Valtionhallinnon ylin johto numeroin kesäkuussa 2013

Transkriptio

1 Valtionhallinnon ylin johto numeroin kesäkuussa 2013 Valtion työmarkkinalaitos Veli-Matti Lehtonen Syyskuu 2013

2 2 Sisältö 1 Valtionhallinnon ylimmän johdon määrä ja rakenne Vanhuuseläköityminen ja muu poistuma... 7

3 % henkilölukumäärästä 1 Valtionhallinnon ylimmän johdon määrä ja rakenne 3 Valtionhallinnon ylimpään johtoon kuuluvien henkilöiden lukumäärä kesäkuussa 2013 oli 130. Heistä oli miehiä 94 (72 %) ja naisia 36 (28 %), ks. taulukko 1 ja kuvio 1. Jäljempänä olevissa taulukoissa ja kuvioissa tehtäväluokka Ministeriöiden osastopäällikkötaso sisältää ministeriöissä työskentelevät alivaltiosihteerit ja ministeriöiden osastopäällikkötasoiset virat. Pääjohtajataso sisältää pääjohtajat ja muilla nimikkeillä toimivat isojen organisaatioiden päälliköt. Ryhmä Muu virastopäällikkö sisältää muiden virastojen päälliköt ja niihin rinnastettavat virat. Luokittelu ei ole validi mm. tehtävän vaativuuden suhteen, mutta se havainnollistaa kuitenkin ylimmän johdon rakenteita. Raportin tiedot perustuvat työnantajan henkilöstötieto Tahtin tietoihin. Ylimmästä johdosta oli kansliapäälliköitä 9 %, ministeriöiden osastopäällikkötasoisia 45 %, pääjohtajatasoisia 22 % ja muita virastopäälliköitä 23 %. Taulukko 1 Ylin johto tehtävän ja sukupuolen mukaan kesäkuussa 2013 Lukumäärä Prosenttijakauma Prosenttijakauma Tehtävä Mies Nainen Yhteensä Mies Nainen Yhteensä Mies Nainen Yhteensä Kansliapäällikkö Ministeriöiden osastopäällikkötaso Pääjohtajataso Muu virastopäällikkö Yhteensä Kansliapäälliköistä miehiä ja naisia oli yhtä paljon. Ministeriöiden osastopäällikkötasoisista oli miehiä 71 %, pääjohtajatasoisista 86 % ja muista virastopäälliköistä 70 %. Kuvio 1 Ylimmän johdon jakautuminen sukupuolen mukaan eri tehtävissä kesäkuussa % 90 % 80 % 70 % % % 40 % 30 % 20 % Nainen Mies 10 % 0 % Kansliapäällikkö Ministeriöiden osastopäällikkötaso Pääjohtajataso Muu virastopäällikkö

4 % ylimmästä johdosta 4 Ylimmästä johdosta oli vakinaisia 53 % ja määräaikaisia 47 %. Määräaikaisuuden syynä oli 27 prosentilla säädösperusta, 12 prosentilla työn luonne ja 6 prosentilla sijaisuus, ks. kuvio 2. Kuvio 2 Ylin johto tehtävän ja määräaikaisuuden mukaan kesäkuussa ,0,0 53,1 46,9 40,0 30,0 26,9 20,0 12,3 10,0 0,0 1,5 Vakinainen Määräaikainen avoinna olevaan virkaan kuuluvien tehtävien hoidon väliaikainen järjestäminen 6,2 sijaisuus säädösten perusteella määräaikaiseksi palkattu työn luonne Ylimmästä johdosta 65 % oli suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon ja 33 % lisensiaatin tai tohtorin tutkinnon (tutkijakoulutus). Tietojärjestelmissä tuntematon tutkinto oli 2 prosentilla, ks. kuvio 3. Kansliapäälliköistä prosentilla, pääjohtajatasoisista 45 prosentilla, muista virastopäälliköistä 40 prosentilla ja ministeriöiden osastopäällikkötasoisista 20 prosentilla oli tutkijakoulutus. Kuviosta 4 ilmenee ylimmän johdon johtajaryhmittäinen ja koulutustasoittainen prosenttijakauma koulutusaloittain. Valtaosalla eli 38 prosentilla ylimmistä johtajista on oikeustieteellinen koulutus. Ylimmästä johdosta 12 prosentilla oli yhteiskuntatieteellinen koulutus (pl. taloustiede ja hallintotiede), 12 prosentilla taloustieteellinen koulutus, 8 prosentilla maa- ja metsätaloustieteellinen koulutus, 7 prosentilla luonnontieteellinen koulutus ja 7 prosentilla tekniikan koulutus.

5 % henkilöstöstä Kuvio 3 Ylin johto tehtävän ja koulutustason mukaan kesäkuussa % % 80 % 70 % % % Tuntematon (tietojärjestelmässä) 40 % 30 % 20 % 10 % Tutkijakoulutusaste Ylempi korkeakouluaste 0 % Kuvio 4 Ylin johto koulutusalan mukaan kesäkuussa 2013 Oikeustieteellinen koulutus Yhteiskuntatieteellinen koulutus (pl. taloustiede ja hallintotiede) Taloustieteellinen koulutus Maa- ja metsätaloustieteellinen koulutus Luonnontieteellinen koulutus Tekniikan koulutus Humanistinen koulutus Muu akateeminen koulutus 4 5 Lääketieteellinen koulutus ja farmaloginen koulutus Hallintotieteellinen koulutus Eläinlääketieteellinen koulutus Muu ja (tietojärjestelmissä) tuntematon koulutus %:a henkilöstöstä

6 6 Ylimmän johdon keski-ikä oli kesäkuussa ,2 vuotta. Naisilla keski-ikä oli 56 vuotta ja miehillä 57,7 vuotta. Vertailun vuoksi koko valtion henkilöstön keski-ikä oli 45,9 vuotta, naisilla 47,6 vuotta ja miehillä 44,3 vuotta. Kansliapäällikötehtävissä (keski-ikä 56,9 vuotta) naiset olivat keskimäärin 2,6 vuotta ja ministeriöiden osastopäällikkötasoisissa tehtävissä (keski-ikä 56,6 vuotta) 4,3 vuotta nuorempia kuin miehet, kuten kuviosta 5 ilmenee. Muissa virastopäällikötehtävissä (keski-ikä 58,1 vuotta) naiset olivat 3,2 vuotta vanhempia kuin miehet. Kuvio 5 Ylimmän johdon keski-ikä (vuotta) tehtävittäin ja sukupuolen mukaan kesäkuussa 2013 Kansliapäällikkö (56,9) 62,0 60,0 58,0 56,0 58,2 55,6 54,0 52,0 Muu virastopäällikkö (58,1) 60,3 57,1,0 53,6 57,9 Ministeriöiden osastopäällikkötaso (56,6) 57,0 57,9 Pääjohtajataso (57,8) Mies Nainen Ylimmällä johdolla on ennen henkilökohtaista eläkeikää työvuosia jäljellä keskimäärin 6,5 vuotta, vaihdellen sekä tehtävän että sukupuolen mukaan. Keskimääräinen palvelusaika valtiolla oli kesäkuussa 2013 ylimmällä johdolla keskimäärin 26,1 vuotta, miehillä 26,8 ja naisilla 24,4 vuotta. Vuonna 2012 ylin johto oli sairaana henkilötyövuotta kohti keskimäärin noin 5 työpäivää. Koko valtionhallinnossa sairauspoissaoloja oli henkilötyövuotta kohti 9,3 työpäivää.

7 7 2 Vanhuuseläköityminen ja muu poistuma Vuoden 2013 kesäkuussa palveluksessa olleesta 130 ylimmän johtoon kuuluvasta henkilöstöstä poistuu kymmenen vuoden aikana eli vuoteen 2022 mennessä arviolta 99 henkilöä eli 76 %, kuten taulukosta 2 ja kuviosta 6 ilmenee. Vanhuuseläkkeelle arvioidaan siirtyvän aikajaksona 88 henkilöä (67 %) sekä muille eläkkeille ja valtion ulkopuolisten sektoreiden palvelukseen 11 henkilöä (9 %). Eläkkeellesiirtymisajankohta on tilastollisesti käytettävä arvio, ei hallinnolliseen päätöksentekoon käytettävä tieto, koska mm. 63 ikävuoden saavuttaneiden tuleva eläkkeellesiirtymisvuosi on arvioitu. Taulukko 2 Kesäkuussa 2013 palveluksessa olleen ylimmän johdon vanhuuseläköityminen ja muu poistuma vuosina ) Nykyhenkilös- Vanhuuseläk- Muille eläk- Toisen työnant. Poistuma yhtöstä jäljellä keelle siirtyvät keille siirtyvät palv. siirtyvät teensä Vuosi LKM % LKM % Kum. % LKM % Kum. % LKM % Kum. % LKM % Kum. % ,8 9 6,9 6,9 1 0,7 0,7 1 0,7 0,7 11 8,2 8, ,7 9 6,9 13,7 1 0,6 1,3 1 0,6 1,3 11 8,1 16, ,4 12 9,2 22,9 1 0,6 1,8 1 0,6 1, ,3 26, ,5 9 6,9 29,8 1 0,5 2,3 1 0,5 2,4 10 7,9 34, ,0 10 7,6 37,4 1 0,4 2,7 1 0,5 2,9 11 8,5 43, ,6 10 7,6 45,0 0,4 3,1 1 0,4 3,3 11 8,4 51, ,0 9 6,9 51,9 0,3 3,4 0,3 3,6 10 7,5 59, ,4 4 3,1 55,0 0,3 3,7 0,3 3,9 5 3,6 62, ,3 10 7,6 62,6 0,2 3,9 0,3 4,2 11 8,1 70, ,3 6 4,6 67,2 0,2 4,1 0,2 4,4 7 5,0 75,7 1) Muille eläkkeille ja sektoreille siirtyvät on arvioitu selvityksen Valtion henkilöstön vaihtuvuus 2011 tietojen pohjalta. Kuvio 6 Kesäkuussa 2013 palveluksessa olleen ylimmän johdon vanhuuseläköityminen ja muu poistuma vuosina % 90 % 80 % 70 % 60 % % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % % % % Muille eläkkeille ja sektoreille siirtyvät Vanhuuseläkkeelle siirtyvät Vuoden 2013 kesäkuun henkilöstöstä jäljellä

8 Henkilöiden lukumäärä 8 Kesäkuussa eläkeiän saavuttaneita tai vanhempia oli 19 henkilöä eli 15 prosenttia ylimmästä johdosta, kuten kuviosta 7 ilmenee. Kuvio 7 Ylimmän johdon ikärakenne Kesäkuussa , ,9-54, , , ,9