OPPIKOULUT LÄRDOMSSKOLORNA

Transkriptio

1 SUOM EN VIRALLINEN TILASTO FINLANDS OFFICIELLA STATISTIK OPPIKOULUT TILASTOLLINEN KATSAUS OPPIKOULUJEN TILAAN JA TOIMINTAAN LUKUVUONNA IX LÄRDOMSSKOLORNA STATISTISK ÖVERSIKT AV LÄRDOMSSKOLORNAS TILLSTÅND OCH VERKSAMHET UNDER LÄSÅRET - A P E R Ç U S T A T IS T IQ U E D E L É T A T D E S É T A B L IS S E M E N T S D 'I N S T R U C T I O N S E C O N D A IR E E N F IN L A N D E, P E N D A N T L A N N É E S C O L A IR E I HELSINKI HELSINGFORS VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO - STATSRÅDETS TRYCKER]

2 ALKULAUSE. Seuraava selonteko oppkouluen tomnnasta lukuvuonna on laadttu samoen perusteden mukaan kun saran edellset okavuotset selonteot. Taulultteet on laadttu aktuaar, fx. master G. Modeenn ohdolla, oka myös on laatnut ulkasuun ssältyvän tekstestyksen. Helsngssä, Tlastollsessa Pärxtomstossa. maalskuulla. FÖRORD. Förelggande redogörelse för lärdomsskolornas verksamhet under läsåret har utarbetats enlgt samma prncper som de föregående årsredogörelserna seren. Tabellblagorna ha sammanställts under lednng av aktuaren, füosofemagster O. Modeen, som även utarbetat den publkatonen ngående textredogörelsen. Helsngfors, å Statstska Centralbyrån, mars. Martt Kovero. Tovo T. Kala.

3 Ssällysluettelo. Innehållsförtecknng. T e k st: Sv.. T e x t: sd.. T au lu a. T abeller. A. Valtonkoulut. sv- Statsläroverk. Sd. I. O pettaen a oppladen lu k u... L ärare och e le v e r... II. O ppladen ädnkel, kotpakka, sääty 0 E levernas m odersm ål, hem ort, stå n d... 0 III. O ppladen k ä... E levernas å ld e r... IV. O pplasluvun m u utokset... F ö rän d rn g ar elevantalet... V. E r lu o k lta ero n n eet opplaat... F rå n olka k lasser avgångna elever... VI. L u o k lta srre ty t a luoklle ääneet. U ppflyttade och kvarstannade e le v e r... V II. K ouluen talo u s... L äroverkens ekonom... V III. K oulurahastot, -krastot y. m... Skolfonder, -bblotek m. m... IX. J a tk o -o p s to t... 0 F o rtb ld n n g slä ro v e rk... 0 B C. Kunnallset a ykstyset koulut. Kommunala och prvata läroverk. I. O pettaen a oppladen lu k u... L ärare och e le v e r... II. O ppladen ädnkel, kotpakka, sääty E levernas m odersm ål, hem ort, stå n d... III. O ppladen k ä... 0 E levernas å ld e r... 0 IV. O pplasluvun m uutokset... 0 F ö rän d rn g ar elevantalet... 0 V. E r lu o k lta ero n n eet opplaat... F rå n olka k lasser avgångna elever... VI. L u o k lta srrety t a luoklle ä ä n e e t. U ppflyttade och kvarstannade elev er. V II. K ouluen talo u s L äroverkens e k o n o m V III. K o ulurahastot, -k ra sto t y. m... 0 Skolfonder, -bblotek m. m... 0 IX. Jatk o lu o k at a m aanvlelyslyseot.... F o rtsättn n g sk lasser och ordbrukslyceer... X. Y k sty set veraskelset o p p k o u lu t.. P rv. lärdom sskolor m ed främ m ande underv s n n g s s p rä k... D. Ylopplastutknnon krallset kokeet... De skrftlga proven för studentexam en... Table des m atères. T e x te : P ag es. T ableaux. I IL L angue m aternelle et domcle des A. Écoles de l É tat. Pag. élèves... I. M aîtres e t élèv es... H I- A ge des é lè v e s... 0 II. L an g u e m aternelle e t domcle des IV. V araton du nom bre des élèves... 0 élèves... 0 V. É lèves s o rts... III. A ge des élèv e s... VI. C hangem ent de classe... IV. V araton du nom bre des élèves... V II. Économ e des é c o le s V. É lèves s o rts... V III. F onds scolares e t bblothèques etc.. 0 VI. C hangem ent de classe... l x - C lasses prvées d études supéreures e t V II. É conom e des é c o le s... lycées agrcoles... VIII. F onds scolares e t bblothèques e tc,. x - É coles secondares prvées avec une IX. In sttu to n s d études supéreures langue d ensegnem ent étrangère... B C. Écoles muncpales et écoles prvées. D. Épreuves écrtes du baccalauréat... I. M aîtres e t élèves... Okasua taululttesun. Rättelser tll tabellblagorna. Correctons. Sv., sar., rv. a on a 0; lue a. Sd., kol., rad och står o. 0; läs o..»»»»» 0»»»»»>00.»»»»» 0»»»»»00.

4 A lu stava katsaus. Tähän tlastollseen selontekoon maan oppkoulusta ssältyvät ens kerran seuraavat 0 ykstystä suomenkelstä keskkoulunmuotosta yhteskoulua: Helsngn Suomalanen yhteskoulu, Porn Suomalanen yhteslyseo, Vpurn Talkkalan yhteskoulu sekä Pamon, Mynämäen, Vääksyn, Mäntän, Kangasnemen, Ilmaoen a Kemärven yhteskoulut. Lukuvuonna 0 tomvat kaks ensnmanttua -luokkasna, Vpurn, Pamon, Mynämäen, Vääksyn a Kangasnemen koulut -luokkasna sekä M äntän a Kemärven koulut -luokkasna. Ylemmän kansakoulun oppmäärän pohalle perustuva Ilmaoen keskkoulu tom täys- s. o. ''-luokkasena, vastaten ss -luokkasen keskkoulun kolmea ylntä luokkaa. Kysymyksessä olevan lukuvuoden alussa srtyvät valton luostaan Turun a Vpurn ykstyset suomalaset tyttökoulut kokonaan sekä M kkeln - luokkadsetn suomalasen tyttökoulun alnta luokkaa, muden ylmmän luokan atkaessa tomntaansa ykstysenä atko-opstona. M usta muutokssta manttakoon, että Töölön a Peksämäen suomalaset yhteskoulut ovat muodostuneet lyseoks, oten ne ss tässä selonteossa ovat näden ryhmässä, a että Vtasaaren ykstysen suomalasen yhteslyseon kolme ylntä luokkaa on lopettanut tom ntansa, nn että täm ä opplatos on srretty ykstysn keskkouluhn. Lapuan naanvlelyslyseo on lopettanut tomntansa. Samon on käynyt Jämsän maanvlelyslyseon, oka on sulautunut yhteen samalla pakkakunnalla tomvan suomalasen keskkoulun kanssa, osta nän on muodostunut täys luokka n en yhteslyseo taval - sne lukusuunntelmneen. Tlastoon on nyt, - vuotsen välaan älkeen, uudestaan otettu Oulun atko-opsto ty ttö ä varten, kun taas Kasksten ruotsalanen keskkoulu on ätetty pos. Inledande överskt. I den statstska redogörelsen för lärdomsskolorna ngå nu för första gången uppgfter om fölande to läroverk; samtlga dessa voro prvata fnskspråkga samskolor av mellanskoltyp : Suomalanen keskkoulu Helsngfors, Suomalanen yhteslyseo Börneborg, Vpurn Talkkalan yhteskoulu Vborg samt samskolorna Pemar, Vrmo, Vääksy, M änttä, Kangasnem, Ilm aok och Kemärv. Under läsåret arbetade de tvenne förstnäm nda läroverken med klass I, skolorna Vborg, Pemar, Vrmo, Vääksy och Kangasnem med klasserna I och I I samt skolorna M änttä och Kem ärv med klasserna I II I. Mellanskolan Ilmaok, som bygger på folkskolan som bottenskola, var verksamhet med samtlga tre klasser, motsvarande klasserna I I I V femklassga mellanskolor. F rån ngången av nyssnämnda läsår har staten övertagt de prvata fnska flckskolorna Åbo och Vborg deras helhet sam t sex klasser av den noklassga fnska flckskolan S :t Mchel. De tre återstående högsta klasserna av sstnäm nda skola fo rtfara med sn verksamhet som e tt prvat fo rtsätt nngsläroverk. Bland ytterlgare förändrngar må nämnas, a tt Töölön suomalanen yhteskoulu Helsngfors och fnska samskolan Peksämäk överförts från gruppen prvata mellanskolor tll prvata lyceer, medan åter de tre högsta klasserna prvata fnska ea.mlyceet Vtasaar ndragts, varför detta läroverk överförts tll gruppen prvata mellanskolor. Jordbrukslyceet Lapua har upphört med sn verksamhet. B etta är även fallet med ordbrukslyceet Jämsä, som sammanslagts med fnska mellanskolan på samma ort tll ett fullständgt samlyceum med sedvanlg läroplan. I statstken har efter en mellantd av sex år åter medtagts fnska fortsättnngsläroverket för flckor Uleäborg, medan däremot svenska mellanskolan Kaskö bortlämnats ur årsredogörelsen.

5 Oppkouluen, nden opettaen a oppladen luku Antalet lärdomsskolor samt lärare och elever dem Nombre des écoles secondares, leur personnel ensegnant et lukuvuonna. under läsåret. leurs élèves pendant l année scolare. Kouluen la. Läroverkens art. Catégore de l école. Koulua. Antal skolor. Nombre des écoles. Opettaa. Antal lärare. Maltres Mehä. Manlga. Hommes. Nasa. Kvnnlga. Femmes. Poka. Gossar. Garçons. X. ' I. Poka. Gossar. Garçons. Tyttöä. Flckor. Flles. Opplata er Tyttöä. Flckor. Flles. luoklla. Antal elever på de särsklda klasserna. Nombre des élèves sur les classes dfférentes. Poka. Gossar. Garçons. II. III. v. V. VI. VII. VIII. IX. Tyttöä. Flckor. Flles. Poka. ; Gossar. ; Garçons. Tyttöä. Flckor. Flles. Poka. Gossar. Garçons Tyttöä. Flckor. Flles. Poka. Gossar. Garçons. Tyttöä. Flckor. Flles. Garçons. Poka. Gossar. Tyttöä. Flckor. Flles. Poka. Gossar. Garçons. Tyttöä. Flckor. Flles. Poka. Gossar. Garçons. Tyttöä. Flckor. Flles. Poka. Gossar. Garçons. Tyttöä. Flckor. Flles. Yhteensä. Summa. Poka. Gossar. Garçons. Tyttöä. Flckor. Flles. Kakkaan. Samtlga elever. Ensemble.»» ru o tsn k.»» sv en sk sp rå k g a... K u n n all. ly se o t, su om en k. K om m u n ala lyceer, fn sk sp r å k g a....»» ru o tsn k.»» sven sk sp råkga.. Y k st, ly se o t, su om en k. P r v a ta lyceer, fn sk sp råk g a... Y h teen sä Sum m a 0 V a lt. k esk k., su om en k. S ta ten s m ellan sk., fn sk sp råkga...»» ru otsn k.»» sv en sk sp råkg a... Y k st, k esk k., su om en k. P r v a ta m ellansk., fn sk sp råk g a...»» ru o tsn k.»» sven sk sp råkga.... Y h teen sä Sum m a 0 0;. 0 ]. Lyset»t K[eskkouk t.. - I 0 ) 0 Tyttölystsot a V at. ty ttö ly s e o t a ty ttö k., suom enk. S ta ten s flck lyceer och flck sk, fn sk sp rå k g a... 0 t 0 0 V a lt. ty ttö ly s e o t a ty ttö k., ru otsn k. S ta ten s flck ly ceer och flck sk. sv e n sk sp r å k g a... ; Y k st, ty ttö k., su om en k. - P r v a ta flck sk., fn sk sp råk g a... 0»» ru o tsn k.»» s v e n s k s p r å k g a...? z 0 Y h teen sä Sum m a 0 ]. Jatko-opstot, atkoluokat a maanvlelyslysec >t. - - Fortbldnngsläroverk, fort- : V alt. a tk o -o p st. a -lu o k a t, su om en k. S ta ten s fo rtb ld.- lä ro v. och -k lasser, sa m tlg a fn s k s p r å k g a... ; Y k st, a tk o lu o k a t, su om en k. P r v a ta fortsättn n gsk lasser, fn sk sp råkga... B ; Y k st, a tk o lu o k a t, ru o tsn k. P r v a ta fo rtsä ttn n g sk la sser, sv en sk sp råkga... ; M a a n v lely sly seot, su om en k. Jordbrukslyceer, fn sk sp råk... Y hteensä Summa V a lto n oppk., suom enk. S ta tslä rov., fn sk sp råk g a...»» ru otsn k.» s v e n sk sp r å k g a... Y h teen sä Sum m a K u n n. a y k st, oppk., s.-k. K om m. o. prv. lärdom ssk., fnskspråk.»»»» r.-k.»»»» svenskspråk Yhteeveto [ Y hteensä Sum m a ; ; Y h teen sä. S am m anlagt. \ \ 0 \ I. NasopstO. -- N a so p sto, s.-k. r.-k. In sttu te t för u n g a flckor, fn sk - sven sk sp råk,. Ykstyset veraskelset oppkoulut. Prvata lärdomsskolor m ed f rämmand B - S a k sa la set a v en ä lä set k o u lu t. T y sk a och ry sk a sk olor... Kakkaan Hela summan Ensem ble 0 0 Lyce<îr. - L y cêes. : :; 0 0 ; ; 0 0 loo lol 0 0 : ; 0 0; ] ; 00 0 ' ; 0 : 0 ;:.: ' Mellamsko lor. ÉIcoles élêntenta res ; _ ; - 0 ; ; ' : 0 0l :. 0 I [ 00;I _ tyttöoulu t. - - Fl<îklyceer <ach flcksskolor. L y cées et écoes <le emes flles \, ; 0 0 : l ; sttn ngsk lasser ocl orcibrulkslyceer - Écoes ;et casses étucles su pért ures, lycé(s agr coles: - - \ : - - S 0 _ ; I g: S C ' - : ' 0 ' ' 0 Sam snandrag I. Résum é. l 0), I 0 [ ; ' , 0 0 _ : 0 0; 0 ]: 0l 0 0: 0CIl 0'[ ( ' % 0 f 0 [ [, ; \ < [ \ 0 <\ 0 : 0 :\0C Instl;utet for un g a f'lckor. L n s tt%t de.eurus fll*s. - : ; - dervsnng;ssprïk. - - Éc oes seccnda es )rvées avtîc ure lague d ents egn ement étrangère. = \ - \ 0 0-0

6 Edellsessä yleska/tsaustaulussa estetään tetoa oppkouluen luvusta lukuvuonna, nden opettaaluvusta sekä opplasm äärästä a stäpats opplatosten akaantum nen valton opplatoksn ynnä kunnallsn a ykstysn kouluhn, suomenkelsn a ruotsnkelsn, lyseohn, keskkouluhn, tyttölyseohn a tyttökouluhn sekä atkoluokkm, maaavlelyglyseohn a veraskelsn kouluhn. Seuraavassa selonteossa kästellään tärkem pä taululttessä esntyvä teto a lukuvuodelta. Selostus ssältää myös erätä katsauksa vme vuosna tapahtuneeseen kehtykseen. U ppgfter om antalet lärdomsskolor under läsaret, om lärarpersonalen samt om elevnumerären vd dem meddelas ut översfefcstabenen på föregående sdor, ur vlken även fram går läroverkens fördelnng dels på statdäroverk sam t kommunala och prvata skolor, dels på fnskspråkga och svenskspråkga, dels åter på lyceer, mellanakotar, flcklyceer och flckskolor sam t forteätnmgsklasser, ordbrukslyeeer och skolor med främmande undervsnngsspråk. De Tåktgaste av de tabellblagorna, meddelade detal uppgfterna för läsåret komma a tt behandlas särsklda avsntt den fölande textledogörelsen. I denna anställes även en del överskter av utvecklngen under de senaste åren. Oppkouluen luku. Oppkoulua ol maassa lukuvuonna kakkaan. N stä ol valton opplatoksa, kunnallsa a ykstysä. Suomenkelsä opplatoksa ol kakkaan a ruotsnkelsä. Yks opplatos, nm ttän Porvoon nasopsto, ol opetuskeleensä nähden kummanknkelnen. Muut koulua olvat veraskelsä a ol nstä saksankelnen a venäänkelstä. Koululatoksen kehtys vmeks kulunena vuosna näkyy seuraavasta yhdstelmästä, osta käy lm oppkouluen luku lukuvuosna. Tässä yhdstelmässä, kuten yleensä esllä «olevassa selostuksessakaan, e ole otettu huomoon ntä oppkoulua, oden opetuskelenä on veras kel, ekä lon Nasopstoa. Veraskelset koulut kästellään tässä selonteossa erkseen. Antalet lärdomsskolor. Antalet lärdomsskolor rket uppgek läsåret tll nalles. Av dessa voro statsläroverk, kommunala och prvata läroverk. A ntalet fnskspråkga läroverk var nalles, antalet svenskspråkga. E tt läroverk flck nsttutet Borgå hade såväl fnska som svenska tll undervsnngmpråk. Y tterlgare funnos skolor med ett främmande språk tll undervsnngsspråk, nämlgen tysk och ryska skolor. Skolväsendets utvecklng under de sstförflutna åren kommer tll.synes fölande sammanstäälnng, vlken meddelas awtalet lärdomsskolor under läsåren. I denna sammanställnng, lkasom överhuvudtaget förelggande textredogörelse, ha de lärdomsskolor, som ha e tt främmande undervsmngssprå-k, cke beaktats, vdare e heller In sttutet för unga flckor. För de förstnäm nda medogöres ett särsklt avsntt av texten. Nombre des écoles secondares; répartton d après la langue d ensegnement. Valton oppkoulua. Statsläroverk. Kunnallsa a ykst, oppkoulua. Kommunala o. prvata lärdomsskolor. Kakk oppkoulut. Samtlga lärdomsskolor. Lukuvuos. Läsår. Suomenk. Ruotsnk. Yht. Suomenk. Ruotsnk. Yht. Suomenk. Ruotsnk. Année scolare. Enskspr. Svenskspr. S:a. Enskspr. Svenskspr. S:a. Fnskspr. Svenskspr f s S p g. Oppkoulut ovat ss lsääntyneet lukuvuodesta Hela antalet lärdomsskolor har alltså sedan läs- kakkaan :a el hukan yl V a :a. ;ret ökats med eller med något över

7 Jos vertalu ulotetaan kymmenen vuotta taaksepän nykyaasta, on oppkouluen luku kasvanut :llä el 0 % :a. N tä ol nmttän lukuvuonna kakkaan. Tämä luku lmasee nn sanoaksemme nettolsäyksen, koska m anttuna akana perustettuen kouluen luku on ollut suuremp, m utta eräät koulut ovat lopettaneet tomntansa. Osaks nämät muutokset kutenkn ovat van näennäsä. K un valto on ottanut huostaansa anoastaan asanomasten ykstysten lyseoden keskkoululuokat, muodostaen nstä uuden opplatoksen, ylempen luokken atkaessa tom ntaansa ertysenä ykstysenä kouluna, on nän kouluen luku näennäsest lsääntynyt. Samon näyttää kouluen luku vähentyneen, kun valto kyseessä olevana alkana on ottanut haltuunsa valton keskkouluun ta tyttökouluun lttyvät ykstyset atkotfuokat, a nstä a keskkoulusta täm än älkeen an muodostettu täysluokkanen valton lyseo. Saadakseen selvlle kunka monta ylopstoon ohtavaa oppkoulua maassamme ol, tulee ylesslmäystaulukossa m anttuen lyseoden lukuun lsätä nden keskkouluen a tyttökouluen luku, oden yhteydessä tomvat ykstyset ta kunnallset atkoluokat. K un oppkoulut ryhmtellään mantun näkökohdan mukaan kukn keskkoulu ta ty ttö - koulu atkoluokkneen luetaan tällön yhdeks kouluks saadaan seuraavat luvut lukuvuodelta. / a. Utsträckes äm förelsen to år tllbaka, är öknngen sedan dess skolor eller 0 procent. A ntalet lärdomsskolor var nämlgen läsåret nalles. Denna sffra representerar,s. a. s. en nettoöknng, det antalet nygrundade skolor vart större, medan e tt antal skolor upphört med sn verksamhet. Delvs åter äro dessa förändrngar bo*tt skenbara. I de fall, då staten övertagt endast mellanskolklasserna av vederbörande prvata lyceer, vlka 'klasser blda/t e tt 'nytt läroverk, medan de högre klasserna fo rtfa rt a tt arbeta eåsom e tt särsklt prvat läroverk, har nämlgen a/ntalet skolor nomnellt ökats. D etta gäller även sådana mnsknngar antalet läroverk, som äg t rum de fall då staten under dessa är övertagt de prvata fortsättnngsklasserna tll en Istatlg mehanskola eller fleksbola, vlka då sammanslagts med den sstnämnda tll.ett fullständgt sbatslyceum. Om man särsklt önskar utröna, huru måmga tll unverstetet hörande läroverk det famns landet, bör man tll de översktstabeälen meddelade uppgfterna om antalet lyceer addera de statlga mellanskolor oeh flckskolor, samband med vlka arbetade prvata eller kommunala fortsättnngsklasser. I fall lärdomsskolorna ndelas efter denna synpunkt frågavarande mellanskolor eller flckskolor äm te fortsättnngaklasser ha då betraktats som ett enda läroverk erhålles för läsåret fölande sffror: Ylopstoon ohtava oppkoulua Tdll unverstetet ledande läroverk....tatkoluokka valla oleva keskkoulua Mellanskolor utan fortsättnrgsklasser.. n n tyttökoulua Flckskolor... Maanvdelyslyseodta Jo rd b ru k sly eeer... M uta tsenäsä atko-opstoa övrga frstående fortbldnngsläroverk... Suomenk. Fnskspr. Ruotsnk. Svenskspr. Yhteensä. Summa. Yhteensä Summa 0 Edellä estetystä koululatoksen kehtystä vuosna valasevasta yleskatsauksellsesta taulukosta näkyy, että koko kysymyksessä olevan aanakson on valton- a ykstyskouluen lukuen välnen suhde pysynyt suurn prten katsoen muuttum atta. Valtonkouluen luku on lsääntynyt 0 :llä, ykstyskouluen :a, Oppkoulusta ol lukuvuonna vähn yl / el. % valtonkoulua; vs vuotta aemmn ol täm ä suhdeluku. %. Edelleen on huomattava, että oppkouluen lsääntymnen on yksnomaan tapahtunut suomen Den tdgare meddelade överskts tabellen rörande skolväsendets utvecklng åren gver vdhanden, a tt fördelnngen av lärdomsskolorna på stat sskolor och prvata skolor bbehållt sg det stora hela oförändrad under frågavarande perod, A ntalet statsläroverk har ökats med 0, de prvata skolorna med. Läsåret u t gorde statsläroverken obetydlgt mer än / eller. % av sam tlga lärdomsskolor. Pem år td gare var detta relatonstal. %. Y (lare är a tt märka, a tt öknngen lärdomsskolom as antal kommer uteslutande på de fnsksprå- Oppkoulutlasto Lärdomsskolstatstk.

8 0 kelsten kouluen taholla. Näden kouluen luku on lukuvuodesta kas-vanut :stä :een, ss :llä el huomattavast yl / :a, 'sensaan että ruotsnkelset koulut o rat saunana akana vähentyneet : stä : een. Oppkoulusta ol lukuvuonna / suomenkelsä a / B ruotsnkelsä. Kymmenen vuotta stten ol suomenkelsä oppkoulua 0 a ruotsnkelsä, oten ss, os anoastaan nettolsäys otetaan huomoon, edellsten luku on kasvanut 0:llä a älkmmästen van :llä. Oppkoulua on ennen ollut etupäässä kaupungessa. K ehtys on myöhemmn, kutenkn akaamt kulkea shen suuntaan, että ntä on yhä enemmän alettu perustaa maaseudulle, suurn krkonkyln, asemayhdyskuntn a muhn asutuskeskuksn. Oppkoulusta sats lukuvuonna 0 kaupungessa a, ss V ; maaseudulla. Lukuvuonna olvat vastaavat luvut a. Edelläm anttuen lukuvuosen akana on maaseudulle ss syntynyt uutta oppkoulua a 'kaupunkehn van. : stä valtonkoulusta olvat kutenkn usemmat el kaupungessa a van maaseudulla. Sama ptää pakkansa ruotsnkelsn oppkouluhn nähden, osta van ol maaseudulla, a nstäkn Helsngn lähstöllä. Suomenkelsstä ykstyskoulusta stävaston ol enemmstö,, maaseudulla, vastaten koulua kaupungessa. Opetta akunta. Opettaston kokoonpano aanaksona selvää seuraava-sta taulukosta, ossa opettaat on aettu tosaalta vaknasn, vrkaatom ttavn a tuntopettan, sekä tosaalta,.sukupuolen mukaan. kga skolornas del. Dessa skolors antal har sedan läsåret ökats från tll, alltså med skolor eller betydlgt över /, medan, antalet svenskspråkga skolor nedgått från tll. Av sam tlga lärdomsskolor voro läsåret / fnskspråkga oeh / svenskspråkga. To år tdgare var antalet fnskspråkga lärdomsskolor 0 oeh antalet svenskspråkga. Sedan dess ha alltså 0 nya fnskspråkga och svensksptåkgt läroverk tllkommt, om endast nettoöknngen detta avseende beaktas. Lärdomsskolor ha tdgare förekommt huvudsaklgen städerna. Utvecklngen hat emeqlerfäd medfört, a tt sådana begynt aült större atal n rättas på landsbygden, kyrkobyar, större statonssamhällen o. a. bosättnngscentra. Läsåret voro av lärdomsskoloma 0 belägna städerna oeh, alltså en trededel, på landsbygden. Läsåret voro motsvarande sffro r oeh. Under den mellanlggande tden ha sålunda på landsbygden tllkommt lärdomsskolor mot endast städerna. Av statsskolom a, (tll antalet, voro dock de flesta eller belägna städerna och endast på landsbygden. Detsamma var fallet med de svenskspråkga lärdomsskolorna, av vlka endast voro förlagda å lanåsbygden, därav Helsngfors förorter. Av de fnskspråkga prvatläroverken befunmo sg däremot flertalet eller å landsbygden mot skolor städerna. Lärarkåren. Lärarkårens sam mansättnng under peroden fram går ur fölande tabell, vlken lärarna fördelats dels på ordnare, tänstförrättam de och tm lärare, dels,på manlga och kvnnlga lärare. R épartton du personnel ensegnant pa r professeurs fxes, ntérm ares et auxlares. Luku* vuos. Läsår. : Année scolare. Mehä. Manlga. Hommes. Vaknasa. Ordnare. Fxes. Nasa. Kvnnlga. Femmes. Yht. Summa. Vrkaatomttava. Tänstförrättande. Intérmares. Mehä. Manlga. Sommes. Nasa. Kvnnlga. Femmes. Yht. Summa. Mehä. ; ; Manlga. : Hommes. \ Tuntopettaa. Tmlärare. Auxlares. ' Nasa, Kvnnlga. Femmes. I Yht. Summa. Kakkaan opettaa. Samtlga lärare. Ensemble. Mehä. Manlga. Hommes. Nasa. Kvnnlga. Femmes. Yhteensä. Summa. Stä: Därav : Dont : Valton koulussa. I statens skolor. Dans les écoles de l'état. Ykstysssä koulussa. I prvatskolor. Dans les écoles prvées ; ; 0 0 0

9 Jatkoluokkn a maamvlelyslyseohn nähden e täm äntapasa tetoa ole käytettävssä, oten nätä koulua e ole otettu huomoon edellä olevassa taulukossa. Oppkouluen opettaakuntn kuulu lukuvuonna 0 kakkaan opettaaa, osta el. % tom valtonkoulussa a el. % ykstyskoulussa lyhyyden vuoks nm tetään seuraavassa estyksessä ykstyskouluks kunnalls- a ykstyskoulua yhtesest. O pettasta ol 0 el. % mehä a 0 el 0. % nasa. N yt ens kerran ss ol asan tla sellanen, että yl puolet opettasta ol nasa. Tässä suhteessa on avan huom attava ero havattavssa valtonkouluen a ykstyskouluen välllä, edellsssä nm ttän ol. % opettasta mehdä a. % nasa, kun pänvaston älkmmässsä ol. % mehä a. % nasa. O pettasta ol kysymyksessä olevana lukuvuonna tasan puolet el vaknasa, el. % vrkaatekevä, a 0 el. % tuntopettaa. För fortsättnngsklassernas och ordbruksdyceernas vdkommande förelgga eke dylka uppgfter, varcför dessa skolor cke beakfeuts ovanstående tabell. Lärd omsskolornas lärarpersonal om fattade under läsåret nalles lärare, av vlka eller. % voro anställda vd statsskolor och eller. % vd prvatskolor för korthetens skull användes denna benämnng det fölande gemensamt för de kommunala oeh prvata läroverken. Av sam tlga lärare voro 0 eller. % manlga lärare och 0 eller 0. % kvnnlga. D etta läsår nträffade för första gången, a tt antalet kynnlga lärare översteg hälften av hela lärarkåren. I dotta hänseende kan en anmärknngsvärd skllnad akttagas mellan statsskolorna och de prvata skolorna. I de förra voro nämlgen. % av lärarna m anlga oeh. % kvnnlga, medan förhållandet för de prvata skolorna var rakt m otsatt:. % m anlga och. % kvnnlga lärare. Av läram a voro under frågavarande läsår äm nt hälften,, ordnare, eller. % tänstförrättande och 0 eller. % tm lärare. Oppladen luku valtonkoulussa a ykstyskoulussa. Oppkouluen opplaat akaantuvat seuraavalla tavalla valtonkouluen sekä kunnallsten a ykstyskouluen kesken. Elevernas fördelnng på statsskolor och prvata skolor. Eleverna lärdomsskolor.na fördelade sg pâ fölande,sätt på statsskolor sam t kommunala och prvata skolor: R épartton des élèves d après catégores des écoles. Lukuvuos. Läsår. Valtonkoulut. Statsskolor. Écoles de l État. Ykstyskoulut. Prvata skolor. Écoles prvées Yhteensä Summa. Année scolare. abs. % abs. 0/ Oppkoulussa ol ss lukuvuonna, tarkemmn helmkuun pävänä, kakkaan opplata. Lsäys edellsestä vuodesta ol. Lukuvuodesta ol oppladen luku lsääntynyt kakkaan 0 :llä, ss keskm äärn 0 opplaalla vuosttan. Opplastulva, oka täm än aanakson alussa ol harvnasen suur, Elevantalet lärdomsskolorna uppgck alltså läsåret närm are bestämt den februar tll elever, öknngen sedan föregående läsår utgör elever. Sedan läsåret har elevnumerären stgt med nalles 0 elever, alltså med genomsntt 0 elever per år. Elevtllströmnngen, som böran av

10 on vuos vuodalta vähentynyt, tosn verraten htaast ana lukuvuoteen ast, sllä kysymyksessä olevna :nä vuonna olvat opplasluvun lsäykset 0,, a 0. Verraten huomattava muutos tässä suhteessa on havattavssa vasta lukuvuonna, ollon opplasluvun lsäys on, ss van suunnlleen puolet lähnnä edellsten vuosen lsäyksestä. Opplasluvun kasvu on akaantunut aka epätasasest valton- a ykstyskouluen kesken. Edellsssä on lsäys edellsestä vuodesta 0, älkmmässsä van. Lukuvuodesta lähten on valtonkouluen opplasmäärä kasvanut 0:a a ykstyskouluen :a. Tämä.on vakuttanut, että edellsten suhteellnen opplasluku on noussut. % :sta. % :n, ss otakunkn puoleks oppkouluen koko opplasluvusta. Se, että valtonkouluen opplasmäärä on kohonnut nän palon enemmän kun ykstyskouluen, ohtuu stä, että valto on nänä vuosna o ttanut huostaansa kokonasta ykstyskoulua el täysluokkasta lyseota, keskkoulua, tyttökoulua a atko-opstoa. Joskn useta ykstyskoulua on tullut lsää tuona alkfana, e se ole vonut korvata tuota ykstyskouluen srtymsestä valton kouluks aheutunutta ykstyskouluen opplasluvun vähenemstä. V astaperustetut ykstyskoulut alkavat näet tavallsest toma van - ta -luokkasna, stten astettasesta laaetakseen. denna perod var sällsynt stor, har år fö r år mnskats. D etta har doek skett rä tt långsamt ntll läsåret, det frågavarande fy ra läsår uppvsa en öknng av resp. 0,, och 0 elever. Först det förelggande läsåret, 0, har medfört ett mer betydande avbrott u t vecklngen. öknngen för d etta år, elever, motsvarar endast omkrng hälften av motsvarande sffror de närm ast föregående åren. Stegrngen lärdomsskolornas elevnumerär har fördelat såg rä tt oäm nt på statsskolom a och p rvatskolorna. För de förra utgör öknngen nedan närm ast föregående läsår 0 elever, för de senare endast. Sedan läsåret har statsskolomas elevnumerär stgt med 0, prvatskolornas med elever. Härgenom har de förras procentuella andel av sam tlga elever lärdomsskolorna stg t från. % tll. %, alltså tll nära nog äm nt hälften av totalsumman. A tt statsskolornas elevantal ökats så mycket större utsträcknng beror p å a tt staten under dessa år övertagt eke mndre än tolv prvatskolor, därav två fullständga lyceer, fyra mellanskolor, tre flckskolor och tre fortsättnngsläroverk. Om även flere prvatskolor tllkommt under demna td, har detta cke kunnat kompensera den mnsknng p rvatskolornas elevantal, som nyssberörda förändrng av prvatskolorna tll statsskolor medfört. De nygrundade prvata skolorna begynna nämlgen sn verksamhet vanlgtvs med endast en eller par klasser, för att sedan successvt utvecklas. Luokken luku a opplasluku luokkaa kohden. Lukuvuonna ol oppkoulussa kakkaan luokkaa, osta valtonkoulussa a ykstyskoulussa. Vs vuotta aemmn, lukuvuonna, ol luokka 0, osta valton koulussa 0 a ykstyskoulussa. Luokken luvun lsääntymnen on palon suuremp valtonkun ykstyskoulussa, edellsssä näet ol lsäys tänä aanaksona, älkmmässsä van, vakka, nnkun edellä o.on m anttu, valtonkouluen luku tän ä akana kasvo van 0:llä, m utta ykstyskouluen :a. Luonteenomanen kehtys on nnmuodon ollut se, että lsääntyvä opplastulva ykstyskouluhn nähden on etupäässä antanut ahetta uusen kouluen perustamseen, otavaston valtonkouluhn nähden hyvn suuressa m äärn myös on turvauduttu rnnakkasluokken perustamseen. Antalet klasser och elever per klass. Läsåret omfattade lärdomsskolorna nalles klasser. Av dessa kammo på statsskolornas del och på prvatskolornas del klasser. Fem år tdgare,, var antalet klasser 0, därav statsskolorna 0 och p rvatskolorna klasser. Större delen av öknngen antalet klasser faller på statsläroverkens del. Klasserna dessa ha ökats med, klasserna prvatskolorna med under denna perod. Som man torde ernra sg, har antalet statsskolor under samma td ökats med endast 0 mot nytllkomna prvatskolor. Det typska utvecklngen har sålunda vart, a tt den växande tllström nngen av elever för prvatskolornas vdkommande främ st gvt upphov tll grundandet av nya skolor, medan beträffande statsläroverken myeket stor utsträcknng även utvägen a tt n rätta parallell - klasser tllgrpts.

11 Oppkouluen opplasmäärän kasvamnen näkyy myöskn luokken keskmääräsen opplasluvun nousussa. Lukuvuonna ol luoklla keskmäärn. opplasta, mutta lukuvuonna., ss huomattavast enemmän. Myöskn tässä suhteessa on erlasuutta olemassa valton- a ykstyskouluen välllä. Nnpä ol valtonkoulussa luokken keskmääränen opplasluku lukuvuonna., mutta ykstyskoulussa van.. Tarkastettaessa luokken lukumäärää kummankn kelsssä koulussa kysymyksessä olevan aanakson akana havataan, että kehtys tässä suhteessa on käynyt otakunkn samaan suuntaan kun kouluenkn lukumäärässä. Suomenkelsssä koulussa ol lukuvuonna luokka kakkaan, ruotsnkelsssä a ol lsäys lukuvuodesta edellsssä a älkmmässsä. Huolmatta stä, että ruotsnkelset koulut ovat vähentyneet :a, on luokken yhtesluku kutenkn onknverran kohonnut. Luokken keskmääräsessä opplasluvussa näkyy osttan melenkntosa eroavasuuksa. Suomenkelsssä valtonkoulussa ol tämä keskmäärä., ruotsnkelsssä taas., a ykstyskoulussa ol ero veläkn suuremp, suomenkelsssä opplatoksssa ol se. a ruotsnkelsssä.. Lähnnä edellsestä vuodesta on tämä suhdeluku kohonnut onknverran sekä suomenkelsssä että ruotsnkelsssä valtonkoulussa, mutta alentunut vähän kummanknke- I sssä ykstyskoulussa. öknngen lärdomsskolomas elevantal har tagt sg uttryck även en stegrng av medeltalet elever per plass. Detta medeltal var läsåret. och läsåret., alltså en tydlg stegrng. Även detta avseende råder en olkhet mellan st ate läroverken och prvatskolorna. Medeltalet elever per klass var läsåret de förra., de senare däremot.. Om skolornas undervsnngsspråk beaktas, var utvecklngen fråga om antalet klasser ungefär densamma som rörande antalet skolor: antalet klasser fnskspråkga skolor var läsåret,, svenskspråkga och öknngen sedan läsåret resp. och klasser. Trots att antalet svenska skolor mnskats med, har antalet klasset nalles dock något ökats. Genomsnttsantalet elever per klass uppvsar en del olkheter av ntresse. I de fnskspråkga statsskolorna var detta medeltal., de svenskspråkga statsskoloma åter. per klass, oeh företedde sffrorna för prvatskolorna en ännu större skllnad: fnskspråkga läroverk. oeh svenskspråkga.. Sedan närmast föregående år har medeltalet elever per klass stgt något både de fnskspråkga och svenskspråkga statsläroverken, medan bägge kategorerna prvatläroverk uppvsa en mndre nedgång detta avseende. Oppladen akaantumnen sukupuolen, kouluen opetuskelen a ädnkelensä mukaan. Krekkalaskatolseen uskontokuntaan kuuluvat opplaat. Vuosna ol oppkoulussa kakkaan opplata, sukupuolen mukaan ryhmtettynä, seuraavat määrät. Elevernas fördelnng efter kön, efter skolornas undervsnngsspråk samt efter modersmål. Elever av greksk» katolsk trosbekännelse. Under åren uppgck totalantalet elever vd lärdomsskolorna, fördelat på gossar och flckor, tll fölande sffror. R épartton des élèves par sexe. Lukuvuos. Läsår. Année scolare...., abs Poka. Gossar. Garçons. Tyttöä. Flckor. Flles. /O 0 ' /O abs. O/. Ö.0. T :;. 0.. Yhteensä. Suraraa. 0 0,

12 Oppkouluen oppladen akaantum nen pokn a tyttöhn om, kuten nästä numerosta lmenee, vme vuosna m uuttunut van hyvn vähän. Oppkouluen opplaat akautuvat koulun opetuskelen mukaan seuraavalla tavalla. Fördelnngen av eleverna lärdomsskolorna pâ gossar och flekor har, sâsom ur sffrorna fram går, under de senaste åren undergått anmärknngsvärt små förskutnngar. Lärdomsskolornas elever fördelade sg på fö lan de sätt efter skolornas undervsnngs språk. R épartton des élèves d après la langue d ensegnement. Lukuvuos. Läsår. Année scolare. Opplata suomenk. koulussa. Elever fnskspråkga skolor. Élèves des écoles fnnoses. Luku. Antal. Nombre. Luku. *>/ 0 Antal. Nombre. Opplata ruotsnk. koulussa. Elever svenskspr&kga skolor. Élèves des écoles suédoses. / 0 Yhteensä. Summa., ' Lukuvuonna käv oppkouluen opplasta suomenkelstä koulua el.e % a ruotsnkelstä el. %. Edellsssä ol tällön opplasta cmammän, älkmmäsessä taas opplasta vähemmän kun edellsenä lukuvuonna. Oppkouluen opplasluvun vomakas kasvu vme vuosna lankeaa mlte kokonaan, suomenkelsten kouluen osalle. Näden opplasmäärä on aanaksona kasvannut 0 :llä el 0 % :a, kun lsäys ruotsnkelsssä koulussa on ollut van el. %. N än on myöskn edellsten suhteellnen opplasluku noussut huomattavast,. % :sta lukuvuonna. % :n vuonna. Ruotsnkelsten kouluen opplasluku, oka tasasest kasvo ana lukuvuoteen ast, on senälkeen pysynyt otenkn samana kolme vuotta a stten alentunut aanakson vmesenä lukuvuonna, nnkun edellä o on huomautettu, yl 00:a. Suomenkelsssä valtonkoulussa ol el. % a ruotsnkelsssä 0 el 0. % valtonkouluen koko opplasmäärästä. T ältä näkökannalta katsoen akautuvat ykstyskouluen opplaat nn, että hestä 0 el. % käv suomenkelstä oppkoulua a el. % ruotsnkelstä. Suomenkelsten oppkouluen koko opplasmäärästä ol vähän yl puolet, 0. %, valtonkouluen opplata a. % ykstyskouluen. Ruotsnkelsten kouluen opplasta käv enemmstö ykstyskoulua, Av lärdomsskolornas elever besökte under läsåret eller. % fnskspråkga och ellet. % svenskspråkga skolor. Sedan föregående läsår har elevantalet de förstnäm nda skolorna ökats med, medan det de svenskspråkga skolorna nedgått med elever. Den starka stegrngen lärdomsskolornas elevnumerär under de senaste åren faller nästan uteslutande på de fnskspråkga skolorna. Dessas elevantal h ar under peroden ökats med 0 elever eller 0 %, medan öknngen för de svenskspråkga skolornas vdkommande var endast elever eller. %. Härgenom hat antalet elever fnskspråkga skolor procent av lärdomsskolornas hela elevnumerär stgt avsevärt, från. % läsåret tll. % år. De svenskspråkga skolornas elevantal, som ännu ntll läsåret vart sta tt äm n tllväxt, har därefter under tre år hållt sg vd nästan samma nvå för att senaste läsår, såsom redan nämndes,, nedgå med över 00 elever. Av eleverna statsskolom a åtnöto eller. % undervsnng fnskspråkga oeh 0 eller 0. % svenskspråkga statsskolor. Fördelnngen av prvatskolornas elever efter en lknande synpunkt v dhanden,ger, a tt 0 eller. % besökte fnskspråkga och eller. % svenskspråkga prvatskolor. Av de fnskspråkga lärdomsskolornas sam tlga elever åtnöto obetydlgt över hälften, 0. %, undervsnng statens skolor och. % prvata skolor. De svenakspråk ga

13 sllä hetä ol valtonkoulussa van. % a ykstyskoulussa. %. Molemmssa, sekä suomenkelsssä että ruotsnkelsssä koulussa, ol opplata, oden ädnkel e ollut sama kun koulun opetuskel. Lukuvuonna ol suomenkelsssä koulussa opplasta, oden ädnkel ol ruots, vastaten. % näden kouluen koko opplasluvusta. Samaan skaan. taas ol ruotsnkelsssä koulussa opplasta, oden ädnkel ol suom, vastaavan prosenttluvun ollessa.0. N ästä luvusta on edellnen onkn verran alentunut vme vuosna, kun taas älkmmänen tän ä akana on pysynyt suunnlleen yhtä suurena penne muutoksneen kumpaankn suuntaan. Jos vertaluen lähtökohdaks otetaan oppkouluen kakk opplaat, olla om oko suom ta ruots ädnkelenä, huomataan, e ttä kaksta opplasta, oden ädnkelenä ol suom, 0. % käv ruotsnkelstä koulua, o ta vaston opplasta, olla ol ruots ädnkelenä,. % käv suomenkelstä koulua. Täydellsä tetoa oppladen akaantumsesta uskomtokunnan mukaan e kerätä oppfkoulutlastoa varten. Stävaston kunkn lukuvuoden alussa pyydetään tetoa krekkalas-katolsten oppladen lukum äärästä er koulussa. Muhn, pats luterlaseen uskonkuntaan kuuluven oppladen luku lenee kutenkn varsn pen. Krebkalas-katolsten oppladen luku käy lm seuraavsta numerosta, otka kohdstuvat vteen vmeseen lukuvuoteen. Ne lmasevat lukum äärää kunakn lukuvuonna syyslukukauden alussa. Krekkalas-katolatem oppladen luku on nnmuodon hukan kasvanut vme vuosna. Lukuvonna ol hetä kutenkn anoastaan l.l % oppkouluen oppladen kokonasmäärästä. Yl ' puolet maan oppkoulusta ol sellasa, että nssä e ollut krekkalas-katolsa opplata. skolornas elever frekventerade däremot större u t sträcknng prvata skolor än statens skolor, det på de sstnämndas andel kom. % av totalantalet elever svenskspråkga skolor mot. %, som besökte prvata skolor. Såväl de fnskspråkga soon de svenskspråkga skolorna fnnes det elever, vlkas modersmål cke är detsamma som skolans undervsnngespråk. L äsåret fnu-nos de fnskspråkga Bkolorna elever, vlkas modersm&l vat svenska och u t gorde de. % av dessa skolors hela elevantal. I de svenskspråkga skolorna åter funnos sam tdgt elever, vlkas modersmål var fnska och var motsvarande procentsf fra.0 %. Av dessa sffror har den föregående något mnskats på de senare åren, medan åter den senare under denna td hållt sg på ungefär samma nvå med sm ärre växlngar olka rktnng. Om man tll utgångspunkt för ämförelsen tager samtlga elaver lärdomsskolorna med resp. fnska eller svenska tll modersmål, fnner man, a.trt av samtlga elever med fnska tll modersmål 0. % besökte skolor, där undervsndngsspråket var svenska, medan av eleverna med svenska tll modersmål. % besökte fnskspråkga skolor. N ågra fullständga uppgfter om elevernas fö r delnng efter trosbekännelse n samlas edse lärdamss&olstatstken. Däremot nbegäres vd böran av läsåret uppgft om antalet grekek-batolska elever respektve skolor. A ntalet elever av annan trosbekännelse utom den luthersk-evangelska är dock säkerlgen mycket rnga. A ntalet elever atv grekslk-katolsk trosbekännelse fram går ur fölande sffror fö T de fem senaste läsåren. Dessa avse antalet vd hösttermnens ngång resp. år. Lukuvuos.' Valtonkoulut. ykstyskoulut. Yhteensä. Läsär. Statsskolor. Prvata skolor. Summa , De greksk-katolska elevernas anta har sålunda ökats något på de senare åren. De utgorde dodk läsåret endast l.l % av totalantalet elever lärdomsskolorna. Vd över hälften av landets lärdomsskolor funnos nga greksk-katolska elever. Oppladen akaantumnen vanhempen ammatn a säädyn mukaan. Seuraavasta asetelm asta käy lm, m stä yhteskuntaluoksta oppkouluem opplaat ovat peräsn. Eleverna efter föräldrarnas yrke och samhällsställnng. Av fölande sammanställnng fram går, ur vlka samhällsklasser lärdomsskojornas elever utgått.

14 It Elèves d après la professon des parents.... Opplaat, oden vanhem m at olvat: Antal elever, vlkas föräldrar voro: Nombre des élèves, dont les parents étaent: Lukuvuos. Läsår. Année scolare. Vrkamehä a vapaden am m atten harottaa. Tänstem än och dkare av fra yrken. Fonctonnares et professons lbérales. Suurlkkeen harottaa. Större alfärsdkare. Grands commerçantsr. Pkkulkkeen harottaa sekä palvelusm ehä. Mndre affärsdkare sam t betänte. Petts commet* çants, comms, subalternes. Työväkeä (pats sar.). Arbetare (förutom kol ). Ouvrers {ezcl. col. ), Suurtlallsa. Större ordägare. Grands 'proprétares. Pkkutlalllsa. Mndre ordägare. Petts agrculteurs. Torppareta a maanvlelystyöväkeä. Torpare ooh ordbruksarbetare. Fermers et ouvrers agrcoles. Opplata yhteensä. Summa. elever. Luku. Anto. Nombre. % Luku. A ntal. Nombre. / /o Luku. A ntal. Nombre. 0 Luku. Antal. Nombre. o > H 0/ 0 g.? <Ä» c 0/ 0 Antal. Nombre. Luku. / 0 Luku. A ntal. Nombre. / l lo.o l.e l.e l.e Jatkoluokken a maan.velyslyaeo.den opplasta e vastaava tetoa ole kerätty. Kaupunken a asutuskeskusten väestön tyypllsmmät am m attryhm ät ovat luonnollsest lukusmmn edustettuna edelläolevassa taulussa. Suurmman ryhmän, / 'kaksta opplasta, muodostavat pkkulkteen harottaen a palvelusmesten lapset. Seuraarvan ryhmän, non / opplasta, muodostavat vrkamasten a vapaden am matten harottaaan lapset.,,työväen,,,tpkkutlallsten sekä suurlkkeen h arottaan ryhmät ovat melken yhtä suuret, kun taas ^suurtlallsten selkä,,torpparen a maanvlelystyöväen lapset ovat penmpnä ryhmnä. Vahtelut or vuosna ovat yleensä vähäpätösä. Muultamn ryhmn nähden on kutenkn nden suunta ollut varsn selvä. Tämä koskee erkosest työväen a,,pkkutlallsten lapsa, otka avat lsääntyneet suhteellsest palon nopeammn kun m uut ryhmät. Samalla kertaa ovat vrkames.ten a vapaden ammatten h aro ttaen sekä ^suurlkkeen h aro ttaen ryhm ät käyneet suhteellsest vähemmän merktsevks, vakka myöskn nähn ryhmn kuuluven lasten luku onkn absoluuttsest lsääntynyt. Oppkouluen opplaat ovat nnmuodon entstä enemmän peräsn varattom ammsta yhteskuntaluoksta. Erkosest se sekka, että pkkutlallsten lapset ovat nn suurest lsääntyneet, ohtunee osttan stä, että uudet oppkoulut suureks osaks ovat maaseudulla. Rörande fotsättnngsklassernas oeh ordbrakslyceernas etlever ha dylha uppgfter cke nbegärts. De för befolknngen städesrna och. bosättnngseentra typska yrkesgrupperna äro naturlgtvs ta l rkast företrädda ovanstående tabell. Den största gruppen, * / av samtlga, elever, blda barn av mndre affärsdkare samt bet ärnte. Den därpå fölande, c :a V s av elevantalet, utgöres av barn tll tänstem än och dkare av fra yrken. Grupperna arbetare,,,mndre ordägare och större affärsdkare äro nästan äm nstarka, medan de.mnsta grupperna bldas av större ordägare samt tonpare oeh ordbruksarbetare. Växlngarna mellan de olka åren äro allmänhet obetydlga. De ha doek för en del grupper h aft en rä tt utpräglad tendens. Detta gäller specellt barnen tll arbet;are och mndre ordägare, vlka proportonsvs ökats mycket snabbare än övrga grupper. Sam tdgt ha grupperna tänstem än och dkare av fra yrken sam t större a ffä rsdkare förlorat betydelse relatvt taget, ehuru även barnen tllhörande dessa kategoret absolut taget ökats antal. Eleverna lärdomsskolorna rekryteras sålunda numera större u t sträcknng än tdgare bland de mndre bemedlade samhällsklasserna. Att specellt barnen tll mndre ordägare ökats så betydlgt bör även. delvs tllskrvas den omständgheten, a tt de nytllkomna lä r domsskolorna tll en stor del äro belägna på landsbygden.

15 Oppkouluhn otetut a nstä eronneet opplaat. Valtonkouluhn otettn lukuvuonna kakkaan opplasta, osta lyseohn ssäänkrotettn 0, koelvseoh, keskkouluhn,, tyttölyseohn, tyttökouluhn sekä atko-opstohn a atkoluoklle. Kakkaan otettn valtonkouluhn opplasta vähemmän kun edellsenä lukuvuonna. Kunnallsn a ykstyskouluhn ssäänkrotettn 0 opplasta, ss huomattavan palon enemmän kun valtonkouluhn. N ästä otettn kunnallsn lyseohn, ykstyslyseohn, keskkouluhn, tyttöko<uluhn, atkoluoklle a maanvlelyslyseohn.. Ykstyskouluhn otettuen uusen oppladen lukum äärä ol nyt 0 suuremp kun lukuvuonna. Kakkaan otettn oppkouluhn lukuvuonna 0 0 uutta opplasta, edellsenä vuonna 0. Uusen oppladen luku, oka usena edellsnä vuosna on yhtäm ttaa vuodesta vuoteen kasvanut, nyt ens kerran ss on edellsestä vuodesta vähentynyt. Lukuvuonna eros valtonkoulusta kakkaan opplasta. N ästä ol suorttanut täydellsen lyseonkurssn, keskkoulunkurssn a tyttökoulunkurssn 0 opplasta. Jatkoopstosta päästettn opplasta. Ykstyskoulusta eros kakkaan opplasta, osta päästötodstuksen lyseosta sa 0, keskkoulusta a tyttökoulusta. Oppkoulusta eros nän ollen kakkaan 0 opplasta. M uutamn oppkouluhn pyrk vuosttan enemmän uusa opplata, kun nden tla sall ottaa vastaan. Tämä koskee erttänkn valtonkoulua, oden lukukausmaksut, kuten tedetään, ovat alemmat kun ykstyskouluen, a ohn pyrkven luku myös mustakn systä on suuremp. I luokalle pyrköstä hyväksyttn tutknnossa yhteensä 0, m utta votn ottaa kouluun van, oten opplasta e votu ottaa tlanpuutteen taka. N ätä vm eksm antuta ol vaättonkoulussa, nm ttän suomenkelsssä a ruotsnkelsssä 0. Tämä lmö on omnasta varsnkn Helsngn koulussa, ossa suomenkelsstä valtonkoulusta sa äädä pos a ruotsnkelsstä 0 tutknnossa hyväksyttyä. Edellseen vuoteen verraten on näden lukum äärä kutenkn aka palon vähentynyt. E rttänkn on tähän nähden tapahtunut huomattava helpotus suomenkelsssä koulussa. Stäpats on huomattava, ettevät nämä, ota e ole votu vastaanottaa, slt lopeta kouluakäyntään, vaan pyrkvät tavallsest muhn kouluhn. Oppkoulutlasto Lärdomssholstatstk. Nyntagna och avgångna elever. I statsskolorna ntogos under läsåret nalles elever, därav lyceerna 0, försökslyeeerna, mellanskolorna, flcklyceerna, flckskolorna sam t fortbldnng, släroverket och fortsättnngsklasseraa elever. Inalles ntogos statsskolorna elever mndre än under nästföregående läsår. I de kommunala och prvata skolorna ntogs ett betydlgt större antal elever än statsskolorna eller 0. Av dessa ntogos de kommunala lyceerna, de prvata lyceerna, mellanskolorna, flckskolorna, fortsättnngsklasserna och ordbrukslyceerna elever. Totalsumman nyntagna elever prvatskolorna översteg motsvarande sffra för läsåret med 0. I alla lärdomsskolor ntogos under läråret sammanlagt 0 elever mot 0 under läsåret därförnnan. A ntalet nyntagna elever, som sedan flere år tllbaka oavbrutet ökats, har alltså nu föt första gången mnskats. Under läsåret avgngo från statsskolorna nalles elever. Av dessa hade avslutat fullständg lycekurs, melanskolkurs och 0 fullständg kurs flckskola. F rån fortbldnngsläroverket utdm tterades elever. E rån de prvata skolorna avgngo nalles elever. Av dessa hade 0 avslutat fullständg lycekurs, melanskolkurs och flckskolkurs. Totalantalet avgångna elever alla lärdomsskolor var sålunda 0. Tll en del lärdomsskolor söker sg årlgen ett större antal nya elever, än vad utrymmet dessa tllåter a tt mottaga. D etta gäller synnerhet statsskolorna,»vlka term nsavgfterna u äro b ll g a T e än prvatskolorna, oeh tll vlka antalet nträdessökande även av andra orsaker är större. Av sam tlga nträdessökande tll klass I godkändes vd förhören 0 elever, men ntogos endast, medan måste avvsas på grund av brstande utrymme. Av dessa sstnämnda kommo på statsskolorna, nämlgen pä de fnskspräkga och 0 på de svenskspråkga statsskolorna. Denna företeelse gör sg synnerhet gällande Helsngfors, där godkända nträdessökande avvsades från de fnskspråkga och 0 från de svenskspråkga statsskolorna. Dessa sffror ha emellertd ämförelse med föregående år mnskats rätt avsevärt. Särsklt har en lättnad detta avseende n trätt för de fnskspråkga skolorna. Dessutom bör det märkas, a tt de från frågavarande skolor avvsade eleverna mestadels cke avstå från skolgången utan söka sg vanlgen tll andra skolor.

16 IS Oppkoulut saavat nykyään opplaansa ens sassa kansakoulusta. Ensmmäseen luokkaan otetusta opplasta ol nm ttän lukuvuonna kansakoulua käynetä 0.o %, valmstavsta koulusta tulleta 0.o % a kot- ta muualla saadun opetuksen avulla ssäänpääsytutkntoon valmstuneta.0 %. Tässä suhteessa on vme vuosna tapahtunut sangen huom attava muutoksa, kuten seuraavat luvut osottavat. Ensmmäselle luokalle otettn uusa opplata : Lärdomsskolorna erhålla numera sna elever företrädesvs från folkskolorna. Av de första klassen ntagna eleverna hade nämlgen läsåret.0 % besökt folkskola och 0.o % förberedande skola, medan.0 % erhållt sna förberedande kunskaper hemmet eller genom annan undervsnng. I detta hänseende ha rä tt anmärknngsvärda fö r ändrngar försggått under de senaste åren, vlket nedanstående sffror gva vd handen. I första klassen ntogos nya elever : Les élèves nouvelles de la I:re classe d après leur nstructon prm are. Lukuvuos. Läsår. Kansakoulusta. Från folkskolor. Écoles prmares communales. Valmstavsta koulusta. Från förber. skolor. Écoles 'prmares prvées. Muualta, övrga. Autres. Yhteensä. Summa. Année scolare. Luku. Antal. Nombre. / lo Luku. Antal. Nombre. % Luku. Anta]. Nombre. / /o Oppkouluen suur opplastulva on ss tullut kansakoulusta a osttan nden kustannuksella. Kansakoulusta tulleden uusen oppladen suhdeluku onkn vme akona vuodesta vuoteen säännöllsest kasvanut, kun taas valmstavsta koulusta tulleden on vähentynyt. Vmesenä lukuvuonna, ollon ensmmäselle luokalle pyrkvä, omtusta kyllä, ol vähemmän kun ennen, on kehtys tähän suuntaan näyttänyt keskeytyneen. Suomen- a ruotsnkelsten kouluen välllä on tässä suhteessa havattavssa olennanen ero. Ensks m anttuen kouluen ensmmäselle luokalle otetusta uussta opplasta ol. % kansakoulua käynetä a. % valm stavsta koulusta päässetä, vastaaven lukuen ollessa ruotsnkelsssä koulussa. % a. %. Valmstavsta koulusta tulleden suhdeluku on ss yl kertaa korkeamp ruotsnkelsssä koulussa kun.suomenkelsssä a absoluuttsestkn on hetä edellsssä enemmän. B et starka tlloppet av elever tl lärdomsskolorna har huvudsaklgen skett från folkskolorna och delvs på bekostnad av dessa. A ntalet elever från folkskolorna procent av sam tlga nyntagna elever har specellt de senare åren regelmässgt ökats, medan den andel eleverna från de förberedande skolorna representera mnskats. D et senaste läsåret, då antalet nyntagna elever tll första klassen märklgt nog nedgått, lar dock m edfört ett uppehåll denna utvecklng. Mellan de fnskspråkga och svenskspråkga skolorna råder detta 'hänseende en väsentlg skllnad. Tll första klassen de förra ntogos nämlgen av samtlga nyntagna elever. % från folkskolor och. från förberedande skolor, medan motsvarande proeemtsffro-r för de svenskspråkga skolorna voro. och. %. Sålunda var det relatva antalet elever från förberedande skolor över fem gånger större för de svenslkspråkga skolorna än för de fnskspråkga och även absolut taget är de förstnäm ndas antal högre. Oppkouluen menot a tulot. Oppkoululla ol lukuvuonna menoa kakkaan 0 mk. Stä ol valtonkouluen menoa onknverran yl puolet el mk. a ykstyskouluen. mk. Lärdomsskolomas utgfter och n= komster. Lärdomsskolomas u tgfter för läsåret belöpte sg tll nalles 0 mark. Härav kom något över hälften, G mark, på statsskoloma och m ark på prvatskolorna.

17 Suomenkelsten valtonkouluen menot olvat mk. a ruotsnkelsten mk. ol edellsten. % a älkmmästen. % valtonkouluen menosta. Suomenkelsllä ykstyskoululla taas ol menoa mk. a ruotsnkelsllä 0 0, otka menomäärät muodostavat. % a. % ykstyskouluen koko menosta. Kakken suomenkelsten oppkouluen menot olvat nän ollen lukuvuonna yhteensä 0 0 mk. a ruotsnkelsten kouluen mk. Tulot, lukuunottamatta valton a kunten kannatusta, olvat 0 mk. Tästä määrästä ol valtonkouluen osuus 0 mk., osta 0 0 mk. applasmaksua a mk. muta tuloa. Vastaavat ykstyskouluen tuloerät olvat: opplasmaksua mk. a muta tuloa 0 mk. Ykstyskoululla ol lsäks varsn huomattava valton a kunten avustus. Nnpä suortt valto lähes V nden menosta, sllä ykstyskouluen valtonapu ol 0 0 mk. Jos tähän lsätään valtonkouluen nettomenot, olvat valton kustannukset lukuvuonna oppkoululatoksesta kakkaan. ml. mk. Oppkouluen menoa kauden kuluessa valasee seuraava yhdstelmä. Koska sekkaperäsä tetoa tässä suhteessa puuttuu atkoluoksta, atkoopstosta a maanvlelyslyseosta, e nätä ole otettu tähän tauluun ekä tämän luvun älelläolevaan osaan. Av statsskolornas utgfter belöpte sg pâ de fnskspräkga läroverken mark oeh pà de svenskspråkga mark eller resp.. oeh. %. De fnskspråkga prvata skolornas utgfter åter uppgngo tll mark mot 0 0 mark för de svenskspråkga prvata läroverken, vlka belopp motsvara. och. % av prvatskolornas utgfter nalles. Samtlga fnskspråkga skolors utgfter utgorde sålunda läsåret >0 '0 mark»ch motsvarande belopp för de svenska skolorna mark. De sammanlagda nkomsterna oberäknat understöd av stat. och kommun belöpte sg tll 0 mark. Av denna summa nflöt tll statsskoloma 0 mark, därav 0 0 mark elevavgfter oeh mark övrga nkomster. Motsvarande belopp för prvatskolorna voro: elevavgfter och övrga nkomster 0 mark. Prvatskolorna hade dessutom att påräkna betydlga understöd av stat och kommun. Inemot / av deras utgfter bestredos sålunda av staten, det statsunderstödet tll prvatskolorna belöpte sg tll 0 0 mark. Om härtll adderas nettoutgftema för statens egna skolor, blva statens utgfter för lärdomsskolväsendet nalles. ml. mk för läsåret. Ang&ende lärdomsskolornas utgfter under peroden gver fölande sammanställnng upplysnng. Enär detalerade uppgfter för fortsättnngsklasserna, fortbldnngslätoverket och ordbrukslyceema saknas detta hänseende, äro de eke beaktade denna tabell samt e heller återstoden av detta avsntt. Lukuvuos. Läsår. Année scolare. Opettaan palkkaus. Lärarnas avlönng. Gages du personnel ensegnant. Dépenses des écoles. Lämmtys, valastus, svous, opetuskalusto y. m. För vanne, lyse, undervsnngsmateral m. m. Chauffage, éclarage, matérel scolare etc. Koulutalon hotoa korauskustannukset y. m. Skötsel o. réparât, av skolhuset m. m. Entreten et réparatons de la mason d*école. Todellnen vuokra. Faktsk hyra. Loyer. Yhteensä. \ mk. / /o mk. «/ /o mk. % mk. 0/ /o mk. Summa. V altonkoulut. Statsskolor A