Tilastokeskuksen Henkilöstötilinpäätös 2010

Transkriptio

1 Tilastokeskuksen Henkilöstötilinpäätös 2010 Käsitelty Tilastokeskuksen johtoryhmän kokouksessa ja yhteistyötoimikunnan kokouksessa

2 1(23) Sisällysluettelo I HENKILÖSTÖKERTOMUS... 2 Henkilöstö vuonna Henkilöstön määrä ja rakenne... 2 Osaaminen... 3 Kehittyminen oppivana organisaationa... 3 Rekrytointi ja vaihtuvuus... 4 Hyvinvointi... 4 Palkitseminen... 4 Johtaminen... 5 II HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS... 6 A. NYKYISET HENKILÖSTÖPANOKSET Henkilöstömäärä Henkilöstörakenne... 7 Palvelussuhteen laatu, laji ja koko-/osa-aikaisuus... 7 Tehtävätasot... 9 Ikärakenne Koulutusrakenne Työajan käyttö Työajankäyttö päivinä Ylityöt Pitkät virkavapaudet Työvoimakustannukset Henkilöstökulut rahoituslähteittäin Palkkauskustannukset poissaoloittain Matkustusmenot ja ulkomaan virkamatkat B. HENKILÖSTÖN MOTIVAATIO, OSAAMINEN JA TYÖKUNTO Työtyytyväisyys Sairastavuus ja työtapaturmat Vaihtuvuus Henkilöstöpoistuma Ulkoinen rekrytointi Sisäinen liikkuvuus Palveluksessaoloaika Tilastokeskuksessa ("TK-ikä") Pätevyys Henkilöstökoulutuksen koulutuspäivät ja palkalliset opintovapaat C. HENKILÖSTÖINVESTOINNIT Koulutus- ja kehittämismenot Työhyvinvointi D. KANNUSTAVA PALKINTA Palkkaus ja palkitseminen E. TULOKSET Asiakastyytyväisyys... 22

3 2(23) I HENKILÖSTÖKERTOMUS Henkilöstö vuonna 2010 Henkilöstön määrä ja rakenne Tilastokeskuksen henkilöstötyön ja henkilöstöjohtamisen perustana ollut Henkilöstö 2010-ohjelman uudistaminen valmistui. Henkilöstöstrategiset toimintalinjaukset , jossa teemana on tavoitteellinen uudistuminen, pohjautuu toimintastrategiaan, osaamisstrategiaan ja viraston johtamispolitiikkaan. Siinä määritellään linjaukset henkilöstön rakenteelliselle ja toiminnalliselle kehittämiselle henkilöstösuunnitelman ja henkilötyövuosia ohjaavien kehyspäätöksien lisäksi. Kolme toisiaan täydentävää ja tukevaa kehittämisaluetta ovat Osaamisen kehittäminen, Työn tekemisen uudistuvat muodot ja toimintatavat sekä Hyvinvoiva työyhteisö. Yllä mainittujen linjausten ja kehittämisalueiden taustalla keskeisinä henkilöstöstrategisina haasteina nähtiin tiukka taloustilanne ja henkilötyövuosikehys sekä samaan aikaan kasvavat tuottavuusvaatimukset asiantuntijoiden eläköityminen ja muu vaihtuvuus sekä koveneva kilpailu osaajista työmarkkinoilla tilastotyön osaamisvaatimusten nopeat muutokset tietotekniikan kehittyessä sekä tietotarpeiden ja laatuvaatimusten kasvaessa tilastoalalla sekä tehokkuus- ja joustavuusvaatimusten korostuminen työn organisoinnissa, prosessien kehittämisessä sekä sisäisessä ja ulkoisessa työnjaossa ja verkottumisessa. Toimintayksiköt suunnittelevat toimintaansa ja toteuttavat kehittämistoimenpiteitä em. haasteisiin vastaten. Kehittämisalueita tullaan seuraamaan viraston ja yksiköiden ohjauskorttien tunnuslukuja täydentävillä mittareilla. Tiivis toiminta kotimaisissa ja kansainvälisissä yhteistyöverkostoissa jatkui kertomusvuoden aikana. Tämä näkyi konkreettisesti paitsi tilastotyön prosessien, hankkeiden ja järjestelmien kehittämisessä myös valtionhallinnon yhteisten hankkeiden ja järjestelmien suunnittelussa ja käyttöönotoissa. Uusia järjestelmiä, kuten Sähköinen tilaustenhallintajärjestelmä (Tilha) sekä Travelin korvannut matkahallintajärjestelmä M2 otettiin käyttöön. Uudistuksista järjestettiin henkilöstölle tiedotus- ja koulutustilaisuuksia pitkin vuotta. Tulevina vuosina käyttöönotettavia järjestelmiä, kuten Kiekua (henkilöstö- ja taloushallinnon yhteinen ratkaisu) ryhdyttiin aikatauluttamaan ja valmistelemaan. Palvelukeskusasiakkuus talous- ja henkilöstöhallinnon osalta jatkui, ja Palkeisiin siirrettiin henkilöstöhallinnon tehtävistä haastattelijoiden sairausajan palkan laskenta. Tilastokeskuksen henkilöstön kokonaismäärä laski edelliseen vuoteen verrattuna. ehrminfo-järjestelmän mukaan vuoden 2010 lopussa henkilöstöä oli 989, mikä on 39 vähemmän kuin edellisenä vuonna, ja Tahti-järjestelmän mukainen 1 henkilöstömäärä oli 944. Naisten osuus henkilöstöstä (65,6 %) pysyi suunnilleen ennallaan. Määräaikaisen henkilöstön osuus väheni edelleen; määräaikaisia oli 3,0 % (28 hen- 1 Tahti-järjestelmän tiedot poikkeavat ehrminfo-järjestelmän tiedoista siten, että palkattomilla virkavapailla olevat henkilöt eivät ole mukana henkilöstön määrätiedoissa.

4 3(23) kilöä), kun heitä edellisenä vuotena oli 3,4 % (33 henkilöä). Henkilöstöstä 65,4 %:lla (2009: 64,6 %) oli vähintään alimman korkea-asteen tutkinto. Henkilöstön koulutustasoindeksi (5,2) ei muuttunut edellisvuodesta. Henkilöstön keski-ikä 48,9 vuotta oli hieman laskenut edellisvuodesta (49,0 vuotta) johtuen vanhuuseläkkeelle lähteneiden kasvaneesta määrästä ja uusista nuoremmista rekrytoiduista. Henkilötyövuosien määrä laski 876:sta 841:een. Tämä 35 htv:n vähennys kohdistui kokonaisuudessaan kuukausipalkkaiseen henkilöstöön, sillä tuntipalkkaisten haastattelijoiden henkilötyövuosimäärä pysyi ennallaan. Kuukausipalkkaisen henkilömäärän nopea väheneminen ja siitä johtuvat henkilövaihdokset ovat edellyttäneet muutosvalmiutta ja joustavuutta ratkaistaessa muun muassa sisäisen liikkuvuuden, varamiesjärjestelyiden ja työtehtävien uudelleenorganisoinnin kysymyksiä. Tilastokeskuksen henkilöstö on edelleen tyytyväisempää kuin valtiolla keskimäärin. Vuosittaisen henkilöstökyselyn mukaan työtyytyväisyyden kokonaisindeksi (3,44) on vertailuryhmiä korkeampi (valtio 3,34; Valtionvarainministeriön hallinnonala 3,37; tutkimustoiminta 3,35). Osaaminen Osaamisen johtamista tukeva asiantuntijaryhmä (Ostra) laati kertomusvuonna osaamisstrategian toteutumisen seurantaraportin. Raportin mukaan toimenpiteet, kuten urasuunnittelu, laadullisen henkilöstösuunnittelun toteuttaminen sekä osaamismallit, on pääosin toteutettu. Ryhmä jatkaa osaamisen strategisen painopisteiden tarkistamista. Vuoden lopussa päättyi Vauhtia asiantuntijan uralle -projekti (VAU). Projektin kaikki osatehtävät eli uravalmennukset, urasuunnittelun toimintamalli, urasivusto intranetiin ja urasuunnitelmien seurantamalli valmistuivat. Projekti onnistui keskeisessä tavoitteessaan lisätä ura-ajattelua ja sen mahdollisuuksien näkemistä Tilastokeskuksessa. Pilottivalmennuksiin osallistui kaikkiaan 26 asiantuntijaa, 25 esimiestä sekä 8 johtajaa eri tulosyksiköistä. Kehittyminen oppivana organisaationa Vuonna 2010 Tilasto-osaamisen koulutusohjelman (TIKO) perusopinnot suoritti 21 henkilöä. Toisen syventävien opintojen vuosikurssin aloitti 11 henkilöä marraskuussa Kaiken kaikkiaan TIKO:n syventävien opintojen kursseille vuonna 2010 osallistui 90 henkilöä. Uutena opintojaksona osana syventäviä opintoja aloitettiin Tilastotietopalveluopintojakson pilotointi. Lisäksi syventävien opintojen osalta valmisteltiin muiden tilastoviranomaisten osallistumista osaan TIKO-kursseja keväällä Hallintopalveluiden koordinoimaa muuta henkilöstökoulutusta tarjottiin mm. projektikoulutuksen, kielikoulutuksen, esiintymis- ja kouluttajataitojen osalta. Lisäksi tuettiin taloustilastotyöhön suunnatun laskentatoimen ja kirjanpidon koulutuksen hankkimista. Vuoden lopulla käytiin henkilöstösuunnittelukierros tulosyksiköissä uusien henkilöstöstrategisten toimintalinjausten pohjalta. Henkilöstösuunnittelulla ennakoidaan edellä mainittuja henkilöstöstrategisia tarpeita ja haasteita vuosina

5 4(23) Rekrytointi ja vaihtuvuus Rekrytoinnin painopiste kertomusvuonna oli edellisvuoden tapaan sisäisessä rekrytoinnissa ja henkilökierrossa. Syksyllä toteutettiin ryhmärekrytointi, jonka johdosta kuukausipalkkaisen henkilöstön ulkoinen rekrytointi lisääntyi hieman. Ryhmärekrytoinnilla haettiin 12 yliaktuaaria tilastoasiantuntijoiksi. Työnantajakuvaa kehitettiin uudistamalla rekrytoinnin internetsivut. Lisäksi osallistuttiin rekrytointimessuille ja edistettiin oppilaitosyhteistyötä kutsumalla oppilaitoksia ja ainejärjestöjä vierailulle. VAU-projektin myötä urasuunnittelun tunnettuus lisääntyi, mikä on parantanut myös sisäisen liikkuvuuden edellytyksiä. Projektin yhtenä tavoitteena oli myös hyvän työnantajakuvan tukeminen. Sisäisen liikkuvuuden edistämiseksi toteutetut toimenpiteet tuottivat tulosta. Sisäinen liikkuvuus erityisesti asiantuntijatehtävissä lisääntyi tuntuvasti edellisvuoteen nähden. Noin joka kymmenes työntekijä vaihtoi tehtäviä vuoden aikana. Harjoittelijoita oli vuoden aikana 42 henkilöä. Yhteistyö lopputyötään valmistelevien ns. graduharjoittelijoiden opinahjojen eli Jyväskylän ja Helsingin yliopistojen kanssa jatkui. Lisäksi Tilastokeskus ja Suomen Pankki sopivat yhteistyöstä asiantuntijoiden osaamisen laajentamisen ja verkottumisen edistämiseksi vastavuoroisen vierailukäytännön kautta. Hyvinvointi Palkitseminen Työhyvinvointi- ja työsuojelutoimintaa toteutettiin systemaattisesti. Työsuojelutarkastuksessa todettiin viraston työhyvinvoinnin olevan hyvällä tasolla. Työterveyshuoltojen (Diacor Terveyspalvelut Oy ja Suomen Terveystalo Työterveys Oy) kanssa ryhdyttiin valmistelemaan työsuojelun riskikartoitusta. Lisäksi Tasaarvosuunnitelman toteutumista seurattiin ja päivitettiin. Viraston yhteinen ja yksiköiden omat työhyvinvointiryhmät käsittelivät mm. henkilöstökyselyn tuloksia sekä suunnittelivat ja toteuttivat kehittämistoimenpiteitä. Perinteisessä Terveystori-tapahtumassa lokakuussa keskusteltiin työurista ja hyvinvoinnista ja lisäksi oli mahdollisuus tutustua eri alojen terveystuotteiden ja - palvelujen tuottajiin. Suunnattujen työpaikkaselvitysten ja terveystarkastusten tekemistä yksiköittäin jatkettiin Diacorin kanssa. Työpaikkaselvityksen tuloksia sekä mm. yksiköiden henkilöstö- ja esimieskyselyjen tuloksia on hyödynnetty, kun toimintaa on kehitetty eteenpäin. Palkkausjärjestelmän seurannan ja kehittämisen työryhmässä käsiteltiin tavoite- ja kehityskeskustelukäytännön uudistamista (ks. Johtaminen). Tehtävien vaativuusarvioinnin yhtenäisyydestä ja ulkoisesta vertailukelpoisuudesta tilattiin selvitys Alexander Pay Management Oy:ltä. Selvityksen pohjalta valmisteltiin mallitehtäväkuvaukset, joiden käyttöönotosta neuvotellaan vuonna 2011.

6 5(23) Syksyn tes/ves-neuvotteluissa sovittiin vaativuudenarviointimenettelyn uudistamisesta yksinkertaistamalla arviointimenettelyä ja lakkauttamalla tulosyksiköittäiset arviointiryhmät lukien. Henkilöstökyselyn (VMBaro) mukaan tyytyväisyys palkkaukseen laski hieman ollen 2,91 (2010: 2,92). Tyytyväisyys palkkaukseen on kuitenkin parempi kuin valtiolla keskimäärin (2,80). Johtaminen Johtoryhmä kokoontui vuoden 2010 aikana 23 kertaa käsitellen strategisiin ja toiminnallisiin linjauksiin, talouteen, tavoitteiden saavuttamiseen sekä toiminnan tuloksellisuuteen vaikuttavia asioita. Yhteistyötoimikunta kokoontui 14 kertaa. Käsiteltäviä asioita olivat toiminnan ja talouden suunnittelun ja seurannan lisäksi mm. työjärjestys, virkojen perustamiset ja lakkauttamiset, nimikemuutokset, ryhmärekrytointi, sisäiset työmarkkinat, vuosiloma-asiat, henkilöstöstrategiset toimintalinjaukset sekä osaamisen johtamista tukevan asiantuntijaryhmän väliraportti. Toimikunnan asialistalla oli koko vuoden vakioaiheena tilastotoimen selvityshanke jatkotoimenpiteineen. Kertomusvuoden aikana vahvistettiin prosessijohtamisen ohjeet ja prosessikäsikirjan rakenneluonnos. Prosessijohtamisen menettelyjä ryhdyttiin ottamaan käyttöön. Tavoite ja kehityskeskustelumenettely uudistettiin ja otettiin käyttöön syksyllä toiminnan suunnittelukierroksen yhteydessä. Käytäntöjä muutettiin joustavammiksi jakamalla keskustelut kolmeen moduliin (tavoitekeskustelu, kehitys-/urakeskustelu, suorituksen arviointi), joita voi yhdistellä tulosyksikön tarpeiden mukaan. Lisäksi uudistuksessa ennakoitiin vuonna 2012 tulevan Kieku-järjestelmän sisältämiä muutoksia. Johtamisen ja esimiestyön kehittämiseen liittyviä toimenpiteitä jatkettiin järjestämällä kolme johtajien ja esimiesten yhteistapaamista, joissa käsiteltiin esimiesten työtyytyväisyyttä, jaksamista sekä esimieskyselyn tuloksia, prosessijohtamista, Kieku-hanketta ja henkilöstöstrategisia toimintalinjauksia. Lisäksi järjestettiin 10 esimiesten aamuseminaaria, joissa käsiteltiin henkilöstö- ja taloushallinnon sekä tietopalvelun ajankohtaisia kysymyksiä. Johtajien ja esimiesten työnohjausta jatkettiin. Johtamisen erikoisammattitutkintoon tähtäävässä JET -koulutuksessa oli vuoden aikana 18 henkilöä.

7 6(23) II HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS A. Nykyiset henkilöstöpanokset 1. Henkilöstömäärä Tilastokeskuksen henkilöstön kokonaismäärä vuoden 2010 lopussa oli 989 sisältäen virkavapaalla olevat (2009: 1020) ja 944 (2009: 959) ilman virkavapaalla olevia. Muissa kuin haastattelutehtävissä toimivan henkilöstön määrä oli kertomusvuoden lopussa virkavapaalla olevat mukaan lukien 769 (2009: 808) ja virkavapaalla olevat pois lukien 737 (2009: 762). Haastattelijoiden vastaavat lukumäärät olivat kertomusvuonna 220 (2009: 212; ml. virkavapaat) ja 207 (2009: 197; pl. virkavapaat). Henkilöstön lukumäärä oli haastattelijoita lukuun ottamatta laskenut. Taulukko 1: Henkilöstön palvelussuhteiden lukumäärä , koko henkilöstö (ehrminfo) 2 Henkilöstö, pl. haastattelijat vakinaiset määräaikaiset harjoittelijat, tuntipalkkaiset ja työllistetyt Haastattelijat tilastohaastattelijat rajahaastattelijat puhelinhaastattelijat 855 (78,7 %) (21,3 %) Yhteensä (78,8 %) (21,2 %) (79,9 %) (20,1 %) (79,2 %) (20,8 %) (77,7 %) (22,3 %) Taulukko 2. Henkilöstön lukumäärä henkilöstöryhmittäin (pl. palkattomilla virkavapailla olevat), koko henkilöstö (Tahti) Henkilöstö, pl. haastattelijat vakinaiset määräaikaiset harjoittelijat, tuntipalkkaiset ja työllistetyt Haastattelijat 817 (79,5 %) (20,5 %) vakinaiset määräaikaiset Yhteensä (80,4 %) (19,6 %) (79,5 %) (20,5 %) (78,1 %) (21,9 %) Sisältää kaikki palvelussuhteet, myös EU:n palvelukseen siirtyneet ja kansallisina asiantuntijoina toimivat sekä vuorotteluvapaalla tai muilla pidemmillä virkavapailla olevat henkilöt, joista ainakin osalle on palkattu myös sijainen. 3 Ei sisällä palkattomalla virkavapaalla olevia.

8 7(23) Myös henkilötyövuosien (htv) määrä laski edelleen. Henkilötyövuosien kokonaismäärä laski 841:een (2009: 876). Vähennys koski kuukausipalkkaista henkilöstöä, jonka htv-määrä laski 35:llä. Haastattelijoiden osuus 121 htv pysyi ennallaan (2009: 121). Taulukko 3: Henkilötyövuodet (Prima) Henkilöstö (pl. haastattelijat) Haastattelijat Yhteensä Toimintamenot Ulkopuolinen rahoitus Maksullinen toiminta Yhteensä Kuva 1. Henkilöstön määrä tulosyksiköittäin, koko henkilöstö (Tahti) 2. Henkilöstörakenne Palvelussuhteen laatu, laji ja koko-/osa-aikaisuus Naisten ja miesten osuudet olivat pysyneet edellisvuoteen nähden ennallaan. Naisia oli 66 % ja miehiä 34 %. Noin 97 % henkilöstöstä työskenteli vakinaisessa palvelussuhteessa. Määräaikaisten osuus oli laskenut 3,4 %:sta 3,0 %:iin. Osa-aikaisten määrän (295 henkilöä) ja osuuden (31,3 %) nousuun on vaikuttanut osa-aikaeläkeläisten ja tuntipalkkaisten haastattelijoiden määrän nousu. 4 Henkilötyövuodet ovat Prima-järjestelmästä. Primasta siirretään joka kuukausi palvelussuhdetietoja Valtiokonttorin ylläpitämään Tahti-järjestelmään. Tahtista saatavia henkilötyövuosilukuja ei tässä yhteydessä käytetä, koska Tahtista saatavat htv-luvut vuosilta 2007 (880 htv), 2008 (898 htv), 2009 (857 htv) ja 2010 (821 htv) ovat virheellisiä. Virheet ovat johtuneet mm. Tahtissa olleista virheellisistä poimintamäärittelyistä sekä siitä, että Primassa tehdyt muutokset ja korjaukset eivät siirry taannehtivasti Tahtiin. Tahti-palvelu ei myöskään tee virastokohtaisia korjausajoja.

9 8(23) Henkilöstö (pl. haastattelijat) Haastattelijat Määräaikaiset 55 % henkilöstöstä oli virkasuhteisia ja 45 % työsopimussuhteisia. Muun muassa kaikki haastattelijat työskentelevät työsopimussuhteessa. Muiden kuin haastattelutehtävissä toimivien pääpalvelussuhde on virkasuhde. Taulukko 4. Vakinaiset ja määräaikaiset, koko henkilöstö (Tahti) Vakinaiset (95,2 %) (96,1 %) (96,6 %) Henkilöstö (pl. haastattelijat) Haastattelijat Harjoittelijat ja työllistetyt 49 (4,8 %) TK yhteensä (3,9 %) (3,4 %) (97,0 %) (3,0 %) Taulukko 5. Palvelussuhteen laatu, koko henkilöstö (Tahti) lkm % lkm % lkm % lkm % Virkasuhteiset , , , ,0 Työsopimussuhteiset , , , ,0 TK yhteensä , , , ,0 Taulukko 6. Henkilöstön koko-/osa-aikaisuus sukupuolen mukaan, koko henkilöstö (Tahti) M N Yht. M N Yht. M N Yht. M N Yht. Koko-aikainen Osa-aikainen väh. 20 t/vko alle 20 t/vko TK yhteensä Miehet/ naiset, % 35,0 % 65,0 % 100,0 % 34,8 % 65,2 % 100,0 % 34,3 % 65,7 % 100,0 % 34,4 % 65,6 % 100,0 % Taulukko 7. Osa-aikaisuuden perusteet, henkilöitä (lkm) koko vuonna, pl. haastattelijat (Prima) lkm % lkm % lkm % lkm % Osa-aikaeläke ja osatyökyvyttömyyseläke 50 51, , , ,0 Osittainen virkavapaa 16 16, , , ,1 Osittainen hoitovapaa 31 32, , , ,9 Yhteensä , , , ,0 5 Tietoa osa-aikaisten tuntimääristä vuonna 2007 ei ole saatavilla Tahtissa.

10 9(23) Tehtävätasot Palkkausjärjestelmäpohjaisen VPL-luokituksen 6 mukaan 45,3 % tilastokeskuslaisista työskenteli asiantuntijatehtävissä (huippu-, erityis- ja asiantuntijatehtävät) ja 40,5 % toimeenpanevissa tehtävissä. Johto- ja esimiestehtävissä oli 8,9 % henkilöstöstä. Tehtävien vaativuudenarvioinnin mukainen pisteytys vaikuttaa siihen, miten tehtävät sijoittuvat taulukossa 8 oleville tehtävätasoille. Tästä syystä VPLluokituksen mukaiset johtamistyötä sekä esimies- ja työnjohtotöitä tekevien lukumäärät (yht. 84 henkilöä) eroavat Tilastokeskuksen esimieslistan mukaisesta määrästä (yht. 73 henkilöä, taulukko 10). VPL-luokituksen mukaiset esimies- ja työnjohtotyöt saattavat sisältää myös tiiminvetäjiä, joita ei lueta Tilastokeskuksessa esimiesasemassa oleviin. Tilastokeskuksen henkilöstön (pl. haastattelijat) sijoittuminen viraston palkkausjärjestelmän mukaisiin vaativuusryhmiin on kuvattu taulukossa 9. Taulukko 8. Henkilöstö tehtävätasoittain 7 sukupuolen mukaan, koko henkilöstö (Tahti) M N Yht. % M N Yht. % M N Yht. % M N Yht. % , , , ,4 Johtotason työt Esimies- ja , , , ,5 työnjohtotyöt Huippu , , , ,2 asiantuntija- työt Erityisasiantuntijatyöt , , , ,9 Asiantuntijatyöt , , , ,2 Toimeenpanevat , , , ,5 työt Ei luokiteltu , , , ,3 Yhteensä , , , ,0 Taulukko 9. Henkilöstön sijoittuminen viraston palkkausjärjestelmän mukaisiin vaativuusryhmiin (vry), pl. haastattelijat (Prima) Johtajat 15 2 % 15 2 % 13 2 % 13 2 % Vry % 14 2 % 14 2 % 14 2 % Vry % % % % Vry % % % % Vry % % % % Vry % % % % Ei vry:tä 20 2 % 15 2 % 15 2 % 10 1 % Henkilöstö, pl. haastattelijat % % % % 6 Tahti-järjestelmän sisältämän Valtion palkkatilastointiluokituksen (VPL) mukainen luokitus. Työt luokitellaan työn sisällön mukaan tilastoperheisiin ja työn vaikeusasteluokkaan tilasto-perheen sisällä. Lisäksi VPL sisältää tehtävätasoluokituksen, josta ilmenee työn esimies-/johtamistehtäväluonne sekä määrittelyn mille organisaatiotasolle työ virastossa sijoittuu. 7 Tahti-järjestelmän sisältämän Valtion palkkatilastointiluokituksen (VPL) mukainen luokitus. 8 Vuoden 2007 luku ei johtotason töiden osalta vastaa Tilastokeskuksen johtajien lukumäärätietoja.

11 10(23) Taulukko 10. Johtajat ja esimiehet sukupuolen mukaan (Tilastokeskuksen esimieslista) Johtajat 9 (%) N M Yht. N M Yht. N M Yht. N M Yht. N M Yht (53,3) (100) (53,3) (46,7) (100) (53,3) (46,7) (100) (53,8) (46,2) (100) (46,2) (53,8) (100) 7 (46,7) (Valtio; naisia (%) johdosta 10 ) Muut esimiehet 11 (%) (29,1) 33 (50,8) 32 (49,2) 65 (100) (29,9) 32 (50) 32 (50) 64 (100) (31,0) 33 (52,4) 30 (47,6) 63 (100) (33,9) 30 (50,8) 29 (49,2) 59 (100) (38,2) 28 (46,7) 32 (53,3) 60 (100) (Valtio; naisia (%) esimiehistä) Yhteensä (%) Johdon osuus koko henkilöstöstä, % (ml. haastattelijat) (23,6) 40 (50) 40 (50) 80 (100) 1,4 (23,9) 40 (50,6) 39 (49,4) 79 (100) 1,4 (25,3) 41 (52,6) 37 (47,4) 78 (100) 1,4 (27,3) 37 (51,4) 35 (48,6) 72 (100) 1,3 (28,1) 34 (46,6) 39 (53,4) 73 (100) 1,3 (Valtio; johdon %- osuus henkilöstöstä) (2,1) (2,3) (2,3) (1,8) (1,8) Ikärakenne Koko henkilöstön keski-ikä Tilastokeskuksessa oli pysynyt edellisvuoden tasolla eli 49 vuodessa. Suurin ikäryhmä oli vuotiaat, joita oli 38,9 %. Uusrekrytointien johdosta vuotiaiden ikäryhmä kasvoi 13,9 %:iin (2009: 12,7 %). Vähintään 45-vuotiaita oli 66,4 % henkilöstöstä (2009: 67,7 %). Naisten ja miesten osuudet vaihtelivat eri ikäryhmissä. Osuudet ovat tasaisimmat vuotiaiden ikäryhmässä, jossa naisia oli noin 53 % ja miehiä noin 47%. Taulukko 11. Henkilöstön ikärakenne, koko henkilöstö (Tahti) Ikäluokka, vuotta lkm % lkm % lkm % lkm % ,9 12 1,2 13 1,4 10 1, , , , , , , , , , , , , , , , , ,3 12 1,2 10 1,0 12 1,3 TK yhteensä , , , ,0 TK keski-ikä, vuotta (valtio) 47,7 (43,7) 48,1 (44,0) 49,0 (44,0) 48,9 (45,1) Väh. 45-vuotiaita, % (valtio) 64,8 (49,4) 65,5 (50,5) 67,8 (50,5) 66,4 (54,7) 9 Ylin johto, tulosjohtajat ja muut johtajat 10 Valtion vertailutiedot Tahtista 11 Vastuualueiden esimiehet ja tulosjohtajien sijaiset

12 11(23) Taulukko 12. Henkilöstön ikärakenne sukupuolen mukaan vuonna 2010, koko henkilöstö (Tahti) Ikäluokka, vuotta Miehet % Naiset % Yhteensä % ,0 % 7 70,0 % , ,3 % 69 52,7 % , ,8 % ,2 % , ,3 % ,7 % , ,2 % ,8 % , ,0 % 9 75,0 % ,0 TK yhteensä ,4 % ,6 % ,0 Koulutusrakenne Vuoden 2010 lopussa koko henkilöstön koulutustasoindeksi oli pysynyt 5,2:ssa, kun taas valtion keskimääräinen koulutustasoindeksi oli laskenut 5,3:sta 5,1:een. Miesten koulutustaso oli korkeampi (5,9) kuin naisten (4,9). Korkeakoulu- ja yliopistotason tutkinnon suorittaneita oli 51,6 % (2009: 50,5 %) henkilöstöstä. Vähintään alimman korkea-asteen tutkinnon suorittaneita oli 65,4 % (2009: 64,6 %). Kaupallisen tai yhteiskuntatieteiden alan tutkinto oli yleisin koulutusala (48,2 %) ja luonnontieteiden alan tutkinto toiseksi yleisin (10,2 %). Taulukko 13. Koulutusaste sukupuolen mukaan, koko henkilöstö (Tahti) Koulutusaste M N Yht. % M N Yht. % M N Yht. % M N Yht. % Perusaste , , ,4 Keskiaste , , , ,7 Alin korkea-aste , , , ,8 Alempi korkeakouluaste , , , ,2 Ylempi korkeakouluaste , , , ,4 Tutkijakoulutusaste , , , ,0 Ei luokitusta tai tuntematon koulutusaste , , , ,4 TK yhteensä , , , ,0 Koulutustasoindeksi TK (valtio) 5,9 4,8 5,2 (5,3) 6,0 4,9 5,3 (5,3) 5,9 4,8 5,2 (5,3) 5,9 4,9 5,2 (5,1) 12 Vuoden 2007 perusasteen lukumäärät sisältynevät Tahtissa Ei luokitusta tai tuntematon koulutusaste -luokkaan. 13 Vuoden 2007 Ei luokitusta tai tuntematon koulutusaste -luokan lukumäärät sisältänevät myös perusasteen tiedot.

13 12(23) Taulukko 14. Koulutusala sukupuolen mukaan, koko henkilöstö (Tahti) Koulutusala M N Yht. % M N Yht. % M N Yht. % M N Yht. % Yleissivistävä koulutus , , , ,8 Kasvatustieteellinen ja , , , ,3 opettajankoulutus Humanistinen ja taidealan , , , ,4 koulutus Kaupallinen ja yhteiskuntatiet , , , ,2 koulutus Luonnontieteellinen , , , ,2 koulutus Tekniikan koulutus , , , ,2 Maa- ja metsätalousalan , , , ,7 koulutus Terveys- ja sosiaalialan , , , ,4 koulutus Palvelualojen koulutus , , , ,4 Ei luokitusta tai tuntematon , , , ,4 koulutusala TK yhteensä , , , ,0 3. Työajan käyttö Työajankäyttö päivinä Tehdyn työajan osuus kokonaistyöajasta (76,1 %) laski edellisvuoden tasosta (76,8 %) ja vuosilomien, opiskeluun käytetyn työajan ja palkallisten virkavapauksien osuudet nousivat. Vuosilomien osuus nousi 16,3 %:iin, opiskeluun käytetyn työajan osuus 2,9 %:iin ja palkallisten virkavapauksien osuus 4,7 %:iin. Taulukko 15. Työajankäyttö päivinä, pl. haastattelijat (STOJ) Kokonaistyöaika Tehty työaika (% kokonaistyöajasta) Työaikaa vuosilomaan (% kokonaistyöajasta) Työaikaa opiskeluun (% kokonaistyöajasta) Palkalliset virkavapaudet (% kokonaistyöajasta) (100 %) (77,7 %) (14,6 %) (2,8 %) (4,8 %) (100 %) (76,6 %) (15,1 %) (3,1 %) (5,2 %) (100 %) (77,0 %) (15,0 %) (3,1 %) (4,9 %) (100 %) (76,8 %) (15,9 %) (2,7 %) (4,6 %) (100 %) (76,1 %) (16,3 %) (2,9 %) (4,7 %) Ylityöt Ylityökorvausten osuus Tilastokeskuksen palkkasummasta (0,3 %) oli sama kuin edellisvuonna (valtio 2010: 1,1 %). Muun kuin rahana tai ylityövapaana korvatun säännöllisen työajan ylittävän ylimääräisen työajan osuus säännöllisestä työajasta oli laskenut 1,0 %:iin (TK 2009: 1,2 %; valtio 2010: 0,4 %). (koko henkilöstö, Tahti)

14 koko vuonna koko vuonna koko vuonna koko vuonna koko vuonna 13(23) Pitkät virkavapaudet Seuraavassa taulukossa on yleisimmillä virkavapailla olleiden henkilöiden määriä vuoden vaihteessa ja koko vuonna. Virkavapaat ovat viiden vuoden aikana vähentyneet oletettavasti henkilöstön määrän vähentymisen myötä. Taulukko 16. Yleisimmät pitkät virkavapaudet, henkilöitä (lkm) ja koko vuonna, pl. haastattelijat (Prima) Äitiys- ja vanhempainvapaa (palkallinen) Äitiysvapaa (palkaton) Isyysvapaa (palkallinen) Isyysvapaa (palkaton) Vanhempainvapaa (palkaton) Hoitovapaa (palkaton) Vuorotteluvapaa Kansalliset asiantuntijat EU, YK jne. palveluksessa Eurostat-harjoittelussa ja pohjoismaisessa virkamiesvaihdossa olevat Viran hoito toisessa virastossa, muu työ Työvoimakustannukset Henkilöstökulut rahoituslähteittäin Vuonna 2010 henkilöstökulut laskivat edellisvuoteen verrattuna. Muut välilliset työvoimakustannukset, joihin sisältyy mm. koulutus-, virkistys- ja työterveyspalveluiden kustannuksia, nousi hieman. Henkilöstökulujen osuus kokonaismenoista pysyi 76 prosentissa. Henkilötyövuoden hinta oli noin (valtio: ). Taulukko 17. Henkilöstökulut 14 rahoituslähteittäin, koko henkilöstö Toimintamenot (mom. 10) Ulkopuolinen rahoitus Maksullinen toiminta (mom. 19) Palkat ja sivukulut yhteensä, euroa Muut välilliset työvoimakustannukset Henkilöstökulut yhteensä, euroa Henkilötyövuoden hinta, euroa 18 (valtio 19 ) (42 425) (44 057) (48 796) (51 434) (52 948) Henkilöstökulujen osuus kokonaismenoista 74 % 73 % 75 % 76 % 76 % 14 Henkilöstökulut sisältävät työnantajamaksut ja lomarahat sekä nettoutetut sairausvakuutusmaksu-palautukset. Lomapalkkavelka ei sisälly henkilöstökuluihin. Tiedot TK:n kirjanpidosta. 15 Ulkopuolisen rahoituksen osuus sisältyy toimintamenoihin vuodesta 2007 alkaen. 16 Ulkopuolinen rahoitus koostuu muilta valtion virastoilta ja laitoksilta saadusta yhteishankerahoituksesta, EU:lta saadusta rahasta sekä työllisyydenhoitovaroin palkattujen ja korkeakouluharjoittelijoiden palkkausrahoista. 17 Kirjanpidon mukaiset kustannukset Henkilöstöpalveluista (Koulutuspalvelut, Työterveyspalvelut, Virkistyspalvelut ja Muut henkilöstöpalvelut) 18 Rahoituslähteet yhteensä jaettuna henkilötyövuodet yhteensä 19 Valtion vertailutiedot Tahtista.

15 14(23) Palkkauskustannukset poissaoloittain Henkilöstön (pl. haastattelijat) palkallisten poissaolopäivien määrä laski edellisvuosiin verrattuna, mutta poissaolojen palkkakustannukset nousivat. Vuosilomien määrä nousi, mutta lomaraha- ja säästövapaiden määrä laski hieman. Sekä äitiys- että tilapäisten hoitovapaiden määrät nousivat edellisvuoteen nähden. Sairauslomapäivien määrä nousi noin sadan kalenteripäivän verran. Kuntoutuspäivät kuitenkin vähenivät. Palkallisten opintovapaiden määrä väheni edelleen. Sen sijaan palkattoman opintovapaan käyttö miltei kaksinkertaistui (ks. taulukko 28). Kansallisiin asiantuntijatehtäviin ja kansainväliseen harjoitteluun myönnettyjä palkallisia poissaoloja ei ole ollut kahteen vuoteen lainkaan. Taulukko 18. Palkkakustannukset poissaoloittain (pl. haastattelijat) 20 Kalenteripäiväripäiväripäiväripäiväripäivää Euroa Kalente- Euroa Kalente- Euroa Kalente- Euroa Kalente- Euroa Vuosiloma Lomaraha- ja säästövapaa Sairausloma Työtapaturma Kuntoutus Äitiysvapaa Tilapäinen hoitovapaa Palkallinen opintovapaa Kansalliset asiantuntijat Kv-harjoittelu Muut palkalliset poissaolot Yhteensä Matkustusmenot ja ulkomaan virkamatkat Vuonna 2010 matkustusmenot laskivat haastattelijoiden matkustusmenoja lukuunottamatta. Ulkomaan virkamatkojen määrä laski alle viidensadan (475 matkaa). EUkokouksien määrä (260 matkaa) ja pohjoismaisten kokousten määrä (61 matkaa) nousivat edellisvuoteen nähden. YK:n ja OEDC:n kokousmatkojen määrä pysyi miltei samana (58 matkaa). Konsultointimatkojen määrä väheni selvästi 117:stä 33:een. Myös koulutusmatkojen ja tieteellisiin kokouksiin tehtävien matkojen määrät vähenivät 65:stä 46:een. Taulukko 19. Matkustusmenot 21, koko henkilöstö Ulkomaan ja kotimaan matkat Haastattelijoiden matkat Yhteensä, euroa Taulukkoon on koottu eräiden poissaolojen palkkavaikutuksia sivukuluineen. Osa-aikaisten poissaolot summataan yhteen kokonaisiksi päiviksi. Tiedot ovat ehrminfo -järjestelmästä. 21 Luvuissa on mukana kaikki virkamatkoista aiheutuvat menot päivärahoineen. Ulkomaan matkoissa ei ole mukana EU:n maksamia matkakorvauksia.

16 15(23) Taulukko 20. Ulkomaan virkamatkojen lukumäärät (Tilastokeskuksen matkakortisto) EU-kokoukset YK:n ja OECD:n kokoukset Pohjoismaiset kokoukset Koulutus ja osallistuminen tieteellisiin kokouksiin Konsultointimatkat Muut Yhteensä B. Henkilöstön motivaatio, osaaminen ja työkunto 5. Työtyytyväisyys Tammikuussa 2011 toteutetun VMBaro-työtyytyväisyyskyselyn vastausprosentti oli 80. Työtyytyväisyysindeksi nousi edellisvuoteen nähden hieman ollen 3,44 (2010: 3,41). Vuoden 2011 tulosten vertailussa on huomioitava muutamien kysymysten uudet tekstimuotoilut ja lisäykset. Suurimmat indeksimuutokset tapahtuivat työnantajakuvassa (+0,11), työoloissa ja tiedon kulussa (molemmissa +0,09). Myönteisesti kehittyivät em. kokonaisuuksista seuraavat: työpaikan maine hyvänä työnantajana (+0,12), arvojen selkeys ja ymmärrettävyys (+ 0,08) sekä arvojen toteutuminen käytännössä (+ 0,10). Myös tyytyväisyys mahdollisuuksiin yhteen sovittaa työ- ja yksityiselämä (+0,07), kokemus työpaikan varmuudesta (+0,16) ja jaksamisesta ja energisyydestä (+0,08) paranivat. Työyhteisön sisäinen viestintä / tiedonkulku (+0,09) ja avoimuus asioiden valmistelussa (+0,08) kehittyivät myönteiseen suuntaan. Työilmapiiri ja yhteistyö - osiossa (+0,06) tapahtui myös positiivinen muutos erityisesti sisäisen yhteistyön ja työilmapiirin osalta (+0,12). Johtamisessa tyytyväisyysindeksi säilyi likimain samana kuin edellisvuonna ollen 3,40 (v. 2010: 3,39). Palkkauksen osalta indeksi laski hieman ollen 2,91 (v. 2010: 2,92). Tilastokeskuksen henkilöstö on edelleen jossain määrin tyytyväisempää kuin valtiolla keskimäärin. Tilastokeskuksen työtyytyväisyysindeksi on muita käytettävissä olevia vertailuryhmiä (valtio 3,34; Valtionvarainministeriön hallinnonala 3,37; tutkimustoiminta 3,35) korkeampi.

17 16(23) Taulukko 21. Työtyytyväisyysindeksi 22, koko henkilöstö 2011 Johtaminen (Valtio) (VM:n hallinnonala) 3,25 (3,28) 3,40 (3,26) (3,35) 3,48 (3,29) (3,39) 3,39 (3,33) (3,39) 3,39 (3,37) (3,39) 3,40 (3,35) (3,36) Työn sisältö ja haasteellisuus (Valtio) (VM:n hallinnonala) Palkkaus (Valtio) (VM:n hallinnonala) Kehittymisen tuki (Valtio) (VM:n hallinnonala) Työilmapiiri ja yhteistyö (Valtio) (VM:n hallinnonala) Työolot (Valtio) (VM:n hallinnonala) Tiedon kulku (Valtio) (VM:n hallinnonala) Työnantajakuva (Valtio) (VM:n hallinnonala) Yhteensä (Valtio) (VM:n hallinnonala) 3,62 (3,65) 2,72 (2,68) 3,24 (3,22) 3,58 (3,59) 3,72 (3,51) 3,05 (3,04) 3,45 (3,18) 3,35 (3,30) 3,72 (3,65) (3,67) 2,82 (2,68) (2,74) 3,30 (3,19) (3,31) 3,67 (3,59) (3,61) 3,78 (3,46) (3,64) 3,15 (2,99) (3,16) 3,47 (3,12) (3,29) 3,44 (3,28) (3,36) 3,72 (3,66) (3,69) 2,85 (2,67) (2,80) 3,33 (3,20) (3,32) 3,68 (3,62) (3,65) 3,85 (3,46) (3,67) 3,23 (3,01) (3,21) 3,51 (3,12) (3,34) 3,48 (3,29) (3,40) 3,65 (3,66) (3,68) 2,92 (2,76) (2,86) 3,27 (3,21) (3,33) 3,62 (3,64) (3,64) 3,68 (3,46) (3,62) 3,11 (3,06) (3,19) 3,44 (3,15) (3,35) 3,41 (3,32) (3,40) 3,68 (3,69) (3,67) 2,92 (2,83) (2,93) 3,23 (3,24) (3,32) 3,65 (3,70) (3,65) 3,69 (3,50) (3,58) 3,10 (3,07) (3,18) 3,37 (3,19) (3,34) 3,41 (3,36) (3,40) 3,69 (3,64) (3,62) 2,91 (2,80) (2,89) 3,22 (3,16) (3,17) 3,71 (3,69) (3,66) 3,78 (3,54) (3,63) 3,19 (3,02) (3,12) 3,48 (3,19) (3,31) 3,44 (3,34) (3,37) 6. Sairastavuus ja työtapaturmat Sairaustapausten määrä oli laskenut, mutta sairauspoissaolopäivien määrä oli noussut edellisvuoteen verrattuna. Poissaolojen pituus yhtä sairaustapausta kohden oli noussut 3,9 työpäivästä 4,2:een. Lyhyiden 1-3 päivää kestävien sairaustapauksien osuus kaikista sairauspoissaoloista oli hieman laskenut; niiden osuus oli alle 77 %. Terveysprosentti eli ilman sairauspoissaoloja olleiden henkilöiden osuus oli vuoden aikana noussut 31,6 %:sta 36,3 %:iin. Valtion terveysprosentti oli puolestaan laskenut 43,0 %:sta 35,7 %:iin. Diacor Työterveyshuollon mukaan Tilastotalossa työskentelevien yleisimmät sairauspoissaolojen syyt koskivat hengityselinsairauksia, tuki- ja liikuntaelinsairauksia, vammoja ja muita ulkoisia syitä sekä mielenterveyshäiriöitä. Suunnattuja työpaikkaselvityksiä ja terveystarkastuksia oli kertomusvuoden loppuun mennessä tehty kolmessa tulosyksikössä. 22 Indeksi laskettu kaikkien vastanneiden osalta (ml. haastattelijat). Vuoden 2011 vertailutiedoissa on 8363 vastausta valtionhallinnosta.

18 17(23) Taulukko 22. Sairauspoissaolot (palkalliset ja palkattomat), koko henkilöstö (Tahti) Sairauspoissaolot, kesto työpäivinä päivä päivää päivää päivää päivää päivää päivää yli 130 päivää Sairaustapauksia yhteensä, kpl Sairauspoissaolopäiviä yhteensä Sairauspoissaolojen pituus, työpv/ tapaus (valtio) 4,6 (4,9) 3,9 (4,9) 4,2 (4,8) Sairaustapauksia/ hlö 3,1 3,1 3,1 Työpäivää/ hlö 14,0 12,0 12,9 Sairaustapauksia/ htv 23 2,6 2,6 2,6 Sairauspoissaolot, työpäivää/ htv (valtio) 11,5 (9,8) 10,0 (8,6) 10,8 (9,7) Lyhyiden (1-3 pvää) sairaustapausten osuus kaikista sairaustapauksista (valtio) 76,5 % (73,4 %) 77,3 % (74,4 %) 76,8 % (76,4 %) Tapaturmapoissaolojen osuus oli edelleen hyvin vähäinen, joskin tapaturmatapausten määrä nousi edellisvuoteen nähden 14:sta 20:een. Eniten työtapaturmia sattuu kodin ja työpaikan välisillä työmatkoilla. Taulukko 23. Tapaturmapoissaolot (palkalliset ja palkattomat), koko henkilöstö (Tahti) Tapaturmapoissaolot, kesto työpäivinä päivä päivää päivää päivää päivää päivää päivää yli 130 päivää Tapaturmatapauksia yhteensä, kpl Tapaturmapoissaolopäiviä yhteensä Tapaturmapoissaolojen pituus, työpv/ tapaus (valtio) 17,7 (14,1) 8,6 (15,3) 16,0 (14,9) Tapauksia/ hlö 1,5 1,1 1,4 Työpäivää/ hlö 26,5 9,2 22,8 Tapaturmatapauksia/ htv 24 0,0 0,0 0,0 Tapaturmapoissaolot, työpäivää/ htv (valtio) 0,2 (0,3) 0,1 (0,3) 0,4 (0,4) 23 Henkilötyövuodet Primasta. 24 Henkilötyövuodet Primasta.

19 18(23) 7. Vaihtuvuus Henkilöstöpoistuma Henkilöstön poistuma nousi vuonna 2010 edellisvuoteen nähden erityisesti vanhuuseläkkeelle lähteneiden määrän lisäännyttyä 24:stä 39:ään. Toisen työnantajan palvelukseen lähteiden määrä laski 19:sta 16:een. Tilastokeskuslaisten keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä vuoden 2010 aikana oli noussut 64,0 vuoteen (2009: 62,4 v.). Se on miltei kolme vuotta enemmän kuin valtiolla keskimäärin (61,1 v) 25. Vanhuuseläkkeelle siirryttiin keskimäärin 6 kuukautta henkilökohtaista eläkeikää myöhemmin (2009: 10 kk) 26. Taulukko 24: Henkilöstöpoistuma 27, koko henkilöstö (ehrminfo) Toisen työnantajan palvelus Vanhuuseläke Varhennettu vanhuuseläke Työkyvyttömyyseläke Kuollut Muu syy TK yhteensä Taulukko 25: Lähtövaihtuvuus ja luonnollinen poistuma, koko henkilöstö (ehrminfo) Lähtövaihtuvuus 30 Henkilöstö, pl. haastattelijat (valtio 31 ) Luonnollinen poistuma 32 Henkilöstö, pl. haastattelijat (valtio) 2,2 % 1,9 % 3,6 % 2,8 % 2,8 % 2,3 % (0,8 %) 4,5 % 3,8 % (2,2 %) 2,4 % 1,4 % 5,0 % 3,8 % 1,8 % 1,1 % 4,5 % 3,9 % 1,6 % 1,5 % (0,3 %) 6,2 % 5,8 % (2,1 %) Ulkoinen rekrytointi Vuonna 2010 rekrytoinnin määrät nousivat selvästi edellisvuoteen nähden. Pysyviä ja pidempiä määräaikaisia tehtäviä (esim. vanhempainvapaa- ja vuorotteluvapaasijaisuudet) oli haettavana 20, mikä on miltei kaksi kertaa enemmän kuin edellisvuonna. Iso rekrytointiponnistus oli syksyllä järjestetty ryhmärekrytointi, jossa kerralla haettiin kahtatoista yliaktuaaria tilastoyksiköihin. Tehtävien vetovoimaisuus ja hyvä työnantajakuva näkyivät selvästi suuressa hakijamäärässä, ja hakemusten määrä yh- 25 Lähde: Tahti 26 Lähde: Valtiokonttorin tieto- ja analytiikkapalvelut 27 Henkilöstön poistuma eroilmoituksen syykoodin mukaan luokiteltuna. 28 Toisen työnantajan palvelukseen siirtyminen sisältää myös itsenäiseksi elinkeinon harjoittajaksi siirtymisen. Luvuissa on mukana sekä pysyvästä että määräaikaisesta palvelussuhteesta eronneet. 29 Muu syy on yleensä määräaikaisen palvelussuhteen päättyminen. Suurin osa tähän ryhmään kuuluvista eronneista on harjoittelijoita. Ryhmään kuuluvat myös ne, jotka eivät ole ilmoittaneet eron syytä. 30 Lähtövaihtuvuus: toisen työnantajan palvelukseen siirtyneiden lukumäärä on jaettu ed. vuoden lopun henkilöstön lukumäärällä. 31 Valtion vertailutiedot Tahtista. 32 Luonnollinen poistuma: eronneet, eläkkeelle siirtyneet ja kuolleet lukuun ottamatta ryhmää muu syy on jaettu ed. vuoden lopun lukumäärällä.

20 19(23) tä tehtävää kohti nousi 27:een, mikä on enemmän kuin edellisvuosina. Tehtäviin valittiin sekä Tilastokeskuksessa jo työskenteleviä että uusia työntekijöitä. Yliaktuaarit aloittivat työssään marras- ja tammikuun välillä. Uudet henkilöt perehdytettiin organisaation toimintatapoihin TIKO-koulutuksessa. Taulukko 26. Haettavana olleet tehtävät (pl. haastattelijat) 33 Pysyvät tehtävät Pidempiaikaiset määräaikaiset tehtävät Yhteensä Hakijoita (joista naisia %) 746 (53 %) 1195 (42 %) 985 (59 %) 135 (44 %) 543 (47 %) Hakemuksia tehtävää kohti 16,2 20,3 24,0 12,7 27,2 Taulukko 27. Ulkoiset rekrytoinnit palvelussuhteen luonteen mukaan, koko henkilöstö (ehrminfo) Vakinaiset yhteensä Henkilöstö pl. haastattelijat Haastattelijat Määräaikaiset yhteensä Henkilöstö pl. haastattelijat Haastattelijat Harjoittelijat Yhteensä Taulukko 28. Ulkoiset rekrytoinnit sukupuolen mukaan, koko henkilöstö (ehrminfo) Vakinaiset yhteensä Miehet Naiset Määräaikaiset yhteensä Miehet Naiset Yhteensä Sisäinen liikkuvuus Henkilöstöstrategisten linjausten mukaisesti henkilöstöä on kannustettu sisäiseen liikkuvuuteen 3-5 vuoden välein. Kertomusvuonna tehostettiin vuonna 2009 uudistettujen sisäisen liikkuvuuden ohjeiden käyttöä ja vahvistettiin käytännön menettelyjä. Aktiivisella urajohtamisella mahdollistettiin tehtävien vaihtamista yksiköiden ja vastuualueiden välillä. Myös VAU-projektin urasuunnittelun pilottivalmennukset tukivat asiantuntijoiden sisäistä liikkuvuutta. Sisäinen liikkuvuus lisääntyi selvästi edellisvuoteen nähden, mikä selittyy osaltaan osaamisen jakamisen ja tehtävien uudelleenorganisoinnin kautta johtuen mm. eläköitymisestä. Asiantuntijoiden työpanoksen käyttäminen muiden tulosyksiköiden projekteissa ja ns. tekniset siirrot (esim. organisaatiomuutokset) nostavat sisäisen liikkuvuuden lukuja. 33 Tiedot rekrytoinnin ja kirjaamon seurantatiedoista.

21 20(23) Taulukko 29. Sisäinen liikkuvuus, koko henkilöstö Sisäinen liikkuvuus 34 (tulostavoite) 97 (60) 79 (66) 52 (67) 69 (53) 91 (59) Sisäinen vaihtuvuus (ml. sisäiset työmarkkinat) Henkilökierto (alk. 2009) 4 10 Palveluksessaoloaika Tilastokeskuksessa ("TK-ikä") Henkilöstön (pl. haastattelijat) keskimääräinen palveluksessaoloaika eli TK-ikä (2010: 18,6 vuotta) nousi edellisvuoteen nähden hieman (2009: 18,5). TK-iän nousu ei kuitenkaan ollut niin suurta kuin edellisvuosien aikana, mikä johtunee eläkkeelle lähtijöiden määrän noususta ja uusien työntekijöiden rekrytoinnista. Taulukko 30. Palveluksessaoloaika (ehrminfo) TK-ikä, vuotta keskimäärin Henkilöstö pl. haastattelijat 17,1 17,7 17,8 18,5 18,6 Haastattelijat 7,3 7,4 8,0 7,9 7,4 Koko henkilöstö 15,0 15,3 15,9 16,3 16,1 8. Pätevyys Henkilöstökoulutuksen koulutuspäivät ja palkalliset opintovapaat Koulutuspäivien määrä nousi edellisvuodesta 183 päivällä 2571:een. Opintovapaita (sekä palkaton että palkallinen) myönnettiin jälleen yli päivää eli miltei kaksi kertaa enemmän kuin edellisvuonna. Koulutukseen käytetyn työajan nousu näkyy myös työaikakirjanpidossa (taulukko 15). Taulukko 31. Koulutuspäivät ja opintovapaat (pl. haastattelijat) Koulutuspäivät Opintovapaa, palkallinen Opintovapaa, palkaton Henkilön rekrytointi pysyvästi tai määräaikaisesti toiselta vastuualueelta tai toisesta tulosyksiköstä. Tiedot poimittu tulosyksiköiden tuloskorteista (arvio kertomusvuoden toteumasta ja tulostavoite), ml. haastattelijat. 35 Tiedot poimittu ehrminfo-järjestelmästä (alkaneet palvelussuhteet tulosyksikön sisällä, ml. haastattelijat). Vuonna 2006 tehdyt organisaatiomuutokset, jotka sisältävät yksikköjen ja vastuualueiden vaihtoja, näkyvät muita vuosia korkeampina arvoina. 36 Lähde: Kuha-kurssinhallintajärjestelmä 37 Lähde: ehrminfo 38 Lähde: ehrminfo

22 21(23) C. Henkilöstöinvestoinnit 9. Koulutus- ja kehittämismenot Koulutuspäivien ja koulutukseen käytetyn työajan lisääntymisestä huolimatta koulutusmenot laskivat edellisvuosiin nähden. Tämä johtuu osittain siitä, että iso osa koulutuksesta ja perehdyttämisestä on itse järjestettyä, kuten TIKO-koulutus, josta ei aiheudu yhtä paljon kustannuksia kuin ulkopuolelta hankitusta koulutuksesta. Taulukko 32: Koulutusmenot, koko henkilöstö Menot, euroa % palkkamenoista 2,2 2,3 2,1 1,4 1,4 Koulutusmenot/ htv 40, euroa Työhyvinvointi Työyhteisön hyvinvointia ylläpidettiin ja kehitettiin työsuojelutoimikunnan, tulosyksiköiden hyvinvointiryhmien, Kaiku-kehittäjien sekä työntekijöiden, esimiesten ja johtajien sekä hallintopalveluiden asiantuntijoiden yhteistyönä työhyvinvointimallin mukaisesti. Tiivis yhteistyö työterveyspalvelujen kanssa jatkui. Henkilöstön liikunta- ja virkistystoimintaa pitivät yllä Tilastokeskuksen kuntourheiluyhdistys (TIKU ry) ja viraston liikunnanohjaaja. Kuntoutettavien määrä laski aikaisempiin vuosiin nähden. Tilastokeskus ei ole muutamaan vuoteen hakenut KELA:n Aslak-ryhmäkuntoutuksia. Kuntoutustarve määritellään aina työterveyshuolloissa. Yksilökuntoutuksia lukuunottamatta varhaiskuntoutustarvetta ryhmille ei toistaiseksi ollut. Tilannetta arvioidaan uudelleen mm. parhaillaan tehtävien yksikkökohtaisten työpaikkaselvitysten perusteella. Taulukko 33: KELA:n ryhmä- ja yksilökuntoutus (pl. haastattelijat) 41 Kuntoutettavia, palkallinen Kuntoutettavia, kuntoutustuki Yhteensä Työterveyshuollon menot nousivat sekä ennaltaehkäisevän työterveyshoidon että sairaudenhoidon osalta. Ennaltaehkäisevän hoidon kustannukset nousivat yksikkökohtaisten työpaikkaselvitysten ja terveystarkastusten vuoksi. 39 Menot kaikilta vastuualueilta, ml. jakamaton, koulutukseen käytetyt kustannuslajit ja HA/Helan eräitä palkkakustannuksia. Koulutuksessaoloajan palkkakustannukset eivät ole mukana luvuissa. 40 Koulutusmenot per henkilötyövuodet yhteensä. 41 Lähde: Prima

23 22(23) Taulukko 34. Työterveyshuollon menot 42, koko henkilöstö Ennaltaehkäisevä työterveyshoito, euroa/ htv Sairaudenhoito, euroa/ htv Terveydenhoito yhteensä, euroa Kelan palautus, euroa D. Kannustava palkinta 11. Palkkaus ja palkitseminen Tilastokeskuksen keskipalkka vuonna 2010 oli 3510 /kk (2009: 3438 /kk; 2008: 3274 /kk). Tilastokeskuslaisten tyytyväisyys palkkaukseen oli henkilöstökyselyn (VMBaro) mukaan laskenut hieman (tammikuu 2011: 2,91; tammikuu 2010: 2,92). Indeksit koskien palkkauksen suhdetta työn asettamaan vaativuuteen sekä koskien palkkauksen muuttumista työsuorituksen muutoksen myötä olivat hieman heikentyneet. Sen sijaan palkkauksen perusteiden selkeys ja ymmärrettävyys sekä palkkauksen oikeudenmukaisuus olivat nousseet edellisvuoteen nähden. E. Tulokset 12. Asiakastyytyväisyys Syksyllä 2010 toteutetun käyttäjäkyselyn mukaan käyttäjien tyytyväisyys Tilastokeskuksen palveluihin on säilynyt hyvänä: kouluarvosana oli 8,18. Edellisen kerran käyttäjäkysely tehtiin vuonna 2008, jolloin arvosana oli 8,16. Käyttäjäkysely tehdään joka toinen vuosi. 42 Tiedot ovat Tilastokeskuksen terveydenhoidon bruttomenoja ja sisältävät myös haastattelijoiden terveydenhoidon kustannukset.