HENKILÖSTÖKERTOMUS 2003 Henkilöstöstrategian toteutumisen seurantaa ja arviointia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HENKILÖSTÖKERTOMUS 2003 Henkilöstöstrategian toteutumisen seurantaa ja arviointia"

Transkriptio

1 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2003 Henkilöstöstrategian toteutumisen seurantaa ja arviointia JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO

2 SISÄLLYS JOHDANTO HENKILÖSTÖVOIMAVARAT Henkilöstön määrä ja rakenne Virkarakenne Kansainvälistyvä työyhteisö Henkilöstön ammatillinen rakenne TASA-ARVO TYÖVOIMAKUSTANNUKSET HENKILÖSTÖN IKÄJAKAUMA JA IKÄÄNTYMINEN KEHITTYVÄ JA HYVINVOIVA HENKILÖSTÖ Henkilöstön hyvinvointi ja jaksaminen Henkilöstön koulutus ja kehittyvä osaaminen Laadukasta johtamista

3 JOHDANTO Tämän Jyväskylän yliopiston henkilöstökertomuksen tarkoituksena on luoda kuvaa Jyväskylän yliopiston johdolle, henkilöstöasioista vastaaville sekä henkilöstölle yliopiston henkilöstön tilasta vuonna Raporttiin sisältyy muun muassa henkilöstön määrän ja rakenteen kehittymiseen, työajan käyttöön, työvoiman kustannuksiin sekä henkilöstön pätevyyteen ja sen kehittämiseen liittyviä tunnuslukuja. Mahdollisimman hyvä tietämys henkilöstövoimavaroista ja niiden kehittämisestä tukee yliopiston tulevaisuuden toiminnan suunnittelua sekä henkilöstövoimavarojen johtamista ja siihen liittyvää päätöksentekoa. Henkilöstökertomuksen tiedot on koottu pääosin henkilöstöjärjestelmästä, jonka käyttöä on tarkoitus kehittää edelleen siten, että tulevaisuudessa on mahdollista saada tietoja yksikkötasoittain ja henkilöstöryhmittäin. Lisäksi tavoitteena on saada jatkossa yhä tarkempia tietoja henkilöstön tilasta sekä välillisistä työvoimakustannuksista. Henkilöstökertomus noudattaa Jyväskylän yliopiston henkilöstöstrategiaa ja valtion yleisohjeita henkilöstötilinpäätöksen laatimisesta. Tarkoituksena on, että henkilöstökertomus ja -tilinpäätös toimivat yliopiston henkilöstön ohjausjärjestelmien, henkilöstöstrategian, toiminta- ja taloussuunnittelun ja tulossopimusneuvottelujen tukena. Henkilöstökertomus ja siihen liittyvät tilastot ovat luettavissa myös Jyväskylän yliopiston henkilöstöpalvelujen www-sivuilla kohdassa henkilöstökertomus.

4 HENKILÖSTÖVOIMAVARAT Henkilöstön määrä ja rakenne Tämän päivän työelämää muokkaavat erilaiset muutokset. Muuttuvasta työelämästä on merkkinä muun muassa panostus korkeatasoiseen koulutukseen. Tämä korkeatasoisen osaamisen arvostus ja tärkeys on nähtävissä myös Jyväskylän yliopistossa. Yliopiston henkilöstömäärä kasvoi vuoden 2003 aikana edelleen sekä henkilötyövuosina että lukumäärinä mitattuna. Koko henkilöstön lukumäärä kasvoi 2,9 % vuodesta Edellisenä vuonna kasvua oli 3,3 %. Yliopiston henkilöstön lukumäärä oli Näistä työntekijästä 874 oli opetushenkilöstöä, 540 tutkimushenkilöstöä ja 1048 muuta henkilöstöä. Keskeistä vuonna 2003 henkilöstönrakenteen muutoksen osalta oli se, että opetushenkilöstön määrä laski vuoteen 2002 verrattuna 0,7 %, tutkimushenkilöstön määrä kasvoi 6,3 % ja muun henkilöstön määrä kasvoi 4,3 %. Henkilöstöltään suurin tiedekunta oli yhä matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, jossa oli töissä yhteensä 492 henkilöä. Toiseksi suurin tiedekunta henkilöstömäärältään oli humanistinen tiedekunta, jossa oli töissä yhteensä 264 henkilöä. Henkilöä Vuosi Opetushenkilöstö Tutkimushenkilöstö Muu henkilöstö Kuvio 1 Henkilöstön lukumäärä ja jakautuminen Muuttuvaa työelämää ja sen vaatimuksia kuvaa myös työmäärän kasvu. Jyväskylän yliopistossa (Normaalikoulu sisältyy näihin lukuihin) tehtiin vuonna 2003 yhteensä henkilötyövuotta. Kasvua edelliseen vuoteen oli 2,6 %. Budjettivaroin palkattujen henkilötyövuosien määrä oli ja ulkopuolisin varoin palkattujen 780. Opetushenkilöstön henkilötyövuosien määrä kasvoi vuoteen 2002 verrattuna 0,3 %. Tutkimushenkilöstön henkilötyövuosien määrä kasvoi puolestaan peräti 6,6 % ja muun henkilöstön 2,4 %. Keskeinen muutos henkilöstön ja henkilöstötyövuosien määrän suhteesta toisiinsa on nähtävissä opetushenkilöstön kohdalla. Opetushenkilöstön määrä laski, mutta henkilötyövuosien määrä kasvoi. Opetushenkilöstön henkilötyövuosien osuus koko henkilöstöstä oli 33,2 %, tutkimushenkilöstön 23,4 % ja muun henkilöstön 43,4 %. Taulukko 1 Henkilöstöryhmien osuus (%) henkilöstötyövuosina Opetushenkilöstö 31, ,2 Tutkimushenkilöstö 23,3 22,1 22,5 23,4 Muu henkilöstö 44,9 44,9 43,5 43,4 Yhteensä

5 Taulukko 2 Henkilöstön jakautuminen tiedekunnittain ja erillislaitoksittain Tiedekunta/erillislaitos Työntekijöitä Kasvatustieteiden tdk 194 Yhteiskuntatieteellinen tdk 160 Humanistinen tdk 250 Matemaattis-luonnontieteellinen tdk 454 Liikunta- ja terveystieteiden tdk 136 Taloustieteiden tdk 67 Informaatioteknologian tdk 198 Koulutuksen tutkimuslaitos 78 Kirjasto 77 Atk-keskus 34 Täydennyskoulutuskeskus 39 Chydenius-Instituutti 83 Avoin yliopisto 87 Yliopiston kielikeskus 30 Museo 10 Ympäristöntutkimuskeskus 34 Koulutuksen arviointisihteeristö 2 Agora Center 42 Hallintovirasto 191 Normaalikoulu 104 Yhteensä 2270 Virkarakenne Jyväskylän yliopiston henkilöstöstä 98 % oli virkasuhteisia ja 2 % työsuhteisia. Yliopiston henkilöstöstä oli nimitetty vakinaiseen virkaan 50,3 % ja määräaikaiseen virkasuhteeseen 49,7 %. Vakinaisen henkilöstön määrä kasvoi 3,9 % ja määräaikaisen henkilöstön 1,9 %. Eniten määräaikaista henkilöstöä (yhteensä 297 henkilöä) oli matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa. Informaatioteknologian tiedekunnassa määräaikaista henkilöstöä oli 176 henkilöä ja humanistisessa tiedekunnassa 117. Yliopiston henkilöstöstä 92 % työskenteli kokoaikaisesti. Osa-aikaisia työntekijöitä olivat lähinnä työvoima ministeriön varoilla palkatut, osa-aikaeläkkeellä olevat sekä omasta aloitteesta osa-aikaisesti työskentelevät henkilöt. Työllisyysvaroin palkattujen määrä on laskenut vuodesta 1998 lukien nopeasti, mikä johtuu tukityöllistettyjen tehtävien vakinaistamisesta sekä työllistämisvarojen vähentymisestä työllisyyden hoitovaroin palkattuja henkilöistä oli 10. Henkilöstön vaihtuvuus oli suurinta seuraavissa vakanssiryhmissä: assistentit, harjoittelijat, opetuksen ja tutkimuksen apuhenkilökunta ja tutkijat. Vaihtuvuuteen vaikuttaa pääsääntöisesti yliopiston toiminnan luonne. Henkilöä Vuosi Vakinaiset työntekijät Määräaikaiset työntekijät Kuvio 2 Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön määrä Kansainvälistyvä työyhteisö Jyväskylän yliopiston henkilöpoliittisessa ohjelmassa on arvioitu kansainvälisen yhteistyön ulkomaisten yliopistojen ja akateemisten instituutioiden kanssa lisääntyvän. Vuonna 2003 ulkomaalaisten osuus Jyväskylän yliopiston päätoimisesta henkilöstöstä olikin 2,7 %. Yliopistossa työskenteli mennessä yhteensä 67 ulkomaalaista. Näistä henkilöistä 25 oli nimitetty virkaan ja 42 määräaikaiseen virkasuhteeseen. Ulkomaalaiset edustivat 23 eri kansalaisuutta. Eniten ulkomaalaisia

6 työskenteli matemaattisluonnontieteellisessä tiedekunnassa (yhteensä 21 henkilöä) ja toiseksi eniten humanistisessa tiedekunnassa (yhteensä 17 henkilöä). Henkilöstön ammatillinen rakenne Tämän päivän työelämä ja erityisesti akateeminen ympäristö vaatii asiantuntevaa ja monipuolista osaamista. Yliopiston henkilöstön koulutusaste on valtakunnallisesti vertailtuna korkea mitattu koulutustasoindeksi oli 6,0, kun valtion budjettitaloudessa koulutustasoindeksi oli vuonna 2002 yleisesti 5,1 ja yliopistokoulutuksessa 5,8. Yliopiston henkilöstöstä 93,3 % oli suorittanut jonkin tutkinnon. Ylemmän korkeakouluasteen tutkinto oli 32,9 prosentilla koko henkilöstöstä. Koko henkilöstön naisista 34,4 % ja miehistä 31,3 % olivat suorittaneet ylemmän korkeakouluasteen tutkinnon. Tutkijakoulutusaste (lisensiaatti, tohtori) oli 26,7 prosentilla henkilöstöstä. Näistä miehiä oli 62 % ja naisia 38%. Henkilöä Perusaste Keskiaste Alin korkea-aste Alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste Tutkijakoulutusaste Koulutusaste Miehet Naiset Kuvio 3 Henkilöstön koulutusrakenne sukupuolen mukaan

7 TASA-ARVO Akateemisen maailman sukupuolijakauma on yleisesti ottaen tänä päivänä hyvin naispainotteinen. Vuosina naisten osuus Jyväskylän yliopiston henkilökunnasta on noussut 52,3 prosentista 53,7 prosenttiin. Vastaavasti miesten osuus on laskenut 47,7 prosentista 46,3 prosenttiin Henkilöä Vuosi Miehet Naiset Kuvio 4 Henkilöstön sukupuolijakauma Sukupuolten välisiä eroja on nähtävissä työtehtävittäin. Vakinaisesta opetushenkilöstöstä miehiä on enemmän (54 %) kuin naisia (46 %), kun taas määräaikaisesta opetushenkilöstöstä enemmistö (56 %) on naisia. Miehiä on myös naisia enemmän korkeammissa (esim. professuuri) vakinaisissa viroissa. Vakinaisista assistenteista, yliassistenteista sekä lehtoreista ja opettajista enemmistö on taas naisia. Samoin myös muusta vakinaisesta henkilöstöstä on enemmistö naisia. Tutkimushenkilöstön kohdalla ei ole nähtävissä suurta sukupuolten välistä eroa. Taulukko 3 Vakinaisen henkilöstön määrä sukupuolen mukaan Vakinainen henkilöstö Miehet Naiset Opetushenkilöstö professorit assistentit ja yliass lehtorit ja opettajat Tutkimushenkilöstö Muu henkilöstö Yhteensä Taulukko 4 Määräaikaisen henkilöstön määrä sukupuolen mukaan Määräaikainen henkilöstö Miehet Naiset Opetushenkilöstö professorit assistentit ja yliass lehtorit ja opettajat Tutkimushenkilöstö Muu henkilöstö Yhteensä Miesten ja naisten palkkauksessa ei ole eroja. Valtion virastona yliopisto noudattaa valtion virkaehtosopimuksen periaatteita, joiden mukaisesti miesten ja naisten samapalkkaisuus toteutuu.

8 TYÖVOIMAKUSTANNUKSET Viime vuosina tulosohjauksen ja uusien johtamiskäytäntöjen myötä henkilöstön työvoimakustannusten tietous on tullut tärkeäksi. Työvoimakustannusselvityksellä tuotetaan tietoja henkilöstön työvoimakustannuksista ja niiden rakenteesta. Työvoimakustannukset jakaantuvat tehdyn työajan palkkoihin, välillisiin palkkoihin, sosiaaliturvamenoihin ja muihin välillisiin työvoimakustannuksiin. Yliopiston maksamat palkat ja palkkiot työnantajakuluineen vuodelta 2003 olivat 91,1 miljoonaa euroa. Yliopiston työvoimakustannuserät jakaantuivat siten, että tehdyn työajan palkat olivat 66,72 %, välilliset palkat 14,02 %, sosiaaliturvamenot 17,42 % ja muut välilliset kustannukset 1,84 % työvoimakustannuksista. Milj. euroa Vuosi Kuvio 5 Maksetut palkat ja palkkiot työnantajakuluineen vuosina

9 HENKILÖSTÖN IKÄJAKAUMA JA IKÄÄNTYMINEN Vuoden 2003 lopussa Jyväskylän yliopiston palveluksessa olleiden henkilöiden keski-ikä oli 40,9 vuotta, kun se vuonna 1998 oli 40,3. Valtiosektorin henkilöstön keski-ikä vuonna 2002 oli 42,5 vuotta. Jyväskylän yliopiston henkilöstön naisten keskiikä oli 41 vuotta ja miesten hiukan alhaisempi 40,8. Koko henkilöstön keski-ikä on noussut hieman vuosittain vuodesta 1998 lähtien. Yli 45-vuotiaita Jyväskylän yliopiston koko henkilöstöstä oli 39,6 %. Vakinaisen henkilöstön kokonaismäärästä yli 50-vuotiaita oli lähes puolet eli 47,2 %. Ikäryhmä ,2 14,2 14,2 14,4 15,9 15,4 7,0 2,4 3,2 4,1 3,7 10,8 12,2 12,3 12,4 12,9 14,9 16,5 % Kuvio 6 Henkilöstön ikäjakauma Vaikka henkilöstön ikärakenteen painopiste onkin reilusti koko henkilöstön keski-iän yläpuolella, tasapainottuu ikäjakauma ulkopuolisin varoin palkatulla henkilöstöllä. Tämä henkilöstö vaihtuu useammin ja on vakituista henkilöstöä nuorempaa. Erityisesti tutkijakoulutettavat ja opiskelijat ovat nuoria, mistä johtuu koko henkilöstön keski-iän pysyminen lähes samana viimeisen kuuden vuoden ajan. Valtion hallinnon henkilöstö kuitenkin ikääntyy. Henkilöstön ikääntymiseen liittyvät haasteet ovat ajankohtaisia myös Jyväskylän yliopistossa. Reilu neljäsosa (26,8 %) yliopiston vakinaisesta henkilökunnasta siirtyy eläkkeelle seuraavan kymmenen vuoden kuluessa. Tämä tarkoittaa, että seuraavan kymmenen vuoden jaksolla eläkkeelle siirtyvien määrä voi olla jopa lähes puolet vakinaisesta henkilöstöstä. Arvio perustuu yliopiston keskimääräiseen eläkkeellesiirtymisikään, joka on ollut 59,5 vuotta. Vuonna 2003 eläkkeelle jääneiden keski-ikä oli 59,7 vuotta. Viime vuonna yliopiston palveluksesta jäi eläkkeelle yhteensä 20 henkilöä. Eläköitymisen aiheuttama voimakas henkilöstön muutos koskee noin puolta yliopiston kaikista toimintayksiköistä. Erityisesti näiden toimintayksiköiden kohdalla henkilöstösuunnittelu, työjärjestelyt muutosprosessin tukemiseksi ja ikäjohtaminen (erityisesti avainhenkilöstön vaihtuessa) nousevat yhä tärkeämpään asemaan. Ikäjohtamisen polttavimmat kysymykset liittyvät ikääntyvän henkilöstön jaksamisesta huolehtimiseen, eläkkeelle siirtyvän avainhenkilöstön tietojen ja kokemuksen onnistuneeseen siirtämiseen sekä organisaation muistin jatkuvuuden varmistamiseen. Jyväskylän yliopistossa pyritään vastaamaan ikäjohtamisen asettamiin haasteisiin muun muassa Kaikkiko kunnossa? ja JOPLAA hankkeiden avulla.

10 12 % 32 % 56 % vuotiaat vuotiaat vuotiaat Kuvio 7 Vakinainen ikääntyvä (50-64 vuotiaat) henkilöstö ikäryhmittäin 47 % 53 % alle 50 -vuotiaat vuotiaat Kuvio 8 Ikääntyvien ikäryhmien prosenttiosuudet vakinaisen henkilöstön kokonaismäärästä

11 KEHITTYVÄ JA HYVINVOIVA HENKILÖSTÖ Henkilöstön hyvinvointi ja jaksaminen Yliopiston yhteisiä kehittämiseen, kouluttamiseen ja hyvinvointiin tähtääviä toimintatapoja kehitettiin edelleen vuoden 2003 aikana henkilöstöstrategian mukaisesti. Työsuojelussa ja työterveyshuollossa lisättiin ja kehitettiin menneenä toimikautena 2003 edelleen ennaltaehkäisevää toimintaa yhteistyössä laitosten, työsuojeluhenkilöstön ja työterveyspalveluja tuottavan terveysaseman kanssa. Hyvinvoinnin edistämiseksi tarjottiin mahdollisuuksia terveyden ja työkyvyn ylläpitämiseen liikunnan, koulutuksen, kuntoutuksen ja teemapäivien muodossa. Yliopistossa järjestettiin vuonna 2003 yksi valtiokonttorin kustantama varhaiskuntoutusryhmä ja kuusi KELA:n kustantamaa ASLAK -kuntoutusryhmää sekä kaksi KELA:n kustantamaa TYK ryhmää. Näiden ryhmien toimintaan osallistui yhteensä 88 henkilöä. Lisäksi työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan sisältyi monipuolista työkykyä ylläpitävää toimintaa ja ryhmiä, joihin osallistui yhteensä 54 henkilöä. Valtiokonttorin rahoittama hyvinvointiohjelma Kaikkiko kunnossa? alkoi syksyllä 2003 jatkuen vuoden 2004 loppuun. Ohjelmaan osallistuu 26 johtajaa. Henkilöstön työhyvinvointia tuettiin myös järjestämällä henkilöstölle monipuolista ja ohjattua liikuntaan liittyvää toimintaa ja tilaisuuksia. Muun muassa koko henkilökunnan liikuntailtapäivät järjestettiin sekä keväällä että syksyllä. Ohjatun liikuntatoiminnan lisäksi henkilökunta sai osallistua myös opiskelijoille järjestettyyn liikuntatoimintaan. Työhyvinvoinnin kehittämisestä huolimatta sairauspoissaolot kasvoivat vuoden 2003 aikana hieman. Vuonna 2003 sairauspoissaoloja oli yhteensä päivää (7 päivää / henkilötyövuosi). Kasvua vuodesta 2002 oli 4 %. Tapaturmapoissaolopäivien lukumäärä laski vuodesta 2002 ollen 199 päivää. Sairaus- ja tapaturmapoissaolojen tilastointiin sisältyvät työpäivien lisäksi myös mahdolliset viikonloput ja arkipyhät. Taulukko 5 ASLAK, TYK ja TYKY -kuntoutukset Kuntoutuksia Osallistujia Henkilöstön koulutus ja kehittyvä osaaminen Henkilöstön kehittämisen ja kouluttamisen tavoitteena on ylläpitää henkilöstön tiedollisia, taidollisia, ammatillisia ja asenteellisia valmiuksia sekä tukea työkykyä ja työterveyttä yliopiston henkilöstöstrategian mukaisesti. Yliopiston ja laitosten henkilöstön kehittämisohjelma tarjoaa koulutusmahdollisuuksia henkilöstön yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Työyhteisön ja henkilöstön kehittämistoimintaa vuonna 2003 olivat muun muassa hallintoviraston henkilöstökoulutuksen useille yksiköille ja henkilöille organisoimat yhteiset koulutustilaisuudet, jotka kustannettiin osittain tai kokonaan yliopiston määrärahoista. Näitä hallintoviraston henkilöstökoulutuksen järjestämiä koulutustilaisuuksia oli vuonna 2003 yhteensä 24 ja niihin osallistui 680 henkilöä. Syksyllä 2000 alkoi myös kolmivuotinen yliopiston opetuksen laadun kehittämishanke, OPLAA, johon sisältyy kehittämistoimintaa, henkilöstökoulutusta ja pätevöitymiskoulutusta. OPLAA hankkeen kehittämis- ja koulutustilaisuuksiin osallistui vuonna 2003 yhteensä 453 henkilöä.

12 Laadukasta johtamista JOPLAA, Johtamisen paras laatu, on Jyväskylän yliopistossa keväällä 2002 käynnistetty ja kesäkuun 2005 loppuun saakka jatkuva johtamisen laatuhanke. Johtamisen laatuhankkeen tavoitteena on perehdyttää yliopistolaitoksessa erilaisissa johtotehtävissä toimivia henkilöitä johtamisen uusiin haasteisiin, tarjota välineitä ja keinoja johtamisen laadun kehittämiseen ja henkilökohtaiseen jaksamiseen. JOPLAA -hankkeen tavoitteena on kehittää johtamisen laatua pitkällä tähtäimellä ja luoda laadukkaan johtamisen malli ja perinne Jyväskylän yliopistoon. Johtamisen laatuhanke paikantuu akateemisessa johtamiskulttuurissa ja toimintaympäristössä tapahtuneeseen muutokseen. Hanke lähtee liikkeelle konkreettisesta tarpeesta johtajuuden tunnustamiseen, tukemiseen ja johtajuuden välineiden kehittämiseen. JOPLAA -hankkeen tavoitteena on pohtia akateemisen johtajuuden suuntaa ja reunaehtoja, motivoida johtajia johtajuustaitojen syventämiseen sekä tarjota konkreettinen mahdollisuus taitojen ja johtamisen laadun kehittämiseen. JOPLAA tekee tiivistä yhteistyötä henkilöstökoulutuksen sekä johtamisen kehittämiseen liittyvien hankkeiden, kuten valtiovarainministeriön ja Jyväskylän yliopiston eettisen toimikunnan organisoiman Arvot Arkeen -hankkeen kanssa sekä valtiokonttorin tukeman Kaikkiko kunnossa? -ohjelman kanssa. Arvot arkeen - hanke keskittyy arvojen ja eettisten periaatteiden esiin nostamiseen ja soveltamiseen valtionhallinnossa. Kaikkiko kunnossa? -ohjelman ydinainesta on puolestaan työhyvinvoinnin johtaminen ja esimiestaidot sekä ikäjohtaminen. Yhteistyön tuloksena Jyväskylän yliopistossa on tarjolla monipuolista johtamis- ja esimiestaitojen koulutusta, jonka tavoitteena on ammatillinen ja henkilökohtainen kasvu. Johtamis- ja esimiestaitojen kehittymisen myötä tähdätään myös yhä yhteisöllisempään ja vuorovaikutuksellisempaan työkulttuuriin. Johtamisen laatuhankkeessa kiinnitettiin viime vuonna huomiota muun muassa johtamisen arvoihin ja etiikkaan, rekrytointiin ja kehityskeskustelukulttuurin luomiseen sekä viestintään ja vuorovaikutukseen. JOPLAA -tilaisuuksiin osallistui vuonna henkilöä. Taulukko 6 Henkilöstökoulutus (hallintoviraston henkilöstönkoulutus, OPLAA ja JOPLAA) Kursseja ja tilaisuuksia Osallistujia Hallintoviraston henkilöstökoulutus Joplaa Oplaa

Valtionhallinnon ylin johto numeroin kesäkuussa 2013

Valtionhallinnon ylin johto numeroin kesäkuussa 2013 Valtionhallinnon ylin johto numeroin kesäkuussa 2013 Valtion työmarkkinalaitos Veli-Matti Lehtonen Syyskuu 2013 2 Sisältö 1 Valtionhallinnon ylimmän johdon määrä ja rakenne... 3 2 Vanhuuseläköityminen

Lisätiedot

Valtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2016

Valtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2016 Valtionhallinnon ylin johto numeroin huhtikuussa 2016 Valtion ylimmän johdon määrä ja rakenne Valtion työmarkkinalaitos Seija Korhonen Kesäkuu 2016 2 1 Valtionhallinnon ylimmän johdon määrä ja rakenne

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010 Päivi Hakulinen SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstö... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika... 6 3. Osaava ja oppiva TUKES... 7 Osaaminen ja

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009 TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009 Päivi Hakulinen Seppo Vaalavuo SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstömäärä... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika... 7

Lisätiedot

LIITE 2 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013

LIITE 2 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013 LIITE 2 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013 1 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Johdanto... 3 1.2 Henkilöstön määrä... 3 1.2.1 Koko- ja osa-aikaisen henkilöstön määrä... 3 1.2.2 Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön määrä...

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2006 LAPIN YLIOPISTO

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2006 LAPIN YLIOPISTO HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2006 LAPIN YLIOPISTO Hyväksytty Lapin yliopiston hallituksen kokouksessa 9.3.2007 2 Sisällys TAUSTAKSI...3 1. Henkilöstön määrä ja rakenne...4 1.1 Henkilöstön työpanos...4 1.2 Vakituiset

Lisätiedot

MÄÄRÄRAHOJEN JAKAMISEN SUUNTAVIIVAT VUOSILLE 2007 2009

MÄÄRÄRAHOJEN JAKAMISEN SUUNTAVIIVAT VUOSILLE 2007 2009 Jyväskylän yliopisto MÄÄRÄRAHOJEN JAKAMISEN SUUNTAVIIVAT VUOSILLE 2007 2009 Hallituksen tehtävänä on yliopistolain (645/97) 11 :n mukaan päättää määrärahojen jakamisen suuntaviivoista. Määrärahoja kohdennettaessa

Lisätiedot

TASKUTILASTO. Henkilöstön määrä - rakenne - palkat - työvoimakustannukset MARRASKUUSSA 2005 VALTION BUDJETTITALOUS

TASKUTILASTO. Henkilöstön määrä - rakenne - palkat - työvoimakustannukset MARRASKUUSSA 2005 VALTION BUDJETTITALOUS TASKUTILASTO Henkilöstön määrä - rakenne - palkat - työvoimakustannukset MARRASKUUSSA 2005 VALTION BUDJETTITALOUS Valtion työmarkkinalaitos Kesäkuu 2006 3 SISÄLLYS Tiedot ovat marraskuun 2005 viimeiseltä

Lisätiedot

Koulutusaste 2004. Koulutuspohja

Koulutusaste 2004. Koulutuspohja TURVATEKNIIKAN KESKUS Helsinki..2 Laatinut: Päivi Hakulinen ja Seppo Vaalavuo HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS VUODELTA 2. YLEISTÄ Henkilöstömäärä Turvatekniikan keskuksen henkilöstömäärä vuoden 2 lopussa oli henkilöä

Lisätiedot

SYYTTÄJÄLAITOKSEN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010

SYYTTÄJÄLAITOKSEN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010 SYYTTÄJÄLAITOKSEN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2010 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Yleistä... 5 2 Keskeiset havainnot vuodesta 2010... 5 3 Henkilöstö... 9 3.1 Henkilöstön kokonaismäärä... 9 3.1.1 Kokonaismäärä syyttäjänvirastoissa...

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2015

TILASTOKATSAUS 4:2015 Tilastokatsaus 6:212 TILASTOKATSAUS 4:2 1 12.8.2 TIETOJA TYÖVOIMASTA JA TYÖTTÖMYYDESTÄ Työvoiman määrä kasvoi 1 3:lla (,9 %) vuoden 213 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien joukko on suurentunut vuodesta

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008 TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2008 Koonneet: Päivi Hakulinen Seppo Vaalavuo SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstömäärä... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika...

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2015

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2015 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2015 1 2 Sisältö 1. Johdanto 4 2. Henkilöstön määrä ja rakenne 31.12. 5 3. Johtaminen 6 4. Henkilöstön osaaminen ja ammattitaito 7 5. Työhyvinvoinnin edistäminen 7 6. Henkilöstökustannukset

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN

TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN TILASTOJA 22 2012 Helsingin kaupunki Tietokeskus HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN 31.12.2011 Työttömyysaste % ja työttömien lukumäärä Helsingissä osa-alueittain 31.12.2011 Työttömien lukumäärä Helsingin

Lisätiedot

Kunnalliset palkat ja henkilöstö

Kunnalliset palkat ja henkilöstö Kunnalliset palkat ja henkilöstö Tilastoesite syyskuu 2015 www.kt.fi Henkilöstömenot 21 miljardia euroa Vuonna 2015 kuntien ja kuntayhtymien henkilöstömenot ovat arviolta 21 miljardia euroa, josta palkkakustannukset

Lisätiedot

Henkilöstökertomus 2010

Henkilöstökertomus 2010 2011 Henkilöstökertomus 2010 Henkilöstöosasto Henkilöstökertomus 2010 Liikennevirasto Helsinki 2011 Kannen kuvat: Liikenneviraston kuva-arkisto ISBN 978-952-255-654-7 Liikennevirasto PL 33 00521 HELSINKI

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2015

Yliopistokoulutus 2015 Koulutus 26 Yliopistokoulutus 25 Yliopistotutkintojen määrät kasvoivat edellisvuodesta Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan yliopistojen tutkintojen määrät kasvoivat vuonna 25 edellisestä vuodesta

Lisätiedot

Koulutusvalinnat, opinto-ohjaus ja sukupuoli

Koulutusvalinnat, opinto-ohjaus ja sukupuoli Koulutusvalinnat, opinto-ohjaus ja sukupuoli Segregaation lieventäminen kouluissa ja oppilaitoksissa keskustelutilaisuus 21.1.2010 Heli Kuusi Esityksen kuviot perustuvat Koulutus ja sukupuolten tasa-arvo

Lisätiedot

ENONTEKIÖN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2010

ENONTEKIÖN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2010 ENONTEKIÖN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2010 1 Henkilöstöraportissa olevat tiedot perustuvat kunnan palkanlaskennasta kerättyihin tietoihin 31.12.2010 tilanteesta. Luvut sisältävät ko. päivänä kunnan

Lisätiedot

Väestön koulutusrakenne 2013

Väestön koulutusrakenne 2013 Koulutus 2014 Väestön koulutusrakenne 2013 Nuoret naiset korkeasti koulutettuja, Uudellamaalla asuu koulutetuin väestö Vuoden 2013 loppuun mennessä 3 164 095 henkeä oli perusasteen jälkeen suorittanut

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Kielitaito, tietotekniikan käyttö, ammattikirjallisuus ja koulutusmahdollisuudet Suomalaiset osaavat vieraita kieliä, käyttävät tietokonetta ja seuraavat ammattikirjallisuutta

Lisätiedot

KORKEASTI KOULUTETUT MAAHANMUUTTAJAT

KORKEASTI KOULUTETUT MAAHANMUUTTAJAT KORKEASTI KOULUTETUT MAAHANMUUTTAJAT HUKATTU RESURSSI? Hannu-Pekka Huttunen Projektisuunnittelija Turun työ- ja elinkeinotoimisto Maahanmuuttajien osaamisen tunnistaminen 10.5.2011 Sedu Aikuiskoulutus,

Lisätiedot

Henkilöstöraportti 2014

Henkilöstöraportti 2014 Henkilöstöraportti 2014 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto 3 2 Henkilöstön määrä ja rakenne 3 2.1 Henkilöstömäärä 3 2.2 Henkilöstö sopimusaloittain 4 2.3 Virka- ja työvapaat ja kokonaistyöaika 5 2.4 Ikäjakauma

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 246 78767 4,0 41,8 82,0 256,0 12938,0 78767 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 2,5-3,0-100,0-6,8-1,9 2,4 370,8-3,0

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 240 81210 4,0 39,0 82,0 227,0 13364,0 81210 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 2,6-1,9-64,2-4,4-0,7 2,4 150,0-1,9

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : Taso 3 2940300 Arkistolaitos : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 318 86383 3,0 29,0 64,0 224,0 5536,0 86383 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta -29,1-100,0-3,4

Lisätiedot

Valtion henkilöstökertomus 2012. Mikko Lintamo Valtion työmarkkinalaitos

Valtion henkilöstökertomus 2012. Mikko Lintamo Valtion työmarkkinalaitos Valtion henkilöstökertomus 212 Mikko Lintamo Valtion työmarkkinalaitos Elokuu 213 Sisältö 1 Johdanto... 2 2 Henkilöstörakenne... 2 2.1 Henkilöstön määrä... 2 2.2 Sukupuolirakenne... 4 2.3 Ikärakenne...

Lisätiedot

Poistetaan naisten ja miesten välinen palkkaero. http://ec.europa.eu/equalpay

Poistetaan naisten ja miesten välinen palkkaero. http://ec.europa.eu/equalpay Poistetaan naisten ja miesten välinen palkkaero Sisällys Mitä sukupuolten palkkaero tarkoittaa? Miksi sukupuolten palkkaerot säilyvät? Mitä EU tekee? Miksi asia on tärkeä? Sukupuolten palkkaero vaikuttaa

Lisätiedot

Matalasti koulutettujen osallistumisesta koulutukseen ja siihen vaikuttamisesta kansainvälinen ja kansallinen näkökulma

Matalasti koulutettujen osallistumisesta koulutukseen ja siihen vaikuttamisesta kansainvälinen ja kansallinen näkökulma Matalasti koulutettujen osallistumisesta koulutukseen ja siihen vaikuttamisesta kansainvälinen ja kansallinen näkökulma Ari Antikainen & Hanne Laukkanen Joensuun yliopisto email: ari.antikainen(at)joensuu.fi

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1 1405/01.00.02/2014 94 Henkilöstökertomus vuodelta 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Jere Kunnas, puh. 046 877 3285 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja

Lisätiedot

Koulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Koulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Koulutus Konsultit 2HPO 1 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijat 2 Peruskoulun päättäneiden ja ylioppilaiden välitön sijoittuminen jatko-opintoihin Valmistumisvuosi 2011 2010 2009 2008 2007 2006

Lisätiedot

TASA- ARVOSUUNNITELMA

TASA- ARVOSUUNNITELMA TASA- ARVOSUUNNITELMA Kaupunginhallituksen 2.10.2012 165 hyväksymä Haapajärven kaupungin tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvolain 6a.n mukaan tasa-arvosuunnitelma on selvitys työpaikan tasaarvotilanteesta ja

Lisätiedot

Henkilöstön hyvinvointia, työkykyä ja osaamista ylläpitävä toiminta

Henkilöstön hyvinvointia, työkykyä ja osaamista ylläpitävä toiminta Henkilöstön hyvinvointia, työkykyä ja osaamista ylläpitävä toiminta 2016 Naantalin kaupunki panostaa työhyvinvointiin Työterveyshuolto on kattava Lakisääteinen työterveyshuolto (lakisääteiset terveystarkastukset,

Lisätiedot

KOHTI UUTTA "KOULUTUSSTRATEGIAA"

KOHTI UUTTA KOULUTUSSTRATEGIAA KOHTI UUTTA "KOULUTUSSTRATEGIAA" Humanistisen tiedekunnan koulutuksen kehittämisen aamupäivä 26.8.2015 Minna-Riitta Luukka Hallitusohjelma OKM:n linjaukset Kesu Suomi osaamisen kasvu-uralle Miten kehitämme

Lisätiedot

Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010

Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010 Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010 Pekka Neittaanmäki ja Johanna Ärje Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos 13.07.2010 1. Johdanto Tässä raportissa tarkastellaan

Lisätiedot

TURVATEKNIIKAN KESKUS

TURVATEKNIIKAN KESKUS TURVATEKNIIKAN KESKUS Helsinki.3. HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS VUODELTA 3. YLEISTÄ Henkilöstömäärä Turvatekniikan keskuksen henkilöstömäärä vuoden 3 lopussa oli henkilöä (vuonna henkilöä). Henkilötyövuosia kertyi

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2011

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2011 HENKILÖSTÖKERTOMUS Henkilöstö hallinnonaloittain 31.12. 2010 toistaiseksi määräajatetyt työllis- yhteensä toistaiseksi määräajan työllistetyt yhteensä Hallintotoimi 8 2 10 8 2 0 10 Perusturvatoimi 51 16

Lisätiedot

Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta

Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta Liite 1. Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta Kouvolan kaupunki Selvitys tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteesta 1 1. Miehet ja naiset Kouvolan kaupungin henkilöstöstä naisia on 83,9 % ja

Lisätiedot

t i l a s t o j a Väestön koulutusrakenne Helsingissä H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S

t i l a s t o j a Väestön koulutusrakenne Helsingissä H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S t i l a s t o j a 2009 42 Väestön koulutusrakenne Helsingissä Helsingin väestön koulutusrakenne 31.12.2007 Lisätietoja: Sanna Ranto, p: 310 36408

Lisätiedot

SECURITAS OY HENKILÖSTÖRAPORTTI 2001

SECURITAS OY HENKILÖSTÖRAPORTTI 2001 SECURITAS OY HENKILÖSTÖRAPORTTI 21 Henkilöstöraportin tarkoitus Ihmiset ovat palvelutuotantomme keskeisin voimavara. Henkilöstöön liittyvien muutostrendien seuraaminen on taas yksi keskeinen yhteistoiminnan

Lisätiedot

Sisällys. 7. Toiminnan tunnuslukuja... 20 LÄHTEET... 27

Sisällys. 7. Toiminnan tunnuslukuja... 20 LÄHTEET... 27 Sisällys TAUSTAKSI... 2 1. Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 1.1 Henkilöstön työpanos... 3 1.2 Vakituiset ja määräaikaiset... 4 1.3 Sivutoiminen tuntiopetus... 5 1.4 Ikärakenne... 6 1.5 Osa-aikaisuudet...

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2013 ÄHTÄRIN KAUPUNKI

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2013 ÄHTÄRIN KAUPUNKI HENKILÖSTÖRAPORTTI 2013 ÄHTÄRIN KAUPUNKI Henkilöstöraportti kertoo tiivistetyssä muodossa olennaisimmat tiedot henkilöstön määrästä, henkilöstörakenteesta ja henkilöstökuluista. Raportti sisältää lisäksi

Lisätiedot

Henkilöstökertomus 2015

Henkilöstökertomus 2015 Henkilöstökertomus 2015 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ... 4 HENKILÖSTÖTARVE, REKRYTOINTI JA VAIHTUVUUS... 5 HENKILÖSTÖN RAKENNE... 6 Kansainvälinen henkilöstö ja henkilöstön liikkuvuus... 8 Henkilöstön ikärakenne...

Lisätiedot

SYSMÄN KUNTA. Hallintopalvelukeskus

SYSMÄN KUNTA. Hallintopalvelukeskus SYSMÄN KUNTA Hallintopalvelukeskus HENKILÖSTÖRAPORTTI 2008 1. JOHDANTO 3 2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE 3 2.1. Henkilöstön määrä 3 2.2. Henkilöstön määrä palvelukeskuksittain 4 2.3. Määräaikaisen henkilöstön

Lisätiedot

Tasa arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma. Mustasaaren kunta 2016 2018

Tasa arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma. Mustasaaren kunta 2016 2018 Tasa arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma Mustasaaren kunta 2016 2018 Käsittelyt: Työsuojelutoimikunta 20.10.2015 Yhteistyötoimikunta 16.11.2015 Henkilöstöjaosto 24.11.2015 Kunnanhallitus 19.1.2016 Kunnanvaltuusto

Lisätiedot

1 Henkilöstön määrä ja rakenne

1 Henkilöstön määrä ja rakenne HENKILÖSTÖKERTOMUS 2015 SISÄLTÖ 1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 2 1.1 Henkilöstön määrä... 2 1.2 Henkilöstön palvelussuhdejakauma... 5 1.3 Henkilöstön sukupuolijakauma... 5 1.4 Henkilöstön ikä... 7 1.5

Lisätiedot

Korkeakoulujen KOTA-seminaari

Korkeakoulujen KOTA-seminaari Tilastokeskuksen tiedonkeruut korkeakouluilta Opiskelija- ja tutkintotiedonkeruut Korkeakoulujen Anna Loukkola Oppilaitostilastojen tiedonkeruut korkeakouluilta Tutkintoon johtavan koulutuksen yliopisto-opiskelijat

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. avulla

Työn kaari kuntoon. avulla Työn kaari kuntoon Kevan Kaari-palveluiden Kevan Kaari-palveluiden avulla Miksi Kaari-palvelut? Haluamme tukea jäsenyhteisöjä ja julkisen sektorin työntekijöitä työssä jatkamisessa: työhyvinvointitoiminnan

Lisätiedot

Yliopistoyhteisöstä valmiuksia työelämän yhteisöihin

Yliopistoyhteisöstä valmiuksia työelämän yhteisöihin Yliopistoyhteisöstä valmiuksia työelämän yhteisöihin Miten yliopisto-opiskelu tuottaa työyhteisövalmiuksia? Ida Mielityinen asiantuntija, koulutuspolitiikka Suvi Pulkkinen varapuheenjohtaja, Akavan opiskelijat

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ

LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 VÄESTÖN

Lisätiedot

LUKIOVIERAILUT 2016 Jyväskylän ammattikorkeakoulu & Jyväskylän yliopisto

LUKIOVIERAILUT 2016 Jyväskylän ammattikorkeakoulu & Jyväskylän yliopisto LUKIOVIERAILUT 2016 Jyväskylän ammattikorkeakoulu & Opiskelijalähettiläät ja vertaistutorit presents Opiskelemaan korkeakouluun Opiskelu yliopistossa ja ammattikorkeakoulussa on joissain suhteissa erilaista.

Lisätiedot

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2014

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2014 Koulutus 2015 Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2014 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijamäärä ennallaan Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijoiden kokonaismäärä oli 1,27 miljoonaa vuonna

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta: PÄÄAINEENA TEKSTIILI- JA VAATETUSALA

Sijoittumisseuranta: PÄÄAINEENA TEKSTIILI- JA VAATETUSALA Sijoittumisseuranta: Vuosina 2008 ja 2010 Lapin yliopistosta valmistuneet taiteen maisterit PÄÄAINEENA TEKSTIILI- JA VAATETUSALA Anne Keränen Työelämä- ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto Kevät 2012

Lisätiedot

Maakunnan tila ja tulevaisuuden näkymiä 6.3.2013

Maakunnan tila ja tulevaisuuden näkymiä 6.3.2013 6.3.2013 Anu Tokila Maakunnan tila ja tulevaisuuden näkymiä 6.3.2013 Työllisyys ja koulutus 1 Keski-Suomen vahvat erikoistumisalat Keski-Suomen markkinaosuus Suomesta: 10,4 % metsäteollisuudesta 8,9 %

Lisätiedot

TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2006

TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2006 TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2006 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstömäärä... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika... 6 3. Osaava ja oppiva TUKES... Pätevyys

Lisätiedot

KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA

KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA Helena Rasku-Puttonen Karvin kuulemiskierros KARVIn laatutunnus myönnetty Jyväskylän yliopistolle Mistä kertoo? Jyväskylän yliopistossa on vahva jatkuvan kehittämisen

Lisätiedot

Osaaminen osana työkykyä 21.1.2010

Osaaminen osana työkykyä 21.1.2010 Osaaminen osana työkykyä 21.1.2010 Kommenttipuheenvuoro Anu Polvinen, Eläketurvakeskus Koulutusta kuvaava mittari (5 ryhmää): 1. Akateeminen korkea-aste 2. Ammatillinen korkea-aste 3. Keskiasteen koulutus

Lisätiedot

Henkilöstökertomus 2014

Henkilöstökertomus 2014 Henkilöstökertomus 2014 Tilastointihetken henkilöstömäärät 2009-2014 Henkilöstömäärä 686 (703) Henkilötyövuosia yht. 639 (649) HENKILÖSTÖMÄÄRÄ 2009-2014 800 761 756 750 710 703 700 671 650 686 Opetushenkilöstö

Lisätiedot

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2014 PIRKANMAAN ELY-KESKUS Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 Julkaisuvapaa tiistaina 25.2.2014 klo 9.00 Pirkanmaan tilanne ennallaan Työttömien työnhakijoiden määrä oli lähes

Lisätiedot

keskiviikko 16.5.2007 klo 12.00 hallituksen kokoushuoneessa (Yliopistonkatu 8, E siipi 3.kerros).

keskiviikko 16.5.2007 klo 12.00 hallituksen kokoushuoneessa (Yliopistonkatu 8, E siipi 3.kerros). LAPIN YLIOPISTO 1 Tuula Tolppi 341 3236 keskiviikko 16.5.2007 klo 12.00 hallituksen kokoushuoneessa Läsnä + (pj) 1. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Lapin yliopiston johtosäännön 33 :n 2 momentin

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2012

Yliopistokoulutus 2012 Koulutus 203 Yliopistokoulutus 202 Yliopistotutkinnon suorittaneet Yliopistoissa suoritettiin 29 400 tutkintoa vuonna 202 Tilastokeskuksen mukaan yliopistoissa suoritettiin vuonna 202 yhteensä 29 400 tutkintoa.

Lisätiedot

SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016. 1. Tausta

SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016. 1. Tausta SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016 1. Tausta SASKin historian ensimmäinen henkilöstöstrategia oli laadittu vuosiksi 2009 2011. Henkilöstöön liittyviä asioita oli linjattu aikaisemminkin erilaisissa dokumenteissa

Lisätiedot

Palvelussuhde 31.12. Miehet Naiset Yhteensä Muutos-% ed. vuodesta

Palvelussuhde 31.12. Miehet Naiset Yhteensä Muutos-% ed. vuodesta 1 2 Johdanto Kaupunginhallitus hyväksyi Alavuden kaupungin henkilöstöohjelman 2015 2020 kokouksessaan 18.5.2015. Henkilöstötyön tavoitteena on, että Alavuden kaupunki on houkutteleva ja vastuullinen työnantaja,

Lisätiedot

SYYTTÄJÄLAITOKSEN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014

SYYTTÄJÄLAITOKSEN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014 SYYTTÄJÄLAITOKSEN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Yleistä... 5 2 Keskeiset havainnot vuodesta 2014... 5 3 Henkilöstö... 9 3.1 Henkilöstön kokonaismäärä... 9 3.1.1 Kokonaismäärä syyttäjänvirastoissa...

Lisätiedot

Nuoret tutkija -hanke. Hankekoordinaattori Kaisa Hytönen Henkilöstöpalvelut

Nuoret tutkija -hanke. Hankekoordinaattori Kaisa Hytönen Henkilöstöpalvelut Nuoret tutkija -hanke Hankekoordinaattori Kaisa Hytönen Henkilöstöpalvelut Nuoret tutkijat -hankkeen taustaa Yleinen huoli tohtoreiden työllistymisestä Suuri osa tohtoreista työllistyy yliopiston ulkopuolisiin

Lisätiedot

HALLINTOYKSIKKÖ HALLINTOVIRASTON HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2004

HALLINTOYKSIKKÖ HALLINTOVIRASTON HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2004 HALLINTOYKSIKKÖ HALLINTOVIRASTON HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 004 KÄSITELTY PÄÄJOHTAJAPALAVERISSA 1.6.005 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 1. HENKILÖSTÖPANOKSET...3 1.1 PALVELUSSUHTEIDEN MÄÄRÄ JA HENKILÖTYÖVUODET...3

Lisätiedot

Väestön koulutusrakenne 2012

Väestön koulutusrakenne 2012 Koulutus 2013 Väestön rakenne 2012 Viime vuonna 35 39-vuotiaat koulutetuimpia Vuoden 2012 loppuun mennessä 3 107 062 henkeä oli perusasteen jälkeen suorittanut tutkinnon lukiokoulutuksessa, ammatillisessa

Lisätiedot

Oppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio. Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen

Oppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio. Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen Oppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen Opetusministeriön asettama työryhmä segregaation purkamiseksi Kokous 18.12.2009 Matematiikan valinnaiset kurssit

Lisätiedot

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Mika Tuononen Suomalaisten koulutustaso on korkea vai onko näin sittenkään? Korkeakoulutuksen laajuudesta ja mahdollisesta ylimitoituksesta on keskusteltu

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Uraseuranta aineisto

Uraseuranta aineisto Aarresaari-verkosto Kooste vuoden 2012 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2007 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua Uraseuranta aineisto Kysely lähetettiin

Lisätiedot

Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut vuodelta 2004

Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut vuodelta 2004 Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut vuodelta 2004 Erja Laurila Organisaatio: ARKISTOLAITOS T1. Nykyiset henkilöstöpanokset euroa 2004 Henkilöstöpanokset vuonna 2004 Tunnusluku 2 Henkilöstön lukumäärä

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009. Osaamisen ja sivistyksen asialla

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009. Osaamisen ja sivistyksen asialla HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009 Osaamisen ja sivistyksen asialla SISÄLTÖ Sivu JOHDANTO TIIVISTELMÄ.. 1 1 HENKILÖSTÖPANOKSET 1.1 Henkilöstömäärä.. 2 1.2 Henkilöstörakenne 1.2.1 Henkilöstöryhmät.. 3 1.2.2 Sukupuolijakauma..

Lisätiedot

Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa

Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa TIEDOTE 1 (5) Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa Työpaikoilla naiset valikoituvat harvemmin esimiestehtäviin ja sellaisiin työnkuviin, jotka mahdollistavat etenemisen

Lisätiedot

Oulun lääni. 25 64-vuotiaat maakunnittain 9,0 % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3,0 % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Lähde: Tilastokeskus

Oulun lääni. 25 64-vuotiaat maakunnittain 9,0 % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3,0 % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Lähde: Tilastokeskus Oulun lääni 25 64-vuotiaat maakunnittain 9, % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3, % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Sisältö Oulun lääni 187 1 Toimintaympäristö: kaksi erilaista maakuntaa 19 2 Aikuiskoulutukseen osallistuminen ja

Lisätiedot

Henkilöstö - riski ja voimavara Onko hallittavissa?

Henkilöstö - riski ja voimavara Onko hallittavissa? Tapiolan tehtävänä on tuottaa asiakkailleen etuja sekä Tapiolan näkemys yritystoiminnan riskialueista kestäviä hyvinvoinnin ja menestyksen ratkaisuja. Yksilö Työyhteisö Kansainvälisyys Liiketoiminnan muutokset

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2014

Yliopistokoulutus 2014 Koulutus 25 Yliopistokoulutus 2 Yliopistojen opiskelijamäärä väheni ja tutkintojen määrä kasvoi vuonna 2 Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan yliopistojen tutkintoon johtavassa koulutuksessa oli

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIA 111/2007 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 43/2009 12.6.2009 Asia Korvausvaatimus Korvausvaatimuksen tekijä Virasto yliopisto Korvausvaatimus Yliopisto on velvoitettava maksamaan

Lisätiedot

Tavoitteidensa mukaisella työuralla

Tavoitteidensa mukaisella työuralla Tavoitteidensa mukaisella työuralla Aarresaari-verkoston tohtoriuraseuranta 2015, vuosina 2012 2013 valmistuneet Juha Sainio & Eric Carver Aarresaari.net/uraseuranta Sivuilta tietoa aineistoista ja linkit

Lisätiedot

Katsaus kuluneeseen fuusio/valtuustokauteen 2007 2011. Arviointia kaupunkistrategian päälinjausten toteutumisesta

Katsaus kuluneeseen fuusio/valtuustokauteen 2007 2011. Arviointia kaupunkistrategian päälinjausten toteutumisesta Katsaus kuluneeseen fuusio/valtuustokauteen 2007 2011 Arviointia kaupunkistrategian päälinjausten toteutumisesta Lisätiedot Heli Möller 020 632 2012 heli.moller@aanekoski.fi Äänekosken väkiluvun kehitys

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 vuotiaat työttömät. Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 - vuotiaat työttömät kuukauden lopussa

Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 vuotiaat työttömät. Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 - vuotiaat työttömät kuukauden lopussa Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 vuotiaat työttömät 3000 Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 - vuotiaat työttömät kuukauden lopussa 2500 2294 2000 1500 1000 500 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 2009 2010 2011 2012

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2012

Yliopistokoulutus 2012 Koulutus 2013 Yliopistokoulutus 2012 Yliopistoopiskelijat Yliopistoissa 169 000 opiskelijaa vuonna 2012 Tilastokeskuksen mukaan yliopistojen tutkintoon johtavassa koulutuksessa oli vuonna 2012 169 000

Lisätiedot

Securitas Oy:n henkilöstöraportti 2004

Securitas Oy:n henkilöstöraportti 2004 Securitas Oy:n henkilöstöraportti 24 Securitas Oy:n henkilöstöraportin lukijalle Sertifioitu laatujärjestelmämme on ollut käytössä reilun vuoden ja se on auttanut meitä parantamaan palveluprosessiemme

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunginhallitus 21.03.2016 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunginhallitus 21.03.2016 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 21.03.2016 Sivu 1 / 1 1116/2016 01.00.02 101 Henkilöstökertomus vuodelta 2015 Valmistelijat / lisätiedot: Jere Kunnas, puh. 046 877 3285 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ

LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ LAUKAAN TILASTOKATSAUS SISÄLTÖ KEHITYS 1980-2013... 1 Kuntien välinen muuttoliike... 4 Luonnollinen väestönlisäys... 7 Siirtolaisuus... 8 RAKENNE... 9 ENNUSTE 2014-2040... 11 LLINEN HUOLTOSUHDE... 13 N

Lisätiedot

Henkilöstökertomus 2014

Henkilöstökertomus 2014 Henkilöstökertomus 2014 Sairaanhoitopiirin valtuusto 8.6.2015 Juha Jääskeläinen Henkilöstöjohtaja Henkilöstökertomus 2014 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän 17. henkilöstökertomus henkilöstökertomuksen

Lisätiedot

Maaningan kunta HENKILÖSTÖRAPORTTI. Kaupunginhallitus 30.3.2015

Maaningan kunta HENKILÖSTÖRAPORTTI. Kaupunginhallitus 30.3.2015 Maaningan kunta HENKILÖSTÖRAPORTTI 214 Kaupunginhallitus 3.3.215 JOHDANTO 1 Henkilöstön hyvinvointi ja jaksaminen on viime vuosina noussut esille useissa yhteyksissä. Kunnassa on toteutettu henkilöstökysely

Lisätiedot

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013 Koulutus 2015 Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013 Vastavalmistuneiden työllistyminen jatkoi heikkenemistään Tilastokeskuksen mukaan vastavalmistuneiden työllisyys huonontui myös vuonna 2013. Lukuun

Lisätiedot

Tieteenaloittaiset tilastot: Yhteiskuntatieteet

Tieteenaloittaiset tilastot: Yhteiskuntatieteet Tieteen tila 212 Tieteenaloittaiset tilastot: Yhteiskuntatieteet Tässä dokumentissa tarkastellaan yhteiskuntatieteistä kansantaloustiedettä, liiketaloustiedettä, kasvatustieteitä, media- ja viestintätieteitä,

Lisätiedot

Opettajankoulutus Suomessa

Opettajankoulutus Suomessa Opettajankoulutus Suomessa Opettajan työ rakentaa tulevaisuuden perustaa Yleistä opettajankoulutuksesta Opettajankoulutus yliopistoissa Opettajankoulutus ammatillisissa opettajakorkeakouluissa 4 Varhaiskasvatus

Lisätiedot

KOULUTUSRAHASTO 2012. Saana Siekkinen

KOULUTUSRAHASTO 2012. Saana Siekkinen KOULUTUSRAHASTO 2012 Saana Siekkinen 1 lyhyesti Omaehtoiseen ammatilliseen koulutukseen osallistuva aikuisopiskelija, joka on työ- tai virkasuhteessa tai toimii yrittäjänä ja joka on ollut työelämässä

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE Ohjelmakausi 2007 2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero POPELY/604/04.00.05.00/2011 Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S11800 Tila Jätetty viranomaiskäsittelyyn

Lisätiedot

Lapuan kaupunki. Henkilöstöstrategia 2015

Lapuan kaupunki. Henkilöstöstrategia 2015 Lapuan kaupunki Henkilöstöstrategia 2015 Visio Lapua on kasvava, energinen, toimivien palveluiden sekä monipuolisen kulttuurin ja viihtyisän ympäristön kaupunki. Kaupungin henkilöstö on asiantuntevaa,

Lisätiedot

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014

HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014 HENKILÖSTÖKERTOMUS 2014 1 2 Sisältö 1. Johdanto 3 2. Henkilöstön määrä ja rakenne 31.12. 4 3. Johtaminen 5 4. Henkilöstön osaaminen ja ammattitaito 6 5. Työhyvinvoinnin edistäminen 6 6. Henkilöstökustannukset

Lisätiedot

tilastoja Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäiset eläkkeensaajat yleisimmin eläkkeellä työkyvyttömyyden vuoksi

tilastoja Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäiset eläkkeensaajat yleisimmin eläkkeellä työkyvyttömyyden vuoksi HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS tilastoja 2010 5 Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäisten pääasiallisena toimeentulon lähteenä ovat ansiotulot. Kuitenkin pieni, mutta kasvava joukko työikäisiä

Lisätiedot

Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun

Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun Tasa-arvosuunnitelma Ammattikorkeakoulun hallitus hyväksynyt 1.2. 7a Tavoitteena tasa-arvoinen Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Tasa-arvolaki velvoittaa oppilaitoksia tekemään

Lisätiedot

Geologian tutkimuskeskus

Geologian tutkimuskeskus HenkilöstöKERTOMUS 2011 Geologian tutkimuskeskus Sisältö Johdanto... 3 Henkilöstövoimavarojen johtaminen GTK:ssa... 4 GTK:n strategiset tavoitteet... 4 GTK:n henkilöstöstrategiset tavoitteet... 4 Henkilöstöresurssit...

Lisätiedot

Nykyiset henkilöstöpanokset / Määrä ja rakenne Nykyiset henkilöstöpanokset / Työvoimakustannukset Osaaminen ja ammattitaito

Nykyiset henkilöstöpanokset / Määrä ja rakenne Nykyiset henkilöstöpanokset / Työvoimakustannukset Osaaminen ja ammattitaito Turun kaupungin sosiaalitoimen henkilöstöraportti vuosi 27 SISÄLLYS Nykyiset henkilöstöpanokset / Määrä ja rakenne Kuukausipalkkaisten vakanssien lukumäärä...1 Kuukausipalkkaisen työvoiman määrän kehitys...

Lisätiedot