Tilastokeskuksen Käsitelty Tilastokeskuksen johtoryhmän kokouksessa sekä yhteistyötoimikunnassa

Transkriptio

1 Tilastokeskuksen Henkilöstötilinpäätös Käsitelty Tilastokeskuksen johtoryhmän kokouksessa sekä yhteistyötoimikunnassa

2 Sisällysluettelo I HENKILÖSTÖKERTOMUS... 2 HENKILÖSTÖ VUONNA Määrä ja rakenne... 2 Osaaminen... 3 Kehittyminen oppivana organisaationa...3 Rekrytointi ja vaihtuvuus...3 Hyvinvointi... 4 Henkilöstökysely...4 Työkyky...5 Työsuojelu...5 Palkitseminen... 5 Palkkausjärjestelmä...5 Sisäinen laatupalkinto...5 Muu palkitseminen...6 Johtaminen... 6 Johtamisen kehittäminen...6 II HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS... 8 A. NYKYISET HENKILÖSTÖPANOKSET Henkilöstömäärä a. Henkilöstön lukumäärä...8 1b. Henkilötyövuodet Henkilöstörakenne a. Henkilöstön sukupuolijakauma b. Palvelussuhteen laatu c. Henkilöstön ikärakenne d. Henkilöstön koulutusrakenne Työajan käyttö a. Työajankäyttö päivinä b. Pitkät virkavapaudet Työvoimakustannukset a. Henkilöstökulut rahoituslähteittäin b. Palkkauskustannukset poissaoloittain c. Matkustusmenot ja ulkomaan virkamatkat...18 B. HENKILÖSTÖN MOTIVAATIO, OSAAMINEN JA TYÖKUNTO Työtyytyväisyys Sairastavuus ja työtapaturmat Vaihtuvuus a. Henkilöstöpoistuma b. Rekrytointi c. Sisäinen liikkuvuus d. Palveluksessaoloaika Tilastokeskuksessa ("TK-ikä") Pätevyys a. Henkilöstökoulutuksen koulutettavapäivät ja palkalliset opintovapaat...24 C. HENKILÖSTÖINVESTOINNIT Koulutus- ja kehittämismenot Työpaikkaliikunta Kuntoutus Työterveyshuolto D. KANNUSTAVA PALKINTA Palkkaus ja palkitseminen E. TULOKSET Asiakastyytyväisyys... 27

3 2 I HENKILÖSTÖKERTOMUS Henkilöstö vuonna 2008 Henkilöstö 2010-ohjelma muodostaa Tilastokeskuksen henkilöstötyön ja henkilöstöjohtamisen perustan. Henkilöstön määrän ja rakenteen pitkäjänteistä kehittämistä linjaavat Tilastokeskuksen henkilöstösuunnitelma ja henkilötyövuosia ohjaavat kehyspäätökset. Ohjelmaa seurataan viraston ja tulosyksiköiden ohjauskorteissa olevilla strategisilla mittareilla. Tilastokeskuksen henkilöstövoimavarojen johtamiseen vaikuttavat julkisen hallinnon kilpailutilanne työmarkkinoilla, henkilöstön eläköityminen ja henkilöstösuunnittelun tehostamispaineet valtionhallinnossa sekä valtionhallinnon tuottavuushanke. Henkilöstön työhyvinvointiin vaikuttivat myös prosessien ja tietojärjestelmien uudistaminen sekä keväällä alkanut tilastotoimen selvityshanke, joka työllisti henkilöstöä runsaasti ja aloitti muutoskeskustelun. Vuoden 2008 alkupuolella ennakoivasta henkilöstösuunnittelusta järjestettiin pilottikierros. Marras-joulukuussa tehtiin uusi suunnittelukierros TTS-prosessiin kytkeytyen. Henkilöstösuunnittelua ohjasi myös keväällä 2008 valmistunut osaamisstrategia. Joulukuussa aloitettiin henkilöstöstrategian valmistelu osallistumalla Valtiovarainministeriön koulutusohjelmaan. Tilastokeskuksen ohjauskortissa olevat henkilöstöä kuvaavat strategiset mittarit ovat tuottavuusmittari ja työtyytyväisyysindeksi ( C. Enemmän vähemmällä ja E. Ammattitaidolla ). Niitä tarkentavia mittareita ovat sisäinen liikkuvuus, jonka vuosittainen tavoite on viiden vuoden aikana noussut 37:sta henkilöstä 67:ään ja tavoite on kertomusvuotta lukuun ottamatta saavutettu hakemukset avointa työpaikkaa kohden, joka on viiden vuoden aikana ollut keskimäärin 21 (tavoite 20) opiskeluun käytetty työmäärä, jonka osuus kokonaistyöajasta on viiden vuoden aikana vaihdellut 2,8 % ja 3,3 %:n välillä (keskimäärin 3 %, tavoite 3 %) opettamiseen käytetty työaika, jonka osuus kokonaistyöajasta on viiden vuoden aikana noussut 0,9 %:sta 1,2 %:iin (keskimäärin 1,0). tyytyväisyys johtamiseen -indeksi, joka on viiden vuoden aikana noussut 3,23:sta 3,39:een (keskimäärin 3,35, tavoite 3,5) Näiden mittareiden pohjalta Henkilöstö ohjelman vaikuttavuudesta voidaan todeta, että ohjelmaan sisältyneillä ja toteutetuilla toimenpiteillä on ollut myönteinen vaikutus Tilastokeskuksen henkilöstön hyvinvointiin ja henkilöstöjohtamiseen. Määrä ja rakenne Vuoden 2008 lopussa Tilastokeskuksen palveluksessa työskenteli yhteensä 1059 henkilöä (2007: 1087). Henkilötyövuosien määrä oli 926 (2007: 913). Vuoden lopun henkilöstömäärä edellisvuoteen verrattuna oli laskenut, mutta henkilötyövuosien määrä noussut. Vakituisen kuukausipalkkaisen henkilöstön osuus oli 94 prosenttia (2007: 93 %). Määräaikaisen kuukausipalkkaisen henkilöstön määrä oli vuoden lopussa 44 henkilöä (pl. työllisyysvaroin palkatut, harjoittelijat ja tuntipalkkaiset) (2007: 55). Kuukausipalkkaisten lukumäärä vuoden lopussa oli pienempi kuin edellisvuonna

4 3 (2008: 839; 2007: 849) ja henkilötyövuosien määrä oli vähentynyt 793:sta 788:aan. Haastattelijoita oli vuoden lopussa 213 henkilöä eli vähemmän kuin vuotta aikaisemmin (2007: 230), mutta haastattelijoiden henkilötyövuosien määrä oli noussut 138:een (2007: 120). Henkilöstön keski-ikä nousi 47:stä 48 vuoteen. Koulutusrakenne pysyi samanlaisena kuin edellisenä vuonna. 71 prosenttia (2007: 72 %) suoritetuista tutkinnoista oli kaupallisen ja yhteiskuntatieteellisen koulutusalan ja 15 prosenttia (2007: 15 %) luonnontieteellisen alan tutkintoja. Koulutustasoindeksi oli noussut 5,4:stä 5,6:een. Osaaminen Kehittyminen oppivana organisaationa Rekrytointi ja vaihtuvuus Tilastokeskuksen uusi osaamisstrategia valmistui. Siinä määritellään Tilastokeskuksen ydinosaaminen sekä lähivuosien keskeiset osaamishaasteet sekä keinoja uudistumisen ja osaamisen turvaamiseksi. Tilastokeskuksen ydinosaamiseen kuuluvat tilastoalan ja tilastojen tuntemus, ilmiöaluetuntemus, tilastotiedon tarpeiden tuntemus sekä tilastojen esitysmuotojen tuntemus. Tilastokeskuksen eri tehtävissä tarvittavaa osaamista kuvataan osaamismalleilla. JEK-projektin yhteydessä edellisenä vuonna kuvatun esimiestyön osaamismallin lisäksi laadittiin osaamismallit tilasto-, tietopalvelu-, tietotekniikka- ja hallintotyölle. Ne otettiin käyttöön tulosyksiköiden henkilöstösuunnittelun ja kehityskeskusteluiden tueksi. Asiantuntijauria koskeva Urapolkujen kehittäminen -projekti valmistui. Sen tuloksena käynnistyi Vauhtia asiantuntijan uralle -hanke (VAU-hanke) yhdessä Jyväskylän yliopiston kanssa. Lisäksi projektissa valmisteltiin sisäisiä työmarkkinoita ja henkilökiertoa käsittelevät ohjeet ja laadittiin osaamisen jakamisen toimintamalli. Tilasto-osaamisen koulutusohjelman perusosa toteutettiin kaksi kertaa. Syventävän osan suunnittelu jatkui Tilastoprosessit-opintojakson pilotoinnilla. Kursseilla käsiteltiin toimintaympäristöä, tilaston suunnittelua, tiedonhankintaa, tilastotuotantoa sekä tuloksia, tilastojen tulkintaa ja esittämistä. TIKO-koulutuksiin osallistui yhteensä 49 henkilöä. Vuonna 2008 henkilöstökoulutuksella kehitettiin lisäksi mm. kouluttaja- ja esiintymisvalmiuksia, kielitaitoa ja atk-taitoja. Lisäksi jatkettiin mentorointivalmennusta. Projektikulttuuria edistettiin järjestämällä valmennuksia projektipäälliköille, projektiryhmien sekä ohjausryhmien jäsenille. Projektitoimisto aloitti toimintansa projektityön tukemiseksi. Johtamista tuettiin järjestämällä puheeksiottokoulutuksia sekä keskustelutilaisuuksia esimiesten aamukahveilla ja johdon ja esimiesten yhteistapaamisissa. Esimiehille ja johtajille tarjottiin mahdollisuutta osallistua työnohjauksiin ja JET-/JOKOkoulutukseen. Vuonna 2008 rekrytoinnin kokonaismäärä laski edellisvuoteen verrattuna. Sen sijaan hakijoiden kokonaismäärä nousi. Yhtä tehtävää kohti saatiin keskimäärin 24 hakemusta (2007: 20).

5 4 Panostamista Tilastokeskuksen hyvän työnantajakuvan kehittämiseen jatkettiin osallistumalla erilaisiin rekrytointimessutapahtumiin yhdessä Valtion tiimin kanssa, mm. Areena-messut syksyllä 2008 esittelemällä Tilastokeskusta korkeakoulujen työnantajaesittelyissä ja infotilaisuuksissa sekä Tilastokeskuksessa että viraston ulkopuolella. Tilastokeskus järjesti korkeakouluopiskelijoille ainejärjestövierailuja, jotka sisälsivät työnantajaosion. Myös harjoittelusta kiinnostuneille järjestettiin oma tilaisuus, Korkkariglögi, joulukuussa. kehittämällä aktiivisesti oppilaitosyhteistyötä yhdessä oppilaitossegmentin kanssa. Lisäksi Tilastokeskuksesta osallistuttiin Valtion työnantajamielikuvan tavoitetila ja toimenpiteet -seminaariin. yhteistyöllä yliopisto- ja ammattikorkeakoulusektorin kanssa tarjoamalla harjoittelupaikkoja 40 harjoittelijalle. Lisäksi erityisesti sopimusyliopistojen kanssa toteutettiin pro gradu -harjoitteluja ja jatko-opiskelua. Valtion sähköinen rekrytointijärjestelmä HELI, jolla tuetaan rekrytointiprosessin sujuvuutta sekä Tilastokeskuksen työnantajakuvaa, otettiin käyttöön keväällä 2008 pilotoinnin jälkeen. Tilastokeskuksessa järjestettiin HELI-koulutusta kaksi kertaa syksyn aikana. Osallistujat koostuivat sihteereistä, esimiehistä ja johtajista. Henkilöstön lähtövaihtuvuus oli 1,4 % (2007: 2,3 %; 2006: 1,9 %) ja poistuma 3,8 % (2007: 3,8 %; 2006: 2,8 %). Vaihtuvuus laski edellisvuoteen nähden. Hyvinvointi Tilastokeskuksessa hyvinvoinnin kehittämisen tavoitteina ovat hyvä työkyky ja toimivat työyhteisöt. Hyvinvointi lisääntyy, kun työnteon edellytykset arjen työssä ovat kunnossa. Vuoden aikana toteutettavat virastotason hyvinvointitehtävät kirjataan työsuojelun ja työterveyshuollon toimintasuunnitelmiin. Kertomusvuoden aikana valmisteltiin viraston työhyvinvointimallia, jossa hahmottuu työhyvinvoinnin kokonaisuus fyysisen, henkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin kautta Terveystori-tapahtuma järjestettiin marraskuussa. Päivän teemaluennon aihe oli Mitä työhyvinvoinnille tapahtuu muutoksessa. Johtajien paneelikeskustelussa käsiteltiin työhyvinvointia edistävää johtamista muutostilanteessa. Lisäksi tarjolla oli tuote-esittelyjä, terveysmittauksia ja -testejä. Myös Henkilöstölehti Statistissa käsiteltiin henkilöstön kannalta olennaisia asioita tuoden esiin henkilöstön näkemyksiä ja kokemuksia. Lehti ilmestyi kertomusvuonna kuusi kertaa. Kolmessa numerossa oli erityinen teema (nro 1 strategiat, nro 3 työn ja muun elämän yhteensovittaminen ja nro 5 urapolut). Henkilöstökysely Henkilöstökysely uudistettiin siten, että se paremmin kuvastaisi toimintastrategian toteutumista. Kysymyssarja oli koettu liian raskaaksi ja osa kysymyksistä koettiin päällekkäisiksi. Tilastokeskuksen ns. omia kysymyksiä muokattiin ja vähennettiin ja vertailu muuhun valtiosektoriin säilytettiin VMBaro-kysymysten kautta. Tilastokeskuksen työtyytyväisyysindeksi vuoden 2009 tammikuussa oli 3,41 (2008: 3,48).

6 Työkyky 5 Vuonna 2008 edistettiin puheeksiottamisen käyttöönottamista vuoden alussa voimaan tulleen ohjeen pohjalta. Yhteistyötä on tiivistetty koordinoidummin yksiköiden työhyvinvointiryhmien suuntaan. Tilastotalon ulkopuolella työskentelevillä haastattelijoilla ja aluetoimistoissa työskentelevillä käytössä ollut määräaikainen liikuntaseteli-kokeilu vakinaistettiin. Tilastokeskuksen omalla rahoituksella toteutettiin kaksi työkykyä ylläpitävää tyky-ryhmää (55+ -ohjelma sekä Haastattelijat koulutusohjelma). Työsuojelu Työsuojelutoimikunta kokoontui yhdeksän kertaa. Toimintasuunnitelman mukaisesti käsiteltiin asioita koskien viraston työhyvinvointimallia, jaksamista, erilaisuuden johtamista, puheeksiottamista, tasa-arvoa, intranetin työhyvinvointisivuston kehittämistä, henkilöstökyselyä, työhyvinvointitoiminnan luottamus-teemaa, työyhteisön toimivuutta, kuntoutusta, työpaikkaliikuntaa, työterveysasioita, kiinteistön sisäilma- ja muita korjausasioita, liikenneturvallisuutta ja muita tapaturmaasioita, palo- ja pelastustoimea, päihdeasioita, ergonomiaa sekä työsuojelun koulutus- ja tiedotusasioita. Tilastokeskuksen ruokalatoimikunta, johon kuuluu viraston edustajien lisäksi henkilöstöruokailun palveluntuottaja, käsitteli vuoden aikana henkilöstöravintola Staterian kilpailuttamiseen sekä lounastarjontaan ja kokoustarjoiluihin kuuluvia asioita. Tilastokeskuksen tasa-arvosuunnitelma 2009 valmistui. Suunnitelman tavoitteet on asetettu vuosille Toimenpiteet koskevat urakehitystä ja palkkausta, segregaatiota, työn ja yksityiselämän yhteensovittamista sekä työyhteisön toimivuutta. Henkilöstökyselyn mukaan tasa-arvoa koskeva indeksiluku (Sukupuolten tasa-arvon toteutuminen työyhteisössä) oli 3,73 (2008: 3,75). Palkitseminen Palkitsemisen kehittämisessä Tilastokeskuksen tavoitteena on kannustavuus ja oikeudenmukaisuus. Henkilöstökysely osoittaa, että tyytyväisyys palkkaukseen on lisääntynyt. Indeksi on noussut 2,74:stä 2,92:een vuosina Palkkausjärjestelmä Vuoden 2008 aikana uudistettiin palkkausjärjestelmää siten, että henkilökohtaisen työsuorituksen arvio sidottiin henkilökohtaiseen palkanosaan kiinteästi. Keskustason tes/ves-sopimuksen mukainen lukien käytettävissä ollut paikallis- ja kehittämiserä (yhteensä 1,6 %) käytettiin mallin toteuttamiseen. Neuvottelutuloksen viivästyminen maaliskuusta marraskuuhun asti korvattiin takautuvasti lasketuilla kertaerillä. Marraskuussa aloitettiin neuvottelut lukien käytettävissä olevien paikallisesti sovittavien erien käytöstä. Tulospalkkiomallia ei valmisteltu. Sisäinen laatupalkinto Tilastokeskus järjestää vuosittain sisäisen laatupalkintokilpailun. Kilpailussa palkitaan sekä viraston yhtenäisyyttä ja strategian toteutumista tukevia innovaatioita ja hankkeita että hyviä arjen käytäntöjä ja toimintatapoja. Palkinto myönnetään jo toteutetuille uudistuksille ja käyttöön otetuille toimintatavoille, kuten esimerkiksi

7 6 prosessien parantaminen, tuotekehitysideat, tietojärjestelmien laadun kehittäminen, palvelun parantaminen tai työyhteisön toiminnan sujuvoittaminen. Vuoden 2007 sisäiseen laatupalkintokilpailuun jätettiin mennessä 21 hakemusta. Palkinnot jaettiin maaliskuussa Laatupalkinnolla palkittiin 4 hanketta tai toimintatapaa. Sarjassa A (innovaatiot ja hankkeet) palkittiin Herttuatietovaraston suunnittelu ja toteutus sekä Tuotteiden ja palvelujen tuotantoprosessi -projektipäällikkyys. Sarjassa B (käytännöt ja toimintatavat) palkittiin Tilastoalan koulutusohjelman perusosa sekä Henkilötilastot-yksikön laatutyöryhmän toiminta. Vuoden 2008 kilpailuun tuli määräaikaan ( ) mennessä 26 ehdotusta palkinnon saajiksi. Maaliskuussa 2009 palkitut voittajat olivat Teollisuuden energiankäytön tilastoinnin uudistamisprojekti, Työvoimatutkimuksen tieto- ja jakelujärjestelmien uudistus sekä niiden juurruttaminen tuotantoon, Hinta- ja kustannusindeksien yhteisen tuotantojärjestelmän määrittely- ja suunnittelu, Tilastojen läpivalaisutoiminnan käyttöönotto ja toteutus sekä Tilastokeskuksen liikunnanohjaustyö. Muu palkitseminen Tasavallan presidentti myönsi kunnia- ja virka-ansiomerkkejä 19 tilastokeskuksen työntekijälle vuonna Lisäksi eläkkeelle siirtyviä tilastokeskuslaisia kutsuttiin pääjohtajan kahvitilaisuuksiin. Johtaminen Tilastokeskuksen johtoryhmä käsitteli vuoden 2008 aikana strategisiin ja toiminnallisiin linjauksiin, talouteen, tavoitteiden saavuttamiseen sekä toiminnan tuloksellisuuteen vaikuttavia asioita. Viraston yhteistyötoimikunta kokoontui vuoden 2008 aikana 12 kertaa. Kokouksissa käsiteltiin henkilöstö - ja talousasioiden lisäksi muun muassa seuraavia asioita: tilastotoimen tehostamis- ja alueellistamisselvitys, valtiokonttorin palvelukeskuksen asiakkuushanke, osaamisstrategia, TIKO, urapolkuhanke, tasaarvosuunnitelma, henkilöstökysely, ICT-strategia sekä lainsäädäntöön ja viraston ohjeisiin, palvelussuhteisiin, toiminnan, talouden ja henkilöstövoimavarojen suunnitteluun ja seurantaan liittyviä asioita. Johtamisen kehittäminen Johtamisen kehittämisessä tavoitteena on yhteistoiminnallisuus ja ammattitaitoisuus. Tilastokeskuksen johtamista ja esimiestyötä linjaa johtamispolitiikka, jonka perustana ovat yhtenäiset toimintatavat, yhteinen arvopohja ja vuorovaikutteisuus. Johtamispolitiikan toteutumista tuetaan johtamis- ja esimiesvalmennuksella. Vuonna 2008 esimiesvalmennusta jatkettiin suunnitellusti toteuttamalla esimiesten aamukahvitilaisuuksia, johdon ja esimiesten yhteistapaamisia, vaikeiden tilanteiden puheeksiottokoulutuksia ja työnohjausta. JET-koulutus jatkui edelleen. Projektipäälliköille ja projektien ohjausryhmien jäsenille järjestettiin valmennusta. Sähköinen esimiespalautekysely otettiin käyttöön syksyn kehityskeskustelukierroksen yhteydessä. Johtamisen ja esimiestyön kehittämisprojektin eli JEKin toimenpiteiden vaikuttavuudesta tehtiin arvio. Sen mukaan JEK-projektin ehdottamat toimenpiteet ovat osana toimintaa henkilöstötutkimusten ( ) tulosten mukaan arviot johtamisesta ovat kehittyneet myönteiseen suuntaan

8 7 360-palautemenettelyn ja sparrauskeskustelujen mukaan vuonna 2005 osaamisen kehittymisen tarpeet painottuivat henkilöstöjohtamisen, muutosprosessin ymmärtämisen sekä strategisen johtamisen ja toiminnan ohjauksen alueille sekä tiimitoiminnan kehittämiseen ja esimiesten roolien selkiyttämiseen vuonna palautemenettelyn yleiskuva on varsin myönteinen - kehittämisalueina vision ja strategian käytäntöön vieminen, muutosjohtaminen, me-hengen luominen, fokusoituminen tulevaisuuteen, valmentava sekä strateginen johtamisote toukokuussa 2008 johtajille ja esimiehille tehdyssä kyselyssä nousivat esille liiallinen kiire, työn painopiste (substanssi/johtaminen), henkilöstöristiriidat ja pienet vaikuttamismahdollisuudet alentamassa tyytyväisyyttä tehdä esimies-/johtamistyötä roolien ja vastuiden selkeyteen oltiin jokseenkin tyytyväisiä; epäselvyyttä on tiimi- ja vastuualueen esimiesten rooleissa johtamisen suunnitelmallisuus ja ennakoitavuus saivat hieman muita alemman arvion arvioitaessa tyytyväisyyttä johtamispolitiikan hyvän johtamisen lähtökohtien toteutumiseen panostuksia on tehty eniten henkilöstöjohtamisen osaamiseen, vähemmälle ovat jääneet operatiivinen ja strateginen osaaminen.

9 8 II HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS A. Nykyiset henkilöstöpanokset 1. Henkilöstömäärä 1a. Henkilöstön lukumäärä 1 Tilastokeskuksen henkilöstön kokonaismäärä vuoden 2008 lopussa oli 1059 (2007: 1087). Vakinaisen kuukausipalkkaisen henkilöstön määrä oli 795 henkilöä (2007: 794). Määräaikaisten, joilla ei ole Tilastokeskuksessa omaa taustavirkaa tai -tehtävää, määrä laski ja oli vuoden lopussa 44 henkilöä (2007: 55). Harjoittelijoita ja tuntipalkkaisia (pl. haastattelijat) oli 7 (2007: 8). Työllisyysvaroin palkattuja ei ollut lainkaan. Haastattelijoiden kokonaismäärä laski edellisvuoteen verrattuna selvästi (2008: 213, 2007: 230). Haastattelijat ovat pysyvässä palvelussuhteessa sijaisia lukuun ottamatta. Taulukko 1: Henkilöstön lukumäärä Vakinainen henkilöstö 756 (88,6 %) 788 (89,9 %) 786 (91,9 %) 794 (92,6 %) 795 (94,0 %) Määräaikainen henkilöstö 2 83 (9,7 %) 71 (8,1 %) 58 (6,8 %) 55 (6,4 %) 44 (5,2 %) (Valtio 3 ) (20,3 %) (20,0 %) (18,0 %) Yhteensä Työllisyysvaroin palkatut 3 (0,4 %) (Valtio) (1,5 %) Harjoittelijat ja 11 tuntipalkkaiset (1,3 %) Yhteensä (0 %) (1,1 %) 17 0 (0 %) 0 (0 %) (0,9 % 8 0 (0 %) (1,9 %) 11 (1,3 %) (0,9 %) 7 (0,8 %) Tilastohaastattelijat Rajahaastattelijat Puhelinhaastattelijat Koko henkilöstö yhteensä Luvut kuvaavat vuoden viimeisen päivän tilannetta. Tiedot ovat ehrminfo -järjestelmästä. Henkilöstön kokonaismäärässä ovat mukana myös EU:n palvelukseen siirtyneet ja kansallisina asiantuntijoina toimivat sekä vuorotteluvapaalla tai muilla pidemmillä virkavapailla olevat henkilöt, joista ainakin osalle on palkattu myös sijainen. 2 Määräaikaiseksi henkilöksi luetaan ilman omaa taustavirkaa tai -tointa oleva henkilö sekä myös virkaan määräajaksi nimitetty henkilö, jos tällä ei ole pysyvää virkaa Tilastokeskuksessa. 3 Valtion budjettitalouden henkilöstön vertailutiedot ovat Valtion henkilöstötilinpäätöksestä (Valtion työmarkkinalaitos, Valtiovarainministeriö). 4 Henkilöstötilinpäätöksen henkilöstön rakennetta ja määrä koskevat taulukot on tehty pääsääntöisesti tällä henkilöstön lukumäärällä. Taulukon yhteydessä on erikseen mainittu, jos joissain henkilöstön määrää ja rakennetta koskevissa taulukoissa on mukana muita henkilöstöryhmiä.

10 9 Kuva 1: Henkilöstön lukumäärä 1200 Lukumäärä Muut (haastattelijat, harjoittelijat, TVM) Määräaikainen henkilöstö Vakinainen henkilöstö b. Henkilötyövuodet Taulukko 2: Henkilötyövuodet Henkilötyövuosien (htv) kokonaismäärä oli 926 (2007: 913), josta kuukausipalkkaisten osuus oli 788 htv (2007: 793) ja haastattelijoiden osuus 138 htv (2007: 120). Henkilötyövuosien lisäys johtui pääosin maksullisen toiminnan haastattelijoiden henkilötyövuosien määrän kasvusta. Kuukausipalkkaisen henkilöstön henkilötyövuodet vähenivät 5:llä. Kuukausipalkkaiset Haastattelijat Yhteensä Toimintamenot Ulkopuolinen rahoitus Maksullinen toiminta Yhteensä Kuva 2: Henkilötyövuodet Henkilötyövuotta Ulkopuolinen rahoitus Maksullinen toiminta Toimintamenot

11 10 2. Henkilöstörakenne 2a. Henkilöstön sukupuolijakauma Vuonna 2008 naisten osuus Tilastokeskuksen henkilöstöstä (pl. haastattelijat) oli 60,0 prosenttia. Naisten osuus määräaikaisesta henkilöstöstä oli 52,3 prosenttia (2007: 50,9 %). Naisista määräaikaisia oli 4,6 prosenttia (2007: 5,5 %) ja miehistä 6,3 prosenttia (2007: 7,9 %). Taulukko 3: Henkilöstön sukupuolijakauma Naisia (vakinainen) Naisia (määräaikainen) Naisia yhteensä 499 (59,5 %) 511 (59,5 %) 503 (59,6 %) 510 (60,1 %) 503 (60,0 %) Miehiä (vakinainen) Miehiä (määräaikainen) Miehiä yhteensä (40,5 %) Henkilöstö yhteensä 839 (40,5 %) 859 (40,4 %) 844 (39,9) 849 (40,0 %) 839 Kuva 3: Sukupuolijakauma tulosyksiköittäin

12 11 Esimiesten sukupuolijakauma Vuoden 2008 lopussa Tilastokeskuksessa oli 11 tulosvastuullista johtajaa (pääjohtaja ja tulosyksiköiden johtajat), kuten edellisvuonna. Esimiesten (vastuualueiden esimiehet ja johtajien sijaiset) kokonaismäärä oli laskenut yhdellä (2008: 63; 2007: 64). Naisesimiehiä oli hieman enemmän kuin miesesimiehiä (33 naista ja 30 miestä). Johto- ja esimiesasemassa työskenteli kaikkiaan 74 henkilöä, joista naisia oli 52,7 prosenttia ja miehiä 47,3 prosenttia. Taulukko 4: Johtajat ja esimiehet sukupuolen mukaan (Esimieslistan mukaan) N M Yht. N M Yht. N M Yht. N M Yht. N M Yht. Johtajat (%) (36,4) (63,6) (45,5) (54,5) (45,5) (54,5) (54,5) (45,5) (54,5) (45,5) (Valtio; naisia (%) (35,7) (32,7) (29,9) johdosta 5 ) Muut esimiehet (%) (54,2) (45,8) (51,4) (48,6) (50,8) (49,2) (50) (50) (52,4) (47,6) (Valtio; naisia (%) (39,2) (38,3) (23,9) esimiehistä 6 ) Yhteensä (%) (51,8) (48,2) (50,6) (49,4) (50,0) (50,0) (50,7) (49,3) (52,7) (47,3) Johdon osuus koko henkilöstöstä, % (ml. haastattelijat) 1,0 1,1 1,0 1,0 1,0 (Valtio; johdon %-osuus (5,4) (5,1) (2,3) henkilöstöstä 6 ) 2b. Palvelussuhteen laatu Virkasuhteessa työskentelevien osuus oli noussut edellisvuodesta (2007: 70,2 %) 71,2 %:iin. Vakinaisten palvelussuhteiden osuus virka- ja työsopimussuhteista on 91,9 prosenttia. Vuoden lopulla osa-aikatyötä tekevien henkilöiden lukumäärä oli 44 (2007: 45). Osittaisella hoito- tai virkavapaalla oli 27 henkilöä (2007: 32). 5 Lähde: VM:n henkilöstötilinpäätöksen tunnuslukuanalyysi

13 12 Taulukko 5: Palvelussuhteen laatu Virkasuhteisia (67,1 %) (68,8 %) (68,6 %) (70,2 %) (71,2 %) joista vakinaisia Työsuhteisia (32,9 %) (31,2 %) (31,4 %) (29,8 %) (28,8 %) joista pysyvässä työsuhteessa Yhteensä Osittaisella hoito- ja virkavapaalla olevat Osa-aika- ja osatyökyvyttömyyseläkkeellä olevat c. Henkilöstön ikärakenne Koko henkilöstön (pl. haastattelijat) keski-ikä Tilastokeskuksessa nousi 47,8 vuoteen (TK 2007: 47,4; valtio 2007: 43,7). Vakituisen henkilöstön keski-ikä nousi edellisvuodesta 48,6:een (2007: 47,4; 2006: 48). Suurin ikäryhmä vuoden 2008 lopussa oli vuotiaat (18,2 %). Yli 60- vuotiaiden ikäryhmä kasvoi edellisvuodesta kahdella prosenttiyksiköllä 17,2 prosenttiin (2007: 15,2 %), ja se on nyt toiseksi suurin ikäryhmä. 45-vuotiaiden tai vanhempien osuus pysyi edellisvuoteen nähden miltei samana (2008: 62,8 %; ,5 %; valtio 2007: 49,4 %)). Alle 35-vuotiaiden osuus nousi 17,4 prosenttiin (2007:16,7 %). Kuviossa 4 näkyy ikärakenteen muutos kymmenessä vuodessa. Kuva 4: Henkilöstön ikärakenne vuosina 1998, 2003 ja Lkm v v v v v v v v 60- v

14 13 Taulukko 6: Henkilöstön ikärakenne alle 24 v. 2 (0,2 %) v. 78 (9,3 %) v. 82 (9,8 %) v. 93 (11,1 %) v. 91 (10,8 %) v. 109 (13,0 %) v. 156 (18,6 %) v. 180 (21,5 %) 60- v. 48 (5,7 %) Yhteensä (0,5 %) 80 (9,3 %) 83 (9,7 %) 99 (11,5 %) 94 (10,9 %) 97 (11,3 %) 157 (18,3 %) 175 (20,4 %) 70 (8,1 %) (0,7 %) 58 (6,9 %) 80 (9,5 %) 89 (10,5 %) 90 (10,7 %) 99 (11,7 %) 152 (18,0 %) 169 (20,0 %) 101 (12,0 %) (0,6 %) 50 (5,9 %) 87 (10,2 %) 85 (10,0 %) 91 (10,7 %) 102 (12,0 %) 137 (16,1 %) 163 (19,2 %) 129 (15,2 %) (0,2 %) 47 (5,6 %) 97 (11,6 %) 70 (8,3 %) 96 (11,4 %) 103 (12,3 %) 127 (15,1 %) 153 (18,2 %) 144 (17,2 %) 839 Kuva 5: Henkilöstön keski-ikä Keski-ikä , ,3 47,3 47,4 47,8 47,4 46,9 45,9 45,9 Henkilöstö (pl. haastattelijat) Vakituinen henkilöstö (ml. haastattelijat) Valtio 2d. Henkilöstön koulutusrakenne Vuoden 2008 lopussa henkilöstön koulutustasoindeksi 6 oli 5,6 (TK : 5,4; valtio 2007: 5,3). Korkeakoulu- ja yliopistotason tutkinnon (alempi ja ylempi korkeakoulututkinto sekä tutkijakoulutus) suorittaneita oli 60,6 prosenttia (TK 2007: 57,1 %; valtio 2007: 45,1 %). Ylemmän korkeakoulu- ja yliopistotason tutkinnon tai tutkijakoulutusasteen tutkinnon suorittaneiden osuus oli 50,1 prosenttia (TK 2007: 46,9 %; valtio 2007: 45,4 %). 6 Koulutustasoindeksi lasketaan Tilastokeskuksen koulutusluokituksen mukaisella kaavalla KI 7 7 = Σ (f i * x i) / Σ f i i=1 i=1

15 14 Suoritettujen tutkintojen määrä nousi 591:stä 628:aan. Tähän lienee vaikuttanut paitsi eläköitymisistä ja rekrytoinneista johtuvan henkilöstön osaamistaustan muuttumisen lisäksi syksyllä 2008 toteutettu kampanja nimikirjatietojen (ml. tutkintotietojen) täydentämiseksi. Vuonna prosenttia (2007: 72 %) suoritetuista tutkinnoista oli kaupallisen ja yhteiskuntatieteellisen koulutusalan ja 15 prosenttia (2007: 15 %) luonnontieteellisen alan tutkintoja. Kuva 6: Suoritetut tutkinnot koulutusaloittain Luonnontiede 15 % Kaupall. ja yht.k.tiede 71 % Muut 1 % Humanistinen ja taideala 5 % Tekniikka 4 % Maa- ja metsätalous 2 % Kasvatustiede 2 % Taulukko 7: Henkilöstö koulutusasteittain 7 Perusaste 82 (9,8 %) 77 (9,0 %) 77 (9,1 %) 75 (8,8 %) 68 (8,1 %) Keskiaste 194 (23,1 %) 204 (23,7 %) 201 (23,8 %) 195 (23,0 %) 167 (19,9 %) Alin korkea-aste 94 (11,2 %) 93 (10,8 %) 93 (11,0 %)) 94 (11,1 %) 96 (11,4 %) Alempi korkeakouluaste 82 (9,8 %) 83 (9,7 %) 84 (10,0 %) 87 (10,2 %) 88 (10,5 %) Ylempi korkeakouluaste 351 (41,8 %) 366 (42,6 %) 352 (41,7 %) 359 (42,3 %) 380 (45,3 %) Tutkijakoulutusaste 36 (4,3 %) 36 (4,2 %) 37 (4,4 %) 39 (4,6 %) 40 (4,8 %) Yhteensä Koulutusasteet: - Perusasteella tarkoitetaan yleissivistävää koulutusta eli peruskoulua tai keskikoulua. - Keskiasteen koulutuksella tarkoitetaan ylioppilastutkintoa sekä ammatillisessa oppilaitoksessa suoritettua ammatillista (perus- tai erikois-)tutkintoa (esim. Merkantti tai Mekaanikko ). - Alin korkea-aste tarkoittaa opistoasteen ammattitutkintoa (esim. Merkonomi, opisto tai Teknikko ). - Alempaan korkeakouluasteeseen kuuluvat ammatillisen korkea-asteen tutkinnot (esim. Insinööri ), ammattikorkeakoulututkinnot (esim. Insinööri (AMK) tai Tradenomi ) sekä alemmat korkeakoulututkinnot (esim. Kauppat.kand. (alempi) ). - Ylempään korkeakouluasteeseen kuuluvat ylemmät korkeakoulututkinnot (esim. Taloust.kand. (ylempi), Fil.maist. ) - Tutkijakoulutusasteella tarkoitetaan lisensiaatti- (pl. lääketiet.lis., joka kuuluu ylempään korkeakouluasteeseen) ja tohtoritutkintoja.

16 Taulukko 8: Koulutus sukupuolen mukaan Perusaste m n 9 (11 %) 73 (89 %) 8 (10 %) 69 (90 %) 10 (13 %) 67 (87 %) 9 (12 %) 66 (88 %) 7 (10,3 %) 61 (89,7 %) Keskiaste m n 85 (44 %) 109 (56 %) 85 (42 %) 119 (58 %) 82 (41 %) 119 (59 %) 78 (40 %) 117 (60 %) 66 (39,5 %) 101 (60,5 %) Alin korkea-aste m n 25 (27 %) 69 (73 %) 25 (27 %) 68 (73 %) 24 (26 %) 69 (74 %) 25 (27 %) 69 (73 %) 25 (26,0 %) 71 (74,0 %) Alempi korkeakouluaste m n 31 (38 %) 51 (62 %) 35 (42 %) 48 (58 %) 34 (40 %) 50 (60 %) 35 (40 %) 52 (60 %) 39 (44,3 %) 49 (55,7 %) Ylempi korkeakouluaste m n 167 (48 %) 184 (52 %) 172 (47 %) 194 (53 %) 169 (48 %) 183 (52 %) 169 (47 %) 190 (53 %) 176 (46,3 %) 204 (53,7 %) Tutkijakoulutusaste m n 23 (64 %) 13 (36 %) 23 (64 %) 13 (36 %) 22 (59 %) 15 (41 %) 23 (59 %) 16 (41 %) 23 (57,5 %) 17 (42,5 %) Yhteensä Työajan käyttö 3a. Työajankäyttö päivinä Tehdyn työajan osuus kokonaistyöajasta nousi edellisvuoteen nähden 77,0 prosenttiin (2007: 76,6 %). Vuosilomiin käytetty aika pysyi 15 prosentissa. Palkallisiin virkavapauksiin käytetyn ajan osuus laski 4,9 prosenttiin (2007: 5,2 %). Opiskeluun käytetyn työajan osuus pysyi samana eli 3,1 prosentissa (2007: 3,1 %). Taulukko 9: Työajankäyttö päivinä Kokonaistyöaika Tehty työaika (% kokonaistyöajasta) (78,2 %) (77,8 %) (77,7 %) (76,6 %) (77,0 %) Työaikaa vuosilomaan (% kokonaistyöajasta) (14,5 %) (14,2 %) (14,6 %) (15,1 %) (15,0 %) Työaikaa opiskeluun (% kokonaistyöajasta) (2,9 %) (3,3 %) (2,8 %) (3,1 %) (3,1 %) Palkalliset virkavapaudet (% kokonaistyöajasta) (4,3 %) (4,6 %) (4,8 %) (5,2 %) (4,9 %) 3b. Pitkät virkavapaudet Vuoden 2008 lopussa pitkillä virkavapailla olleiden kokonaismäärä laski edellisvuoteen verrattuna kahdella eli 37:stä 35:een henkilöön. Vuorotteluvapaalla olleiden määrä nousi kolmesta viiteen. EU:n tai YK:n palveluksessa olleiden määrä laski viidestä kolmeen. Eurostat-harjoittelussa tai kansallisena asiantuntijana ei vuoden lopussa ollut yhtään henkilöä. Äitiys- ja vanhempainvapaalla olleiden määrä nousi 20:sta 21:een henkilöön.

17 16 Taulukko 10: Pitkät virkavapaudet (tilanne ) Äitiys- ja vanhempainvapaa sekä hoitovapaa Vuorotteluvapaa Kansalliset asiantuntijat EU, YK jne. palveluksessa Eurostat-harjoittelussa ja pohjoismaisessa virkamiesvaihdossa olevat Viran hoito toisessa virastossa, muu työ Yhteensä Työvoimakustannukset 4a. Henkilöstökulut rahoituslähteittäin Vuonna 2008 henkilöstökulujen osuus kokonaismenoista oli 75 prosenttia (2007: 73 %). Osuus nousi edellisvuoteen verrattuna. Taulukko 11: Henkilöstökulut 8 rahoituslähteittäin Toimintamenot (mom. 21) Ulkopuolinen rahoitus Maksullinen toiminta (mom. 12) Palkat ja sivukulut yhteensä, euroa Muut välilliset työvoimakustannukset Henkilöstökulut yhteensä, euroa Henkilötyövuoden hinta, euroa (valtio) (42 095) (43 718) Henkilöstökulujen osuus kokonaismenoista 75 % 76 % 74 % 73 % 75 % 8 Henkilöstökulut sisältävät työnantajamaksut ja lomarahat sekä nettoutetut sairausvakuutusmaksupalautukset. Lomapalkkavelka ei sisälly henkilöstökuluihin. 9 Ulkopuolisen rahoituksen osuus sisältyy toimintamenoihin vuodesta 2007 alkaen. 10 Ulkopuolinen rahoitus koostuu muilta valtion virastoilta ja laitoksilta saadusta yhteishankerahoituksesta, EU:lta saadusta rahasta sekä työllisyydenhoitovaroin palkattujen ja korkeakouluharjoittelijoiden palkkausrahoista. 11 Kirjanpidon mukaiset kustannukset Henkilöstöpalveluista (Koulutuspalvelut, Työterveyspalvelut, Virkistyspalvelut ja Muut henkilöstöpalvelut) 12 Rahoituslähteet yhteensä jaettuna henkilötyövuodet yhteensä

18 17 4b. Palkkauskustannukset poissaoloittain Palkallisten poissaolopäivien määrä ja palkkakustannukset laskivat edellisvuoteen verrattuna. Vuonna 2008 vuosilomia pidettiin yli 8000 kalenteripäivää vähemmän kuin edellisenä vuonna, mutta lomaraha- ja säästövapaapäiviä yli 400 päivää enemmän. Sairauksista johtuneet poissaolot nousivat yli 9000 kalenteripäivään ja niiden kustannukset yli euroon. Sen sijaan työtapaturmista johtuvien poissaolopäivien määrä miltei puolittui ja kustannuksetkin laskivat. Työtapaturmat olivat pääsääntöisesti työmatkalla sattuneita tapaturmia. Kuntoutuspäivien määrä laski alle sataan päivään, sillä Tilastokeskukselle myönnetyt Aslak-kuntoutukset ovat päättyneet muutamaa seurantajaksoa lukuun ottamatta. Osaamisen kehittäminen palkallisten opintovapaiden muodossa lisääntyi. Kansainväliseen harjoitteluun käytettyjen päivien määrä pysyi yli 500 päivässä. Kansallisista asiantuntijatehtävistä johtuvia poissaolopäiviä ei ollut lainkaan. Taulukko 12: Palkkakustannukset poissaoloittain (pl. haastattelijat) 13 Euroa Euroa Euroa Euroa Kalenteripäivää Kalenteripäivää Kalenteripäivää Kalenteripäivää Kalenteripäivää Vuosiloma Lomaraha- ja säästövapaa Sairausloma Työtapaturma Kuntoutus Äitiysvapaa Tilapäinen hoitovapaa Palkallinen opintovapaa Kansalliset asiantuntijat Kv-harjoittelu Muut palkalliset poissaolot Yhteensä Euroa 13 Taulukkoon on koottu eräiden poissaolojen palkkavaikutuksia sivukuluineen. Osa-aikaisten poissaolot summataan yhteen kokonaisiksi päiviksi. Tiedot ovat ehrminfo -järjestelmästä.

19 18 4c. Matkustusmenot ja ulkomaan virkamatkat Vuonna 2008 ulkomaan virkamatkojen kokonaislukumäärä laski alle kuuteensataan (565 matkaa). Matkustusmenot nousivat. Haastattelijoiden osuus kokonaismatkustusmenoista nousi edellisvuoteen nähden 29 %:sta 41 %:iin. EU-kokouksiin matkustettiin edelleen eniten. Sekä konsultointimatkojen että YKja OECD-kokousmatkojen määrä kasvoi. Ulkomaan ja kotimaan matkat Haastattelijoiden matkat Yhteensä, euroa Taulukko 14: Ulkomaan virkamatkojen lukumäärät (Matkakortiston mukaan) EU-kokoukset YK:n ja OECD:n kokoukset Pohjoismaiset kokoukset Koulutus ja osallistuminen tieteellisiin kokouksiin Konsultointimatkat Muut Yhteensä Luvuissa on mukana kaikki virkamatkoista aiheutuvat menot päivärahoineen. Ulkomaan matkoissa ei ole mukana EU:n maksamia matkakorvauksia.

20 19 B. Henkilöstön motivaatio, osaaminen ja työkunto 5. Työtyytyväisyys Tilastokeskuksen työtyytyväisyyttä mitataan uudistetulla henkilöstökyselyllä. Kysely koostui Valtiovarainministeriön työtyytyväisyysbarometristä (VMBaro), Tilastokeskuksen uudistetuista ns. omista kysymyksistä sekä lisäkysymyksistä, jotka käsittelivät kokemuksia tilastotoimen selvityshankkeesta ja viraston taloustilanteesta. Henkilöstökyselyn uudistamisen tavoitteena oli selvittää henkilöstön käsityksiä sekä saada tietoa toiminnan kehittämistä varten: strategian ja strategisten tavoitteiden toteutumisesta arvojen toteutumisesta prosessien sekä johtamisjärjestelmän toimivuudesta työtyytyväisyydestä ja työoloista viraston toiminnan, tuotteiden ja palveluiden laadusta (luotettavuus, puolueettomuus vrt. Code of Practice) palveluperiaatteiden toteutumisesta työnantajakuvasta. Tammikuussa 2009 tehdyn Henkilöstökyselyn vastausprosentti koko viraston osalta oli 80 prosenttia (2008: 73 %; 2007: 75 %). Taulukko 15: Työtyytyväisyysindeksi Johtaminen (Valtio) (VM:n hallinnonala) Työn sisältö ja haasteellisuus (Valtio) (VM:n hallinnonala) Palkkaus (Valtio) (VM:n hallinnonala) Kehittymisen tuki (Valtio) (VM:n hallinnonala) Työilmapiiri ja yhteistyö (Valtio) (VM:n hallinnonala) Työolot (Valtio) (VM:n hallinnonala) Tiedon kulku (Valtio) (VM:n hallinnonala) Työnantajakuva (Valtio) (VM:n hallinnonala) Yhteensä (Valtio) (VM:n hallinnonala) 3,23 (3,24) 3,64 (3,64) 2,74 (2,69) 3,18 (3,16) 3,55 (3,56) 3,66 (3,47) 2,99 (2,94) 3,41 (3,09) 3,33 (3,26) 3,25 (3,28) 3,62 (3,65) 2,72 (2,68) 3,24 (3,22) 3,58 (3,59) 3,72 (3,51) 3,05 (3,04) 3,45 (3,18) 3,35 (3,30) 3,40 (3,26) (3,35) 3,72 (3,65) (3,67) 2,82 (2,68) (2,74) 3,30 (3,19) (3,31) 3,67 (3,59) (3,61) 3,78 (3,46) (3,64) 3,15 (2,99) (3,16) 3,47 (3,12) (3,29) 3,44 (3,28) (3,36) 3,48 (3,29) (3,39) 3,72 (3,66) (3,69) 2,85 (2,67) (2,80) 3,33 (3,20) (3,32) 3,68 (3,62) (3,65) 3,85 (3,46) (3,67) 3,23 (3,01) (3,21) 3,51 (3,12) (3,34) 3,48 (3,29) (3,40) 3,39 (3,33) (3,39) 3,65 (3,66) (3,68) 2,92 (2,76) (2,86) 3,27 (3,21) (3,33) 3,62 (3,64) (3,64) 3,68 (3,46) (3,62) 3,11 (3,06) (3,19) 3,44 (3,15) (3,35) 3,41 (3,32) (3,40) 15 Indeksi laskettu kaikkien vastanneiden osalta (ml. haastattelijat). Valtion vertailutiedot on koottu 126 valtion organisaatiosta ja Valtiovarainministeriön hallinnonalan vertailutiedot 13 organisaatiosta.