SUOM EN VIRALLINEN TILASTO FINLANDS OFFICIELLA STATISTIK 63 TILASTOLLINEN KATSAUS OPPIKOULUJEN TILAAN JA TOIMINTAAN L U K U V U O N N A

Transkriptio

1 SUOM EN VIRALLINEN TILASTO FINLANDS OFFICIELLA STATISTIK IX OPPIKOULUT 6 TILASTOLLINEN KATSAUS OPPIKOULUJEN TILAAN JA TOIMINTAAN L U K U V U O N N A IX LÄRDOMSSKOLORNA 6 ' STATISTISK ÖVERSIKTj AV LARDOMSSKOLORNAS TILLSTÅND OCH VERKSAMHET U N D E R LÄSÅRET APERÇU STATISTIQUE DE L ÉTAT DES ÉTABLISSEMENTS D'INSTRUCTION SECONDAIRE E N FINLAND E P E N D A N T L'AN N É E SCOLAIRE HELSINKI 98

2 Helsinki 98. Valtioneuvoston kirjapaino.

3 Alkusanat. K äsillä oleva oppikoulujen. toim intaa lukuvuonna 96 7 koskeva selonteko on laadittu samojen periaatteiden mukaan kuin tämän sarjan lähinnä edellinen vuosiselonteko. Taululiitteitä tässä julkaisussa on sama määrä kuin edellisessä. Oppilaiden kotipaikasta sekä heidän vanhempiensa am m atista ja säädystä on tietoja ainoastaan tekstiosassa. Nämä tiedot sekä oppilaiden ikää koskevat tiedot on taululiitteissä ju l kaistu kustannussyistä ainoastaan joka v iidenneltä lukuvuodelta, viim eksi lukuvuodelta 9 5. T aululiitteet on laadittu allekirjoittaneen Kanervan johdolla, joka m yös on laatin u t julkaisuun sisältyvän tekstiesityksen. Helsingissä, Tilastollisessa päätoimistossa, huhtikuussa 98. Förord. Föreliggande redogörelse för lärdomsskolornas verksam het under läsåret 96 7 har utarbetats enligt samma principer som den närm ast föregående årsredogörelsen i denna serie. Tabellbilagorna äro denna gång lika många till antalet som i föregående publikation. B eträffande elevernas hemort sam t föräldrarnas yrke och stånd finnas u p pgifter endast i textavsn ittet. Dessa u ppgifter sam t u ppgiftern a rörande elevernas ålder ha av kostnadsskäl pu blicerats i tabellbilagor endast för vart fem te läsår, senast för läsåret 9 5. Tabellbilagorna ha sam m anställts under ledning av undertecknad Kanerva, som även utarbetat den i publikationen ingående textredogörelsen. H elsingfors, å Statistiska centralbyrån, i april 98. Martti Kovero. J. T. Hanho. Edwin Kanerva.

4 Sisällysluettelo. Teksti. Siv.. Alustava katsaus Oppikoulujen luku O pettajakunta.... Oppilaiden luku Luokkien luku ja oppilasmäärä luokkaa kohden Oppilaiden jakaantum inen sukupuolien ja äidinkielen mukaan. Kreikkalaiskatoliseen uskontokuntaan kuuluvat oppilaat Oppilaidan jakaantum inen kotipaikan sekä vanhempien amm atin ja säädyin mukaan Oppikouluihim atetat ja niiata eronneet oppilaat Oppikoulujen -talo u s Vieraskieliset oppikoulut KirjaUiatien ylioppilaskokeiden tulokset.. 6 Innehållsförteckning. Text. Sid. Inledande översikt... 7 A ntalet lärdomsskoloir... 7 Lärarkåren... Elevantalet... Antal klasser och elever per klass... 5 Elevernas fördelning efter kön och modersmål. Elever av grekisk-katolsk trosbekännelse... 5 Eleverna efter hemort samt efter föräldrarnas yrke och stånd... 6 Nyintagma och avgångna- elever... 8 Lärdomsskoloirnas ekonomi... Lärdomsskolor med främmande underviisningisspråk... 6 De skriftliga proven för studentexam en 6 Valtionkoulut. Tauluja. A. I. O pettajien ja oppilaiden luku, oppilaiden äidinkieli... II. Oppilaskmm muutokset... 0 III. E ri luokilta eronneet oppilaat... 6 IV. Luokilta siirretyt ja luokille jääneet.. 0 V. K pulu jen talous... 6 VI. K'ouliurahastot, -kirjastot y. m... Statsläroverk. Tabeller. L ärare oeh elever, elevernas modersmål... Förändringar i elevantalet... 0 Från olika klasser avgångna elever... 6 U ppflyttade och kvarstannade elever... 0 Läroverkens ekonomi... 6 Skolfionder, -bibliotek m. m... Kunnalliset ja yksityiset koulut. B. I. O pettajien ja oppilaiden liuku, oppilaiden äidinkieli... 8 II. Oppilasinvam muutokset... 6 II I. E ri luokilta lerommaet oppilaat... 5 IV. lo o k ilta.siirrotyt ja luokille jääneet.. 58 V. Koulujen talous VI. Koulurahastot, -kirjastot y. m... 7 V II. Yksityiset jatfcoluiokat... 8 V III. Yksityiset vieraskieliset oppikoulut... 8 Kommunala och privata läroverk. L ärare och elever, elevernas modersmål... 8 Förändringar i ele v a n ta le t... 6 F rån olika klasser avgångna elever... 5 U ppflyttade och kvarstannade elever Läroverkens ekonomi Skolfonder, -bibliotek m. m... 7 P rivata fortsätitningsklaisser... 8 P rivata lärdomsskolor med främmande undervisnimgbspråk... 8 C. Ylioppilastutkinnon kirjalliset kokeet.. 86 De skriftliga proven för studentexamen... 86

5 G Tableaux. Écoles de l État. Pas. A. I. Maitaas et élèves, languie maternellie.. II. V ariation du nombre des é lè v e s... 0 II I. Élèves sortis... 6 IV. Changement de classe... 0 V. Économie des écoles... 6 VI. Fonds scolaires «t bibliothèques, leitc... Table des matieres. Texte: Pages 7 8. Pag. II. V ariation du nombre des é lè v e s 6 I I I. Élèves sortis... 5 IV. Changement de classe V. Économie des écoles V I. îlomds scolaires let biblioithèquies, etc.'.. 7 V II. Classes privées d études ^périieunes.. 8 V III. Écoles secondaires privées avec unie langue d emaeigmemiemt «tranigère Écoles municipales et écoles privées. B. I. M aîtres et élèves, languie maternelle.. 8 C. Épreuves écrites de baccalauréat

6 . Alustava katsaus. Oppikoulutila-stossa on nyt tietoja uudesta suomenkielisestä valtion oppikoulusta, nim ittäin V iipurin toisesta tyttökoulusta, joka lukuvuonna 96 7 toimi 6-luokkais,ena. Tämän koulun aloittaessa toimintansa mainitun lukuvuoden alussa m uodostettiin sen luokat I I V I siirtäm ällä siihen V iipurin tyttölyseon vastaavat rinnakkaisluokat. Ruotsinkielisiä oppiiko uluj a o n n y t vähemmän kuin e d e l l i s e n ä l u k u v u o t e n a, sillä Oulussa toim i n e e t ruotsalainen yksityiskoulu ( k e s k i k o u l u ) ja yksityiset ruotsinkieliset jatkoluokat o n y h d i s t e t t y y h d e k s i k o u l u k s i, joka o n l u e t t u y k - s i t y i s l y s e o i d e n T y h m ä ä n. Yksityinen keskikoulu Merikarvian yhteiskoulu, joka aikaisemmin toimi -luokkaisena kansakoulu pohjaikouluna, on muutettu tavalliseksi 5-luokkaiseksi keskikouluksi. Isonkyrön yksityinen keskikoulu, jolla on kansakoulu pohjaikouluna, on muute ttu >-luokkaisesta -luokkaiseksi. Molemmat main itu t koulut olivat vielä järjestelyn alaisina. Seuraavilla sivuilla olevassa yleiskatsaustaulukossa esitetään tietoja oppikoulujen ja niiden luokkien luv-usta lukuvuonna 96 7 sekä niiden opettajaluvusta ja oppilasmäärästä. Siitä nähdään myös oppilaitosten jakaantum inen valtion oppilaitoksiin sekä kunnallisiin ja yksityiskouluihin, samoin suomenkielisiin ja ruotsinkielisiin, edelleen lyseoihin, keskikouluihin, tyttölyseoihin, tyttökouluihin ja jatko-luokkiin sekä vieraskielisiin kouluihin.. Oppikoulujen luku. Oppikouluja oli maassa lukuvuonna 96 7 kaikkiaan 7. N äistä oli valtion oppilaitoksia 90, kunnallisia ja yksityisiä *5. Suomenkielisiä oppilaitoksia oli 85, ruotsinkielisiä 7. Muut 5 koulua olivat vieraskielisiä. Koululaitoksen kehitys viimeksi kuluneina vuosina käy ilmi sivulla 0 olevasta yhdistelmästä, joka osoittaa oppikoulujen lukum äärän lukuvuosina 9 7. Tässä yhdistelmässä, kuten yleensä tässä selonteossa, ei ole otettu huomioon niitä oppikouluja, joiden opetuskielenä on vieras kieli. N äm ä koulut käsitellään erikseen siv. 6.. Inledande översikt. I statistiken över lärdomsskolorna ingå nu uppg ifter om en ny statsskola, näml. Viipurin toinen tyttökoulu i Vïborg, vilken läsåret 96 7 arbetade med 6 klasser. Då skolan vid början av nämnda läsår vidtog med sin verksamhet bildades I I VI klasserna genom a tt från V iipurin ty ttö lyseo till densamma överföra motsvarande parallellklasser. A ntalet svenskspråkiga lärdomsskolor är nu mindre än föregående läsår, då den i Uleåborg verksamma svenska privatskolan (en mellanskola) och de privata svenska fortsättningsklasserna förenats till en skola, som hänförts till gruppen privata lyceer. Den privata mellanakolan Merikarvia samskola, som tidigare arbetat med klasser med folkskolan som.bottenskola, har ombildats till en vanlig 5-klassig mellanskola. Den privata mellanskolcm i Isokyrö, vilken har folkskolan som bottenskola, har ombildats från - till -klassig. Vardera av de nämnda skolorna var ännu föremål för fortsatt omreglering. U ppgifter om antalet lärdomsskolor under läsåret 96 7, om antalet klasser, lärarpersonalen och elevnumerären vid dem meddelas i översiktstajbellen på följande sidor, ur vilken även fram går läroverkens fördelning -dels på statsläroverk samt kommunala och privata skolor, dels ipå finskspråkiga ooh svenskspråkiga, dels åter på lyceer, mellanskolor, flicklyceer, flickskolor och fortsättningsklasser samt skolor med främmande undervisnings språk.. Antalet lärdomsskolor. A ntalet lärdomsskolor i riket uppgick läsåret 96 7 till inalles 7. Av dessa voro 90 statsläroverk, kommunala och 6 privata läroverk. A ntalet finskspråkiga läroverk var 85, antalet svenskspråkiga 7. Y tterligare funnos 5 skolor med ett främmande språk till undervisningsspråk. Skolväsendets utveckling under de sist-förflutna åren kommer till synes i sammanställningen på sid. 0, i vilken meddelas antalet lärdomsskolor under läsåren 9 av. I -denna sammanställning, likasom överhuvudtaget i föreliggande redogörelse, ha de lärdomsskolor, som ha ett främ mande -undervisningsspråk, icke ibeaktats. För dem redogöres särskilt på sid. 6.

7 ' i \ 8 9 Oppikoulujen, niiden luokkien, opettajien Antalet lärdomsskolor samt klasser, lärare Écoles secondaires, classes, personnel enseignant ja oppilaiden luku lukuvuonna och elever i dem under läsåret et élèves pendant l année scolaire Koulujen laji - - Läroverkens art Catégories d écoles I K ou lu ja Antal sk olor I Nombre des écoles L u okkia Antal k lasser Nombre des classes O p ettajia A n tal lärare Maîtres M iehiä M anliga, Homme» N a isia K vin n liga Femmes Poik ia G ossar i Flickor Filles Tyttöjä O p pilaita eri t P oik ia G ossar Tyttöjä Flickor Filles luokilla Antal elever i de särskilda klasserna Nombre des élèves dans les clauses différentes II Poikia Gossar Tyttöjä Flickor Filles Poikia Gossar Filles I Tyttöjä Flickor Garçorn i Poikia Gossar IV V VI VII VIII IX Tyttöjä Flickor Filles Poikia Gossar Tyttöjä Flickor Filles Poikia I Gossar Tyttöjä Flickor Filles Poikia Gossar Tyttöjä Flickor Filles Poikia Gossar Tyttöjä Flickor Filles Poikia Gossar Tyttöjä Flickor Füles Poikia Gossar j Tyttöjä Flickor Filles Oppilaita kaikkiaan Samtliga elever des élèves Valtion lyseot, suomenkieliset Staten? lyceer, finskspr... ruotsinkieliset svenskspr Kunnalliset lyseot, ruotsinkiel. Kommun, lyceer, svenskspr... Yksityislyseot, suomenkieliset Privata lyceer, finskspr... ruotsinkieliset svensikspr... Valtion keskikoulut, suomenk. Statens mellansk., finskspr... ruotsink. svenskspr... Yksit, keskikoulut, suomenk. Privata mellansk., finskspr... ruotsink. svenskspr... Valtion tyttölyseot, suomenk. Statens flicklyceer, finskspr... ruotsink. svensikspr... tyttökoulut, suomenk. flickskolor, finskspr... ruotsink. svenskspr... Yksit, tyttölyseot, suomenk. Privata flicklyceer, finskspr... ruotsink. svenskspr... tyttökoulut, ruotsink. flickskolor, svenskspr... Valtion jatkoluokat, suomenkieliset Statens fortsättningskl&sser, finskspråkiga... Yksityiset jatkoluokat, suomenkieliset Privata fortsättnings- Jdasser, finskspråkiga... Yksityiset jatkoluokat, ruotsinkieliset Privata fortsättningsklasser, svenskspråkiga ' Valtion oppikoulut, suomenkieliset Statslärov., finskspr... ruotsinkieliset svenskspr... Yksit, oppikoulut, suomenk. Priv. lärdomssk., finskspr... Kunnall. ja yksit, oppikoulut, ruotsinkieliset Kommun, och priv. lärdomsk., svenskspråkiga :... Y h te e n s ä S a m m a n la g t j 5. Yksityiset vieraskieliset oppikoulut P Saksalaiset ja venäläiset koulut Tyska och ryska skolor.... K aikkiaan Hela summan Ensemble CM rt OJ CO rt (M 00 CO 05 rt rt rt 05 C C H C i rt C W W»* lo Id- TCH»OH (M CD rt ICC - C-T-t O rt CM rt C ^ CC rt rt rt CM > 0 d O 0 O 0 rt Irt le'» p- C CO C rt rt o cp r* lo rt CD 05 rÿ fc 5 lo Irt 0 0 r t r t 0 i th CO :0 CO Ol rt rt C CO rt *0 uc rt C- rt C rt 00 I> CO O H CM ICC CM rt rt jgo rt ICO la rt rt Irt Ct>C0 005[> [ > rt O rt i r tc Û H ^ 0 ( M lo ^ O O io C C r t O ^ 00 CO 05 l> 0 O O I > rt CÛ «[ rt t> l>kohco(n CO CCHI>CC ifl loh CO rthim rt C H tû rt C Ci 00 rt W C 0 rf rt OC rt rt rt (M pj rt CO rt D- lo l> ifv g CO rt rt O r t C0 0 05rtli0 QOOOCCOCOOOCO io D- 05 rt rt rt IcO 05 w H m S > h c i i i s f? i i i ^ ^ g m i m m i i i i i p i u æ s s g ^ i s I I g S f ' I I I I I I S S S } S S S S Ê? m g S S 8 S i I I I M I I I g l l ^ g g <! ^CO<M-09iH O, M ' - I O I > im i-.^c'coo-siojd-c-'ô C- Tl S T - ( < N ^ - i r t m g m S g S S S S S S S i - s S S S è S S ào r t r t 0 5 r t 0 l > 0 r t r t CM ^ «r t» eohft «d 05 o rt rt Fÿ T H jg y r t r t r t 0 CO g CC L y c e e M e lla 9 j j F l i c k - F o r tsi! Sam m T is n ii 5 7j, t> ce c C io ^ «M (M rt rt (M 0 rt 0 C- M rt rt C>- M 05 C rt rt rt rt rt *C rt ic rt CO 00 " rt cc CO O O!> WO JOO rt. C. O fl I l T s s -H O 00 CO rt g S rt 0 CM' rt S rt 'g S! 5 NI ^ O O ON <N rt ce u 05 rt C"* CM ^ C o o le- g o T - -a a» r t g ce g. 00 m Sa (M " I T I, O- CM I rt rt 05 rt Q ^ CC 00 rt 00 0 rt O rt rt CC rt 05 I O CO < CO 5 > C rc ^ 0 oo 00 rt rt Ioj rt 0 >- ce rt t - r- o rt St 05 ce o rt ce 0 oo ce io rt rt T} ZO CM 00 M rt C 05 lo O rt CO 05 «5 ce oo ^ 05 o ce ce co rt o o rt o ce rt C rt rt rt S M ^ 8 T 5 s t S " 0 rt rt CO O 0 io u^ilo.jce O O rt IlO ÎiO 0 0 Irt S rt CM o 8 CT5 «^ co 05 I I i M S ' i 05 io ce g s s ice 0 co os ce,oo ce (m io oo ce 05 w o ic O lo n o S S rt»o oo ce i> O 0 0 o O rt CO s , >- 00 rt rt 00 cec M 0 CO O u L ycée s e t é co les iwnes looccrtcc OO rt rt CO ^ rt CM rt o» g S rt i i i r 0 05 i rt C 00 lo CO rt 05 ce ce rt Irt rt 0 rt ^ rt S 0 ce - I \ 9 H d é tu d e s siip é r ie [ 8 -! j - i il 9] C C r t r i i j lire s : p r iv é e s a v e :i Is... I 05 0 l C CC Z7 O cc C l> : S S p p i Uo lee la n g 9 g 0 X) CO O l> rc rt o T l i cc I S S S ' ce rt CO rt io 00 lo H O O K D rt rt ICC t-* 00 C 0 rt 0 ce s o CO 05 C S 0 05 "Ö rt rt I I " I I I I I ko O C r t IÔ s s ^ S rt Sê <x> T* S O rt rt 00 Tji O C- CO r tï M i l l 05 C I I C-iOCO C rt rt C I> rt 00 0 cc 0 oo 05 ic CO r t S S o CT m io e g S s g g I m i r i i i i l l l l i. I T io angèi loco' <*«^00 o 05 O rt lo -H lo rt cc O rt g t- \ > 00 rt rt CO rt l> rt rt cc cm 0 0 CC I I S S 00 0 rt C to 00 C CO o rt i> rt CO rt 00 o 05 O rt O M 05 CC 0 00 rt rt 05 rt C z> CO rt D- D050»O o cc c? 00»0 io cc. O* rt CC 0 C rt 05 xo 00 D- C rt lo rt O 0 O C rt l> io rt C O rt CC t> rt OCO rt C rt CO * 5 I> CO rt I CO 0 i 00 s in rt ie O rt l> o o o - oo rt C ic CO rt rt rt 0 g 05 SS cc o cc cc cc oo oo rt r- rt 05 C O GO 05 CM rt rt o * 0 05 rt > io 5 C- rt r t co ce < rc rt o 05 ce 0 g? g o ce rt rt 0 rt O O O lf 5 r t I > r t C 0 i> rt t> O rt ce oo 0 0 rt CD lo O- 00 r t I> ce 0 X s? s % rt rt rt rt rt i> [> 00 l> O CC rt 05»O rt O»g iti o 9S 05 S 5 o CO ^ rt rt rt CO O 0 (N 0 io 05 S Oppikoulutilasto

8 0 Nombre des écoles secondaires; répartition d après la langue d enseignement. Lukuvuosi Läsår Année scolaire Suomenk. Finskspr. Finnoises Valtion oppikouluja Kunnallisia ja yksityisiä oppikouluja K aikki oppikoulut Statsläroverk Kom m unala och privata lärdomsskolor Samtliga lärdomsskolor Écoles de l'etat Écoles communales et écoles privées des écoles secondaires Ruotsink. Svenskspr. Suédoises Yht. S:a Suomenk. Finskspr. Finnoises Ruotsink. Svenskspr. Suédoises Yht. S:a Suomenk. Finskspr. Finnoises Ruotsink. Svenskspr. Suédoises 9 < ) : m a Oppikoulujen lukum äärä on siis viime vuosina m uuttunut verrattain vähän. Lukuvuonna 96 7 niitä oli vähemmän kuin viisi vuotta aikaisemmin. Asetelmassa m ainittuna viisivuotiskautena on tosin perustettu uusia kouluja, m utta toisaalta on myös muutama koulu lopettanut toimintansa. Osaksi taas koulujen lukumäärässä esiintyvät muutokset ovat vain näennäisiä. Milloin valtio on ottanut huostaansa asianomaisista yksityislyseoista vain keskikoululuokat, on se näistä muodostanut uuden oppilaitoksen, ylempien luokkien jatkaessa toimintaansa erityisenä yksityiskouluna. Nämä koulut esiintyvät tilastossa erikseen, siis kahtena kouluna, vaikka ne toeiajlisesti ovat saman koulun osia. Toisaalta, kun valtio kysymyksessä olevana aikana on ottanut haltuunsa valtion keskikouluun tai tyttökouluun liittyvät yksityiset jatkoluokat ja näistä ja keskikoulusta ta i tyttökoulusta täm än jä l keen on muodostettu täydellinen valtion lyseo, ovat aikaisemmin eri kouluina esiintyneet koulun osat nyt tilastossa vain yhtenä kouluna. Jos tahdotaan saada selville, kuinka monta yliopistoon johtavaa oppikoulua maassamme oli, on yleiskatsaustaulukossa m ainittujen lyseoiden lukuun lisättävä niiden valtion keskikoulujen ja ty ttö koulujen luku, joiden yhteydessä toimi yksityisiä jatkoluokkia. K un oppikoulut ryhm itellään tämän näkökohdan mukaan ikukin kysymyksessä oleva keskikoulu ta i tyttökoulu jatkoluokkineen luetaan tällöin yhdeksi kouluksi saadaan seuraavat luvut lukuvuodelta 9*6 7 : A ntalet lärdomsskolor har alltså under de senaste åren förändrats jämförelsevis litet. Läsåret 96 7 var deras antal mindre än fem år tidigare. Under den i sammanställningen nämnda fem årsperioden ha nya skolor visserligen grundlagts, men en och annan skola har å andra Sidan upphört med sin verksamhet. Delvis åter äro dessa förändringar i skolornas antal blott skenbara. I - de fall, då staten övertagit endast mellanskolklasserna av vederbörande privata lyceer, ha dessa klasser ombildats till ett nytt läroverk, medan de högre klasserna fo rtfa rit a tt aribeta såsom ett särskilt privatläroverk. Dessa skolor ha i statistiken upptagits var för sig, alltså som två skolor, ehuru de faktiskt äro delar av en och samma skola. Å andra sidan har i de fall, då staten under dessa år övertagit de privata fortsättningsklasserna till en statlig mellanskola eller flickskola, vilka sammanslagits med den sistnämnda till ett fullständigt statslyceum, de såsom särskilda skolor tidigare behandlade delarna av skolan upptagits i statistiken som en enda skola. Om man önskar utröna, huru många till universitetet ledande 'läroverk det fanns i landet, bör man till uppgifterna i översiktstabellen om antalet lyceer addera de statliga mellanskolor och flickskolor, i samiband med vilka arbetade privata fortsättningsklasser.. fall lärdomsskolorna indelas efter denna synpunkt ifrågavarande mellanskolor eller flickskolor jäm te fortsättningsklasser ha då betraktats som ett enda läroverk erhålles för läsåret följande siffror:

9 Écoles secondaires. Suomenk. Finskspr. Finnoises Kuotsink. Svenskspr. Suédoises [ Yliopistoon johtavia oppikouluja Till universitetet ledande läroverk Écoles secondaires préparant pour l université Jatkoluokkia vailla olevia keskikouluja Mellanskolor utan fortsättningsklasser Écoles moyennes mixtes sans classes d études supérieures... ÖB 56 Jatkoluokkia vailla olevia tyttökouluja Flickskolor utan fortsättningsklasser Écoles moyennes de jeunes filles... 8 Porvoon naisopisto ja tyttölukio Borgå institut för unga flickor In stitu t de Porvoo pour jeunes filles...,. K aikkiaan Inalles 76 9 Aikaisemmin, esitetystä oppikoululaitoksen kehitystä lukuvuosina 9* 7 valaisevasta yleiskatsauksesta näkyy, että valtionkouluja oli lukuvuonna 96 7 enemmän ja yksityiskouluja vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. T ätä ennen valtionkoulujen luku ei ollut m uuttunut neljään lukuvuoteen. Yksityiskouluja oli nyt vähemmän kuin viisi vuotta aikaisemmin. Viime viisivuotiskautena oppikoulujen lukum äärän vähentyminen on tullut suomenkielisten koulujen osalle. Lukuvuonna 90 7 oppikouluista oli 7 kaupungeissa ja 8-5, siis enemmän kuin l /, maaseudulla. Kaupunkien kouluista oli valtionkouluja 8 ja yksityiskouluja 65. Edellisistä oli suomenkielisiä 6 ja ruotsinkielisiä 9 sekä jälkim mäisistä suomenkielisiä ja ruotsinkielisiä (näistä kunnallista). Maaseudulla valtionkouluja oli 8 ja yksityisiä 77. Ensinm ainitut olivat kaikki suomenkielisiä, kun taas viimeksimainituista oli suomenkielisiä 7 ja ruotsinkielisiä 5. Suomenkielisiä oppikouluja oli siis kaupungeissa 06 ja maaseudulla SO, ruotsinkielisten oppikoulujen vastaavien lukujen ollessa ja 5. Den tidigare meddelade översikten av lärdomsskolornas utveckling läsåren 9 7 giver vidhanden, a tt antalet statsskolor läsåret 96 7 var större och antalet privatskolor mindre än ett år tidigare. D ärförinnan hade antalet statsskolor varit oförändrat under fyra läsår. A ntalet,privatskolor var nu mindre än fem år tidigare. Under senaste femårsperiod har minskningen i lärdomsskolornas antal kommit på de finskspråkiga skolornas andel. Läsåret 96 7 voro av lärdomsskolorna 7 belägna i städerna och 85 eller över l / på landsbygden. Av skolorna i städerna voro 8 statsskolor och 65 privata skolor. Av de förstnäm nda voro 6 finsk- och 9 svenskspråkiga och av de sistnämnda finsk- och 'i svenskspråkiga (av vilka. voro kommunala). P å landsbygden voro 8 statsskolor och 77 privata. De förstnäm nda voro sam tliga finskspråkiga, medan åter av de sistnämnda 7; voro finsk- och 5 svenskspråkiga. I städerna fanns det således 05 finskspråkiga lärdomsskolor och på landsbygden 80, medan motsvarande siffror voro resp. och.5 för de svenskspråkiga lärdomsskolorna.. Opettajakunta. O pettajiston kokoonpano ajanjaksona 9 7 selviää seuraavasta taulusta, jossa opettajat on. jaettu toisaalta vaikinaisiin, viransijaisiin ja tu n tiopettajiin, toisaalta sukupuolen mukaan.. Lärarkåren. Lärarkårens sam m ansättning under perioden 9 '7 fram går av följande taibell, i vilken lä rarna fördelats dels på ordinarie, tjänstförrättande och tim lärare, dels på manliga och kvinnliga lärare.

10 Répartition du personnel enseignant par professeurs ordinaires, extraordinaires et adjoints. Lukuvuosi Läsår Année scolaire Miehiä Manliga Hommes Vakinaisia Ordinarie Ordinaires Naisia j Kvinnliga Femmes Viransijaisia Tjänstförrättande Extraordinaires Miehiä I Manliga Hommes Naisia Kvinnliga Femmes i j f Miehiä Manliga Hommes Tuntiopettajia Timlärare Adjoints Naisia Kvinnliga Femmes Kaikkiaan opettajia Samtliga lärare Ensemble Miehiä Manliga Hommes Naisia Kvinnliga Femmes Siitä Därav Dant Valtionkouluissa I statens! skolor Dans les écoles de l'é tat Yksityiskouluissa I privatskolor Dans les écoles privées ) Y ksityisistä jatkoluokista tällaisia tietoja ei ole käytettävissä, joten näitä kouluja ei ole otettu huomioon edellä olevassa taulussa.. Oppikoulujen opettajakuntiin kuului lukuvuonna 96 7 kaikkiaan 8 opettajaa, joista 5 eli 8.5 % toimi valtionkouluissa ja 68 eli 5.5 % yksityiskouluissa. O pettajista oli 50 eli 8. % miehiä ja 6 eli 5.6 % naisia. Tässä suhteessa on havaittavissa huomattava ero valtionkoulujen ja yksityiskoulujen välillä. Edellisissä oli opettajista miehiä 797 eli 5.7 % ja naisia 76 eli 8. %, ikun taas suhde yksityiskouluissa oli päinvastainen: miesopettajia 7 eli 5. % ja naisopettajia 895 eli 5.6 %. O pettajista oli lukuvuonna 9,6 7 jonkin verran enemmän kuin puolet, 887 eli 5-9. %, vakinaisia, eli 6.7 % viransijaisia ja 08 eli.0 % tuntiopettajia. Suomenkielisissä oppikouluissa opettajia oli yhteensä 0, joista,5 eli 5.0 % toimi valtionkouluissa ja 79 eli 9.0 % yksityiskouluissa. Ruotsinkielisten oppikoulujen 777 opettajasta valtionkoulujen osalle tuli 8 eli 0.9 % ja yksityiskoulujen osalle 59 eli 59.i %. Kaupunkien oppikouluissa opettajia oli 5 ja maaseudun oppikouluissa 80. Valtionkoulujen opetta jia oli kaupungeissa 6, niistä suomenkielisissä kouluissa 08 ja ruotsinkielisissä 8, sekä yksityiskoulujen opettajia 9i:5, nim ittäin suomenkielisissä kouluissa 550 ja ruotsinkielisissä 75. Maaseudulla valtionkoulujen opettajia oli 7, kaikki suomenkielisissä (kouluissa. Yksityiskoulujen opetta jia oli taas maaseudulla 7, joista 69 toimi suomenkielisissä ja 8 ruotsinkielisissä kouluissa. För de privata fortsättningsklassernas vidkommande föreligga icke dylika uppgifter, varför dessa skolor icke beaktats i ovanstående tabell. Lärdomsskolornas lärarkår om fattade under läsåret 96 7 inalles 8 lärare, av vilka 5 eller 8.5 % voro anställda vid statsskolor och 68 eller 5.5 % vid privatskolor. Av lärarna voro 50 eller 8. % manliga och 6 eller 5.«% kvinnliga. I detta hänseende kan en an märkningsvärd skillnad iakttagas mellan statsskolorna och privatskolorna. I de förra voro 797 eller 5.7 % av lärarna manliga och 76 eller 8. % kvinnliga, medan förhållandet i de privata sikolorna var det m otsatta: 7 eller 5. % manliga och 895 eller 5.6 % kvinnliga lärare. Av lärarna voro under läsåret 96 7 något mer än hälften, 887 eller 59. % ordinarie, eller 6.7 % tjänstförrättande och 08, eller jo % tim lärare. I de finskspråkiga lärdomsskolorna fanns det sammanlagt Ü lärare, av vilka 85 eller 5.0 % voro anställda vid statsskolor och 79 eller 9.0 % vid privatskolor. Av de 777 lärarna i svenskspråkiga lärdomsskolor kommo 8 eller 0.9 % på statsskolornas och 59 eller 59.i % på privatskolornas andel. I lärdomsskolorna i städerna f umios 5 lärare och på landstoygden 80. Av statsskolornas lärare funnos 6 i städerna, av dem 08 i finskspråkiga och 8 i svenskspråkiga skolor, samt av privatskolornas lärare 95, nämligen 550 i finskspråkiga och 75 i svenskspråkiga skolor. P å landsbygden fanns det 7 lärare i statsskolor, samtliga i finskspråkiga skolor. Av privatskolornas lärare åter funnos 7 på landsbygden, 6 i finskspråkiga och 8 i svenskspråkiga skolor.

11 Yksityisten jatkoluokikien opettajista, joita edellä olevassa taulussa ei ole otettu huomioon, m ainittakoon seura,avaa. N äitä opettajia oli lukuvuonna 96 7 yhteensä, niistä miehiä 56 ja naisia 68. Suomenkielisten yksityisten jatkoluokkien opettajia oli 9, niistä kaupungeissa 70 ja maaseudulla, sekä ruotsinkielisten opettajia,, kaikki kaupungeissa. B eträffande lärarna i de privata fortsättningsklassema, vilka icke beaktats i ovanstående tabell, må följande nämnas. Dessa lärare voro läsåret 96 7 sammanlagt till antalet, 56 manliga och 68 kvinnliga. I de finskspråkiga privata fortsättningsklassem a funnos 9 lärare, 70 i städerna och på landsbygden, samt i de svenskspråkiga lärare, samtliga i städerna.. Oppilaiden luku. Oppikoulujen oppilasmäärän kehitys viime viisivuotiskautena 'käy ilmi seuraavasta taulusta, jossa on huomioon otettu oppilasmäärän jakaantuminen valtionkoulujen ja yksityiskoulujen, suomenkielisten ja ruotsinkielisten koulujen sekä kaupunkien ja maaseudun koulujen osalle.. Elevernas antal. Utvecklingen under senaste femårsperiod avelevantalet i lärdomsskolorna fram går av följande tabell, där fördelningen av eleverna pfi statsskolor och.privatskolor, finskspråkiga och svenskspråkiga skolor samt städer och landsbygd beaktats. Nombre des élèves dans les écoles secondaires. Lukuvuosi Läsår Année scolaire Kaikkiaan Innalles Valtionkouluissa I statsskolor Dans les écoles de l'é tat Oppilaita -- Elever Élèves Yksityiskouluissa I privatskolor Dans les écoles privées Kaupungeissa I städerna Dans les miles Maaseudulla På landsbygden Dans les communes rurales 0/ /o % %! % K aikki oppikoulut Samtliga lärdomsskolor Toutes les écoles secondaires Suomenkieliset Finskspråkiga Finnoises > Ruotsinkieliset Svenskspråkiga Suédoises Oppikouluissa oli siis lukuvuonna 96 7 tarkemmin sanoen helmikuun ip:nä 97 kaikkiaan oppilasta. Lisäys oli edellisestä lukuvuodesta 0 oppilasta. Viidessä vuodessa lisäys oli ainoastaan 696 oppilasta eli. %. I lärdomsskolorna funnos således läsåret 96 7 närm are bestäm t den februari 97 inalles elever. Sedän föregående läsår ökades elevantalet med 0 elever. P å fem år var ökningen endast 696 elever eller. %. '

12 Oppilaista kävi valtionkoulua, 56 sekä yksityistä (tai kunnallista) koulua Valtionkoulujen oppilasmäärä väheni edellisestä lukuvuodesta 98 oppilasta, kun taas yksityiskoulujen oppilasm äärä lisääntyi 0 oppilasta. Ensinm ainittujen koulujen oppilasmäärä on vähentynyt viitenä vuotena peräkkäin, viimeksim ainittujen koulujen oppilasm äärän samana aikana jatkuvasti lisääntyessä. Suomenkielisissä oppikouluissa oppilaita oli 9, mikä on 88 oppilasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Ruotsinkielisissä oppikouluissa oppilaita oli 8 7, vähennyksen ollessa edellisestä lukuvuodesta 86 oppilasta. Viidessä vuodessa suomenkielisten koulujen oppilasm äärä on lisääntynyt 6 oppilasta, kun taas ruotsinkielisten oppikoulujen oppilasmäärä on samana aikana vähentynyt 7.68 oppilasta. Oppikoulujen oppilasmäärästä tuli suomenkielisten koulujen osalle 8i'.8 % ja ruotsinkielisten osalle 7. %. V uotta aikaisemmin vastaavat suhdeluvut olivat 8.5 % ja 7.5 % sekä viisi vuotta aikaisemmin 8.0 % ja 9.0 %. Jos kiinnitetään huomiota siihen seikkaan, miten toisaalta valtionkoulujen ja toisaalta yksityiskoulujen oppilasmäärä jakaantui suomenkielisten ja ruotsinkielisten koulujen ikesken, havaitaan, että lukuvuonna,96 7 valtionkoulujen oppilaista 8.8 % kävi suomenkielistä ja 5. % ruotsinkielistä valtionkoulua, kun taas yfksityiskoulujen oppilaista 80.9 % tuli suomenkielisten ja 9. % ruotsinkielisten yksityiskoulujen osalle. Seuraava asetelma osoittaa, miten kaupunkien ja maaseudun oppikoulujen oppilasmäärä, suomenkieliset ja ruotsinkieliset iko-ulut myös erikseen huomioonottaen, jakaantui valtionkoulujen ja yksityiskoulujen ikesken lukuvuonna 96' 7. Av eleverna besökte 55 statsskola samt 6 08 privat (eller ikommunal) skola. Elevantalet i»tatsrslkolorna minskades med 98 sedan föregående läsår, medan det i privatskolorna ökades med 0. I de förstnäm nda skolorna har elevantalet minskats fem år i följd, medan det i de sistnämnda sam tidigt fortgående ökats. I de finskspråkiga lärdomsskolorna fanns det 9 elever eller 88 elever mera än ett år tidigare. I de svenskspråkiga skolorna funnos 8 7 elever, en minskning med 85 elever sedan föregående läsår. P å fem år har elevantalet i de finskspråkiga skolorna ökats med 6, medan det i de svenskspråkiga lärdomsskolorna sam tidigt minskats med 768. Av eleverna i lärdomsskolorna kom 8.8 % på de finskspråkiga ooh 7. % på de svenskspråkiga skolornas andel. E tt år tidigare voro motsvarande relationstal 8.5 % och 7.5 % samt fem år tidigare 8.0 % och 9.0 %. Om man giver ak t på, huru elevantalet dels i statsskolorna och dels i privatskolorna fördelade sig på finskspråkiga och svenskspråkiga skolor, finner man, a tt läsåret % av statsskolornas elever besô'kte finsikspråkig och 5. % svenskspråikig statsskola, medan åter 80.9 % av privatskolornas elever kom på de finskspråkiga och 9. % på de svenskspråkiga privatskolornas andel. Följande sammanställning utvisar, huru elevantalet i städernas och landsbygdens lärdomsskolor läsåret 96 7 fördelade sig på statsskolor och privatskolor, med beaiktande jäm väl av de finskspråkiga och de svenskspråkiga skolorna särskilt för sig. K aupungit Städer V illes... Suomenkieliset koulut 'Finskspråkiga skolor É lèves des écoles secondaires. Valtionkouluissa I statsskolor Dans les écoles de l'état Oppilaita Elever Élèves Yksityiskouluissa I privatskolor Dans les écoles privées % 0/ É coles fin n o ises Ruotsinkieliset koulut Svenskspråkiga skolor É coles s u é d o is e s M aaseutu Landsbygd Com m unes rurales Suomenkieliset koulut Finskspråkiga skolor É coles f i n n o i s e s... Ruotsinkieliset koulut Svenskspråkiga skolor a fi 7i É coles su édoises o 90

13 5 5. Luokkien luku ja oppilasmäärä luokkaa kohden. Lukuvuonna 96 '7 oppikouluissa oli kaikkiaan 8.9 luokkaa eli luokkaa enemmän kuin edellisenä lukuvuotena. Luokista tuli valtionkoulujen osalle 868 ja yksityiskoulujen osalle 98. Suomenkielisissä oppikouluissa luokkia oli 8, nim ittäin valtionkouluissa 7 ja yksityiskouluissa 769. Ruotsinkielisissä oppikouluissa luokkien luku oli 66, niistä valtionkouluissa 5 ja yksityiskouluissa.. Oppilasmäärä luokkaa kohden oli lukuvuonna eli sama kuin vuotta aikaisemmin. T ätä ennen täm ä keskiluku oli vähentynyt neljänä lukuvuotena peräkkäin. Kysymyksessä oleva keskiluku oli suurin lukuvuonna.96 7 eli 8.8 oppilasta luokkaa kohden. Tässä suhteessa on huomattavaa eroavaisuutta toisaalta valtionkoulujen ja yksityiskoulujen sekä toisaalta suomenkielisten ja ruotsinkielisten koulujen kesken. Oppilaiden keskiluku luokkaa kohden oli lukuvuonna valtionkouluissa S.» ja yksityiskouluissa 6.8. Suomenkielisissä oppikouluissa oppilaiden keskiluku luokkaa kohden oli 'i8.;j ja ruotsinkielisissä.8. Suomenkielisissä valtionkouluissa kysymyksessä oleva keskiluku oli 9. ja yksityiskouluissa.7. sekä ruotsinkielisissä valtionkouluissa. ja yksityiskouluissa.ti. 5. Antalet klasser och elever per klass. Läsåret 96 7 om fattade lärdomsskolorna inalles 89.klasser eller klasser mera än föregående läsår. P å statsskolornas del kom SÔ8 klasser och på privatskolornas 08. I de finskspråkiga lärdomsskolorna voro klasserna 8 till antalet, näml. 7 i statsskolorna och 760 i privatskolorna. I de svenskspråkiga skolorna var klassernas antal 66, i statsskolorna 5 och i privatskolorna. A ntalet elever per klass var under läsåret eller detsamma som e tt år tidigare. D ärförinnan hade detta.medeltal minskats under fyra läsår efter varandra. Ifrågavarande medeltal var störst under läsåret.96 i7 eller 8.8 elever per klass. I detta.avseende finnas stora olikheter dels mellan statsskolor och privatskolor, dels mellan finskspråkiga och svenskspråkiga skolor. Medelantalet elever per klass var läsåret i statsskolorna och 6.B i privatskolorna. I de finskspråkiga lärdomsskolorna var medelantalet elever per klass 8. och i de svenskspråkiga.8. I de finskspråkiga statsskolorna var ifrågavarande medeltal 9. och i privatskolorna 7. samt i de svenskspråkiga statsskolorna..och i privatskolorna.. 6. Oppilaiden jakaantuminen sukupuolen ja äidinkielen mukaan. Kreikkalaiskatoliseen uskontokuntaan kuuluvat oppilaat. 6. Elevernas fördelning efter kön och modersmål. Elever av grekisk-katolsk trosbekännelse. Lukuvuosina 9 7 oppikoulujen oppilaat jakaantuivat sukupuolen mukaan seuraavalla ta valla : Läsåren 9 7 fördelade si g eleverna i lärdomsskolorna på f öljande sätt enligt kön : Répartition des élèves par sexe. Lukuvuosi Läsär Année scolaire Poikia Gossar Tyttöjä Flickor Filles O/ % /O i Oppilaiden jakaantum inen poikiin ja tyttöihin on, kuten näistä luvuista ilmenee, viitenä viime vuotena suhteellisen vähän m uuttunut. HuomioN herättää tyttöjen lukum äärän lisääntyminen kali- Elevernas fördelning på gossar och flickor har, såsom av dessa siffror fram går, under de senaste fem åren förändrats relativt litet. Särskilt fäster man sig vid ökningen av flickornas antal under

14 6 tena viime lukuvuotena. N eljänä niitä edellisenä lukuvuotena tyttöjen lukum äärä oli jatkuvasti vähentynyt, kun sen sijaan poikien lukumäärä on keskeytym ättä lisääntynyt. Äidinkielen mukaan oppikoulujen koko oppilasm äärä jakaantui siten, että suomenkielisiä oppilaita oli 7 eli 8. %, ruotsinkielisiä 96 eli 8.0 % ja muun kielisiä 0 eli 0.8 %. Lukuvuonna 9 : nämä luvut olivat vastaavasti eli 79.7 %, eli 9. % ja eli 0.9 %. Suomenkielisten oppilaiden luku on siten viime viisivuotiskautena lisääntynyt, ruotsinkielisten ja muun kielisten luku sen sijaan vähentynyt. Lukuvuonna 96 7 suomenkielisten koulujen oppilaista oli suomenkielisiä 00 eli 97.8 %, ruotsinkielisiä <>80 eli.6 % ja muun kielisiä 9 eli 0.6 %. Ruotsinkielisissä kouluissa oli ruotsinkielisiä oppilaita 8 6 eli 96.8 %, suomenkielisiä eli. % ja muun kielisiä 6 eli.9 %. Oppilaiden jakaantum isesta uskontokunnan mukaan ei täydellisiä tietoja kerätä oppikoulutilastoa varten. Sitävastoin kunkin.lukuvuoden alussa pyydetään tietoja eri koulujen kreikkalaiskatolisten oppilaiden lukumäärästä. Kreikkalaiskatolisten oppilaiden luku käy ilmi seuraa vlsta luvuista, jotka kohdistuvat kuuteen viime lukuvuoteen. Ne ilmaisevat kunkin lukuvuoden syyslukukauden alussa ollutta lukumäärää. de två senaste läsåren. Under de fyra närm ast föregående läsåren minskades antalet flickor fo rtgående, medan däremot gossarnas antal utan avbrott ökats. E nligt modersmål fördelade sig lärdomsskolornas hela elevantal sålunda, a tt 7 eller 8. % voro finskspråkiga, 96 eller :8.0 % svenskspråkiga och 9 eller 0.8 % talade något annat sipnåk. För läsåret 9 voro resp. siffror eller 79.7 %, eller 9. % och eller 0.9 %. A ntalet finskspråkiga elever har således ökats under senaste femårsperiod, medan däremot antalet svenskspråikiga elever och elevei med annat modersmål minskats. Läsåret 96 Î voro 00 eller 97.8 % av eleverna i de finskspråkiga skolorna finskspråkiga, 680 eller.6 % svenskspråkiga och 9 eller 0.6 % talade något annat språk. I de svenskspråkiga skolorna fanns det 8 6 eller 96.8 % svenskspråkiga elever, eller.. % finskspråkiga och 6 eller.9% andra elever. B eträffande elevernas fördelning enligt trosbekännelse insamlas icke fullständiga uppgifter för statistiken över lärdomsskolorna. Däremot inlbegäres vid början av varje läsår uppgifter om an talet grekisk-katolska elever i de olika skolorna. A ntalet elever av grekisk-katolsk trosbekännelse fram går ur följande siffror för de sex senaste läsåren. Dessa avse antalet vid höstterminens ingång resp. år. Lukuvuosi Läsår A nnie scolaire É lè v e s o r th o d o x e s. Valtionkoulut Statsskolor Écoles de l'état Yksityiskoulut Privatskolor Écoles privées ) i Kreikkalaiskatolisia oppilaita oli lukuvuonna 96-7 jonkin verran vähemmän kuin.0 % oppikoulujen koko oppilasmäärästä. Suomenkielisissä oppikouluissa kreikkalaiskatolisia oppilaita oli 9 ja ruotsinkielisissä Oppilaiden jakaantuminen kotipaikan sekä vanhempien ammatin ja säädyn mukaan. Oppilaiden kotipaikkaa koskevia tietoja on kerätty kaikista muista oppikouluista paitsi yksityi- De grekisk-katolska elevernas antal utgjorde läsåret 96 7 något under ljo % av totalantalet elever i lärdomsskolorna. I de finskspråkiga lärdomskolorna funnos 9 grekisk-katolska elever och i de svenskspråkiga Eleverna efter hemort samt efter föräldrarnas yrke och stånd. U ppgifter om elevernas hemort ha insamlats för alla andra lärdomsskolor utom de privata fort- I I

15 * 7 siltä jatkoluokilta. Seuraavassa asetelmassa esitetään prosentteina oppilaiden jakaantum inen kotipaikan mukaan. V ertailu on ulotettu -käsittämään viimeksikuluneen kajksikymmenviisivuotiskauden, kuitenkin siten, että huomioon on otettu vain joka viides lukuvuosi. sättningsklasserna. Nedanstående sammanställning angiver elevernas procentuella fördelning enligt hemort. Den har utsträckts till a tt om fatta jäm förande siffror för de senaste tjugufem åren, likväl med beaktande endast av vart fem te läsår. Lukuvuosi Läsår A nnie scolaire N o m b r e d e s é lè v e s d o m ic ilié s. Koulupaikkakunta Skolorten B ans la même localité que l école E nintään 00 km koulusta H ögst 00 km från skolan A 00 km au plus de Vécole Yli 00 km koulusta Mer än 00 km från skolan A p lu rd e 00 km de Vécole 9, % 7. % 5. % '5.o.C 9i , ^ E H uom attavalla osalla oppilaita, joiden aikaisemmin on täytynyt asua lilkuvuosi vieraalla paikkakunnalla voidakseen käydä oppikoulua, on nyt tä hän tilaisuus omalla kotipaikkakunnallaan. E räänä seurauksena tästä on, että se oppilasryhmä, jonka kotipaikka on yli 00 km koulusta, on suhteellisen suuresti vähentynyt. Melkein tasan / :a oppikoulujen oppilaista kotipaikka on muu kuin se paikkakunta, jolla koulu sijaitsee, m utta enintään 00 km :n päässä koulusta. Jos verrataan keskenään kaupunkikoulujen ja maaseutukoulujen oppilaiden jakaantum ista kotipaikan mukaan, havaitaan huomattavaa eroavaisuutta. Lukuvuonna 96 7 kaupunkikoulujen oppilaista 75.8% :a (kotipaikka oli koulupaikkakunnalla,.0 % :a enintään looi km ja. % :a yli loio km ikoulupaikkakunnalta. Maaseutukoulujen oppilaiden vastaavat suhdeluvut olivat 6.0, i.7 ja. %. Viisi vuotta aikaisemmin, siis lukuvuonna 9, kaupunkikoulujen oppilaista 7.5 % :a koti oli koulupaikkakunnalla, <(.% :a enintään IOO km ja. % :a yli 00' km koulupaiikkakunnalta, maaseutukoulujen oppilaiden vastaavien lukujen ollessa 6.,.5 ja. %. Viime viisivuotiskautena on siis niiden oppilaiden suhdeluku, joiden kotipaikka on koulupaikkakunnalla, kohonnut huomattavasti kaupunkikouluissa, m utta vähentynyt maaseutukouluissa. Seuraavasta taulusta käy ilmi, m istä yhteiskuntaluokista oppikoulujen oppilaat ovat peräisin. E n avsevärd del av de elever, som tidigare få tt lov a tt för läsåret bosätta sig på annan ort för a tt besöka lärdomsskola, är numera i tillfälle därtill på sin egen hemort. E tt utslag härav är, a tt den grupp av elever, som voro bosatta mer än 00' km från skolan, starkt minskats i betydelse. N ästan jäm nt / av lärdomsskolornas elever är (bosatt på annan ort än den, där skolan är belägen, men på högst IOO km : s avstånd från skolan. Om man jäm för med varandra fördelningen av eleverna i städernas och i landsbygdens skolor i avseende å hemorten, finner man en betydande skillnad. Läsåret 96 7 voro 75.8 % av ele- verjia i städernas skolor (bosatta på, skolorten,.0 % högst 00 km och. % mera än 00 km från skolorten. För landsbygdens skolor voro motsvarande relationstal 6-.0,.7 och. %. Fem år tidigare, således läsåret 9 ( voro 7.5 % av eleverna i städerna toosatta på skolorten,. % högst 00 km och. % mera än 00 km från skolorten, medan på landsbygden motsvarande siffror voro 6.,.5 och.%. Under senaste femårsperiod har sålunda relationstalet för de elever, som äro (bosatta på skolorten stigit m ärkbart i städernas skolor, men minskats i landsbygdens. Av följande taibell -framgår, ur vilka samhällsklasser lärdomsskolornas elever utgått. Oppikouluittako

16 8 Élèves d après la profession des parents. i , Oppilaita, joiden vanhem m at olivat A ntal elever, vilkas föräldrar voro Nombre des élèves, dont les parents étaient lu k u vuosi Läsår Année scolaire Virkam iehiä ja vapaiden am m attien harjoittajia Tjänstem än och idkare av fria yrken Fonctionnaires et professions libérales Suurliikkeenharjoittajia Större affärsidkare Grands commerçants Pienliikkeeuharjoittajia sekä palvelusmiehiä Mindre affärsidkare sam t betjänte Petits commerçants, commis, subalternes Työväkeä (paitsi sar. 8) Arbetare (förutom kol. 8) Ouvriers (exl. col. 8) Suurtilallisia Större jordägare Grands propriétaires Pientilallisia M indre. jordägare Petits agriculteurs M aanviljelystyöväkeä Jordbruksarbetare Ouvriers agricoles % % % % % % % Oppilaita yhteensä elever Y k sityisten jatkoluokikien oppilaista ei ole 'kerätty vastaavia tieto ja. Taulussa esitetty oppilaiden ryhm itys on huom attavassa m äärin erilainen toisaalta suom enkielisissä ja ru otsin k ielisissä sekä to isa a lta kaupunkien ja m aaseudun oppikouluissa. N iin p ä lukuvuonna X9ö 87 virkam iesten ja vapaiden am m attien harjo itta jien lapsia oli suom enkielisten koulujen oppila ista..s %, ruotsinkielisten oppilaista,5 %. Suurliiikkeenharjoittaijien lap sia o li vastaavasti 7.5 ja 0.6 %. P ienliik k een h arjoittajien ja palvelus- m iesten lapsia oli suom enkielisten koulujen oppila ista 0.6 %, työväen lapsia.9 % sekä p ientila lliste n la p sia 9. %, kun ta a s ru otsin k ielisissä k ou luissa v astaavat suhdeluvut olivat., 7.7 ja.6 %. K aupungeissa oppilaista oli virkam iesten ja v a p aiden am m attien h a rjo itta jien Hapsia,7.% ja m aaseudulla 0.9 %. S u u rliik k een h arjoittajien la s ten vastaavat suhdeluvut olivat.i j a 6. % sekä pienliikkeenharjoittajien ja palvelusm iesten lasten 0. ja '6. %. T yöväen lap sia oli su h teellisesti joten k in sam an verran kaupunkien ja m aaseudun kouluissa eli vastaavasti.o ja IE.6 %. Suurtilallisten lapsia oli kaupunkien koulujen op p i la ista.5 % ja p ien tilallisten lap sia 5. %, vastaavien suhdelukujen ollessa m aaseudun kouluissa '5.8 ja 6.6 %. 8. Oppikouluihin otetut ja niistä eronneet oppilaat. V altion,kouluihin otettiin lukuvuonna 96 7 k aik kiaan oppilasta, jo ista lyseoih in 6, keskikouluihin 7!5, tyttölyseoih in 6, tyttökoului- ' R örande de privata fo rtsättn in gsk lassern as elever h a d ylik a u p p g ifter icke in b egärts.. D en i tajbellen upptagna grupperingen fö reter betydande avvikelser dels m ellan de fin sk sp råk iga och de svenskspråkiga och dels m ellan städernas och landsbygdens lärdom sskolor. Sålunda u tgjordes läsåret % a v eleverna i d e finsk sp råk iga skolorna av barn till tjän stem än och idkare av fr ia yrken, i de svenskspråkiga sk o lorna.5 %. F ör barnen till större affä rsid k a re voro m otsvarande siffr o r 7.5 och 0.6 %. B arnen till m indre affärsidikare och b etjän te utgjorde 0.6 % av eleverna i de finsk sp rå k ig a skolorna, barnen till arbetare.9 % sam t till mindre jord ägare 9. %, m edan åter fö r de svenskspråkiga skolorna dessa relation stal voro resp.,., 7.7 och.6 %. I städerna voro,7. % av eleverna barn till tjän stem än oeh idkare av fr ia yrken och på lan d sb ygd en 0.9 %. F ör barnen till större a ffä rsid k a re voro m otsvarande relation stal.i och 6. % sa m t fö r barnen till m indre a ffä r s idkare och ibetjänte 0. och 6. %. A rbetarnas barn b ild ade en proportionsvis u n gefär lik a stor grupp i skolorna i städerna och p å lan d sb ygd en eller resp..;o oeh ).6 %. I städerna u tgjord e barnen till större jord ägare.5 % av eleverna ooh barnen till m indre jordägare S. %, m edan m otsvarande relationstal fö r landsbygdens vidkom m ande voro resp. 5.9 och 6.6 %. 8. Nyintagna och avgångna elever. I statsskolorna intog,os under läsåret 96 7 in alles 058 elever, därav i ly ceem a 6, i mel- lanskolorna 75, i flicklyceern a 6, i flicksk olorn a

17 iô hin 79 ja jatkoluokille 5 oppilasta. K aikkiaan otettiin valtionkouluihin oppilasta vähemmän kuin edellisenä lukuvuotena. Suomenkielisiin valtionkouluihin uusia oppilaita otettiin 9ö ja ruotsinkielisiin 66, edellisiin 6 vähemmän ja jä l kimmäisiin 9 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Yksityiskouluihin otettiin enemmän oppilaita kuin valtionkouluihin li 6 6. N äistä otettiin kunnallisiin lyseoihin 78, yksityislyseoihin <9i, keskilkouluihin 708, tyttölyseoihin 9, tyttökouluihin 56 ja jatkoluokille 58. Yksityiskouluihin otettujen uusien oppilaiden lukum äärä oli nyt 09 pienempi kuin lukuvuonna Suomenkielisiin yksityiskouluihin uusia oppilaita otettiin 5 66 ja ruotsinkielisiin 970. Ensinm ainittu luku oli 6 pienempi, viimeksimainittu 68 suurempi kuin edellisenä lukuvuotena. K aikkiin oppikouluihin 'otettiin yhteensä 9 uutta oppilasta, niistä suomenkielisiin kouluihin 9 76 ja ruotsinkielisiin 6. Edellisestä lukuvuodesta vähennys oli 07 uutta oppilasta. Suomenkielisissä oppikouluissa vähennys oli tällöin 6 oppilasta, ruotsinkielisissä lisäys 9 oppilasta. Lukuvuonna 96 7 erosi valtionkouluista kaikkiaan 797 oppilasta eli oppilasta vähemmän kuin edellisenä lukuvuotena. N iistä oli suorittan u t täydellisen lyseon oppim äärän 5, keskikoulun oppimäärän 78 ja täydellisen tyttökoulun oppim äärän 70. Suomenkielisistä valtionkouluista erosi 050 oppilasta eli 5 vähemmän ja ruotsinkielisistä valtionkouluista 77 oppilasta eli enemmän kuin lukuvuonna Yksityiskouluista erosi kaikkiaan oppilasta eli 67 oppilasta enemmän kuin edellisenä lukuvuotena, N iistä sai päästötodistuksen lyseoista 9, keskikouluista 7 ja tyttökouluista 06. Suomenkielisistä yksityiskouluista erosi 885 oppilasta^ ja ruotsinkielisistä 95 oppilasta, ensinmainituista 9 enemmän ja viimeksimainituista 8 enemmän kuin edellisenä lukuvuotena. Kaiikikiaan erosi oppikouluista lukuvuonna 96, oppilasta, niistä suomenkielisistä kouluista 8 95 ja ruotsinkielisistä 66. Eronneiden luku oli ainoagtaan oppilasta suurempi kuin lukuvuonna Suomenkielisistä oppikouluista eronneita oli 5 vähemmän ja ruotsinkielisistä eronneita 69 enemmän kuin edellä m ainittuna lukuvuotena. Oppikouluihin pyrkivistä kiintyy huomio lä hinnä I luokalle pyrkijöihin. Lukuvuonna 9S6 7 f luokalle pyrkijöitä oli 096, joista pääsytutkinnossa hyväksyttiin ja 'hylättiin 0. Pääsytutkinnossa hyväksytyistä voitiin ottaa kouluun 7.9 oeh i fortsättningsklasserna 5 elever. Inalles intogos i statsskolorna färre eleiver än föregående läsår. I de finskspråkiga statsskolorna intogos 95 nya elever oeh i de svenskspråkiga 66, i de förstnäm nda 6 färre och i de sistnämnda 9 färre än ett år tidigare. I de privata skolorna intogs e tt större antal elever än i statsskolorna eller (i 6. Av dessa intogos i de (kommunala lyceerna 78, i de privata lyceerna 9, i mellanskolorna 708, i flicklyceerna 9, i flickskolorna 56 och i fortsättningsklasserna i58 elever. n av nyintagna elever i privatskolorna var nu 9 elever mindre än för läsåret 95' 6. I de finskspråkiga privata skolorna intogos 5 66 nya elever och i de svenskspråkiga 970. Förstnäm nda anfcal var 6 mindre, det sistnämnda 68 större än föregående läsår. I samtliga lärdomsskolor intogos inalles 9 nya elever, av dem 9 76 i de finskspråkiga och 6 i de svenskspråkiga skolorna. A ntalet nya elever var 07 mindre än föregående läsår. I de finskspråkiga skolorna minskades härvid antalet med 6 elever, i de svenskspråkiga ökades det med 9 elever. Läsåret 96 7 avgingo från statsskolorna sam manlagt 797 elever eller. färre än föregående läsår. Av dessa hade 5 avslutat fullständig lyceikurs, 78 mellanskolkurs och 70 fullständig kurs i flickskola. F rån de finskspråkiga statsskolorna avgingo 050 elever eller 5 färre och från de svenskspråkiga statsskolorna 77 elever eller flere än läsåret F rån privatskolorna avgingo inalles elever eller 67 flere än föregående läsår. Av dem fingo 9 avgångsbetyg från lyceum, 7 från mellanskola och 06 från flickskola. F rån de finskspråkiga privatskolorna avgingo 886 elever och från de svenskspråkiga 95, från de fö rstnämnda 9 flere och från de sistnämnda 8 flere än föregående läsår. Sammanlagt avgingo läsåret elever frå n lärdomsskolorna, av dem 8 95 från finskspråkiga och 66 från svenskspråkiga skolor. A ntalet avgångna elever var endast större än läsåret A ntalet frå n de finskspråkiga lärdomsskolorna avgångna elever var 5 mindre oeh antalet från de svenskspråkiga avgångna 69 större än under förenämnda läsår. Av sam tliga inträdessökande till lärdomsskolorna fäster man sig särskilt vid dem, som söka inträde till klass I. Läsåret 96 7 funnos 0 96 inträdessökande till klass I, av vilka godkändes oeh 0 underkändes. Av de vid in-