylimmän johdon määrä ja rakenne... 3 2 Vanhuuseläköityminen

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2003 Henkilöstöstrategian toteutumisen seurantaa ja arviointia

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2003 Henkilöstöstrategian toteutumisen seurantaa ja arviointia HENKILÖSTÖKERTOMUS 2003 Henkilöstöstrategian toteutumisen seurantaa ja arviointia JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO SISÄLLYS JOHDANTO HENKILÖSTÖVOIMAVARAT Henkilöstön määrä ja rakenne Virkarakenne Kansainvälistyvä

Lisätiedot

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015 Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015 Sisällysluettelo 1.Vakinainen henkilöstö palvelualueittain 2. Vakinaisen henkilöstön ikärakenne 3. Eläkeiän saavuttavat vuosina 2016-2025 4. Henkilöstömenot

Lisätiedot

TASKUTILASTO. Henkilöstön määrä - rakenne - palkat - työvoimakustannukset MARRASKUUSSA 2005 VALTION BUDJETTITALOUS

TASKUTILASTO. Henkilöstön määrä - rakenne - palkat - työvoimakustannukset MARRASKUUSSA 2005 VALTION BUDJETTITALOUS TASKUTILASTO Henkilöstön määrä - rakenne - palkat - työvoimakustannukset MARRASKUUSSA 2005 VALTION BUDJETTITALOUS Valtion työmarkkinalaitos Kesäkuu 2006 3 SISÄLLYS Tiedot ovat marraskuun 2005 viimeiseltä

Lisätiedot

Tahtin käyttö ja hyödyntäminen GTK:ssa Tahti-käyttäjäpäivä

Tahtin käyttö ja hyödyntäminen GTK:ssa Tahti-käyttäjäpäivä Tahtin käyttö ja hyödyntäminen GTK:ssa Tahti-käyttäjäpäivä Erikoissuunnittelija Ville Handolin 1 Geologian tutkimuskeskus GTK on kansainvälisesti suuntautunut valtion sektoritutkimuslaitos ja osa työ-

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN

TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN TILASTOJA 22 2012 Helsingin kaupunki Tietokeskus HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN 31.12.2011 Työttömyysaste % ja työttömien lukumäärä Helsingissä osa-alueittain 31.12.2011 Työttömien lukumäärä Helsingin

Lisätiedot

Tilastokeskuksen

Tilastokeskuksen Tilastokeskuksen Henkilöstötilinpäätös 2006 26.3.2007 Sisällysluettelo I HENKILÖSTÖKERTOMUS... 2 HENKILÖSTÖ VUONNA 2006... 2 Määrä ja rakenne... 2 Osaaminen... 2 Avainosaaminen...3 Rekrytointi ja vaihtuvuus...3

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo SAATE TK-21-881-09 31.3.2010 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen annettujen kehysten puitteisiin laadittu talousarvioehdotus vuodelle 2011. Tilastokeskuksen ehdotus vuosia 2011-2014

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2006 LAPIN YLIOPISTO

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2006 LAPIN YLIOPISTO HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2006 LAPIN YLIOPISTO Hyväksytty Lapin yliopiston hallituksen kokouksessa 9.3.2007 2 Sisällys TAUSTAKSI...3 1. Henkilöstön määrä ja rakenne...4 1.1 Henkilöstön työpanos...4 1.2 Vakituiset

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Valtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2016

Valtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2016 Valtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2016 Valtion ylimmän johdon määrä ja rakenne Valtion työmarkkinalaitos Seija Korhonen Kesäkuu 2016 2 1 Valtionhallinnon ylimmän johdon määrä ja rakenne

Lisätiedot

ENONTEKIÖN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2010

ENONTEKIÖN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2010 ENONTEKIÖN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2010 1 Henkilöstöraportissa olevat tiedot perustuvat kunnan palkanlaskennasta kerättyihin tietoihin 31.12.2010 tilanteesta. Luvut sisältävät ko. päivänä kunnan

Lisätiedot

Henkilöstötilinpäätös 2015

Henkilöstötilinpäätös 2015 Henkilöstötilinpäätös 2015 Päiväys Yksikkö Käsitelty Etunimi Sukunimi pp.kk.vvvv Asia X, ohje/raportti 23.2.201 Tilastokeskuksen johtoryhmän kokouksessa 25.2.201 yhteistyötoimikunnan kokouksessa 1 (17)

Lisätiedot

Hallintoyksikkö SUOMEN AKATEMIAN HALLINTOVIRASTON HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2012

Hallintoyksikkö SUOMEN AKATEMIAN HALLINTOVIRASTON HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2012 Hallintoyksikkö SUOMEN AKATEMIAN HALLINTOVIRASTON HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2012 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 2 1. HENKILÖSTÖPANOKSET... 3 1.1 PALVELUSSUHTEIDEN MÄÄRÄ JA HENKILÖTYÖVUODET... 3 1.3 SUKUPUOLIRAKENNE...

Lisätiedot

Tarkastuslautakunta 12.5.2009 liite nro 4 (1/18) Kaupunginvaltuusto 22.6.2009 liite nro 4 (1/18) Yhteistyötoimikunta 04.05.2009 HENKILÖSTÖRAPORTTI

Tarkastuslautakunta 12.5.2009 liite nro 4 (1/18) Kaupunginvaltuusto 22.6.2009 liite nro 4 (1/18) Yhteistyötoimikunta 04.05.2009 HENKILÖSTÖRAPORTTI Tarkastuslautakunta 12.5.29 liite nro 4 (1/18) Kaupunginvaltuusto 22.6.29 liite nro 4 (1/18) Yhteistyötoimikunta 4.5.29 HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODESTA 28 Tarkastuslautakunta 12.5.29 liite nro 4 (2/18) Kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

Työkyky- tulokset näkyvät sekä yksilön elämänlaadussa että viraston kuluissa. Valtion työmarkkinajohtaja Juha Sarkio

Työkyky- tulokset näkyvät sekä yksilön elämänlaadussa että viraston kuluissa. Valtion työmarkkinajohtaja Juha Sarkio Työkyky- tulokset näkyvät sekä yksilön elämänlaadussa että viraston kuluissa Valtion työmarkkinajohtaja Juha Sarkio Työajan henkilöstökustannusten kaavamainen jako bruttotyöajan, tehdyn työajan ja tehokkaan

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012 2 Sisällys 1 Toimintavuosi 2012... 3 2 Tunnusluvut... 3 2.1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.2 Henkilöstön ikä... 3 2.3 Palvelussuhteen pituus... 4 2.4 Vaihtuvuus... 4 2.5 Eläkeelle

Lisätiedot

OSUUSKAUPPA HÄMEENMAA. Suomi ja työtulevaisuus Työhyvinvointipäällikkö Jaana Alenius & työterveyslääkäri Kaisu Norbäck, Terveystalo

OSUUSKAUPPA HÄMEENMAA. Suomi ja työtulevaisuus Työhyvinvointipäällikkö Jaana Alenius & työterveyslääkäri Kaisu Norbäck, Terveystalo OSUUSKAUPPA HÄMEENMAA Suomi ja työtulevaisuus 16.3.2016 Työhyvinvointipäällikkö Jaana Alenius & työterveyslääkäri Kaisu Norbäck, Terveystalo Hämeenmaa on yksi 20 S-ryhmän alueosuuskaupasta 2 Hämeenmaalla

Lisätiedot

SAATE TK Valtiovarainministeriö. Kirjaamo

SAATE TK Valtiovarainministeriö. Kirjaamo SAATE TK-21-975-07 9042008 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2009 Liitteenä on myös Cognos Planning-järjestelmällä tehdyt rahoitustaulukot: - peruslaskelma

Lisätiedot

Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun

Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun Tasa-arvosuunnitelma Ammattikorkeakoulun hallitus hyväksynyt 1.2. 7a Tavoitteena tasa-arvoinen Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Tasa-arvolaki velvoittaa oppilaitoksia tekemään

Lisätiedot

Henkilöstövoimavarojen. arviointi 2015 ASIKKALAN KUNTA. Henkilöstötilinpäätös

Henkilöstövoimavarojen. arviointi 2015 ASIKKALAN KUNTA. Henkilöstötilinpäätös ASIKKALAN KUNTA Henkilöstövoimavarojen arviointi Henkilöstötilinpäätös Yhteistyötoimikunta 21.3.2016 Kunnanhallitus 29.3.2016 JOHDANTO Kuntatyönantajan on tunnettava henkilöstövoimavarat, joilla palvelut

Lisätiedot

Henkilöstökertomus 2015

Henkilöstökertomus 2015 Henkilöstökertomus 2015 Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu Oy Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy Vastuuhenkilö Käsittelypäivä Käsittelypäivä Käsittelypäivä Käsittelypäivä

Lisätiedot

TASA- ARVOSUUNNITELMA

TASA- ARVOSUUNNITELMA TASA- ARVOSUUNNITELMA Kaupunginhallituksen 2.10.2012 165 hyväksymä Haapajärven kaupungin tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvolain 6a.n mukaan tasa-arvosuunnitelma on selvitys työpaikan tasaarvotilanteesta ja

Lisätiedot

Maaliskuu 2012 Ville-Valtteri Handolin Valtion työmarkkinalaitos Valtiovarainministeriö. Valtion henkilöstökertomus 2011

Maaliskuu 2012 Ville-Valtteri Handolin Valtion työmarkkinalaitos Valtiovarainministeriö. Valtion henkilöstökertomus 2011 Maaliskuu 212 Ville-Valtteri Handolin Valtion työmarkkinalaitos Valtiovarainministeriö Valtion henkilöstökertomus 211 Sisältö 1 Johdanto... 2 2 Henkilöstörakenne... 2 2.1 Henkilöstön määrä... 2 2.2 Osa-aikaiset

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2011

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2011 HENKILÖSTÖKERTOMUS Henkilöstö hallinnonaloittain 31.12. 2010 toistaiseksi määräajatetyt työllis- yhteensä toistaiseksi määräajan työllistetyt yhteensä Hallintotoimi 8 2 10 8 2 0 10 Perusturvatoimi 51 16

Lisätiedot

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013 Koulutus 2015 Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013 Vastavalmistuneiden työllistyminen jatkoi heikkenemistään Tilastokeskuksen mukaan vastavalmistuneiden työllisyys huonontui myös vuonna 2013. Lukuun

Lisätiedot

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010 Koulutus 2012 Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010 Suurin osa vastavalmistuneista työllistyi edellisvuotta paremmin vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan suurin osa vastavalmistuneista työllistyi paremmin

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008. Osaamisen ja sivistyksen asialla

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008. Osaamisen ja sivistyksen asialla HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008 Osaamisen ja sivistyksen asialla SISÄLTÖ Sivu JOHDANTO TIIVISTELMÄ.. 1 1 HENKILÖSTÖPANOKSET 1.1 Henkilöstömäärä.. 2 1.2 Henkilöstörakenne 1.2.1 Henkilöstöryhmät.. 3 1.2.2 Sukupuolijakauma..

Lisätiedot

Valtion henkilöstökertomus 2012. Mikko Lintamo Valtion työmarkkinalaitos

Valtion henkilöstökertomus 2012. Mikko Lintamo Valtion työmarkkinalaitos Valtion henkilöstökertomus 212 Mikko Lintamo Valtion työmarkkinalaitos Elokuu 213 Sisältö 1 Johdanto... 2 2 Henkilöstörakenne... 2 2.1 Henkilöstön määrä... 2 2.2 Sukupuolirakenne... 4 2.3 Ikärakenne...

Lisätiedot

Kuntayhtymän hallitus Valmistelija henkilöstöjohtaja Janne Niemeläinen,

Kuntayhtymän hallitus Valmistelija henkilöstöjohtaja Janne Niemeläinen, Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Pöytäkirja 9/2016 1 (1) 121 251/01.01.01.00/2016 Vakansseista luopuminen Kuntayhtymän hallitus 121 Valmistelija henkilöstöjohtaja Janne Niemeläinen, janne.niemelainen@kuh.fi,

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Maaningan kunta HENKILÖSTÖRAPORTTI. Kaupunginhallitus 30.3.2015

Maaningan kunta HENKILÖSTÖRAPORTTI. Kaupunginhallitus 30.3.2015 Maaningan kunta HENKILÖSTÖRAPORTTI 214 Kaupunginhallitus 3.3.215 JOHDANTO 1 Henkilöstön hyvinvointi ja jaksaminen on viime vuosina noussut esille useissa yhteyksissä. Kunnassa on toteutettu henkilöstökysely

Lisätiedot

VALTION ASUNTORAHASTON HENKILÖSTÖKERTOMUS 2004

VALTION ASUNTORAHASTON HENKILÖSTÖKERTOMUS 2004 VALTION ASUNTORAHASTON HENKILÖSTÖKERTOMUS 2004 VALTION ASUNTORAHASTO 2 VALTION ASUNTORAHASTON HENKILÖSTÖKERTOMUS 2004 SISÄLTÖ 1. Tiivistelmä 2. Henkilöstön määrä ja rakenne 3. Työajan käyttö ja työvoimakustannukset

Lisätiedot

Hanna Oranen. työsuojelupäällikkö

Hanna Oranen. työsuojelupäällikkö Hanna Oranen Henkilöstön kehittäjä, työsuojelupäällikkö 26.10.2011 26.10.2011 2 VMBaron kehitys 2004-2011 2011 2011 369 3,69 335 3,35 26.10.2011 3 Etelä-Suomen aluehallintoviraston (AVI) työsuojelun vastuualueen

Lisätiedot

Henkilöstökertomus 2014

Henkilöstökertomus 2014 Henkilöstökertomus 2014 Sairaanhoitopiirin valtuusto 8.6.2015 Juha Jääskeläinen Henkilöstöjohtaja Henkilöstökertomus 2014 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän 17. henkilöstökertomus henkilöstökertomuksen

Lisätiedot

Henkilöstösäästöt Raportti 10/2016 ja hankintojen seuranta 7/ 2016

Henkilöstösäästöt Raportti 10/2016 ja hankintojen seuranta 7/ 2016 Kaupunginhallitus 3.10.2016 Liite 2 363 Henkilöstösäästöt Raportti 10/2016 ja hankintojen seuranta 7/ 2016 Kh 3.10.2016 Raportti lokakuussa 2016 Eläkkeelle jää vuonna 2016 (tammi-joulukuu) 81 työntekijää

Lisätiedot

Kaikki hyvin työssä ja riskipyramidissa?

Kaikki hyvin työssä ja riskipyramidissa? Kaikki hyvin työssä ja riskipyramidissa? Valtio-Expo 7.5.29 Irma Väänänen-Tomppo Henkilöstöriskien johtamisen mittaristo, Valtio (Budjettitalouden virastot ja laitokset) Työkyvyttömyyseläkealkavuus,77

Lisätiedot

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA Työyhteisöjen aikaansaavuus mistä se syntyy ja miten sitä voi tukea? Irma Väänänen-Tomppo, erikoistutkija Valtiokonttori, Talous ja henkilöstö

Lisätiedot

Tasa-arvosuunnitelma

Tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvosuunnitelma 2017-2019 1. JOHDANTO 3 2. TASA-ARVOSELVITYS 4 Tasa-arvoisuuden kokeminen 7 Koulutus 7 3. PERIAATTEET JA TOIMENPITEET TASA-ARVON EDISTÄMISEKSI 7 Henkilöstön rekrytointi 7 Tasa-arvoisen

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2015

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2015 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2015 1 2 Sisältö 1. Johdanto 4 2. Henkilöstön määrä ja rakenne 31.12. 5 3. Johtaminen 6 4. Henkilöstön osaaminen ja ammattitaito 7 5. Työhyvinvoinnin edistäminen 7 6. Henkilöstökustannukset

Lisätiedot

JOUTSASOPIMUS JA LOMAUTUKSET

JOUTSASOPIMUS JA LOMAUTUKSET JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2015 SISÄLLYSLUETTELO JOUTSASOPIMUS JA LOMAUTUKSET 1 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA JAKAUMA SEKTOREITTAIN. 2 2. IKÄ-JA SUKUPUOLIJAKAUMA.. 3 3. IKÄRAKENNE 4 4. PALVELUSSUHTEEN

Lisätiedot

SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016. 1. Tausta

SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016. 1. Tausta SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016 1. Tausta SASKin historian ensimmäinen henkilöstöstrategia oli laadittu vuosiksi 2009 2011. Henkilöstöön liittyviä asioita oli linjattu aikaisemminkin erilaisissa dokumenteissa

Lisätiedot

1 Henkilöstön määrä ja rakenne

1 Henkilöstön määrä ja rakenne HENKILÖSTÖKERTOMUS 2015 SISÄLTÖ 1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 2 1.1 Henkilöstön määrä... 2 1.2 Henkilöstön palvelussuhdejakauma... 5 1.3 Henkilöstön sukupuolijakauma... 5 1.4 Henkilöstön ikä... 7 1.5

Lisätiedot

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA TS-paneeli I TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA Minna Toivanen & Minna Janhonen 24.1.2013 24.1.2013 Työsuojelupaneeli I, Toivanen & Janhonen 1 TS-paneeli I TS-paneeli on työsuojeluhenkilöstölle

Lisätiedot

VALTION ASUNTORAHASTON HENKILÖSTÖKERTOMUS 2005

VALTION ASUNTORAHASTON HENKILÖSTÖKERTOMUS 2005 VALTION ASUNTORAHASTON HENKILÖSTÖKERTOMUS 2005 VALTION ASUNTORAHASTO 2 VALTION ASUNTORAHASTON HENKILÖSTÖKERTOMUS 2005 SISÄLTÖ 1. Tiivistelmä 2. Henkilöstön määrä ja rakenne 3. Työajan käyttö ja työvoimakustannukset

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2014

Koulutukseen hakeutuminen 2014 Koulutus 2016 Koulutukseen hakeutuminen 2014 Uusien ylioppilaiden välitön pääsy jatko-opintoihin yhä vaikeaa Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan uusia ylioppilaita oli vuonna 2014 noin 32 100. Heistä

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Valtion henkilöstötilinpäätös 2011

Valtion henkilöstötilinpäätös 2011 Valtion henkilöstötilinpäätös 2011 Toukokuu 2012 VALTIOVARAINMINISTERIÖ PL 28 (Snellmaninkatu 1 A) 00023 VALTIONEUVOSTO Puhelin 0295 16001 (vaihde) Internet: www.vm.fi Taitto: Pirkko Ala-Marttila /VM-julkaisutiimi

Lisätiedot

Maakuntahallitus , Erillisliite 3. Henkilöstöraportti 2015 Kainuun liitto

Maakuntahallitus , Erillisliite 3. Henkilöstöraportti 2015 Kainuun liitto Maakuntahallitus 21.3.2016, Erillisliite 3 Henkilöstöraportti 2015 Kainuun liitto 1 TIIVISTELMÄ 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE...3 1.1 Palvelussuhteen luonne...3 1.2 Henkilöstön palvelussuhteet vastuualueittain...4

Lisätiedot

Röntgenliikelaitoksen henkilöstöraportti 2012

Röntgenliikelaitoksen henkilöstöraportti 2012 Röntgenliikelaitoksen henkilöstöraportti 212 Johtokunta 12.3.213 1 Yleistä Tämä henkilöstöraportti on kahdeksas röntgenliikelaitoksen henkilöstöraportti. Raporttiin on kerätty tietoa henkilöstön määrästä,

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2015

Yliopistokoulutus 2015 Koulutus 26 Yliopistokoulutus 25 Yliopistotutkintojen määrät kasvoivat edellisvuodesta Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan yliopistojen tutkintojen määrät kasvoivat vuonna 25 edellisestä vuodesta

Lisätiedot

MIKSI KUOPIO HALUSI MUKAAN HAKU HANKKEESEEN

MIKSI KUOPIO HALUSI MUKAAN HAKU HANKKEESEEN HAKU hankkeen satoa Kuopion kaupungin käytäntöjä ja kokemuksia henkilöstötunnuslukujen laskennassa HAKU hankkeen tuloksia henkilöstötunnuslukujen laskennassa Hannu Issakainen 14.2.2011 MIKSI KUOPIO HALUSI

Lisätiedot

Henkilöstöön liittyviä tunnuslukuja 2015

Henkilöstöön liittyviä tunnuslukuja 2015 Henkilöstöön liittyviä tunnuslukuja 2015 Konserniesikunta, Henkilöstöyksikkö Yhteenveto Kaupungin henkilöstömäärän kehitys on ollut hyvin hallinnassa. Henkilöstömäärä 31.12.2015 oli 14 101, kun se vuoden

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Henkilöstöraportti. Tilastotiedot

Helsingin kaupunki Henkilöstöraportti. Tilastotiedot 06.06.2016 Henkilöstöraportti Tilastotiedot 2015 www.hel.fi 2 / 35 Sisällys 3 Lukijalle 4 Henkilöstötilastot 4 Henkilöstö yhteensä 2015 5 Kuukausipalkkainen henkilöstö 6 Tuntipalkkainen henkilöstö 7 Koko-

Lisätiedot

Henkilöstötilinpäätös

Henkilöstötilinpäätös Henkilöstötilinpäätös x Finanssivalvonnan henkilöstötilinpäätös 2015 Sisällys Johdanto 3 Organisaatio 4 Henkilöstömäärä ja -rakenne 4 Ikärakenne 5 Sukupuolijakauma 5 Rekrytoinnit ja henkilöstön vaihtuvuus

Lisätiedot

Kunnalliset palkat ja henkilöstö

Kunnalliset palkat ja henkilöstö Kunnalliset palkat ja henkilöstö Tilastoesite syyskuu 2016 KT Kuntatyönantajat 8000 7000 6000 Keskiansiot sopimusaloittain Kokoaikaiset kuukausipalkkaiset vuonna 2015 7 380 5000 4000 3000 2000 2 743 3

Lisätiedot

JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA

JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Hyväksytty hallituksessa 30.05.2013 43 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 2 TASA-ARVOSUUNNITELMAN TARKOITUS JA TAVOITE... 3 3 TASA-ARVOKYSELYN

Lisätiedot

Keväällä 2010 valmistuneista kyselyyn vastanneista opiskelijoista oli työllistynyt 59,6 % ja syksyllä 2010 valmistuneista 54,2 %.

Keväällä 2010 valmistuneista kyselyyn vastanneista opiskelijoista oli työllistynyt 59,6 % ja syksyllä 2010 valmistuneista 54,2 %. Ammattikorkeakoulujen valtakunnallinen Päättökysely Kysely toteutetaan opintojen loppuvaiheessa ja se kuvaa opiskelijoiden käsityksiä koulutuksesta sekä heidän työtilanteestaan valmistumisvaiheessa. Kysely

Lisätiedot

Henkilöstöraportti Henkilöstöraportti 2015

Henkilöstöraportti Henkilöstöraportti 2015 Henkilöstöraportti 2015 Henkilöstöraportti 2015 1 2 Henkilöstöraportti 2015 Kainuun liitto 2016 3 Kainuun liitto Kauppakatu 1 87100 Kajaani Puh. 08 615 541 Faksi 08 6155 4260 kainuunliitto@kainuu.fi Kuva

Lisätiedot

SYSMÄN KUNTA Kvalt. 6.6.2011 Liite nro 1. Hallintopalvelukeskus

SYSMÄN KUNTA Kvalt. 6.6.2011 Liite nro 1. Hallintopalvelukeskus SYSMÄN KUNTA Kvalt. 6.6.2011 Liite nro 1 Hallintopalvelukeskus HENKILÖSTÖRAPORTTI 2010 1. JOHDANTO 3 2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE 3 2.1. Henkilöstön määrä 2.2. Henkilötyövuosi 4 2.3. Henkilöstön määrä

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS Osaamisen ja sivistyksen asialla

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS Osaamisen ja sivistyksen asialla HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010 Osaamisen ja sivistyksen asialla SISÄLTÖ Sivu JOHDANTO TIIVISTELMÄ.. 1 1 HENKILÖSTÖPANOKSET 1.1 Henkilöstömäärä.. 2 1.2 Henkilöstörakenne 1.2.1 Henkilöstöryhmät.. 3 1.2.2 Sukupuolijakauma..

Lisätiedot

Miesten työttömyysaste marraskuussa Etelä-Savossa lähes 5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin naisten

Miesten työttömyysaste marraskuussa Etelä-Savossa lähes 5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin naisten NÄKYMIÄ JOULUKUU 2013 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Miesten työttömyysaste marraskuussa Etelä-Savossa lähes 5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin naisten Työllisyyskatsaus, marraskuu 2013 20.12.2013 klo 9:00 Työttömät

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunginhallitus 21.03.2016 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunginhallitus 21.03.2016 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 21.03.2016 Sivu 1 / 1 1116/2016 01.00.02 101 Henkilöstökertomus vuodelta 2015 Valmistelijat / lisätiedot: Jere Kunnas, puh. 046 877 3285 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja

Lisätiedot

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015 Tampereen yliopistosta vuonna 29 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 21 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 214 uraseurantakysely toteutettiin vuonna 29

Lisätiedot

Hausjärven kunta. HENKILÖSTÖKERTOMUS vuodelta 2012

Hausjärven kunta. HENKILÖSTÖKERTOMUS vuodelta 2012 Hausjärven kunta HENKILÖSTÖKERTOMUS vuodelta 2012 11.4.2013 SISÄLTÖ 2 1 JOHDANTO 3 2 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ 4 2.1 Vakinainen ja määräaikainen henkilöstö 4 2.2 Henkilöstön kokonaismäärä toimialoittain 4 2.3

Lisätiedot

TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2007

TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2007 TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2007 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto...4 2. Tehokas TUKES...4 Henkilöstömäärä... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika... 6 3. Osaava ja oppiva TUKES...7 Osaaminen

Lisätiedot

Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta

Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta Liite 1. Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta Kouvolan kaupunki Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta 1 1. Miehet ja naiset Kouvolan kaupungin henkilöstöstä naisia on 83,9 % ja

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Dnro 57/8.4.2/

Dnro 57/8.4.2/ Henkilöstötilinpäätös 2008 1 1. KATSAUS VUOTEEN 2008...2 2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA HENKILÖTYÖVUODET...3 3. VAKITUINEN JA MÄÄRÄAIKAINEN HENKILÖSTÖ...6 4. HENKILÖSTÖN IKÄRAKENNE...8 5. HENKILÖSTÖN KOULUTUSRAKENNE...10

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Henkilöstökertomus 2006

Henkilöstökertomus 2006 Konsernipalvelut Sisällysluettelo ALUKSI 3 1 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE 4 1.1 Henkilötyövuodet 4 1.2 Vakinainen ja määräaikainen henkilöstö 6 1.3 Virka- ja työsuhteinen henkilöstö 7 1.4 Ikärakenne 8

Lisätiedot

Väestön koulutusrakenne 2011

Väestön koulutusrakenne 2011 Koulutus 2012 Väestön koulutusrakenne 2011 35 44-vuotiaat olivat parhaiten koulutettuja vuonna 2011 Vuoden 2011 loppuun mennessä 3 056 000 henkeä oli perusasteen jälkeen suorittanut tutkinnon lukiokoulutuksessa,

Lisätiedot

Sisällys 1 JOHDANTO...1 2 HENKILÖSTÖVAHVUUS JA RAKENNE...1 Vakinainen henkilöstö 31.12.2014...1 Vakinainen henkilöstö hallinnonaloittain 2014...

Sisällys 1 JOHDANTO...1 2 HENKILÖSTÖVAHVUUS JA RAKENNE...1 Vakinainen henkilöstö 31.12.2014...1 Vakinainen henkilöstö hallinnonaloittain 2014... HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 Sisällys 1 JOHDANTO...1 2 HENKILÖSTÖVAHVUUS JA RAKENNE...1 Vakinainen henkilöstö 31.12.2014...1 Vakinainen henkilöstö hallinnonaloittain 2014...1 Kunnan määräaikaiset työsuhteet

Lisätiedot

Palvelussuhde 31.12. Miehet Naiset Yhteensä Muutos-% ed. vuodesta

Palvelussuhde 31.12. Miehet Naiset Yhteensä Muutos-% ed. vuodesta 1 2 Johdanto Kaupunginhallitus hyväksyi Alavuden kaupungin henkilöstöohjelman 2015 2020 kokouksessaan 18.5.2015. Henkilöstötyön tavoitteena on, että Alavuden kaupunki on houkutteleva ja vastuullinen työnantaja,

Lisätiedot

Henkilöstötilinpäätös 2012

Henkilöstötilinpäätös 2012 Henkilöstötilinpäätös 2012 Dnro 415/01 00 02/13 2 (11) Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Henkilöstörakenne... 3 2.1 Henkilöstön määrä ja henkilötyövuodet... 3 2.2 Osa-aikaiset ja määräaikaiset palvelussuhteet...

Lisätiedot