Tilastokeskuksen

Transkriptio

1 Tilastokeskuksen Henkilöstötilinpäätös

2 Sisällysluettelo I HENKILÖSTÖKERTOMUS... 2 HENKILÖSTÖ VUONNA Määrä ja rakenne... 2 Osaaminen... 2 Avainosaaminen...2 Rekrytointi ja vaihtuvuus...3 Hyvinvointi... 3 Työkyky...4 Työsuojelu...4 Palkitseminen... 5 Palkkausjärjestelmä...5 Sisäinen laatupalkinto...5 Muu palkitseminen...5 Johtaminen... 5 Johtamisen kehittäminen...6 Henkilöstö 2010-ohjelman vaikuttavuus... 6 II HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS... 7 A. NYKYISET HENKILÖSTÖPANOKSET Henkilöstömäärä a. Henkilöstön lukumäärä...7 1b. Henkilötyövuodet Henkilöstörakenne a. Henkilöstön sukupuolijakauma...9 2b. Palvelussuhteen laatu c. Henkilöstön ikärakenne d. Henkilöstön koulutusrakenne Työajan käyttö a. Työajankäyttö päivinä b. Pitkät virkavapaudet Työvoimakustannukset a. Henkilöstökulut rahoituslähteittäin b. Palkkauskustannukset poissaoloittain c. Matkustusmenot ja ulkomaan virkamatkat...17 B. HENKILÖSTÖN MOTIVAATIO, OSAAMINEN JA TYÖKUNTO Työtyytyväisyys Sairastavuus ja työtapaturmat Vaihtuvuus a. Henkilöstöpoistuma b. Rekrytointi c. Sisäinen liikkuvuus d. Palveluksessaoloaika Tilastokeskuksessa ("TK-ikä") Pätevyys a. Henkilöstökoulutuksen koulutettavapäivät ja palkalliset opintovapaat...23 C. HENKILÖSTÖINVESTOINNIT Koulutus- ja kehittämismenot Työpaikkaliikunta Kuntoutus Työterveyshuolto D. KANNUSTAVA PALKINTA E. TULOKSET Asiakastyytyväisyys... 26

3 2 I HENKILÖSTÖKERTOMUS Henkilöstö vuonna 2007 Määrä ja rakenne Osaaminen Avainosaaminen Henkilöstö 2010-ohjelma muodostaa Tilastokeskuksen henkilöstötyön ja henkilöstöjohtamisen perustan. Henkilöstön määrän ja rakenteen pitkäjänteistä kehittämistä linjaavat Tilastokeskuksen henkilöstösuunnitelma ja henkilötyövuosia ohjaavat kehyspäätökset. Edellisvuosien tapaan tuottavuustavoitteet sekä henkilöstön ikääntyminen ja tulevaisuudessa lisääntyvä eläköityminen asettavat henkilöstösuunnittelulle haasteita. Niihin liittyen vuoden 2007 aikana työstettiin uutta osaamisstrategiaa, henkilöstövoimavarojen laadullista suunnittelua ja HR-prosesseja. Tavoitteena on nivoa määrällinen ja laadullinen henkilöstösuunnittelu entistä selkeämmin toisiinsa ja ennakoida henkilöstömäärien ja osaamisen rakenteen muutoksia aiempaa kokonaisvaltaisemmin. Vuonna 2007 käynnistettyä ennakoivan henkilöstösuunnittelun kehittämistyötä jatketaan vuonna Myös henkilöstösuunnittelua ohjaavaa osaamisstrategiaa päivitettiin Uusi osaamisstrategia vahvistetaan vuoden 2008 alussa. Päivitetyn osaamisstrategian painopisteinä ovat Tilastokeskuksen toimintaympäristön muutokset sekä niiden asettamat haasteet henkilöstön osaamisen kehittymiselle. Osaamisstrategian päivitystyötä on ohjannut vuonna 2007 uudistettu toimintastrategia. Vuoden 2007 lopussa Tilastokeskuksen palveluksessa työskenteli yhteensä 1087 henkilöä (2006: 1087). Henkilötyövuosien määrä oli 913 (2006: 946). Henkilöstön lukumäärä edellisvuoteen verrattuna oli pysynyt samana. Vakituisen kuukausipalkkaisen henkilöstön osuus oli noin 93 prosenttia (2006: 92 %). Määräaikaisen henkilöstön määrä laski ollen vuoden lopussa 55 henkilöä (pl. työllisyysvaroin palkatut, harjoittelijat ja tuntipalkkaiset) (2006: 58). Haastattelijoita oli vuoden lopussa 230 henkilöä (2006: 232) ja haastattelijoiden henkilötyövuosien määrä oli 120 (2006: 141). Osaamisen kehittämisessä tavoitteena on uudistuminen ja osaamisen turvaaminen. Tavoitteeseen pääsemiseksi Tilastokeskus kehittää ydinosaamistaan sekä perehdyttämis- ja rekrytointiprosessejaan osaamista uudistavalla ja turvaavalla tavalla. Tilastokeskuksen uudistetussa osaamisstrategiassa on määritelty lähivuosien keskeiset osaamishaasteet sekä keinoja niihin varautumiseksi. Toimintaympäristön muuttuminen merkitsee uudenlaisia osaamistarpeita yleisen yhteiskuntatilaston tuottamisessa ja tilastojen käytön edistämisessä. Tilastokeskuksessa tarvittavan osaamisen ylläpito edellyttää uusrekrytointeja ja ulkoisen osaamisen ostamista sekä panostusta nykyhenkilöstön osaamisen kehittämiseen ja palveluksessa pitämiseen. Myös urasuunnittelun merkitys korostuu. Vuonna 2007 henkilöstökoulutuksella kehitettiin mm. esimieskoulutusta ja -valmennusta, tilasto-osaamista toteuttamalla Tilasto-osaamisen koulutusohjelma TIKO:n perusosa,

4 3 projektikulttuuria järjestämällä uuden yhteistyökumppanin kanssa projektivalmennusten sarja, jossa oli valmennusta johdolle, ohjausryhmissä toimiville, projektien jäsenille sekä projektipäälliköille, kouluttajavalmiuksia (TIKO-kouluttajille, asiakas- ja haastattelijakouluttajille) ja esiintymisvalmiuksia (esim. kurssit Vaikuttava puhuja, Esiintyminen mediassa), kielitaitoa (erit. asiakaspalveluosaaminen ruotsiksi ja englanniksi) ja atktaitoja sekä järjestettiin Tilastokeskuksen markkinoinnin ja asiakaspalvelun yhteistyön kehittämiseksi koulutusohjelma Asiakkuuksien johtoryhmälle. Vuonna 2007 osaamisen johtamisen tueksi jatkettiin osaamisstrategian uudistamista, asetettiin projekti suunnittelemaan tilasto-osaamisen koulutusohjelma TIKO:n syventävää osaa jatkoksi perusosalle, saatiin valmiiksi osaamis- ja urapolkuja koskeva esiselvitys, osallistuttiin Työterveyslaitoksen Menestyväksi senioriksi -tutkimushankkeeseen sekä kouluttajan että osallistujan roolissa, jatkettiin mentorointitoimintaa sekä tuettiin verkostomaista toimintaa käynnistämällä projektipäällikköverkosto sekä järjestämällä aloitustilaisuus yksiköiden työhyvinvointiryhmien verkostotyön aloittamiseksi vuonna Lisäksi jatkettiin hyvää yhteistyötä yliopisto- ja ammattikorkeakoulusektorin kanssa. Työharjoittelussa oli 40 opiskelijaa. Muita yhteistyön muotoja erityisesti sopimusyliopistojen kanssa olivat esim. erilaiset kehittämishankkeet sekä pro gradu -harjoittelut ja jatko-opiskelu. Rekrytointi ja vaihtuvuus Vuonna 2007 rekrytoinnin kokonaismäärä nousi. Pysyviä tehtäviä oli haettavana jonkin verran ja määräaikaisia tehtäviä hiukan edellisvuotta enemmän. Myös hakijoiden kokonaismäärä nousi, ja yhtä tehtävää kohti saatiin keskimäärin 20 hakemusta (2006: 16). Vuoden 2007 alussa toteutettiin johtajarekrytoinnit. Panostamista Tilastokeskuksen hyvän työnantajakuvan kehittämiseen jatkettiin osallistumalla useisiin rekrytointitapahtumiin, esittelemällä Tilastokeskusta työnantajana opiskelijaryhmille sekä uudistamalla työpaikkailmoitusten visuaalista ilmettä. Lisäksi julkaistiin Tilastokeskuksen rekrytointiesite. Kertomusvuoden lopussa valmisteltiin valtion sähköisen rekrytointijärjestelmän HELI:n käyttöönottoa Tilastokeskuksessa. Varsinaiseen tuotantokäyttöön HELI otetaan keväällä HELI:n käyttöönotolla tuetaan rekrytointiprosessin sujuvuutta sekä Tilastokeskuksen työnantajakuvaa. Vuonna 2007 pitkäjänteinen rekrytointikäytäntöjen ja työnantajakuvan kehittämistyö palkittiin Tilastokeskuksen sisäisellä laatupalkinnolla käytännöt ja toimintatavat -kilpailusarjassa. Henkilöstön lähtövaihtuvuus (2007: 2,3 %; 2006: 1,9 %) ja poistuma (2007: 3,8 %; 2006: 2,8 %) nousivat edelliseen vuoteen nähden, mutta olivat edelleen melko alhaisia. Hyvinvointi Tilastokeskuksessa hyvinvoinnin kehittämisen tavoitteina ovat hyvä työkyky ja toimivat työyhteisöt. Hyvinvointi lisääntyy, kun työnteon edellytykset arjen työssä ovat kunnossa. Vuoden aikana toteutettavat virastotason tehtävät kirjataan työsuojelun ja työterveyshuollon toimintasuunnitelmissa.

5 4 Tilastokeskuksessa hyvinvointia edistävät monet tahot: työsuojelutoimikunta, tulosyksiköiden hyvinvointiryhmät ja niistä syksyllä 2007 muodostettu tyhyverkosto, Kaiku-kehittäjät sekä yksittäiset työntekijät ja esimiehet/johtajat sekä Hallintopalveluiden asiantuntijat. Monet toimenpiteistä toteutetaan työterveyshuollon asiantuntijoiden kanssa. Tilastokeskus valittiin vuonna 2007 valtion parhaaksi työpaikaksi Valtiokonttorin Kaiku-kilpailun työhyvinvointisarjassa. Palkinnon perusteina olivat työhyvinvoinnin ja henkilöstöjohtamisen suunnitelmallinen, monipuolinen, pitkäjänteinen ja tuloksekas kehittäminen. Henkilöstölle järjestettiin sen kunniaksi kahvitilaisuus, jossa myös esitettiin video palkinnon perusteista. Muita vuoden aikana järjestettyjä hyvinvointitapahtumia olivat mm. eläkeinfo, Terveystori, Studia Generalia-sarja Elämän asenne ja asennetta elämään! perheen ja työelämän yhteensovittamisesta sekä Tilastokeskuksen eläkeläisten senioritapaaminen. Työkyky Työkykyä ylläpitävänä TYKY-toimintana toteutettiin runsaasti liikuntatoimintaa yhteistyössä liikunnanohjaajan, liikunta- ja kulttuuriyhdistys TIKU:n ja työterveyshuollon kanssa. Henkilöstölle tarjottiin mm. lounas-, taukoliikunta- ja kuntosaliryhmiä, henkilökohtaista ohjausta ja terveyskuntomittauksia vuotiaiden liikunta- ja virkistystoimintaa jatkettiin. Esimiesten fyysistä hyvinvointia tukemaan kehitetty liikunta- ja virkistysohjelma LIIVI päättyi vuoden 2007 lopussa. Tilastotalon ulkopuolella työskentelevillä haastattelijoilla ja aluetoimistoissa työskentelevillä oli käytössään liikuntasetelit. Tilastokeskuksen omalla rahoituksella toteutettiin kolme tyky-kurssia. Kelan rahoittamaan Aslak-kuntoutukseen osallistuivat asiantuntija- sekä tilasto- ja toimistotyöntekijäryhmät. Työsuojelu Työsuojelutoimikunta kokoontui kahdeksan kertaa. Vuoden aikana päivitettiin Tilastotalossa työskentelevää henkilöstöä koskeva riskianalyysi ja laadittiin uusi riskianalyysi raja- ja tilastohaastattelijoille. Tilastotalon sisäilmatilannetta seurattiin tehostetusti. Työmatkatapaturmien ehkäisemiseksi kiinnitettiin huomiota liikenneturvallisuuteen avatun Kalasataman metroaseman vuoksi ja liukastumisten ennaltaehkäisemiseen kiinteistön alueella. Palo- ja pelastustoimen taitoja testattiin vuoden aikana kahdesti. Ensiapukursseja järjestettiin kaksi, ja muutama yksikkö järjesti oman kurssin. Työergonomiaa ylläpidettiin ja kehitettiin työfysioterapeutin johdolla tarpeen mukaan yksikkö- ja yksilökohtaisesti. Tilastokeskuksen tasa-arvosuunnitelman vuosille asetettujen tavoitteiden mukaisia toimenpiteitä toteutettiin kertomusvuoden aikana. Tehtyjen selvitysten mukaan naisten ja miesten osuudet erityisesti vakituiseen palvelussuhteeseen rekrytoiduista ovat tasoittuneet vuodesta Suhteessa hakijoiden määrään naiset kutsuttiin useammin rekrytointihaastatteluun ja myös useammin valittiin tehtävään. Palkkauksellisen tasa-arvon osalta vaikutti siltä, että miehet saavat edelleen parempaa palkkaa verrattuna saman ikäryhmän ja saman koulutustaustan omaaviin naisiin. Toisaalta tämän tuloksen vuoksi tehdyn lisäselvityksen mukaan kokonaistasolla (yhteensä) miehille maksetaan vähemmän palkkaa kuin naisille, vuonna 2006 ero oli tilastollisesti merkitsevä. Naisten osuus perhevapaista oli kasvanut vuodesta Naisten ja miesten osuudet esimies- ja johtotehtävissä jakautuivat tasaisesti. Henkilöstötutkimuksen mukaan tasa-arvoa koskeva indeksiluku oli 3,75 (2006: 3,74).

6 Palkitseminen 5 Palkitsemisen kehittämisessä Tilastokeskuksen tavoitteena on kannustavuus ja oikeudenmukaisuus. Palkkausjärjestelmä Vuoden 2007 aikana Tilastokeskuksessa toteutettiin työnantajan palkkapoliittiset kehittämistoimenpiteet, joilla toteutetaan valtiovarainministeriön virastoille antamaa kehotusta vahvistaa valtiotyönantajan palkkapoliittista kilpailukykyä. Lisäksi käynnistettiin työ- ja virkaehtosopimusneuvottelut palkkausjärjestelmän uudistamiseksi sopimuskauden neuvotteluohjeiden mukaisesti tavoitteena saavuttaa kiinteä sidonta henkilökohtaisen työsuorituksen ja -palkanosan välille. Tulospalkkiomallin valmistelua ei jatkettu osin resurssipulan ja osin toimintastrategiatyön ja seurantamittariston keskeneräisyyden vuoksi. Tilastokeskuksen palkkauskäsikirja ajantasaistettiin vuoden 2006 tes/vesneuvotteluissa sovituin muutoksin sekä edellisenä vuonna uusituin kehityskeskustelumenettelyin ja -lomakkein. Täsmennyksiä tehtiin myös palkantarkistusten tekemiseen sekä kokemuslisän määrittämiseen. Sisäinen laatupalkinto Toista kertaa järjestettyyn Tilastokeskuksen sisäiseen laatupalkintokilpailuun tuli määräaikaan mennessä 28 ehdotusta palkinnon saajiksi (2006: 30). Ehdotuksia tuli kaikista tulosyksiköistä. Laatupalkinnolla palkittiin neljä hanketta tai toimintatapaa: XCola, PX-Edit ja Tiedonkeruusivusto (sarja A, innovaatiot ja hankkeet) sekä rekrytointipalvelujen kehittäminen (sarja B, käytännöt ja toimintatavat). Muu palkitseminen Tilastokeskuksen henkilöstölle maksettiin henkilökohtainen 300 euron kertapalkkio edellisvuonna saavutetuista erittäin hyvistä toiminnan tuloksista. Vuoden aikana valmisteltiin henkilöstöjärjestöjen aloitteesta myös työsuhdematkalipun käyttöönottoa ja liukuvan työajan soveltamista koskeva muutos työaikajoustojen lisäämiseksi. Kertomusvuoden aikana juhlistettiin jälleen monenlaisia saavutuksia ja merkkipaaluja. Pääjohtaja kutsui kahvitilaisuuksiin 13 tilastokeskuslaista, joille Tasavallan Presidentti oli edeltävän vuoden itsenäisyyspäivänä myöntänyt kunniamerkin viraston esityksestä sekä kertomusvuoden aikana 50- ja 60 -vuotta täyttävät työntekijät ja vanhuuseläkkeelle jäävät työntekijät. Tilinpäätöstä juhlittiin maaliskuussa ja pikkujouluja joulukuussa. Johtaminen Tilastokeskuksen johtoryhmä käsitteli vuoden 2007 aikana strategisiin ja toiminnallisiin linjauksiin, talouteen, tavoitteiden saavuttamiseen sekä toiminnan tuloksellisuuteen vaikuttavia asioita. Tilastokeskuksen toimintastrategia päivitettiin. Talouden ja henkilöstövoimavarojen näkökulmasta strategiassa korostuu joustavuus ja tuottavuuden parantaminen. Ammattitaidon näkökulmasta tarkastellaan osaavaa henkilöstöä, oppivaa organisaatiota ja hyvinvoivaa henkilöstöä. Jotta henkilöstö voi hyvin, johtamisen tulee olla ammattitaitoista ja vuorovaikutteista. Viraston yhteistyötoimikunta kokoontui vuoden 2007 aikana 10 kertaa. Kokouksissa käsiteltiin henkilöstö - ja talousasioiden lisäksi muun muassa seuraavia asi-

7 6 oita: osaamisstrategian uudistamisprojektin asettaminen, prosessikäsikirjaprojekti, henkilöstötutkimus 2007:n tulokset, ennakoivan henkilöstösuunnittelun kehittäminen, osaamis- ja urasuunnittelu, henkilöstölehti Statistin tehtävät ja organisointi, työsuhdematkalipun käyttöönotto, Tilastokeskuksen työjärjestyksen muuttaminen sekä liukuvan työajan soveltaminen. Johtamisen kehittäminen Johtamisen kehittämisessä tavoitteena on yhteistoiminnallisuus ja ammattitaitoisuus. Tilastokeskuksen johtamista ja esimiestyötä linjaa johtamispolitiikka, jonka perustana ovat yhtenäiset toimintatavat, yhteinen arvopohja ja vuorovaikutteisuus. Johtamispolitiikan toteutumista tuetaan johtamis- ja esimiesvalmennuksella. Vuonna 2007 jatkettiin edellisenä vuonna aloitettua vaikeiden asioiden puheeksiotto -teemaa valmistelemalla Puheeksiottamalla työkykyä! - varhaisen puuttumisen ohje, joka tuli voimaan Johtamisen ja esimiestyön kehittämisprojektin (JEK) toimenpiteitä toteutettiin edelleen. Esimiesvalmennuksen tarjonta koostui erilaisista osioista, joihin esimiehet tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan osallistuivat. Johdon ja esimiesten yhteistapaamisten aiheina olivat keväällä toimintastrategia, julkistetun tilastotiedon muutosten ja virhetilanteiden käsittely sekä tasa-arvo. Syksyn tapaamisen teemoina olivat esimies- ja alaistaidot sekä 360-mittaus, sen tulokset ja sparrauskeskustelut. Esimiesten aamukahvitilaisuuksissa käsiteltiin esimiestyön näkökulmasta henkilöstö- ja taloushallinnon teemoja. Vuorovaikutteisuutta vahvistavaa Valmentava esimies -koulutusta toteutettiin yksi kurssi. Tiimit toimimaan -valmennus päättyi keväällä Prosessin aikana ilmeni tarve selkiinnyttää tiimitoimintaa Tilastokeskuksessa. Työnohjausryhmä jatkoi toimintaansa ulkopuolisen työnohjaajan johdolla. Tämän lisäksi esimiehille tarjottiin tukea vaikeiden henkilöstötilanteiden hoitamiseen puheeksiottoteemaan liittyen. Esimiesten liikunta- ja virkistystoimintaa tuettiin LIIVI-ohjelmalla. Myös kehityskeskusteluiden työsuorituksen arvioinnista järjestettiin koulutusta kevään 2007 aikana. Henkilöstö 2010-ohjelman vaikuttavuus Toimintastrategian päivitystyön yhteydessä päätettiin henkilöstöä kuvaavista strategisista mittareista. Ne ovat tuottavuusmittari ja työtyytyväisyysindeksi, ja ne sisältyvät strategian näkökulmiin C. Enemmän vähemmällä ja E. Ammattitaidolla. Näiden lisäksi toimintastrategian tavoitteiden toteutumista seurataan mittarein, jotka kuvaavat sisäistä liikkuvuutta, hakemusten määrää avointa työpaikkaa kohden, opiskeluun ja opettamiseen käytetyn työajan määrää sekä tyytyväisyyttä johtamiseen. Osaamistasoa kuvaava mittari on kehitteillä. Yllä mainittujen tukena on edelleen Henkilöstö ohjelma, jonka tavoitteiden toteutumista arvioidaan henkilöstöstrategisilla mittareilla 1. Ne perustuvat henkilöstötutkimukseen ja henkilöstötilinpäätöksessä käytettäviin eri tietolähteisiin ja - järjestelmiin. 1 Tilastokeskuksen henkilöstöstrategiset mittarit ovat: - Henkilöstön rakenne: 1. henkilötyövuodet, 2. keski-ikä, 3. määräaikaisten osuus - Osaamisen kehittäminen: 4. koulutustasoindeksi, 5. kehittämiseen ja tutkimukseen käytetty työaika (%), 6. opiskeluun käytetty työaika (%), 7. sis. liikkuvuus (lkm), 8. työn sisältö ja haasteellisuus -indeksi, 9. kehittymisen tuki -indeksi - Palkitseminen: 10. keskipalkka ( ), 11. keskimääräinen tehtävän vaativuustaso, 12. keskimääräinen henk. koht. palkanosa (%), 13. palkkaus-indeksi - Johtaminen: 14. johtamiseen käytetty työaika, 15. johtaminen-indeksi, 16. tiedonkulku-indeksi - Hyvinvointi: 17. työtyytyväisyysindeksi, 18. sairauspoissaolot, 19. työilmapiiri ja yhteistyö - indeksi.

8 7 II HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS A. Nykyiset henkilöstöpanokset 1. Henkilöstömäärä 1a. Henkilöstön lukumäärä 2 Tilastokeskuksen henkilöstön kokonaismäärä vuoden 2007 lopussa oli 1087, kuten edellisenä vuonna. Vakinaisen kuukausipalkkaisen henkilöstön määrä oli 794 henkilöä (2006: 786). Määräaikaisten, joilla ei ole Tilastokeskuksessa omaa taustavirkaa tai -tehtävää, määrä laski ja oli vuoden lopussa 55 henkilöä (2006: 58). Harjoittelijoita ja tuntipalkkaisia (pl. haastattelijat) oli 8 (2006: 11). Työllisyysvaroin palkattuja ei ollut lainkaan. Haastattelijoiden kokonaismäärä pysyi edellisvuoteen verrattuna miltei samana (2007: 230; 2006: 232). Haastattelijat ovat pysyvässä palvelussuhteessa sijaisia lukuun ottamatta. Taulukko 1: Henkilöstön lukumäärä Vakinainen henkilöstö 743 (89,4 %) 756 (88,6 %) 788 (89,9 %) 786 (91,9 %) 794 (92,6 %) Määräaikainen henkilöstö 3 80 (9,6 %) 83 (9,7 %) 71 (8,1 %) 58 (6,8 %) 55 (6,4 %) (Valtio 4 ) (24,5 %) (20,3 %) (20,0%) Yhteensä Työllisyysvaroin palkatut 1 (0,1 %) (Valtio) (1,8 %) Harjoittelijat ja 7 tuntipalkkaiset (0,8 %) Yhteensä (0,4%) (1,5 %) 11 0 (0 %) (1,1%) 17 0 (0 %) 0 (0 %) 11 8 (1,3 %) (1,9 %) (1,3 %) (0,9 %) Tilastohaastattelijat Rajahaastattelijat Puhelinhaastattelijat Koko henkilöstö yhteensä Luvut kuvaavat vuoden viimeisen päivän tilannetta. Tiedot ovat ehrminfo -järjestelmästä. Henkilöstön kokonaismäärässä on mukana myös EU:n palvelukseen siirtyneet ja kansallisina asiantuntijoina toimivat sekä vuorotteluvapaalla tai muilla pidemmillä virkavapailla olevat henkilöt, joista ainakin osalle on palkattu myös sijainen. 3 Määräaikaiseksi henkilöksi luetaan ilman omaa taustavirkaa tai -tointa oleva henkilö sekä myös virkaan määräajaksi nimitetty henkilö, jos tällä ei ole pysyvää virkaa Tilastokeskuksessa. 4 Valtion budjettitalouden henkilöstön vertailutiedot ovat Valtion henkilöstötilinpäätöksestä (Valtion työmarkkinalaitos, Valtiovarainministeriö). 5 Henkilöstötilinpäätöksen henkilöstön rakennetta ja määrä koskevat taulukot on tehty pääsääntöisesti tällä henkilöstön lukumäärällä. Taulukon yhteydessä on erikseen mainittu, jos joissain henkilöstön määrää ja rakennetta koskevissa taulukoissa on mukana muita henkilöstöryhmiä.

9 8 Kuva 1: Henkilöstön lukumäärä 1200 Lukumäärä Muut (haastattelijat, harjoittelijat, TVM) Määräaikainen henkilöstö Vakinainen henkilöstö b. Henkilötyövuodet Taulukko 2: Henkilötyövuodet Henkilötyövuosien (htv) kokonaismäärä oli 913 (2006: 946), josta kuukausipalkkaisten osuus oli 793 htv (2006: 805) ja haastattelijoiden osuus 120 htv (2006: 141). Henkilötyövuosien määrä laski Tilastokeskuksen henkilöstösuunnitelman mukaisesti 913:een Kuukausipalkkaiset Haastattelijat Yhteensä Toimintamenot Ulkopuolinen rahoitus Maksullinen toiminta Yhteensä Kuva 2: Henkilötyövuodet Henkilötyövuotta Ulkopuolinen rahoitus Maksullinen toiminta Toimintamenot Ulkopuolisen rahoituksen osuus sisältyy toimintamenoihin vuodesta 2007 alkaen.

10 9 2. Henkilöstörakenne 2a. Henkilöstön sukupuolijakauma Vuonna 2007 naisten osuus Tilastokeskuksen henkilöstöstä (pl. haastattelijat) oli 60,1 prosenttia. Naisten osuus määräaikaisesta henkilöstöstä oli 50,9 prosenttia (2006: 44,8 %). Naisista määräaikaisia oli 5,5 prosenttia (2006: 5,2 %) ja miehistä 7,9 prosenttia (2006: 9,4 %). Taulukko 3: Henkilöstön sukupuolijakauma Naisia (vakinainen) Naisia (määräaikainen) Naisia yhteensä 492 (59,8 %) 499 (59,5 %) 511 (59,5 %) 503 (59,6 %) 510 (60,1 %) Miehiä (vakinainen) Miehiä (määräaikainen) Miehiä yhteensä (40,2 %) Henkilöstö yhteensä 823 (40,5 %) 839 (40,5 %) 859 (40,4 %) 844 (39,9) 849 Kuva 3: Sukupuolijakauma tulosyksiköittäin Lukumäärä Nainen Mies Elinolot (EL) 14 Hallintopalvelut (HA) Henkilötilastot (HE) Hinnat ja palkat (HP) 43 Taloudelliset olot (TO) 28 Tietopalveluyksikkö (TP) Tietotekniikka- ja menetelmäp Tilastokeskus ja sihteeristö 33 Yritysten rakenteet (YR) 38 Yritysten suhdanteet (YS)

11 10 Esimiesten sukupuolijakauma Vuoden 2007 lopussa Tilastokeskuksessa oli 11 tulosvastuullista johtajaa (pääjohtaja ja tulosyksiköiden johtajat). Edellisvuoteen verrattuna naisjohtajia oli yksi enemmän ja miehiä yksi vähemmän. Vuonna 2006 toteutettujen organisaatiomuutosten myötä muiden esimiesten (vastuualueiden esimiehet ja johtajien sijaiset) kokonaismäärä on laskenut (2007: 64; 2006: 65; 2005: 72; 2004: 72). Naisja miesesimiehiä oli yhtä monta (32 naista ja 32 miestä). Kaikkiaan johto- ja esimiesasemassa työskenteli 75 henkilöä, joista naisia oli 51 prosenttia ja miehiä 49 prosenttia. Taulukko 4: Johtajat ja esimiehet sukupuolen mukaan (Esimieslistan mukaan) N M Yht. N M Yht. N M Yht. N M Yht. N M Yht. Johtajat (%) 4 (36,4) 7 (63,6) 11 4 (36,4) 7 (63,6) 11 5 (45,5) 6 (54,5) 11 5 (45,5) 6 (54,5) 11 6 (54,5) 5 (45,5) 11 (Valtio; naisia (%) (33,1) (35,7) (32,7) johdosta 6 ) Muut esimiehet (%) (53,2) (46,8) (54,2) (45,8) (51,4) (48,6) (50,8) (49,2) (50) (50) (Valtio; naisia (%) (38,4) (39,2) (38,3) esimiehistä 6 ) Yhteensä (%) (51,1) (48,9) (51,8) (48,2) (50,6) (49,4) (50,0) (50,0) (50,7) (49,3) Johdon osuus koko henkilöstöstä, % (ml. haastattelijat) 1,1 1,0 1,1 1,0 1,0 (Valtio; johdon %-osuus (5,7) (5,4) (5,1) henkilöstöstä 6 ) 2b. Palvelussuhteen laatu Virkasuhteessa työskentelevien osuus oli noussut 70 %:iin. Vakinaisten palvelussuhteiden osuus virkasuhteissa on viidessä vuodessa noussut noin 81:sta 92:een prosenttiin. Myös työsuhteissa vakinaisten palvelussuhteiden osuus on pysytellyt yli 90 prosentissa. Vuoden lopulla osa-aikatyötä tekevien henkilöiden lukumäärä oli 45, mikä on 8 henkilöä enemmän kuin edellisenä vuonna (2006: 37). Osittaisella hoito- tai virkavapaalla oli 32 henkilöä. 6 Lähde: VM:n henkilöstötilinpäätöksen tunnuslukuanalyysi

12 11 Taulukko 5: Palvelussuhteen laatu Virkasuhteisia (65,4 %) (67,1 %) (68,8 %) (68,6 %) (70,2 %) joista vakinaisia Työsuhteisia (34,6 %) (32,9 %) (31,2 %) (31,4 %) (29,8 %) joista pysyvässä työsuhteessa Yhteensä Osittaisella hoito- ja virkavapaalla olevat Osa-aika- ja osatyökyvyttömyyseläkkeellä olevat c. Henkilöstön ikärakenne Koko henkilöstön (pl. haastattelijat) keski-ikä Tilastokeskuksessa nousi 47,4 vuoteen (TK 2006: 46,9; TK 2005: 45,9; valtio 2005: 43,1). Sen sijaan vakituisen henkilöstön keski-ikä laski edellisvuodesta 47,4:ään (2006: 48; 2005: 47,3). Suurin ikäryhmä vuoden 2007 lopussa oli vuotiaat (19,2 %). Yli 60- vuotiaiden osuus on viidessä vuodessa kasvanut 5,5 prosentista 15,2 prosenttiin (2003: 5,5 %; 2007: 15,2 %). Myös 45-vuotiaiden tai vanhempien osuus on kasvanut; se oli vuonna ,5 prosenttia henkilöstöstä (TK 2006: 61,7 %; TK 2005: 58 %; valtio 2005: 47,5 %). Alle 35-vuotiaiden osuus puolestaan laski 16,7 prosenttiin (2006: 17,1 %; 2005: 19,5 %). Kuviossa 4 näkyy ikärakenteen muutos kymmenessä vuodessa. Kuva 4: Henkilöstön ikärakenne vuosina 1997, 2002 ja Lukumäärä v v v v v v v v 60- v

13 12 Taulukko 6: Henkilöstön ikärakenne vuosina alle 24 v. 7 (0,9 %) v. 75 (9,1 %) v. 71 (8,6 %) v. 93 (11,3 %) v. 97 (11,8 %) v. 121 (14,7 %) v. 161 (19,6 %) v. 153 (18,6 %) 60- v. 45 (5,5 %) Yhteensä (0,2 %) 78 (9,3 %) 82 (9,8 %) 93 (11,1 %) 91 (10,8 %) 109 (13,0 %) 156 (18,6 %) 180 (21,5 %) 48 (5,7 %) (0,5 %) 80 (9,3 %) 83 (9,7 %) 99 (11,5 %) 94 (10,9 %) 97 (11,3 %) 157 (18,3 %) 175 (20,4 %) 70 (8,1 %) (0,7 %) 58 (6,9 %) 80 (9,5 %) 89 (10,5 %) 90 (10,7 %) 99 (11,7 %) 152 (18,0 %) 169 (20,0 %) 101 (12,0 %) (0,6 %) 50 (5,9 %) 87 (10,2 %) 85 (10,0 %) 91 (10,7 %) 102 (12,0 %) 137 (16,1 %) 163 (19,2 %) 129 (15,2 %) 849 Kuva 5: Henkilöstön keski-ikä Keski-ikä ,9 47,3 47,3 47,4 47,4 46,9 45,5 45,9 45,9 Koko henkilöstö (pl. haastattelijat) Vakituinen henkilöstö Valtio 2d. Henkilöstön koulutusrakenne Vuoden 2007 lopussa henkilöstön koulutustasoindeksi 7 oli 5,4 (TK : 5,4; valtio 2005: 5,2). Korkeakoulututkinnon (alempi ja ylempi korkeakoulututkinto sekä tutkijakoulutus) suorittaneita oli 57,1 prosenttia henkilöstöstä (2006: 56,1 %). Ylemmän korkeakoulututkinnon tai tutkijakoulutusasteen tutkinnon suorittaneiden osuus oli 46,9 prosenttia (2006: 46,1 %). 7 Koulutustasoindeksi lasketaan Tilastokeskuksen koulutusluokituksen mukaisella kaavalla KI 7 7 = Σ (f i * x i) / Σ f i i=1 i=1

14 13 Edellisvuoden tapaan suoritetuista tutkinnoista 72 prosenttia oli kaupallisen ja yhteiskuntatieteellisen koulutusalan ja 15 prosenttia luonnontieteellisen alan tutkintoja. Kuva 6: Suoritetut tutkinnot koulutusaloittain Luonnontiede 15 % Humanistinen ja taideala 4 % Kaupall. ja yht.k.tiede 72 % Tekniikka 4 % Muut 3 % Maa- ja metsätalous 2 % Taulukko 7: Henkilöstö koulutusasteittain 8 Perusaste 87 ( 10,6 %) 82 (9,8 %) 77 (9,0 %) 77 (9,1 %) 75 (8,8 %) Keskiaste 181 (22,0 %) 194 (23,1 %) 204 (23,7 %) 201 (23,8 %) 195 (23,0 %) Alin korkea-aste 99 (12,0 %) 94 (11,2 %) 93 (10,8 %) 93 (11,0 %)) 94 (11,1 %) Alempi korkeakouluaste 76 (9,2 %) 82 (9,8 %) 83 (9,7 %) 84 (10,0 %) 87 (10,2 %) Ylempi korkeakouluaste 343 (41,7 %) 351 (41,8 %) 366 (42,6 %) 352 (41,7 %) 359 (42,3 %) Tutkijakoulutusaste 37 (4,5 %) 36 (4,3 %) 36 (4,2 %) 37 (4,4 %) 39 (4,6 %) Yhteensä Koulutusasteet: - Perusasteella tarkoitetaan yleissivistävää koulutusta eli peruskoulua tai keskikoulua. - Keskiasteen koulutuksella tarkoitetaan ylioppilastutkintoa sekä ammatillisessa oppilaitoksessa suoritettua ammatillista (perus- tai erikois-)tutkintoa (esim. Merkantti tai Mekaanikko ). - Alin korkea-aste tarkoittaa opistoasteen ammattitutkintoa (esim. Merkonomi, opisto tai Teknikko ). - Alempaan korkeakouluasteeseen kuuluvat ammatillisen korkea-asteen tutkinnot (esim. Insinööri ), ammattikorkeakoulututkinnot (esim. Insinööri (AMK) tai Tradenomi ) sekä alemmat korkeakoulututkinnot (esim. Kauppat.kand. (alempi) ). - Ylempään korkeakouluasteeseen kuuluvat ylemmät korkeakoulututkinnot (esim. Taloust.kand. (ylempi), Fil.maist. ) - Tutkijakoulutusasteella tarkoitetaan lisensiaatti- (pl. lääketiet.lis., joka kuuluu ylempään korkeakouluasteeseen) ja tohtoritutkintoja.

15 14 Taulukko 8: Koulutus sukupuolen mukaan Perusaste m n 10 (11 %) 77 (89 %) 9 (11 %) 73 (89 %) 8 (10 %) 69 (90%) 10 (13 %) 67 (87 %) 9 (12 %) 66 (88 %) Keskiaste m n 73 (40 %) 108 (60 %) 85 (44 %) 109 (56 %) 85 (42 %) 119 (58 %) 82 (41 %) 119 (59 %) 78 (40 %) 117 (60 %) Alin korkea-aste m n 26 (26 %) 73 (74 %) 25 (27 %) 69 (73 %) 25 (27 %) 68 (73 %) 24 (26 %) 69 (74 %) 25 (27 %) 69 (73 %) Alempi korkeakouluaste m n 31 (41 %) 45 (59 %) 31 (38 %) 51 (62 %) 35 (42%) 48 (58 %) 34 (40 %) 50 (60 %) 35 (40 %) 52 (60 %) Ylempi korkeakouluaste m n 168 (49 %) 175 (51 %) 167 (48 %) 184 (52 %) 172 (47 %) 194 (53 %) 169 (48 %) 183 (52 %) 169 (47 %) 190 (53 %) Tutkijakoulutusaste m n 23 (62 %) 14 (38 %) 23 (64 %) 13 (36 %) 23 (64 %) 13 (36 %) 22 (59 %) 15 (41 %) 23 (59 %) 16 (41 %) Yhteensä Työajan käyttö 3a. Työajankäyttö päivinä Tehdyn työajan osuus kokonaistyöajasta oli laskenut edellisvuosiin nähden alle 77 prosenttiin (76,6%). Vuosilomiin ja palkallisiin virkavapauksiin käytetyn ajan osuudet olivat puolestaan nousseet päälle 15 prosentin. Opiskeluun käytetyn työajan osuus nousi 3,1 prosenttiin. Myös palkallisten virkavapauksien osuus nousi yli 5 prosenttiin. Taulukko 9: Työajankäyttö päivinä Kokonaistyöaika (100%) Tehty työaika (% kokonaistyöajasta) (77,4 %) (78,2 %) (77,8 %) (77,7 %) (76,6 %) Työaikaa vuosilomaan (% kokonaistyöajasta) (14,5 %) (14,5 %) (14,2 %) (14,6 %) (15,1 %) Työaikaa opiskeluun (% kokonaistyöajasta) (2,8 %) (2,9 %) (3,3 %) (2,8 %) (3,1 %) Palkalliset virkavapaudet (% kokonaistyöajasta) (5,3 %) (4,3 %) (4,6 %) (4,8 %) (5,2 %) 3b. Pitkät virkavapaudet Kertomusvuoden lopussa pitkillä virkavapailla olleiden kokonaismäärässä ei tapahtunut juurikaan muutosta edellisvuoteen verrattuna. Vuorotteluvapaalla olleiden määrä oli laskenut kuudesta kolmeen. Äitiys- ja vanhempainvapaalla olleiden määrä oli noussut 16:sta 20:een henkilöön.

16 15 Taulukko 10: Pitkät virkavapaudet (tilanne ) Äitiys- ja vanhempainvapaa sekä hoitovapaa Vuorotteluvapaa Kansalliset asiantuntijat EU, YK jne. palveluksessa Eurostat-harjoittelussa ja pohjoismaisessa virkamiesvaihdossa olevat Viran hoito toisessa virastossa, muu työ Yhteensä Työvoimakustannukset 4a. Henkilöstökulut rahoituslähteittäin Vuonna 2007 henkilöstökulujen osuus kokonaismenoista oli 73 prosenttia. Osuus on laskenut edellisiin vuosiin verrattuna. Taulukko 11: Henkilöstökulut 9 rahoituslähteittäin Toimintamenot (mom. 21) Ulkopuolinen rahoitus Maksullinen toiminta (mom. 12) Palkat ja sivukulut yhteensä, euroa Muut välilliset työvoimakustannukset Henkilöstökulut yhteensä, euroa Henkilötyövuoden hinta, euroa (valtio) (40 490) (42 095) (43 718) Henkilöstökulujen osuus kokonaismenoista 75 % 75 % 76 % 74 % 73 % 9 Henkilöstökulut sisältävät työnantajamaksut ja lomarahat sekä nettoutetut sairausvakuutusmaksupalautukset. Lomapalkkavelka ei sisälly henkilöstökuluihin. 10 Ulkopuolisen rahoituksen osuus sisältyy toimintamenoihin vuodesta 2007 alkaen. 11 Ulkopuolinen rahoitus koostuu muilta valtion virastoilta ja laitoksilta saadusta yhteishankerahoituksesta, EU:lta saadusta rahasta sekä työllisyydenhoitovaroin palkattujen ja korkeakouluharjoittelijoiden palkkausrahoista. 12 Kirjanpidon mukaiset kustannukset Henkilöstöpalveluista (Koulutuspalvelut, Työterveyspalvelut, Virkistyspalvelut ja Muut henkilöstöpalvelut) 13 Rahoituslähteet yhteensä jaettuna henkilötyövuodet yhteensä

17 16 4b. Palkkauskustannukset poissaoloittain Palkallisten poissaolopäivien määrä ja palkkakustannukset nousivat edellisvuosiin verrattuna. Vuonna 2007 vuosilomia pidettiin yli 9000 kalenteripäivää enemmän kuin edellisenä vuonna, mutta lomaraha- ja säästövapaapäiviä n. 600 päivää vähemmän. Sairauksista johtuneet poissaolot vähenivät n kalenteripäivällä edellisvuoteen nähden. Sen sijaan työtapaturmista johtuvien poissaolopäivien määrä ja kustannukset nousivat selvästi. Työtapaturmat olivat pääsääntöisesti työmatkalla sattuneita tapaturmia. Kuntoutuspäivien määrä laski edelliseen vuoteen verrattuna Aslak-kuntoutuskurssien vähenemisen myötä. Osaamisen kehittäminen palkallisten opintovapaiden pitämisen muodossa väheni. Kansainväliseen harjoitteluun käytettyjen päivien määrä nousi kertomusvuonna päälle viidensadan. Sen sijaan kansallisiin asiantuntijatehtäviin liittyviä poissaolopäiviä oli vain muutama. Taulukko 12: Palkkakustannukset poissaoloittain (pl. haastattelijat) 14 Euroa Euroa Euroa Euroa Kalenteripäivää Kalenteripäivää Kalenteripäivää Kalenteripäivää Kalenteripäivää Vuosiloma Lomaraha- ja säästövapaa Sairausloma Työtapaturma Kuntoutus Äitiysvapaa Tilapäinen hoitovapaa Palkallinen opintovapaa Kansalliset asiantuntijat Kv-harjoittelu Muut palkalliset poissaolot Yhteensä Euroa 14 Taulukkoon on koottu eräiden poissaolojen palkkavaikutuksia sivukuluineen. Osa-aikaisten poissaolot summataan yhteen kokonaisiksi päiviksi. Tiedot ovat ehrminfo -järjestelmästä.

18 17 4c. Matkustusmenot ja ulkomaan virkamatkat Ulkomaan virkamatkojen kokonaislukumäärä laski vuonna Myös matkustusmenot laskivat selvästi. EU-kokouksiin matkustettiin edelleen eniten. Pohjoismaisten kokousmatkojen määrä pysytteli miltei ennallaan, mutta muiden matkojen määrät vähenivät. Ulkomaan ja kotimaan matkat Haastattelijoiden matkat Yhteensä, euroa Taulukko 14: Ulkomaan virkamatkojen lukumäärät (Matkakortiston mukaan) EU-kokoukset YK:n ja OECD:n kokoukset Pohjoismaiset kokoukset Koulutus ja osallistuminen tieteellisiin kokouksiin Konsultointimatkat Muut Yhteensä Luvuissa on mukana kaikki virkamatkoista aiheutuvat menot päivärahoineen. Ulkomaan matkoissa ei ole mukana EU:n maksamia matkakorvauksia.

19 18 B. Henkilöstön motivaatio, osaaminen ja työkunto 5. Työtyytyväisyys Tilastokeskuksen työtyytyväisyyttä mitataan henkilöstötutkimuksella, johon sisältyy Valtiovarainministeriön työtyytyväisyysbarometri (VMBaro). Sen lisäksi Henkilöstötutkimukseen sisältyy ns. saldokysymyksiä, jotka on laadittu Tilastokeskuksessa. Tammikuussa 2008 tehdyn Henkilöstötutkimuksen vastausprosentti koko viraston osalta oli 73 prosenttia (tammikuu 2007: 75 %). VMBaron mukaan Tilastokeskuksen henkilöstö on selvästi tyytyväisempää kuin valtiolla keskimäärin. Tilastokeskuksen kokonaisindeksi (3,48) on myös muita käytettävissä olevia vertailuryhmiä (valtio 3,29; valtionvarainministeriön hallinnonala 3,40; tutkimustoiminta 3,35) korkeampi. Taulukko 16: Työtyytyväisyysindeksi Johtaminen (Valtio) (VM:n hallinnonala) Työn sisältö ja haasteellisuus (Valtio) (VM:n hallinnonala) Palkkaus (Valtio) (VM:n hallinnonala) Kehittymisen tuki (Valtio) (VM:n hallinnonala) Työilmapiiri ja yhteistyö (Valtio) (VM:n hallinnonala) Työolot (Valtio) (VM:n hallinnonala) Tiedon kulku (Valtio) (VM:n hallinnonala) Työnantajakuva (Valtio) (VM:n hallinnonala) Yhteensä (Valtio) (VM:n hallinnonala) 3,23 (3,24) 3,64 (3,64) 2,74 (2,69) 3,18 (3,16) 3,55 (3,56) 3,66 (3,47) 2,99 (2,94) 3,41 (3,09) 3,33 (3,26) 3,25 (3,28) 3,62 (3,65) 2,72 (2,68) 3,24 (3,22) 3,58 (3,59) 3,72 (3,51) 3,05 (3,04) 3,45 (3,18) 3,35 (3,30) 3,40 (3,26) (3,35) 3,72 (3,65) (3,67) 2,82 (2,68) (2,74) 3,30 (3,19) (3,31) 3,67 (3,59) (3,61) 3,78 (3,46) (3,64) 3,15 (2,99) (3,16) 3,47 (3,12) (3,29) 3,44 (3,28) (3,36) 3,48 (3,29) (3,39) 3,72 (3,66) (3,69) 2,85 (2,67) (2,80) 3,33 (3,20) (3,32) 3,68 (3,62) (3,65) 3,85 (3,46) (3,67) 3,23 (3,01) (3,21) 3,51 (3,12) (3,34) 3,48 (3,29) (3,40) VMBaron mukaan Tilastokeskuksen henkilöstön työtyytyväisyys on edelleen hyvällä tasolla. Työtyytyväisyys oli 3,48 jääden kuitenkin hieman tavoitteeksi asetetusta kokonaisuustyytyväisyyden tasosta 3,50. Työtyytyväisyysindeksit nousivat edellisvuoden tapaan kaikilla osa-alueilla. Myönteisintä kehitystä tapahtui johtamisen, tiedon kulun ja työolojen indeksien osalta. 16 Indeksi laskettu kaikkien vastanneiden osalta (ml. haastattelijat). Valtion vertailutiedot on koottu noin 126 valtion organisaatiosta, Valtiovarainministeriön hallinnonalan vertailutiedot 13 organisaatiosta.

20 19 VMBaro näyttää, että johtamisen saralla tyytyväisyys oikeudenmukaiseen ja inhimilliseen kohteluun työyhteisön esimiesten ja johdon taholta sekä tyytyväisyys palautteen saantiin työtuloksista ja ammatinhallinnasta ovat kasvaneet. Myös saldokysymysten pohjalta laadittu aikasarja 17 osoittaa myönteistä kehitystä johtamisen ja esimiestoiminnan osalta, sillä työntekijät kokevat vastuualueen esimiehen ja tulosyksikön johtajan ammattitaitoisiksi ja antavat esimiehelle palautetta aikaisempaa enemmän. VMBaro osoittaa, että tiedon kulun osalta myönteistä kehitystä koettiin tapahtuneen etenkin työyhteisön avoimuudessa asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa. Saldokysymyksistä näkyy, että kehitys on ollut myönteistä työntekijään itseensä ja omaan työhön vaikuttavan tiedonsaannin sekä tulosyksiköiden välisen yhteistyön toimivuuden osalta. VMBaron mukaan Tilastokeskuksessa ollaan erityisen tyytyväisiä työoloihin, työn sisältöön ja haasteellisuuteen sekä työilmapiiriin ja yhteistyöhön. Tyytyväisyyttä työoloihin lisää erityisesti kokemus työpaikan varmuudesta. Myös työtiloihin ja työvälineisiin (3,93) ollaan edelleen varsin tyytyväisiä. Omaan työhön liittyvien kysymysten myönteistä kehitystä kuvaa mm. se, että jatkuva työpäivien venyminen ja koettu työuupumus ovat vähentyneet. Vähiten tyytyväisiä ollaan puolestaan palkkaukseen (2,85) ja myönteisestä kehityksestä huolimatta tiedon kulkuun (3,23). Palkkauksessa tyytymättömyyttä herättää erityisesti palkkauksen suhde työn asettamaan vaativuuteen sekä palkkauksen muuttuminen työsuorituksen muutoksen myötä. 6. Sairastavuus ja työtapaturmat Vuonna 2007 sairauspäivien määrä laski hieman edelliseen vuoteen verrattuna. Sairaustapauksia oli puolestaan edellisvuotta enemmän, mutta sairauspäivien määrä tapausta kohti laski. Sairauspäivät henkilötyövuotta kohti pysyivät ennallaan (2007: 9,5; 2006: 9,5). Lyhyiden sairauspoissaolojen osuus kaikista sairauspäivistä nousi 41 prosenttiin vuonna 2007 (2006: 37 %). Pitkien sairauslomien (yli 60 päivää) määrä laski 966:een (2006: 1240 pv). Vuonna 2007 työtapaturmia sattui 12 tapausta ja niistä johtuvia poissaolopäiviä oli 126. Tapaturmien määrä on viiden vuoden aikana vaihdellut vähän (vuosittain 8 ja 12 välillä). Sen sijaan työtapaturmista johtuvien poissaolopäivien määrä on vaihdellut paljon ( pv). 17 Saldokysymysten aikasarja ilman haastattelijoita

21 20 Taulukko 17: Sairaus- ja tapaturmapoissaolot 18 (pl. haastattelijat) Sairauspoissaolojen kesto työpäivinä Tapauksisisisisia Pv Tapauk- Pv Tapauk- Pv Tapauk- Pv Tapauk- Pv 1 päivä päivää päivää päivää päivää päivää yli 91 päivää Yhteensä Sairauspäivät/ henkilötyövuosi 8,8 7,7 8,5 9,5 9,5 (valtio) (8,7) (8,8) (8,8) Sairauspäivät/ tapaus 3,8 3,2 3,2 3,7 3,4 (valtio) (4,8) (4,9) (4,7) Lyhyet (1-3 pv) s-tapaukset, 81,8 % 84,8 % 82,8 % 82,8 % 82,6 % % (valtio) (72,2) (70,4) (68,3) Tapaturmat Vaihtuvuus 19 7a. Henkilöstöpoistuma Vaikka vuoden 2007 lähtövaihtuvuus- ja poistumaluvut kasvoivat edellisvuoteen nähden, ne pysyttelivät vielä varsin matalina. Eläkkeelle siirtyminen oli lisääntynyt hieman edellisvuodesta (2007: 11; 2006: 7). Toisen työnantajan palvelus Vanhuuseläke Varhennettu vanhuuseläke Työkyvyttömyyseläke Kuollut Muu syy Yhteensä Sairaus- ja tapaturmapoissaoloihin sisältyy myös harjoittelijoiden ja työllisyysmäärärahoin palkattujen poissaolot. Tiedot perustuvat Hetki-järjestelmään tallennettuihin virkavapaushakemuksiin, ja ne on poimittu Prima -järjestelmän työvoimakustannustutkimusraportista. 19 Vaihtuvuuteen vaikuttavat tiedot kerätään palvelussuhdepäätöksistä ja ehrminfo -järjestelmästä. 20 Kuukausipalkkaisen henkilöstön poistuma eroilmoituksen syykoodin mukaan luokiteltuna 21 Toisen työnantajan palvelukseen siirtyminen sisältää myös itsenäiseksi elinkeinon harjoittajaksi siirtymisen. Luvuissa on mukana sekä pysyvästä että määräaikaisesta palvelussuhteesta eronneet. 22 Muu syy on yleensä määräaikaisen palvelussuhteen päättyminen. Suurin osa tähän ryhmään kuuluvista eronneista on korkeakouluharjoittelijoita tai muita harjoittelijoita. Ryhmään kuuluvat myös ne, jotka eivät ole ilmoittaneet eron syytä.

22 21 Taulukko 19: Lähtövaihtuvuus ja luonnollinen poistuma Lähtövaihtuvuus 23 (valtio) Luonnollinen poistuma 24 (valtio) 2,5 % (1,8) 3,2 % (3,7) 1,5 % (1,6) 3,3 % (3,5) 1,5 % (2,2) 2,6 % (4,2) 1,9 % 2,3 % 2,8 % 3,8 % 7b. Rekrytointi Rekrytointien kokonaismäärä nousi edelliseen vuoteen nähden. Vuonna 2007 täytettiin 59 pysyvää tai pidempää määräaikaista tehtävää (2006: 46; 2005: 60; 2004: 80). Myös hakijoiden kokonaismäärä nousi. Yhtä avoinna olevaa tehtävää kohti saatiin 20,3 hakemusta (2006: 16,2). Kaikista hakijoista naisia oli 42 (2006: 53 %) ja miehiä 58 prosenttia (2006: 47 %). Valituista naisia oli 49 prosenttia (2006: 67 %). Vuonna 2007 vakinaistettiin 21 palvelussuhdetta (2006: 19). Pysyvät tehtävät Pidempiaikaiset määräaikaiset tehtävät Yhteensä Hakijoita (joista naisia %) (53 %) 1195 (42 %) Hakemuksia tehtävää kohti 24,2 21,5 16,2 20,3 Vakinaistettuja henkilöitä Edellisessä taulukossa mainittuihin pysyviin ja pidempiin määräaikaisiin tehtäviin sekä lyhytkestoisempiin tehtäviin (ml. sijaisuudet, työllistämis- ja tuntipalkkaiset tehtävät) rekrytoitiin jokseenkin saman verran henkilöitä organisaation ulkopuolelta kuin edellisenä vuonna (taulukko 21). Heidän lisäkseen määräaikaiseen virkasuhteeseen otettiin 40 eri alojen harjoittelijaa (2006: 48). Taulukko 21: Rekrytointi talon ulkopuolelta 26 Vakituisia Määräaikaisia Harjoittelijoita Yhteensä Lähtövaihtuvuus: toisen työnantajan palvelukseen siirtyneiden kuukausipalkkaisten lukumäärä on jaettu ed. vuoden lopun kuukausipalkkaisten lukumäärällä. 24 Luonnollinen poistuma: kuukausipalkkaiset eronneet, eläkkeelle siirtyneet ja kuolleet lukuun ottamatta ryhmää muu syy on jaettu ed. vuoden lopun kuukausipalkkaisten lukumäärällä. 25 Tiedot kirjaamon seurantatiedoista. 26 Tiedot poimittu ehrminfo-järjestelmästä.

23 7c. Sisäinen liikkuvuus 22 Sisäistä liikkuvuutta seurataan Tilastokeskuksen tulosyksiköiden tekemillä tuloskortti-ilmoituksilla. Viiden vuoden tarkastelujaksolla sisäinen liikkuvuus on lisääntynyt. Vuosien aikana sisäiselle liikkuvuudelle vuosittain asetetut tavoitteet on ylitetty. Taulukko 22: Sisäinen liikkuvuus Tuloskortti-ilmoitukset 27 (tulostavoite) (45) (37) (52) (60) (66) 7d. Palveluksessaoloaika Tilastokeskuksessa ("TK-ikä") Keskimääräinen palveluksessaoloaika nousi kertomusvuonna 17,5 vuoteen (2006: 17,1). Viiden vuoden tarkastelujaksolla suhteellisesti eniten on kasvanut 6-11 vuotta palveluksessa olleiden määrä (2007: 24,0 %; 2003:14,8 %). 24 vuotta tai pidempään palvelleita on aina ollut runsas kolmannes (2007: 35,6 %). Taulukko 23: Palveluksessaoloaika Tilastokeskuksessa 28 2 vuotta tai vähemmän 93 (11,2 %) (9,7 %) 3 5 vuotta 120 (14,4 %) (7,5 %) 6 11 vuotta 123 (14,8 %) (24,0 %) vuotta 127 (15,3 %) (9,9 %) vuotta 92 (11,1 %) (13,3 %) 24 vuotta tai enemmän 276 (33,2 %) (35,6 %) Yhteensä TK-ikä, vuotta 16,1 16,1 16,2 17,1 17,5 27 Henkilön rekrytointi pysyvästi tai määräaikaisesti toiselta vastuualueelta tai toisesta tulosyksiköstä. Tiedot poimittu tulosyksiköiden tuloskorteista (arvio kertomusvuoden toteumasta ja tulostavoite). 28 Tiedot poimittu ehrminfo-järjestelmästä.

24 23 8. Pätevyys 8a. Henkilöstökoulutuksen koulutettavapäivät ja palkalliset opintovapaat Vuoden 2007 koulutettavapäivien määrä nousi selvästi edellisvuoteen nähden. Opiskelutyöpäiviä oli (2006: pv) eli 3,1 prosenttia kokonaistyöajasta (2006: 2,8; 2005: 3,3 %; 2004: 2,9 %). Myös koulutusinvestoinnit kasvoivat (ks. luku 9. Koulutus- ja kehittämismenot). Opintovapaan (palkallinen ja palkaton) käyttö väheni edellisvuoteen verrattuna selvästi. Taulukko 24: Koulutettavapäivät ja opintovapaat 29 Koulutettavapäivät Opintovapaa, palkallinen Opintovapaa, palkaton Koulutettavapäivät poimittu KUHA-koulutuksenhallinta- ja opintovapaat ehrminfojärjestelmästä

25 24 C. Henkilöstöinvestoinnit 9. Koulutus- ja kehittämismenot Koulutusmenot nousivat edellisvuodesta (2007: ; 2006: ). Koulutusmenot henkilötyövuotta kohden nousivat miltei 1000 euroon (2007: 998 /htv, 2006: 937 /htv). Taulukko 25: Koulutusmenot Menot, euroa % palkkamenoista 2,3 2,4 2,5 2,2 2,3 Koulutusmenot/ henkilötyövuosi 31, euroa Työpaikkaliikunta Tilastokeskuksen päätoiminen liikunnanohjaaja sekä kulttuuri- ja urheiluyhdistys TIKU ry:n laji- ja harrastustoimintavastaava koordinoivat runsasta liikunta- ja harrastetoimintaa. Liikunnanohjaaja veti lounasliikunta-, taukoliikunta- ja kuntosaliryhmiä sekä teki kuntokartoituksia. Välinehankinnoista mainittakoon rentoutus- /hierontatuoli, joka oli henkilöstön suosiossa työtä tauottamassa. Urheilutoiminnan ohella TIKU:n kulttuuritarjontaan kuului mm. teatteri- ja näyttelyvierailuja, ulkoiluiltapäivä sekä Tilastokeskuksen henkilöstöjuhlien järjestämistä. Tilastokeskuksen TIKU:lle myöntämä määräraha oli euroa (2006: ; 2005 ja 2004: ; 2003: ). Vuonna 2005 aloitettua tilasto- ja rajahaastattelijoiden sekä aluepalvelutoimistojen henkilökunnan liikuntasetelikokeilua jatkettiin edelleen vuonna Kuntoutus Tilastokeskuksessa järjestettiin vuonna 2007 em. liikuntatoiminnan lisäksi kuntoutusta sekä kolme viraston omarahoitteista, työkykyä ylläpitävää tyky-ryhmää (Hyvinvointia mielelle - Iloa elämään - Voimia työhön -kurssi, painonhallintaryhmä sekä Haastattelijat kurssi). Kansaneläkelaitoksen rahoittamia Aslak-varhaiskuntoutusryhmiä alkoi kaksi. Toinen ryhmistä oli suunnattu asiantuntijoille ja projektinvetäjille ja toinen tilasto- ja toimistotyöntekijöille. Vuonna 2007 myös päättyi kaksi edellisenä vuonna jatkuneista Aslak-kursseista. Taulukko 26: KELA:n ryhmä- ja yksilökuntoutus (pl. haastattelijat) 32 Kuntoutettavia, palkallinen Kuntoutettavia, kuntoutustuki Yhteensä Menot kaikilta vastuualueilta, ml. jakamaton, koulutukseen käytetyt kustannuslajit ja Henkilöstökehityksen palkkakustannukset. Koulutuksessaoloajan palkkakustannukset eivät ole mukana luvuissa. 31 Koulutusmenot per henkilötyövuodet yhteensä. 32 Tiedot poimittu Prima-järjestelmästä

26 12. Työterveyshuolto 25 Diacor Terveyspalvelut Oy tuotti Sörnäisten Tilastotalossa työskentelevien ja Medivire Työterveyspalvelut Oy haastattelijoiden työterveyspalvelut. Vuonna 2007 työterveyshuollon menot nousivat edelliseen vuoteen verrattuna. Ennaltaehkäisevän työterveyshoidon kustannukset henkilötyövuotta kohti laskivat hieman, mutta sairaudenhoidon kustannukset nousivat selvästi. Diacorin seurantatietojen mukaan henkilöstön terveystilanteessa ei ole tapahtunut huomattavia muutoksia. Ikäkausittaisiin terveystarkastuksiin osallistui noin puolet kutsutuista. Yli 80 % koki työkykynsä erinomaiseksi. Yleisimmät esille nousset ongelmat liittyivät työergonomiaan ja vireystilan ylläpitoon. Tilastokeskuslaisten (pl. maksullinen toiminta ja Cati-keskus) suurin sairauspoissaolojen syy oli edellisvuosien tapaan mielenterveyshäiriöt ja jaksamisongelmat. Niiden osuus sairauspoissaolopäivistä oli pysynyt 32 prosentissa (2006: 32 %). Toiseksi eniten sairauslomia määrättiin hengityselinsairauksien (2007: 27 %; 2006: 20 %) ja kolmanneksi eniten tuki- ja liikuntaelinsairauksien (2007: 15 %; 2006: 23 %) vuoksi. Taulukko 27: Työterveyshuollon menot 33 Ennaltaehkäisevä työterveyshoito, euroa/ htv Sairaudenhoito, euroa/ htv (valtio) (170) (177) (219) Terveydenhoito yhteensä, euroa Kelan palautus, euroa (palautettu vuonna 2005) (palautettu vuonna 2005) D. Kannustava palkinta Palkkausjärjestelmän soveltamisen piiriin kuuluu noin 98 % Tilastokeskuksen henkilöstöstä. Noin kaksi prosenttia henkilöstöstä, joihin palkkausjärjestelmää ei sovelleta, ovat pääosin työnantajavirkamiehiä ja harjoittelijoita. Valtion palkkausjärjestelmäuudistus saatiin vuoden 2007 aikana valmiiksi ja uudet kannustavat palkkausjärjestelmät (VPJ) ovat nyt kattavasti otettu käyttöön. Erilliset, vuosittain määräytyvät ja maksettavat tulospalkkiot ovat käytössä noin viidesosassa valtionhallintoa. Niiden maksaminen perustuu etukäteen asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen tai ylittämiseen ja ne ovat ryhmäkohtainen palkitsemismuoto. Tulospalkkiota maksetaan yleensä virasto- tai yksikkökohtaisesti asetetun tavoitteen ylittämisestä. Sen suuruusluokka on keskimäärin noin 2 % vuosipalkkasummasta. Vuonna 2007 Tilastokeskuksen henkilöstölle maksettiin henkilökohtainen 300 euron kertapalkkio edellisvuonna saavutetuista erittäin hyvistä toiminnan tuloksista. Tilastokeskuksen keskipalkka oli joulukuussa /kk (2006: 2923 /kk). Tammikuussa 2008 tehdyn Henkilöstötutkimuksen indeksit osoittivat, että tyyty- 33 Tiedot ovat Tilastokeskuksen terveydenhoidon bruttomenoja ja sisältävät myös haastattelijoiden terveydenhoidon kustannukset.