KANSAN O PET USTILASTO FOLKUNDERVISNINGEN

Transkriptio

1 f \ - 6 SU O M EN VIRALLINEN TILASTOFIN L A N D S OFFICIELLA STATISTIK KANSAN O PET USTILASTO 57 TILASTO LLINEN YLEISKATSAUS K ANSAK O U LULAITOKSEEN L U K U V U O N N A 95-6 X STATISTIK OVER FOLKUNDERVISNINGEN 57 STATISTISK ÖVERSIKT A V F O L K SK O L V Ä S E N D E T F O R LÄSÅRET 95-6 STATISTIQUE D E L ENSEIGNEM ENT PRIMAIRE PENDANT L A N N É E SCOLAIRE 95-6 HELSINKI 97 HELSINGFORS Tlastokrjasto Statstkbbloteket

2 V A L T I O N E U V O S T O N K IR J A P A IN O S T A T S R Å D E T S T R Y C K E R I

3 S sä lly slu e tte lo : Tekst, sv.. Tauluja. Sem naart. Svu. I. Opettajen ja oppladen lu k u... IL Oppladen ädnkel, kotpakka ja sosalnen lu o k tu s... III. Opplasluvun muutokset ja oppladen srto luokalta t o s e lle... 6 IV. Semnaaren ta lo u s... 8 V. Rahastot, krjastot y. m... 0 VI. Kuunteljaopplaat... VII. Harjotuskoulut... Kaupunken kansakoulut. VIII. Koululuokat ja opettajsto... 6 IX. Opplaat... 8 X. Jatkoluokat, erkoskoulut y. m... 0 XI. Koulujen talous... M aalaskunten yläkansakoulut. X II. Y lesä tetoja kunnttan... X III. Opettajsto kunnttan... 9 X IV. Opplaat kunnttan Innehållsförtecknng: Text, sd.. Tabeller. Sem narerna. S d. I. Lärare och elever... : II. Elevernas modersmål, hemort, stånd III. Förändrngar elevantalet och elevernas förflyttnng... 6 IV. Läroverkens ekonom... 8 V. Skolfonder, -bblotek m.m... 0 VI. H o sp ta n te r... VII. Ö vn n gssk olor... Städernas folkskolor. VIII. Klasser och lärarpersonal... 6 IX. E lever... 8 X. Fortsättnngsskolor, specalsk. m.m. 0 X I. Skolornas ekonom... Landskommunernas högre folkskolor. XII. Allmänna uppgfter kommunvs.. X III. Lärarpersonalen k om m u n vs... 9 X IV. Eleverna komm unvs XV. Tetoja maalaskansakoulujen jatkoopetuksesta... 9 XV. Uppgfter om fortsättnngsundervsnngen vd landskommunernas folkskolor. 9 M aalaskunten alakansakoulut. XVI. K nteät alakansakoulut... 0 XVII. Kertävät»... 0 XVIII. Supstettujen kansakoulujen alakoulut... 6 Landskommunernas lägre folkskolor. XVI. Fasta lägre fo lk sk o lo r... 0 XVII. Flyttande lägre fo lk sk o lo r... 0 XVIII. Folkskolornas med förkortad lärokurs lägre skolor... 6; XIX. Tetoja kansanopstosta... 6 X IX. U ppgfter om folkhögskolor... 6 X X. X X I. Tetoja kertokoulunopettajasemnaaresta... Valmstavat k o u lu t X X. Uppgfter om småskollärarsemnarer X X I. Förberedande s k o lo r... 5

4 IV Table des matères: É c o l e s p r m a r e s s u p é r e u r e s d e s c o m m u n e s Texte, pages. Tableaux. Écoles normales prm ares. P age. I. Professeurs et élèves... II. Langue m aternelle et domcle des élèv e s... III. Varatons du nombre des élèves; leur passage à la classe su van te... 6 IV. Économ e des sém nares... 8 V. Ponds scolares et bblothèques etc. 0 VI. C anddats-stagares... VII. E coles-annexes des sém nares... Écoles prm ares des vlles. VIII. Classes et nsttuteurs... 6 IX. É lèves... 8 X. Cours supplémentares etc... 0 XI. Econom e des écoles... ' r u r a l e s. f age. X II. D onnées générales par communes X III. P ersonnel ensegnant de chaque commune... 9 X IV. R ensegnem ents détallés sur les é lè v e s XV. Données su r les cours complémentares des écoles p rm ares des communes ru ra le s... 9 Écoles prm ares élém entares des communes rurales. X VI. É coles prmares élém entares des communes rurales (local fxe) 0 XVII. É coles prmares élém entares ambulatores des communes ru rales.. 0 X V III. L es écoles élém entares des écoles prmares à cours réduts... 6 X IX. Ecoles supéreures p o p u la res... 6 X X. Sémnares d nsttuteurs d écoles en fa n tn es X X I. E coles préparatores... 5

5 Espuhe. L ukuvuoden 95 6 kansanopetustlasto on la a d ttu sem naarehn, kaupunken kansakoulu-hn, kansan aps töhn ja valm stavn kouluhn nähden sam an suunntelm an m ukaan kun akasem pen lu kuvuosen.. Stävaston m aalaskunten kansakoululato sta koskevssa taulussa on teh ty ernäsä m uutoksa, jo tk a jo h tu v a t osaks uusen vuoskertom uskaavakkeden k äytäntöön ottam sesta m aalaskansakoulussa, osaks pyrkm yksestä en tstä suurem paan ykstyskohtasuuteen kohdssa, jossa täm ä näy t tä ä tarkotuksenm ukaselta. Y lesä te to ja m aalaskunten kansakoulusta esttävässä tau lu ssa (N :o X I I ), joka koskee van yläkansakouluja, kuten akasem m nkn, on teh ty seuraavat m uutokset. T aulusta on jä te tty pos v ä häsen m erktyksensä tähden sarakkessa 5 8 olleet tedot. O ppladen ryhm tys sukupuolen ja koulum atkan ptuuden m ukaan sekä päästötodstuksen saaneet on srretty ykstyskohtasa te to ja opp lasta k u n n tta n e sttäv ään tau lu u n (N : o X I V ). Akasem m n kouluprt esntyvät taulussa anoasta a n kokonaslukuna k u n n ttan, jo tavasto n n y t on o tettu huom oon myös suom enkelset ja ruotsnkelset k o u lu p rt erkseen. Edelleen on erkseen huom oonotettu m yöskn v arsn aset yläkansakoulut, joden lu kuv uotn en to m ak a on 6 vkkoa, ja sup stettu je n kansakoulujen yläkoulut, joden tom aka on 8 vkkoa. K ouluhuoneustoja koskeven sarakkeden luku on lsätty :sta :een. Uus sa rake k ä sttä ä ne koulut, jo tk a tom vat osaks omssa, osaks vuokrahuoneustossa. E dellsssä ju l kasussa varsnasten o p ettajen ja oppladen luku estettn taulu ssa kokonasm ääränä, n y t erkseen suom enkelsssä ja ruotsnkelsssä koulussa. A kasem m n kerääm ättö m ä te to ja esttävät taulun sarakkeet 7 ja 8, edellnen koulujen luvun, jossa on ertynen kasvtarham aa opetusvälneenä, jälk m m änen Tovon ltto je n luvun koulussa. - Y läkansakoulujen o p e tta jsta ykstyskohtasa te to ja esttävässä tau lu ssa (N :o X I I I ) on teh ty m. m. seuraavat m uutokset. T aulu on ja e ttu kahteen osaan A ja B, jo sta edellnen k ä sttä ä varsnasten ja jälkm m änen su p stettu jen yläkansakoulujen o p ettajsto n. Sekä v arsn asten e ttä kästöden op ettajen luku on estetty erkseen suomenkel- Förord. S tatstk en över folkundervsnngen har b e trä f fande sem narerna, städernas folkskolor, folkhögskolorna och de förberedande skolorna u p p g jo rts enlgt sam ma prncper som fö r de föregående läsåren. D ärem ot h a r talbellerna rörande folkskolväseudet landskom m unerna n fö rts en dol ändrngar, vlka bero dels p å a tt nya form ulär fö r årsredogörelserna ta g ts b ru k fö r landsfolkskolorna, dels p å sträv an e fte r en större d e taljern g än td g are de avseenden, d ä r d etta synts vara av nöden, I den tabell, som nnehåller allm änna u p p g fter om landskom m unernas folkskolor (N :o X I I ), och vlken, såsom td g are, b erör endast de högre fo lk skolorna, h a r g jo rts fö ljande fö rän d rn g ar. U r t a bellen har, på grund av den rnga betydelse de äga, bortläm nats de up p g fter, som ngngo kolumnerna 5 8. G rupperngen av eleverna efter kön och skolvägens längd sam t u p p g fte rn a om elever, som erh ållt dm ssonsbetyg, ha överförts tll den tabell, som nnehåller d etaljerad e -uppgfter om eleverna kommunvs (N :o X IV ). T dgare representerades skoldstrkten tabellen endast av en to ta lsffra fö r v a rje kommun, varem ot fn sk sp rå k ga och svenskspråkga skoldstrkt nu b eaktats sklt fö r sg. V dare h a särsklt b e ak tats även egentlga högre folkskolor, vlkas läsår o m fattar 6 veckor, och folkskolors m ed förkortad läro kurs högre skolor, vlkas verksam hetsår o m fattar 8 veckor. A n talet kolum ner rörande skollokalerna har ökats frå n tll. En ny kolumn har reservera ts fö r de skolor, som a-beta dels egna, dels hyreslokaler. I de föregående redogörelserna ha an talet ordnare lärare sam t elever tabellen an g v ts m ed en to ta lsffra, nu därem ot särsklt fö r fn sk språkga och svenskspråkga skolor. U p p g fter, som cke td g are nsam lats, n g å kolum nerna 7 och 8 av tabellen, den fö rra det antal skolor, som ha en särskld träd g å rd som -undervsnngsm ateral, den senare antalet fören n g ar H oppets h ä r skolorna. I den tabell, som nnehåller d etaljerad e u p p g fte r om de högre folkskolornas lärare (N:-o X I I I ), ha bl. a. fö ljande fö rän d rn g ar vd tagts. T abellen har tu d elats, avd. A. och B., av vlka den fö rra om fattar lärarkåren vd de

6 VI sssä ja ruotsnkelsssä koulussa. E rtysä uskonnon o p ettaja v arten on nyt- v a ra ttu oma sarake. Y kstyskohtasa te to ja opplasta esttäv ästä ta u lusta (N :o X IV, edellsessä ju lkasussa N :o X I I I ) on ny t jä te tty pos tedot lukuvuoden kuluessa koulusta possa ollesta ja kesken eronnesta opplasta sekä jatko kursst, jo sta vm em antusta on la a d ttu er tau lu (N :o X V ). O ppladen käryhm tys on n y t m u u tettu seu raajak s : 7 8-vuotaat, 9 - vuotaat ja vuotta täy ttän eet. Edellsssä ju l kasussa vastaava ryhm tys ol: 9 -vuotaat, -vuotaat j a 5 v u o tta täy ttän eet. Tauluun on o tettu m uutam a uusa te to ja, jo tk a lähesest ltty v ä t eräsn nykyhetken m elenkntoa h e rä ttä vn kysym yksn. N äm ä uudet tedot lm asevat oppladen ryhm tyksen ädnkelen, uskonnon ja kouluprn m ukaan sekä n den oppladen luvun, jo tk a.ovat oppvelvollsa ta vapaaehtosest koulua käyvä, rppuen oppvelvollsuuslan tä y tä n töönpanosuunntelm an to teuttam sasteesta kussakn kunnassa, y n n ä koulun uskonnon opetuksesta v a p a u te ttu jen oppladen luvun. K yseessäoleva tau lu on, kuten.edelläoleväkn ja e ttu kahteen osaan: A. V arsnaset yläkansakoulut ja B. S upstetut y läkansakoulut. M yöskn m aalaskunten k n testä alakansakoulusta te to ja esttävä tau lu (N :o X V I) on n y t ja e ttu kahteen osaan. A-osa k ä sttä ä 6- vkkoset koulut ja B-osa 8-vkkoset. E dellsssä julkasussa kaks 8-vkkosta koulua on lu ettu y h deks 6-vkkoseks. Kyseessäolevassa taulussa o p e tta ja ja o p p lata koskevssa tedossa on teh ty sam ansuuntasa m uutoksa ja lsäyksä kun vastaavssa tedossa yläkansakoulusta, joskaan e sam assa laajuudessa. M aalaskunten k ertäv ä ala kansakouluja esttävä tau lu (N :o X V II) on la a d ttu sam aan ta p a a n kun k n tetä alakansakouluja koskeva. T aulusta, jo tk a ssältyvät edellseen julkasuun, on tässä jä te tty pos krkollsa lastenkouluja, valm staven koulujen ta lo u tta ynnä kansakoulujen ta lo u tta k u n n tta n esttäv ät (m antussa julkasussa N :o t X IX, X X ja X X I). Stävaston julkasuun on n y t o tettu edellsestä ju lk asu sta p o sjäte tty o p e tta ja ta u lu (N :o X I I I ) sekä avan ensk ertasna m aalaskansakoulujen jatk o -o p etu sta (N : o X V ) j a su p stettu jen kansakoulujen alakoulujen opplata (N :o X V III) esttäv ät tau lut. S upstettu je n kansakoulujen alakoulujen opplasta e ole akasem m n k e rätty erkseen m tään tetoja, vaan egentlga.folkskolorna ooh den senare lä ra rn a vd skolor med förk o rtad lärokurs. Såväl an talet ordnare lärare som h a n d arb etslärare h a m eddelats särsklt fö r fnskspråkga och svenskspråkga skolor. F ö r lärare, som undervsa endast relgon, h ar nu reserverats en specell kolumn. U r den tabell, som rnehåller d etaljerad e u p p g fte r om eleverna (N :o X IV, föregående publkaton N :o X I I I ) h a nu bovtläm nats u p p g ftern a om olever, som under läsåret u teb lv t f r å n skolan eller a v g ått nnan dess slut sam t om fortsättn n g sk u rser, rörande vlka u ta rb e ta ts en särskld tabell (N : o X V ) - E levernas åldersgtupperng h a r nu ändrats på fö ljan d e s ä tt: 7 8-årngar, 9 - årn g ar och fyllda år. I de föregående p ublkatonerna vav m otsvarande ndelnng: 9 -årngar, jlf-årngat och fy lld a 5 år. I tabellen ha n ta g ts några nya u p p g fter, vlka stå n ära sam band m ed en del fö r närvarande aktuella f r å gor. Dessa nya u p p g fte r angva elevernas fö rd elnng e fte r m odersm ål, trosbekännelse oeh skold strk t samt a n ta l sådana elever, som äro lärop lk tg a eller besöka skola frv llg t, beroende av p å vlket stadum förverk lg an d et av läroplktssyste-met befn n er sg resp. kom mun, jäm te det an tal elever, som v a rt befrade frå n skolans relgonsundervsnng. Ifrå g a v a ra n d e tabell ä r lkhet m ed den föregående, delad tvenne av sn tt : A. E g en tlg a högre folkskolor oeh B. H ögre fo lkskolor m ed fö rk o rtad lärokurs. Även tabellen rörande de fa s ta lägre folkskolorna landskom m unerna (N :o X V I) h ar nu uppdelats tvenne delar. A o m fattar skolor m ed 6 veckors och B skolor m ed 8 veckors kurser. I de td g are 'p ublk a to n ern a ha tvenne skolor med 8 veckots kurser räk n ats som en 6 veckors skola. I nyssnäm nda ta bell h a de u p p g fter, som beröra lärarn a och eleverna, n fö rts lknande fö rän d rn g a r oeh tlläg g, som m otsvarande up p g fter om de högre folkskolorna, oon också cke samma o m fattnng. Tabellen över de am bulerande lägre folkskolorna landskom m unerna. (N :o X V II) h ar u p p g jo rts p å samma sä tt som tabellen över de fa sta lägre folkskolorna. Av de tabeller, som ngngo den föregående publkatonen, h a r h är b o rtläm n ats de, som beröra kyrklga sm åskolor, de förberedande skolornas ekonom sam t folkskolornas ekonom kommunvs ( näm nda publkaton N :rs X IX, X X och X X I). D ärem ot h a r förelggande redogörelse n ta g ts den u r den föregående bortläm nade tabellen om lä ra rn a (N : o X I I I ) sam t, som fu llstä n d g t nya, t a bellerna över fortsättngsundevvsm ngen vd landsfolkskolorna (N :o X V ) och över eleverna vd lägre skolor förenade med folkskolor, vlka h a fö rk o rtad lärokurs (N :o X V III). Om de sstnäm nda skolor-!

7 VII hedät on m an ttu yhdessä syyslukukauden alussa valm stuskurssella käyneden kanssa (tau lu N : o X II sar. 5 edellsssä julkasussa). Y lläm antusta yläkansakouluja ja k n tetä ala kansakouluja koskeven tau lujen jakam sesta jo h tuu, e ttä täm än ju lk asu n taulu ltted en svum äärä on tavallsta suurem p. K ansanopetustlasto on nykyään välakasessa t lassa, m kä jo h tu u etupäässä stä, e ttä m aalaskansakoulujen vuoskertom ukset ev ät uudstetussa m uodossaan ole velä olleet kakn puoln täydellsä j a luotettava, jo tta ols votu ko-ota tlasto a usestakn sangen m elenkntossta sekosta, veläpä erästä kokonasta u u tta taulua koskevat te d o t ovat olleet snä m äärn epätäydellset, e ttä se on täy ty n y t jä ttä ä kokonaan julkasem atta. Seuraa van tekstestyksen on laa tn u t ylm ääränen nktuar, ylopplas E dw n Kanerva. H elsngssä, Tlastollsessa päätom stossa, lokakuulla 97. nas elever ha tdgare nga särsklda u p p gfter n sam lats, u tan ha de behandlats tllsam m ans med dem, som 'besökt förberedande kurser vd h ö stterm nens b ö rjan (tab. N :o X II, kol. 5 de fö regående pub lkatonerna). Den ovanberörda uppdelnngen av de tabeller, som gälla de högre folkskolorna och de fa s ta lägre folkskolorna, har m edfört, a.tt tabellblagornas sdan tal denna publkaton är större än vanlgt. S tatstk en över folkundervsnngen befn n er sg fö r närvarande e tt övergångsstadum, vlket främ st beror därpå, a tt landsfolkskolornas årsberättelser sn nya avtfattnng ännu cke v a rt alla avseenden så fu llstän d g a och tllfö rltlg a, a tt m an hade k u n n at hopfornga en sta tstk över flere mycket n tressan ta fråg o r. U p p g ftern a för en hel ny tabell ha t. o. m. v art så ofullständga, a tt m an v a rt tvungen a tt h. o. h. avstå frå n a tt publcera densamma. Den fö ljande textredogörelsen har u tarb e ta ts av e. o. aktuaren, studeranden E dw n Kanerva. H elsngfors, å S ta tstsk a centralbyrån, oktober 97. Martt Kovero. Tovo T. K ala.

8 Sem naart. Sem naareja ol lukuvuonna 956 sam a m äärä kun edellsenäkn, n m ttän 8, jo s ta 6 suomen- ja ruotsnkelstä. Suom enkelsstä sem naaresta kaks, R aahen ja H enolan, tom y k snom aan nasopplata, m uut sekä mes- e ttä nasopplata v arten. R uotsnkelsstä sem naaresta Tam m saaren tom an o astaan nas- ja U udenkaarlepyyn an o astaan m esopplata varten. Opplata ol sem naaressa k akkaan 0, n stä 60 (7,8 % ) mes- ja 00 (6. % ) naspuolsa. Suom enkelsten sem naaren opplasm äärä tek 76, jo sta m ehä ol 8 (5. % ) j a nasa 89 ('6.8 % ). R uotsnkelsssä sem naaressa v astaavat luvut olvat 88,.6 (5.9 % ) ja (7. % ). L ukuvuonna 9 5 sem naaren opplasm äärä tek 5, jo sta m espuolsa ol 55 (6.0 % ) j a naspuolsa 976 (6.0 % ). M antun lukuvuoden opplasm äärästä tu l suom enkelsten sem naaren osalle 09, n stä 7 (.6 % ) m estä ja 88 (67. % ) nasta. R uotsnkelsssä sem naaressa v astaavat luvut olvat, 8 (55.7 % ) j a 9 (.:! % ). Sem naaren yhtenen opplasm äärä kasvo nyt kyseessäolevana lukuvuotena edellseen lukuvuoteen v errattu na 9:a el 6. %. T ästä opplasm äärän lsäyksestä tu l suom enkelsten semnaaren osalle 67 ja ruotsnkelsten osalle 6. L ukuvuonna 9 > ol sem naaressa opplata kakkaan 00, jo s ta 07 suom enkelsssä j a 9 ruotsnkelsssä sem naaressa. Lukuvuonna 95 >6 v astaavat luvut olvat 08, 9 ja 68. M espuolsten oppladen luku kasvo nyt kyseessäolevana lukuvuotena edellseen lukuvuoteen v e rra t tu n a suhteellsest vähän enemmän kun naspuolsten. T äm ä jo h tu suom enkelsssä sem naaressa tapahtuneesta m espuolsten oppladen luvun huom attav asta kasvusta. Ruotsnkelsssä sem naaressa naspuolsten oppladen luku stävaston lsäänty suhteellsest ja absoluuttsest enem m än kun m espuolsten. Uusa opplata otettn lukuvuonna 956 kak k aan, n stä 78 suom enja 65 ruotsnkelsn sem naarehn. Täydellsen oppm äärän suorttanena sa päästötodstuksen kakkaan opplasta, n stä 87 suomen- ja 6 ruotsnkelsstä sem naaresta. Lukuvuoden akana Semnarerna. U nder läsåret 956 var a n talet semnarer detsam m a som under föregående läsår, näm lgen 8, av vlka 6 voro fnsk- och svenskspråkga. Av de fnsk sp råkg a sem narerna voro två, de Brahestad och H enola, avsedda endast fö r kvnnlga elever, de övrga såväl fö r m anlga som fö r kvnnlga. Av de svenskspråkga sem narerna var det E kenäs endast fö r kvnnlga och det N ykarleby b lo tt fö r m anlga elever. D et fanns nalles 6 elever sem narerna, varav 60 (7.8 % ) m anlga oeh 00 (6. % ) kvnnlga. D e fnskspråkga sem narernas elevantal u tg jo rd e 76, varav 8 (5. % ) voro m anlga elever oeh 89 (6.8 % ) kvnnlga. E ör de svenskspråkga sem narerna voro m otsvarande sffro r 8, 6 (5.9 % ) och (7. % ). U nder läsåre t 9 5 utg jo rd e sem narernas elevantal 5, varav 55 (6.0 % ) m anlga och 976 (6.0 % ) kvnnlga elever. Av elevantalet under näm nda läsår kom p å de fn sk sp råkg a sem narerna 09, av dem 7 (.6 % ) m än och 88 (67. % ) kvnnor. F ör de svensksp råkg a sem narerna voro m otsvarande sffro r, 8 (55.7 % ) oeh 9 (. % ). Sem narernas sam m anlagda elevantal ökades under nu frå g a varande läsår m ed 9 eller 6. % frå n föregående läsår. Av denna elevöknng kom 67 p å de fn sk språkga och 6 på de svenskspråkga sem narerna. L äsåret 9 fa n n s det nalles 00 elever sem narerna, av dom 07 de fnsk sp råkg a och 9 de svenskspråkga. U nder läsåret 95 6 voro m otsvarande ta l 08, 9 och 68. A ntalet m anlga elever ökades under nu fråg avarande läsår relatv t något m era än a n talet kvnnlga jäm fö rt med föregående läsår. D etta berodde p å den de fn sk språkga sem narerna n trä ffa d e m ärkbara öknngen antalet m anlga elever. I de svenskspråkga sem narerna därem ot ökados an talet kvnnlg a elever m era än m anlga såväl re la tv t som absolut. Inalles nya elever ntogos under lä s året 95 6, varav 78 tll fnsk- och 65 tll svenskspråkga sem narer. E fte r fu llstän d g t genom gången läro k u rs fngo nalles elever dm ssonsbetyg, varav 87 frå n fnsk- och 6 frå n svenskspråkga sem narer. U nder läsårets förlopp Kansanopetu-stlasto FollcskolstatstU; 95 ge.

9 kuol ta oppm äärää p ä ä ttä m ä ttä eros yhteensä opplasta. K ak k aan 8 kuunteljaopplasta, n stä 8 suomen- ja ruotsnkelsstä sem naaresta, sa kelposuustodstuksen kansakoulunopettajanvrkaan sekä 0 opplasta, 9 suomen- ja ru otsn kelsstä sem naaresta, kästöden ta m uun h a rjo tusaneen opettajantom een. N eljän vm e lukuvuoden akana suom enkelsstä sem naaresta p äästötodstuksen saaneden luku on k asvanut lähes -kertaseks, jotav aston kelposuustodstuksen saaneden kuunteljaoppladen luku on vähentynyt non V s :a. Ruotsnkelsssä sem naaressa edellsten luku on sam ana ak an a myös tu llu t lähes -kertaseks, kun taa s jälkm m ästen luku on pysynyt jo tenkn ennallaan. Sem naaren m enot arvotua vuokraa lukuuno tta m atta tek v ät lukuvuonna 956 yhteensä 7 68 mk., jo sta mk. tu l suomenkelsten j a mk. ruotsnkelsten sem naaren osalle. L ukuvuonna 0 5 v astaavat m enot olvat 507 mk., mk. ja 5 mk., stä edellsenä lukuvuotena mk. (nykysks kultam arkoks m uunnettuna 96 9 m k.), mk. ( m k.) j a 0 0 mk. ( m k.) sekä lukuvuonna mk. ( m k.), mk. ( 70 0 mk.) j a 95 5 mk. (5 88 m k.). N y t kyseessäolevana lukuvuotena (kokonasmenot kasvovat lukuvuoteen 9 5 v e rra ttu n a 0, mk :a el.5 %, ja m enojen lsäys ol tällön suom enkelsssä sem naaressa 8 98 mk. el. % ynnä ruotsnkelsssä 7,7 mk. el 8. %. K ym m enessä vuodessa sem naaren kokonasm enot ovat nm ellsest kasvaneet non l / -kertasks. M utta kun otam m e huomoon m arkan ostokyvyn alenem sen jälkeen vuoden 9, el t. s. vertaam m e lukuvuoden 95 6 m enoja nykysks kultam arkoks m uunnettuna lukuvuoden 95 6 m enohn, nn sem naaren m enot ovat kym menessä vuodessa k asvaneet tosasassa vähän enem m än kun -kertasks. S u u rn m enoerä, palkkausm enot, tek nyt kyseessäolevana lukuvuotena 6. % kokonasm e nosta, lukuvuonna %, stä edellsenä lukuvuotena 6.7 % ja lukuvuonna %. M an ttuna lukuvuo,snä valton vuotuset kustannukset tekvät opplasta koht suom enkelsssä sem naaressa 7 99 mk., 8 9 mk., 9 06 mk. (nykysssä kultam arkossa 9 86 m k.) ja 05 mk. (6 007 mk.) sekä ruotsnkelsssä sem naaressa 0 08 mk., 0 96 mk., 090 mk. ( 5 mk.) ja 07 mk. (7 659 m k.). P a ts sem naaresta valm stu kansakoulunopetta ja lukuvuonna,95 6 m yös H elsngn välakasesta ylopplassem naarsta ja Jyväskylä n välakasesta ylopplassem naarsta. H elsngn ylavledo eller avgngo före avslutad lärokurs elever. Inalles,8 hosptanter, varav 8 frå n fnskoch f r å n svenskspråkga sem narer, erhöllo kom petensntyg fö r fo lk sk o llärartjän st sam t 0 elever, 9 frå n fnsk- och frå n svenskspråkga se.mnarcr, fö r lä ra rtjä n st handarbete eller an nat övnngsämne. P å de senaste fy ra åren h ar an tale t av dem, som frå n fn sk sp råkg t sem narum f å tt dm ssonsbetyg, ökats n ä stan tll det dubbla, varem ot an talet hosptanter, som f å tt kom petensntyg, m nskats m ed u n g efär s / r. Även de svenskspråkga sem narerna har under samma td de föregåendes an tal nästan fördubblats, d å d ä r emot de senares a n ta l fö rb lv t u n g e fär vd det gam la. Sem narernas u tg fte r oavsett beräknad hyra u tg jo rd e under läsåret 956 sam m anlagt mk., varav mk. fö r de fnskspråkga och 96 7)5 mk. fö r de svenskspråkga sem narerna. U nder läsåret 9 5 voro m otsvarande u tg fte r, 507 mk., mk. och 5 mk., läsåret d ä rfö rn n an mk. (förv an d lat tll nuvarande guldm ark 96 9 m k,), mk. ( m k.) och 0,0 mk. ( mk.) sam t under läsåret mk. ( m k.), mk. ( 7,0 0 mk.) och 95 5 mk. ( 5 88 m k.). U nder förelggande läsår ökades to ta lu tg ftern a med 0, mk. eller.5 % jä m fö rt med läsåret 9 5, varvd öknngen u tg fte rn a utg jo rd e 8 98 mk. eller,. % de fnsk sp råkg a semna rerna sam t 7 7) mk. eller 8. % de svenskspråkga. P å to å r hava sem narernas to ta lu tg fter nom nellt ökats / gånger. Men då v ta g a betrak tan d e m arkens m nskade k ö p k raft sedan år,9, eller om v m. a. o. jä m fö ra u tg fte rn a under läsåre t 95 6 förvandlade tll guldm ark med u tg fte rn a fö r läsåret 956, så hava sem narernas u tg fte r själv a verket p å to år något m era än fö rd ubblats. Den stö rsta utg ftsp o sten, avlönng arn a, u tg jo rd e under nu fråg avarande läsår 6. % av to ta lu tg fte rn a, under läsåret %, under läsåret därförn nan 6.7 % och under- läså ret %. U nder näm nda läsår u t gjorde statens årlg a kostnader per elev fn sk språkga sem narer 7 99 mk., 8 9 mk., 9 06 mk. ( nuvarande guldm ark 9 86 m k.) och 05 mk. (6 007 m k.) sam t de svenskspråkga sem narerna 0 08 mk.,.0 96 mk., 000 mk. ( 5 mk.) ort 07 mk. (7 659 m k.). U tom frå n sem narerna utgngo folkskollärare under läsåret 95 6 även frå n H elsngfors nterm stska studentsem narum (H elsngn välakanen ylopplassem naar) och frå n Jyväskylä

10 opplassem naar 0 tom nut lukuvuosna 97 8 j a 98 9 sekä stten jatk u v a st lukuvuodesta 9 lähten. Jyväskylän ylopplassem naar on ollut tom nnassa vasta lukuvuodesta 9 > alkaen. N ässä sem naaressa ol lukuvuonna 95 6 opplata yhteensä 5, k ak k suom enkelsä nasa. K elposuustodstuksen kansakoulunopettaja n vrkaan sa n ä stä varsn assta o p p l a a s t a sekä ervapautuksella opskellutta. S täpats ruotsnkelsestä sem naarsta pätevyystodstuksen saan u t henklö sa kelposuustodstuksen myös suom enkelsn kansakouluhn. nterm stska studentsem narum (Jyvä skylä n välakanen ylopplassem naar). H elsngfors studentsem narum h ar v art verksam het under läsåren 97 8 och 98 9 sam t u ta n av b ro tt sedan läsåret 9(. Jyväskylä studentsem narum å te r h ar v a rt verksam het b lo tt sedan läsåret 9. Dessa sem narer hade under läsåret 9:5 6 sam m anlagt.5 elever, sam tlga fn sk sp råkg a kvnnor. K om petensntyg fö r folkskollära rtjä n s t erhöllo av dessa o rd n are elever sam t y tterlg are elever, som stu d e rat m ed dspens. Dessutom fck person, som nnehade kom petensntyg frå n e tt svenskspråkgt sem narum, e tt dylkt ntyg även fö r fnskspråkga folkskolor. Alkukoulusemnaart. Småskollärarsemnarerna. A lkukoulusem naareja ol lukuvuonna 95 6, kuten edellsenäkn, tom nnassa, n m ttän suom enkelstä j a ruotsnkelnen. O pplata ol n ässä alkukoulusem naaressa yhteensä 5, jo sta suom enkelsssä 9 ja ruotsnkelsessä 60. K akk o pplaat olvat nasa. Edellsenä lukuvuotena opp la ta ol kakkaan 57, jo sta 89 suomenkelsssä alkukoulusem naaressa ja 68 ruotsnkelsessä; stä edellsenä lukuvuotena v astaavat luvut olvat 5, 5 ja 69. Uusa o pplata o tettn lukuvuonna 95 6 yhteensä 79, jo sta suom enkelsn alkukoulusem naarehn 5 ja ruotsnkelseen 8. K a h teen edellseen lukuvuoteen verrattu n a m an tut lu vut ovat hukan penentyneet. P äästötodstuksen sa a n eta ol nyt kyseessäolevana lukuvuotena 7, n stä suom enkelsten sem naaren ja ( ru o t snkelsen sem naarn opplata. N y t ol päästö todstuksen saaneden luku an o astaan penem p k u n lukuvuonna 95, m u tta suurem p kun s tä edellsenä lukuvuotena. K elposuustodstuksen saaneden km m teljaoppladen luku ol lukuvuonna 95 :6, nm ttän suom enkelsstä alkukoulusem naaresta 7 ja ruotsnkelsestä 6. A lkukoulusem naaren m enot arvotua vuokraa lu k u u n o ttam atta tekvät lukuvuonna 95 6 y h teensä mk., jo sta suom enkelsten osalle tu l 7 0, mk. ja ruotsnkelsen mk. K ahtena edellsenä lukuvuotena vastaavat menoe rä t olvat mk., 6 68 mk. ja 85 mk. sekä 9 58 mk., mk. ja 6 9 mk. Palkkausm enot tekvät m anttuna lukuvuosna 67. %, 6.» % ja 66.5 % kokonasmenosta. U nder läsåret 95 6 fanns d e t lksom under föregående läsår sm åskollärarsem narer, näm lgen fnsk sp råkg a och svenskspråkgt. I dessa sm åskollärarsom narer funnos sam m anlagt 58 elever, de fnsk sp råkg a 9 och det svenskspråkga 60. S am tlga elever voro kvnnlga. Föregående läsår funnos nalles 57 elever, därav 89 de fnsk sp råkg a sm åskollärarsem narerna och 68 det svenskspråkga; under läsåret d ä rfö rn nan voro m otsvarande sffro r, 5 och 69. A n talet nya elever under läsåret 95 6 utg jo rd e sam m anlagt 79, av dem 5 de fnskspråkga sm åskollärarsem narerna och 8 det svenskspråkga. Jä m fö rt m ed de tv å föregående läsåren ha näm nda an tal något m nskats. D m ssonshetyg e r höllo näm nda läsår 7 elever, varav. vä de fn sk språkga sem narerna och, vd det svenskspråkga. A n talet elever, som erhållt dm ssonsbetyg, understeg m otsvarande sffra fö r föregående läsår med endast, varem ot detsam m a översteg sffra n fö r läsåre t d ärfö rn n an med. A n talet hosptanter, som erhöllo kom petensntyg, u tg jo rd e under läsåret 95,6, näm lgen 7 frå n de fnskspråkga sm åskollärarsem narerna oeh 6 frå n det svenskspråkga. Sm åskollärarsem narernas u tg fte r oavsett beräknad h y ra u tg jo rd e under läsåret 95 6 sam m anlagt mk., fö r de fnsk sp råkg a 7 0 mk. och fö r det svenskspråkga mk. F ö r de två föregående läsåren voro m otsvarande u tg ftsp o ster mk., 6 68 mk. och 85 mk. sam t 9 58 mk., mk. och 6 9 mk. A vlönngarna u tg jo rd e under näm nda läsår 67. r/r, 6.» % och 66.5 % av to talu tg ftern a.

11 Semnaaren harjotuskoulut. K ansakoulunopettajasem naaren h arjo tu sk o u lussa ol lukuvuonna 95 6 kakkaan 5 opplasta, edellsenä lukuvuotena 505 ja stä edellsenä 50. O pplasta ol n än ä lukuvuosna.-uom enkelsssä harjotuskoulussa 98, 8 ja 75 sekä ruotsnkelsssä 56, 57 ja 55. A lkukoulusem naaren harjo tu sk o u lu jen opplasm äärä ol lukuvuonna sekä kahtena edellsenä lukuvuotena 66 ja 75. N ästä opplasta ol m an ttu n a lukuvuosna suom enkelsssä harjotuskoulussa 5, 6 ja sekä ru o tsn kelsessä 8, 0 ja. Semnarernas övnngsskolor. Sem narernas övnngsskolor besöktes under läsåret 95 6 av nalles 5 elever, under fö regående läsår av 505 och under läsåret därförnnan av 50 elever. U nder dessa läsår funnos de fn sk sp råkg a övnngsskolorna 98, 8 och 75 elever och de svenskspråkga 56, 57 och 55. I S mås kollär arsemnarernas övnngsskolor u tg jo r de elevantalet 7 under läsåret 95 6 sam t u n der de tv å föregående läsåren 66 och.75. Av dessa elever besökte under näm nda läsår 5, 6 och de fn sk sp råkg a övnngsskolorna och 8,. 0 och den svenskspråkga. Kaupunken kansakoulut. Seuraava taulukko osottaa kaupunken kansakoulun okk en ja oppladen lukum äärän opetuskelen m ukaan lukuvuonna 95 6 ja vtenä edellsenä lukuvuotena ynnä lukuvuonna 956. Städernas ïolkskolor. Följande tabell åskådlggör an talet folkskolklasser städerna och elevantalet e fte r undervsnngsspråk under läsåret 956 och de fem föregående läsåren sam t under läsåret Lukuvuos. Läsår Année scolare. Ecoles 'prm ares des vlles. Koko hk». Hela antalet. Nombre total. Luokka. Klasser. Classes. Suomenkelsä. Fnskspråkga. Fnnoses. Ruotsnkelsä. Svenskspråkga. Suédoses. Nombre de classes et d'tpves. V e n ä j ä n k e l s ä. Ilvsk- s p r å k g a. Russes. K o k o l u k u. H e l a a n t a l e t. N om bre total. O p p a d e n l u k u. A n t a l e l e v N om bre d élèves. S u o m e n k e l s ä. F n s k s p r å k g a. Fnnos. R u o t s n! k e l s ä, j S v e n s k s p r å k g a. ; Suédos. e r. V e n ä j ä n k e l s ä. R v s k - s p r å k g a. Russes. ' ! ! Luokken kokonaslukum äärä ol kaupunken k an sakoulussa lukuvuonna , m kä on vähem m än kun edellsenä lukuvuotena. Suomenkelsä luokka ol 0, ruotsnkelsä ja venäjänkelsä 6. Suom enkelsten luokken luku vähen edellseen lukuvuoteen verrattu n a 0:llä, ru o t snkelsten :a j a venäjänkelsten pysy entsellään. Luokken lukum äärä ol suurm m llaan lukuvuonna 9 tehden tällön 56, jo sta suom enkelsä 00 ja ruotsnkelsä 56. Sam ana lukuvuotena myös suom enkelsten luokken luku saavutt suurm m an täh änastsen m ääränsä. Buotsnkelsten luokken luku ol suurm m llaan jo lukuvuonna 9, ss het oppvelvollsuuslan vom aan astum sen jälkeen, nousten sllon 68:aan ! ! l ) 59 87! ; I 868 T o talan talet klasser städernas folkskolor under läsåret 9:5 6 u tg jo rd e 7, vlket är, fä rre äu under föregående läsår. D et fan n s 0 fn sk språkga, svenskspråkga och 6 ryskspråkga klasser. De fnskspråkga klassernas an tal m nskades m ed 0 jä m fö rt med föregående läsår, och de svenskspråkga med, m edan de ryskspråkga» antal förblev o fö rändrat. Störst var klassernas antal under läsåret 9, då det u tg jo rd e 50, varav 00 fnsk sp råkg a och 56 svenskspråkga. Sam ma läsår uppnådde även de fnskspråkga klasserna stt h ttlls största antal. A ntalet svensksp råkga klasser var störst redan under läsåret 9, således genast e fte r läroplktslagens k raftträd an d e, då det uppgck tll 68. Sedan *) Tetoja puuttuu. - Uppgfter saknas

12 5 T äm än jälkeen nden luku un jatk u v ast vähenty n y t. Lukuvuonna 95 6 luokka ol k akkaan 9, jo sta suom enkelsä 98 ja ruotsnkelsä 67. Kym m enessä vuodessa luokken kokonaslukum äärä on ss kasvanut :a, suom enkelsten luokken luvun lsäyksen tällön tehdessä 50 ja ru o tsn kelsten vähennyksen. O pplata ol kaupunken kansakoulussa lukuvuonna 95 6 kakkaan 8 05, n stä suom enkelsssä koulussa 568, ruotsnkelsssä 5 78 ja venäjänkelsessä (n. s. T abun offn koulussa H elsngssä) 89. Lukuvuonna 9 5 vastaavat lu vut olvat 0 0, 970, 6 0 ja 00. K a k k en erk elsten koulujen opplasm äärä v ä h en ss ny t kyseessäolevana lukuvuotena edellseen lukuvuoteen verrattuna. Koko opplasm äärän vähennys tek tällön 697 el.a %, sekä erkseen suom enkelsssä koulussa 0 el. %, ruotsnkelsssä 8 el.7 % ja venäjänkelsessä el.0 %. A ua lukuvuodesta 9 lähten kaupunkkansakoulujen opplasm äärä ou ollut, lukuv uotta 98-0 lukuunottam atta, suurem p kun nyt kyseessäolevana lukuvuotena. K un oppvelvollsuuslak astu vom aan elokuun p :n ä 9, saavutt opplasluku lukuvuonna 9 suurm m an tähänastsen m ääränsä 68. T äm än jälkeen se on m elken jatk u v ast penentynyt, sllä pokkeuksen tekee anoastaan lukuvuos 9. Suom enkelsten koulujen opplasm äärä ol suurm m llaan myös lukuvuonna 9, tehden tällön 5 669, ruotsnkelsten jo lukuvuonna 9 5, jo llo n se ol 8. Kym m enessä vuodessa kaupunkkansakoulujen opplasm äärä on vähentynyt 8 9 :llä el 7.9 % sekä erkseen suom enkelsten koulujen 958:a el.9 % ja ruotsnkelsten 0 :llä el 9. t %. Syynä opplasm äärän vähenemseen vm e lukuvuosna lenee osaks se sekka, e ttä lasten vanhem m at ovat entstä enem m än ruvenneet suosm aan oppkouluja, osaks ja to dennäkösest suurm m aks osaks se sekka, e ttä vme lukuvuosen opplaat ovat syntyneet sotavuosen akana, jollon syntyväsyys ol tav allsta p enemp. H uom ota h e rättä ä etenkn ruotsnkelsten koulujen opplasm äärän ja tk u v a vähenem nen. O pplata ol keskm äärn luokkaa koht lukuvuonna 956 j a k ahtena edellsenä lukuvuotena suom enkelsssä koulussa ja ruotsnkelsssä 5. Lukuvuonna 9 v astaavat luvut olvat ja 6, stä edellsenä lukuvuotena ja 6, lukuvuonna 90, ss vm esenä lukuvuotena ennen oppvelvollsuuslan vom aan astum sta,, ja 7 sekä lukuvuonna 05 6 ja. Senraavassa taulukossa opplaat ovat ry h m tety t än ja vanhem pen säädyn m ukaan vm e lukuvuosn a ynnä lukuvuonna dess har d eras an tal fortgående m nskats. L äsåret 95-6 fanns det nalles 9 klasser, av vlka 98 voro fnskspråkg-a och 67 svenskspråkga. P å to å r h ar således to ta lan tale t klasser ö k ats med, varvd öknngen a n talet fn sk sp råkg a klasser u tgör 50 och m nsknngen antalet svenskspråkga. E lever funnos städern as folkskolor under lä s året 95 6 nalles 8 05, av dem 568 fn sk språkga skolor, 5 78 svenskspråkga och 89 en ryskspråkg (den s. k. Tabunotffska skolan H elsngfors). F ö r läsåret 95 voro m otsvarande sffro r 0 0, 970, 6 0 och 00. E levantalet m nskades således alla skolor oberoende av undervsnngsspråk under nu frågavaran de -läsår jäm fö rt med det föregående. T otala m nsknngen elevantalet u tg jo rd e h ärv d 697 eller. %, sam t fö r de fn sk språkga skolorna särsklt fö r sg 0 eller. %, fö r de svenskspråkga 8 eller.7 % och fö r den ryskspråkga eller.o %. Med u n d antag av läsåret 98 9, har elevantalet städernas folkskolor ända sedan läsåret 9 v art stö rre än under nu fråg avarande läsår. Sedan läroplktslagen den august 9 tr ä tt k ra ft, uppnåddes under läsåret 9 det h ttlls stö rsta elevantalet,, 68. D ä refte r h ar det n ästan fortgående m nskats, ty endast läsåret 9 u tgör e tt un d an tag härvdlag. E levantalet de fnsk sp råkg a skolorna var även störst läsåret 9-, d å det u tgjorde 5 669, de svensksp råkga skolorna redan under läsåret 9 5 då det uppgck tll 8:. P å to å r h ar elevantalet städernas folkskolor m nskats med 89 eller 7.0 % sam t de fn sk språkga särsklt fö r sg med 958 eller.9 %, de svenskspråkga med 0 eller 9.6 %. O rsaken tll elevantalets m nsknng under de senaste läsåren torde delvs bero p å den om ständgheten, a tt barnens fö räld ra r m era än fö rr begynt gynna lärdo-msskolorna, delvs och synbarlgen främ st d ärp å, a tt eleverna frå n de senaste läsåren äro fö d d a under krgsåren, då n atv teten var lägre än vanlgt. I synnerhet väcker elevantalets fo r t gående m nsknng de svenskspråkga skolorna uppm ärksam het. P e r klass fanns det under läså ret 95 6 och under de tv å föregående läsåren m edeltal elever fnsk sp råkg a skolor och 5 svenskspråkga. U nder läsåret 9. voro m otsvarande ta l och 6, under läsåret d ärfö rn n an och 6, under läsåret 90 :, således ssta läså ret fö re läroplktslagens k raftträ d a n d e, och 7 sam t under läsåret 95 6 och,8. I fö ljan d e tabell äro eleverna fördelade efter ålder och föräld rarn as stånd under de senaste läsåren och läsåret 95 6.

13 6 É coles p rm a res des vlles. A ge d'élèves et con dton de leur parents. O p p l a t a. E l e v e r. Élèves. Iän mukaan. Efter ålder. Age. V a n h e m p e n s ä ä d y n m u k a a n. E f t e r f ö r ä l d r a r n a s s t â n d. Condton des parents. L u k u v u o s L ä s å r. A n n ée scolare. K a k k a a n. I n a l l e s. Nombre total. j 78 ans. 7 8 v u o t a t a. 7 8 å r. j 9 ans.! 9 v u o t a t a. 9 å r. j å r. ans v u o t a t a, Au-dessus de 5 ans. F y l l d a 5 å r. l ä v u o t t a t ä y t t ä n e t ä. h a r j. l a p s a. B a r n t l l t j ä n s t e m ä n o. s t ö r r e n ä r n g s d k, Foncton publque, négoce, grande ndustre. V r k a m e s t e n j a s u u r l k k e e n P k k u l k k e e n h a r j. j a p a l v e - l u s m e s t. l a p s a. B a r n t l l m n d r e n ä r n g s d k a r e o c h b e t j ä n t e. Pett commerce, pette n d ustre, comms. O uvrers. B a r n t l l a r b e t a r e. T y ö v ä e n l a p s a. ; n o ; K u ten taulukosta näkyy, ol opplasta lukuvuonna vuotata 0 8 el 7.0 %, 9 -vuotata 7 el vuotata 5,96 el.8 % ja 5 vuotta tä y ttä n e tä 587 el.5 %. Lukuvuonna 9 5 v astaavat luvut olvat 0 78 (5.9 % ), 9 (58. % ), 5 87 (.5 % ) j a 59 (.5 % ). K ussakn käryhm ässä oppladen absoluuttnen luku ss vähen nyt kyseessäolevana lukuvuotena edellseen lukuvuoteen v e rra t tuna. N uorm m assa ja vanhm m assa käryhm ässä vähenem nen ol pentä, molemmssa keskm m ässsä ryhm ssä stävaston huom attavam p, sllä 9 - vuotaden luku vähen 0:llä el.8 % ja -vuota den 5) :llä el 9. %. Lukuvuonna 9 > er käryhm en suhdeluvut olvat nuorm m asta vanhm paan 6. %, 60. %,,. % ja.0 %, stä edellsenä lukuvuotena, ss vm esenä lukuvuotena ennen oppvelvollsuuslan vom aan astum sta, 6.7 %, 6. %,. % ja 0.8 % sekä lukuvuonna 9 5-d.6 9. %, 59.5 %, 0. % ja 0.9 %. V m e m an ttun a lukuvuotena käryhm en absoluuttset lu vut olvat 5, 80, 75 ja 6. K ym m e nessä vuodessa kaks nuornta käryhm ää on pen en ty n y t sekä suhteellsest e ttä absoluuttsest, n m ttän 7 8-vuotaat 9 0 :llä el 5.5 % ja 9 -vuotaat 69 :llä el 0.6 %. N ähn k äry h m n kuuluvat opplaat ovat ju u r n tä, jo tk a ovat syntyneet sotavuosen akana, m stä sekasta edellä m an ttn. K ahden vanhm m an käryhm än kasvu edellä m an ttu n a akana on sekä suhteellnen e ttä absoluuttnen. -vuotaden luku lsäänty tällön 0 :llä el.9 % ja 5 vuotta täy ttän e den :llä el 6.%. Såsom u r tabellen fram g å r voro under läsåret eller 7.0 % av eleverna 7 8-årngar, 7 eller 57.7 % 9 -årngar, 5 96 eller.8 % -årngar och 587 eller.5 % fy lld a 5 år. F ö r läsåret 9 5 voro m otsvarande tal 0 78 (5.9 % ), 9 (58. % ), 5 87 (>.5%) och 59 (.5 % ). I v arje fldersgrupp m nskades således elevernas absoluta antal under uu frå g a varande läsår jä m fö rt m ed det föregående. I den y n g sta och den äld sta gruppen v ar m nsknngen lten, de tv å m ellersta gru p p ern a därem ot m era m ärkbar, ty 9 -årngarnas grupp m nskades m ed 0 eller.8 % och -årngarnas m ed 5 eller 9. %. U nder läsåret 9 voro do olka åldersgruppernas relatonstal, f r å n den y n g sta tll den äldsta, 6. %, 60. %,.. % och.0 %, under läsåret d ärfö rn n an, således ssta läsåre t fö re läroplktslagens k raftträ d a n d e, 6.7 %, 6. %,. % och 0.8 %, sam t under läsåret %, 59.5 %, 0. % och 0.9 %. U nder sstnäm nda läsår v ar det absoluta a n talet elever nom de olka åld ersgrupperna 5, 80, 75 och 6. P å to år hava de tv å y n g sta åldersgrupperna m nskats såväl relatv t som absolut, näm lgen 7 8- å rn g a rn a m ed 90 eller 5.5 % och 9 -&rn- g a rn a m ed 69 eller 0.6 %. E leverna tllhörande dessa åldersklasser äro ju st de, som äro fö d d a under krgstden, varom td g a re var fråg a. De tv å äldre åldersgruppernas öknng under ovannäm nda td ä r såväl relatv som absolut. A n talet årn g ar ökades då med 0 eller.9 % och an talet 5 år fy llda med, eller 6. %.

14 7 Oppladen vanhem pen säädyn m ukasessa ryhm tyksessä tap ah tu lukuvuonna 95 6 m uutoksa skäl, e ttä vrkam esten ja suurlkkeen h a rjo tta je n lasten luku lsäänty edellseen lukuvuoteen v e rrattu n a l :stä 96:een el 7:a. M an ttu ryhm ä on kasvanut jotenkn säännöllsest lukuvuos lukuvuodelta. Pkkulkkeen h a rjo tta je n ja palvelusm osten lasten luku vähen nyt kyseessäolevana lukuvuotena edellseen lukuvuoteen nähden 88:sta 9 7 :ään el 9:a. T ässä ryhm ässä opplasluvun vähenem nen onkn ollut säännöllstä usean lukuvuoden a ja n. Lukuvuodesta 9 5 läh ten työväen y. m. lasten luku on myös ruvennut laskem aan. E dellsnä lukuvuosna snä esnty vuoron nousua, vuoron laskua. Työväen y. m. lasten luku vähen lukuvuodesta 9 5 n y t kyseessäolevaan :stä 9:een el 578:a. K un vrkam esten ja suurlkkeen h a rjo tta je n la p sa ol lukuvuonna , pkkulkkeen h a rjo tta je n ja palvelusm esten lapsa 958 sekä työväen y. m. lap sa 5 0, on ensnm anttujen ryhm ä ss lsäänty n y t kym m enessä vuodessa 570:a el 5. %, toseks m an ttu jen vähentynyt 6 0 :llä el.5 % ja vm eks m an ttu jen sam on vähentynyt 98:a el 0.8 %. Lukuvuonna 95 6 opplasta ol vrkam esten j a suurlkkeen h a r jo tta je n lapsa 5.7 %, pkkulkkeen h a rjo tta je n j a palvelusm esten lapsa 9. % sekä työväen y. m. lap sa 6.8 %. L ukuvuonna 95 6 vastaavat suhdeluvut olvat.0 %, 5.9 % ja 60. %. Y uososastottan opplasm äärän m uutokset olvat lukuvuonna 95 6 edellseen lukuvuoteen v erra ttu n a seuraavat: I. vuososaston vähen 6 5 :stä 6 7:een, II. vuososaston :stä 6 67 :ään, I I I. vuososaston :sta 7 : ään, IV. vuososaston 7 85:sta 7 66:een, V. vuososaston :stä :ään ja V I. vuososaston :sta 5 079:ään. Lukuvuonna 9 5 tap ah tu opplasm äärän vähenem stä edellseen lu kuvuoteen v e rrattu n a I. V. vuososastolla ja lsääntym stä V I. vuososastolla. P äästötodstuksen sa lukuvuonna :stä V I. vuososaston opplaasta E dellsenä lukuvuotena ol päästötodstuksen saaneta 5 50 : sta ylm m än vuososaston opplaasta 5 5, stä edellsenä lukuvuotena v astaavat luvut olvat 956 ja 9. V arsnasa luokkaopettaja ol lukuvuonna 95 6 yhteensä 8, n stä m estä ja 90 nasta. Lukuvuonna 9 5 v astaavat luvut olv a t 8, 5 ja 9, stä edellsenä lukuvuotena, 5 ja 957 sekä lukuvuonna 95 6, ja 98. N yt kyseessäolevaa lukuvuotena v a r snasten luokkaopettajen lukum äärä vähen edellseen lukuvuoteen v e rrattu n a 6:a, josta m äärästä m ehä ol 8 ja nasa 8. Vrkakelposu/ustods- I elevernas fördelnng e fte r fö räld ra rn as stånd n trä ffa d e under läsåret 95 <6 fö rän d rn g ar den rktnngen, a tt a n talet b a rn tll tjänstem än och stö rre n ärn g sd k are ökades frå n tll 96 eller med 7 jä m fö rt m ed föregående läsår. N äm nda grupp har v uxt någorlunda regelbundet frå n läsår tll läsår. A n talet b a rn tll m ndre närngsdkare och foetjänte m nskades under fråg avarande läsår frå n 88 tll 97 eller med 9 förhållande tll föregående läsår. I denna grupp h ar m nsknngen elevantalet v a rt regelbunden under flera läsår. Sedan läsåret 95 h ar även an talet b a rn tll arb etare o. a. begynt sjunka. U nder de föregående läsåren gjo rd e sg ömsom en stgnng, ömsom en nedgång gällande. A ntalet b arn tll a r betare o. a. m nskades frå n läsåre t 9. 5 tll nu fråg avarande läsår f r å n 6 90 tll 9 eller rued 578. D å det under läsåret 95 6 fanns 66 barn tll tjän stem än oeh större närngsdkare, 958 b a rn tll m ndre närngsdkare och b e tjä n te sam t 5 0,barn tll a fb etare o. a., lar således den fö rstn äm n d a gruppen under to års td ökats med 570 eller 5. %, den an d ra m nskats m ed 66 eller.5 % och den sstnäm nda även m nskats m ed 98 eller 0.8 %. U nder läsåret 95,6 voro 5.7 % av eleverna b a rn tll tjänstem än och stö rre närngsdkare, 9. % b arn tll m ndre närngsdkare och b e tjä n te sam t 6.9 % b arn tll arb etare o. a. L äsåret 95 6 voro m otsvarande relato n stal.9 %, 5.9 % och 60. %. F ö rändrn g arn a elevernas fördelnng p å de olka årsklasserna voro under läsåret 95 6 jä m fö rt m ed föregående läsår fö lja n d e: I. årsklassens elevantal m nskades frå n 6 5 tll 6 7, II. årsklassens frå n 6 86 tll 6 67, I I I. årsklassens från 7 56 tll 7, IV. årsklassens frå n 7 85 tll 7 66, V. årsklassens frå n tll 5 87 och V I. årsklassens frå n 5 50 tll U nder läsåret 9 5 n trä ffa d e en m nsknng elevantalet jäm fö rt med föregående läsår p å I. V. årsklasserna och en öknng p å V I. årsklassen. D m ssonsbetyg erhöllo 5 08 av V I. årsklassens elever läsåret Föregående läsår erhöllo 5 5 av högsta årsklassens 5 50 elever dm ssonsbetyg, oeh läsåret där,förnnan voro m otsvarande sffro r 9 och 956. Sam m anlagt 8 egentlga klasslärare funnos under läsåret 9(5 6, av dem m anlga oeh 90 kvnnlga. F ö r läsåret 9 5 voro m otsvarande sffro r 8, 5 och 9, läsåret d ä rfö r nnan, 5 och 957 sam t fö r läsåret 95 0., och 98. U nder det nu fråg a v a rande läsåre t m nskades de egentlga klasslärarnas antal med 6 jäm fö rt med föregående läsår, varav 8 voro m anlga och 8 kvnnlga lärare. U nder

15 tu-stå valla oleva o p ettaja ol lukuvuonna 95 6, edellsenä lukuvuotena -0, stä edellsenä ja lukuvuonna E päpäteven opettajavom en k äyttö on ss huom attavast vähentyn y t vm e lukuvuosna. Seuraava taulukko esttää kaupunken kansakoulujen m enot vme kalentervuosna ynnä kalen tervuonna 95. läsåret 95 6 funnos lära re u tan kom petensn ty g fö r lä ra rtjä n st, under föregående läsår 0, under läsåret d ärfö rn n an och under läsåret A n ltandet av nkom petent lärark ra ft h ar således m ärkbart a v tag t under de senaste läsåren. F ö ljan d e tabell angver u tg fte rn a fö r städernas folkskolor under de senaste kalenderåren sam t under k alenderåret 95. É conom e d es écoles p rm a res des vlles. Dépenses. M e n o t m a r k k a a. U t g f t e r m a r k. Dépenses en mares. Kalentervuos. Kalenderår. A n n ée cvle.! Palkkaus. Avlönng. Appontem ents: Opettajen. Åt lärate. des m aîtres. Muden vrkaljan. Åt övrg personal. des autres membres du -personnel. Lämmtys ja valastus. Värme och belysnng. Chauffage, éclarage. Vuokra. Hyra. Loyer. Koulutalojen korjaus. Remont av skolhusen. Réparatons. ; Kalusto, opetusvälneet ja krjasto. Inventarer, undervsnngsmaterel och bblotek. ; Artcles d nventare, m atérel d ensegnement, bblothèque. : Stpendejä ja apua opplalle (vaattetä, krjoja y. m.) raha-arvoltaan. Stpender o. understöd åt elever (kläder, böcker m.m.) efter pennngvärde. Bourses et secours aux élèves ( habts, lvres etc.) estmés en argent. \ Autres dépenses. Muta menoja. övrga utgfter. Yhteensä. Summa K aupunken kansakoulujen m enot tekvät, a r votua vuokraa lu k u u n o ttam atta kuten edellä oleva taulukko osottaa, kalentervuonna mk. ja vuonna mk., jo ten m enojen lsäys tek ensnm anttuna vuotena mk. el 5. %. Myös vuonna 9 ta pahtu m enojen kasvua, sllä stä edellsenä vuoten a m enot tek v ät mk. el nykysks kultam arkoks m uunnettuna mk. V uosna 9 ja 9 m enot olvat mk. ja mk. el nykysssä kultamaa-kossa 09 8 mk. ja mk. K oska vuoden 90 m enot mk. tekvät nykysssä kultam arkossa 7 5 mk., olvat m enot tse asassa m an ttu n a vuotena suurem m at kun k ahtena seuraavana. V uonna 95 m enot olvat mk. el nykysssä kultam arkossa mk. K un otamme huomoon vm em antun summan, ovat m e not kasvaneet kym m enessä vuodessa ru n saast - kertasks. Suurn m enoerä, palkkaus, tek vuonna % kokonasm enosta, vuonna 9 U tg ftern a fö r städernas folkskolor oavsett beräknad hyra utgjorde, såsom ovanstående ta bell utvsar, mk. fö r k alenderåret 95 och mk. fö r år 9, v a rfö r u tg fte rn as öknng fö r fö rstn äm n d a å r u tg jo rd e mk. eller 5. %. Även å r 9 stego u tg fte rn a, ty å ret d ärfö rn n an u tg jo rd e de mk. eller förvandlade tll nuvarande guldm ark mk. Å ren 9 och 9 voro u tg fte rn a mk. och mk. eller nuvarande guldm ark 09 8 mk. och mk. E m edan u tg fte rn a fö r år mk. nuvarande guldm ark u tg jo rd e 7 5 mk., voro u tg fte rn a fö r näm nda å r själv a verket stö rre än fö r de tv å fö ljande åren. År 95 voro u tg fte rn a mk. ellet nuvarande guldm ark mk. M ed hänsyn tll sstnäm nda summa hava u t g fte rn a p å to å r d ry g t förd u b b lats. Den stö rsta utgftsposten, avlönngarna, u tg jo rd e å r % av to ta lu tg ftern a, å r 9 7. %, å r %, å r %, å r 9 7. %, år 90

16 9 7. %. vuonna %, vuonna %, vuonna 9, 7. %, vuonna % ja vuonna %. V uodesta 9 vuoteen 95 palkkausm enot kohosvat m k :s ta m k :a a n, ss 077 mk:a el 6. %. M enot.tekvät keskm äärn opplasta k oht ottam alla huom oon opplasm äärä vastaavan vuoden helm kuun p :n ä vuonna mk., vuonna mk., vuonna 9 9 mk. (nykysssä kultam arkossa 50 m k.), vuonna 9 mk. (l 00 m k.), vuonna 9 mk. (8.5 m k.), vuonna mk. (. 088 m k.) ja vuonna 95 mk. (8 m k.). Seuraava taulukko osottaa kaupunken kansakoulu jen tulot vme kalentervuosna ynnä kalentervuonna % och ä r %. F rå n år 9 tll å r 95 stego u tg fte rn a fö r avlönngar frå n mk. tll mk., således med 077 mk. eller 6. %. U tg fte rn a u tg jo rd e m edeltal per elev med beaktande av elevantalet den fe b ru a r respektve å r å r mk., å r 9 60 mk., år 9 9 mk. ( nuvarande guldm ark 50 m k.), år 9 mk. (00 m k.), å r 9 mk.' (85 m k.), å r mk. ( 088 mk.) oeh å r 95 mk. (8 m k ). F ö ljande tabell utvsar nkom sterna frå n städ ernas folkskolor under de senaste kalenderåren sam t kalenderåret 95. E conom e des écoles p rm a re s des vlles. Recettes. T u l o t m a r k k a a. I n k o m s t e r m a r k. Recettes en m ares. K a l e n t e r v u o s. K a l e n d e r å r. A n n é e cvle. K u n n a l t a. A v k o m m u n e n. Subventon com m unale. En argent. K o n t a n t. Subventon de l État. V a l t o l t a. A v s t a t e n. Fnances scolares des élèves. E l e v e r n a s s k o l a v g f t e r. O p p l a d e n k o u l u - m a k s u t. R a h a s s a. p e n n n g v ä r d e. En nature (valeur évaluée \ en argent). \ I n n a t u r a, e f t e r L u o n n o s s a, r a h a - a r v o l t a a n. Autres recettes. ö v r g a n k o m s t e r. M u t a t u l o j a S u m m a. Y h t e e n s ä K alentervuonna 95 p etettn kaupunken kansakoulujen m enosta 7. % kunten varolla, 5.9 % valton varolla ja loput.8 % opplasm aksulla y. m. tulolla. V uonna 9 vastaavat suhd elu v u t olvat 7:.8 %, 5. % ja. %, vuonna 9 7. e/,-, 6.0 % ja.7 %, vuonna %, 8. % ja.8 %, vuonna %,..% ja.9 %, vuonna %,.5 % ja.7 % sekä vuonna %, O.o % j a 5.0 %. Suurn tuloerä, kunten raha-avustus, lsäänty vuodesta 9 vuoteen 95 8, 5 m k :sta m k :a a n, ss 0989 m k :lla el. %, sekä valton avustus sam ana akana m k : sta rnkraan, ss mk :a el 8.9 %. V uonna 9 kunten raha-avustus tek 6 8 mk. el nykysssä kultam arkossa mk., joten kunten raha-avustus on tu llu t neljässä vuodessa lä h e s -kertaseks. M anttu raha-avustus ol vuonna Kansanopetustlasto Folkskolstatstk 956. K alenderåret 95 bestredos 7. % av u t g fte rn a fö r städern as folkskolor m ed kom m unala medel, 5.9 % m ed statsm edel oeh resten.8 % med elevavgfter o. a. nkom ster. Å r 9 voro m otsvarande p ro cen ttal 7.8 %, 5. % och. %, å r 9 7. %, 6.0 % och.7 %, år 9 69.» %, 8. % och.8 %, å r %,. % och.9 %, å r %,.5 % och.7 % sam t år %, O.o % och 5.0 %. Den största n kom stposten, kom m unernas pennngunderstöd, ökades frå n å r 9 tll å 95 frå n 8 5 mk. tll mk., således m ed mk. eller. %, sam t statsu n d erstö d et sam tdgt fr&n mk. tll mk., således med 8 57 mk. eller 8.9 %. Å r 9, utgjorde kom m unernas pennngunderstöd 6 8 mk., eller nuvarande guldm ark mk., v arfö r således kom m unernas pennngunderstöd p å fy ra år n ästan fördubblats. N äm nda pennngunderstöd ut-