Käsitelty Tilastokeskuksen johtoryhmän kokouksessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "12.3.2010. Käsitelty 9.3.2010 Tilastokeskuksen johtoryhmän kokouksessa"

Transkriptio

1 Tilastokeskuksen Henkilöstötilinpäätös Käsitelty Tilastokeskuksen johtoryhmän kokouksessa

2 Sisällysluettelo I HENKILÖSTÖKERTOMUS... 2 HENKILÖSTÖ VUONNA Henkilöstön määrä ja rakenne... 2 Osaaminen... 3 Kehittyminen oppivana organisaationa... 3 Rekrytointi ja vaihtuvuus... 3 Hyvinvointi... 4 Palkitseminen... 4 Johtaminen... 5 II HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS... 6 Tahti-järjestelmä käyttöön... 6 Tahti kuvaa koko henkilöstöä... 6 Tulevia uudistuksia... 6 A. NYKYISET HENKILÖSTÖPANOKSET Henkilöstömäärä Henkilöstörakenne... 8 Palvelussuhteen laatu, laji ja koko-/osa-aikaisuus... 8 Tehtävätasot... 9 Ikärakenne Koulutusrakenne Työajan käyttö Työajankäyttö päivinä Ylityöt Pitkät virkavapaudet Työvoimakustannukset Henkilöstökulut rahoituslähteittäin Palkkauskustannukset poissaoloittain Matkustusmenot ja ulkomaan virkamatkat B. HENKILÖSTÖN MOTIVAATIO, OSAAMINEN JA TYÖKUNTO Työtyytyväisyys Sairastavuus ja työtapaturmat Vaihtuvuus Henkilöstöpoistuma Ulkoinen rekrytointi Sisäinen liikkuvuus Palveluksessaoloaika Tilastokeskuksessa ("TK-ikä") Pätevyys Henkilöstökoulutuksen koulutuspäivät ja palkalliset opintovapaat C. HENKILÖSTÖINVESTOINNIT Koulutus- ja kehittämismenot Työhyvinvointi D. KANNUSTAVA PALKINTA Palkkaus ja palkitseminen E. TULOKSET Asiakastyytyväisyys... 24

3 2 I H E N KILÖ STÖKERTOMUS Henkilöstö vuonna 2009 Henkilöstön määrä ja rakenne Henkilöstö 2010-ohjelma muodostaa Tilastokeskuksen henkilöstötyön ja henkilöstöjohtamisen perustan. Henkilöstön määrän ja rakenteen pitkäjänteistä kehittämistä linjaavat Tilastokeskuksen henkilöstösuunnitelma ja henkilötyövuosia ohjaavat kehyspäätökset. Ohjelmaa seurataan viraston ja tulosyksiköiden ohjauskorteissa olevilla strategisilla mittareilla. Henkilöstö ohjelman uudistaminen henkilöstöstrategiaksi käynnistettiin keväällä VM:n ja HAUS:n Strateginen henkilöstöjohtaminen valtionhallinnossa -hankkeen yhteydessä. Uudistaminen Tilastokeskuksessa jatkuu vuonna Toiminta kotimaisissa yhteistyöverkostoissa on tiivistynyt ja niiden merkitys on korostunut valtionhallinnon yhteisten hankkeiden vuoksi. Hankkeet koskevat mm. rekrytoinnin, työhyvinvoinnin ja osaamisen kehittämisen toimintatapoja. Osallistuminen Valtiokonttorin talous- ja henkilöstöhallinnon Kieku-tietojärjestelmähankkeeseen mahdollisti vaikuttamisen valtion yhtenäisten prosessien ja työroolien kehittämiseen sekä valtionhallinnon yhteisen talous- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmän sisällön määrittämiseen. Kieku otetaan käyttöön valtionhallinnossa vaiheittain vuosina Henkilöstöhallinnon toimintojen tehostamiseksi siirrettiin palkanlaskenta-, poissaolo- ja vuosilomaprosessit niitä tukevine tietojärjestelmineen suunnitelman mukaisesti Valtiokonttorin Palvelukeskukseen. Lisäksi joitakin henkilöstöhallinnon toimintoja keskitettiin tulosyksiköistä Hallintopalveluihin. Myös taloushallinnosta siirrettiin syyskuussa lisää toimintoja (laskujen käsittely, maksuliike, kirjanpidon tehtävät ja taloushallinnon järjestelmien pääkäyttäjätehtävät) palvelukeskukseen. Henkilöstömäärän väheneminen, töiden ja tehtävien uudelleenorganisointi ja toiminnan tehostamistavoitteet edellyttivät suunnittelemaan ja käyttämään aikaisempaa enemmän ulkoisia palveluja. Tämä vaikutti hankinta- ja kilpailutustoimien suunnittelussa ja toteuttamisessa mm. siten, että palvelukokonaisuuksia pyrittiin laajentamaan. Valtiovarainministeriön asettama Tilastotoimen selvityshanke koskien tilastotoimen tehostamis- ja alueellistamismahdollisuuksia jatkui vuonna Hankkeen kulusta ja alatyöryhmien kokouksista informoitiin säännöllisesti Mestassa ja mm yhteistyötoimikunnassa. Selvityshanke edellytti huomattavaa työpanosta Tilastokeskukselta. Tilastokeskuksen henkilöstön kokonaismäärä laski edelliseen vuoteen verrattuna. ehrminfo-järjestelmän mukaan vuoden 2009 lopussa oli 1020, mikä on 39 vähemmän kuin edellisenä vuonna, ja Tahti-järjestelmän mukainen henkilöstömäärä oli Naisten osuus 2 henkilöstöstä (65,7 %) pysyi suunnilleen ennallaan. Määräaikaisen henkilöstön osuus väheni edelleen: määräaikaisia oli 3,4 % (33 henkilöä), kun heitä edellisenä vuotena oli 3,9 % (39 henkilöä). Henkilöstöstä 64,5 %:lla oli vähintään alimman korkea-asteen tutkinto. Edellisenä vuonna vas- 1 Tahti-järjestelmän tiedot poikkeavat ehrminfo-järjestelmän tiedoista siten, että palkattomilla virkavapailla olevat henkilöt eivät ole mukana henkilöstön määrätiedoissa. Tästä syystä Tahtista saatava henkilöstömäärä on noin 60 henkilöä vähemmän kuin ehrminfosta saatava tieto. 2 Tahti-tiedoissa ovat mukana aiemmasta käytännöstä poiketen myös haastattelijat, jotka ryhmänä poikkeavat kuukausipalkkaisen henkilöstön rakenteesta (naisvaltaisuus ja alempi koulutustaso).

4 taava osuus oli 65,9 %. Henkilöstön koulutustasoindeksi (5,2) ei muuttunut edellisvuodesta. Haastattelijoiden mukaan ottaminen laskee koulutustasoindeksiä 0,4:llä. Henkilöstön keski-ikä oli noussut 48,1:stä 49,0 vuoteen. Henkilötyövuosien määrä laski 926:stä 876:een. Kuukausipalkkaisen henkilöstön työpanos väheni 33 htv ja tuntipalkkaisten haastattelijoiden 9 htv, koska eläköityneiden ja poislähteneiden tilalle ei pääsääntöisesti rekrytoitu viraston ulkopuolelta. Loput 8 htv väheni haastattelijoiden henkilötyövuosien laskennallisesta vähennyksestä 3 johtuen. 3 Osaaminen Kehittyminen oppivana organisaationa Rekrytointi ja vaihtuvuus Vuoden 2008 lopulla alkaneen henkilöstösuunnittelukierroksen yhteenveto valmistui vuoden 2009 alkupuolella. Henkilöstöresurssien ja osaamisen ennakointi koettiin haasteelliseksi palvelukyvyn parantamis- ja tuottavuustavoitteiden, henkilöstön ikääntymisen, lisääntyvän eläköitymisen ja tiukentuvan taloudellisen tilanteen vuoksi. Urajohtamisen ja urasuunnittelun kehittäminen jatkui. Vuoden 2009 vaihteessa päättyi Tilastokeskuksen urapolkujen kehittäminen -projekti. Jatkoprojektina toteutettiin ammattitehtävissä toimivien urapolkuprojekti. Helmikuussa käynnistyi urasuunnittelun käytännön toteuttamista koskeva VAU! Vauhtia asiantuntijoiden uralle-projekti yhteistyössä Jyväskylän yliopiston kanssa, ja se jatkuu vuoden 2010 loppuun. Urahankkeiden toimenpide-ehdotusten toteuttaminen jatkuu vuonna Tilasto-osaamisen koulutusohjelman laatimiseksi perustettu TIKO-projekti päättyi tammikuussa 2009 ja projektin ehdottamat jatkotoimenpiteet käynnistyivät helmikuussa. TIKOn syventävien opintojen pilottikoulutus saatiin päätökseen toukokuussa. Pilotista saatujen kokemusten pohjalta valmisteltiin TIKOn opetussuunnitelma vuosille Ensimmäisen syventävien opintojen vuosikurssin aloitti 14 henkilöä marraskuussa Kaiken kaikkiaan TIKOn syventävien opintojen kursseille vuonna 2009 osallistui 89 henkilöä. TIKOn perusosan koulutusohjelma järjestettiin kaksi kertaa ja sen suoritti 23 henkilöä. Perusosan käyminen asetettiin yhdeksi edellytykseksi henkilökiertoon pääsemiseksi. TIKO-koulutuksen yhteydessä kehitettiin standardoitu menettelytapa pitkien koulutusohjelmien vaikuttavuuden arvioimiseksi. Kertomusvuonna tarjottiin koko henkilöstölle runsaasti tietotekniikkakoulutusta liittyen Office2007-siirtymään sekä Word-, Excel- ja PowerPoint2007 -versioihin. Lisäksi järjestettiin mm. kouluttajavalmennusta, viestintä-, esiintymistaito- ja kielikoulutusta, esimiesvalmennusta, laatu- ja prosessijohtamiseen liittyvää koulutusta sekä koulutusta hyvinvoinnin teemoista. Muilta oppimista jatkettiin tekemällä tutustumisvierailuja sekä muiden maiden tilastovirastoihin että kotimaassa muihin virastoihin ja tutustumalla niiden käytäntöihin. Projektityön tukena toimi projektitoimisto. Rekrytointien kokonaismäärä laski vuonna 2009 kahteen edellisvuoteen verrattuna selvästi. Rekrytoinnissa painotettiin henkilöstön sisäistä liikkuvuutta, koska valtionhallinnon tuottavuustavoitteet merkitsivät Tilastokeskukselle henkilötyövuosien 3 Haastattelijoiden vuosityöajan laskentaa on muutettu niin, että vuosityöjakajana käytetään Valtiokonttorin ohjeistuksen mukaista 1935 tuntia. Aiemmin vuosityöjakajana oli 1827, joka on vertailukelpoinen virastotyöaikaa tekevien kuukausipalkkaisten kanssa. Muutoksen vaikutus on 8 htv/v.

5 vähentämistarvetta. Tämä korostui erityisesti loppuvuodesta talousarvioleikkausten tultua tietoon. Osaamisresurssien käytön, henkilöstön sisäisen liikkuvuuden ja henkilöstövoimavarojen tehostamiseksi laadittiin ohjeet sisäisistä työmarkkinoista ja päivitettiin henkilökierto-ohje. Avoimet tehtävät täytettiin ensisijaisesti viraston sisäisillä työmarkkinoilla. Hyvää työnantajakuvaa ylläpidettiin osallistumalla rekrytointimessuille ja edistämällä oppilaitosyhteistyötä kutsumalla oppilaitoksia ja ainejärjestöjä vierailulle sekä tuottamalla työnantajakuvaa edistävää materiaalia. Harjoittelijoihin panostettiin lisäämällä perehdytystä ja yhteistä toimintaa kesän 2009 aikana. 4 Hyvinvointi Tammikuussa 2009 toteutettiin uudistettu henkilöstökysely. Tulokset käsiteltiin yksiköittäin ns. purkumallilla, joka oli kehitetty tulosyksiköiden työhyvinvointiryhmien kanssa. Tilastokeskuksen jokaisessa tulosyksikössä toimii työhyvinvointiryhmä. Työhyvinvointiverkoston asiantuntijoilta sai tarvittaessa tukea kyselyn tulosten purkamisessa ja analysoimisessa. Edellisvuonna käyttöön otettua puheeksiottamisen menettelytapaa tuettiin vuoden aikana yksikkökohtaisilla konsultoinneilla, joihin sisältyi työhyvinvoinnin ja juridiikan asiantuntemusta. Diacor Työterveyspalveluiden kanssa toteutettiin alkoholin käyttöä koskeva kysely ja siihen liittyvät kaksi koulutustilaisuutta. Lisäksi yhdessä yksikössä pilotoitiin työpaikkaselvitysmallia, jonka tarkoituksena on yhdistää tulosyksikön henkilöstökyselyn, esimiespalautteen ja työterveyden tutkimuksen tulokset työyhteisötasoiseen kehittämiseen. Mallia pyritään hyödyntämään jatkossa koko talossa. Syksyn tapahtumiin kuului perinteinen Terveystori-tapahtuma, jonka teemana oli aivojen hyvinvointi. Myös kausi-influenssarokotuspäivä järjestettiin jälleen. Sikainfluenssapandemiasta tiedotettiin Mestassa säännöllisesti sekä laadittiin menettelytapaohjeistus H1N1-influenssasta johtuvia sairauspoissaoloja varten. Työsuojelutoimikunta kokoontui yhdeksän kertaa. Kokouksissa käsiteltiin mm. henkilöstö- ja tasa-arvokyselyiden tuloksia. Tasa-arvoasioiden tiedonkulun parantamiseksi nimettiin tasa-arvoyhteyshenkilöt. Epäasiallisesta kohtelusta työpaikalla järjestettiin kaksi koulutustilaisuutta. Työsuojelun edistämiseksi Tilastotalossa luovuttiin tupakkakopeista yhtä tupakointitilaa lukuun ottamatta. Loppuvuonna pidettiin työsuojeluvaalit, joissa valittiin työsuojeluvaltuutettu, varavaltuutetut ja työsuojeluasiamiehet toimikaudelle Palkitseminen Palkitsemisen kehittämisessä Tilastokeskuksen tavoitteena on kannustavuus ja oikeudenmukaisuus. Henkilöstökyselyn mukaan tyytyväisyys palkkaukseen säilyi edellisvuoden tasolla (2,92). Viraston palkkausjärjestelmän kannustavuutta ja ulkoista palkkakilpailukykyä kehitettiin ves/tes-ratkaisun yhteydessä kohdentamalla käytettävissä olevat erät tehtäväkohtaisen palkanosan kehittämiseen, kokemuslisän poistamiseen vaativuustasoilta 9-16 ja kokemuslisän yhtenäistämiseen vaativuustasoilla 1-8. Sisäisessä laatupalkintokilpailussa palkitaan sekä viraston yhtenäisyyttä ja strategian toteutumista tukevia innovaatioita ja hankkeita että hyviä arjen käytäntöjä ja toimintatapoja. Vuoden 2008 palkinnot jaettiin maaliskuussa Kilpailuhakemuksia oli tullut 26. Palkinto (yhteensä euroa) jaettiin seuraaville hankkeille: Teollisuuden energiankäytön tilastoinnin uudistamisprojekti, Työvoimatutkimuksen tieto- ja jakelujärjestelmien uudistus sekä niiden juurruttaminen tuotan-

6 toon, Hinta- ja kustannusindeksien yhteisen tuotantojärjestelmän määrittely- ja suunnittelu, Tilastojen läpivalaisutoiminnan käyttöönotto ja toteutus sekä Tilastokeskuksen liikunnanohjaustyö. Tasavallan presidentti myönsi virka-ansiomerkin kolmelle ja kunniamerkin 21 tilastokeskuslaiselle. 5 Johtaminen Viraston johtoryhmä kokoontui vuoden 2009 aikana 24 kertaa käsitellen strategisiin ja toiminnallisiin linjauksiin, talouteen, tavoitteiden saavuttamiseen sekä toiminnan tuloksellisuuteen vaikuttavia asioita. Yhteistyötoimikunta kokoontui 11 kertaa. Käsiteltäviä asioita olivat toiminnan ja talouden suunnittelun ja seurannan lisäksi mm. virkojen perustamiset ja lakkauttamiset, relevanssihanke, palvelukeskushanke, TIKO-koulutus ja urapolut, sisäisten työmarkkinoiden tehostaminen, henkilöstökysely, senioriselvitys, Green Office, henkilöstölehti Statisti sekä Tilastokeskuksen palveluperiaatteet. Toimikunnan asialistalla oli koko vuoden vakioaiheena viraston taloudellinen tilanne ja tilastotoimen selvityshanke. Johtamisen ja esimiestyön kehittämiseen liittyviä toimenpiteitä jatkettiin järjestämällä kolme johtajien ja esimiesten yhteistapaamista ja 10 esimiesten aamukahvitilaisuutta. Tilaisuuksissa käsiteltiin mm. sisäistä liikkuvuutta, esimiespalautetta, urasuunnittelua ja muutosjohtamista. Lisäksi johtajille ja esimiehille järjestettiin työnohjausta. Johto- ja esimiestehtävissä toimivista 56 % oli ollut vuoden aikana johtamis- tai esimieskoulutuksessa vähintään 40 tuntia. Esimiestyötä arvioitiin keräämällä palautetta henkilöstöltä.

7 6 I I HENKILÖ STÖTILINPÄÄTÖS Tahti-järjestelmä käyttöön Tahti kuvaa koko henkilöstöä Tulevia uudistuksia Tilastokeskuksen henkilöstöraportointia on uudistettu. Raportointimuutoksiin ovat vaikuttaneet pääasiassa henkilöstöhallinnon järjestelmämuutokset (Primajärjestelmän siirto palvelukeskukseen, Tahti-järjestelmän käyttöönotto sekä ehrminfo-järjestelmästä luopuminen vähitellen). Tietojen poiminta- ja laskentaperusteet ovat osin muuttuneet, joten aikasarjat ovat toistaiseksi lyhyet. Henkilöstötietojen pääasiallisena tietolähteenä ja raportoinnin työkaluna käytetään Tahti- eli Työnantajan henkilöstötietojärjestelmää, joka sisältää henkilöstö-, palkka- ja työvoimakustannustietoja. Tahti on Valtiokonttorin ylläpitämä järjestelmäpalvelu, jota hallinnonalat ja virastot hyödyntävät raportoinnin lisäksi työmarkkinaneuvottelutoiminnan, budjetoinnin, toiminnan suunnittelun ja henkilöstöjohtamisen tukena. Valtiokonttori käyttää Tahti-tietoja myös Netra-raportoinnissa. Tässä henkilöstötilinpäätöksessä hyödynnetään pääasiassa Tahtiin kertynyttä henkilöstötietoa vuosilta Tiedot kuvaavat aikaisemmasta käytännöstä poiketen koko henkilöstöä, mukaan lukien haastattelijat, harjoittelijat, tuntipalkkaiset ja työllistämismäärärahoin palkatut. Tietoa on myös organisaatio- ja henkilöstöryhmittäin sekä sukupuolen mukaan. Tahti-tiedoissa ei ole mukana palkattomilla virkavapailla olevia henkilöitä. Näin ollen Tahtista ja muista lähteistä (Prima, ehrminfo) olevat lukumäärätiedot eivät ole vertailukelpoisia. Tilastokeskuksen haastattelijoiden henkilötyövuosilaskentaa on uudistettu osittain Tahti-järjestelmän käyttöönotosta johtuen. Vuoteen 2009 asti henkilöstöraportoinnissa käytetään pääosin viraston taloushallinnon tarkistamia htv-lukuja, ja vuodesta 2010 alkaen tullaan käyttämään Tahti-järjestelmästä saatavia lukuja. Ero henkilötyövuosissa on koskenut haastattelijoiden henkilötyövuosia. Aiemmin tuotetut htv-luvut ovat olleet suurempia kuin Tahtin tuottamat. Ero johtuu siitä, että haastattelijoiden vuosityöaikajakaja ja vuosiloma- ja sairausaikatietojen poimintaperuste ovat muuttuneet. Haastattelijoiden vuosiloma- ja sairausaikatiedot ovat poimiutuneet Prima-järjestelmästä (josta tiedot välittyvät Tahtiin) päivinä, vaikka tietojen olisi pitänyt olla tunteina. Tilastokeskuksen henkilöstö- ja taloushallinnon tietojärjestelmät tulevat muuttumaan. Uusi Kieku-järjestelmä valtion yhteinen ratkaisu - otetaan käyttöön Valtiovarainministeriön hallinnonalalla todennäköisesti vuonna Tilastokeskuksen ja VM:n hallinnonalan strategiaperustan muutokset, kuten henkilöstöstrategian uudistaminen, otetaan luonnollisesti huomioon myös raportointitarpeissa.

8 7 A. Nykyiset henkilöstöpanokset 1. Henkilöstömäärä Tilastokeskuksen henkilöstön kokonaismäärä vuoden 2009 lopussa oli 1020 sisältäen virkavapaalla olevat (2008: 1059) ja 959 (2008: 999) ilman virkavapaalla olevia. Muissa kuin haastattelutehtävissä toimivan henkilöstön määrä oli kertomusvuoden lopussa virkavapaalla olevat mukaan lukien 808 (2008: 846) ja virkavapaalla olevat pois lukien 762 (2008: 803). Haastattelijoiden vastaavat lukumäärät olivat kertomusvuonna 212 (2008: 213; ml. virkavapaat) ja 197 (2008: 196; pl. virkavapaat). Henkilöstön lukumäärä oli haastattelijoita lukuun ottamatta laskenut. Taulukko 1: Henkilöstön palvelussuhteiden lukumäärä , koko henkilöstö (ehrminfo) 4 Henkilöstö, pl. haastattelijat vakinaiset määräaikaiset harjoittelijat, tuntipalkkaiset, työllistetyt Haastattelijat Tilastohaastattelijat Rajahaastattelijat Puhelinhaastattelijat 876 (79,9 %) (20,1 %) Koko henkilöstö yhteensä 1097 (100,0 %) 855 (78,7 %) (21,3 %) (100,0 %) 857 (78,8 %) (21,2 %) (100,0 %) 846 (79,9 %) (20,1 %) (100,0 %) 808 (79,2 %) (20,8 %) (100,0 %) Taulukko 2. Henkilöstön lukumäärä henkilöstöryhmittäin (pl. palkattomilla virkavapailla olevat) (Tahti) Henkilöstö, pl. haastattelijat vakinaiset määräaikaiset harjoittelijat työllistetyt Haastattelijat 817 (79,5 %) (20,5 %) 208 vakinaiset määräaikaiset 3 Yhteensä 1028 (100,0 %) 803 (80,4 %) (19,6 %) (100,0 %) 762 (79,5 %) (20,5 %) (100,0 %) 4 Sisältää kaikki palvelussuhteet, myös EU:n palvelukseen siirtyneet ja kansallisina asiantuntijoina toimivat sekä vuorotteluvapaalla tai muilla pidemmillä virkavapailla olevat henkilöt, joista ainakin osalle on palkattu myös sijainen. 5 Ei sisällä palkattomalla virkavapaalla olevia.

9 Taulukko 3: Henkilötyövuodet Henkilöstön määrän väheneminen näkyi myös henkilötyövuosina (htv) laskettuna. Henkilötyövuosien kokonaismäärä laski 876:een (2008: 926), josta haastattelijoiden osuus 121 htv (2008: 138) ja muiden 755 (2008: 788). Henkilöstö (pl. haastattelijat) Haastattelijat Yhteensä Toimintamenot Ulkopuolinen rahoitus Maksullinen toiminta Yhteensä Tahti-htv Kuva 1. Henkilöstön lukumäärä tulosyksiköittäin, koko henkilöstö (Tahti) 2. Henkilöstörakenne Palvelussuhteen laatu, laji ja koko-/osa-aikaisuus Vuonna 2009 naisten osuus Tilastokeskuksen henkilöstöstä oli noin kaksi kolmasosaa (65,7 %) ja miesten osuus noin kolmannes (34,3 %). Noin 97 % henkilöstöstä työskenteli vakinaisessa palvelussuhteessa. Määräaikaisia oli pääosin muissa kuin haastattelutehtävissä ja harjoittelijoina. Miesten osuus määräaikaisista oli 42,4 % (2008: 48,7 %) ja naisten 57,6 % (2008: 51,3 %). Kokoaikaisia oli 678 henkilöä (70,7 %), joista naisia oli 391 (57,7 %). Noin 56 % henkilöstöstä oli virkasuhteisia ja 44 % työsopimussuhteisia. Muun muassa kaikki haastattelijat työskentelevät työsopimussuhteessa. Muiden kuin haastattelutehtävissä toimivien pääpalvelussuhde on virkasuhde. 6 Haastattelijoiden htv-laskentaa on muutettu niin, että vuosityöjakajana käytetään Valtiokonttorin ohjeistuksen mukaista 1935 tuntia. Aiemmin vuosityöjakajana oli 1827, joka on vertailukelpoinen virastotyöaikaa tekevien kuukausipalkkaisten kanssa. Tämä muutos on tehty htvtietoihin vuodelta Muutoksen vaikutus on 8 htv/v. 7 Henkilötyövuosia laskettaessa Tahtissa on ollut virheellinen poimintamäärittely. Haastattelijoiden vuosiloma- ja sairausaikatiedot on poimittu päivinä, vaikka oikea yksikkö on tunti. Tästä syystä henkilötyövuosien määrä Tahtissa on noin 20 htv/v liian pieni. Tässä taulukossa Tahtin tiedot on korjattu.

10 9 Taulukko 4. Vakinaiset ja määräaikaiset, koko henkilöstö (Tahti) Vakinaiset Henkilöstö (pl. haastattelijat) Haastattelijat Määräaikaiset Henkilöstö (pl. haastattelijat) Haastattelijat Harjoittelijat Työllisyysvaroin palkatut (95,2 %) (4,8 %) TK yhteensä 1028 (100,0 %) 960 (96,1 %) (3,9 %) (100,0 %) 926 (96,6 %) (3,4 %) (100,0 %) Taulukko 5. Palvelussuhteen laatu, koko henkilöstö (Tahti) lkm % lkm % lkm % Virkasuhteiset , , ,9 vakinaisia määräaikaisia harjoittelijoita ,6 6,9 0,5 Työsopimussuhteiset vakinaisia määräaikaisia harjoittelijoita ,0 44,8 0,0 0, ,3 43,2 0,0 0, ,1 43,9 0,2 0,0 TK yhteensä , , , ,9 6,2 0, ,5 2,6 0,8 Taulukko 6. Henkilöstön koko-/osa-aikaisuus sukupuolen mukaan, koko henkilöstö (Tahti) Miehet Naiset Yhteensä Miehet Naiset Yhteensä Miehet Naiset Yhteensä Kokoaikainen Osa-aikainen väh. 20 t/vko alle 20 t/vko TK yhteensä Miehet/ naiset, % 35,0 65,0 100,0 % 34,8 % 65,2 % 100,0 % 34,3 % 65,7 % 100,0 % Tehtävätasot Palkkausjärjestelmäpohjaisen VPL-luokituksen 9 mukaan 45,7 % tilastokeskuslaisista työskenteli asiantuntijatehtävissä (huippu-, erityis- ja asiantuntijatehtävät) ja 41,3 % toimeenpanevissa tehtävissä. Johto- ja esimiestehtävissä oli 8,8 % henkilöstöstä. Tehtävien vaativuudenarvioinnin mukainen pisteytys vaikuttaa siihen, miten tehtävät sijoittuvat taulukossa 7 oleville tehtävätasoille. Tästä syystä 8 Tietoa osa-aikaisten tuntimääristä vuonna 2007 ei ole saatavilla Tahtissa. 9 Tahti-järjestelmän sisältämän Valtion palkkatilastointiluokituksen (VPL) mukainen luokitus. Työt luokitellaan työn sisällön mukaan tilastoperheisiin ja työn vaikeusasteluokkaan tilastoperheen sisällä. Lisäksi VPL sisältää tehtävätasoluokituksen, josta ilmenee työn esimies- /johtamistehtäväluonne sekä määrittelyn mille organisaatiotasolle työ virastossa sijoittuu.

11 VPL-luokituksen mukaiset johtamistyötä sekä esimies- ja työnjohtotöitä tekevien lukumäärät (yht. 84 henkilöä) eroavat Tilastokeskuksen esimieslistan mukaisesta määrästä (yht. 72 henkilöä, taulukko 8). VPL-luokituksen mukaiset esimies- ja työnjohtotyöt saattavat sisältää myös tiiminvetäjiä, joita ei lueta Tilastokeskuksessa esimiesasemassa oleviin. 10 Taulukko 7. Henkilöstö tehtävätasoittain 10, koko henkilöstö (Tahti) Miehet Naiset Yht. % Miehet Naiset Yht. % Miehet Naiset Yht. % Johtotason työt , , ,3 Esimies- ja työnjohtotyöt , , ,5 Huippuasiantuntijatyöt , , ,3 Erityisasiantuntijatyöt , , ,9 Asiantuntijatyöt , , ,5 Toimeenpanevat työt , , ,3 Ei luokiteltu , , ,3 TK yhteensä , , ,0 Kuva 2. Henkilöstö tehtävätasoittain, koko henkilöstö (Tahti) Tilastokeskuksen esimieslistan mukaan vuoden 2009 lopussa virastossa oli 13 johtajaa (pääjohtaja, tulosyksiköiden johtajat ja muut johtajat) eli kaksi johtajaa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Esimiesten (vastuualueiden esimiehet ja johtajien sijaiset) kokonaismäärä oli laskenut neljällä edellisvuoteen nähden (2009: 59; 2008: 63). Mies- ja naisesimiehiä oli miltei yhtä monta (29 miestä ja 30 naista). Johto- ja esimiesasemassa työskenteli 72 henkilöä (2008: 78), joista naisia oli 51,4 % ja miehiä 48,6 %. 10 Tahti-järjestelmän sisältämän Valtion palkkatilastointiluokituksen (VPL) mukainen luokitus. 11 Vuoden 2007 luku ei johtotason töiden osalta vastaa Tilastokeskuksen johtajien lukumäärätietoja.

12 11 Taulukko 8. Johtajat ja esimiehet sukupuolen mukaan (Tilastokeskuksen esimieslista) N M Yht. N M Yht. N M Yht. N M Yht. N M Yht. Johtajat i12 (%) 7 (46,7) 8 (53,3) 15 7 (46,7) 8 (53,3) 15 8 (53,3) 7 (46,7) 15 8 (53,3) 7 (46,7) 15 7 (53,8) 6 (46,2) 13 (Valtio; naisia (%) (32,7) (29,1) (29,9) (31,0) (33,9) johdosta 13 ) Muut esimiehet (%) (51,4) (48,6) (50,8) (49,2) (50) (50) (52,4) (47,6) (50,8) (49,2) (Valtio; naisia (%) (38,3) (23,6) (23,9) (25,3) (27,3) esimiehistä) Yhteensä (%) (50,6) (49,4) (50) (50) (50,6) (49,4) (52,6) (47,4) (51,4) (48,6) Johdon osuus koko henkilöstöstä, % (ml. haastattelijat) 1,4 1,4 1,4 1,4 1,3 (Valtio; johdon %-osuus (5,1) (2,1) (2,3) (2,3) (1,8) henkilöstöstä) Ikärakenne Koko henkilöstön keski-ikä Tilastokeskuksessa oli 49 vuotta (TK 2008: 48). Suurin ikäryhmä vuoden 2009 lopussa oli vuotiaat, joita oli 39,0 % (2008: 35,5 %). Yli 65-vuotiaita oli 1,0 % (2008: 1,2 %). Alle 35-vuotiaiden osuus laski 14,1 %:iin (2008: 17,6 %). Vähintään 45-vuotiaita oli kaksi kolmannesta henkilöstöstä (2009: 67,7 %, 2008: 65,5 %). Naisten ja miesten osuudet vaihtelevat eri ikäryhmissä. Osuudet ovat tasan yli 65- vuotiaiden ikäryhmässä, kun taas vuotiaiden ikäryhmässä naisia on 71 % ja miehiä 29 %. Kolmen vuoden aikana vuotiaiden ikäryhmä on pienentynyt ja vuotiaiden ikäryhmä puolestaan kasvanut selvästi. Taulukko 9. Henkilöstön ikärakenne, koko henkilöstö (Tahti) Ikäluokka lkm % lkm % lkm % ,9 12 1,2 13 1, , , , , , , , , , , , , ,3 12 1,2 10 1,0 TK yhteensä , , ,0 TK keski-ikä, vuotta 47,7 48,1 49,0 (valtio) Väh. 45-vuotiaita, % (valtio) (43,7) 64,8 (49,4) (44,0) 65,5 (50,5) (44,0) 67,8 (50,5) 12 Ylin johto, tulosjohtajat ja muut johtajat 13 Valtion vertailutiedot Tahtista 14 Vastuualueiden esimiehet ja tulosjohtajien sijaiset

13 12 Taulukko 10. Henkilöstön ikärakenne sukupuolen mukaan vuonna 2009, koko henkilöstö (Tahti) Ikäluokka, lkm Miehet % Naiset % Yhteensä % vuotiaat 5 38,5 8 61, , vuotiaat 55 45, , , vuotiaat 67 38, , , vuotiaat 89 33, , , vuotiaat , , ,0 yli 65 -vuotiaat 5 50,0 5 50, ,0 TK yhteensä Kuva 3. Henkilöstön ikärakenne, koko henkilöstö (Tahti). Koulutusrakenne Vuoden 2009 lopussa koko henkilöstön koulutustasoindeksi oli 5,2 15. Miesten koulutustaso oli korkeampi (5,9) kuin naisten (4,8). Korkeakoulu- ja yliopistotason tutkinnon suorittaneita oli 50,5 % henkilöstöstä. Vähintään alimman korkeaasteen tutkinnon suorittaneita oli 64,6 %. Miltei puolet tilastokeskuslaisista (48,7 %) oli suorittanut kaupallisen tai yhteiskuntatieteiden alan tutkinnon. Luonnontieteiden alaan kuuluva tutkinto oli 10 prosentilla henkilöstöstä. Yleissivistävä koulutus oli 21 prosentilla. YKSIKKÖ Nimi Yhteystiedot MUISTIO Tahtin tuottama koulutustasoindeksi lasketaan Tilastokeskuksen koulutusluokituksen mukaisella 1(1) kaavalla 7 7 KI = (f i * x i ) / f i i=1 i=1.

14 13 Taulukko 11. Koulutusaste sukupuolen mukaan, koko henkilöstö (Tahti) Koulutusaste M N Yht. % Mies Nainen Yht. % Mies Nainen Yht. % Perusaste , ,9 Keskiaste , , ,0 Alin korkea-aste , , ,1 Alempi korkeakouluaste , , ,9 Ylempi korkeakouluaste , , ,5 Tutkijakoulutusaste , , ,1 Ei luokitusta tai tuntematon koulutusaste , , ,6 TK yhteensä , , ,0 Koulutustasoindeksi TK (valtio) 5,9 4,8 5,2 (5,3) 6,0 4,9 5,3 (5,3) 5,9 4,8 5,2 (5,3) Taulukko 12. Koulutusala sukupuolen mukaan, koko henkilöstö (Tahti) Koulutusala Mies Nainen Yht. % Mies Nainen Yht. % Mies Nainen Yht. % Yleissivistävä koulutus , , ,1 Kasvatustieteellinen ja opettajankoulutus , , ,0 Humanistinen ja taidealan koulutus , , ,9 Kaupallinen ja yhteiskuntatiet. koulutus , , ,7 Luonnontieteellinen koulutus , , ,0 Tekniikan koulutus , , ,9 Maa- ja metsätalousalan koulutus , , ,5 Terveys- ja sosiaalialan koulutus , , ,1 Palvelualojen koulutus , , ,2 Ei luokitusta tai tuntematon koulutusala , , ,6 TK yhteensä , , ,0 16 Vuoden 2007 perusasteen lukumäärät sisältynevät Tahti-järjestelmässä Ei luokitusta tai tuntematon koulutusaste -luokkaan. 17 Vuoden 2007 Ei luokitusta tai tuntematon koulutusaste -luokan lukumäärät sisältänevät myös perusasteen tiedot.

15 14 3. Työajan käyttö Työajankäyttö päivinä Tehdyn työajan osuus kokonaistyöajasta (76,8 %) oli miltei edellisvuoden tasolla. Vuosilomien osuus nousi noin 16 %:iin. Opiskeluun käytetyn työajan osuus väheni alle 3 %:iin. Palkallisten virkavapauksien osuus väheni 4,6 %:iin, mikä näkyy myös palkallisten opintovapaiden määrän laskuna taulukossa 16. Taulukko 13. Työajankäyttö päivinä, pl. haastattelijat (STOJ) Kokonaistyöaika (100 %) (100 %) (100 %) (100 %) (100 %) Tehty työaika (% kokonaistyöajasta) (77,8 %) (77,7 %) (76,6 %) (77,0 %) (76,8 %) Työaikaa vuosilomaan (% kokonaistyöajasta) (14,2 %) (14,6 %) (15,1 %) (15,0 %) (15,9 %) Työaikaa opiskeluun (% kokonaistyöajasta) (3,3 %) (2,8 %) (3,1 %) (3,1 %) (2,7 %) Palkalliset virkavapaudet (% kokonaistyöajasta) (4,6 %) (4,8 %) (5,2 %) (4,9 %) (4,6 %) Ylityöt Pitkät virkavapaudet Ylityökorvausten osuus Tilastokeskuksen palkkasummasta vuoden 2009 aikana oli 0,3 %, kuten edellisenä vuonna (valtio 2009: 1,0 %). Rahana korvatun ylityöajan osuus säännöllisestä vuosityöajasta oli laskenut edellisvuoden 0,3 %:sta 0,2 %:iin (valtio 2009: 1,1 %). Muun kuin rahana tai ylityövapaana korvatun säännöllisen työajan ylittävän ylimääräisen työajan osuus säännöllisestä työajasta oli noussut 1,2 %:iin edellisvuoden 1,1 %:sta (valtio 2009: 0,3 %). (koko henkilöstö, Tahti) Yleisimpien pitkien virkavapaiden kokonaismäärä vuoden lopussa nousi 39:ään (2008: 35). Toisen organisaation palveluksessa olleiden määrä nousi kuudesta yhdeksään. Taulukko 14. Yleisimmät pitkät virkavapaudet , pl. haastattelijat (ehrminfo) Äitiys- ja vanhempainvapaa sekä hoitovapaa Vuorotteluvapaa Kansalliset asiantuntijat EU, YK jne. palveluksessa Eurostat-harjoittelussa ja pohjoismaisessa virkamiesvaihdossa olevat Viran hoito toisessa virastossa, muu työ Yhteensä

16 15 4. Työvoimakustannukset Henkilöstökulut rahoituslähteittäin Vuonna 2009 henkilöstökulut pysyivät miltei edellisvuoden tasolla. Henkilötyövuoden hinta nousi päälle euron ja henkilöstökulujen osuus kokonaismenoista nousi 76 prosenttiin (2008: 75 %). Taulukko 15. Henkilöstökulut 18 rahoituslähteittäin, koko henkilöstö Toimintamenot (mom. 10) Ulkopuolinen rahoitus Maksullinen toiminta (mom. 19) Palkat ja sivukulut yhteensä, euroa Muut välilliset työvoimakustannukset Henkilöstökulut yhteensä, euroa Henkilötyövuoden hinta, euroa (valtio 23 ) Henkilöstökulujen osuus kokonaismenoista (43 718) (42 425) (44 057) (48 796) (51 434) 76 % 74 % 73 % 75 % 76 % Palkkauskustannukset poissaoloittain Henkilöstön (pl. haastattelijat) palkallisten poissaolopäivien määrä nousi edellisvuoteen verrattuna, mutta palkkakustannukset vähenivät. Vuosilomien määrä väheni, mutta lomaraha- ja säästövapaiden määrä nousi hieman. Sekä äitiys- että tilapäisten hoitovapaiden määrät laskivat edellisvuoteen nähden. Sairauslomapäivät vähenivät selvästi. Edellisvuoteen verrattuna sairauspäivien määrä väheni 2757 kalenteripäivällä. Samansuuntainen muutos näkyy myös tarkasteltaessa koko henkilöstön sairauspäiviä (työpäiviä), sillä koko henkilöstön sairauspäivät vähenivät 1970 päivällä (ks. taulukko 20). Myös tapaturmista johtuvien poissaolojen määrä väheni. Sen sijaan kuntoutuspäivien määrä lisääntyi jälleen. Palkallisiin opintovapaisiin, kansallisiin asiantuntijatehtäviin ja kansainväliseen harjoitteluun myönnettyjen palkallisten poissaolojen määrät vähenivät. Mainittakoon kuitenkin, että palkattomia virkavapauksia, joita seuraavassa taulukossa ei esitetä, myönnettiin osin enemmän kuin edellisvuonna. 18 Henkilöstökulut sisältävät työnantajamaksut ja lomarahat sekä nettoutetut sairausvakuutusmaksupalautukset. Lomapalkkavelka ei sisälly henkilöstökuluihin. Tiedot TK:n kirjanpidosta. 19 Ulkopuolisen rahoituksen osuus sisältyy toimintamenoihin vuodesta 2007 alkaen. 20 Ulkopuolinen rahoitus koostuu muilta valtion virastoilta ja laitoksilta saadusta yhteishankerahoituksesta, EU:lta saadusta rahasta sekä työllisyydenhoitovaroin palkattujen ja korkeakouluharjoittelijoiden palkkausrahoista. 21 Kirjanpidon mukaiset kustannukset Henkilöstöpalveluista (Koulutuspalvelut, Työterveyspalvelut, Virkistyspalvelut ja Muut henkilöstöpalvelut) 22 Rahoituslähteet yhteensä jaettuna henkilötyövuodet yhteensä 23 Valtion vertailutiedot Tahtista.

17 16 Taulukko 16. Palkkakustannukset poissaoloittain (pl. haastattelijat) 24 Euroa Euroa Euroa Euroa Kalenteripäivää Kalenteripäivää Kalenteripäivää Kalenteripäivää Kalenteripäivää Vuosiloma Lomaraha- ja säästövapaa Sairausloma Työtapaturma Kuntoutus Äitiysvapaa Tilapäinen hoitovapaa Palkallinen opintovapaa Kansalliset asiantuntijat Euroa Kv-harjoittelu Muut palkalliset poissaolot Yhteensä Matkustusmenot ja ulkomaan virkamatkat Vuonna 2009 matkustusmenot laskivat; erityisesti haastattelijoiden osuus menoista laski selvästi. Myös ulkomaan virkamatkojen määrä laski. Vuoden 2009 matkamenot ja -määrät olivat alimmillaan viiden vuoden tarkastelujaksolla. EU-kokouksiin matkustettiin edelleen eniten (233). Konsultointimatkojen määrä nousi vuodessa 73:sta 117:ään. Pohjoismaisten kokousten määrä pysyi samana (41). Muiden matkojen määrät vähenivät. Taulukko 17. Matkustusmenot 25, koko henkilöstö Ulkomaan ja kotimaan matkat Haastattelijoiden matkat Yhteensä, euroa Taulukko 18. Ulkomaan virkamatkojen lukumäärät (Tilastokeskuksen matkakortisto) EU-kokoukset YK:n ja OECD:n kokoukset Pohjoismaiset kokoukset Koulutus ja osallistuminen tieteellisiin kokouksiin Konsultointimatkat Muut Yhteensä Taulukkoon on koottu eräiden poissaolojen palkkavaikutuksia sivukuluineen. Osa-aikaisten poissaolot summataan yhteen kokonaisiksi päiviksi. Tiedot ovat ehrminfo -järjestelmästä. 25 Luvuissa on mukana kaikki virkamatkoista aiheutuvat menot päivärahoineen. Ulkomaan matkoissa ei ole mukana EU:n maksamia matkakorvauksia.

18 B. Henkilöstön motivaatio, osaaminen ja työkunto Työtyytyväisyys Tilastokeskuksen työtyytyväisyyttä mitataan henkilöstökyselyllä. Kysely koostui Valtiovarainministeriön työtyytyväisyysbarometristä (VMBaro), Tilastokeskuksen omista kysymyksistä sekä lisäkysymyksistä, jotka käsittelivät kokemuksia kiristyneestä taloustilanteesta. Tammikuussa 2010 tehdyn kyselyn vastausprosentti viraston osalta oli 74 prosenttia (2009: 80 %, 2008: 73 %). Taulukko 19. Työtyytyväisyysindeksi 26, koko henkilöstö Johtaminen (Valtio) 3,25 (3,28) 3,40 (3,26) 3,48 (3,29) 3,39 (3,33) (VM:n hallinnonala) Työn sisältö ja haasteellisuus (Valtio) (VM:n hallinnonala) Palkkaus (Valtio) (VM:n hallinnonala) Kehittymisen tuki (Valtio) (VM:n hallinnonala) Työilmapiiri ja yhteistyö (Valtio) (VM:n hallinnonala) Työolot (Valtio) (VM:n hallinnonala) Tiedon kulku (Valtio) (VM:n hallinnonala) Työnantajakuva (Valtio) (VM:n hallinnonala) Yhteensä (Valtio) (VM:n hallinnonala) 3,62 (3,65) 2,72 (2,68) 3,24 (3,22) 3,58 (3,59) 3,72 (3,51) 3,05 (3,04) 3,45 (3,18) 3,35 (3,30) (3,35) 3,72 (3,65) (3,67) 2,82 (2,68) (2,74) 3,30 (3,19) (3,31) 3,67 (3,59) (3,61) 3,78 (3,46) (3,64) 3,15 (2,99) (3,16) 3,47 (3,12) (3,29) 3,44 (3,28) (3,36) (3,39) 3,72 (3,66) (3,69) 2,85 (2,67) (2,80) 3,33 (3,20) (3,32) 3,68 (3,62) (3,65) 3,85 (3,46) (3,67) 3,23 (3,01) (3,21) 3,51 (3,12) (3,34) 3,48 (3,29) (3,40) (3,39) 3,65 (3,66) (3,68) 2,92 (2,76) (2,86) 3,27 (3,21) (3,33) 3,62 (3,64) (3,64) 3,68 (3,46) (3,62) 3,11 (3,06) (3,19) 3,44 (3,15) (3,35) 3,41 (3,32) (3,40) 3,39 (3,37) (3,39) 3,68 (3,69) (3,67) 2,92 (2,83) (2,93) 3,23 (3,24) (3,32) 3,65 (3,70) (3,65) 3,69 (3,50) (3,58) 3,10 (3,07) (3,18) 3,37 (3,19) (3,34) 3,41 (3,36) (3,40) Työtyytyväisyysindeksi oli 3,41, kuten edellisenä vuonna. Muutokset tuloksissa eivät olleet suuria. Lievä laskusuunta jatkui kehittymisen tuessa (-0,04), tiedon kulussa (-0.01) ja työnantajakuvassa (-0,07). Johtamisessa (3,39) ja palkkauksessa (2,92) tyytyväisyysindeksit säilyivät ennallaan. Myönteinen kehitys näkyi työn sisällön ja haasteellisuuden (+0,03) sekä työilmapiirin ja yhteistyön (+0,03) kohdalla. Työolot olivat kehittyneet hieman parempaan suuntaan (+0,01). Positiivista tuloskehitystä hillitsivät työpaikan varmuuteen nyt ja tulevaisuudessa (-0,04) sekä työvälineisiin ja -tiloihin (-0,03) annetut arviot. Kiristyneeseen taloustilanteeseen liittyneiden teemakysymysten mukaan 35 prosenttia henkilöstöstä kokee taloustilanteen heikentäneen omaa sitoutumista työhön ja 37 prosentin mielestä mahdollisuudet suorittaa työtehtävät ovat heikentyneet. 26 Indeksi laskettu kaikkien vastanneiden osalta (ml. haastattelijat). Vuoden 2010 vertailutiedot on koottu 195 valtion organisaatiosta.

19 6. Sairastavuus ja työtapaturma t Tilastokeskuksen henkilöstö on edelleen jossain määrin tyytyväisempää kuin valtiolla keskimäärin. Tilastokeskuksen kokonaisindeksi (3,41) on muita käytettävissä olevia vertailuryhmiä (valtio 3,36; valtionvarainministeriön hallinnonala 3,40; tutkimustoiminta 3,35) korkeampi. Vuonna 2009 koko henkilöstön sairauspäivien määrä laski edellisvuoteen nähden selvästi eli melkein työpäivän verran. Saman suuntainen muutos näkyy poissaolojen palkkakustannuksia kuvaavassa taulukossa 16, vaikka ko. tiedot kuvaavat henkilöstön (pl. haastattelijat) sairauspoissaoloja kalenteripäivinä. Tahtitietojen mukaan koko henkilöstön sairauspoissaoloajan %-osuus säännöllisestä vuosityöajasta oli 4,2 % (2008: 4,8 %) ja vastaavasti tapaturmapoissaoloajan osuus oli 0,1 % (2008: 0,1 %). Edellisvuoteen verrattuna sairaustapausten määrä väheni. Sairauslomien keskimääräinen kesto lyheni 4,6:sta 3,9 työpäivään. Sairauspäivien määrä henkilötyövuotta kohti väheni myös 11,9:stä 10,2:een. Tapaturmien ja niistä johtuvien poissaolojen määrä on edelleen vähäinen. Terveysprosentti eli vuoden aikana ilman sairauspoissaoloja olleita henkilöitä koko henkilöstöstä oli 31,6 % (valtio 2009: 43,0 %). 18 Taulukko 20. Sairauspoissaolot, koko henkilöstö (Tahti) Sairauspoissaolot kesto työpäivinä 1 päivä päivää päivää päivää päivää päivää päivää 20 5 yli 130 päivää 2 0 Sairaustapauksia yhteensä, kpl Sairauspoissaolopäiviä yhteensä S-poissaolojen pituus, työpv/ tapaus (valtio) 4,6 (4,9) 3,9 (4,9) S-tapauksia/ hlö 3,1 3,1 Työpäivää/ hlö 14,0 12,0 S-tapauksia/ htv 2,6 2,6 S-poissaolot, työpäivää/ htv (valtio) 11,9 (9,8) 10,2 (8,6) Lyhyiden (1-3 pvää) s-tapausten osuus kaikista sairaustapauksista (valtio) 76,5 % (73,4 %) 77,3 % (74,4 %) Taulukko 21. Tapaturmapoissaolot, koko henkilöstö (Tahti) Tapaturmapoissaolot, kesto työpäivinä 1 päivä päivää päivää päivää päivää päivää päivää 0 0 yli 130 päivää 0 0 Tapaturmatapauksia yhteensä, kpl 9 14 Tapaturmapoissaolopäiviä yhteensä T-poissaolojen pituus, työpv/ tapaus (valtio) 17,7 (14,1) 8,6 (15,3) Tapauksia/ hlö 1,5 1,1 Työpäivää/ hlö 26,5 9,2 T-tapauksia/ htv 0,0 0,0 T-poissaolot, työpäivää/ htv (valtio) 0,2 (0,3) 0,1 (0,3)

20 19 7. Vaihtuvuus 27 Henkilöstöpoistuma Vuonna 2009 henkilöstöpoistuma väheni. Yhteensä 28 tilastokeskuslaista siirtyi eläkkeelle. Vanhuuseläkkeelle siirtyneitä (2009: 24) oli enemmän kuin edellisvuosina (alle 20 vuosittain). Työkyvyttömyyseläkeläisten määrä laski edellisvuoden seitsemästä neljään. Valtiokonttorin vakuutustilastojen mukaan tilastokeskuslaisten keskimääräiset eläkeiät edellisvuodelta (vuodelta 2008) olivat olleet seuraavat: keskimääräinen eläkeikä (pl. osa-aikaeläkkeet) 60,6 vuotta (valtio 59,3 28 ) vanhuuseläke 64,9 vuotta työkyvyttömyyseläke 56,8 vuotta työttömyyseläke 60,0 vuotta osa-aikaeläke 58,9 vuotta (valtio 59,9) Vuonna 2009 toisen työnantajan palvelukseen siirtyi 19 henkilöä (2008: 26). Eläköityminen oli lisääntynyt ja määräaikaisten määrä oli vähentynyt, mikä näkyi lähtövaihtuvuuden pienenemisenä. Taulukko 22: Henkilöstöpoistuma 29, koko henkilöstö (ehrminfo) Toisen työnantajan palvelus Vanhuuseläke Varhennettu vanhuuseläke Työkyvyttömyyseläke Kuollut Muu syy TK yhteensä Taulukko 23: Lähtövaihtuvuus ja luonnollinen poistuma, koko henkilöstö (ehrminfo) Lähtövaihtuvuus 32 Henkilöstö, pl. haastattelijat 1,7 % 1,5 % 2,2 % 1,9 % 2,8 % 2,3 % 2,4 % 1,4 % 1,8 % 1,1 % (valtio) Luonnollinen poistuma 33 Henkilöstö, pl. haastattelijat (valtio) (2,2) 2,9 % 2,6 % (4,2) 3,6 % 2,8 % (0,8) 4,5 % 3,8 % (2,2) 5,0 % 3,8 % 4,5 % 3,9 % 27 Vaihtuvuuteen vaikuttavat tiedot kerätään palvelussuhdepäätöksistä ja ehrminfo -järjestelmästä. 28 Valtion tilinpäätöskertomus vuodelta Henkilöstön poistuma eroilmoituksen syykoodin mukaan luokiteltuna. 30 Toisen työnantajan palvelukseen siirtyminen sisältää myös itsenäiseksi elinkeinon harjoittajaksi siirtymisen. Luvuissa on mukana sekä pysyvästä että määräaikaisesta palvelussuhteesta eronneet. 31 Muu syy on yleensä määräaikaisen palvelussuhteen päättyminen. Suurin osa tähän ryhmään kuuluvista eronneista on harjoittelijoita. Ryhmään kuuluvat myös ne, jotka eivät ole ilmoittaneet eron syytä. 32 Lähtövaihtuvuus: toisen työnantajan palvelukseen siirtyneiden lukumäärä on jaettu ed. vuoden lopun lukumäärällä. 33 Luonnollinen poistuma: eronneet, eläkkeelle siirtyneet ja kuolleet lukuun ottamatta ryhmää muu syy on jaettu ed. vuoden lopun lukumäärällä.

21 Ulkoinen rekrytointi 20 Tilastokeskukseen rekrytoitiin viraston ulkopuolelta selvästi vähemmän uusia työntekijöitä kuin aikaisempina vuosina. Tilastokeskuksen ulkopuolella haettavana oli 11 tehtävää (5 pysyvää ja 6 pidempää määräaikaista) ja uusia haastattelijoita rekrytoitiin vuoden aikana viidesti. Tehtäviin valittiin pääasiassa jo palveluksessa olevia vakinaisia tai määräaikaisia tilastokeskuslaisia. Taulukko 24. Haettavana olleet tehtävät (pl. haastattelijat) 34 Pysyvät tehtävät Pidempiaikaiset määräaikaiset tehtävät Yhteensä Hakijoita (joista naisia %) (53 %) 1195 (42 %) 985 (59 %) 135 (44 %) Hakemuksia tehtävää kohti 21,5 16,2 20,3 24,0 12,7 Vuonna 2009 viraston ulkopuolelta rekrytoitiin 96 henkilöä (2008: 131), joista harjoittelijoita 40 (2008: 40), haastattelijoita oli 38 (2008: 39) ja muuta henkilöstöä 18 (2008: 52). Vakinaiseen palvelussuhteeseen rekrytoitiin viraston ulkopuolelta 35 henkilöä, joista haastattelijoita oli 34. Taulukko 25. Ulkoiset rekrytoinnit palvelussuhteen luonteen mukaan, koko henkilöstö (ehrminfo) Vakinaiset yhteensä Henkilöstö pl. haastattelijat Haastattelijat Määräaikaiset yhteensä Henkilöstö pl. haastattelijat Haastattelijat Harjoittelijat Yhteensä Taulukko 26. Ulkoiset rekrytoinnit sukupuolen mukaan, koko henkilöstö (ehrminfo) Vakinaiset yhteensä Miehet Naiset Määräaikaiset yhteensä Miehet Naiset Yhteensä Sisäinen liikkuvuus Sisäisen liikkuvuuden tehostamiseksi kertomusvuonna laadittiin ohjeistus, jossa määriteltiin sisäisen liikkuvuuden eri mahdollisuudet. Sisäisillä työmarkkinoilla tarkoitetaan Tilastokeskuksen sisäisiä tehtäväjärjestelyitä ja henkilöiden liikkumista yli yksikkörajojen. Henkilökierto tarkoittaa Tilastokeskuksen palveluksessa olevan henkilön määräaikaista työskentelyä omassa virassaan tai toimessaan samassa tai Tilastokeskuksen muussa tulosyksikössä uusissa tehtävissä. 34 Tiedot rekrytoinnin ja kirjaamon seurantatiedoista.

22 Sisäinen vaihtuvuus (henkilön siirtyminen yksiköstä tai vastuualueelta toiseen tai ns. tekninen vastuualuemuutos ) lisääntyi kertomusvuonna hieman ollen 69 henkilöä (2008: 64). Näistä 8 tehtävää täytettiin sisäisten työmarkkinoiden periaattein. Lisäksi täytettiin 4 määräaikaista henkilökiertopaikkaa. Viiden vuoden tarkastelujaksolla sisäinen liikkuvuus on vaihdellut, mutta asetetut tavoitteet on pääosin ylitetty. Taulukko 27. Sisäinen liikkuvuus, koko henkilöstö Sisäinen liikkuvuus 35 (tulostavoite) 68 (52) 97 (60) 79 (66) 52 (67) 69 (53) Sisäinen vaihtuvuus (ml. sisäiset työmarkkinat) Henkilökierto (alk. 2009) 4 21 Palveluksessaoloaika Tilastokeskuksessa ("TK-ikä") Keskimääräinen palveluksessaoloaika nousi kertomusvuonna 18,5 vuoteen (2008: 17,8). Suurin palvelusaikaluokka on yli 24 vuotta Tilastokeskuksessa työskennelleet (320 henkilöä) ja pienin 3-5 vuotta palveluksessa olleet (120 henkilöä). Haastattelijoiden työurat ovat lyhyempiä kuin muun henkilöstön. Heistä 23 % oli ollut palveluksessa yli 12 vuotta, kun taas muun henkilöstön vastaava luku oli 63 %. Kuva 4. Palveluksessaoloaika Tilastokeskuksessa vuonna 2009, koko henkilöstö (ehrminfo) 35 Henkilön rekrytointi pysyvästi tai määräaikaisesti toiselta vastuualueelta tai toisesta tulosyksiköstä. Tiedot poimittu tulosyksiköiden tuloskorteista (arvio kertomusvuoden toteumasta ja tulostavoite), ml. haastattelijat. 36 Tiedot poimittu ehrminfo-järjestelmästä (alkaneet palvelussuhteet tulosyksikön sisällä, ml. haastattelijat). Vuosina 2005 ja 2006 tehdyt organisaatiomuutokset, jotka sisältävät yksikköjen ja vastuualueiden vaihtoja, näkyvät muita vuosia korkeampina arvoina.

23 22 8. Pätevyys Henkilöstökoulutuksen koulutuspäivät ja palkalliset opintovapaat Vuonna 2009 opiskeluun ja henkilöstökoulutukseen käytettiin selvästi vähemmän aikaa kuin edellisenä vuonna. Koulutuspäivien määrä laski reilusta 3000 päivästä alle 2400 päivään. Samansuuntainen muutos näkyy opiskeluun käytetyn työajan osuudessa kokonaistyöaikaan verrattuna, joka oli laskenut vuoden aikana 3,1 %:sta 2,7 %:iin. Myös opintovapaita käytettiin selvästi vähemmän kuin edellisvuonna. Erityisesti palkattoman opintovapaan käyttöön vaikutti se, että jatkoopintojen tuesta jouduttiin luopumaan kireästä taloudellisesta tilanteesta johtuen. Vielä edellisenä vuonna jatko-opintojen tuki oli ollut euroa, mikä vastaa noin 250 työpäivää. Muutos selittyy osin työajan kirjauskäytäntöjen muutoksella. Koulutukseen myös koettiin olevan vähemmän mahdollisuuksia kuin edellisenä vuonna: henkilöstötutkimuksessa kohdan työpaikkakoulutus- ja muut osaamisen kehittämismahdollisuudet pistemäärä on selvässä laskusuunnassa (2008: 3,43 ja 2009: 3,36) ja alle VM:n hallinnonalan keskiarvon, joka vuonna 2009 oli 3,48. Taulukko 28. Koulutuspäivät ja opintovapaat (pl. haastattelijat) Koulutuspäivät Opintovapaa, palkallinen Opintovapaa, palkaton C. Henkilöstöinvestoinnit 9. Koulutus- ja kehittämismenot Koulutusmenot laskivat huomattavasti. Henkilöstökoulutukseen oli budjetoitu vähemmän rahaa kuin edellisinä vuosina, ja koulutusta myös hankittiin vähemmän. Keskitettyyn henkilöstökoulutukseen sisältyvät palkkausmenot olivat myös laskeneet. Koulutusmenot henkilötyövuotta kohden laskivat 690 euroon, mikä on selvästi vähemmän kuin edeltävinä neljänä vuotena. Taulukko 29: Koulutusmenot, koko henkilöstö Menot, euroa % palkkamenoista 2,5 2,2 2,3 2,1 1,4 Koulutusmenot/ henkilötyövuosi 40, euroa Lähde: Kuha-kurssinhallintajärjestelmä 38 Lähde: ehrminfo 39 Menot kaikilta vastuualueilta, ml. jakamaton, koulutukseen käytetyt kustannuslajit ja HA/Helan eräitä palkkakustannuksia. Koulutuksessaoloajan palkkakustannukset eivät ole mukana luvuissa. 40 Koulutusmenot per henkilötyövuodet yhteensä.

24 Työhyvinvointi Tilastokeskuksessa työyhteisön hyvinvoinnin kehittämisen tavoitteena ovat hyvä työkyky ja toimivat työyhteisöt. Työhyvinvointia edistävät monet toimijat: työsuojelutoimikunta, tulosyksiköiden hyvinvointiryhmät, Kaiku-kehittäjät sekä yksittäiset työntekijät ja esimiehet/johtajat sekä hallintopalveluiden asiantuntijat. Tällä alueella tehtiin tiivistä yhteistyötä työterveyspalvelujen kanssa. Toiminta perustui viraston työhyvinvointimalliin. Henkilöstön liikunta- ja virkistystoiminta on organisoitu edelleen Tilastokeskuksen kuntourheiluyhdistyksen (TIKU ry) ja viraston liikunnanohjaajan palvelujen kautta. Tilastokeskuksen oma liikunnanohjaaja palkittiin sisäisellä laatupalkinnolla pitkäjänteisestä terveysliikuntapalvelujen tuottamisesta henkilöstölle. Työkykyä ylläpitävää liikunta- ja kuntoutustoimintaa edistettiin toteuttamalla ryhmä- ja yksilökuntoutuksia sekä tarjoamalla ja tukemalla monipuolista ryhmäja taukoliikuntaa. Ikäryhmä- ja terveystarkastusten sisältöä kehitettiin työterveyshuoltojen kanssa. Työterveyshuollon palvelut hankittiin edellisvuosien tapaan Diacor Terveyspalvelut Oy:stä Tilastotalossa työskentelevälle henkilöstölle ja Suomen Terveystalo Oy:stä muualla kuin pääkaupunkiseudulla työskenteleville tilastohaastattelijoille ja aluepalveluissa työskentelevälle henkilöstölle. Vuonna 2009 kuntoutettavien (pl. haastattelijat)määrät pysyivät jokseenkin edellisvuoden tasolla. Kuntoutuskursseja, kuten KELAn Aslak-kursseja, ei haettu. Työterveyshuollon menot olivat nousseet edellisvuodesta hieman. Diacorin seurantatietojen mukaan sairauskäyntejä oli vähemmän kuin edellisenä vuonna. Vastaanottokäyntien yleisimmät syyt olivat samat kuin edellisinäkin vuosina eli hengitystieinfektiot, tuki- ja liikuntaelinongelmat sekä mielenterveyssyyt. Taulukko 30: KELA:n ryhmä- ja yksilökuntoutus (pl. haastattelijat) 41 Kuntoutettavia, palkallinen Kuntoutettavia, kuntoutustuki Yhteensä Taulukko 31. Työterveyshuollon menot 42, koko henkilöstö Ennaltaehkäisevä työterveyshoito, euroa/ htv (arvio) Sairaudenhoito, euroa/ htv (arvio) Terveydenhoito yhteensä, euroa Kelan palautus, euroa Lähde: Prima-järjestelmä 42 Tiedot ovat Tilastokeskuksen terveydenhoidon bruttomenoja ja sisältävät myös haastattelijoiden terveydenhoidon kustannukset.

Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut vuodelta 2004

Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut vuodelta 2004 Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut vuodelta 2004 Erja Laurila Organisaatio: ARKISTOLAITOS T1. Nykyiset henkilöstöpanokset euroa 2004 Henkilöstöpanokset vuonna 2004 Tunnusluku 2 Henkilöstön lukumäärä

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 246 78767 4,0 41,8 82,0 256,0 12938,0 78767 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 2,5-3,0-100,0-6,8-1,9 2,4 370,8-3,0

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 240 81210 4,0 39,0 82,0 227,0 13364,0 81210 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 2,6-1,9-64,2-4,4-0,7 2,4 150,0-1,9

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : Taso 3 2940300 Arkistolaitos : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 318 86383 3,0 29,0 64,0 224,0 5536,0 86383 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta -29,1-100,0-3,4

Lisätiedot

Tilastokeskuksen Henkilöstötilinpäätös 2010

Tilastokeskuksen Henkilöstötilinpäätös 2010 Tilastokeskuksen Henkilöstötilinpäätös 2010 Käsitelty 08.03.2011 Tilastokeskuksen johtoryhmän kokouksessa ja yhteistyötoimikunnan kokouksessa 1(23) Sisällysluettelo I HENKILÖSTÖKERTOMUS... 2 Henkilöstö

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008 TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008 Koonneet: Päivi Hakulinen Seppo Vaalavuo SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstömäärä... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika...

Lisätiedot

Tilastokeskuksen Henkilöstötilinpäätös 2012

Tilastokeskuksen Henkilöstötilinpäätös 2012 Tilastokeskuksen Henkilöstötilinpäätös 2012 Käsitelty 8.3.2013 Tilastokeskuksen johtoryhmän kokouksessa ja yhteistyötoimikunnan kokouksessa 1(25) Sisällysluettelo HENKILÖSTÖKERTOMUS... 2 I Henkilöstön

Lisätiedot

Tilastokeskuksen 15.03.2006

Tilastokeskuksen 15.03.2006 Tilastokeskuksen Henkilöstötilinpäätös 2005 15.03.2006 Sisällysluettelo I HENKILÖSTÖKERTOMUS... 2 HENKILÖSTÖ VUONNA 2005... 2 Määrä ja rakenne... 2 Osaaminen... 2 Rekrytointi ja vaihtuvuus...2 Hyvinvointi...

Lisätiedot

Tilastokeskuksen 11.3.2009. Käsitelty 10.3.2009 Tilastokeskuksen johtoryhmän kokouksessa sekä yhteistyötoimikunnassa

Tilastokeskuksen 11.3.2009. Käsitelty 10.3.2009 Tilastokeskuksen johtoryhmän kokouksessa sekä yhteistyötoimikunnassa Tilastokeskuksen Henkilöstötilinpäätös 2008 11.3.2009 Käsitelty 10.3.2009 Tilastokeskuksen johtoryhmän kokouksessa sekä yhteistyötoimikunnassa Sisällysluettelo I HENKILÖSTÖKERTOMUS... 2 HENKILÖSTÖ VUONNA

Lisätiedot

Tilastokeskuksen 11.3.2008

Tilastokeskuksen 11.3.2008 Tilastokeskuksen Henkilöstötilinpäätös 2007 11.3.2008 Sisällysluettelo I HENKILÖSTÖKERTOMUS... 2 HENKILÖSTÖ VUONNA 2007... 2 Määrä ja rakenne... 2 Osaaminen... 2 Avainosaaminen...2 Rekrytointi ja vaihtuvuus...3

Lisätiedot

Tilastokeskuksen Henkilöstötilinpäätös 2013

Tilastokeskuksen Henkilöstötilinpäätös 2013 Tilastokeskuksen Henkilöstötilinpäätös 2013 Käsitelty 11.3.2014 Tilastokeskuksen johtoryhmän kokouksessa sekä 25.3.2014 yhteistyötoimikunnan kokouksessa 1(24) Sisällysluettelo HENKILÖSTÖKERTOMUS... 2 I

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010 Päivi Hakulinen SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstö... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika... 6 3. Osaava ja oppiva TUKES... 7 Osaaminen ja

Lisätiedot

Tilastokeskuksen 26.3.2004

Tilastokeskuksen 26.3.2004 Tilastokeskuksen Henkilöstötilinpäätös 2003 26.3.2004 Sisällysluettelo I HENKILÖSTÖKERTOMUS...2 HENKILÖSTÖ 2010 OHJELMA...2 HENKILÖSTÖ VUONNA 2003...3 Määrä ja rakenne...3 Osaaminen...3 Rekrytointi ja

Lisätiedot

Tilastokeskuksen 30.3.2005

Tilastokeskuksen 30.3.2005 Tilastokeskuksen Henkilöstötilinpäätös 2004 30.3.2005 Sisällysluettelo I HENKILÖSTÖKERTOMUS... 2 HENKILÖSTÖ VUONNA 2004... 2 Määrä ja rakenne... 2 Osaaminen... 2 Rekrytointi ja vaihtuvuus...2 Hyvinvointi...

Lisätiedot

TURVATEKNIIKAN KESKUS

TURVATEKNIIKAN KESKUS TURVATEKNIIKAN KESKUS Helsinki.3. HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS VUODELTA 3. YLEISTÄ Henkilöstömäärä Turvatekniikan keskuksen henkilöstömäärä vuoden 3 lopussa oli henkilöä (vuonna henkilöä). Henkilötyövuosia kertyi

Lisätiedot

TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2006

TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2006 TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2006 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstömäärä... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika... 6 3. Osaava ja oppiva TUKES... Pätevyys

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2011

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2011 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2011 2 Sisällys 1 Toimintavuosi 2011... 3 2 Tunnusluvut... 3 2.1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.2 Henkilöstön ikä... 3 2.3 Palvelussuhteen pituus... 4 2.4 Vaihtuvuus... 4 2.5 Eläkeelle

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009 TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009 Päivi Hakulinen Seppo Vaalavuo SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstömäärä... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika... 7

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014 1 2 Sisältö 1. Johdanto 3 2. Henkilöstön määrä ja rakenne 31.12. 4 3. Johtaminen 5 4. Henkilöstön osaaminen ja ammattitaito 6 5. Työhyvinvoinnin edistäminen 6 6. Henkilöstökustannukset

Lisätiedot

SYYTTÄJÄLAITOKSEN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010

SYYTTÄJÄLAITOKSEN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010 SYYTTÄJÄLAITOKSEN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Yleistä... 5 2 Keskeiset havainnot vuodesta 2010... 5 3 Henkilöstö... 9 3.1 Henkilöstön kokonaismäärä... 9 3.1.1 Kokonaismäärä syyttäjänvirastoissa...

Lisätiedot

Tilastokeskuksen Henkilöstötilinpäätös 2014

Tilastokeskuksen Henkilöstötilinpäätös 2014 Tilastokeskuksen Henkilöstötilinpäätös 201 1(19) Sisällysluettelo HENKILÖSTÖKERTOMUS... 2 I Henkilöstön määrä ja rakenne... 2 II Osaamisen kehittäminen... 3 Tehokas sisäinen ja ulkoinen rekrytointi...

Lisätiedot

HALLINTOYKSIKKÖ HALLINTOVIRASTON HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2004

HALLINTOYKSIKKÖ HALLINTOVIRASTON HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2004 HALLINTOYKSIKKÖ HALLINTOVIRASTON HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 004 KÄSITELTY PÄÄJOHTAJAPALAVERISSA 1.6.005 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 1. HENKILÖSTÖPANOKSET...3 1.1 PALVELUSSUHTEIDEN MÄÄRÄ JA HENKILÖTYÖVUODET...3

Lisätiedot

Käytännön kokemuksia henkilöstöraportoinnista

Käytännön kokemuksia henkilöstöraportoinnista Käytännön kokemuksia henkilöstöraportoinnista Tanja Peltovuoma henkilöstöjohtaja Lapin sairaanhoitopiiri tanja.peltovuoma@lshp.fi Millainen on hyvä henkilöstöraportti? tukee strategista johtamista toimii

Lisätiedot

Koulutusaste 2004. Koulutuspohja

Koulutusaste 2004. Koulutuspohja TURVATEKNIIKAN KESKUS Helsinki..2 Laatinut: Päivi Hakulinen ja Seppo Vaalavuo HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS VUODELTA 2. YLEISTÄ Henkilöstömäärä Turvatekniikan keskuksen henkilöstömäärä vuoden 2 lopussa oli henkilöä

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Henkilöstötilinpäätös 2013 1/19

Sisällysluettelo. Henkilöstötilinpäätös 2013 1/19 Henkilöstötilinpäätös 2013 1/19 Sisällysluettelo Johdanto... 2 1. Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 1.1. Henkilöstön lukumäärä ja henkilötyövuodet... 3 1.2. Palvelussuhderakenne... 4 1.3. Sukupuolirakenne...

Lisätiedot

Henkilöstökertomus 2014

Henkilöstökertomus 2014 Henkilöstökertomus 2014 Tilastointihetken henkilöstömäärät 2009-2014 Henkilöstömäärä 686 (703) Henkilötyövuosia yht. 639 (649) HENKILÖSTÖMÄÄRÄ 2009-2014 800 761 756 750 710 703 700 671 650 686 Opetushenkilöstö

Lisätiedot

SYYTTÄJÄLAITOKSEN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014

SYYTTÄJÄLAITOKSEN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014 SYYTTÄJÄLAITOKSEN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Yleistä... 5 2 Keskeiset havainnot vuodesta 2014... 5 3 Henkilöstö... 9 3.1 Henkilöstön kokonaismäärä... 9 3.1.1 Kokonaismäärä syyttäjänvirastoissa...

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014 Kuva: Tukes-päivät 2014 2 (13) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 2 2 Vaikuttava ja palveleva Tukes... 3 2.1 Henkilöstörakenne... 3 2.2 Ikärakenne... 5 2.3 Vaihtuvuus... 6 3 Asiantunteva

Lisätiedot

LIITE 2 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013

LIITE 2 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013 LIITE 2 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013 1 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Johdanto... 3 1.2 Henkilöstön määrä... 3 1.2.1 Koko- ja osa-aikaisen henkilöstön määrä... 3 1.2.2 Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön määrä...

Lisätiedot

SUOMEN AKATEMIA Hallintoyksikkö SUOMEN AKATEMIAN HALLINTOVIRASTON HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010

SUOMEN AKATEMIA Hallintoyksikkö SUOMEN AKATEMIAN HALLINTOVIRASTON HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010 SUOMEN AKATEMIA Hallintoyksikkö SUOMEN AKATEMIAN HALLINTOVIRASTON HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010 Käsitelty johtoryhmässä 8.6.2011 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 2 1. HENKILÖSTÖPANOKSET... 3 1.1 PALVELUSSUHTEIDEN

Lisätiedot

Henkilöstötilinpäätökseen liittyviä vertailutietoja

Henkilöstötilinpäätökseen liittyviä vertailutietoja Sivu 1 (10) Henkilöstötilinpäätökseen liittyviä vertailutietoja Taulukkoluettelo Taulukko 1. Virkojen lukumäärä 31.12 vuosina 2003-... 2 Taulukko 2. Henkilöstön lukumäärät virastoryhmittäin vuosina 2003-...

Lisätiedot

Henkilöstötilinpäätös 2015

Henkilöstötilinpäätös 2015 Henkilöstötilinpäätös 2015 Päiväys Yksikkö Käsitelty Etunimi Sukunimi pp.kk.vvvv Asia X, ohje/raportti 23.2.201 Tilastokeskuksen johtoryhmän kokouksessa 25.2.201 yhteistyötoimikunnan kokouksessa 1 (17)

Lisätiedot

2 (19) Sisältö. Tullin vuoden 2012 henkilöstökertomuksen kokosi: Pia Pesu Tullin hallintopalvelut, Lappeenranta puh. 040 332 5075 pia.pesu@tulli.

2 (19) Sisältö. Tullin vuoden 2012 henkilöstökertomuksen kokosi: Pia Pesu Tullin hallintopalvelut, Lappeenranta puh. 040 332 5075 pia.pesu@tulli. 2 (19) Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.1. Henkilöstön määrä... 3 2.2. Henkilöstön sukupuoli- ja ikärakenne... 4 2.3. Palvelussuhteen luonne... 6 2.4. Henkilöstön koulutusrakenne...

Lisätiedot

Hannu Issakainen 14.2.2011. HAKU- hankkeen tunnusluvuista

Hannu Issakainen 14.2.2011. HAKU- hankkeen tunnusluvuista Hannu Issakainen 14.2.2011 HAKU- hankkeen tunnusluvuista Henkilötyöpäivä ja -vuosi Htp= henkilötyöpäivä = täyden työajan kalenteripäivä Htv = henkilötyövuosi = 365 (366) htp Htt = henkilötyötunti (sopimatta)

Lisätiedot

liite HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014

liite HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014 liite HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014 1 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Johdanto... 1 1.2 Henkilöstön määrä... 1 1.2.1 Koko- ja osa-aikaisen henkilöstön määrä... 1 1.2.2 Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön määrä...

Lisätiedot

Hallintoyksikkö SUOMEN AKATEMIAN HALLINTOVIRASTON HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2011

Hallintoyksikkö SUOMEN AKATEMIAN HALLINTOVIRASTON HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2011 Hallintoyksikkö SUOMEN AKATEMIAN HALLINTOVIRASTON HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2011 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...2 1. HENKILÖSTÖPANOKSET...3 1.1 PALVELUSSUHTEIDEN MÄÄRÄ JA HENKILÖTYÖVUODET...3 1.3 SUKUPUOLIRAKENNE...5

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013 SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013 Valmistelija: Henkilöstöpäällikkö Hyväksyjä: Kuntayhtymän johtaja Hall 20.11.2012 Valt 28.11.2012 Voimaantulo 1.1.2013 1 1. Strategiset tavoitteet

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013 Johtaminen on laadukasta ja henkilöstömme on osaavaa, yhteistyökykyistä ja voi hyvin Ammattitaitoinen ja esimerkillinen johtaminen sekä tehokas johtamisjärjestelmä Hyvinvoivan

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 2 2. TIIVISTELMÄ... 3 3. HENKILÖSTÖPANOKSET... 4 3.1. Henkilöstömäärä... 4 3.2. Henkilöstörakenne... 4 3.2.1.

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2012

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2012 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2012 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi SISÄLTÖ. 1 JOHDANTO. 2 TIIVISTELMÄ.. 3 1 HENKILÖSTÖPANOKSET 1.1 Henkilöstömäärä.. 4 1.2 Henkilöstörakenne 1.2.1 Henkilöstöryhmät.. 5 1.2.2

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Henkilöstötilinpäätös 2014 1/21

Sisällysluettelo. Henkilöstötilinpäätös 2014 1/21 Henkilöstötilinpäätös 2014 1/21 Sisällysluettelo Johdanto... 2 1. Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 1.1. Henkilöstön lukumäärä ja henkilötyövuodet... 3 1.2. Palvelussuhderakenne... 4 1.3. Sukupuolirakenne...

Lisätiedot

SYYTTÄJÄLAITOKSEN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013

SYYTTÄJÄLAITOKSEN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013 SYYTTÄJÄLAITOKSEN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Yleistä... 5 2 Keskeiset havainnot vuodesta 2013... 5 3 Henkilöstö... 9 3.1 Henkilöstön kokonaismäärä... 9 3.1.1 Kokonaismäärä syyttäjänvirastoissa...

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2011

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2011 HENKILÖSTÖKERTOMUS Henkilöstö hallinnonaloittain 31.12. 2010 toistaiseksi määräajatetyt työllis- yhteensä toistaiseksi määräajan työllistetyt yhteensä Hallintotoimi 8 2 10 8 2 0 10 Perusturvatoimi 51 16

Lisätiedot

Henkilöstöraportti 2014

Henkilöstöraportti 2014 Henkilöstöraportti 2014 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto 3 2 Henkilöstön määrä ja rakenne 3 2.1 Henkilöstömäärä 3 2.2 Henkilöstö sopimusaloittain 4 2.3 Virka- ja työvapaat ja kokonaistyöaika 5 2.4 Ikäjakauma

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 77. Kaupunginhallitus 26.03.2012 Sivu 2 / 2

Espoon kaupunki Pöytäkirja 77. Kaupunginhallitus 26.03.2012 Sivu 2 / 2 Kaupunginhallitus 26.03.2012 Sivu 1 / 1 1416/01.00.02/2012 77 Henkilöstökertomus vuodelta 2011 Valmistelijat / lisätiedot: Kunnas Jere, puh. (09) 816 22508 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja

Lisätiedot

Henkilöstötilinpäätös 2011 Dnro 373/01 00 02/12

Henkilöstötilinpäätös 2011 Dnro 373/01 00 02/12 Henkilöstötilinpäätös 2011 Dnro Dnro 2 (9) Johdanto Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen (Palkeet) toisen toimintavuoden henkilöstötilinpäätös 2011 on edellisvuoden tapaan erillinen

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009 Makasiini # 49492 RAPORTTI 49492 1 (13) HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009 SISÄLTÖ Johdanto... 2 1.1 Henkilöstötilinpäätös... 2 1.2 Ylijohtajan katsaus... 2 1.3 Henkilöstön kehittämispäällikön

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2012

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2012 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2012 Johtaminen on laadukasta ja henkilöstömme on osaavaa, yhteistyökykyistä ja voi hyvin Ammattitaitoinen ja esimerkillinen johtaminen sekä tehokas johtamisjärjestelmä Hyvinvoivan

Lisätiedot

Henkilöstötilinpäätös 2010. Henkilöstöstrategian toteutumisen arviointia

Henkilöstötilinpäätös 2010. Henkilöstöstrategian toteutumisen arviointia Henkilöstötilinpäätös 2010 Henkilöstöstrategian toteutumisen arviointia MAANMITTAUSLAITOS 2011 MAANMITTAUSLAITOS Henkilöstötilinpäätös 2010 1 (16) SISÄLTÖ 1 Johdanto... 3 2 Henkilöstön määrä ja rakenne...

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008. Osaamisen ja sivistyksen asialla

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008. Osaamisen ja sivistyksen asialla HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008 Osaamisen ja sivistyksen asialla SISÄLTÖ Sivu JOHDANTO TIIVISTELMÄ.. 1 1 HENKILÖSTÖPANOKSET 1.1 Henkilöstömäärä.. 2 1.2 Henkilöstörakenne 1.2.1 Henkilöstöryhmät.. 3 1.2.2 Sukupuolijakauma..

Lisätiedot

Maaningan kunta HENKILÖSTÖRAPORTTI. Kaupunginhallitus 30.3.2015

Maaningan kunta HENKILÖSTÖRAPORTTI. Kaupunginhallitus 30.3.2015 Maaningan kunta HENKILÖSTÖRAPORTTI 214 Kaupunginhallitus 3.3.215 JOHDANTO 1 Henkilöstön hyvinvointi ja jaksaminen on viime vuosina noussut esille useissa yhteyksissä. Kunnassa on toteutettu henkilöstökysely

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ

LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 VÄESTÖN

Lisätiedot

Valtionhallinnon ylin johto numeroin kesäkuussa 2013

Valtionhallinnon ylin johto numeroin kesäkuussa 2013 Valtionhallinnon ylin johto numeroin kesäkuussa 2013 Valtion työmarkkinalaitos Veli-Matti Lehtonen Syyskuu 2013 2 Sisältö 1 Valtionhallinnon ylimmän johdon määrä ja rakenne... 3 2 Vanhuuseläköityminen

Lisätiedot

Valtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2016

Valtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2016 Valtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2016 Valtion ylimmän johdon määrä ja rakenne Valtion työmarkkinalaitos Seija Korhonen Kesäkuu 2016 2 1 Valtionhallinnon ylimmän johdon määrä ja rakenne

Lisätiedot

Hallintoyksikkö SUOMEN AKATEMIAN HALLINTOVIRASTON HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2012

Hallintoyksikkö SUOMEN AKATEMIAN HALLINTOVIRASTON HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2012 Hallintoyksikkö SUOMEN AKATEMIAN HALLINTOVIRASTON HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2012 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 2 1. HENKILÖSTÖPANOKSET... 3 1.1 PALVELUSSUHTEIDEN MÄÄRÄ JA HENKILÖTYÖVUODET... 3 1.3 SUKUPUOLIRAKENNE...

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2006 LAPIN YLIOPISTO

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2006 LAPIN YLIOPISTO HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2006 LAPIN YLIOPISTO Hyväksytty Lapin yliopiston hallituksen kokouksessa 9.3.2007 2 Sisällys TAUSTAKSI...3 1. Henkilöstön määrä ja rakenne...4 1.1 Henkilöstön työpanos...4 1.2 Vakituiset

Lisätiedot

Henkilöstövoimavarojen arviointi. suositus henkilöstöraportoinnin kehittämiseen

Henkilöstövoimavarojen arviointi. suositus henkilöstöraportoinnin kehittämiseen Henkilöstövoimavarojen arviointi suositus henkilöstöraportoinnin kehittämiseen Suosituksen tavoitteet Tämä suositus tukee strategista henkilöstöjohtamista sekä henkilöstön ja työyhteisöjen jatkuvaa kehittämistä

Lisätiedot

Leppävirran kunta Puh. (017) 570 911 PL 4, 79101 Leppävirta www.leppavirta.fi

Leppävirran kunta Puh. (017) 570 911 PL 4, 79101 Leppävirta www.leppavirta.fi Leppävirran kunta Puh. (017) 570 911 PL 4, 79101 Leppävirta www.leppavirta.fi henkilöstötilinpäätös 2014 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS Sisällysluettelo 1. HENKILÖSTÖ... 1 1.1. Vakinainen henkilöstö toimialoittain

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 ÄHTÄRIN KAUPUNKI

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 ÄHTÄRIN KAUPUNKI HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 ÄHTÄRIN KAUPUNKI 1 Henkilöstöraportti kertoo tiivistetyssä muodossa olennaisimmat tiedot henkilöstön määrästä, henkilöstörakenteesta ja henkilöstökuluista. Raportti sisältää lisäksi

Lisätiedot

Uudista ja uudistu 2009 Henkilöstöjohtamisen uudistamisen välttämättömyys - case Jyväskylän kaupunki - 23.9.2009

Uudista ja uudistu 2009 Henkilöstöjohtamisen uudistamisen välttämättömyys - case Jyväskylän kaupunki - 23.9.2009 Uudista ja uudistu 2009 Henkilöstöjohtamisen uudistamisen välttämättömyys - case Jyväskylän kaupunki - 23.9.2009 Pertti Malkki (FT, YTM) Henkilöstöjohtaja Sisältö Ajatuksia kuntien tuottavuuskehityksestä

Lisätiedot

TK-10-1170-10. Henkilöstöstrategiset toimintalinjaukset 2010-2015

TK-10-1170-10. Henkilöstöstrategiset toimintalinjaukset 2010-2015 TK-10-1170-10 Henkilöstöstrategiset toimintalinjaukset 2010-2015 2 Johdanto Vuosien 2010-2015 aikana keskeisiä henkilöstöstrategisia haasteita ovat: tiukka taloustilanne ja henkilötyövuosikehys sekä samaan

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS Makasiini # 62687 RAPORTTI 62687 1 (14) HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS SISÄLTÖ Johdanto...2 1.1 Henkilöstötilinpäätös...2 1.2 Ylijohtajan katsaus...2 1.3 Henkilöstön kehittämispäällikön katsaus...3

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012 2 Sisällys 1 Toimintavuosi 2012... 3 2 Tunnusluvut... 3 2.1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.2 Henkilöstön ikä... 3 2.3 Palvelussuhteen pituus... 4 2.4 Vaihtuvuus... 4 2.5 Eläkeelle

Lisätiedot

Keski Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä

Keski Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä Keski Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymä 2 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 3 2. VISIO JA ARVOT.4 3. LUOTTAMUS JA YHTEISTYÖ..4 4. OSAAVA TYÖVOIMA..5 5. TYÖHYVINVOINTI JA TERVEYS.5

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2005

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2005 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2005 1 Uusi palkkausjärjestelmä, tuottavuusohjelma ja Opetushallituksen strategian valmistelu olivat asioita, jotka saivat konkreettista sisältöä vuoden 2005 aikana ja jotka tulevat

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2015

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2015 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2015 1 2 Sisältö 1. Johdanto 4 2. Henkilöstön määrä ja rakenne 31.12. 5 3. Johtaminen 6 4. Henkilöstön osaaminen ja ammattitaito 7 5. Työhyvinvoinnin edistäminen 7 6. Henkilöstökustannukset

Lisätiedot

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ-

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- Jaakko Joensuu henkilöstöpäällikkö Kempele on voimakkaasti kasvava 15 100 asukkaan nuorekas kunta. Kempele on huipputeknologiaa,

Lisätiedot

JOUTSASOPIMUS JA LOMAUTUKSET

JOUTSASOPIMUS JA LOMAUTUKSET JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2015 SISÄLLYSLUETTELO JOUTSASOPIMUS JA LOMAUTUKSET 1 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA JAKAUMA SEKTOREITTAIN. 2 2. IKÄ-JA SUKUPUOLIJAKAUMA.. 3 3. IKÄRAKENNE 4 4. PALVELUSSUHTEEN

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

ENONTEKIÖN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2010

ENONTEKIÖN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2010 ENONTEKIÖN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2010 1 Henkilöstöraportissa olevat tiedot perustuvat kunnan palkanlaskennasta kerättyihin tietoihin 31.12.2010 tilanteesta. Luvut sisältävät ko. päivänä kunnan

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2014

HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2014 HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2014 TAUSTAA Kunnan toimialalla henkilöstö on tärkein resurssitekijä. Menestykseen kunta tarvitsee motivoituneen ja osaavan henkilöstön. Valtuuston asettamien tavoitteiden saavuttaminen

Lisätiedot

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari 29.11.2011 Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja 1 ASUKKAIDEN MENESTYMINEN Tarvetta vastaavat palvelut Asukkaiden omatoimisuus Vuorovaikutus TALOUS HALLINNASSA

Lisätiedot

Henkilöstötilinpäätös

Henkilöstötilinpäätös Henkilöstötilinpäätös 2014 x Finanssivalvonnan henkilöstötilinpäätös 2014 Sisällys Johdanto 3 Organisaatiomuutokset 4 Suomen Pankin ja Finanssivalvonnan yhteistyön kehittäminen 4 Finanssivalvonnan organisaatiouudistus

Lisätiedot

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta?

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Mitä työhyvinvointi tuottaa? Jari Honkanen Vastaava työterveyslääkäri Mehiläinen Kuopio 1 9.10.2014 TYHY tapahtuma Työhyvinvoinnin merkitys liiketoiminnan

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009. Osaamisen ja sivistyksen asialla

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009. Osaamisen ja sivistyksen asialla HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009 Osaamisen ja sivistyksen asialla SISÄLTÖ Sivu JOHDANTO TIIVISTELMÄ.. 1 1 HENKILÖSTÖPANOKSET 1.1 Henkilöstömäärä.. 2 1.2 Henkilöstörakenne 1.2.1 Henkilöstöryhmät.. 3 1.2.2 Sukupuolijakauma..

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1 1405/01.00.02/2014 94 Henkilöstökertomus vuodelta 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Jere Kunnas, puh. 046 877 3285 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2012

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2012 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2012 SISÄLTÖ 1 Henkilöstön määrä ja rakenne 2 1.1 Henkilöstön määrä 2 1.2 Henkilöstön palvelussuhdejakauma 4 1.3 Henkilöstön sukupuolijakauma 4 1.4 Henkilöstön ikä 6 1.5 Henkilöstökulut

Lisätiedot

Henkilöstökertomus 2010

Henkilöstökertomus 2010 2011 Henkilöstökertomus 2010 Henkilöstöosasto Henkilöstökertomus 2010 Liikennevirasto Helsinki 2011 Kannen kuvat: Liikenneviraston kuva-arkisto ISBN 978-952-255-654-7 Liikennevirasto PL 33 00521 HELSINKI

Lisätiedot

Henkilöstötilinpäätös 2003

Henkilöstötilinpäätös 2003 R I K O S S E U R A A M U S V I R A S T O Rikosseuraamusviraston monisteita 7/2004 Henkilöstötilinpäätös 2003 30.8.2004 Sisällysluettelo 1. Henkilöstötilinpäätöksen tarkoitus... 2 2. Rikosseuraamusalan

Lisätiedot

Henkilöstötilinpäätös

Henkilöstötilinpäätös Henkilöstötilinpäätös 2010 31.3.2003 SISÄLLYS 1. YLEISTÄ... 3 2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ... 3 2.1. Henkilömäärä vuoden lopussa...3 2.2. Henkilömäärä kuukausittain...3 2.3. Henkilömäärä koko vuoden aikana...4

Lisätiedot

Palvelussuhde 31.12. Miehet Naiset Yhteensä Muutos-% ed. vuodesta

Palvelussuhde 31.12. Miehet Naiset Yhteensä Muutos-% ed. vuodesta 1 2 Johdanto Kaupunginhallitus hyväksyi Alavuden kaupungin henkilöstöohjelman 2015 2020 kokouksessaan 18.5.2015. Henkilöstötyön tavoitteena on, että Alavuden kaupunki on houkutteleva ja vastuullinen työnantaja,

Lisätiedot

SYSMÄN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI 2006

SYSMÄN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI 2006 SYSMÄN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI 2006 2 1. JOHDANTO 3 2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE 3 2.1. Henkilöstön määrä 3 2.2. Henkilöstön määrä palvelukeskuksittain 4 2.3. Määräaikaisen henkilöstön osuus 4 2.4.

Lisätiedot

Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia

Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia Terveyttä yksilöille, tuottavuutta yritykselle ja hyvinvointia työyhteisölle Ossi Aura Työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, fil.tri Alustuksen

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

E/223/111/2008 31.03.2008 Espoo. Henkilöstökertomus 2007

E/223/111/2008 31.03.2008 Espoo. Henkilöstökertomus 2007 E/223/111/2008 31.03.2008 Espoo Konsernipalvelut Sisällysluettelo ALUKSI 1 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE 1 1.1 Henkilötyövuodet 1 1.2 Vakinainen ja määräaikainen henkilöstö 5 1.3 Virka- ja työsuhteinen

Lisätiedot

Väestön koulutusrakenne 2013

Väestön koulutusrakenne 2013 Koulutus 2014 Väestön koulutusrakenne 2013 Nuoret naiset korkeasti koulutettuja, Uudellamaalla asuu koulutetuin väestö Vuoden 2013 loppuun mennessä 3 164 095 henkeä oli perusasteen jälkeen suorittanut

Lisätiedot

Kunnalliset palkat ja henkilöstö

Kunnalliset palkat ja henkilöstö Kunnalliset palkat ja henkilöstö Tilastoesite syyskuu 2015 www.kt.fi Henkilöstömenot 21 miljardia euroa Vuonna 2015 kuntien ja kuntayhtymien henkilöstömenot ovat arviolta 21 miljardia euroa, josta palkkakustannukset

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

Henkilöstötilinpäätös

Henkilöstötilinpäätös Henkilöstötilinpäätös 2013 31.3.2003 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 3 2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ... 3 2.1. Henkilömäärä vuoden lopussa...3 2.2. Henkilömäärä kuukausittain...4 3. HENKILÖTYÖVUODET... 4 3.1. Henkilötyövuosien

Lisätiedot

Tehokkaampaa käyttöä. Henkkariklubi 28.5.2015 Perttu Seppänen

Tehokkaampaa käyttöä. Henkkariklubi 28.5.2015 Perttu Seppänen Tehokkaampaa käyttöä Henkkariklubi 28.5.2015 Perttu Seppänen Sisältö Raporttipaketit ja raportointi Mepco Excel Word dokumenttipohjat Henkilötiedot muihin järjestelmiin > Masterdata! Kurssitiedot muihin

Lisätiedot

MYNÄMÄEN KUNNAN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS

MYNÄMÄEN KUNNAN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS MYNÄMÄEN KUNNAN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 2 1. JOHDANTO Mynämäen kunnan toiminta-ajatuksena on edesauttaa kuntalaisten, yritysten ja yhteisöjen hyvinvointia järjestämällä ja tuottamalla kunnallisia

Lisätiedot

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut Dnro:53/01.00.00/2014 t 2014-2016 Henkilöstöstrategia Kunnanvaltuuston hyväksymä 16.6.2014 Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut 1 Henkilöstöstrategia 2014 2016 Kunnallisen työmarkkinalaitoksen mukaan

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 06

HENKILÖSTÖKERTOMUS 06 HENKILÖSTÖKERTOMUS 06 SISÄLLYS HENKILÖSTÖ s. 3 Henkilöstö lyhyesti s. 3 Henkilöstötavoitteet s. 4 Henkilöstörakenne Vakinaiset kuukausipalkkaiset Osa-aikaiset Määräaikaiset kuukausipalkkaiset Tuntipalkkaiset

Lisätiedot

SYSMÄN KUNTA Kvalt. 6.6.2011 Liite nro 1. Hallintopalvelukeskus

SYSMÄN KUNTA Kvalt. 6.6.2011 Liite nro 1. Hallintopalvelukeskus SYSMÄN KUNTA Kvalt. 6.6.2011 Liite nro 1 Hallintopalvelukeskus HENKILÖSTÖRAPORTTI 2010 1. JOHDANTO 3 2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE 3 2.1. Henkilöstön määrä 2.2. Henkilötyövuosi 4 2.3. Henkilöstön määrä

Lisätiedot

SECURITAS OY HENKILÖSTÖRAPORTTI 2002

SECURITAS OY HENKILÖSTÖRAPORTTI 2002 SECURITAS OY HENKILÖSTÖRAPORTTI 22 Vuonna 22 talouden kasvuvauhti hidastui hieman, mikä näkyi myös henkilöstömäärän kehityksessä. Koulutusrintamalla vuosi oli kuitenkin aktiivinen. Yhtäältä tämä johtui

Lisätiedot

Väestön koulutusrakenne 2012

Väestön koulutusrakenne 2012 Koulutus 2013 Väestön rakenne 2012 Viime vuonna 35 39-vuotiaat koulutetuimpia Vuoden 2012 loppuun mennessä 3 107 062 henkeä oli perusasteen jälkeen suorittanut tutkinnon lukiokoulutuksessa, ammatillisessa

Lisätiedot

Henkilöstöön liittyviä tunnuslukuja 2015

Henkilöstöön liittyviä tunnuslukuja 2015 Henkilöstöön liittyviä tunnuslukuja 2015 Konserniesikunta, Henkilöstöyksikkö Yhteenveto Kaupungin henkilöstömäärän kehitys on ollut hyvin hallinnassa. Henkilöstömäärä 31.12.2015 oli 14 101, kun se vuoden

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma Palkkatutkimus 2008 Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoite Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja Tietoviikko suorittivat kesäkuussa 2008 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

Osaamisen johtaminen Tilastokeskuksessa

Osaamisen johtaminen Tilastokeskuksessa Osaamisen johtaminen Tilastokeskuksessa Tilastokeskus valtiovarainministeriön hallinnonalaan kuuluva, mutta itsenäisesti toimiva valtion virasto yli 900 ihmisen työpaikka tuottaa yhteiskuntaoloja kuvaavia

Lisätiedot

29.9.2011 FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja

29.9.2011 FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja UUDISTA JA UUDISTU 2011 28. FINLANDIA-TALO Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja Työhyvinvoinnilla tuottavuutta vai tuottavuudella työhyvinvointia? Työhyvinvoinnin taloudellinen merkitys Helsingissä 2010 Työhyvinvointityössä

Lisätiedot