Työterveysyhteistyö kunta-alalla vuonna Toni Pekka Kevan Työterveyspäivä

Transkriptio

1 Työterveysyhteistyö kunta-alalla vuonna 2012 Toni Pekka Kevan Työterveyspäivä

2 Tutkimuksen toteutus ja aineisto Erillistutkimus ev.lut. kirkon seurakunnissa ja seurakuntayhtymissä Seurantatutkimus, toteutettu aiemmin vuosina 2008 ja 2010 Tavoitteena tarkastella kunta-alan organisaatioiden työterveyshuollon järjestämistä, työterveysyhteistyötä sekä työkyvyn tukemiseen liittyvää toimintaa. Näkökulman teemoihin ovat antaneet tilaajina toimivat kunta-alan organisaatiot (henkilöstöjohto) sekä organisaatioille työterveyshuollon palveluita tuottavat toimintayksiköt (työterveyspalveluista vastaavat henkilöt). Aineisto kerätty huhti-toukokuussa henkilöstöjohdon vastausta (48 / 65 %) 112 työterveyshuollon vastausta (55 %) Kuntaorganisaatiot Työterveyshuollon organisaatiotyyppi Pienet kunnat (alle 300 hlöä) Keskikokoiset kunnat ( hlöä) Kunnan terveyskeskus 34 Suuret kunnat (yli 900 hlöä) Kunnallinen liikelaitos 32 Kuntayhtymät Osakeyhtiöt Yksityinen palvelun tuottaja 18 Yhteensä Muut * 16 * kuntatyönantajan oma työterveysyksikkö, kuntatyönantajien yhteinen 2 työterveysyksikkö, kunnallinen osakeyhtiö

3 Työterveyshuollon järjestäminen

4 Työterveyshuollon järjestäminen kuntaorganisaatioissa 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Kunnan terveyskeskus Oma työterveysyksikkö Yhteinen työterveysyksikkö Kunnallinen liikelaitos Kunnallinen osakeyhtiö Yksityinen palvelun tuottaja Muu järjestely Pienet kunnat Keskikokoiset kunnat Suuret kunnat Kuntayhtymät Osakeyhtiöt Yhteensä 4

5 Työterveyshuollon järjestämistavan voimassaolo vuonna vuotta 5-9 vuotta vuotta vähintään 15 vuotta 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Yhteensä 45% 20% 1 23% Pienet kunnat 63% 17% 7% 13% Keskikokoiset kunnat 47% 23% 28% Suuret kunnat 41% 2 13% 24% Kuntayhtymät 35% 10% 37% Osakeyhtiöt 34% 34% 23% 9% Kunnan terveyskeskus 4% 7% 24% 65% Oma työterveysyksikkö 27% 9% 64% Yhteinen työterveysyksikkö 80% 20% Kunnallinen liikelaitos 58% 30% 9% 3% Kunnallinen osakeyhtiö 94% 6% Yksityinen palvelun tuottaja 38% 31% 15% 17% Muu järjestely 6 1 8% 19% 5

6 Työterveyshuollon järjestämistä koskevan sopimuksen kattavuus, vuosina 2010 ja 2012 Muu mikä? Lakisääteinen työterveyshuolto ja yleislääkäritasoinen sairaanhoito, sisältäen erikoislääkärikonsultaatiot Lakisääteinen työterveyshuolto ja yleislääkäritasoinen sairaanhoito Lakisääteinen työterveyshuolto 100 % 1% 4% 4% 1% 4% 3% 6% 4% 90 % 80 % 70 % 20% 36% 28% 48% 63% 35% 56% 4 56% 36% 54% 60 % 50 % 46% 74% 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 55% 49% 55% 33% 46% 48% 31% 25% 35% 34% % 15% 11% 14% 16% 9% 9% 7% Pienet kunnat Keskikokoiset kunnat Suuret kunnat Kuntayhtymät Osakeyhtiöt Yhteensä 6

7 Työterveyshuoltoa koskevan sopimuksen toteutuminen, henkilöstöjohdon arviot vuosina En osaa sanoa Täysin eri mieltä Osittain eri mieltä Osittain samaa mieltä Täysin samaa mieltä Palvelukustannukset vastaavat sopimuksessa sovittua tasoa 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % % 7% 33% 51% Palvelujen laatu vastaa sopimuksessa sovittua tasoa % 13% 38% 44% % 45% 36% % 29% Palvelujen kattavuus vastaa sopimuksessa sovittua tasoa % 10% 33% 53% % 36% 49% % 46% 34% 7

8 Keskustelua

9 Työkykyä tukeva toiminta

10 Toimijoiden osaaminen ja resurssit sekä yhteistyö alentuneen työkyvyn tilanteissa, henkilöstöjohdon ja työterveyshuollon arviot vuonna 2012 Täysin eri mieltä Osittain eri mieltä Osittain samaa mieltä Täysin samaa mieltä 100 % % 80 % 70 % % % 40 % 30 % 15 1 Henkilöstöjohto 21 Työterveyshuolto 10 Henkilöstöjohto 9 Työterveyshuolto 7 Henkilöstöjohto 23 4 Työterveyshuolto 20 % 10 % 0 % Yhteistyö jäljellä olevan työkyvyn hyödyntämiseksi toimii Työterveyshuollolla on osaaminen ja resurssit arvioida jäljellä olevaa työkykyä Kuntaorganisaatiolla on valmiudet tunnistaa pitkittyvät poissaolot ja reagoida niihin 10

11 Työterveyshuollon aktiivisuus ottaa yhteyttä esimiehiin tilanteissa, joissa työntekijöiden työkyky ja työssä jatkaminen on vaarantunut, henkilöstöjohtajien arviot vuosina % henkilöstöjohtajista katsoo, että esimiehet ottavat aktiivisesti yhteyttä työterveyshuoltoon Toimii erittäin aktiivisesti Toimii melko aktiivisesti Työterveyshuolto ei ole aktiivinen En osaa sanoa 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Yhteensä, 2012 Yhteensä, 2010 Yhteensä, 2008 Organisaation tyyppi Pienet kunnat, 2012 Pienet kunnat, 2010 Keskikokoiset kunnat, 2012 Keskikokoiset kunnat, 2010 Suuret kunnat, 2012 Suuret kunnat, 2010 Kuntayhtymät, 2012 Kuntayhtymät, 2010 Osakeyhtiöt, 2012 Osakeyhtiöt, 2010 Järjestämistapa Kunnan terveyskeskus Oma työterveysyksikkö Yhteinen työterveysyksikkö Kunnallinen liikelaitos Kunnallinen osakeyhtiö Yksityinen palvelun tuottaja Muu järjestely 1 10% 15% 11% 13% 9% 15% 16% 5% 15% 1% 8% 13% 9% 21% 17% 6% 10% 11% 58% 48% 5 61% 58% 68% 37% 66% 40% 51% 50% 39% 58% 36% 50% 100% 64% 59% 61% 63% % 2 11% 11% 28% 1% 20% 31% 17% 16% 37% 16% 37% 1 31% 2 25% 4% 36% 19% 7% 21% 13% 6% 14% 16% 19% 7% 11

12 Aktiivisen tuen toimintamallien käyttö kuntaorganisaatioissa vuonna 2012 Ei ole käytössä toimintamallia, ja mallia ei ole myöskään suunnitteilla Ei ole käytössä, mutta toimintamalli on suunnitteilla Toimintamalli on hajanaisesti käytössä koko organisaatiossa Toimintamalli on yhtenäisesti käytössä koko organisaatiossa 48 % henkilöstöjohtajista ilmoittaa, että toimintatapojen toimintaa ja vaikuttavuutta seurataan 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Varhaisen tuen malli Yhteensä Pienet kunnat Keskikokoiset kunnat Suuret kunnat Kuntayhtymät Osakeyhtiöt Tehostetun tuen toimintatavat Yhteensä Pienet kunnat Keskikokoiset kunnat Suuret kunnat Kuntayhtymät Osakeyhtiöt Paluun tuen malli Yhteensä Pienet kunnat Keskikokoiset kunnat Suuret kunnat Kuntayhtymät Osakeyhtiöt 4% 4% 7% 13% 14% 13% 11% 8% 7% 17% 10% 16% 11% 9% 17% 20% 14% 11% 11% 7% 35% 15% 26% 76% 70% 86% 9 71% 14% 56% 4 37% 43% 30% 50% 3 65% 47% 29% 31% 26% 3 33% 30% 25% 20% 25% 19% 1 35% 35% 6% 1 36% 46% 15% 19% 20% 17% 40% 28% 25% 36% 12

13 Yhteistyö, tiedonkulku ja valmennus aktiivisen tuen toimintatapoihin liittyen, henkilöstöjohdon arviot vuonna 2012, % 71 % työterveyshuolloista katsoo, että toimijoiden rooleissa ja vastuissa olisi vielä kehitettävää En osaa sanoa Kyllä Ei 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Onko työterveyshuoltonne ollut mukana suunnittelemassa aktiivisen tuen toimintatapoja? Ovatko henkilöstön edustajat olleet mukana suunnittelemassa aktiivisen tuen toimintatapoja? Ovatko aktiivisen tuen toimintatavat käsitelty henkilöstön kanssa? Ovatko aktiivisen tuen toimintatavat käsitelty tai tuotu tiedoksi valtuustolle ja hallitukselle? Ovatko organisaationne esimiehet saaneet tarpeeksi valmennusta aktiivisen tuen toimintatapoihin liittyen?

14 Keskustelua

15 Työterveysyhteistyö kuntaorganisaation ja työterveyshuollon välillä

16 Yhteistyö työterveyshuollon ja eräiden toimijoiden välillä, henkilöstöjohtajien ja työterveyshuollon arviot vuonna Työterveyshuolto Henkilöstöjohto Yhteistyötä on säännöllisesti ja toimintaa arvioidaan yhteisesti Yhteistyötä on säännöllisesti Yhteistyötä on satunnaisesti Ei ole yhteistyötä Työterveyshuolto Henkilöstöjohto Työterveyshuolto Henkilöstöjohto Työterveyshuolto Henkilöstöjohto 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Työterveyshuollon ja työsuojelun yhteistoimintaorganisaation välillä Työterveyshuollon ja esimiesten välillä Työterveyshuollon ja henkilöstöhallinnon välillä Työterveyshuollon ja ylimmän virkamiesjohdon välillä 16

17 Jos yhteistyöongelmia on, mihin ne yleensä liittyvät? - Henkilöstöjohdon vastauksia Henkilöstöä ei työterveyshuollolla ole riittävästi. Asiakkaana emme välttämättä kaikilla tasoilla huomaa/ymmärrä yhteistyön tarvetta ja merkitystä. Kuntayhtymä, palvelut kunnan terveyskeskuksesta Resurssien vähyys johtaa siihen, että haluaisimme ostaa palvelua, mutta sitä ei voida tarjota. Oma-aloitteisuus puuttuu, saamme yleensä sen minkä pyydämme mutta mitään ehdotuksia ei tule. Suuri kunta, palvelut kunnallisesta liikelaitoksesta Esimiehet kokevat, että eivät saa tukea työterveyshuollosta, vaan että työterveyshuolto on automaattisesti aina työntekijän puolella varsinkin työyhteisöongelmissa. Suuri kunta, palvelut yksityiseltä palveluntuottajalta Työnjako henkilöstöhallinnon, työsuojelun ja työterveyshuollon välillä vaatii selkiyttämistä joissakin asioissa. Tiedonkulku esimiehiltä työterveyshuoltoon vaatii kehittämistä. Suuri kunta, palvelut kunnallisesta liikelaitoksesta Ei ole tarkkaan sovittu yhteistyötavoista ja rakenteista. Työterveys pyrkii hoitamaan asiat yksin loppuun asti ilman työnantajan näkökulmaa. Esimiehet eivät aina osaa pyytää apua työterveydestä. Työterveysasemien henkilöstö on vaihtunut usein, joten yhteistyösuhteet ovat olleet lyhytkestoisia. Kuntayhtymä, palvelut usealta eri työterveyshuollon järjestämistavalta 17

18 Työterveyshuollon toimintasuunnitelman laatiminen kuntaorganisaatioissa vuosina 2010 ja 2012 Työterveyshuolto on laatinut suunnitelman Henkilöstöhallinto on laatinut suunnitelman Työterveyshuolto ja henkilöstöhallinto ovat laatineet suunnitelman yhteistyössä En osaa sanoa Jokin muu tapa, mikä? 13 % kuntaorganisaatioista toimintasuunnitelman laatimiseen ei osallistu muita tahoja kuin työterveyshuolto ja henkilöstöhallinto 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Yhteensä, % 1% 84% Yhteensä, % 1% 68% 4% Yhteensä, % 1% 58% 1% 3% Organisaation tyyppi Pienet kunnat, % 4% 69% 4% 4% Pienet kunnat, % 59% 1% 4% Keskikokoiset kunnat, % 86% Keskikokoiset kunnat, % 1% 58% 4% Suuret kunnat, % Suuret kunnat, % 8 4% Kuntayhtymät, % 76% 4% 4% Kuntayhtymät, % 4% Osakeyhtiöt, % 9 Osakeyhtiöt, % 3% 18

19 Kuntaorganisaatioiden aktiivisuus ja osaaminen työterveyshuollon toimintasuunnitelman laadinnassa, työterveyshuollon arviot vuonna 2012 Kuntaorganisaatiot ovat aktiivisia ja osaavia työterveyshuoltosuunnitelman laatimisessa Kuntaorganisaatioilla on tahtotilaa työterveyshuoltosuunnitelman laatimiseen, mutta osaamista suunnitelman laatimiseen ei ole riittävästi Kuntaorganisaatiot ovat passiivisia työterveyshuoltosuunnitelman laatimisessa 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kunnan terveyskeskus 29% 47% 24% Kunnallinen liikelaitos 44% 56% Yksityinen palvelun tuottaja 30% 70% Muut 17% 67% 17% Yhteensä 3 57% 11% 19

20 Työterveyshuollon eri henkilöstöryhmien riittävyys toteuttaa työterveyshuoltosuunnitelmaa, henkilöstöjohdon arviot vuonna 2012 En osaa sanoa Kyllä Ei Työfysioterapeutit Työterveyshoitajat Konsultoivat erikoislääkärit Työterveyspsykologit Sairaanhoidosta vastaavat yleislääkärit Työterveyslääkärit / työterveyshuollon erikoislääkärit % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 20

21 Työterveyslääkärien riittävyys toteuttaa työterveyshuoltosuunnitelmaa vuonna 2012, % En osaa sanoa Kyllä Ei 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Yhteensä 5% 54% 40% Organisaation tyyppi Pienet kunnat 13% 60% 26% Keskikokoiset kunnat 55% 43% Suuret kunnat 46% 54% Kuntayhtymät 4% 55% 4 Osakeyhtiöt 8% 56% 36% Järjestämistapa Kunnan terveyskeskus 46% 5 Oma työterveysyksikkö 36% 64% Yhteinen työterveysyksikkö 17% 50% 33% Kunnallinen liikelaitos 5% 50% 45% Kunnallinen osakeyhtiö 24% 47% 29% Yksityinen palvelun tuottaja 80% Muu järjestely 7% 48% 44% Alue Etelä-Suomen lääni 8% 58% 34% Länsi-Suomen lääni 6% 5 4 Itä-Suomen lääni 5% 50% 45% Oulun lääni 5 48% Lapin lääni 60% 40% Ahvenanmaa 25% 75% 21

22 Työterveyshuollon toiminta eräillä työssä jatkamisen tukemisen osaalueilla vuosina , henkilöstöjohdon arviot. Melko tai erittäin hyvin Ohjaa ergonomisesti oikeisiin työmenetelmiin ja työskentelytapoihin Ohjaa tarvittaessa työntekijät kuntoutustoimenpiteiden piiriin On aktiivisesti mukana tekemässä työhyvinvoinnin edistämistyötä organisaatiossamme Antaa neuvontaa ja ohjausta terveellisistä elintavoista Arvioi työhön liittyvien riskien terveydellisiä vaikutuksia * Seuraa osatyökykyisen työntekijän työssä selviytymistä Tukee työyhteisöjä muutostilanteissa Tekee toimenpide-ehdotuksia henkilöstön hyvinvointia koskevan tiedon pohjalta Tekee toimenpide-ehdotuksia ikääntyvän työntekijän työssä jaksamisen tukemiseksi Tunnistaa masennusriskissä olevia työntekijöitä Tuottaa tietoa henkilöstön hyvinvoinnista henkilöstöhallinnon käyttöön Tukee organisaation ylintä johtoa henkilöstöstrategian laadinnassa ja toteutuksessa * * ei vertailutietoa vuosilta 2008 ja

23 Yhteistyö työterveyshuollon ja kuntaorganisaatioiden poliittisten päättäjien välillä, henkilöstöjohdon arviot vuonna 2012, % Näin ei tapahdu koskaan organisaatiossamme Näin on tapahtunut ainakin kerran tai satunnaisesti Näin tapahtuu säännöllisesti ja vakiintuneesti 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Työterveyshuollon tuottamaa tietoa tietoa ja ja mittareita käsitellään valtuuston/hallituksen kokouksissa Yhteensä Pienet kunnat Keskikokoiset kunnat Suuret kunnat Kuntayhtymät Osakeyhtiöt 4 30% 37% 51% % 48% 47% 31% 29% 30% 21% 21% 16% 29% Työterveyshuollon Työterveyshuollon edustajat esiintyvät edustajat asiantuntijoina esiintyvät valtuuston/hallituksen kokouksissa Yhteensä Pienet kunnat Keskikokoiset kunnat Suuret kunnat 73% 71% 66% 63% 26% 29% 34% 33% 4% Kuntayhtymät 80% 20% Osakeyhtiöt 85% 9% 6% Työterveyshuollon edustajat edustajat tapaavat keskeisiä poliittisia päättäjiä (esim. valtuuston/hallituksen puheenjohtajan) Yhteensä Pienet kunnat Keskikokoiset kunnat 75% 64% 74% 24% 34% 23% 1% Suuret kunnat 63% 38% Kuntayhtymät Osakeyhtiöt 89% 91% 9% 9% 23

24 Työterveyshuollon raportointi kuntaorganisaatioiden henkilöstön terveydentilaa kuvaavissa asioissa, henkilöstöjohtajien arviot vuonna En osaa sanoa Kyllä Ei Saatteko työterveyshuolloltanne säännöllisesti raportteja, joissa kuvataan organisaationne henkilöstön terveydentilaa? 6% 37% 57% 66 % organisaatioista osaa hyödyntää TTH:n tuottamia raportteja 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Oletteko tyytyväinen henkilöstön terveydentilan raportointitiheyteen? 5% 74% 2 Oletteko tyytyväinen raporttien tietosisältöön? 6% 65% 30% Oletteko tyytyväinen raporttien hinta-laatu suhteeseen? 24% 56% 20% 24

25 Miten henkilöstön terveyden tilaa kuvaavia raportteja ja niiden sisältöjä tulisi kehittää? Raporttien tuottaminen nykyisillä tietojärjestelmillä on melko mahdotonta. Suuri kunta, palvelut omasta työterveysyksiköstä Raporttien saatavuuden olisi oltava nopeampaa ja tarkempaa. Kerran vuodessa annettava jälkikäteisen tietoon ei pystytä reagoimaan. Kuntayhtymä, palvelut yksityiseltä palveluntuottajalta Tällä hetkellä ainoa säännöllinen raportointi koskee henkilöstötilinpäätökseen tarvittavia tietoja sairauspoissaoloista. Toki työnantajakin voisi olla tässä aktiivisempi työterveyshuollon suuntaan. Pieni kunta, palvelut kunnallisesta liikelaitoksesta Työterveyshuollosta tulevat raportit kuvaavat vain työterveyshuollossa tapahtuvia käyntejä ja käynteihin johtaneita syitä. Omailmoitusjärjestelmän mukaiset poissaolot ja muiden kuin työterveyslääkäreiden kirjoittamat sairauspoissaolot eivät ole raporteissa mukana. Kuntayhtymä, palvelut yksityiseltä palveluntuottajalta Yksinkertaistamista ja selkeyttämistä. Kerrontaa, miten tavoitteet ovat toteutuneet ja jos ei ole toteutunut, arvioita miksi ei toteutunut. Suuri kunta, palvelut yksityiseltä palveluntuottajalta Raportteihin pitäisi saada enemmän analyysiä ja pystyä arvioimaan vaikuttavuutta. Suuri kunta, palvelut kunnallisesta liikelaitoksesta 25

26 Työterveyshuoltotoiminnan vaikuttavuuden arviointi kuntaorganisaatioissa, henkilöstöjohtajat Kyllä säännöllisesti Kyllä satunnaisesti On joskus arvioitu Ei ole arvioitu lainkaan En osaa sanoa 71 % hyödyntää tuloksia työterveyshuollon toimintasuunnitelman laadinnassa 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Yhteensä 24% 31% 16% 23% 6% Organisaation tyyppi Pienet kunnat 16% 36% 13% 21% 14% Keskikokoiset kunnat 20% 3 27% Suuret kunnat 3 36% 1 20% Kuntayhtymät 24% 25% 25% 7% Osakeyhtiöt 29% 26% 20% 23% 3% 26

27 Keskustelua