Tilastokeskuksen
|
|
- Hannes Toivonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Tilastokeskuksen Henkilöstötilinpäätös
2 Sisällysluettelo I HENKILÖSTÖKERTOMUS...2 HENKILÖSTÖ 2010 OHJELMA...2 HENKILÖSTÖ VUONNA Määrä ja rakenne...3 Osaaminen...3 Rekrytointi ja vaihtuvuus... 4 Hyvinvointi...5 Henkilöstötutkimus... 5 Työsuojelu... 5 Kuntoutus ja liikunta... 6 Työterveyshuolto... 6 Palkitseminen...6 Johtaminen...7 II HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS...8 A. NYKYISET HENKILÖSTÖPANOKSET Henkilöstömäärä a. Henkilöstön lukumäärä b. Henkilötyövuodet Henkilöstörakenne a. Henkilöstön sukupuolijakauma b. Palvelussuhteen laatu c. Henkilöstön ikärakenne d. Henkilöstön koulutusrakenne Työajan käyttö a. Työajankäyttö päivinä b. Pitkät virkavapaudet Työvoimakustannukset a. Henkilöstökulut rahoituslähteittäin b. Palkkauskustannukset poissaoloittain c. Matkustusmenot ja ulkomaan virkamatkat B. HENKILÖSTÖN MOTIVAATIO, OSAAMINEN JA TYÖKUNTO Työtyytyväisyys Sairastavuus ja työtapaturmat Vaihtuvuus a. Henkilöstöpoistuma b. Rekrytointi c. Sisäinen liikkuvuus d. Palveluksessaoloaika Tilastokeskuksessa ("TK-ikä") Pätevyys a. Henkilöstökoulutuksen koulutettavapäivät ja palkalliset opintovapaat C. HENKILÖSTÖINVESTOINNIT Koulutus- ja kehittämismenot Työpaikkaliikunta Kuntoutus Työterveyshuolto...25 D. KANNUSTAVA PALKINTA...26 E. TULOKSET Asiakastyytyväisyys...26 HAASTATTELIJAT...27 Lukumäärä Henkilötyövuodet Sukupuolijakauma Ikärakenne Vaihtuvuus... 28
3 2 I HENKILÖSTÖKERTOMUS Henkilöstö 2010 ohjelma Tilastokeskuksen toimintastrategia päivitettiin syksyllä Henkilöstöä kuvaava kriittinen menestystekijä Osaaminen ja uudistuminen muutettiin muotoon Uudistuminen ja hyvinvointi. Sille asetetut tavoitteet ovat Tilastokeskuksen kehittäminen oppivaksi organisaatioksi, työyhteisön hyvinvoinnista huolehtiminen ja toiminnan kokonaislaadun nostaminen Euroopan laatupalkintotasolle. Ne eivät ole uusia asioita Tilastokeskuksessa, vaan niillä on tarkistettu tämän strategialohkon näkökulmaa. Vuoden 2003 lopulla valmistui Tilastokeskuksen lähivuosien henkilöstöpoliittiset linjaukset ja painopisteet sisältävä strateginen asiakirja Henkilöstö Ohjelmalla saatetaan ajan tasalle Henkilöstöohjelma 2000:ssa esitetyt tavoitteet. Ohjelmassa on koottuna Tilastokeskuksen henkilöstöjohtamisen tavoitteet ja ohjausvälineet kaikille työyhteisön tasoille. Henkilöstötavoitteet on johdettu Tilastokeskuksen toimintastrategiasta. Taustalla vaikuttavat myös Valtioneuvoston periaatepäätökseen sisältyvät valtion henkilöstöpolitiikan linjaukset vuosiksi Ohjelman neljälle kehittämisalueelle asetettujen tavoitteiden toteutumista tuetaan henkilöstötoimen eri alueilta laadituilla toimintopolitiikoilla sekä tulossopimuksiin sisällytettävillä kehittämistoimenpiteillä. Osaamisen kehittämistä tuetaan osaamisstrategiaan sekä rekrytointi- ja perehdyttämisjärjestelmään sisältyvin toimenpitein. Keskeisen osan palkitsemisen kokonaisuutta muodostaa viraston uusi palkkausjärjestelmä. Hyvinvointitavoitetta toteutetaan työsuojelun toimintaohjelman sekä työterveyshuollon toimintasuunnitelman keinoin. Johtamiselle asetettuja tavoitteita toteutetaan tulossopimuksilla sekä kehityskeskustelujen ja yhteistoiminnan avulla. Uusia toimintopolitiikkoja laaditaan tarpeen mukaan. Tavoitteiden toteuttamista seurataan ja niistä raportoidaan säännöllisesti. Toimintastrategia Valtion henkilöstöpolitiikan linja Valtioneuvoston periaatepäätös Henkilöstö 2010 Henkilöstö on menestyksen tekijä Osaaminen Tavoitteena uudistuminen ja osaamisen turvaaminen Palkitseminen Tavoitteena kannustavuus ja oikeudenmukaisuus Hyvinvointi Tavoitteena hyvä työkyky ja toimivat työyhteisöt Johtaminen Tavoitteena yhteistoiminnallisuus ja ammattitaitoisuus Avainosaamisalueet VES, TES Työsuojelun toimintaohjelma Tulossopimukset Rekrytointijärjestelmä Palkkauskäsikirja Työhyvinvoinnin satama Kehityskeskustelut Perehdyttämisjärjestelmä Muu palkitseminen Työterveyshuollon toimintasuunnitelma Yhteistoiminta
4 3 Henkilöstö vuonna 2003 Määrä ja rakenne Vuoden 2003 lopussa Tilastokeskuksen palveluksessa oli yhteensä 1043 henkilöä (2002: 1074). Henkilötyövuosien määrä oli laskenut 886:een (2002: 941). Henkilöstön kokonaismäärän vähenemisestä huolimatta vakinaisen kuukausipalkkaisen henkilöstön määrä ja osuus kasvoivat. Vakinaisten osuus oli noussut vuodessa 85:stä 89 prosenttiin. Tämä on johtunut määräaikaisten työntekijöiden vakinaistamisista sekä uusien rekrytoitavien henkilöiden ottamisesta pääasiassa vakinaiseen palvelussuhteeseen. Määräaikaisen henkilöstön tavoitetasoksi asetettu 10 prosenttia kokonaishenkilöstömäärästä saavutettiin. Vuoden 2003 lopussa määräaikaisia oli 9,6 prosenttia (2002: 13,8). Harjoittelijoiden ja työllistämistuella palkattujen osuus on pysytellyt alle prosentissa. Kuukausipalkkaisten henkilötyövuosien määrä laski 770:een (2002: 821). Haastattelijoiden lukumäärä vuoden 2003 lopussa oli 212 henkilöä (2002: 218). Puhelin- ja rajahaastattelijoiden määrä nousi edelliseen vuoteen verrattuna 58:sta 68:een, mutta tilastohaastattelijoiden väheni 160:stä 144:ään. Haastattelijoiden henkilötyövuosien määrä laski 116:een (2002: 120). Virkasuhteessa työskenteli 65 prosenttia henkilöstöstä. Naisia oli 60 prosenttia. Henkilöstön keski-ikä oli 45,5 vuotta. 45-vuotiaiden ja vanhempien osuus nousi edellisestä vuodesta kahdella prosenttiyksiköllä 58 prosenttiin. Osaaminen Henkilöstön koulutusrakenteessa ei edelliseen vuoteen verrattuna tapahtunut merkittäviä muutoksia. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus oli edelleen 67 prosenttia. Tutkijakoulutettuja oli 4,5 prosenttia. Kolme neljäsosaa suoritetuista tutkinnoista oli kaupalliselta ja yhteiskuntatieteelliseltä koulutusalalta. Henkilöstön kehittämiseen liittyvät koulutusmenot laskivat edellisestä vuodesta. Kuitenkin opiskeluun käytetty aika lisääntyi vuoden aikana 2,5:stä 2,8 prosenttiin, vaikka koulutettavapäivien eli muodollisiin koulutusohjelmiin ja kursseihin sisältyvien päivien määrä laski. Edellisten vuosien tapaan Henkilöstön kehittämisyksikkö ja toimintayksiköt järjestivät ja hankkivat eri alojen ammatillista ajankohtais- ja täydennyskoulutusta sekä atk-, kieli-, PD- ja JET-koulutusta. Tilastotalossa otettiin käyttöön itseopiskeluhuone estudio, jossa henkilöstö voi opiskella mm. atk- ja kielikursseja itsenäisesti. Henkilöstökoulutuksessa otettiin käyttöön verkkooppimisympäristö, ja monimuotokursseja järjestettiin henkilöstölle yhteistyössä asiakaskoulutuksen kanssa. Osaamisen johtamisen koulutusta ja osaamiskartan tekoa jatkettiin osaamisstrategian toteuttamiseksi. Tavoitteena on saada toimintayksiköiden osaamiskartoitukset valmiiksi vuoden 2004 alussa, jolloin niitä käytetään ensimmäisen kerran kehityskeskustelun tukena. Näiden pohjalta yksiköt valmistelevat oman henkilöstönsä kehittämissuunnitelmat. Osaamisen siirtämiseksi ja turvaamiseksi jatkettiin myös mentorointitoimintaa, jolla osaltaan pyritään turvaamaan vanhempien tilastokeskuslaisten kokemuksen ja osaamisen siirtäminen nuoremmille. Tilastokeskuksessa hankittu työkokemus on keskimäärin 16 vuotta. Toisaalta rekrytointien vähenemisestä on seurannut, että alle 5 vuotta Tilastokeskuksessa työskennelleiden määrä on laskenut kolmessa vuodessa noin 35 prosentista 27 pro-
5 4 senttiin. Uusille työntekijöille kohdistettuna osaamisstrategian toimenpiteenä toteutettiin perehdyttämisen intranet-versio PETO. Sen pohjalta on aloitettu perehdyttämisjärjestelmän kehittäminen työryhmätyönä. Myös uusille rekrytoiduille järjestettävien tulokaspäivien sisältöä kehitettiin edelleen. Rekrytointi ja vaihtuvuus Vuonna 2002 alkanut rekrytoinnin ja sisäisen liikkuvuuden kehittämisprojekti päättyi lokakuussa vuonna Tilastokeskuksen henkilöstön ikärakenne, lähivuosina lisääntyvät vanhuus- ja muille eläkkeille siirtymiset sekä muu vaihtuvuus oli nostanut esiin tarpeen rekrytointipolitiikan luomiseksi Tilastokeskuksessa. Projekti ehdotti toimenpiteitä henkilöstön saatavuuden ja tarvittavan osaaminen varmistamiseksi ja lisääntyvään rekrytointiin varautumiseksi sekä laati yhtenäisen rekrytointipolitiikan ja menettelytavat. Uusi rekrytointiprosessi kuvattiin intranettiin. Vuonna 2003 uusien työntekijöiden rekrytointi väheni edelleen. Haussa olleiden tehtävien kokonaismäärä laski 53:een (2002: 82). Pysyviä tehtäviä oli haettavana 41, mikä vastaa edellisen vuoden tasoa (2002: 39), mutta haussa olleiden määräaikaisten tehtävien määrä (2003: 12) laski selvästi edelliseen vuoteen verrattuna (2002: 43). Vaikka hakijoidenkin määrä väheni, hakemuksien määrä yhtä avointa tehtävää kohden oli suurempi kuin aikaisempina vuosina ( : 10,8 16,7 hakemusta per avoin tehtävä). Noin 85 prosenttiin haussa olleista pysyvistä tehtävistä valittiin talossa jo työskentelevä henkilö, kuten edellisenäkin vuonna. Atk-, korkeakoulu- ja muita palkallisia harjoittelijoita rekrytoitiin 52 (2003: 41). Haastattelijoita rekrytoitiin aikaisempaa vähemmän (2003: 32; 2002: 50), mutta uusia haastattelijoita on suunniteltu rekrytoitavan taas vuonna Vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi kuusi henkilöä. Osa-aikatyötä tekevien määrä nousi huomattavasti. Osittaisella hoito- tai virkavapaalla oli 37 henkilöä (2002: 18) ja osa-aika- ja osatyökyvyttömyyseläkkeellä oli 44 henkilöä (2002: 38). Tilastokeskuksen vaihtuvuusluvut ovat olleet alle valtionhallinnon keskiarvojen. Myös kertomusvuonna vaihtuvuus pysyi matalana, koska määräaikaisia rekrytoitiin ulkopuolelta aikaisempaa vähemmän, vakinaistamisia oli suhteessa enemmän ja muu poistuma (määräaikaisten töiden päättyminen, siirtyminen eläkkeelle tms.) oli vähäisempää kuin vuosi sitten. Lähtövaihtuvuus (toisen työnantajan palvelukseen siirtyvät) on viidessä vuodessa laskenut noin 5 prosentista 2,5 prosenttiin. Myös luonnollinen poistuma (toisen työnantajan palvelukseen siirtyvät ja eläkkeelle jäävät) on laskenut viiden vuoden aikana miltei 6 prosentista noin 3 prosenttiin.
6 5 Hyvinvointi Henkilöstötutkimus Tilastokeskuksessa on tehty henkilöstön työtyytyväisyystutkimuksia vuodesta 1998 alkaen. Tutkimus on toteutettu samansisältöisenä vuosina Vuoden 2003 tammikuussa toteutetun tutkimuksen tulokset (saldo- ja indeksiluvut) heikkenivät edellisestä vuodesta. Vähiten heikkenivät oman työn, oppimisen ja asiakastyön tulokset. Suurinta tyytymättömyyttä aiheuttivat johtaminen ja nk. TK-kuva, joka peilaa organisaation tavoitteita. Tulosta voitiin osin selittää edellisenä vuonna tapahtuneilla organisaatio- ja johtajamuutoksilla sekä kiristyneestä budjettitilanteesta johtuneilla priorisointi- ja supistamistoimilla. Tuloksista keskusteltiin johtoryhmässä, yhteistyötoimikunnassa sekä henkilöstön tiedotus- ja keskustelutilaisuudessa helmi-maaliskuussa. Vuoden kuluessa tuloksia analysoitiin kaikissa toimintayksiköissä, ja monia kehittämistoimenpiteitä suunniteltiin ja toteutettiin työtyytyväisyyden parantamiseksi. Koko organisaatiota koskevana kehittämishankkeena aloitettiin johtamisen ja esimiestyön kehittämisprojektin valmistelut kilpailuttamalla konsulttipalvelut sekä sisäisen tiedotuksen kehittämishanke. Tammikuussa 2004 tehty uusi mittaus osoitti tyytyväisyyden jälleen nousseen vuotta 2003 edeltävälle tasolle. Tyytyväisyys työn sisältöä, sisäistä avoimuutta ja tiedottamista kohtaan oli noussut jopa edellisvuosien indeksien yläpuolelle. Tyytyväisyys johtamiseen sekä työyhteisön toimivuuteen ja kehittymisen tukeen olivat myös nousseet selvästi vuoden 2003 tasosta. Tilastokeskuksen tulokset ovat melko samansuuntaisia kuin muualla valtion sektorilla. Työsuojelu Työsuojelutoimikunta kokoontui vuonna 2003 seitsemän kertaa. Työsuojelutoimikunnassa käsiteltäviä työkykyasioita valmisteltiin palo- ja pelastustoimen (mm. palo- ja pelastautumistietoiskuja, ensiapukoulutus), kuntoutustyöryhmän (mm. Aslak-kuntoutus), työhyvinvointiryhmän (mm. Pelastusrenkaan päivitys), terveystori-työryhmän sekä Kaiku-kehittäjien toimesta (mm. tulossopimusten työhyvinvointiseuranta Osaaminen ja uudistuminen -strategialohkosta). Fyysisen työympäristön laatua kehitettiin monin tavoin. Palotarkastuksen yhteydessä ullakon V-osassa havaittu asbestilöytö purettiin, 5B-osassa otettiin kuitunäytteitä ja 6B-osassa pyyhkäisynäytteitä. Lisäksi järjestettiin sisäilmakysely, jonka tulokset saadaan keväällä Kiinteistön omistajan rahoituksella toteutettiin tuloilmastokanaviston puhdistus ja pintakäsittely sekä ilmastoinnin ilmamäärien mittaus ja säätö. Suurempia muuttoja ei vuonna 2003 ollut. Työhyvinvointi-aiheisia koulutustilaisuuksia järjestettiin koko henkilöstölle uudesta työturvallisuuslaista, työyhteisön hyvinvoinnista sekä valtion uudistuvasta eläkejärjestelmästä. Myös vuosittainen Terveystori-tapahtuma järjestettiin syksyllä. Valtionhallinnon Kaiku-työhyvinvointiohjelman kehittäjäkoulutuksen suoritti kaksi henkilöä elokuussa, ja syyskuussa toiset kaksi henkilöä aloitti ko. koulutuksen. Koulutukseen kuului muun muassa Tilastokeskuksen työhyvinvoinnin tilan ja toiminnan kartoitus ja esimiestyöpajan järjestäminen.
7 6 Tilastokeskuksen henkilöstöravintola Staterian toimintaa kehitettiin ruokalatoimikunnassa, johon kuuluu henkilöstön ja Sodexho Oy:n edustajia. Toimikunta järjesti vuonna 2003 asiakastyytyväisyyskyselyn, jonka perusteella kehitettiin ateriatarjontaa vastaajien toiveiden mukaisesti. Asiakastyytyväisyyskyselystä ja muustakin ruokailu- ja ravintotietoudesta tiedotettiin henkilöstölehti Statistissa. Kuntoutus ja liikunta Tilastokeskuksen ryhmäkuntoutustoiminta hiipui vuonna 2003, koska Valtiokonttori oli edellisenä vuonna lopettanut varhaiskuntoutusryhmien rahoituksen. Uusia korvaavia ryhmäkuntoutus- ja rahoituslähteitä etsittiin, ja vuoden 2003 lopussa KELA myönsi Tilastokeskukselle kolme Aslak-varhaiskuntoutusryhmää. Kurssit alkavat vuonna Yksilökuntoutuksien määrä pysyi edellisen vuoden tasolla. Muutoin työkykyä ylläpitävä toiminta jatkui aktiivisesti. Päätoiminen liikunnanohjaaja sekä Tilastokeskuksen kulttuuri- ja urheiluyhdistys TIKU ry:n laji- ja harrastustoiminta työpaikkaliikunnan suunnittelijoina ja toteuttajina takasivat Tilastokeskuksessa monipuolisen liikuntatoiminnan, joka palveli harrastajakuntaa eri tasoilla. Työpaikkaliikuntaa kehitettiin yhteistyössä työterveyshuollon, kuntoutusryhmän ja työhyvinvointiryhmän kanssa. Toimintaa kohdistettiin aikaisempaa tehokkaammin erilaisille kohderyhmille, mikä näkyi myös liikuntavälinehankinnoissa. TIKU:n kulttuuritarjontaan kuului muun muassa teatteri-iltoja ja näyttelyvierailuja sekä Tilastokeskuksen henkilöstöjuhlien järjestämistä. Työterveyshuolto Vuoden 2003 alussa Tilastotalossa työskentelevien työterveyshuoltopalvelujen tuottajaksi valittiin kilpailutuksen perusteella Diacor Terveyspalvelut Oy. Muualla työskentelevien työterveyshuollosta vastaa edelleen Medivire Työterveyspalvelut Oy. Diacorin yhteistyöhenkilöt tutustuivat henkilöstöön ja Tilastotalon toimintaan suorittamalla työpaikkatarkastuksia toimintayksiköissä. Perinteisiä ikäryhmä- ja muita terveystarkastuksia jatkettiin. Ennaltaehkäisevän työterveyshuollon ja sairaanhoidon toimien perusteella suunniteltiin pitkin vuotta uusia kuntoutusmuotoja ja työkykyä ylläpitäviä toimia. Työpaikkaterveydenhuollon opas uudistettiin vastaamaan palvelujen hankinnassa tapahtuneita muutoksia. Tilastokeskuksen työterveydenhuollon kokonaiskustannukset laskivat vuoteen 2002 verrattuna, joskin henkilöstömääräkin laski. Myös sairastavuusluvut laskivat. Erityisesti lyhyiden 1-3 päivää kestävien sairauspoissaolojen osuus (alle 40 %) on huomattavasti pienempi kuin vastaava luku valtiolla (noin 70 %). Palkitseminen Vuonna 1998 käyttöön otetun palkkausjärjestelmän viiden vuoden siirtymäkausi päättyi maaliskuussa Siirtymäkaudella tehtyjen kehittämis- ja muutostöiden tuloksena järjestelmä saatiin kokonaisuudeltaan toimivaksi. Keväällä 2003 järjestettiin koko henkilöstölle tarkoitettu palkkausjärjestelmää käsittelevä seminaari. Kevään aikana osallistuttiin myös Teknisen korkeakoulun toteuttamaan Kohti osaamisen palkitsemista -tutkimukseen, jonka pohjalta selvitettiin Tilastokeskuksen henkilökohtaisen työsuorituksen ja palkanosan kehittämistä. Lisäksi pohdittiin tehtäväalueiden mukaisten vaativuusryhmäkuvausten uudistamista. Palkkauskäsikirja päivitettiin ja palkkakehitystä seurattiin sisäisillä
8 7 seurantatilastoilla, VM:n tuottamilla valtionhallinnon vertailutiedoilla sekä Palkkavaaka-organisaatioiden vertailutiedoilla. Johtaminen Tilastokeskuksen johtoryhmä kokoontui kertomusvuoden aikana säännöllisesti. Johtoryhmä, johon kuuluu myös henkilöstön edustaja, käsitteli kertomusvuoden aikana strategisiin ja toiminnallisiin linjauksiin, talouteen ja tavoitteiden saavuttamiseen sekä toiminnan tuloksellisuuteen vaikuttavia asioita. Myös Yhteistyötoimikunnan toiminta oli aktiivista. Toimikunnan kokousten lisäksi järjestettiin koko henkilöstölle tarkoitettu yhteistoimintaa käsittelevä seminaari sekä johdon ja yt-toimikunnan välinen seminaari. Tilastokeskuksen kehityskeskusteluohjeistoa uudistettiin lisäämällä siihen henkilökohtainen kehittymissuunnitelma sekä ohje keskustella osaamisen siirtämisestä ja turvaamisesta. Lisäksi esimiehille järjestettiin koulutusta kehityskeskustelujen käymiseen. Henkilöstötutkimuksen tulosten perusteella ryhdyttiin suunnittelemaan Johtamisen ja esimiestyön kehittämisprojektia. Projektissa käytettävät ulkopuoliset konsulttipalvelut kilpailutettiin vuoden 2003 lopulla, ja varsinainen kehittämistyö tehdään vuoden 2004 aikana. Tavoitteena on kuvata nykyinen johtamismenettely kokonaisuutena sekä erityisesti lähiesimiestyön organisointitavat sekä asettaa johtamisen kehittämisen tavoitteet ja esittää tavoitteiden toteuttamisen edellyttämät toimenpiteet. Lisäksi projektissa halutaan määritellä esimiestyön osaamisvaatimukset, joiden pohjalta esimiesten osaaminen voidaan arvioida ja ryhtyä tarvittaviin kehittämistoimenpiteisiin. Kertomusvuoden aikana toimintayksiköissä ja vastuualueilla tehtiin ITEarviointeja, joilla pyritään toiminnan laadun parantamiseen. Joissakin yksiköissä laatutyö oli edennyt pidemmälle, jolloin arviointitulosten analysoinnin lisäksi pohdittiin arviointityökalun jatkokehittelyä yksikön strategiatyön rinnalla. Muita laatutyökaluja, kuten esimerkiksi EFQM- ja EQA-malleja, on käytetty Tilastokeskuksen laatutyössä. Henkilöstöjohtamisen osalta malleihin on tutustuttu, joskaan niitä ei vielä ole otettu aktiivisesti käyttöön. Vuoden 2003 aikana Hallintopalvelut-yksikössä jatkettiin henkilöstöhallinnon vertailutiedon hankkimista, muiden organisaatioiden hyviin henkilöstöjohtamisen käytäntöihin tutustumista ja benchmarkkausta.
9 8 II HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS A. Nykyiset henkilöstöpanokset 1. Henkilöstömäärä 1 a. Henkilöstön lukumäärä 1 Tilastokeskuksen henkilöstön kokonaismäärä vuoden 2003 lopussa oli Henkilöstön määrä on laskenut selvästi kahdesta edellisestä vuodesta. Vaikka kuukausipalkkaisen henkilöstön kokonaismäärä (823) on vähentynyt selvästi alle edellisten vuosien määrien on vakinaisen kuukausipalkkaisen henkilöstön osuus noussut viiden vuoden aikana vajaasta 80 prosentista miltei 90 prosenttiin vakinaistamisten myötä. Vastaavasti määräaikaisen henkilöstön osuus on pienentynyt tavoitteiden mukaisesti alle 10 prosenttiin (2003: 9,6 %). Työllisyydenhoitovaroin palkattuja, harjoittelijoita ja tuntipalkkaisia työtekijöitä oli vuoden 2003 lopussa yhteensä kahdeksan henkilöä eli alle prosentti kuukausipalkkaisesta henkilöstöstä. Myös haastattelijoiden kokonaismäärä laski edellisestä vuodesta. Taulukko 1: Henkilöstön lukumäärä Vakinainen henkilöstö 671 (78,1 %) 688 (81,0 %) 725 (81,5 %) 727 (84,9 %) 743 (89,4 %) Määräaikainen henkilöstö (18,7 %) 143 (16,8 %) 159 (17,9 %) 118 (13,8 %) 80 (9,6 %) Yhteensä Työllisyysvaroin palkatut 6 (0,7 %) 2 (0,2 %) 0 (0 %) 3 (0,4 %) 1 (0,1 %) Harjoittelijat ja tuntipalkkaiset 21 (2,4 %) 16 (1,9 %) 6 (0,7 %) 8 (0,9 %) 7 (0,8 %) Yhteensä Tilastohaastattelijat Rajahaastattelijat Puhelinhaastattelijat Henkilöstö yhteensä Luvut kuvaavat vuoden viimeisen päivän tilannetta. Tiedot ovat ehrminfo -järjestelmästä. Henkilöstön kokonaismäärässä on mukana myös EU:n palvelukseen siirtyneet ja kansallisina asiantuntijoina toimivat sekä vuorotteluvapaalla tai muilla pidemmillä virkavapailla olevat henkilöt, joista ainakin osalle on palkattu myös sijainen. 2 Määräaikaiseksi henkilöksi luetaan ilman omaa taustavirkaa tai -tointa oleva henkilö sekä myös virkaan määräajaksi nimitetty henkilö, jos tällä ei ole pysyvää virkaa Tilastokeskuksessa. 3 Henkilöstötilinpäätöksen henkilöstön rakennetta ja määrä koskevat taulukot on tehty pääsääntöisesti tällä henkilöstön lukumäärällä. Taulukon yhteydessä on erikseen mainittu, jos joissain henkilöstön määrää ja rakennetta koskevissa taulukoissa on mukana muita henkilöstöryhmiä.
10 9 Kuva 1: Henkilöstön lukumäärä 1200 Lukumäärä Muut (haastattelijat, harjoittelijat, TVM) Määräaikainen henkilöstö Vakinainen henkilöstö 0 1b. Henkilötyövuodet Henkilötyövuosien määrä laski kertomusvuonna alimmalle tasolle viiteen vuoteen. Kuukausipalkkaisen henkilöstön henkilötyövuodet vähenivät 51:llä eli 6 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Haastattelijoiden henkilötyövuosien vähennys edelliseen vuoteen nähden oli 4 htv eli 3 prosenttia. Taulukko 2: Henkilötyövuodet Kuukausipalkkaiset Haastattelijat Yhteensä Toimintamenot Maksullinen toiminta Ulkopuolinen rahoitus Yhteensä Kuva 2: Henkilötyövuodet Henkilötyövuotta Ulkopuolinen rahoitus Maksullinen toiminta Toimintamenot
11 10 2. Henkilöstörakenne 2a. Henkilöstön sukupuolijakauma Vuonna 2003 naisten osuus (pl. haastattelijat) nousi 59,8 prosenttiin (2002: 59,2 %; 2001: 59,5 %). Määräaikaisista työntekijöistä naisia oli 62,5 prosenttia (2002: 57 %;2001: 60 %). Taulukko 3: Henkilöstön sukupuolijakauma Naisia (vakinainen) Naisia (määräaikainen) Naisia yhteensä 490 (58,9 %) 487 (58,6 %) 526 (59,5 %) 500 (59,2 %) 492 (59,8 %) Miehiä (vakinainen) Miehiä (määräaikainen) Miehiä yhteensä (41,1 %) Henkilöstö yhteensä 832 (41,4 %) 831 (40,5 %) 884 (40,8 %) 845 (40,2 %) 823 Kuva 3: Sukupuolijakauma toimintayksiköittäin SH HE EL HP TO YS YR TP TI HA Nainen Mies Esimiesten sukupuolijakauma Tilastokeskuksen 11 tulosvastuullisesta johtajasta (pääjohtaja ja toimintayksiköiden johtajat) naisia oli neljä (36 %) ja miehiä seitsemän (64 %). Johtajien sijaisista, joita oli 24, naisia oli 15 (2003: 62,5 %, 2002: 59 %) ja miehiä 9 (2003: 37,5 %, 2002: 41 %). Yhteensä esimiesasemassa työskenteleviä oli 88 henkilöä, joista naisia oli 45 (2003: 51 %, 2002:49 %) ja miehiä 43 (2003: 49 %, 2002: 51 %).
12 2b. Palvelussuhteen laatu 11 Virkasuhteessa työskenteli 65 prosenttia ja työsuhteessa 35 prosenttia henkilöstöstä. Viiden vuoden tarkastelujakson vastaavat keskiarvot ovat 64 ja 36 prosenttia. Vakinaisten palvelussuhteiden osuudet ovat viiden vuoden aikana nousseet sekä virka- että työsuhteissa. Osa-aikatyötä tekevien henkilöiden lukumäärä on aikaisempina vuosina pysynyt varsin pienenä, mutta vuonna 2003 osa-aikaisten määrä nousi selvästi. Osaaikaisella hoito- tai virkavapaalla olevien määrä kaksinkertaistui 18:sta 37:ään. Myös osa-aika- ja osatyökyvyttömyyseläkeläisten määrä nousi 38:sta 44:ään. Taulukko 4: Palvelussuhteen laatu Virkasuhteisia 514 (61,8 %) 519 (62,5 %) 592 (67,0 %) 560 (66,3 %) 538 (65,4 %) joista vakinaisia Työsuhteisia joista pysyvässä työsuhteessa 318 (38,2 %) (37,5 %) (33,0 %) (33,6 %) (34,6 %) 282 Yhteensä Osittaisella hoito- ja virkavapaalla olevat Osa-aika- ja osatyökyvyttömyyseläkkeellä olevat c. Henkilöstön ikärakenne Vuodesta 1998 alkaen suurin ikäryhmä on ollut vuotiaat (20 %), mutta vuotiaiden ikäryhmä kasvoi vuonna 2003 miltei yhtä suureksi (19 %). 45- vuotiaita tai vanhempia oli 58 prosenttia. Alle 35-vuotiaiden osuuden lasku jatkui vuonna 2003; ikäryhmään kuului alle viidennes henkilöstöstä (19 %). Kuva 4: Henkilöstön ikärakenne 250 Henkilöitä alle
13 12 Taulukko 5: Henkilöstön ikärakenne alle 24 v. 23 (2,8 %) v. 56 (6,7 %) v. 105 (12,6 %) v. 89 (10,9 %) v. 114 (13,7 %) v. 164 (19,7 %) v. 195 (23,4 %) v. 64 (7,7 %) 60- v. 22 (2,7 %) Yhteensä (1,7 %) 62 (7,5 %) 97 (11,7 %) 90 (10,8 %) 105 (12,6 %) 163 (19,6 ) 188 (22,6 %) 90 (10,8 %) 22 (2,6 %) (2,5 %) 80 (9,0 %) 99 (11,2 %) 102 (11,5 %) 104 (11,8 %) 153 (17,3 %) 182 (20,6 %) 108 (12,2 %) 34 (3,9 %) (1,2 %) 74 (8,8 %) 89 (10,5 %) 98 (11,6 %) 99 (11,7 %) 133 (15,7 %) 175 (20,7 %) 133 (15,7 %) 34 (4,0 %) (0,9 %) 75 (9,1 %) 71 (8,6 %) 93 (11,3 %) 97 (11,8 %) 121 (14,7 %) 161 (19,6 %) 153 (18,6 %) 45 (5,5 %) 823 Kuva 5: Henkilöstön keski-ikä Keski-ikä ,7 45,7 43,0 43,5 46,0 43,7 46,3 46,3 43,9 43,8 46,7 44,7 46,9 45,5 Koko henkilöstö (pl. haastattelijat) Vakituinen henkilöstö Valtio
14 13 2d. Henkilöstön koulutusrakenne Vuonna 2003 Tilastokeskuksen henkilöstön koulutusrakenne oli miltei samanlainen kuin edellisenä vuonna. Alimman korkea-asteen tutkinnon tai korkeakoulututkinnon oli suorittanut 67 prosenttia henkilöstöstä. Vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita oli 46 prosenttia. Viiden vuoden aikana naisten osuus alimman korkea-asteen, alemman ja ylemmän korkeakouluasteen ja tutkijakoulutusasteen suorittaneista on noussut. Yli kolme neljäsosaa suoritetuista tutkinnoista oli kaupallisen ja yhteiskuntatieteellisen koulutusalan tutkintoja. Taulukko 6: Henkilöstö koulutusasteittain Perusaste 99 (11,9 %) 97 (11,7%) 87 (9,8 %) 88 (10,4 %) 87 (10,6 %) Keskiaste (35,6 %) 200 (24,0 %) 222 (25,1 %) 187 (22,1 %) 181 (22,0 %) Alin korkea-aste ja alempi korkeakouluaste 80 (9,6 %) 169 (20,3 %) 189 (21,4 %) 182 (21,5 %) 175 (21,3 %) Ylempi korkeakouluaste 323 (38,8 %) 332 (40,0 %) 348 (39,4 %) 351 (41,5 %) 343 (41,6 %) Tutkijakoulutus 34 (4,1 %) 33 (4,0 %) 38 (4,3 %) 37 (4,4 %) 37 (4,5 %) Yhteensä Perusasteella tarkoitetaan yleissivistävää koulutusta eli peruskoulua tai keskikoulua. Keskiasteen koulutuksella tarkoitetaan vanhan koulutusluokituksen erilaisia ammattitutkintoja esim. merkonomin tutkintoa ja ylioppilastutkintoa. Uuden koulutusluokituksen mukaan eräät ennen keskiasteelle kuuluneet tutkinnot (esim. merkonomin tutkinto) on siirretty alemman korkea-asteen tutkinnoksi. Alimpaan korkea-asteeseen ja alempaan korkeakouluasteeseen kuuluvat esim. insinöörin tutkinto ja alemmat korkeakoulututkinnot sekä ammattikorkeakoulututkinnot ja uuden koulutusluokituksen mukaan esim. merkonomin tutkinnot. Ylempään korkeakouluasteeseen kuuluvat ylemmät korkeakoulututkinnot. Tutkijakoulutuksella tarkoitetaan lisensiaatti- ja tohtoritutkintoja. 4 Uuden koulutusluokituksen käyttöönoton vuoksi aikaisemmin keskiasteen koulutukseen kuuluneet merkonomin tutkinnot ovat siirtyneet alemman korkea-asteen tutkinnoksi. Tästä syystä vuosien 1999 ja 2000 luvut eivät ole vertailukelpoisia.
15 14 Kuva 6: Koulutusasteiden osuudet yksiköittäin SH TO EL YR TP HP HE TI YS HA Kaikki 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Perusaste Keskiaste Alin korkea-aste ja al.korkeakoulu Yl. korkeakoulu Tutkijakoulutus Taulukko 7: Koulutus sukupuolen mukaan Perusaste m n 11 (11 %) 88 (89 %) (8 %) 80 (92 %) (11 %) 77 (89 %) Keskiaste 4 m n 99 (33 %) 197 (67 %) (38 %) 138 (62 %) (40 %) 108 (60 %) Alin korkea-aste ja alempi kandidaattiaste 4 m n 38 (48 %) 42 (52 %) (32 %) 129 (68 %) (33 %) 118 (67 %) Ylempi kandidaattiaste m n 171 (53 %) 152 (47 %) (52 %) 167 (48 %) (49 %) 175 (51 %) Tutkijakoulutus m n 23 (68 %) 11 (32 %) (68 %) 12 (32 %) (62 %) 14 (38 %) Yhteensä Kuva 7: Suoritetut tutkinnot koulutusaloittain Kaupall. ja yht.k.tiede 76 % Luonnontiede 14 % Humanistinen ja taideala Tekniikka 4 % Muut 3 % 3 % 4 Uuden koulutusluokituksen käyttöönoton vuoksi aikaisemmin keskiasteen koulutukseen kuuluneet merkonomin tutkinnot ovat siirtyneet alemman korkea-asteen tutkinnoksi. Tästä syystä vuosien 1999 ja 2000 luvut eivät ole vertailukelpoisia.
16 15 3. Työajan käyttö 3a. Työajankäyttö päivinä Tehdyn työajan 5 osuus kokonaistyöajasta on viiden vuoden tarkastelujakson aikana pienentynyt. Vuosilomien osuus on puolestaan jatkuvasti kasvanut. Palkallisten virkavapauksien osuus kokonaistyöajasta oli vuonna 2003 pysynyt edellisen vuoden tasolla. Sen sijaan opiskeluun käytetyn työajan osuus nousi edellisen vuoden tasosta. Palkalliset ylityöt ovat vähentyneet viiden vuoden aikana huomattavasti. Vuonna 2003 ylityökorvausten osuus Tilastokeskuksen palkkasummasta oli 0,3 prosenttia (valtio 2002: 0,5 %). Taulukko 8: Työajankäyttö päivinä Kokonaistyöaika Tehty työaika (% kokonaistyöajasta) Työaikaa vuosilomaan (% kokonaistyöajasta) (79,4 %) (13,1 %) (78,8 %) (13,4 %) (78,2 %) (13,6 %) (78,0 %) (14,2 %) (77,4 %) (14,5 %) Työaikaa opiskeluun (% kokonaistyöajasta) (3,1 %) (3,2 %) (3,2 %) (2,5 %) (2,8 %) Palkalliset virkavapaudet (% kokonaistyöajasta) (4,4 %) (4,6 %) (5,0 %) (5,3 %) (5,3 %) Kuvio 8. Työajankäyttö päivinä Henkilötyöpäiviä Palkalliset virkavapaudet Opiskelu Vuosiloma Tehty työaika 0 5 Työajankäyttö päivinä (pl. haastattelijat) perustuu henkilöstön kuukausittain tekemiin työaikailmoituksiin. Tiedot vuodesta 2001 alkaen ovat STOJ-järjestelmästä. 6 Luku ei ole vertailukelpoinen edellisen vuoden tiedon kanssa. Tiedot vuodesta 2001 alkaen ovat STOJ-järjestelmästä.
17 16 3b. Pitkät virkavapaudet Pitkillä virkavapailla olevien henkilöiden lukumäärä nousi edelliseen vuoteen verrattuna. Erityisesti vuorotteluvapaalla olevia oli vuoden 2003 lopussa enemmän kuin aikaisempina vuosina. Taulukko 9: Pitkät virkavapaudet (tilanne ) Äitiys- ja vanhempainvapaa sekä hoitovapaa Vuorotteluvapaa Kansalliset asiantuntijat EU, YK jne. palveluksessa Eurostat-harjoittelussa ja pohjoismaisessa virkamiesvaihdossa olevat Viran hoito toisessa virastossa, muu työ Yhteensä Työvoimakustannukset 4a. Henkilöstökulut rahoituslähteittäin Vuonna 2003 kaikki henkilöstökulujen rahoituslähteet pienenivät, ja henkilöstökulujen osuus kokonaismenoista nousi vuoteen 2002 verrattuna. Henkilötyövuoden hinta oli noin euroa (2002: euroa). Muuhun valtionhallintoon verrattuna Tilastokeskuksen henkilötyövuoden hinta on ollut alle keskitason. Seuraavassa taulukossa olevat kustannukset koskevat koko henkilöstöä (ml. haastattelijat). Taulukko 10: Henkilöstökulut 7 rahoituslähteittäin Momentti Momentti Ulkopuolinen rahoitus Yhteensä, euroa Muut välilliset työvoimakustannukset Yhteensä, euroa Henkilötyövuoden hinta, euroa (valtio) Henkilöstökulujen osuus kokonaismenoista (35 217) (37 924) (41 441) (40 456) 67 % 69 % 71 % 73 % 75 % 7 Henkilöstökulut sisältävät työnantajamaksut ja lomarahat sekä nettoutetut sairausvakuutusmaksupalautukset. Lomapalkkavelka ei sisälly henkilöstökuluihin. 8 Vuosien ja henkilöstökulut eivät ole täysin vertailukelpoisia, koska rahoituslähteiden laskentaperustaa on hieman muutettu. 9 Ulkopuolinen rahoitus koostuu muilta valtion virastoilta ja laitoksilta saadusta yhteishankerahoituksesta, EU:lta saadusta rahasta sekä työllisyydenhoitovaroin palkattujen ja korkeakouluharjoittelijoiden palkkausrahoista. 10 Kirjanpidon mukaiset kustannukset Henkilöstöpalveluista (Koulutuspalvelut, Työterveyspalvelut, Virkistyspalvelut ja Muut henkilöstöpalvelut) 11 Rahoituslähteet yhteensä jaettuna henkilötyövuodet yhteensä
18 17 Kuva 9: Henkilöstökulut Euroa, milj Muut välill. työvoimakust. Ulkopuolinen rahoitus Momentti 12 Momentti 21 4b. Palkkauskustannukset poissaoloittain Taulukko 11: Palkkakustannukset poissaoloittain (pl. haastattelijat) Euroa Euroa Euroa Kalenteripäivää Kalenteripäivää Kalenteripäivää Kalenteripäivää Vuosiloma Lomaraha- ja säästövapaa Euroa Sairausloma Työtapaturma Kuntoutus Äitiysvapaa Tilapäinen hoitovapaa Palkallinen opintovapaa Kansalliset asiantuntija Kv-harjoittelu Muut palkalliset poissaolot Yhteensä Taulukkoon on koottu eräiden poissaolojen palkkavaikutuksia sivukuluineen. Osa-aikaisten poissaolot summataan yhteen kokonaisiksi päiviksi. Tiedot ovat ehrminfo -järjestelmästä. 13 Vuoden 2000 lomasta alkaen 14 Vain vuoden 2001 lomarahasta vapaaksi vaihdetut 15 Vain vuosien 2001 ja 2002 lomarahasta vapaaksi vaihdetut
19 18 4c. Matkustusmenot ja ulkomaan virkamatkat Kuukausipalkkaisen henkilöstön matkustusmenot ja ulkomaan virkamatkojen lukumäärät laskivat edelliseen vuoteen verrattuna. Myös haastattelijoiden matkustusmenot pienenivät. Ulkomaan ja kotimaan matkat Haastattelijoiden matkat Yhteensä, euroa Taulukko 13: Ulkomaan virkamatkojen lukumäärät (Matkakortiston mukaan) EU/EFTA-kokoukset YK:n ja OECD:n kokoukset Pohjoismaiset kokoukset Koulutus ja osallistuminen tieteellisiin kokouksiin Konsultointimatkat Muut Yhteensä Luvuissa on mukana kaikki virkamatkoista aiheutuvat menot päivärahoineen. Ulkomaan matkoissa ei ole mukana EU:n maksamia matkakorvauksia.
20 19 B. Henkilöstön motivaatio, osaaminen ja työkunto 5. Työtyytyväisyys Tilastokeskuksessa on mitattu vuosittaisen Henkilöstötutkimuksen osana työtyytyväisyyttä Valtiovarainministeriön työtyytyväisyysbarometrin mukaisesti. Työtyytyväisyyttä kuvaavat indeksiarvot ovat: 20 = huono, 40 = välttävä, 60 = tyydyttävä, 80 = hyvä, 100 = erittäin hyvä. Tavoitteena on ollut indeksiarvon 60 ylittävät työtyytyväisyysindeksit. Taulukko 14: Työtyytyväisyysindeksi Tyytyväisyys työn sisältöön 70,1 70,2 70,9 70,0 71,2 Tyytyväisyys johtamiseen 56,4 58,0 58,4 55,5 57,7 Tyytyväisyys työyhteisön toimivuuteen 59,3 59,9 61,1 57,7 60,3 ja kehittymisen tukeen Tyytyväisyys organisaation muihin 68,4 68,4 69,1 67,0 70,5 asioihin (sis. avoimuus/ tiedotus) Työtyytyväisyysindeksi yhteensä 62,7 63,7 64,4 62,1 64,3 Tilastokeskuksessa ollaan eniten tyytyväisiä töiden sisältöön ja työt koetaan haastaviksi. Tammikuussa 2004 tehty mittaus osoitti tyytyväisyyden työn sisältöä, sisäistä avoimuutta ja tiedottamista kohtaan nousseen aikaisempien vuosien indeksien yläpuolelle. Vähiten tyytyväisiä oltiin edelleen johtamiseen sekä työyhteisön toimivuuteen ja kehittymisen tukeen, joskin nekin olivat nousseet selvästi edellisestä vuodesta. Tilastokeskuksen tulokset ovat melko samansuuntaisia kuin muualla valtion sektorilla. 6. Sairastavuus ja työtapaturmat Sairastavuus lisääntyi selvästi vuonna 2002 niin Tilastokeskuksessa kuin koko valtionhallinnossa. Kuitenkin vuonna 2003 sekä Tilastokeskuksen sairauspäivien lukumäärä että sairauspäivät henkilötyövuotta kohti laskivat edelliseen vuoteen verrattuna. Lyhyiden 1-3 päivää kestävien sairauspoissaolojen katsotaan peilaavan työtyytyväisyyttä ja työhön sitoutuneisuutta. Tilastokeskuksessa lyhyiden sairauspoissaolojen osuus kaikista sairauspoissaoloista on alle 40 prosenttia, mikä on erittäin hyvä tulos verrattuna valtion keskiarvoon (n. 70 %). Pitkien, yleensä työkyvyttömyyseläkettä ennakoivien sairauspoissaolotapausten määrä on vähäinen, vaikkakin se on hieman noussut kolmen vuoden aikana. Työtapaturmien määrä on pysynyt matalana viiden vuoden tarkastelujakson aikana.
21 20 Taulukko 15: Sairauspoissaolot 17 (pl. haastattelijat) Sairauspoissaolojen kesto työpäivinä Tapauksia Pv Tapauksia Pv Tapauksia Pv 1 päivä päivää päivää päivää päivää päivää päivää yli 180 päivää Yhteensä Sairauspäivät/ henkilötyövuosi 7,5 8,7 8,5 (valtio) (8,1) (8,8) Sairauspäivät/ tapaus 3,6 4,1 3,7 (valtio) (4,8) (4,9) Lyhyet (1-3 pv) s-poissaolot, % (valtio) 38,1 % (69,3) 32,4 % (72,1) 36,4 % Taulukko 16: Työtapaturmat 18 Työssä Työmatkalla Yhteensä Vaihtuvuus 19 7a. Henkilöstöpoistuma Lähtövaihtuvuus ja luonnollinen poistuma ovat pysyneet matalina. Tähän on vaikuttanut mm. määräaikaisten palvelussuhteiden vakinaistamiset sekä määräaikaisiin tehtäviin rekrytointi ensisijaisesti talon sisältä. Vuonna 2003 vakinaistettiin 33 palvelussuhdetta (2002: 38). Eläkkeelle siirtyminen on ollut vähäistä vuosien aikana. Vanhuuseläkkeelle on siirtynyt 21 henkilöä, joista neljä vuonna Työkyvyttömyyseläkkeelle on siirtynyt kymmenen henkilöä, joista kaksi vuonna Muille varhennetuille eläkkeille (osa-aikaeläkettä tai osatyökyvyttömyyseläkettä lukuun ottamatta) ei ole kahteen vuoteen siirtynyt yhtään tilastokeskuslaista. Toisen työnantajan palvelukseen siirtyneiden määrä on kahden vuoden aikana vähentynyt noin 20 henkilöön/ vuosi. Työpaikkauskollisuus näkyy myös palvelussuhteen keskimääräisen keston pidentymisenä 16 vuoteen, ks. kohta 7d. 17 Sairauspoissaoloihin sisältyy myös harjoittelijoiden ja työllisyysmäärärahoin palkattujen poissaolot. Tiedot perustuvat virkavapaushakemuksiin, ja ne on poimittu Prima -järjestelmän työvoimakustannustutkimusraportista. 18 Työtapaturmatiedot koskevat koko henkilöstöä. Tiedot on kerätty tapaturmailmoituksista. 19 Vaihtuvuuteen vaikuttavat tiedot kerätään palvelussuhdepäätöksistä ja ehrminfo -järjestelmästä.
22 21 Toisen työnantajan palvelus Vanhuuseläke Varhennettu vanhuuseläke Työkyvyttömyyseläke Yksilöllinen varhaiseläke Kuollut Muu syy Yhteensä Taulukko 18: Lähtövaihtuvuus ja luonnollinen poistuma Lähtövaihtuvuus 23 (valtio) Luonnollinen poistuma 24 (valtio) 4,9 % (5,2) 5,8 % (7,4) 5,1 % (4,9) 5,8 % (6,6) 3,4 % (4,4) 4,2 % (6,5) 2,3 % (4,0) 3,4 % (6,0) 2,5 % 3,2 % 7b. Rekrytointi Tilastokeskuksessa oli vuonna 2003 haettavana kaikkiaan 53 tehtävää. Näistä 41 oli virkoja ja 12 määräaikaisia virkasuhteisia tai työsopimussuhteisia tehtäviä. Vaikka edellisiin vuosiin verrattuna sekä avoinna olleiden tehtävien että työnhakijoiden määrät ovat laskeneet, hakijoita yhtä avoinna ollutta tehtävää kohden on ollut enemmän kuin aikaisempina vuosina. Taulukko 19: Haettavana olleet tehtävät Pysyvät tehtävät Pidempiaikaiset määräaikaiset tehtävät Yhteensä Hakijoita Tilastokeskukseen on rekrytoitu ulkopuolisia työnhakijoita sekä yllä mainittuihin pysyviin ja pitkäkestoisiin että lyhytkestoisempiin tehtäviin (ml. sijaisuudet, työllistämistehtävät ja tuntipalkkaiset tehtävät) seuraavasti: 20 Kuukausipalkkaisen henkilöstön poistuma eroilmoituksen syykoodin mukaan luokiteltuna 21 Toisen työnantajan palvelukseen siirtyminen sisältää myös itsenäiseksi elinkeinon harjoittajaksi siirtymisen. Luvuissa on mukana sekä pysyvästä että määräaikaisesta palvelussuhteesta eronneet. 22 Muu syy on yleensä määräaikaisen palvelussuhteen päättyminen. Suurin osa tähän ryhmään kuuluvista eronneista on korkeakouluharjoittelijoita tai muita harjoittelijoita. Ryhmään kuuluvat myös ne, jotka eivät ole ilmoittaneet eron syytä. 23 Lähtövaihtuvuus: toisen työnantajan palvelukseen siirtyneiden kuukausipalkkaisten lukumäärä on jaettu ed. vuoden lopun kuukausipalkkaisten lukumäärällä. 24 Luonnollinen poistuma: kuukausipalkkaiset eronneet, eläkkeelle siirtyneet ja kuolleet lukuun ottamatta ryhmää muu syy on jaettu ed. vuoden lopun kuukausipalkkaisten lukumäärällä.
23 22 Taulukko 20: Rekrytointi talon ulkopuolelta Vakituisia Määräaikaisia Yhteensä Lisäksi vuonna 2003 rekrytoitiin atk-, korkeakoulu- ja muuhun palkalliseen harjoitteluun 52 henkilöä (2002: 41; 2001: 48; 2000: 74. 7c. Sisäinen liikkuvuus Henkilötietojärjestelmän mukaan vuoden 2003 aikana Tilastokeskuksessa oli 67 pysyvässä palvelussuhteessa työskentelevää henkilöä nimitettynä määräaikaiseen tehtävään (2002: 85; 2001: 78; 2000: 51). Sisäistä liikkuvuutta mitataan myös toimintayksiköiden tekemillä Tuloskortti-ilmoituksilla, joiden mukaan vuonna 2003 sisäinen liikkuvuus oli arviolta 24 henkilöä (2002: 27; 2001:17 henkilöä). 7d. Palveluksessaoloaika Tilastokeskuksessa ("TK-ikä") Palveluksessaoloaika nousi keskimäärin 16 vuoteen. 24 vuotta tai pidempään työskennelleiden osuus on viiden vuoden tarkastelujakson aikana noussut 32 prosenttiin. Vastaavasti 2 vuotta tai vähemmän aikaa Tilastokeskuksessa työskennelleiden osuus on vähentynyt 12 prosenttiin. Taulukko 21: Palveluksessaoloaika Tilastokeskuksessa TK-ikä 2 vuotta tai vähemmän vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta tai enemmän Yhteensä TK-ikä 14,1 14,6 14,3 15,3 16,0 Kuva 10: Palveluksessaoloaika Tilastokeskuksessa v tai alle 3-5 v 6-11 v v v 24 v tai yli % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
24 23 8. Pätevyys 8a. Henkilöstökoulutuksen koulutettavapäivät ja palkalliset opintovapaat Vaikka koulutettavapäivien eli muodollisten kurssi- ja koulutuspäivien määrä väheni vuoteen 2002 verrattuna (taulukko 22), koulutukseen käytetty työaika lisääntyi (taulukko 8). Palkallisten opiskelua varten myönnettyjen virkavapaiden määrä lisääntyi edellisestä vuodesta, mutta palkattomien puolestaan väheni. Palkallisten opintovapaapäivien yhteydessä on suluissa niihin kohdistuneet palkkausmenot. Taulukko 22: Koulutettavapäivät Koulutettavapäivät Taulukko 23: Opintovapaat Opintovapaa, palkallinen (palkkamenot, euroa) 528 pv (53 820) 735 pv (72 884) 411 pv (40 757) 285 pv (25 674) 535 pv (50 145) Opintovapaa, palkaton pv pv pv pv pv Koulutus suunnattiin osaamisstrategiassa määritellyille avainosaamisalueille. Toimintavuonna järjestettiin mm. väestötieteen ja työmarkkinatilastojen monimuotokursseja, laatu- ja projektikoulutusta, myyntikoulutusta, työhyvinvointikoulutusta sekä A-ajokorttikoulutusta. A-ajokorttitutkinnon on suorittanut henkilöstökoulutuksena jo 143 henkilöä (vuoden 2002 loppuun mennessä 115). Pidempikestoisista koulutusohjelmista toimintavuonna jatkuivat johtamisen erityisammattitutkinto sekä Tilastoalan PD-koulutus. PD-koulutus saatiin päätökseen syksyllä. Jatko-opintojen tukea myönnettiin 5 henkilölle. EU-harjoitteluun osallistui 3 henkilöä.
25 24 C. Henkilöstöinvestoinnit 9. Koulutus- ja kehittämismenot Vuoden 2003 henkilöstökoulutuksen kokonaismenot vähenivät edelliseen vuoteen verrattuna, mutta niiden osuus palkkamenoista pysyi samana. Koulutusmenot henkilötyövuotta kohden nousivat. Taulukko 24: Koulutusmenot Menot, euroa % palkkamenoista 2,7 % 2,8 % 2,7 % 2,3 % 2,3 Koulutusmenot/ henkilötyövuosi Työpaikkaliikunta Tilastokeskuksen päätoiminen liikunnanohjaaja sekä kulttuuri- ja urheiluyhdistys TIKU ry:n laji- ja harrastustoiminta koordinoivat runsasta liikunta- ja harrastetoimintaa. Vuonna 2003 TIKU:lla oli 26 liikuntalajia sekä kuusi muuta harrastuskerhoa. TIKU:n kulttuuritarjontaan kuului mm. teatteri- ja näyttelyvierailuja sekä Tilastokeskuksen henkilöstöjuhlien järjestämistä. Tilastokeskus myönsi TIKU:n toimintaan euron määrärahan (2002: ). 11. Kuntoutus Valtiokonttorin varhaiskuntoutustoiminnan päättyminen kesällä 2002 vaikutti Tilastokeskuksen kuntoutustoimintaan siten, että vain yksi kuntoutusryhmä toteutui. Yksilökuntoutusten määrä pysyi edellisen vuoden tasolla, sillä yksilökuntoutusta järjestettiin myös Kansaneläkelaitoksen tuella. Vuonna 2003 haettiin ja saatiin Kansaneläkelaitokselta rahoitus kolmea Aslak-varhaiskuntoutusryhmää varten. Nämä kuntoutusryhmät alkavat vuonna Taulukko 25: Kuntoutus Yksilökuntoutuksia Ryhmäkuntoutuksia Menot kaikilta vastuualueilta, ml. jakamaton, koulutukseen käytetyt kustannuslajit ja Henkilöstökehitys- yksikön palkkakustannukset. Koulutuksessaoloajan palkkakustannukset eivät ole mukana luvuissa. 26 Koulutusmenot per henkilötyövuodet yhteensä.
26 Työterveyshuolto Vuonna 2003 työterveyshuollon kokonaiskustannukset laskivat edellisestä vuodesta. Myönteistä kehitystä kuvasi myös se, että vaikka työterveyshuollon kustannukset henkilötyövuotta kohden nousivat, niin ennaltaehkäisevän työterveyshoidon menot kasvoivat enemmän kuin sairaudenhoitoon liittyvät menot. Taulukko 26: Työterveyshuollon menot Ennaltaehkäisevä työterveyshoito, euroa/ htv (valtio) (111) (106) (105) (114) Sairaudenhoito, euroa/ htv (valtio) (180) (213) (214) (259) Terveydenhoito yhteensä, euroa Kelan palautus, euroa Palautus vuonna 2004 Vuodesta 2003 alkaen Tilastotalossa työskentelevien työterveyshuoltopalvelut tuottaa Diacor Terveyspalvelut Oy. Haastattelijoiden työterveyspalvelut tuottaa edelleen Medivire Työterveyspalvelut Oy. Vuoden 2003 aikana Diacor aloitti työpaikkatarkastusten tekemisen toimintayksiköittäin. Työfysioterapeutti tarkisti työpisteiden ergonomiaa. Työterveyshoitajat antoivat influenssarokotuksia noin 110 työntekijälle. Työterveyshuollon asiantuntijat myös luennoivat tyky-ryhmille sekä osallistuivat talon työhyvinvointitilaisuuksiin ja Terveystori-tapahtumaan. Lääkärissäkäyntejä Diacorissa kertyi vuoden ajalta kaikkiaan 2752, joista erikoislääkärissä käyntejä oli 319. Diacorin mukaan Tilastokeskuksen asiakkaiden ensisijaiset käynninsyyt koskivat tavallisimmin flunssatauteja sekä tuki- ja liikuntaelinoireita, kuten niska-hartiaseudun oireita. Työterveyshuollon määräämiä sairauslomapäiviä, joita oli 3423 kertyi eniten mielenterveyden häiriöistä, kuten stressistä ja uupumisesta. Ikäryhmätarkistuksia tehtiin vuoden aikana 76. Tarkastuksiin kuului lihaskuntotestaus liikunnanohjaajan ja työfysioterapeutin johdolla sekä työterveyshoitajan terveystarkastus ja haastattelu. Ikäryhmätarkastuksissa ilmenevien tarpeiden perusteella suunniteltiin uusia tyky- ja kuntoutustoimia, kuten Ikääntyvät kurssi, Irti tupakasta kurssi sekä painonhallintaryhmä, jotka alkavat vuonna Tiedot ovat Tilastokeskuksen terveydenhoidon bruttomenoja ja sisältävät myös haastattelijoiden terveydenhoidon kustannukset. 28 Vuonna 2000 tuntipalkkaiset haastattelijat tulivat työnantajan kustantaman sairaanhoidon piiriin.
27 26 D. Kannustava palkinta Tilastokeskuksessa vuonna 1998 käyttöön otetun palkkausjärjestelmän viiden vuoden siirtymäkausi päättyi maaliskuussa Palkkakehitystä kuvaavan tilastotiedon mukaan koko henkilöstön (pl. haastattelijat) keskipalkka on noussut kuudessa vuodessa eurosta (joulukuu 1997) euroon (joulukuu 2003). Tilastokeskuksen palkkausjärjestelmän mukaan palkkaus määräytyy tehtävien vaativuuden ja henkilökohtaisen työsuorituksen perusteella. Palkkausjärjestelmän soveltamisen piiriin kuuluu noin 98 prosenttia Tilastokeskuksen kuukausipalkkaisesta henkilöstöstä. Noin kaksi prosenttia, joihin järjestelmää ei sovelleta, ovat pääosin työnantajavirkamiehiä ja harjoittelijoita. Valtion budjettitalouden henkilöstöstä noin 45 prosenttia kuuluu uusien kannustavien palkkausjärjestelmien piiriin. E. Tulokset 13. Asiakastyytyväisyys Taulukko 27: Tilastokeskuksen yleisarvosana Tilastokeskuksen yleisarvosana 8,30 8,18 8,31-8, Vuosien 2001 ja 2003 asiakastyytyväisyystutkimukset on tehty eri tavoin, joten tuloksia ei voi suoraan verrata.
28 27 HAASTATTELIJAT Lukumäärä Vuonna 2003 tilastohaastattelijoiden lukumäärä pieneni edellisvuoteen verrattuna. Uusia tilastohaastattelijoita tullaan rekrytoimaan jälleen vuonna Vaikka sekä raja- että puhelinhaastattelijoita oli enemmän kuin vuonna 2002, haastattelijoiden kokonaislukumäärä laski 218:sta 212:een. 200 Tilastohaastattelijat 164 (80,4 %) Rajahaastattelijat 28 (13,7 %) Puhelinhaastattelijat 12 (5,9 %) Yhteensä (74,8 %) 22 (9,4 %) 37 (15,8 %) (75,6 %) 15 (7,2 %) 36 (17,2 %) (73,4 %) 18 (8,3 %) 40 (18,3 %) (68,2 %) 22 (10,3 %) 46 (21,5 %) 212 Lukumäärä Tilas to haastattelijat P uhelinhaastattelijat Rajahaastattelijat Henkilötyövuodet Haastattelijoiden henkilötyövuosien määrä laski 120:sta 116 htv:een. Edelliseen vuoteen verrattuna ulkopuolisen rahoituksen osuus henkilötyövuosissa nousi. Toimintamenot Maksull. toiminta Ulkop. rahoitus Yhteensä Henkilötyövuodet To imintameno t M aksullinen to im inta Ulko puo linen raho itus Sukupuolijakauma Selvä enemmistö haastattelijoista on naisia. Miesten osuus haastattelijoista on kuitenkin noussut 12 prosenttiin Naiset Miehet Yhteensä
Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut vuodelta 2004
Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut vuodelta 2004 Erja Laurila Organisaatio: ARKISTOLAITOS T1. Nykyiset henkilöstöpanokset euroa 2004 Henkilöstöpanokset vuonna 2004 Tunnusluku 2 Henkilöstön lukumäärä
LisätiedotTilastokeskuksen 15.03.2006
Tilastokeskuksen Henkilöstötilinpäätös 2005 15.03.2006 Sisällysluettelo I HENKILÖSTÖKERTOMUS... 2 HENKILÖSTÖ VUONNA 2005... 2 Määrä ja rakenne... 2 Osaaminen... 2 Rekrytointi ja vaihtuvuus...2 Hyvinvointi...
LisätiedotTilastokeskuksen 30.3.2005
Tilastokeskuksen Henkilöstötilinpäätös 2004 30.3.2005 Sisällysluettelo I HENKILÖSTÖKERTOMUS... 2 HENKILÖSTÖ VUONNA 2004... 2 Määrä ja rakenne... 2 Osaaminen... 2 Rekrytointi ja vaihtuvuus...2 Hyvinvointi...
LisätiedotYhteensä Minimi Alakvartiili Q1
: HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 246 78767 4,0 41,8 82,0 256,0 12938,0 78767 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 2,5-3,0-100,0-6,8-1,9 2,4 370,8-3,0
LisätiedotYhteensä Minimi Alakvartiili Q1
: HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 240 81210 4,0 39,0 82,0 227,0 13364,0 81210 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 2,6-1,9-64,2-4,4-0,7 2,4 150,0-1,9
LisätiedotYhteensä Minimi Alakvartiili Q1
: Taso 3 2940300 Arkistolaitos : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 318 86383 3,0 29,0 64,0 224,0 5536,0 86383 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta -29,1-100,0-3,4
LisätiedotHENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008
TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008 Koonneet: Päivi Hakulinen Seppo Vaalavuo SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstömäärä... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika...
LisätiedotHENKILÖSTÖ 2010. Hyvinvointi Tavoitteena hyvä työkyky ja toimivat työyhteisöt. Palkitseminen Tavoitteena kannustavuus ja oikeudenmukaisuus
TK-10-1635-03 HENKILÖSTÖ 2010 Toimintastrategia Valtion henkilöstöpolitiikan linja Valtioneuvoston periaatepäätös Henkilöstö 2010 Henkilöstö on menestyksen tekijä Osaaminen uudistuminen ja osaamisen turvaaminen
LisätiedotTilastokeskuksen 11.3.2008
Tilastokeskuksen Henkilöstötilinpäätös 2007 11.3.2008 Sisällysluettelo I HENKILÖSTÖKERTOMUS... 2 HENKILÖSTÖ VUONNA 2007... 2 Määrä ja rakenne... 2 Osaaminen... 2 Avainosaaminen...2 Rekrytointi ja vaihtuvuus...3
LisätiedotYhteensä Minimi Alakvartiili Q1
Taso 3 HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä 286 120931 2,0 26,0 58,0 137,3 7825,0 120931 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 13,5-1,0-100,0-4,8 0,0 3,8 383,3-1,0
LisätiedotYhteensä Minimi Alakvartiili Q1
Taso 3 HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä 237 123219 1,0 8,0 33,5 108,0 7390,0 123219 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta Henkilötyövuosien määrä vuoden aikana
LisätiedotYhteensä Minimi Alakvartiili Q1
Taso 3 HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä 252 122200 1,0 14,0 43,0 118,3 7819,0 122200 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta -0,8-100,0-4,1 0,0 4,5 528,6-0,8 Henkilötyövuosien
LisätiedotHenkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut viraston sisällä 2015 Tarkastelujoukko: Varastokirjasto Viraston org. rakenne
HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä 21 807 73676 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta -16,0 3,2-6,5 Henkilötyövuosien määrä vuoden 22,7 806,0 73132,0 Henkilötyövuosien
LisätiedotHENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010
HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010 Päivi Hakulinen SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstö... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika... 6 3. Osaava ja oppiva TUKES... 7 Osaaminen ja
Lisätiedot-15,0-3,9 0,3 Henkilötyövuosien määrä vuoden aikana 17,9 771, ,2 Henkilötyövuosien määrän %-muutos edellisestä vuodesta
Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut viraston sisällä2017 Tarkastelujoukko: 621011 VarastokirjastoViraston org. rakenne Virastotyyppi: 47 Kulttuuripalvelut Virasto VirastotyyppiYksikköValtio HENKILÖSTÖRESURSSIT
Lisätiedot-4,8-2,2-0,9 Henkilötyövuosien määrä vuoden aikana 18,3 804, ,0 Henkilötyövuosien määrän %-muutos edellisestä vuodesta
Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut viraston sisällä2016 Tarkastelujoukko: 621011 VarastokirjastoViraston org. rakenne Virastotyyppi: 47 Kulttuuripalvelut Virasto VirastotyyppiYksikköValtio HENKILÖSTÖRESURSSIT
Lisätiedot0,0 4,5 4,8 0,0 5,0 Muiden esimiesasemassa olevien henkilöiden %-osuus henkilöstöstä vuoden lopussa
Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut 2008-2012 Tarkastelujoukko: Virasto 621011 Varastokirjasto Vaihtuvuustiedot on tilapäisesti poistettu raportilta. 2008 2009 2010 2011 2012 HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä
LisätiedotYhteensä Minimi Alakvartiili Q1
: HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 240 72984 4,0 44,8 92,0 245,5 11937,0 72984 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 2,1-0,9-100,0-5,7-2,1 1,3 66,2-0,9
LisätiedotYhteensä Minimi Alakvartiili Q1
: HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 235 73676 4,0 40,0 77,0 240,0 12048,0 73676 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta -4,5-6,5-100,0-8,7-2,8 1,2 114,7-6,5
Lisätiedot4,2-23,6-3,0 Henkilötyövuosien määrä vuoden aikana 24,4 801, ,6 Henkilötyövuosien määrän %-muutos edellisestä vuodesta
Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut viraston sisällä 2014 Tarkastelujoukko: 621011 Varastokirjasto Viraston org. rakenne Virastotyyppi: 47 Kulttuuripalvelut Vaihtuvuustiedot on tilapäisesti poistettu
LisätiedotVARASTOKIRJASTO HTP:N TUNNUSLUVUT NYKYISET HENKILÖSTÖPANOKSET
VARASTOKIRJASTO HTP:N TUNNUSLUVUT 1998-2005 1.NYKYISET HENKILÖSTÖPANOKSET 2003 2004 2005 HENKILÖSTÖPANOKSET Henkilöstön lukumäärä vuoden lopussa 25 24 23 Henkilöstön lukumäärän %-muutos ed. vuoden lopusta
LisätiedotTilastokeskuksen 11.3.2009. Käsitelty 10.3.2009 Tilastokeskuksen johtoryhmän kokouksessa sekä yhteistyötoimikunnassa
Tilastokeskuksen Henkilöstötilinpäätös 2008 11.3.2009 Käsitelty 10.3.2009 Tilastokeskuksen johtoryhmän kokouksessa sekä yhteistyötoimikunnassa Sisällysluettelo I HENKILÖSTÖKERTOMUS... 2 HENKILÖSTÖ VUONNA
LisätiedotYhteensä Minimi Alakvartiili Q1
: Hallinnonala 24 Ulkoasiainministeriö (hala) HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 1549 1549 561,0 667,8 774,5 881,3 988,0 78767 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden
LisätiedotHENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009
TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009 Päivi Hakulinen Seppo Vaalavuo SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstömäärä... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika... 7
LisätiedotHenkilöstökertomus 2014
Henkilöstökertomus 2014 Tilastointihetken henkilöstömäärät 2009-2014 Henkilöstömäärä 686 (703) Henkilötyövuosia yht. 639 (649) HENKILÖSTÖMÄÄRÄ 2009-2014 800 761 756 750 710 703 700 671 650 686 Opetushenkilöstö
LisätiedotTURVATEKNIIKAN KESKUS
TURVATEKNIIKAN KESKUS Helsinki.3. HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS VUODELTA 3. YLEISTÄ Henkilöstömäärä Turvatekniikan keskuksen henkilöstömäärä vuoden 3 lopussa oli henkilöä (vuonna henkilöä). Henkilötyövuosia kertyi
LisätiedotTilastokeskuksen Henkilöstötilinpäätös 2010
Tilastokeskuksen Henkilöstötilinpäätös 2010 Käsitelty 08.03.2011 Tilastokeskuksen johtoryhmän kokouksessa ja yhteistyötoimikunnan kokouksessa 1(23) Sisällysluettelo I HENKILÖSTÖKERTOMUS... 2 Henkilöstö
LisätiedotYhtymävaltuuston perehdytysseminaari Sairaanhoitopiirin henkilöstöresurssit. Timo Tammilehto Henkilöstöjohtaja
Yhtymävaltuuston perehdytysseminaari 16.8.2017 Sairaanhoitopiirin henkilöstöresurssit Timo Tammilehto Henkilöstöjohtaja Sairaanhoitopiirin virkojen ja toimien määrän kehitys vuosina 2011 2016 2011 2012
LisätiedotSYYTTÄJÄLAITOKSEN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010
SYYTTÄJÄLAITOKSEN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Yleistä... 5 2 Keskeiset havainnot vuodesta 2010... 5 3 Henkilöstö... 9 3.1 Henkilöstön kokonaismäärä... 9 3.1.1 Kokonaismäärä syyttäjänvirastoissa...
LisätiedotTURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2006
TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2006 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstömäärä... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika... 6 3. Osaava ja oppiva TUKES... Pätevyys
LisätiedotSiilinjärven kunnan HENKILÖSTÖKERTOMUS vuodelta 2015
Siilinjärven kunnan HENKILÖSTÖKERTOMUS vuodelta 2015 Henkilöstön määrä palvelualueittain 31.12.2015 Palvelualue vakinaiset määräaikaiset määräaikaisista työllistettyjä yhteensä v. 2015 Konserni- ja maankäyttöpalvelut
LisätiedotJOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2013
JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2013 SISÄLLYSLUETTELO 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA JAKAUMA SEKTOREITTAIN. 1 2. IKÄ-JA SUKUPUOLIJAKAUMA.. 2 3. IKÄRAKENNE 3 4. PALVELUSSUHTEEN KESTO 3 5. HENKILÖSTÖMENOT 4
LisätiedotHenkilöstöraportti. Tilastotiedot
Henkilöstöraportti 8. 10. 2018 Tilastotiedot 2017 www.hel.fi Henkilöstöraportin tilasto-osio 2 Sisällys 3 Lukijalle 4 Henkilöstötilastot 4 Henkilöstö yhteensä toimialoittain 5 Kuukausipalkkainen henkilöstö
LisätiedotKESKI-POHJANMAAN LIITTO HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2018
KESKI-POHJANMAAN LIITTO HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2018 TIIVISTELMÄ Henkilöstövoimavarat Vuoden 2018 henkilöstöraportin tunnusluvut antavat liiton henkilöstövoimavarojen tilanteesta kokonaisnäkemyksen,
LisätiedotHENKILÖSTÖRAPORTTI 2011
HENKILÖSTÖRAPORTTI 2011 2 Sisällys 1 Toimintavuosi 2011... 3 2 Tunnusluvut... 3 2.1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.2 Henkilöstön ikä... 3 2.3 Palvelussuhteen pituus... 4 2.4 Vaihtuvuus... 4 2.5 Eläkeelle
LisätiedotHenkilöstöraportti. Tilastotiedot
Henkilöstöraportti 31. 5. 2019 Tilastotiedot 2018 www.hel.fi Henkilöstöraportin tilasto-osio 2 Sisällys 3 Lukijalle 4 Henkilöstötilastot 4 Henkilöstö yhteensä toimialoittain 5 Kuukausipalkkainen henkilöstö
Lisätiedot12.3.2010. Käsitelty 9.3.2010 Tilastokeskuksen johtoryhmän kokouksessa
Tilastokeskuksen Henkilöstötilinpäätös 2009 12.3.2010 Käsitelty 9.3.2010 Tilastokeskuksen johtoryhmän kokouksessa Sisällysluettelo I HENKILÖSTÖKERTOMUS... 2 HENKILÖSTÖ VUONNA 2009... 2 Henkilöstön määrä
LisätiedotHENKILÖSTÖKERTOMUS 2017
HENKILÖSTÖKERTOMUS 2017 Yhtymävaltuusto 14.6.2018 Timo Tammilehto Henkilöstöjohtaja Henkilöstövoimavarat Virkojen ja toimien määrän kehitys vuosina 2012 2017 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Lääkärit 137
Lisätiedotliite HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014
liite HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014 1 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Johdanto... 1 1.2 Henkilöstön määrä... 1 1.2.1 Koko- ja osa-aikaisen henkilöstön määrä... 1 1.2.2 Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön määrä...
LisätiedotKONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2012 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3
1(10) KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2012 SISÄLLYSLUETTELO SAATTEEKSI. 2 1. HENKILÖSTÖPANOKSET. 3 1.1. HENKILÖSTÖ... 3 1.1.1 Henkilöstön määrä... 3 1.1.2 Henkilöstön määrä toimialoittain.. 3 1.1.3
LisätiedotHALLINTOYKSIKKÖ HALLINTOVIRASTON HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2004
HALLINTOYKSIKKÖ HALLINTOVIRASTON HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 004 KÄSITELTY PÄÄJOHTAJAPALAVERISSA 1.6.005 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 1. HENKILÖSTÖPANOKSET...3 1.1 PALVELUSSUHTEIDEN MÄÄRÄ JA HENKILÖTYÖVUODET...3
LisätiedotValtionhallinnon ylin johto numeroin kesäkuussa 2013
Valtionhallinnon ylin johto numeroin kesäkuussa 2013 Valtion työmarkkinalaitos Veli-Matti Lehtonen Syyskuu 2013 2 Sisältö 1 Valtionhallinnon ylimmän johdon määrä ja rakenne... 3 2 Vanhuuseläköityminen
LisätiedotKONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3
1(11) KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013 SISÄLLYSLUETTELO SAATTEEKSI. 2 1. HENKILÖSTÖPANOKSET. 3 1.1. HENKILÖSTÖ... 3 1.1.1 Henkilöstön määrä... 3 1.1.2 Henkilöstön määrä toimialoittain.. 3 1.1.3
LisätiedotHenkilöstökertomus 2014
Iitin kunta Henkilöstökertomus 2014 445 / 02.01.02 / 2014 Kunnanhallitus 3.8.2015 Kunnanvaltuusto Sisällys 1. Henkilöstörakenne... 3 2. Poissaolot... 8 3. Eläköityminen... 11 4. Henkilöstökulut... 12 2
LisätiedotKONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3
1(11) KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014 SISÄLLYSLUETTELO SAATTEEKSI. 2 1. HENKILÖSTÖPANOKSET. 3 1.1. HENKILÖSTÖ... 3 1.1.1 Henkilöstön määrä... 3 1.1.2 Henkilöstön määrä toimialoittain.. 3 1.1.3
LisätiedotHENKILÖSTÖKERTOMUS 2017
HENKILÖSTÖKERTOMUS 2017 0 1 Sisältö 1. Johdanto 2 2. Henkilöstön määrä ja rakenne 31.12. 3 3. Johtaminen 4 4. Henkilöstön osaaminen ja ammattitaito 5 5. Työhyvinvoinnin edistäminen 5 6. Henkilöstökustannukset
LisätiedotHenkilöstömäärät. Ikäjakauma. Poissaolot. Työtapaturmat. Henkilöstömenot
Henkilöstömäärät Ikäjakauma Poissaolot Työtapaturmat Henkilöstömenot Henkilöstömäärän kehitys 2014 2015 2016 2017 Kokonaishenkilöstömäärä 31.12. 972 987 977 950 Muutos edellisestä vuodesta + 15-10 - 27
LisätiedotSYYTTÄJÄLAITOKSEN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014
SYYTTÄJÄLAITOKSEN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Yleistä... 5 2 Keskeiset havainnot vuodesta 2014... 5 3 Henkilöstö... 9 3.1 Henkilöstön kokonaismäärä... 9 3.1.1 Kokonaismäärä syyttäjänvirastoissa...
LisätiedotKONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2017 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3
1(11) KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2017 SISÄLLYSLUETTELO SAATTEEKSI. 2 1. HENKILÖSTÖPANOKSET. 3 1.1. HENKILÖSTÖ... 3 1.1.1 Henkilöstön määrä... 3 1.1.2 Henkilöstön määrä toimialoittain.. 3 1.1.3
LisätiedotKONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2015 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3
1(10) KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2015 SISÄLLYSLUETTELO SAATTEEKSI. 2 1. HENKILÖSTÖPANOKSET. 3 1.1. HENKILÖSTÖ... 3 1.1.1 Henkilöstön määrä... 3 1.1.2 Henkilöstön määrä toimialoittain.. 3 1.1.3
LisätiedotHenkilöstön uudistuminen ja työkyky Strateginen päämäärä Kehittää henkilöstön osaamista ja luoda vetovoimainen työnantajakuva Tavoite
Näkökulma Henkilöstön uudistuminen ja työkyky Strateginen päämäärä Kehittää henkilöstön osaamista ja luoda vetovoimainen työnantajakuva Tavoite 2012-2014 Toimenpiteet 2012 Tavoitetaso 2012 Toteutuma 31.12.2012
LisätiedotYhtymävaltuusto
HENKILÖSTÖKERTOMUS 2015 Yhtymävaltuusto 14.6.2016 Timo Tammilehto Henkilöstöjohtaja Henkilöstövoimavarat Virkojen ja toimien määrän kehitys vuosina 2010 2015 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Lääkärit 131
LisätiedotHENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013
HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013 Johtaminen on laadukasta ja henkilöstömme on osaavaa, yhteistyökykyistä ja voi hyvin Ammattitaitoinen ja esimerkillinen johtaminen sekä tehokas johtamisjärjestelmä Hyvinvoivan
LisätiedotHENKILÖSTÖKERTOMUS 2016
HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016 0 1 Sisältö 1. Johdanto 2 2. Henkilöstön määrä ja rakenne 31.12. 3 3. Johtaminen 4 4. Henkilöstön osaaminen ja ammattitaito 5 5. Työhyvinvoinnin edistäminen 5 6. Henkilöstökustannukset
LisätiedotKoulutusaste 2004. Koulutuspohja
TURVATEKNIIKAN KESKUS Helsinki..2 Laatinut: Päivi Hakulinen ja Seppo Vaalavuo HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS VUODELTA 2. YLEISTÄ Henkilöstömäärä Turvatekniikan keskuksen henkilöstömäärä vuoden 2 lopussa oli henkilöä
LisätiedotKONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2016 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3
1(11) KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2016 SISÄLLYSLUETTELO SAATTEEKSI. 2 1. HENKILÖSTÖPANOKSET. 3 1.1. HENKILÖSTÖ... 3 1.1.1 Henkilöstön määrä... 3 1.1.2 Henkilöstön määrä toimialoittain.. 3 1.1.3
LisätiedotTilastokeskuksen Henkilöstötilinpäätös 2012
Tilastokeskuksen Henkilöstötilinpäätös 2012 Käsitelty 8.3.2013 Tilastokeskuksen johtoryhmän kokouksessa ja yhteistyötoimikunnan kokouksessa 1(25) Sisällysluettelo HENKILÖSTÖKERTOMUS... 2 I Henkilöstön
LisätiedotHENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2015
HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2015 1 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Johdanto... 1 1.2 Henkilöstön määrä... 1 1.2.1 Koko- ja osa-aikaisen henkilöstön määrä... 1 1.2.2 Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön määrä... 2 1.2.3
LisätiedotHenkilöstötilinpäätökseen liittyviä vertailutietoja
Sivu 1 (10) Henkilöstötilinpäätökseen liittyviä vertailutietoja Taulukkoluettelo Taulukko 1. Virkojen lukumäärä 31.12 vuosina 2003-... 2 Taulukko 2. Henkilöstön lukumäärät virastoryhmittäin vuosina 2003-...
LisätiedotTarkastuslautakunta 12.5.2009 liite nro 4 (1/18) Kaupunginvaltuusto 22.6.2009 liite nro 4 (1/18) Yhteistyötoimikunta 04.05.2009 HENKILÖSTÖRAPORTTI
Tarkastuslautakunta 12.5.29 liite nro 4 (1/18) Kaupunginvaltuusto 22.6.29 liite nro 4 (1/18) Yhteistyötoimikunta 4.5.29 HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODESTA 28 Tarkastuslautakunta 12.5.29 liite nro 4 (2/18) Kaupunginvaltuusto
LisätiedotTASKUTILASTO. Henkilöstön määrä - rakenne - palkat - työvoimakustannukset MARRASKUUSSA 2005 VALTION BUDJETTITALOUS
TASKUTILASTO Henkilöstön määrä - rakenne - palkat - työvoimakustannukset MARRASKUUSSA 2005 VALTION BUDJETTITALOUS Valtion työmarkkinalaitos Kesäkuu 2006 3 SISÄLLYS Tiedot ovat marraskuun 2005 viimeiseltä
LisätiedotKhall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015
Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015 Sisällysluettelo 1.Vakinainen henkilöstö palvelualueittain 2. Vakinaisen henkilöstön ikärakenne 3. Eläkeiän saavuttavat vuosina 2016-2025 4. Henkilöstömenot
LisätiedotHenkilöstöraportti 2014
Henkilöstöraportti 2014 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto 3 2 Henkilöstön määrä ja rakenne 3 2.1 Henkilöstömäärä 3 2.2 Henkilöstö sopimusaloittain 4 2.3 Virka- ja työvapaat ja kokonaistyöaika 5 2.4 Ikäjakauma
LisätiedotKhall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2016
Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2016 Sisällysluettelo 1.Vakinainen henkilöstö palvelualueittain 2. Vakinaisen henkilöstön ikärakenne 3. Henkilöstömenot vuosina 2014-2016 4. Henkilöstön
LisätiedotLIITE 2 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013
LIITE 2 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013 1 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Johdanto... 3 1.2 Henkilöstön määrä... 3 1.2.1 Koko- ja osa-aikaisen henkilöstön määrä... 3 1.2.2 Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön määrä...
LisätiedotHENKILÖSTÖRAPORTTI 2013
HENKILÖSTÖRAPORTTI 2013 2 Sisällys 1 Toimintavuosi 2013... 3 2 Henkilöstövoimavarat... 3 2.1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.2 Henkilöstön ikä... 4 2.3 Palvelussuhteen pituus... 5 2.4 Eläkkeelle siirtyminen...
LisätiedotHenkilötyövuodet
1 TURVATEKNIIKAN KESKUS Helsinki 18.4.2006 Laatijat: Päivi Hakulinen ja Seppo Vaalavuo HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS VUODELTA 2005 1. YLEISTÄ Henkilöstömäärä Turvatekniikan keskuksen henkilöstömäärä vuoden 2005
LisätiedotKäytännön kokemuksia henkilöstöraportoinnista
Käytännön kokemuksia henkilöstöraportoinnista Tanja Peltovuoma henkilöstöjohtaja Lapin sairaanhoitopiiri tanja.peltovuoma@lshp.fi Millainen on hyvä henkilöstöraportti? tukee strategista johtamista toimii
LisätiedotHENKILÖSTÖKERTOMUS 2014
HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014 1 2 Sisältö 1. Johdanto 3 2. Henkilöstön määrä ja rakenne 31.12. 4 3. Johtaminen 5 4. Henkilöstön osaaminen ja ammattitaito 6 5. Työhyvinvoinnin edistäminen 6 6. Henkilöstökustannukset
LisätiedotSALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013
SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013 Valmistelija: Henkilöstöpäällikkö Hyväksyjä: Kuntayhtymän johtaja Hall 20.11.2012 Valt 28.11.2012 Voimaantulo 1.1.2013 1 1. Strategiset tavoitteet
LisätiedotJOUTSASOPIMUS JA LOMAUTUKSET
JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2015 SISÄLLYSLUETTELO JOUTSASOPIMUS JA LOMAUTUKSET 1 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA JAKAUMA SEKTOREITTAIN. 2 2. IKÄ-JA SUKUPUOLIJAKAUMA.. 3 3. IKÄRAKENNE 4 4. PALVELUSSUHTEEN
LisätiedotSYYTTÄJÄLAITOKSEN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013
SYYTTÄJÄLAITOKSEN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Yleistä... 5 2 Keskeiset havainnot vuodesta 2013... 5 3 Henkilöstö... 9 3.1 Henkilöstön kokonaismäärä... 9 3.1.1 Kokonaismäärä syyttäjänvirastoissa...
LisätiedotHENKILÖSTÖRAPORTTI 2012
HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012 2 Sisällys 1 Toimintavuosi 2012... 3 2 Tunnusluvut... 3 2.1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.2 Henkilöstön ikä... 3 2.3 Palvelussuhteen pituus... 4 2.4 Vaihtuvuus... 4 2.5 Eläkeelle
LisätiedotHENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2006 LAPIN YLIOPISTO
HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2006 LAPIN YLIOPISTO Hyväksytty Lapin yliopiston hallituksen kokouksessa 9.3.2007 2 Sisällys TAUSTAKSI...3 1. Henkilöstön määrä ja rakenne...4 1.1 Henkilöstön työpanos...4 1.2 Vakituiset
LisätiedotHenkilöstövoimavarojen arviointi. suositus henkilöstöraportoinnin kehittämiseen
Henkilöstövoimavarojen arviointi suositus henkilöstöraportoinnin kehittämiseen Suosituksen tavoitteet Tämä suositus tukee strategista henkilöstöjohtamista sekä henkilöstön ja työyhteisöjen jatkuvaa kehittämistä
LisätiedotSUOMEN AKATEMIA Hallintoyksikkö SUOMEN AKATEMIAN HALLINTOVIRASTON HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010
SUOMEN AKATEMIA Hallintoyksikkö SUOMEN AKATEMIAN HALLINTOVIRASTON HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010 Käsitelty johtoryhmässä 8.6.2011 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 2 1. HENKILÖSTÖPANOKSET... 3 1.1 PALVELUSSUHTEIDEN
LisätiedotENONTEKIÖN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2010
ENONTEKIÖN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2010 1 Henkilöstöraportissa olevat tiedot perustuvat kunnan palkanlaskennasta kerättyihin tietoihin 31.12.2010 tilanteesta. Luvut sisältävät ko. päivänä kunnan
LisätiedotLUOTTAMUSHENKILÖ- KOULUTUS
LUOTTAMUSHENKILÖ- KOULUTUS Henkilöstö palvelutuotannon voimavarana 31.8.2017 Raija Ranta, henkilöstöjohtaja-sosiaali-ja terveysjohtaja HENKILÖSTÖ / RAKENNE HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ 31.12.2016 Vakinaiset 3 177
LisätiedotTYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN
TILASTOJA 22 2012 Helsingin kaupunki Tietokeskus HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN 31.12.2011 Työttömyysaste % ja työttömien lukumäärä Helsingissä osa-alueittain 31.12.2011 Työttömien lukumäärä Helsingin
LisätiedotHenkilöstökertomus löytyy kokonaisuudessaan:
Henkilöstökertomus löytyy kokonaisuudessaan: http://www.salpaus.fi/kuntayhtyman-henkilostokertomus/sivut/default.aspx Henkilöstömäärä Henkilöstömäärässä huomioidaan myös osa-aikaeläkkeellä, sairauslomalla,
LisätiedotLuvian henkilöstöraportti 2016
Luvian henkilöstöraportti 216 1 JOHDANTO Tämä on Luvian kunnan 15. ja samalla itsenäisen kunnan viimeinen henkilöstöraportti. Henkilöstöraportti antaa tietoa henkilöstövoimavarojen arvioinnista ja käytöstä
LisätiedotValtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2018
Valtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2018 Valtionhallinnon kehittämisosasto Seija Korhonen Huhtikuu 2018 % henkilölukumäärästä 2 1 Valtionhallinnon ylimmän johdon määrä ja rakenne Tämän raportin
LisätiedotHENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013
HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 2 2. TIIVISTELMÄ... 3 3. HENKILÖSTÖPANOKSET... 4 3.1. Henkilöstömäärä... 4 3.2. Henkilöstörakenne... 4 3.2.1.
LisätiedotÄT-[TÄRJN. KAUPUNGiN. 1-{ENKJLÖSTÖRAPOR i II
ÄT-[TÄRJN KAUPUNGiN 1-{ENKJLÖSTÖRAPOR i II 2017 Kenkilöstöraportti kertoo tiivistetyssä muodossa olennaisimmat tiedot henkilöstön määrästä, henkilöstörakenteesta ja henkilöstökuluista. Raportti sisältää
LisätiedotHannu Issakainen 14.2.2011. HAKU- hankkeen tunnusluvuista
Hannu Issakainen 14.2.2011 HAKU- hankkeen tunnusluvuista Henkilötyöpäivä ja -vuosi Htp= henkilötyöpäivä = täyden työajan kalenteripäivä Htv = henkilötyövuosi = 365 (366) htp Htt = henkilötyötunti (sopimatta)
LisätiedotTilastokeskuksen
Tilastokeskuksen Henkilöstötilinpäätös 2006 26.3.2007 Sisällysluettelo I HENKILÖSTÖKERTOMUS... 2 HENKILÖSTÖ VUONNA 2006... 2 Määrä ja rakenne... 2 Osaaminen... 2 Avainosaaminen...3 Rekrytointi ja vaihtuvuus...3
LisätiedotHENKILÖSTÖRAPORTTI 2016
HENKILÖSTÖRAPORTTI 2016 2 Sisällys 1 Toimintavuosi 2016... 3 2 Henkilöstövoimavarat... 4 2.1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 4 2.2 Henkilöstön vaihtuvuus... 4 2.3 Henkilöstön ikä... 4 2.4 Palvelussuhteen
LisätiedotLeppävirran kunta Puh. (017) 570 911 PL 4, 79101 Leppävirta www.leppavirta.fi
Leppävirran kunta Puh. (017) 570 911 PL 4, 79101 Leppävirta www.leppavirta.fi henkilöstötilinpäätös 2014 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS Sisällysluettelo 1. HENKILÖSTÖ... 1 1.1. Vakinainen henkilöstö toimialoittain
LisätiedotHENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014
HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014 Kuva: Tukes-päivät 2014 2 (13) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 2 2 Vaikuttava ja palveleva Tukes... 3 2.1 Henkilöstörakenne... 3 2.2 Ikärakenne... 5 2.3 Vaihtuvuus... 6 3 Asiantunteva
LisätiedotValtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2016
Valtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2016 Valtion ylimmän johdon määrä ja rakenne Valtion työmarkkinalaitos Seija Korhonen Kesäkuu 2016 2 1 Valtionhallinnon ylimmän johdon määrä ja rakenne
LisätiedotHENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2012
HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2012 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi SISÄLTÖ. 1 JOHDANTO. 2 TIIVISTELMÄ.. 3 1 HENKILÖSTÖPANOKSET 1.1 Henkilöstömäärä.. 4 1.2 Henkilöstörakenne 1.2.1 Henkilöstöryhmät.. 5 1.2.2
LisätiedotHelsingin kaupunki Henkilöstöraportti. Tilastotiedot
10.05.2017 Henkilöstöraportti Tilastotiedot 2016 www.hel.fi 2 / 35 Sisällys 3 Lukijalle 4 Henkilöstötilastot 4 Henkilöstö yhteensä 5 Kuukausipalkkainen henkilöstö 6 Tuntipalkkainen henkilöstö 7 Koko- ja
LisätiedotTILASTOKATSAUS 4:2017
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 4:201 1.10.201 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 200 2016 Työttömyysaste oli Vantaalla 11, prosenttia vuoden 2016 lopussa. Laskua edellisvuoteen oli 0,5 prosenttiyksikköä, mikä johtui
LisätiedotHENKILÖSTÖKERTOMUS 2003 Henkilöstöstrategian toteutumisen seurantaa ja arviointia
HENKILÖSTÖKERTOMUS 2003 Henkilöstöstrategian toteutumisen seurantaa ja arviointia JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO SISÄLLYS JOHDANTO HENKILÖSTÖVOIMAVARAT Henkilöstön määrä ja rakenne Virkarakenne Kansainvälistyvä
LisätiedotULKOASIAINHALLINNON HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖSRAPORTTI
7.10.2004 ULKOASIAINHALLINNON HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖSRAPORTTI 2003 2 Sisällysluettelo: 1. Yleistä henkilöstötilinpäätöksestä valtiolla...3 2. Henkilöstötilinpäätöksestä ulkoasiainhallinnossa...3 3. Ulkoasianhallinnon
LisätiedotHelsingin kaupunki Henkilöstöraportti. Tilastotiedot
06.06.2016 Henkilöstöraportti Tilastotiedot 2015 www.hel.fi 2 / 35 Sisällys 3 Lukijalle 4 Henkilöstötilastot 4 Henkilöstö yhteensä 2015 5 Kuukausipalkkainen henkilöstö 6 Tuntipalkkainen henkilöstö 7 Koko-
LisätiedotHENKILÖSTÖOHJELMA... 3
Henkilöstötilinpäätös 217 Sivu 2 / 16 Sisällysluettelo HENKILÖSTÖOHJELMA... 3 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ... 4 Henkilöstön määrä palvelussuhdelajeittain... 4 Vakituiset ja määräaikaiset... 5 Koko- ja osa-aikaiset...
LisätiedotHENKILÖSTÖKERTOMUS 2018
HENKILÖSTÖKERTOMUS 2018 0 1 Sisältö 1. Johdanto 2 2. Henkilöstön määrä ja rakenne 31.12. 3 3. Johtaminen 4 4. Henkilöstön osaaminen ja ammattitaito 5 5. Työhyvinvoinnin edistäminen 5 6. Henkilöstökustannukset
LisätiedotVMBarosta. Lisätietoja:
Sisältö Raportointipvm Raporttikokonaisuus sisältää v. 2017 työtyytyväisyystiedot: - n henkilöstölle yhteensä (v.2016-2017) - Valtion henkilöstölle luokiteltuna sukupuolen, iän, vakinaisuuden, hallinnonalan,
LisätiedotHenkilöstökertomus 2010
2011 Henkilöstökertomus 2010 Henkilöstöosasto Henkilöstökertomus 2010 Liikennevirasto Helsinki 2011 Kannen kuvat: Liikenneviraston kuva-arkisto ISBN 978-952-255-654-7 Liikennevirasto PL 33 00521 HELSINKI
Lisätiedot