HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2012

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2012"

Transkriptio

1 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2012 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

2 SISÄLTÖ. 1 JOHDANTO. 2 TIIVISTELMÄ HENKILÖSTÖPANOKSET 1.1 Henkilöstömäärä Henkilöstörakenne Henkilöstöryhmät Sukupuolijakauma Määräaikaiset Kokoaikaiset ja osa-aikaiset Ikäjakauma Koulutustaso Työaika Työajan käyttö Säännöllisen työajan ylitykset ja työaikapankki Etätyö Työvoimakustannukset HENKILÖSTÖTARVE HENKILÖSTÖN MOTIVAATIO JA TYÖKUNTO 3.1 Työtyytyväisyys Sairastavuus ja tapaturmat Vaihtuvuus Lähtövaihtuvuus Eläkkeelle siirtyminen Tulovaihtuvuus Palvelusaika omassa organisaatiossa HENKILÖSTÖINVESTOINNIT 4.1 Työhyvinvoinnin ja työkunnon edistäminen ja ylläpito Työterveyshuolto Henkilöstön kehittäminen PALKKAUS TALOUDELLISET TUNNUSLUVUT. 20 TUNNUSLUKUKOOSTE. 22 Sivu 1

3 JOHDANTO Tämä vuodelta 2012 laadittu henkilöstötilinpäätös kuvaa henkilöstömäärässä ja -rakenteessa sekä henkilöstökustannuksissa tapahtuneita muutoksia edellisiin vuosiin verrattuna. Myös työn tekemiseen käytettyä aikaa on tarkasteltu. Lisäksi monia tunnuslukuja verrataan vastaaviin lukuihin koko valtionhallinnon osalta. Keskeinen havainto on, että henkilöstön keski-ikä on laskusuunnassa viime vuosien lisääntyneen eläköitymisen seurauksena. Yli 60-vuotiaiden osuus henkilöstöstä on kuitenkin edelleen suuri ja eläkkeelle siirtyvien keski-ikä korkea, sillä Opetushallituksen virkamiehet jatkavat työssä yleensä vielä henkilökohtaisen eläkeiän saavuttamisen jälkeen. Vuoteen 2017 saakka henkilöstön eläköityminen tulee jatkumaan melko suurena. Mutta lähivuosina eläkeiän saavuttavista monet työskentelevät keskeisissä asiantuntijatehtävissä, joten viraston asiantuntijaosaamisen varmistamiseksi heidän tilalleen olisi välttämätöntä palkata uusia asiantuntijoita. Julkisen talouden menojen supistamistarve tulee kuitenkin leimaamaan Opetushallituksen tulevien vuosien henkilöstösuunnittelua. Vuonna 2006 valtion tuottavuusohjelmassa asetettiin virastoille henkilötyövuosien vähennysvelvoitteet vuoden 2005 toimintamäärärahoilla palkattujen henkilötyövuosien määrästä laskettuna. Opetushallituksen velvoite oli vähentää henkilötyövuosia 12,4 henkilötyövuodella vuosittain vuoteen 2011 saakka. Vuosille vähennystavoite oli 5,4 henkilötyövuotta vuosittain. Vuodesta 2012 alkaen tuottavuusohjelma muutettiin vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmaksi, jonka puitteissa ei seurata enää henkilötyövuosien määrää, mutta toimintamäärärahoja leikataan vuosittain tuottavuusohjelmassa määriteltyjen henkilötyövuosien verran. Ensimmäisen viiden vuoden aikana Opetushallitus saavutti tuottavuusohjelman mukaisen henkilötyövuositavoitteen etupainotteisesti luonnollisen poistuman ja uusissa rekrytoinneissa noudatetun pidättyväisen linjan tuloksena. Myös vuonna 2011 laskennallinen henkilötyövuositavoite alittui yhdellä henkilötyövuodella. Vuonna 2012 tuottavuusohjelman mukaan asetettu henkilötyövuositavoite ylittyi 15 henkilötyövuodella. Normaalin poistuman mukaan laskettu henkilötyövuosiennuste ennakoi vielä suurempaa henkilötyövuositavoitteen ylitystä vuonna Henkilöstön keskimääräinen koulutustaso on noussut. Korkeakoulututkinnon suorittaneita on jo melkein kolme neljäsosaa henkilöstöstä ja yhä pienempi osa, vain alle neljä prosenttia henkilöstöstä on pelkän perusasteen koulutuksen suorittaneita. Vuonna 2012 henkilöstökoulutukseen panostettiin aikaisempaa enemmän. Työtyytyväisyys lisääntyi edelleen. Mutta sairauspoissaoloissa lyhyiden sairaustapausten osuus kasvoi, vaikka sairauspoissaolot työpäivinä henkilötyövuotta kohden vähenivät. Lyhyiden sairauspoissaolojen määrää pidetään myös työhyvinvoinnin mittarina, samoin kuin uuden työnantajan palvelukseen siirtyneiden määrää, joka puolestaan on Opetushallituksessa pysynyt edelleen hyvin vähäisenä. Työvoimakustannukset henkilötyövuotta kohden alenivat hiukan. Mutta maksullisen palvelutoiminnan tuottojen vähenemisen seurauksena toimintamenot henkilötyövuotta kohden kasvoivat yli euroa. 2

4 TIIVISTELMÄ 2011 > HENKILÖSTÖPANOKSET 1.1 Henkilöstömäärä henkilömäärä 289 > 291 = + 2 henk. henkilötyövuodet 286,7 > 287,5 = + 0,8 htv 1.2 Henkilöstörakenne henkilöstöryhmät: johto 2,4 > 2,4 % = ± 0,0 %-yks. esimiehet 6,2 > 5,8 % = 0,4 %-yks. asiantuntijat 73,7 > 74,9 % = + 1,2 %-yks. muu henkilöstö 17,6 > 16,8 % = 0,8 %-yks. sukupuolijakauma: miehet 23,2 > 23,4 % = + 0,2 %-yks. naiset 76,8 > 76,6 % = 0,2 %-yks. määräaikaiset 12,8 > 8,2 % = 4,6 %-yks. osa-aikaiset 6,6 > 5,5 % = 1,1 %-yks. keski-ikä 50,4 > 49,8 = 0,6 v koulutustasoindeksi 6,1 > 6,2 = + 0,1 1.3 Työaika tehty vuosityöaika 195,7 > 194,6 pv/htv = 1,1 pv/htv 1.4 Työvoimakustannukset > /htv = HENKILÖSTÖTARVE monien keskeisten asiantuntijoiden eläköityminen lähivuosina pakottaa kehittämään viraston tehtävärakennetta ja suunnittelemaan tulevat rekrytoinnit valittavien monipuolisen käytettävyyden ja tehtävien muuttumisen näkökulmasta, sillä valtion vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman mukaiset toimintamäärärahojen leikkaukset eivät mahdollista korvaavia rekrytointeja täysimääräisinä 3 HENKILÖSTÖN MOTIVAATIO JA TYÖKUNTO 3.1 Työtyytyväisyys työtyytyväisyysindeksi 3,4 > 3,4 = ± 0,0 3.2 Sairastavuus ja tapaturmat sairauspoissaolot 10,4 > 8,6 työpv/htv = 1,8 työpv/htv 2,8 > 2,9 tapausta/htv = + 0,1 tap./htv tapaturmat ei oleellisia muutoksia 3.3 Vaihtuvuus poistuma 12,7 > 14,4 % ed. v:n lopun henkilöstöstä = + 1,7 %-yks. eläkkeelle 5,8 > 6,2 % ed. v:n lopun henkilöstöstä = + 0,4 %-yks. keskim. eläkkeellesiirtymisikä 64,2 > 64,5 v = + 0,3 v rekrytoinnit 29,9 > 21,8 % ed. v:n lopun henkilöstöstä = 8,1 %-yks. vakinaisiksi 18,4 > 30,2 % rekrytoinneista = + 11,8 %-yks. keskim. palvelusaika 14,0 > 13,3 v = 0,7 v 4 HENKILÖSTÖINVESTOINNIT 4.1 Työhyvinvoinnin ja työkunnon edistäminen ja ylläpito virkistys ja liikunnan tukeminen 576 > 586 /htv = + 10 /htv 4.2 Koulutus henkilöstökoulutus 2,5 > 3,3 työpv/htv = + 0,8 työpv/htv koulutuskustannukset (sis. palkat) 835 > /htv = /htv 4.3 Työterveyspalvelut kustannukset (sis. terv.tark.) 659 > 806 /htv = /htv 5 PALKKAUS keskimääräinen kk-palkka > = 70 6 TALOUDELLISET TUNNUSLUVUT liikevaihto > /htv = /htv toimintamenot > /htv = /htv 3

5 Vuoden 2012 Opetushallituksen henkilöstötilinpäätös käsittelee viraston henkilöstöä. Kirjanpitoyksikköön kuuluvien oppilaitosten henkilöstötiedot raportoidaan erikseen. Brysselissä ja Luxemburgissa toimivien Eurooppa-koulujen opettajat (vuoden 2012 lopussa 34 henkilöä) eivät ole mukana tilinpäätöstarkasteluissa. 1 HENKILÖSTÖPANOKSET 1.1 Henkilöstömäärä Opetushallituksessa työskenteli vuoden 2012 lopussa 291 henkilöä eli kaksi henkilöä enemmän kuin vuoden 2011 lopussa. Henkilötyövuosia oli 287,5, vajaat yksi enemmän kuin vuonna Toimintamenomomentilta palkattujen henkilötyövuosimäärä lisääntyi 1,3 henkilötyövuodella. Muilta momenteilta palkattujen määrä sen sijaan väheni 0,5 henkilötyövuotta. Taulukko 1. Henkilöstön lukumäärä vuoden lopussa ja harjoittelijoiden lukumäärä kalenterivuonna (yhden harjoittelijan harjoitteluaika on yleensä 3 kk) Henk.lukum Muutos % Harj. lkm , , ± 0, , ,7 24 Taulukko 2. Henkilötyövuosien määrä (toimintamäärärahoilla ja muulla rahoituksella palkatut; ei sisällä harjoittelijoita) ja prosentuaalinen muutos edellisestä vuodesta Tm. mom. Muutos % Muut mom. Muutos % Yht. Muutos % ,9-4,0 23,5-39,3 306,4-8, ,1-5,2 18,4-21,7 286,5-6, ,9-2,3 18,0-2,2 279,9-2, ,9 + 0,4 23,8 + 32,2 286,7 + 2, ,2 + 0,5 23,3-2,1 287,5 + 0,3 Kuvio 1. Henkilöstön lukumäärä vuoden lopussa Kuvio 2. Henkilötyövuodet , toimintamenomomentti ja kaikki momentit tm.mom. kaikki mom Yllä olevista kuvista näkyy henkilömäärien ja henkilötyövuosien kehitys vuosina Kuvio 1 osoittaa, että toimintamenomomentilta palkattujen henkilöiden lukumäärä on tarkastelujakson neljän viimeisen vuoden ajan pysynyt suunnilleen samana. Kaikilta momenteilta palkattujen henkilötyövuosimäärä oli alimmillaan vuonna 2010 (Kuvio 2). Sen jälkeen etenkin opiskelijavalintaprojekteihin on palkattu henkilöitä muulla rahoituksella kuin toimintamäärärahoilla. 4

6 1.2 Henkilöstörakenne Henkilöstöryhmät Henkilöstötilinpäätöksessä henkilöstöä tarkastellaan seuraavina ryhminä: Johto = pääjohtaja, ylijohtaja, hallintojohtaja ja johtajat Esimiehet = yksiköiden päälliköt Asiantuntijat = henkilöt, jotka työskentelevät verraten itsenäisissä asiantuntijatehtävissä Muu henkilöstö = valmistelevissa ja avustavissa tehtävissä työskentelevät Taulukko 3. Henkilöstöryhmät (% henkilöstöstä) Henk.ryhmä Johto 1,6 2,4 2,4 2,4 2,4 Esimiehet 6,7 6,2 6,2 6,2 5,8 Asiantuntijat 68,1 67,0 73,2 73,7 74,9 Muu henkilöstö 23,6 24,4 18,2 17,6 16,8 Vuosina johdon osuus koko henkilöstöstä on Opetushallituksessa ollut 2,4 prosenttia. Koko valtiolla vuoden 2012 lopussa johtoon kuuluvia laskettiin olleen keskimäärin 1,7 prosenttia henkilöstöstä. Muiden esimiesten osuus koko valtiolla oli vähän yli kuusi prosenttia henkilöstöstä. Opetushallituksen tehtävät painottuvat yhä enemmän asiantuntijatehtäviin. Joidenkin, aikaisemmin selkeästi avustavissa tehtävissä toimineiden tehtävät ovat muuttuneet vaativammiksi, osittain asiantuntijatehtäviksi. Uudet rekrytoinnitkin on tehty pääasiassa asiantuntijatehtäviin. Avustaviin tehtäviin on hyvin vähän rekrytoitu uusia virkamiehiä. Vuonna 2012 esimiesten osuus henkilöstöstä oli vain 5,8 prosenttia, kun se aikaisemmin on ollut yli kuusi prosenttia. Asiantuntijoiden osuus kasvoi myös sitä kautta, kun aikaisemmin esimiestehtävissä toimineita siirtyi asiantuntijoiksi Sukupuolijakauma Taulukko 4. Sukupuolijakauma (% henkilöstöryhmästä) Johto miehiä 40,0 100,0 85,7 71,4 85,7 naisia 60,0 0,0 14,3 28,6 14,3 Esimiehet miehiä 38,1 33,3 27,8 33,3 47,1 naisia 61,9 66,7 72,2 66,7 52,9 Asiantuntijat miehiä 30,5 30,8 29,1 24,9 23,9 naisia 69,5 69,2 70,9 75,1 76,1 Muu henk. miehiä 12,2 8,5 3,8 5,9 4,1 naisia 87,8 91,5 96,2 94,1 95,9 Yhteensä miehiä 26,8 27,1 25,8 23,2 23,4 naisia 73,2 72,9 74,2 76,8 76,6 Miesten osuus henkilöstöstä on alle neljäsosa. Vuonna 2012 se pysyi suunnilleen vuoden 2011 tasolla. Johdossa miesten osuus kasvoi vuodesta 2011 ja oli 85,7 prosenttia. Myös muista esimiehistä lähes puolet oli miehiä vuoden 2012 lopussa, kun miesten osuus vuoden 2011 lopussa oli vain kolmasosa. Koko valtiolla naisten osuus johdosta oli vuoden 2012 lopussa 35,3 prosenttia, sen sijaan muista esimiehistä naisten osuus oli vain 24,6 prosenttia. Opetushallituksessa asiantuntijoiden ryhmässä miesten osuus on edelleen vähentynyt. Naisia on jo yli 76 prosenttia asiantuntijoista. Myös ryhmässä Muu henkilöstö miesten osuus pieneni vuoteen 2011 verrattuna ja oli vain neljä prosenttia. Koko valtiolla asiantuntijatehtävissä työskennelleistä vuoden 2012 lopussa naisia oli puolet. 5

7 1.2.3 Määräaikaiset Määräaikaisiksi lasketaan henkilöt, jotka on nimitetty virkaan tai tehtävään määräaikaisesti ja joilla ei ole taustavirkaa samassa organisaatiossa. Taulukko 5. Määräaikaiset % henkilöstöstä OPH:ssa ja koko valtiolla sekä määräaikaisten asiantuntijoiden %-osuus asiantuntijoista OPH:ssa vuosien lopussa Vuosi % henk. % as.tunt. Valtio ,3 8,9 17, ,2 5,6 17, ,9 7,5 10, ,8 14,6 10, ,2 9,6 11,1 Kuvio 3. Määräaikaiset % henkilöstöstä Opetushallituksessa ja koko valtiolla OPH Valtio Määräaikaisten osuus henkilöstöstä väheni lähes viisi prosenttiyksikköä vuodesta Vuoden 2011 lopussa määräaikaisten osuus henkilöstöstä oli Opetushallituksessa suurempi kuin koko valtiolla, mutta vuoden 2012 lopussa tilanne oli päinvastainen. Määräaikaisten asiantuntijoiden osuus Opetushallituksen kaikista asiantuntijoista väheni viisi prosenttiyksikköä edellisvuodesta. Joitakin määräaikaisia projekteja päättyi ja aluksi määräaikaisiksi palkattuja vakinaistettiin. Opetushallituksessa määräaikaisista oli naisia 66,7 prosenttia ja miehiä 33,3 prosenttia. Naisista määräaikaisia oli vain 7,2 prosenttia ja miehistä 11,8 prosenttia. Vuoden 2012 lopussa koko valtiolla työskennelleistä naisista 13,7 prosenttia oli määräaikaisia Kokoaikaiset ja osa-aikaiset Taulukko 6. Koko- ja osa-aikaiset, % henkilöstöstä/kokoaikaisista tai osa-aikaisista Kokoaikaiset 94,6 94,5 93,8 93,4 94,5 miehiä 27,0 26,9 26,0 23,7 24,4 naisia 73,0 73,1 74,0 76,3 75,6 Osa-aikaiset 5,4 5,5 6,2 6,6 5,5 miehiä 23,5 31,3 22,2 15,8 6,3 naisia 76,5 68,8 77,8 84,2 93,8 Osa-aikaisena työskennelleiden osuus Opetushallituksen henkilöstöstä väheni prosenttiyksikön verran vuodesta Osa-aikaisena työskennelleistä naisten osuus kasvoi lähes 94 prosenttiin. Prosentuaaliset muutokset ovat aika suuria, kun osa-aikaisten kokonaismäärä on verraten pieni, vain 24 henkilöä. Tällöin parinkin henkilön lisäys tai vähennys vaikuttaa merkittävästi. Vuoden 2012 lopussa koko valtion henkilöstöstä osa-aikaisena työskenteli 6,3 prosenttia. Opetushallituksessa osa-aikaisten osuus oli vain 5,5 prosenttia henkilöstöstä. 6

8 1.2.5 Ikäjakauma Taulukko 7. Henkilöstön keski-ikä Oph 51,1 51,2 51,0 50,4 49,8 Valtio 44,0 44,0 45,6 45,7 45,9 Taulukko v ja sitä vanhempien %-osuus henkilöstöstä Oph 75,1 77,7 75,6 72,3 71,5 Valtio 50,5 50,5 54,7 55,3 56,2 Sekä vuonna 2011 että vuonna 2012 Opetushallituksen henkilöstön keski-ikä aleni 0,6 vuotta edellisvuodesta. Tähän vaikutti henkilöstön eläköitymisen lisääntyminen ja sen seurauksena uusien henkilöiden rekrytointi. Korkeimmillaan henkilöstön keski-ikä oli vuoden 2009 lopussa, peräti 51,2 vuotta. Koko valtiolla henkilöstön keski-ikä oli 45,9 vuotta. Eroa Opetushallituksen henkilöstön keski-ikään oli enää 3,9 vuotta, kun vuoden 2009 lopussa ero oli 7,2 vuotta. Koko valtion henkilöstön keski-ikään vaikuttaa myös muutamilla aloilla oleva normaalia alhaisempi eläkeikä. Eläkkeelle jäämisen lisääntyminen ja korvaava rekrytointi näkyy myös 45-vuotiaiden ja sitä vanhempien osuudessa henkilöstöstä. Tämä prosenttiosuus oli myös korkeimmillaan vuonna 2009, lähes 78 prosenttia. Vuoden 2012 lopussa 45-vuotiaita ja sitä vanhempia oli 71,5 prosenttia henkilöstöstä. Koko valtionhallinnon henkilöstöstä 45 vuotta täyttäneitä oli 56,2 prosenttia. Kuvio 4. Henkilöstön ikäjakauma lopussa Y-akselilla henkilöiden lukumäärä Kuvio 5. Asiantuntijoiden ja muun henkilöstön ikäjakaumat 2012; Y-akselilla henkilöiden lukumäärä 80 Asiantuntijat Muu henkilöstö Vuodesta 2010 lähtien suurin ikäryhmä Opetushallituksessa on ollut 60 vuotta täyttäneet. Vuonna vuotta täyttäneitä oli yli viidesosa henkilöstöstä. Vuosina 2010 ja 2011 toiseksi suurin ryhmä oli vuotiaat. Mutta vuonna 2012 toiseksi suurimmaksi ryhmäksi nousi vuotiaat. Vuonna 2012 myös vuotiaiden määrä kasvoi aikaisempiin vuosiin verrattuna. Myös asiantuntijoiden henkilöstöryhmässä yli 60-vuotiaiden ryhmä oli suurin (kuvio 5). Mutta voidaan todeta, että kolmen seuraavan ikäryhmän pylväät ( vuotiaat) ovat melko tasasuuria, lähes 35 henkilöä kussakin ryhmässä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että eläkkeelle jäävän tilalle olisi jo opettelemassa seuraaja. Opetushallituksen asiantuntijoilla on yleensä omat selkeät asiantuntijuus- ja vastuualueensa, eikä taloudellinen tilanne mahdollista niin sanotun kisälliperiaatteen soveltamista. Tulevaisuuden haaste onkin järjestellä tehtäviä ja kouluttaa henkilöstöä niin, että jokaisen eläköityvän tilalle ei tarvitse rekrytoida uutta henkilöä. Ryhmässä Muu henkilöstö suurin ikäryhmä vuoden 2012 lopussa oli vuotiaat. Tässä henkilöstöryhmässä valtaosa on yli 50-vuotiaita. 7

9 1.2.6 Koulutustaso Henkilöstön koulutustaso luokitellaan Tilastokeskuksen koulutusluokituksen mukaan seuraavasti. Tutkinnon taso Tutkintokoodi Esimerkkejä tutkinnoista perusaste 1 2 keskiaste 3,5 alin korkea-aste alempi korkeakouluaste ylempi korkeakouluaste tutkijakoulutusaste koulutusaste tuntematon kansakoulu (alempi perusaste) keski- tai peruskoulu (ylempi perusaste) mm. ammattikoulutasoinen ja alempitasoinen opistokoulutus ja pelkkä ylioppilastutkinto mm. ylemmät opistotutkinnot, kuten merkonomin ja teknikon tutkinnot mm. yliopistojen ja korkeakoulujen välitutkinnot ja ammattikorkeakoulututkinnot yliopistojen ja korkeakoulujen ylemmät tutkinnot, mm. entiset ylemmät kandidaattitutkinnot ja nykyiset maisteritutkinnot ja lääketieteen lisensiaatin tutkinnot lisensiaatin (ei lääketieteen) ja tohtorin tutkinnot yhdistetään tulosteissa perusasteeseen Taulukko 9. Koulutustasoindeksi Johto 7,1 7,4 7,4 7,3 Esimiehet 7,2 7,0 7,1 7,1 Asiantuntijat 6,7 6,5 6,5 6,5 Muu henkilöstö 3,9 3,9 3,9 4,1 Koko henkilöstö 6,1 6,1 6,1 6,2 Opetushallituksen koulutustasoa mittaava indeksiluku on pysynyt tasaisena 6,1:nä hyvin pitkään. Vuonna 2012 se nousi ensi kertaa 6,2:een. Se tarkoittaa, että henkilöstön keskimääräinen koulutustaso ylittää alemman korkeakoulututkinnon tason. Nousua on etenkin ryhmässä Muu henkilöstö, missä keskimääräinen koulutustaso nousi 4,1:een. Se on selvästi yli keskiasteen koulutustason. Vuoden 2012 lopussa 73,5 prosenttia Opetushallituksen henkilöstöstä oli korkeakoulu- tai yliopistotason tutkinnon suorittaneita. Koko valtiolla vastaava luku oli vuoden 2012 lopussa 43,3 prosenttia. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus oli Opetushallituksessa yli 65 prosenttia ja koko valtiolla 30,4 prosenttia. Tutkijakoulutuksen (lisensiaatti, tohtori) suorittaneiden osuus henkilöstöstä oli Opetushallituksessa 10,3 prosenttia ja koko valtiolla 4,4 prosenttia. Yliopistojen siirtyminen pois valtiolta näkyy koko valtion tutkijakoulutuksen suorittaneiden osuudessa, mutta myös ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuudessa. Vuoden 2009 lopussa koko valtiolla ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita oli 36 prosenttia ja tutkijakoulutuksen suorittaneita 10 prosenttia henkilöstöstä, joten korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus väheni vuoteen 2011 lähes seitsemän prosenttiyksikköä. Opetushallituksen luvuissa korostuu sen rooli asiantuntijavirastona. Hyvin moniin virkoihin kelpoisuusvaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto. Pelkän perusasteen koulutuksen suorittaneiden osuus Opetushallituksessa on alle neljä prosenttia henkilöstöstä. 1.3 Työaika Työajan käyttö Kokonaistyöaika lasketaan kertomalla kalenterivuoden työpäivien lukumäärä henkilötyövuosien määrällä. Kokonaistyöaika jakautuu tehtyyn ja ei-tehtyyn vuosityöaikaan. Ei-tehtyä vuosityöaikaa ovat muun muassa vuosiloma-aika, sairauspäivät ja henkilöstökoulutuspäivät. 8

10 Taulukko 10. Työajan käyttö % kokonaisvuosityöajasta Työpv Vuosiloma, lomarahavapaa 13,6 15,9 17,6 16,8 16, Äitiys- ja vanhempainvapaa 0,5 0,6 0,6 0,5 1,2 871 Lapsen sair. joht. poissaolo 0,1 0,1 0,1 0,1 0,2 113 Sairaus 3,6 4,0 3,9 4,1 3, Tapaturmat 0,1 0,0 0,1 0,0 0,0 15 Kuntoutus 0,3 0,1 0,0 0,0 0,0 10 Palkallinen virkamiesvaihto 0,2 0,0 0,0 0,1 0,0 27 Opintovapaa, palkallinen 0,2 0,1 0,1 0,0 0,0 10 Henkilöstökoulutus 0,5 0,4 0,8 1,0 1,3 936 Ammattiyhdistyskoulutus 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 22 Muu palkallinen vapaa 0,0 0,0 0,0 0,1 0,1 40 Ei tehty vuosityöaika 19,1 21,2 23,3 22,7 22, Tehty vuosityöaika 80,9 78,8 76,7 77,3 77, Kokonaisvuosityöaika Tehty vuosityöaika pv/htv 205,5 198,5 194,8 195,7 194,6 Vuonna 2012 tehdyn ja ei-tehdyn vuosityöajan suhde säilyi suunnilleen vuoden 2011 tasolla. Eitehdyn työajan sisällä sen sijaan tapahtui jonkin verran muutoksia. Merkittävimpänä voidaan pitää sairauspoissaolojen vähenemistä 0,7 prosenttiyksikköä kokonaistyöajasta laskettuna. Äitiys- ja vanhempainvapaan ja lasten sairaudesta johtuneiden poissaolojen osuus sen sijaan kasvoi yhteensä 0,8 prosenttiyksikköä. Vuosilomiin ja lomarahavapaisiin käytetty aika väheni edelleen vuodesta Tähän vaikutti osaltaan työaikasaldotuntien salliminen pidettäväksi kokonaisina vapaapäivinä sekä kesällä että joulun aikaan Tehty vuosityöaika väheni noin yhden päivän henkilötyövuotta kohden vuodesta Taulukko 11. Työajan käyttö valtiolla (% kokonaistyöajasta) Tehty vuosityöaika 81,0 81,9 81,2 78,7 78,9 Henkilöstökoulutus 1,4 0,7 0,9 0,9 1,4 Vuosiloma, lomarahavapaa 12,6 12,5 12,4 15,0 14,5 Sairaus 3,8 3,6 4,0 4,0 3,8 Tapaturmat 0,1 0,1 0,2 0,2 0,2 Koko valtionhallinnossa tehdyn vuosityöajan osuus säännöllisestä vuosityöajasta oli vuonna 2012 suunnilleen sama kuin vuonna 2011, vähän vajaa 79 prosenttia. Opetushallituksessa se oli noin puolitoista prosenttiyksikköä pienempi. Koko valtiolla myös vuosilomien ja lomarahavapaiden osuus vuosityöajasta pysyi suunnilleen vuoden 2011 tasolla, noin 15 prosentissa. Opetushallituksessa se on pari prosenttiyksikköä korkeampi. Sairauspoissaolojen osuus oli Opetushallituksessa vuonna ,4 prosenttiyksikköä pienempi kuin koko valtiolla Säännöllisen työajan ylitykset ja työaikapankki Opetushallituksessa on käytössä liukuvan työajan järjestelmä sekä työaikapankkijärjestelmä. Liukuvan työajan järjestelmässä työntekijä voi työskennellä joustavasti liukumarajojen puitteissa. Tehty työaika tasataan neljän kuukauden jaksoissa siten, että tasoitusjakson päättyessä 30 tuntia ylittävät työtunnit leikataan pois. Mikäli henkilö on aiemmin tehnyt ns. työaikapankkisopimuksen, leikkausrajan ylittävät tunnit siirretään työaikapankkiin. Työaikapankkiin siirretyt tunnit voi pitää kokonaisina vapaapäivinä esimiehen kanssa sovittavana ajankohtana. Elokuun 2010 loppuun saakka tasoitusraja oli 40 tuntia. Syyskuun alusta tasoitusraja muutettiin 30 tuntiin. Liukuvan työajan ja työaikapankin tarjoamista joustomahdollisuuksista huolimatta tehtyjä työtunteja leikkautuu myös kokonaan pois tasoitusjaksojen päättyessä. 9

11 Taulukko 12. Työaikasaldon leikkautumisrajan ylittäneet henkilö- ja tuntimäärät vuosina tasoitusjaksojen päättyessä ja yhteensä Yhteensä Henkilöiden lkm miehet naiset Yli 40/30 plus-tunnit siirretty työaikap leikkautunut Vuonna 2010 Opetushallituksessa tehtiin melkein työajanseurantajärjestelmään kirjautunutta, säännöllisen työajan ylittänyttä työtuntia. Vuonna 2011 vastaava tuntimäärä oli enää noin Asiaan vaikutti työsuojeluviranomaisten voimakas puuttuminen suureen säännöllisen työajan ylittäneiden työtuntien määrään. Monenlaisista työaikasaldojen vähentämiseen tähtäävistä toimenpiteistä huolimatta säännöllisen työajan ylittävien tuntien määrä pysyi vuoden 2011 lukemissa myös vuonna Vuosina 2011 ja 2012 valtaosa säännöllisen työajan ylittäneistä tunneista siirrettiin työaikapankkiin. Kuitenkin kokonaan pois leikkautui kumpanakin vuonna lähes puolen vuoden työaikaa vastaava tuntimäärä. Vuoden 2012 lopussa työaikapankissa oli tuntia, kun vastaava tuntimäärä vuoden 2011 lopussa oli 7 392, joten vähennystä on vain 213 tuntia. Työaikapankissa olevien tuntien määrä vastaa melkein tuhatta työpäivää eli lähes neljän vuoden työpäivien määrää. Työaikapankkisaldon vaikutusta voidaan arvioida myös, kun muutetaan tunnit euroiksi. Yhden työpäivän palkka on noin 200 euroa, joten rahassa mitattuna työaikapankissa on pelkkinä palkkoina laskettuna, ilman työnantajakustannuksia, noin euroa. Tässä yhteydessä on syytä todeta, säännöllisen työajan riittäminen tehtävien hoitamiseen on ongelma vain kymmenellä prosentilla henkilöstöstä. Suurin osa pystyy järjestelemään työtehtävänsä ja huolehtimaan työaikasaldon tasaamisesta liukuvan työajan puitteissa Etätyö Vuonna 2004 Opetushallituksessa otettiin käyttöön mahdollisuus työskennellä sovittuja ohjeita noudattaen varsinaisen virkapaikan ulkopuolella, niin sanotusti etätyönä. Vuonna 2009 etätyösääntöjä päivitettiin siten, että pidempikestoisia etätyösopimuksia tehdään vain poikkeustapauksissa pääjohtajan päätöksellä. Satunnaisista etätyöpäivistä tehdään sopimus esimiehen kanssa. Taulukko 13. Satunnainen etätyö Vuosi Satunnainen etätyö henkilöä päiviä Satunnaisten etätyöpäivien määrä on koko ajan lisääntynyt tarkastelujakson alusta vuodesta Myös etätyöpäiviä tehneiden henkilöiden määrä on lisääntynyt. Useimmat henkilöt ovat tehneet vain yhden etätyöpäivän vuoden aikana, sillä vuonna 2011 etätyöpäivät keskittyivät siten, että 13 henkilöä (19 prosenttia satunnaisia etätyöpäiviä tehneistä) teki 60 prosenttia kaikista satunnaisista etätyöpäivistä. Vuonna 2012 vastaavasti 11 henkilöä teki 10 tai sitä useampia etätyöpäiviä, heistä kolme enemmän kuin 20 päivää. Vuonna 2011 tehtiin 16 pidempikestoista etätyösopimusta, pääasiassa kolmen kuukauden pituisia. Vuonna 2012 pidempikestoisia etätyösopimuksia tehtiin yhdeksän henkilön kanssa. Niistäkin useimmat olivat kolmen kuukauden pituisia. 10

12 1.4 Työvoimakustannukset Työvoimakustannukset koostuvat tehdyn työajan palkoista, välillisistä palkoista, sosiaaliturvan maksuista ja muista välillisistä työvoimakustannuksista. Tehdyn työajan palkat muodostavat noin 60 prosenttia työvoimakustannuksista, välilliset palkat (lomaraha, vuosiloma-ajan palkat, lapsen syntymä ja hoito, sairausajan palkat, muut palkalliset vapaat ja koulutusajan palkat) noin viidesosan ja sosiaaliturvan maksut noin 16 prosenttia. Taulukko 14. Työvoimakustannusvertailu Kokonaistyövoimakustannusten %-muutos edellisestä vuodesta Muutos Oph 1,8-3,1 2,1 7,0-0,3-7,3 Valtio 10,8 4,4-24,8 1,0 1,6 Välillisten työvoimakustannusten %-osuus tehdyn työajan palkoista Oph 67,0 69,7 71,7 68,9 71,0 + 2,1 Valtio 58,2 57,7 58,2 61,5 61,4 Kokonaistyövoimakustannusten %-osuus palkkasummasta Oph 126,0 126,0 124,2 123,4 124,8 + 1,4 Valtio 124,9 125,2 125,0 124,4 124,3 Tehdyn työajan palkkojen %-osuus työvoimakustannuksista Oph 60,4 58,9 58,2 59,2 58,5-0,7 Valtio 63,2 63,4 63,2 61,9 62,0 Välillisten työvoimakustannusten %-osuus työvoimakustannuksista Oph 39,6 41,1 41,8 40,8 41,5 + 0,7 Valtio 36,8 36,6 36,8 38,1 38,0 Välillisten palkkojen %-osuus työvoimakustannuksista Oph 19,0 20,4 22,3 21,8 21,6-0,2 Valtio 16,9 16,5 16,8 18,5 18,5 Sosiaaliturvakustannusten %-osuus työvoimakustannuksista Oph 18,5 18,4 16,8 16,0 16,5 + 0,5 Valtio 18,2 18,4 18,0 17,5 17,3 Muiden välillisten työvoimakust. %-osuus työvoimakustannuksista Oph 2,2 2,3 2,7 3,0 3,4 + 0,4 Valtio 1,7 1,7 2,0 2,1 2,2 Kokonaistyövoimakustannukset pysyivät vuonna 2012 suunnilleen vuoden 2011 tasolla. Vähennystä oli vain 0,3 prosenttia. Henkilötyövuosien määrä puolestaan kasvoi 0,3 prosenttia, joten työvoimakustannukset henkilötyövuotta kohden pienenivät. Koko valtionhallinnossa työvoimakustannukset kasvoivat yli puolitoista prosenttia. Lisäksi on syytä selittää valtion työvoimakustannusten 25 prosentin väheneminen vuodesta 2009 vuoteen Se johtuu yliopistojen siirtymisestä pois valtiolta. Välillisten työvoimakustannusten osuus suhteessa tehdyn työajan palkkoihin nousi pari prosenttiyksikköä. Nousua oli ensisijaisesti muiden välillisten työvoimakustannusten ryhmässä ja siellä sekä koulutuskustannuksissa että sairaanhoitokuluissa. Kokonaistyövoimakustannusten prosentuaalinen osuus palkkasummasta nousi lähes puolitoista prosenttiyksikköä vuodesta Tämä johtuu muiden välillisten työvoimakustannusten noususta. Välillisten työvoimakustannusten nousun seurauksena tehdyn työajan palkkojen osuus työvoimakustannuksista pieneni ja välillisten työvoimakustannusten osuus kasvoi. Välillisten palkkojen kokonaisosuudessa ei tapahtunut suurta muutosta. Välillisten palkkojen sisällä oli jonkin verran muutoksia. Vuosiloma-ajan palkat hiukan vähenivät, lapsen syntymän ja hoidon osuus kasvoi, sairausajan palkkojen osuus väheni, mutta koulutusajan palkkojen osuus puolestaan kasvoi. Sosiaaliturvan kustannuksissa ei ollut oleellisia muutoksia. Seuraavissa taulukoissa (15 ja 16) tarkastellaan työvoimakustannuksia yksityiskohtaisemmin. Vuonna 2012 henkilötyövuosi maksoi euroa, 167 euroa vähemmän kuin vuonna Palkkasumma henkilötyövuotta kohden laskettuna pieneni 845 euroa. Välilliset työvoimakustannukset puolestaan nousivat 379 euroa. Koko valtionhallinnossa henkilötyövuoden hinta vuonna 2012 oli keskimäärin euroa eli lähes euroa pienempi kuin Opetushallituksessa keskimäärin. 11

13 Taulukko 15. Työvoimakustannukset euroina, euroina/henkilötyövuosi sekä prosentteina tehdyn työajan palkoista / henkilötyövuosi % tehdyn työajan palkoista Työvoimakustannuserä I. Palkkasumma ,4 134,6 138,2 136,9 137,0 II. Tehdyn työajan palkat (I-A) ,0 100,0 100,0 100,0 100,0 A. Välilliset palkat (A1+ +A6) ,4 34,6 38,2 36,9 37,0 1. lomaraha ,3 6,3 6,2 6,1 6,2 2. vuosiloma-ajan palkat ,9 21,8 24,4 22,9 22,2 3. lapsen syntymä ja hoito ,8 0,8 0,8 0,7 1,9 4. sairausajan palkat (sis. tapaturmat ja kuntoutus) ,2 5,6 5,6 5,7 4,8 5. muut palkalliset vapaat ,1 0,0 0,0 0,1 0,8 6. koulutusajan palkat *) ,2 0,7 1,2 1,4 1,9 B. Sosiaaliturva (B7+ +B10) ,6 31,8 28,8 27,0 28,2 7. työnantajan sosiaaliturvamaksut ,3 4,4 3,2 2,9 3,0 8. eläkemaksut ,3 28,5 27,3 25,2 26,1 9. ryhmähenkivakuutus ,4 0,4 0,4 0,4 0,4 10. sairausvakuutuksen palautukset ,4-1,5-2,1-1,4-1,2 C. Muut välilliset työvoimakust. (C11+ +C14) ,6 3,9 4,6 5,0 5,8 11. koulutus**) ,4 0,9 0,9 0,9 1,7 12. terveyden- ja sairaudenhoito ,7 2,0 2,0 1,8 2,2 13. virkistys ja työkunto ,3 0,6 1,4 1,5 1,6 14. muut kustannukset (mm. rekrytointi) ,2 0,4 0,5 0,8 0,3 III. Välilliset työvoimakust. yhteensä (A+B+C) ,6 69,7 71,7 68,9 71,0 IV. Työvoimakustannukset yhteensä (II+III) ,6 169,7 171,7 168,9 171,0 *) sisältää henkilöstökoulutuksen, palkallisen opintovapaan, palkallisen virkamiesvaihdon ja ammattiyhdistyskoulutuksen **) sisältää ammattiyhdistyskoulutuksen 12

14 Taulukko 16. Työvoimakustannukset prosentteina palkkasummasta ja työvoimakustannusten kokonaissummasta % palkkasummasta % työvoimakustannuksista Työvoimakustannuserä 2012 I. Palkkasumma ,0 100,0 100,0 100,0 100,0 78,7 79,3 80,5 81,0 80,1 II. Tehdyn työajan palkat (I-A) ,1 74,3 72,3 73,1 73,0 59,9 58,9 58,2 59,2 58,5 A. Välilliset palkat (A1+ +A6) ,9 25,7 27,7 26,9 27,0 18,8 20,4 22,3 21,8 21,6 1. lomaraha ,8 4,6 4,5 4,4 4,6 3,8 3,7 3,6 3,6 3,7 2. vuosiloma-ajan palkat ,6 15,9 17,6 16,8 16,2 10,7 12,6 14,2 13, lapsen syntymä ja hoito ,6 0,6 0,6 0,5 1,4 0,5 0,4 0,5 0,4 1,1 4. sairausajan palkat (sis. tapaturmat ja kuntoutus) ,9 4,1 4,0 4,2 3,5 3,1 3,3 3,2 3,4 2,8 5. muut palkalliset vapaat ,0 0,0 0,0 0,1 0,1 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 6. koulutusajan palkat *) ,9 0,5 0,9 1,1 1,4 0,7 0,4 0,7 0,9 1,1 B. Sosiaaliturva (B7+ +B10) ,3 23,1 20,9 19,8 20,6 18,5 18,4 16,8 16,0 16,5 7. työnantajan sosiaaliturvamaksut ,0 3,2 2,3 2,1 2,2 3,2 2,5 1,8 1,7 1,8 8. eläkemaksut ,0 20,8 19,8 18,4 19,0 15,7 16,5 15,9 14,9 15,3 9. ryhmähenkivakuutus ,3 0,3 0,3 0,3 0,3 0,3 0,2 0,2 0,2 0,2 10. sairausvakuutuksen palautukset ,0-1,1-1,5-1,1-0,9-0,8-0,9-1,2-0,9-0,7 C. Muut välilliset työvoimakustannukset (C11+ +C14) ,7 3,0 3,4 3,6 4,2 2,1 2,3 2,7 3,0 3,4 11. koulutus**) ,1 0,7 0,6 0,6 1,3 0,8 0,5 0,5 0,5 1,0 12. terveyden- ja sairaudenhoito ,3 1,5 1,4 1,3 1,6 1,0 1,2 1,1 1,1 1,3 13. virkistys- ja sosiaalitoiminta ,2 0,5 1,0 1,1 1,2 0,2 0,4 0,8 0,9 0,9 14. muut kustannukset (mm. rekrytointi) ,2 0,3 0,3 0,6 0,2 0,1 0,2 0,3 0,5 0,1 III. Välilliset työvoimakustannukset yhteensä (A+B+C) ,9 51,7 51,9 50,4 51,8 39,4 41,1 41,8 40,8 41,5 IV. Työvoimakustannukset yhteensä (II+III) ,0 126,0 124,2 123,4 124,8 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 *) sisältää henkilöstökoulutuksen, palkallisen opintovapaan, palkallisen virkamiesvaihdon ja ammattiyhdistyskoulutuksen **) sisältää ammattiyhdistyskoulutuksen 13

15 2 HENKILÖSTÖTARVE Valtiontalouden säästöpaineen saneleman valtion vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman mukainen toimintamäärärahojen väheneminen vaikuttaa keskeisesti Opetushallituksen tulevien vuosien henkilöstösuunnitteluun. Laskennallinen tavoite toimintamenomomentilta palkattujen osalta vuonna 2012 Opetushallituksessa oli 249 henkilötyövuotta. Vuonna 2013 se on 244 henkilötyövuotta, vuonna ja vuonna henkilötyövuotta. Luonnollisen poistuman kautta tavoitteeseen pääseminen on vaikeaa. Vaikka henkilöstön ikäjakaumaa tarkasteltaessa (kohta 1.2.5) todettiin, että suurin ikäryhmä vuoden 2012 lopussa oli 60 vuotta täyttäneiden ryhmä, sekä koko henkilöstössä että asiantuntijoiden ryhmässä, eläköityminen ei ole ratkaisu henkilöstön määrällisen tavoitteen saavuttamisessa. Ikäryhmätarkastelussa asiantuntijoiden kohdalla kolme nuorempaa ikäryhmää ovat melko suuria, noin 35 henkilöä. Kuitenkaan se ei suoranaisesti vähennä painetta korvaavaan rekrytointiin. Jokaisella asiantuntijalla on pääsääntöisesti oma asiantuntijuusalue. Nuoremmat asiantuntijat eivät ole opettelemassa vanhempien tehtäviin. Tulevina vuosina on välttämätöntä järjestellä tehtäviä ja tehtäväryhmiä uudella tavalla, kun jokaisen lähtevän tehtäviin ei ole mahdollista palkata uutta henkilöä. Henkilöstöä on myös tarpeen kouluttaa ja opettaa uusiin tai osittain uusiin tehtäviin. Lisäksi on käytettävä viraston ulkopuolisia asiantuntijoita. Tosin nekin maksavat, mutta ulkopuolisilta voi joustavasti ostaa osa-aikaista asiantuntija-apua tilapäiseen tarpeeseen. Rekrytoinneissa tulee painottaa henkilöiden laaja-alaista osaamista, monenlaisten asioiden hallintaa, kykyä ja halua oppia uutta sekä valmiutta suuriinkin tehtävämuutoksiin. 3 HENKILÖSTÖN MOTIVAATIO JA TYÖKUNTO 3.1 Työtyytyväisyys Työtyytyväisyysbarometrissa mitataan työtyytyväisyyttä asteikolla 1 5, jossa arvot ovat 1 = erittäin tyytymätön, 2 = tyytymätön, 3 = ei tyytymätön eikä tyytyväinen, 4 = tyytyväinen ja 5 = erittäin tyytyväinen Taulukko 17. Työtyytyväisyysindeksit Valtio Johtaminen 3,19 3,33 3,44 3,42 3,40 3,4 Työn sisältö ja haasteellisuus 3,74 3,66 3,72 3,80 3,71 3,7 Palkkaus 2,82 2,74 2,88 2,93 3,01 2,9 Kehittymisen tuki 2,95 2,99 3,09 3,18 3,21 3,2 Työilmapiiri ja yhteistyö 3,44 3,39 3,60 3,62 3,60 3,7 Työolot 3,23 3,39 3,53 3,55 3,64 3,6 Tiedon kulku 3,15 3,10 3,21 3,25 3,30 3,1 Työnantajakuva 2,78 2,97 2,92 3,08 3,23 3,3 Yhteensä 3,20 3,23 3,34 3,38 3,40 3,4 Työtyytyväisyysbarometrissa vastausprosentit ovat olleet , , , ja Opetushallituksen kokonaistyötyytyväisyysindeksi on noussut koko viisivuotisen tarkastelujakson ajan. Vuodesta 2008 vuoteen 2012 indeksi on noussut 3,20:sta 3,40:een. Vuoden 2012 luku on sama kuin koko valtiolla. Vuonna 2012 johtamisindeksi laski Opetushallituksessa hiukan edellisvuodesta. Myös työn sisältö ja haasteellisuus arvioitiin lähes kymmenyksen huonommaksi kuin vuonna Sen sijaan tyytyväisyys palkkaukseen nousi 3,01:een. Koskaan aikaisemmin se ei ole ollut yli kolmen. Koko valtiolla se oli edelleen 2,9. Tyytyväisyys kehittymisen tukeen ja työoloihin parani. Sen sijaan työilmapiiri ja yhteistyö arvioitiin hiukan edellisvuotta huonommaksi. Tiedonkulun ja työnantajakuvan koettiin parantuneen. Tiedon kulku arvioitiin paremmaksi kuin valtiolla keskimäärin. Samoin työnantajakuvan katsottiin parantuneen. Se ei kuitenkaan yltänyt vieläkään ihan samalle tasolle kuin koko valtiolla. 14

16 3.2 Sairastavuus ja tapaturmat Vuonna 2012 sairauspoissaolot vähenivät lähes kaksi työpäivää henkilötyövuotta kohden vuoteen 2011 verrattuna. Sairastamiseen kului vain 8,6 työpäivää henkilötyövuotta kohden. Se on 3,4 prosenttia säännöllisestä kokonaistyöajasta. Vuonna 2011 sairastamiseen kului lähes kaksi työpäivää enemmän henkilötyövuotta kohden, 4,1 prosenttia kokonaistyöajasta. Koko valtionhallinnossa sairastamiseen kului vuonna ,3 työpäivää henkilötyövuotta kohden. Se on 3,8 prosenttia säännöllisestä kokonaistyöajasta valtiolla. (Taulukot 10 ja 11). Taulukko 18. Sairauspoissaolot Työpv./htv Oph 9,1 10,1 10,1 10,4 8,6 Valtio 9,0 8,6 9,7 9,7 9,3 Työpv./tapaus Oph 3,5 4,1 3,5 3,7 3,0 valtio 4,9 4,9 4,8 4,9 4,6 Tapausta/htv Oph 2,6 2,5 2,9 2,8 2,9 Kuvio 6. Sairauspoissolot Opetushallituksessa ja valtiolla Sairauspäivien lukumäärään vaikuttaa merkittävästi pitkien poissaolotapausten lukumäärä. Yleensä pitkiä poissaoloja on vain muutama tapaus vuodessa, mutta jo yhden tai kahden pitkän poissaolon vaihtelulla vuosittain on oleellinen merkitys sairauspoissaolojen kokonaisaikaan. Asiaa voi havainnollistaa esimerkillä. Jos tänä vuonna olisi ollut kaksi 200 työpäivän pituista sairauspoissaoloa enemmän, sairauspoissoloja henkilötyövuotta kohden olisi ollut 10 työpäivää. Sairaustyöpäivien määrä olisi lisääntynyt 16 prosenttia. Mutta sairaustapausten määrä olisi lisääntynyt vain 0,2 prosenttia. Niitä olisi edelleen ollut 2,9 tapausta henkilötyövuotta kohden. Kuvio 7. Sairaustapausten keskimääräinen pituus työpv/htv valtio: työpv/htv työpv/tapaus valtio: työpv/tapaus 12,0 5,0 10,0 4,0 8,0 3,0 6,0 4,0 2,0 2,0 1,0 0,0 0,0 Kuviosta 6 näkyy, että Opetushallituksessa sairauspäiviä henkilötyövuotta kohden on vuosina ollut enemmän kuin valtiolla keskimäärin. Vuonna 2012 tilanne oli päinvastoin. Työpäivien määrä sairaustapausta kohden on Opetushallituksessa ollut koko tarkastelujakson ajan pienempi kuin koko valtiolla (kuvio 7). Tämä tarkoittaa sitä, että Opetushallituksessa on enemmän lyhyitä poissaoloja. Taulukko 19. Sairaustapausten yleisyys ja hoito 1-3 sairauspäivän %-osuus kaikista sairaustapauksista Oph 80,1 78,5 81,3 80,4 83,4 Valtio 73,3 74,4 76,4 75,1 76,2 Sairauksista johtuvat työterveyshuollossa käynnit/htv Oph 3,7 3,9 4,4 4,3 5,1 Valtio 4,0 4,0 4,1 4,1 3,9 Taulukko 20. Sairauspoissaolot % säännöllisestä vuosityöajasta Oph 3,6 4,0 3,9 4,1 3,4 Valtio 3,8 3,6 4,0 4,0 3,8 Vuonna 2012 lyhyiden (1-3 pv) sairauspoissaolojen osuus kaikista sairaustapauksista lisääntyi kolme prosenttiyksikköä. Se oli korkein viisivuotisen tarkastelujakson aikana. 15

17 Sairauksista johtuvia työterveyshuollossa käyntejä oli vuonna 2012 lähes yhden käyntikerran verran enemmän henkilötyövuotta kohden laskettuna kuin vuonna Koko valtiolla käyntikertoja oli yli yksi vähemmän henkilötyövuotta kohden kuin Opetushallituksessa. Taulukko 21. Tapaturmapoissaolot Työpv./htv Oph 0,2 0,1 0,1 0,1 0,1 Valtio 0,3 0,3 0,4 0,4 0,4 Työpv./tapaus Oph 9,3 3,7 6,2 5,8 5,0 valtio 14,1 15,3 14,9 14,9 13,8 Opetushallituksessa tehtävä työ ei yleensä aiheuta tapaturmia. Henkilöstön tapaturmat sattuvatkin pääasiassa työmatkalla. Kaiken kaikkiaan tapaturmista johtuneita poissaoloja on hyvin vähän. Vähäisestä tapausten määrästä johtuen tapaturmapoissaolojen keskimääräinen pituus saattaa vaihdella vuosittain huomattavasti. Vuosina tapaturmista johtuneet poissaolot ovat kestäneet keskimäärin alle kymmenen päivää. 3.3 Vaihtuvuus Lähtövaihtuvuus Lähtövaihtuvuus on laskettu prosentteina edellisen vuoden lopun henkilöstöstä. Taulukko 22. Lähtövaihtuvuus Poistuman syy A. Vaihtuvuus (uusi työnantaja) 4,8 3,8 1,7 1,4 1,7 B. Siirtynyt eläkkeelle 0,9 7,0 2,4 5,8 6,2 vanhuuseläke 0,6 5,8 1,4 5,5 5,5 työkyvyttömyyseläke 0,3 0,3 0,7 0,0 0,3 varhennettu vanhuuseläke 0,0 0,0 0,3 0,3 0,3 (osa-aikaeläke) (0,3) (1,0) (1,7) (1,4) (0,3) (osatyökyvyttömyyseläke) (0,0) (0,0) (0,0) (0,3) (0,3) muu eläke 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 C. Kuollut 0,0 0,0 0,3 0,3 0,3 D. Luonnollinen poistuma 5,7 10,9 4,5 7,6 8,3 (=A+B+C) E. Muu poistuma (=E1+E2) 9,9 3,2 4,8 5,2 6,1 E1 Virkavapaus 1,5 0,9 3,1 3,8 1,9 muu työnantaja 1,2 0,3 1,7 1,0 0,9 vuorotteluvapaa 0,3 0,6 1,0 1,4 1,0 muu virkavapaus 0,0 0,0 0,3 1,4 0,0 E2 Muu syy 8,4 2,2 1,7 1,4 4,2 määräaikaisuuden päätt. 8,4 2,2 1,0 1,0 4,2 irtisanominen 0,0 0,0 0,3 0,0 0,0 muu 0,0 0,0 0,3 0,3 0,0 F. Poistuma yhteensä (=D+E) 15,6 14,1 9,3 12,7 14,4 Vuonna 2012 lähtövaihtuvuus lisääntyi hiukan edelliseen vuoteen verrattuna. Luonnollinen poistuma kasvoi 0,7 prosenttiyksikköä ja muu poistuma 0,9 prosenttiyksikköä. Eläkkeelle siirtyneiden osuudessa ei tapahtunut juurikaan muutosta, eikä myöskään uuden työnantajan palvelukseen siirtyneiden osuudessa. Suurin poistuma syntyi määräaikaisten palvelussuhteiden päättymisestä Eläkkeelle siirtyminen Vuosittaista eläkkeelle siirtyvien määrää ei voi täsmällisesti ennakoida, kun eläkkeelle voi jäädä 63:n ja 68:n ikävuoden välillä. Vanhimmilla virkamiehillä on vielä eläkejärjestelmän muutoksesta johtuva siirtymäajan henkilökohtainen eläkeikä, joka määräytyy tiettyjen kriteerien mukaan porrastetusti ikävuosien 63 ja 65 välille. Kaikki saavuttavat henkilökohtaisen eläkeiän viimeistään 65-vuotiaina. 16

18 Kuvio 7. Vähintään 65 vuotta täyttäviä v ja 65 vuotta täyttäviä Vuoteen 2017 saakka 65 vuoden iän saavuttavia on vuosittain toista kymmentä, vuonna 2017 peräti 17. Sen jälkeen 65 vuotta täyttävien määrä selvästi laskee. Laskelmat on tehty vuoden 2012 lopun henkilöstöstä. Tilanne muuttuu vuosittain sen mukaan, ketä kunakin vuonna jää eläkkeelle. Taulukko 23. Keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä Oph 62,3 64,8 63,7 64,2 64,5 Valtio 59,3 60,1 60,2 60, Opetushallituksessa keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä on selvästi korkeampi kuin koko valtiolla. Vanhuuseläkkeelle siirtymisikä on Opetushallituksessa yleensä lähellä 65 vuotta. Muulle eläkkeelle siirtymiset laskevat hiukan keskiarvoa Tulovaihtuvuus Taulukko 24. Kaikkien rekrytointien %-osuus edellisen vuoden lopun henkilöstöstä sekä uusien ja vakinaisiksi rekrytoitujen henkilömäärät Rekrytointeja 17,7 23,6 29,2 29,9 21,8 uusia vakinaisiksi Rekrytointien kokonaismäärä väheni vuonna Myös uusia henkilöitä rekrytoitiin vähemmän kuin edellisenä vuonna. Vakinaisiksi rekrytoitujen määrä on viime vuosina ollut melko korkea. Sitä selittää osaltaan monien Opetushallituksen toiminnan kannalta keskeisissä asiantuntijatehtävissä työskennelleiden siirtyminen eläkkeelle. Nämä tehtävät ovat pysyväisluonteisia ja useimmat niistä virastolle välttämättömiä Palvelusaika omassa organisaatiossa Palvelusaika on laskettu siitä ajankohdasta, jolloin henkilö on tullut Opetushallituksen tai sen edeltäjien kouluhallituksen tai ammattikasvatushallituksen palvelukseen ja palvelussuhde on jatkunut yhtäjaksoisesti. Taulukko 25. Keskimääräinen palvelusaika (v.) Oph 15,1 15,0 14,5 14,0 13,3 Henkilöstön keskimääräinen palvelusaika on laskenut vuodesta 2009 lähtien. Korkeimmillaan, 15,1 vuotta, se oli vuoden 2008 lopussa. Vuoden 2012 lopussa se oli lähes kaksi vuotta alempi. Keskimääräinen palvelusaika on laskenut henkilöstön eläköitymisen lisääntymisen ja uusien rekrytointien johdosta. Kuvio 8. Vuoden 2012 lopussa Opetushallituksessa työskennellyt henkilöstö aloitusvuoden mukaan Vuoden 2012 lopun henkilöstöstä 27 prosenttia on rekrytoitu Opetushallitusta edeltäneisiin virastoihin ja 1980-luvuilla. Henkilöstöstä 57 prosenttia on tullut virastoon 2000-luvulla

19 4 HENKILÖSTÖINVESTOINNIT 4.1 Työhyvinvoinnin ja työkunnon ylläpito ja edistäminen Henkilöstön työhyvinvoinnin ja työkunnon ylläpitämiseen ja edistämiseen on Opetushallituksessa panostettu viime vuosina enenevässä määrin. Henkilöstön jaksamista tukevia investointeja on vaikea eritellä liikunnan tukemiseen ja muuhun virkistystoimintaan. Osa näistä sisältää sekä liikunnan tukemista että virkistystoimintaa. Vuonna 2005 Opetushallituksessa otettiin käyttöön liikuntasetelit. Henkilöstö koki ne myönteisenä kannustimena liikuntaharrastuksille. Vuonna 2010 liikuntasetelien tilalle vaihdettiin liikunta- ja kulttuurisetelit, jotka oikeuttavat liikuntapalvelujen lisäksi ostamaan myös kulttuuripalveluja. Tämä lisäsi setelien käyttöä ja sitä kautta työnantajan panostusta työhyvinvointiin. Vuoden 2010 syyskuun alusta Opetushallitus rupesi tukemaan myös henkilöstön työpaikkaruokailua kolmella eurolla ateriaa kohden. Tämäkin oli merkittävä panostus henkilöstön hyvinvointiin. Taulukko 26. Virkistystoimintaan ja liikunnan tukemiseen liittyvät investoinnit ( /htv) Oph Valtio Tarkasteltaessa panostusta henkilöstön työhyvinvointiin, virkistystoimintaan ja liikunnan tukemiseen koko valtiolla, järjestelmistä saatuihin lukuihin on syytä suhtautua tietyllä varauksella. Menokirjauksissa saattaa olla vaihtelua eri virastojen välillä, jolloin luvut eivät ole yhteismitallisia, suuntaa antavia kylläkin. Koko valtiolla virkistystoimintaan ja liikunnan tukemiseen käytetty summa henkilötyövuotta kohden laskettuna oli vuosina 2011 ja 2012 samaa tasoa kuin se on ollut Opetushallituksessa samoina vuosina. Opetushallituksessa henkilöstön hyvinvoinnin tukeminen on kasvanut merkittävästi vuoden 2008 hyvin alhaisesta panostuksesta. Vuosina 2009 ja 2010 lisäys oli vuosittain yli 100 prosenttia henkilötyövuotta kohden ja vuonna 2011 melkein 20 prosenttia edellisvuoden tasoa suurempi. Nousuun vaikuttivat muun muassa edellä mainitut, vuonna 2010 käyttöön otettu ateriatuki ja liikuntasetelien vaihtaminen liikunta- ja kulttuuriseteleiksi. Vuonna 2012 henkilöstölle kevät- ja syyskauden avauksissa järjestettyjen kahvitarjoilujen ja joulukahvien lisäksi huhtikuussa järjestettiin kulttuuri-iltapäivä elokuvien merkeissä kahvitarjoiluineen. Toukokuussa muutamia opetushallituslaisia osallistui yritysmaratonviestiin. Kesäkuussa viettiin Pirkkolassa viraston ulkoiluiltapäivää ja kevätkauden päättäjäisiä. Syyskuussa järjestettiin Opetushallituksen virkistyspäivä Espoon Oittaalla. Monipuolisen ohjelman ohella päivään sisältyi ruoka- ja kahvitarjoilut. Lisäksi Opetushallitus järjesti henkilöstölle perinteisen pikkujoulun. Edellä mainittujen yksittäisten tapahtumien lisäksi Opetushallitus tukee henkilöstön harrastuskerhoja, muun muassa jumppaa ja salibandyä. 4.2 Työterveyshuolto Taulukko 27. Työterveyspalvelujen kustannukset ( /htv) Sairaanhoito Oph Ennalta ehkäisevä työterveyshuolto Oph Yht Taulukko 28. Työterveyspalvelujen kustannukset nettona/htv Oph Valtio Työterveyspalvelujen kustannukset on eritelty sairaudenhoitokustannuksiin ja ennalta ehkäisevään työterveyshuoltoon. Ennalta ehkäisevään työterveyshuoltoon kuuluvat mm. ikäryhmätarkastukset ja erilaiset työkykytarkastukset. Ennalta ehkäisevän työterveyshuollon kustannukset vaihtelevat vuosittain muun muassa ikäryhmätarkastuksiin ja muihin terveys- ja seurantakäynteihin osallistuneiden määrästä riippuen. 18

20 Sairaanhoidon kustannukset henkilötyövuotta kohden nousivat vuodesta 2011 vuoteen 2012 peräti 28 prosenttia. Sairaustapauksista johtuneiden työterveyshuollossa käyntien määrä lisääntyi 19 prosenttia. Luvuista voi päätellä myös, että käynnit ovat vaatineet edellisvuotista enemmän erikoislääkärien konsultointia ja erilaisia tutkimuksia. Ennalta ehkäisevän työterveyshuollon kustannuksissa ei tapahtunut merkittävää muutosta. Kaiken kaikkiaan työterveyshuollon kustannukset ovat vain 1,3 prosenttia kokonaistyövoimakustannuksista. Taulukossa 28 tarkastellaan työterveyspalvelujen nettokustannuksia (= kustannukset Kelan palautuksilla vähennettynä). Opetushallituksessa nettokustannukset henkilötyövuotta kohden kasvoivat vuodesta 2011 vuoteen 2012 peräti 156 prosenttia. Kuitenkin ne ovat edelleen pienemmät kuin valtiolla keskimäärin. 4.3 Henkilöstön kehittäminen Taulukko 29. Henkilöstökoulutus Koulutukseen käytetyt työpäivät/htv Oph 1,5 1,0 2,0 2,5 3,3 Valtio 3,5 1,3 2,1 2,4 3,6 Koulutuskustannukset/htv Välittömät kust Koulutusajan palkat Kustannukset yhteensä Oph Valtio Koulutuskustannusten %-osuus työvoimakustannuksista Oph 1,2 0,7 1,2 1,3 2,1 Valtio 2,2 1,4 1,7 1,8 2,4 Henkilöstökoulutukseen käytettiin lähes päivän verran enemmän työaikaa henkilötyövuotta kohden vuonna 2012 kuin vuonna Koulutuskustannukset henkilötyövuotta kohden nousivat yli 50 prosenttia. Koulutukseen käytetyn työajan johdosta tietysti palkkakustannukset nousivat. Sen lisäksi välittömät koulutus-kustannukset nousivat lähes sata prosenttia henkilötyövuotta kohden. Myös koko valtionhallinnossa henkilöstökoulutukseen panostettiin vuonna 2012 huomattavasti edellisvuotista enemmän, henkilötyövuotta kohden yli yhden työpäivän verran enemmän. Henkilöstökoulutuksen kustannukset nousivat melkein 40 prosenttia vuodesta Koulutuskustannusten osuus työvoimakustannuksista oli koko valtiolla 2,4 prosenttia ja Opetushallituksessa 2,1 prosenttia. 5 PALKKAUS Taulukossa 30 Opetushallituksen keskimääräiset kuukausipalkat on ilmoitettu käyvin hinnoin. Kuviossa 9 keskimääräinen kuukausipalkka on kuvattu myös kuluttajahintaindeksillä korjattuna eli ns. kiintein hinnoin. Kuviosta voidaan todeta, että palkkojen ostovoima ei ole kasvanut niin voimakkaasti kuin käyvin hinnoin laskettu kuukausipalkka antaisi olettaa. Taulukko 30. Keskimääräinen kuukausipalkka käyvin hinnoin muutos edelliseen muutos % , , , , , , ,6 Taulukossa 30 on tarkasteltu Opetushallituksen palkkakehitystä nykyisen palkkausjärjestelmän aikana vertailemalla kunkin vuoden keskimääräisiä kuukausipalkkoja. Erilaisten korotusten, virkaehtosopimusten mukaisten ja muiden, lisäksi keskiarvopalkkoihin vaikuttavat muutokset henkilöstössä, erot ja uudet rekrytoinnit sekä virkavapaudet. Samassa vaativuusryhmässä uuden henkilön 23,00 prosentin suoriutumistaso jättää kuukausipalkan alhaisemmaksi kuin se oli lähteneellä, jolla suoriutumistaso kokemuksen karttuessa oli saattanut nousta. Myös tehtävärakenne ja sen myötä tehtävien vaativuuksien keskiarvo muuttuvat jatkuvasti jonkin verran. 19

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS Osaamisen ja sivistyksen asialla

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS Osaamisen ja sivistyksen asialla HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010 Osaamisen ja sivistyksen asialla SISÄLTÖ Sivu JOHDANTO TIIVISTELMÄ.. 1 1 HENKILÖSTÖPANOKSET 1.1 Henkilöstömäärä.. 2 1.2 Henkilöstörakenne 1.2.1 Henkilöstöryhmät.. 3 1.2.2 Sukupuolijakauma..

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008. Osaamisen ja sivistyksen asialla

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008. Osaamisen ja sivistyksen asialla HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008 Osaamisen ja sivistyksen asialla SISÄLTÖ Sivu JOHDANTO TIIVISTELMÄ.. 1 1 HENKILÖSTÖPANOKSET 1.1 Henkilöstömäärä.. 2 1.2 Henkilöstörakenne 1.2.1 Henkilöstöryhmät.. 3 1.2.2 Sukupuolijakauma..

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 Taso 3 HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä 237 123219 1,0 8,0 33,5 108,0 7390,0 123219 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta Henkilötyövuosien määrä vuoden aikana

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 Taso 3 HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä 252 122200 1,0 14,0 43,0 118,3 7819,0 122200 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta -0,8-100,0-4,1 0,0 4,5 528,6-0,8 Henkilötyövuosien

Lisätiedot

Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut viraston sisällä 2015 Tarkastelujoukko: Varastokirjasto Viraston org. rakenne

Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut viraston sisällä 2015 Tarkastelujoukko: Varastokirjasto Viraston org. rakenne HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä 21 807 73676 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta -16,0 3,2-6,5 Henkilötyövuosien määrä vuoden 22,7 806,0 73132,0 Henkilötyövuosien

Lisätiedot

4,2-23,6-3,0 Henkilötyövuosien määrä vuoden aikana 24,4 801, ,6 Henkilötyövuosien määrän %-muutos edellisestä vuodesta

4,2-23,6-3,0 Henkilötyövuosien määrä vuoden aikana 24,4 801, ,6 Henkilötyövuosien määrän %-muutos edellisestä vuodesta Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut viraston sisällä 2014 Tarkastelujoukko: 621011 Varastokirjasto Viraston org. rakenne Virastotyyppi: 47 Kulttuuripalvelut Vaihtuvuustiedot on tilapäisesti poistettu

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 Taso 3 HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä 286 120931 2,0 26,0 58,0 137,3 7825,0 120931 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 13,5-1,0-100,0-4,8 0,0 3,8 383,3-1,0

Lisätiedot

0,0 4,5 4,8 0,0 5,0 Muiden esimiesasemassa olevien henkilöiden %-osuus henkilöstöstä vuoden lopussa

0,0 4,5 4,8 0,0 5,0 Muiden esimiesasemassa olevien henkilöiden %-osuus henkilöstöstä vuoden lopussa Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut 2008-2012 Tarkastelujoukko: Virasto 621011 Varastokirjasto Vaihtuvuustiedot on tilapäisesti poistettu raportilta. 2008 2009 2010 2011 2012 HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2011

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2011 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2011 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi SISÄLTÖ. 1 JOHDANTO. 2 TIIVISTELMÄ.. 3 1 HENKILÖSTÖPANOKSET 1.1 Henkilöstömäärä.. 4 1.2 Henkilöstörakenne 1.2.1 Henkilöstöryhmät.. 5 1.2.2

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : Hallinnonala 24 Ulkoasiainministeriö (hala) HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 1549 1549 561,0 667,8 774,5 881,3 988,0 78767 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden

Lisätiedot

VARASTOKIRJASTO HTP:N TUNNUSLUVUT NYKYISET HENKILÖSTÖPANOKSET

VARASTOKIRJASTO HTP:N TUNNUSLUVUT NYKYISET HENKILÖSTÖPANOKSET VARASTOKIRJASTO HTP:N TUNNUSLUVUT 1998-2005 1.NYKYISET HENKILÖSTÖPANOKSET 2003 2004 2005 HENKILÖSTÖPANOKSET Henkilöstön lukumäärä vuoden lopussa 25 24 23 Henkilöstön lukumäärän %-muutos ed. vuoden lopusta

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009 TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009 Päivi Hakulinen Seppo Vaalavuo SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstömäärä... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika... 7

Lisätiedot

Koulutusaste 2004. Koulutuspohja

Koulutusaste 2004. Koulutuspohja TURVATEKNIIKAN KESKUS Helsinki..2 Laatinut: Päivi Hakulinen ja Seppo Vaalavuo HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS VUODELTA 2. YLEISTÄ Henkilöstömäärä Turvatekniikan keskuksen henkilöstömäärä vuoden 2 lopussa oli henkilöä

Lisätiedot

Henkilötyövuodet

Henkilötyövuodet 1 TURVATEKNIIKAN KESKUS Helsinki 18.4.2006 Laatijat: Päivi Hakulinen ja Seppo Vaalavuo HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS VUODELTA 2005 1. YLEISTÄ Henkilöstömäärä Turvatekniikan keskuksen henkilöstömäärä vuoden 2005

Lisätiedot

Kiekun tuottaman henkilöstötiedon hyödyntäminen johtamisessa

Kiekun tuottaman henkilöstötiedon hyödyntäminen johtamisessa Kiekun tuottaman henkilöstötiedon hyödyntäminen johtamisessa Käyttäjäfoorumi klo13.00-13.30 Markku Kivioja, Valtiokonttori Henkilöstöjohtamisen tarpeet ja valmiudet Kiekun erilaiset roolit henkilöstötiedon

Lisätiedot

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015 Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015 Sisällysluettelo 1.Vakinainen henkilöstö palvelualueittain 2. Vakinaisen henkilöstön ikärakenne 3. Eläkeiän saavuttavat vuosina 2016-2025 4. Henkilöstömenot

Lisätiedot

JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2013

JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2013 JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2013 SISÄLLYSLUETTELO 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA JAKAUMA SEKTOREITTAIN. 1 2. IKÄ-JA SUKUPUOLIJAKAUMA.. 2 3. IKÄRAKENNE 3 4. PALVELUSSUHTEEN KESTO 3 5. HENKILÖSTÖMENOT 4

Lisätiedot

SYYTTÄJÄLAITOKSEN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010

SYYTTÄJÄLAITOKSEN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010 SYYTTÄJÄLAITOKSEN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Yleistä... 5 2 Keskeiset havainnot vuodesta 2010... 5 3 Henkilöstö... 9 3.1 Henkilöstön kokonaismäärä... 9 3.1.1 Kokonaismäärä syyttäjänvirastoissa...

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN

TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN TILASTOJA 22 2012 Helsingin kaupunki Tietokeskus HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN 31.12.2011 Työttömyysaste % ja työttömien lukumäärä Helsingissä osa-alueittain 31.12.2011 Työttömien lukumäärä Helsingin

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2015

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2015 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2015 1 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Johdanto... 1 1.2 Henkilöstön määrä... 1 1.2.1 Koko- ja osa-aikaisen henkilöstön määrä... 1 1.2.2 Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön määrä... 2 1.2.3

Lisätiedot

VALTION ASUNTORAHASTON HENKILÖSTÖKERTOMUS 2005

VALTION ASUNTORAHASTON HENKILÖSTÖKERTOMUS 2005 VALTION ASUNTORAHASTON HENKILÖSTÖKERTOMUS 2005 VALTION ASUNTORAHASTO 2 VALTION ASUNTORAHASTON HENKILÖSTÖKERTOMUS 2005 SISÄLTÖ 1. Tiivistelmä 2. Henkilöstön määrä ja rakenne 3. Työajan käyttö ja työvoimakustannukset

Lisätiedot

TASKUTILASTO. Henkilöstön määrä - rakenne - palkat - työvoimakustannukset MARRASKUUSSA 2005 VALTION BUDJETTITALOUS

TASKUTILASTO. Henkilöstön määrä - rakenne - palkat - työvoimakustannukset MARRASKUUSSA 2005 VALTION BUDJETTITALOUS TASKUTILASTO Henkilöstön määrä - rakenne - palkat - työvoimakustannukset MARRASKUUSSA 2005 VALTION BUDJETTITALOUS Valtion työmarkkinalaitos Kesäkuu 2006 3 SISÄLLYS Tiedot ovat marraskuun 2005 viimeiseltä

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2011

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2011 HENKILÖSTÖKERTOMUS Henkilöstö hallinnonaloittain 31.12. 2010 toistaiseksi määräajatetyt työllis- yhteensä toistaiseksi määräajan työllistetyt yhteensä Hallintotoimi 8 2 10 8 2 0 10 Perusturvatoimi 51 16

Lisätiedot

VALTION ASUNTORAHASTON HENKILÖSTÖKERTOMUS 2004

VALTION ASUNTORAHASTON HENKILÖSTÖKERTOMUS 2004 VALTION ASUNTORAHASTON HENKILÖSTÖKERTOMUS 2004 VALTION ASUNTORAHASTO 2 VALTION ASUNTORAHASTON HENKILÖSTÖKERTOMUS 2004 SISÄLTÖ 1. Tiivistelmä 2. Henkilöstön määrä ja rakenne 3. Työajan käyttö ja työvoimakustannukset

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016 0 1 Sisältö 1. Johdanto 2 2. Henkilöstön määrä ja rakenne 31.12. 3 3. Johtaminen 4 4. Henkilöstön osaaminen ja ammattitaito 5 5. Työhyvinvoinnin edistäminen 5 6. Henkilöstökustannukset

Lisätiedot

Palvelussuhde 31.12. Miehet Naiset Yhteensä Muutos-% ed. vuodesta

Palvelussuhde 31.12. Miehet Naiset Yhteensä Muutos-% ed. vuodesta 1 2 Johdanto Kaupunginhallitus hyväksyi Alavuden kaupungin henkilöstöohjelman 2015 2020 kokouksessaan 18.5.2015. Henkilöstötyön tavoitteena on, että Alavuden kaupunki on houkutteleva ja vastuullinen työnantaja,

Lisätiedot

JOUTSASOPIMUS JA LOMAUTUKSET

JOUTSASOPIMUS JA LOMAUTUKSET JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2015 SISÄLLYSLUETTELO JOUTSASOPIMUS JA LOMAUTUKSET 1 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA JAKAUMA SEKTOREITTAIN. 2 2. IKÄ-JA SUKUPUOLIJAKAUMA.. 3 3. IKÄRAKENNE 4 4. PALVELUSSUHTEEN

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖKSEN 2005 LIITEOSA

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖKSEN 2005 LIITEOSA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖKSEN 2005 LIITEOSA Liiteosa sisältää seuraavat taulukot: Taulukko 1: Taulukko 2: Taulukko 3: Taulukko 4: Taulukko 5: Taulukko 6: Taulukko 7: Taulukko 8 Taulukko

Lisätiedot

Valtionhallinnon ylin johto numeroin kesäkuussa 2013

Valtionhallinnon ylin johto numeroin kesäkuussa 2013 Valtionhallinnon ylin johto numeroin kesäkuussa 2013 Valtion työmarkkinalaitos Veli-Matti Lehtonen Syyskuu 2013 2 Sisältö 1 Valtionhallinnon ylimmän johdon määrä ja rakenne... 3 2 Vanhuuseläköityminen

Lisätiedot

Työkyky- tulokset näkyvät sekä yksilön elämänlaadussa että viraston kuluissa. Valtion työmarkkinajohtaja Juha Sarkio

Työkyky- tulokset näkyvät sekä yksilön elämänlaadussa että viraston kuluissa. Valtion työmarkkinajohtaja Juha Sarkio Työkyky- tulokset näkyvät sekä yksilön elämänlaadussa että viraston kuluissa Valtion työmarkkinajohtaja Juha Sarkio Työajan henkilöstökustannusten kaavamainen jako bruttotyöajan, tehdyn työajan ja tehokkaan

Lisätiedot

Yhtymävaltuusto

Yhtymävaltuusto HENKILÖSTÖKERTOMUS 2015 Yhtymävaltuusto 14.6.2016 Timo Tammilehto Henkilöstöjohtaja Henkilöstövoimavarat Virkojen ja toimien määrän kehitys vuosina 2010 2015 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Lääkärit 131

Lisätiedot

Henkilöstö henkilötyövuosina % -osuudet (ei sisällä Normaalikoulua) Normaalikoulun henkilöstö henkilötyövuosina

Henkilöstö henkilötyövuosina % -osuudet (ei sisällä Normaalikoulua) Normaalikoulun henkilöstö henkilötyövuosina JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON HENKILÖSTÖKERTOMUKSEN 2004 LIITEOSA Liiteosa sisältää seuraavat taulukot: Taulukko 1: Taulukko 2: Taulukko 3: Taulukko 4: Taulukko 5: Taulukko 6: Taulukko 7: Taulukko 8: Koko henkilöstö

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 15:2016

TILASTOKATSAUS 15:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1 1405/01.00.02/2014 94 Henkilöstökertomus vuodelta 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Jere Kunnas, puh. 046 877 3285 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja

Lisätiedot

Henkilöstökertomus 2006

Henkilöstökertomus 2006 Konsernipalvelut Sisällysluettelo ALUKSI 3 1 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE 4 1.1 Henkilötyövuodet 4 1.2 Vakinainen ja määräaikainen henkilöstö 6 1.3 Virka- ja työsuhteinen henkilöstö 7 1.4 Ikärakenne 8

Lisätiedot

Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja

Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 41 2008 Kuvio 1. Työttömien määrä Helsingissä vuoden lopussa 2000 2007, indeksi 2000=100 130 Helsingin työttömyys ja pitkäaikastyöttömyys alueittain 31.12.2007

Lisätiedot

Hallintoyksikkö SUOMEN AKATEMIAN HALLINTOVIRASTON HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2012

Hallintoyksikkö SUOMEN AKATEMIAN HALLINTOVIRASTON HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2012 Hallintoyksikkö SUOMEN AKATEMIAN HALLINTOVIRASTON HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2012 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 2 1. HENKILÖSTÖPANOKSET... 3 1.1 PALVELUSSUHTEIDEN MÄÄRÄ JA HENKILÖTYÖVUODET... 3 1.3 SUKUPUOLIRAKENNE...

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2006 LAPIN YLIOPISTO

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2006 LAPIN YLIOPISTO HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2006 LAPIN YLIOPISTO Hyväksytty Lapin yliopiston hallituksen kokouksessa 9.3.2007 2 Sisällys TAUSTAKSI...3 1. Henkilöstön määrä ja rakenne...4 1.1 Henkilöstön työpanos...4 1.2 Vakituiset

Lisätiedot

Maaliskuu 2012 Ville-Valtteri Handolin Valtion työmarkkinalaitos Valtiovarainministeriö. Valtion henkilöstökertomus 2011

Maaliskuu 2012 Ville-Valtteri Handolin Valtion työmarkkinalaitos Valtiovarainministeriö. Valtion henkilöstökertomus 2011 Maaliskuu 212 Ville-Valtteri Handolin Valtion työmarkkinalaitos Valtiovarainministeriö Valtion henkilöstökertomus 211 Sisältö 1 Johdanto... 2 2 Henkilöstörakenne... 2 2.1 Henkilöstön määrä... 2 2.2 Osa-aikaiset

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2003 Henkilöstöstrategian toteutumisen seurantaa ja arviointia

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2003 Henkilöstöstrategian toteutumisen seurantaa ja arviointia HENKILÖSTÖKERTOMUS 2003 Henkilöstöstrategian toteutumisen seurantaa ja arviointia JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO SISÄLLYS JOHDANTO HENKILÖSTÖVOIMAVARAT Henkilöstön määrä ja rakenne Virkarakenne Kansainvälistyvä

Lisätiedot

Henkilöstökertomus 2014

Henkilöstökertomus 2014 Iitin kunta Henkilöstökertomus 2014 445 / 02.01.02 / 2014 Kunnanhallitus 3.8.2015 Kunnanvaltuusto Sisällys 1. Henkilöstörakenne... 3 2. Poissaolot... 8 3. Eläköityminen... 11 4. Henkilöstökulut... 12 2

Lisätiedot

Valtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2016

Valtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2016 Valtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2016 Valtion ylimmän johdon määrä ja rakenne Valtion työmarkkinalaitos Seija Korhonen Kesäkuu 2016 2 1 Valtionhallinnon ylimmän johdon määrä ja rakenne

Lisätiedot

Röntgenliikelaitoksen henkilöstöraportti 2012

Röntgenliikelaitoksen henkilöstöraportti 2012 Röntgenliikelaitoksen henkilöstöraportti 212 Johtokunta 12.3.213 1 Yleistä Tämä henkilöstöraportti on kahdeksas röntgenliikelaitoksen henkilöstöraportti. Raporttiin on kerätty tietoa henkilöstön määrästä,

Lisätiedot

Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 vuotiaat työttömät. Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 - vuotiaat työttömät kuukauden lopussa

Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 vuotiaat työttömät. Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 - vuotiaat työttömät kuukauden lopussa Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 vuotiaat työttömät 3000 Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 - vuotiaat työttömät kuukauden lopussa 2500 2294 2000 1500 1000 500 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 2009 2010 2011 2012

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012 2 Sisällys 1 Toimintavuosi 2012... 3 2 Tunnusluvut... 3 2.1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.2 Henkilöstön ikä... 3 2.3 Palvelussuhteen pituus... 4 2.4 Vaihtuvuus... 4 2.5 Eläkeelle

Lisätiedot

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimaan 1.8.2005 Vuoden 2005 elokuun alusta tuli voimaan sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2007

TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2007 TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2007 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto...4 2. Tehokas TUKES...4 Henkilöstömäärä... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika... 6 3. Osaava ja oppiva TUKES...7 Osaaminen

Lisätiedot

Henkilöstöön liittyviä tunnuslukuja 2015

Henkilöstöön liittyviä tunnuslukuja 2015 Henkilöstöön liittyviä tunnuslukuja 2015 Konserniesikunta, Henkilöstöyksikkö Yhteenveto Kaupungin henkilöstömäärän kehitys on ollut hyvin hallinnassa. Henkilöstömäärä 31.12.2015 oli 14 101, kun se vuoden

Lisätiedot

Valtion henkilöstötilinpäätös 2011

Valtion henkilöstötilinpäätös 2011 Valtion henkilöstötilinpäätös 2011 Toukokuu 2012 VALTIOVARAINMINISTERIÖ PL 28 (Snellmaninkatu 1 A) 00023 VALTIONEUVOSTO Puhelin 0295 16001 (vaihde) Internet: www.vm.fi Taitto: Pirkko Ala-Marttila /VM-julkaisutiimi

Lisätiedot

Valtion henkilöstökertomus 2012. Mikko Lintamo Valtion työmarkkinalaitos

Valtion henkilöstökertomus 2012. Mikko Lintamo Valtion työmarkkinalaitos Valtion henkilöstökertomus 212 Mikko Lintamo Valtion työmarkkinalaitos Elokuu 213 Sisältö 1 Johdanto... 2 2 Henkilöstörakenne... 2 2.1 Henkilöstön määrä... 2 2.2 Sukupuolirakenne... 4 2.3 Ikärakenne...

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 29 2012 Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010 Helsingissä keskitulot 31 200 euroa Pääomatulot nousivat kolmanneksen Veroja ja veroluonteisia maksuja 7 400 euroa

Lisätiedot

VALTION ASUNTORAHASTON HENKILÖSTÖKERTOMUS 2003

VALTION ASUNTORAHASTON HENKILÖSTÖKERTOMUS 2003 VALTION ASUNTORAHASTON HENKILÖSTÖKERTOMUS 2003 VALTION ASUNTORAHASTO 2 VALTION ASUNTORAHASTON HENKILÖSTÖKERTOMUS 2003 SISÄLTÖ 1. Tiivistelmä 2. Henkilöstön määrä ja rakenne 3. Työajan käyttö ja työvoimakustannukset

Lisätiedot

HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN Pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä Helsingissä vuonna Suutarila Puistola.

HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN Pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä Helsingissä vuonna Suutarila Puistola. TILASTOJA 40 2011 Helsingin kaupunki Tietokeskus HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN 31.12.2010 Pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä Helsingissä vuonna 2010 Tuomarinkylä Suutarila Puistola Jakomäki

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Henkilöstöraportti. Tilastotiedot

Helsingin kaupunki Henkilöstöraportti. Tilastotiedot 06.06.2016 Henkilöstöraportti Tilastotiedot 2015 www.hel.fi 2 / 35 Sisällys 3 Lukijalle 4 Henkilöstötilastot 4 Henkilöstö yhteensä 2015 5 Kuukausipalkkainen henkilöstö 6 Tuntipalkkainen henkilöstö 7 Koko-

Lisätiedot

Henkilöstökertomus 2014

Henkilöstökertomus 2014 Henkilöstökertomus 2014 Sairaanhoitopiirin valtuusto 8.6.2015 Juha Jääskeläinen Henkilöstöjohtaja Henkilöstökertomus 2014 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän 17. henkilöstökertomus henkilöstökertomuksen

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

MIKSI KUOPIO HALUSI MUKAAN HAKU HANKKEESEEN

MIKSI KUOPIO HALUSI MUKAAN HAKU HANKKEESEEN HAKU hankkeen satoa Kuopion kaupungin käytäntöjä ja kokemuksia henkilöstötunnuslukujen laskennassa HAKU hankkeen tuloksia henkilöstötunnuslukujen laskennassa Hannu Issakainen 14.2.2011 MIKSI KUOPIO HALUSI

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI ÄHTÄRIN KAUPUNKI

HENKILÖSTÖRAPORTTI ÄHTÄRIN KAUPUNKI HENKILÖSTÖRAPORTTI 215 ÄHTÄRIN KAUPUNKI l-ienkilöstöraportti kertoo tiivistetyssä muodossa olennaisimmat tiedot henkilöstön määrästä, henkilöstörakenteesta ja henkilöstökuluista. Raportti sisältää lisäksi

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunginhallitus 21.03.2016 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunginhallitus 21.03.2016 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 21.03.2016 Sivu 1 / 1 1116/2016 01.00.02 101 Henkilöstökertomus vuodelta 2015 Valmistelijat / lisätiedot: Jere Kunnas, puh. 046 877 3285 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja

Lisätiedot

Maakuntahallitus , Erillisliite 3. Henkilöstöraportti 2015 Kainuun liitto

Maakuntahallitus , Erillisliite 3. Henkilöstöraportti 2015 Kainuun liitto Maakuntahallitus 21.3.2016, Erillisliite 3 Henkilöstöraportti 2015 Kainuun liitto 1 TIIVISTELMÄ 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE...3 1.1 Palvelussuhteen luonne...3 1.2 Henkilöstön palvelussuhteet vastuualueittain...4

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2015

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2015 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2015 1 2 Sisältö 1. Johdanto 4 2. Henkilöstön määrä ja rakenne 31.12. 5 3. Johtaminen 6 4. Henkilöstön osaaminen ja ammattitaito 7 5. Työhyvinvoinnin edistäminen 7 6. Henkilöstökustannukset

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

Tahtin käyttö ja hyödyntäminen GTK:ssa Tahti-käyttäjäpäivä

Tahtin käyttö ja hyödyntäminen GTK:ssa Tahti-käyttäjäpäivä Tahtin käyttö ja hyödyntäminen GTK:ssa Tahti-käyttäjäpäivä Erikoissuunnittelija Ville Handolin 1 Geologian tutkimuskeskus GTK on kansainvälisesti suuntautunut valtion sektoritutkimuslaitos ja osa työ-

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Henkilöstötilinpäätös 2012

Henkilöstötilinpäätös 2012 Henkilöstötilinpäätös 2012 Dnro 415/01 00 02/13 2 (11) Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Henkilöstörakenne... 3 2.1 Henkilöstön määrä ja henkilötyövuodet... 3 2.2 Osa-aikaiset ja määräaikaiset palvelussuhteet...

Lisätiedot

Maaningan kunta HENKILÖSTÖRAPORTTI. Kaupunginhallitus 30.3.2015

Maaningan kunta HENKILÖSTÖRAPORTTI. Kaupunginhallitus 30.3.2015 Maaningan kunta HENKILÖSTÖRAPORTTI 214 Kaupunginhallitus 3.3.215 JOHDANTO 1 Henkilöstön hyvinvointi ja jaksaminen on viime vuosina noussut esille useissa yhteyksissä. Kunnassa on toteutettu henkilöstökysely

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2015

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2015 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2015 Kuva: Tukes-päivät 2015 2 (14) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 2 2 Vaikuttava ja palveleva Tukes... 3 2.1 Henkilöstörakenne... 3 2.2 Vaihtuvuus... 6 3 Asiantunteva ja yhteistyökykyinen

Lisätiedot

SYSMÄN KUNTA Kvalt. 6.6.2011 Liite nro 1. Hallintopalvelukeskus

SYSMÄN KUNTA Kvalt. 6.6.2011 Liite nro 1. Hallintopalvelukeskus SYSMÄN KUNTA Kvalt. 6.6.2011 Liite nro 1 Hallintopalvelukeskus HENKILÖSTÖRAPORTTI 2010 1. JOHDANTO 3 2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE 3 2.1. Henkilöstön määrä 2.2. Henkilötyövuosi 4 2.3. Henkilöstön määrä

Lisätiedot

Kaikki hyvin työssä ja riskipyramidissa?

Kaikki hyvin työssä ja riskipyramidissa? Kaikki hyvin työssä ja riskipyramidissa? Valtio-Expo 7.5.29 Irma Väänänen-Tomppo Henkilöstöriskien johtamisen mittaristo, Valtio (Budjettitalouden virastot ja laitokset) Työkyvyttömyyseläkealkavuus,77

Lisätiedot

Henkilöstötilinpäätös 2004

Henkilöstötilinpäätös 2004 Henkilöstötilinpäätös 2004 MAANMITTAUSLAITOS 2005 MAANMITTAUSLAITOS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2004 SISÄLLYS 1 YLEISTÄ...2 2 HENKILÖRESURSSIT JA HENKILÖSTÖKULUT...2 2.1 Henkilöstömäärä...2 2.1.1 Koko- ja osa-aikaisen

Lisätiedot

tilastoja Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäiset eläkkeensaajat yleisimmin eläkkeellä työkyvyttömyyden vuoksi

tilastoja Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäiset eläkkeensaajat yleisimmin eläkkeellä työkyvyttömyyden vuoksi HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS tilastoja 2010 5 Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäisten pääasiallisena toimeentulon lähteenä ovat ansiotulot. Kuitenkin pieni, mutta kasvava joukko työikäisiä

Lisätiedot

Henkilöstötilinpäätös

Henkilöstötilinpäätös Henkilöstötilinpäätös x Finanssivalvonnan henkilöstötilinpäätös 2015 Sisällys Johdanto 3 Organisaatio 4 Henkilöstömäärä ja -rakenne 4 Ikärakenne 5 Sukupuolijakauma 5 Rekrytoinnit ja henkilöstön vaihtuvuus

Lisätiedot

Kelan eläke-etuuden saajien määrä alkoi vuonna 2009 taas vähetä

Kelan eläke-etuuden saajien määrä alkoi vuonna 2009 taas vähetä Tilastokatsaus Lisätietoja: 28.05.2010 Esko Ruhanen, puh. 020 634 1364, etunimi.sukunimi@kela.fi Kelan eläke-etuuden saajien määrä alkoi vuonna 2009 taas vähetä Kelan eläke-etuudensaajat ja maksetut eläkeetuudet

Lisätiedot

Palkansaajien sairauspoissaolot

Palkansaajien sairauspoissaolot Palkansaajien sairauspoissaolot Kaikilla mausteilla Artikkeleita työolotutkimuksesta Julkaisuseminaari 2.6.2006 Marko Ylitalo Asetelma! Tutkimuksessa selvitettiin " omaan ilmoitukseen perustuvien sairauspoissaolopäivien

Lisätiedot

SYSMÄN KUNTA. Hallintopalvelukeskus

SYSMÄN KUNTA. Hallintopalvelukeskus SYSMÄN KUNTA Hallintopalvelukeskus HENKILÖSTÖRAPORTTI 2008 1. JOHDANTO 3 2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE 3 2.1. Henkilöstön määrä 3 2.2. Henkilöstön määrä palvelukeskuksittain 4 2.3. Määräaikaisen henkilöstön

Lisätiedot

SYYTTÄJÄLAITOKSEN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2012

SYYTTÄJÄLAITOKSEN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2012 SYYTTÄJÄLAITOKSEN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2012 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Yleistä... 5 2 Keskeiset havainnot vuodesta 2012... 5 3 Henkilöstö... 9 3.1 Henkilöstön kokonaismäärä... 9 3.1.1 Kokonaismäärä syyttäjänvirastoissa...

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

, , , ,5 48,75 52

, , , ,5 48,75 52 1 Kaupan vuosivapaajärjestelmä 1 Vuosivapaan ansainta Vuosivapaajärjestelmässä työntekijä ansaitsee kalenterivuosittain 1.1.2017 alkaen vuosivapaata. Niissä työsuhteissa, jotka alkavat 1.1.2017 tai sen

Lisätiedot

Tilastokatsaus 9:2014

Tilastokatsaus 9:2014 Tilastokatsaus 9:214 Tilastokatsaus 9:213 Vantaa 1 24.6.214 Tietopalvelu B1:214 Tietoja työvoimasta ja työttömyydestä Työvoiman määrä kasvoi 7:lla (,7 %) vuoden 212 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien

Lisätiedot

Tarkastuslautakunta 12.5.2009 liite nro 4 (1/18) Kaupunginvaltuusto 22.6.2009 liite nro 4 (1/18) Yhteistyötoimikunta 04.05.2009 HENKILÖSTÖRAPORTTI

Tarkastuslautakunta 12.5.2009 liite nro 4 (1/18) Kaupunginvaltuusto 22.6.2009 liite nro 4 (1/18) Yhteistyötoimikunta 04.05.2009 HENKILÖSTÖRAPORTTI Tarkastuslautakunta 12.5.29 liite nro 4 (1/18) Kaupunginvaltuusto 22.6.29 liite nro 4 (1/18) Yhteistyötoimikunta 4.5.29 HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODESTA 28 Tarkastuslautakunta 12.5.29 liite nro 4 (2/18) Kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

Kunnalliset palkat ja henkilöstö

Kunnalliset palkat ja henkilöstö Kunnalliset palkat ja henkilöstö Tilastoesite syyskuu 2015 www.kt.fi Henkilöstömenot 21 miljardia euroa Vuonna 2015 kuntien ja kuntayhtymien henkilöstömenot ovat arviolta 21 miljardia euroa, josta palkkakustannukset

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

Henkilöstökertomus 2015

Henkilöstökertomus 2015 Henkilöstökertomus 2015 Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu Oy Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy Vastuuhenkilö Käsittelypäivä Käsittelypäivä Käsittelypäivä Käsittelypäivä

Lisätiedot

Nainen. Yhteensä. Lkm % Lkm % HTV:t HTV:t. Nainen. Yhteensä. Nainen

Nainen. Yhteensä. Lkm % Lkm % HTV:t HTV:t. Nainen. Yhteensä. Nainen Henkilöstön lukumäärä, miehet ja naiset, htv:t 31.12.- Mies (poistyöll. kaikki ja harj.) Mies Mies Syyttäjälaitos 214 37,6 355 62,4 569 100 535,7 520,0 209 36,9 358 63,1 567 100 527,5 516,0 222 37,4 371

Lisätiedot

Valtion henkilöstön työtyytyväisyys vuosina (ei sisällä yliopistoja)

Valtion henkilöstön työtyytyväisyys vuosina (ei sisällä yliopistoja) Valtion henkilöstön työtyytyväisyys vuosina 2006-2015 (ei sisällä yliopistoja) 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Muutos 2006-2015 2014-2015 1 Johtaminen 3,27 3,30 3,36 3,39 3,35 3,40 3,47

Lisätiedot

Henkilöstöraportti Henkilöstöraportti 2015

Henkilöstöraportti Henkilöstöraportti 2015 Henkilöstöraportti 2015 Henkilöstöraportti 2015 1 2 Henkilöstöraportti 2015 Kainuun liitto 2016 3 Kainuun liitto Kauppakatu 1 87100 Kajaani Puh. 08 615 541 Faksi 08 6155 4260 kainuunliitto@kainuu.fi Kuva

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 16:2016

TILASTOKATSAUS 16:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 16:2016 1 26.8.2016 PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT VANTAALLA Pitkäaikaistyöttömiä oli Vantaalla vuoden 2015 lopussa 4 850. Heistä useampi kuin kaksi viidestä oli ollut työttömänä

Lisätiedot

VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010

VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010 Tekninen ja ympäristötoimiala I Pauli Mero 15.05.2012 VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010 YHTEENVETO Väestön koulutusaste on selvästi korkeampi yliopistokaupungeissa (,, )

Lisätiedot

HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN VUODEN 2012 LOPUSSA. Työttömyysaste (%) Helsingissä peruspiireittäin Suutarila Puistola.

HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN VUODEN 2012 LOPUSSA. Työttömyysaste (%) Helsingissä peruspiireittäin Suutarila Puistola. TILASTOJA 30 2013 Helsingin kaupunki Tietokeskus HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN VUODEN 2012 LOPUSSA Työttömyysaste (%) Helsingissä peruspiireittäin 31.12.2012 Suutarila Puistola Tuomarinky lä Jakomäki

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2015

TILASTOKATSAUS 4:2015 Tilastokatsaus 6:212 TILASTOKATSAUS 4:2 1 12.8.2 TIETOJA TYÖVOIMASTA JA TYÖTTÖMYYDESTÄ Työvoiman määrä kasvoi 1 3:lla (,9 %) vuoden 213 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien joukko on suurentunut vuodesta

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI

IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI IIN KUNTA HENKILÖSTÖRAPORTTI 2015 Kunnanhallitus 16.5.2016 2 HENKILÖSTÖRAPORTTI SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.1. Henkilöstömäärän kehitys ja palvelusuhteen luonne......

Lisätiedot

SUOMEN PANKKI HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2

SUOMEN PANKKI HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2 Suomen Pankki Henkilöstötilinpäätös 1997 SUOMEN PANKKI HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 1997 Tarkoitus Henkilöstötilinpäätös antaa Suomen Pankin johdolle, esimiehille, henkilöstöasioista vastaaville

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2014

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2014 01:13 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 0 Helsingissä mediaanitulo 00 euroa Helsinkiläisen vuositulot keskimäärin 34 00 euroa Tulokehitys heikkoa Keskimääräisissä pääomatuloissa laskua Veroja ja

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Väestörakenne 2014 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

Eläkkeellesiirtymisikä vuonna Jari Kannisto

Eläkkeellesiirtymisikä vuonna Jari Kannisto Eläkkeellesiirtymisikä vuonna 2016 Jari Kannisto 15.2.2017 Aiheet Työeläkkeelle siirtyneiden määrä Eläkkeellesiirtymisiän kehitys Työllisyys Työllisen ajan odote 2 Eläkkeelle siirtymisen myöhentämistavoitetta

Lisätiedot

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa

Lisätiedot