SUOMEN KANSANOPETUKSEN TILASTO

Transkriptio

1 SUOMENMAAN VIRALLINEN TILASTO X SUOMEN KANSANOPETUKSEN TILASTO KOULUTOIMEN YLIHALLITUKSEN JULKAISEMA 44 TILASTOLLINEN YLEISKATSAUS SUOMEN KANSAKOULUTOIMEEN LUKUVUONNA H ELSIN G ISSÄ 94 KEISARILLISEN SENAATIN KIRJAPAINOSSA Tlastokrjasto Statstkbbloteket

2 Ssällysluettelo. Tekst. Svu 4. Tauluja. Sem naart. svu. I. O pettajen ja oppladen luku.. 2 H. Oppladen ädnkel, kotpakka, s ä ä ty... 4 III. O pplasluvun m uutokset ja oppladen srto... 6 IV. Sem naaren ta l o u s... 8 V. R ahastot, k rjastot y. m... 0 VI. K uunteljaopplaat... 2 V II. H arjotuskoulut... 4 K aupunken kansakoulut. V l. K oululuokat ja opettajsto,,.. 6 IX. O pplaat 20 X. Jatkouokat, erkoskoulut y. m. 24 X L K oulujen talous 28 M aalaskunten kansakoulut. X II. Y lesä teto ja p rttä n X III. O pplaat k u n n tta n X IV. K oulujen talous kunnttan Y hteenveto X IL sta T aulusta lukuvuoslta Y hteenveto X fflrsta T aulusta lu kuvuoslta Y hteenveto X lv :sta T aulusta lu kuvuoslta J92 3 ja Table des m atéres. Texte. P ages 4. : Tableaux. Ecoles normales prmares. p age. P rofesseurs et. éléves... 2 I I. L angue m aternelle e t dom ele des éléves... 4 V aratons du nom bre des éléves; leur passage a la classe su v ante... 6 Econom e des sém nares... 8 F onds scolares et bblotheques etc... 0 C anddats-stagares... 2! E coles-annexés des sém nares... 4 Ecoles prmares des vlles, Classes e t n sttu teu rs... 6 j É léves : Cours supplém entares etc. 24 'Econome des écoles 28 Ecoles prmares des communes rurales. D onnées générales par d s tr c ts 32 R ensegnem ents détallés su r les éléves 38 Econom e des écoles R ésum é du ta b le a u X II: années scola-!...res ] R ésum é du tableau X III: années scolares R ésum é du tableau X IV : années scolares 92 3 et K ansanopstot, säntä- ja em äntäkoulut. XV.. K an san o p sto t V arsnaset em än täk o u lu t Ecoles supéreures populares, écoles d agrj culteurs et de ménagéres. j Ecoles supéreures p o p u la re s {Ecoles de m énagéres X V I. K ertokoulunopettajasem naart 224 Sém nares d n sttu teu rs d ecoles en- fa n tn e s

3 Y lesslm äys. Kansakoululatoksemm e on vm e vuosna kehttyn yt varsnasest m aalaskunnssa, mssä uusen kansakoulujen perustamnen lakkaam atta on ja t kunut. Vuodesta vuoteen tapahtuneet m uutokset ovat mussa suhtessa supstuneet ensnnäkn luokken, opettajston ja oppladen vahtelevn lukumäärn. Seuraavan taulukon numerotedot kansanopetuksen alalla lukuvuotena 92 3 tom vsta opplatokssta eroavat sentähden usessa kohdn van vähän edellsessä julkasussa annetusta. Opplatosten, opettajston ja oppladen luku p:nä helm kuuta 93. Semnaareja. mnaaren harjotuskouluja. CO Luokka kaupunken a varsnasssa kansakoulussa. jatkokoulussa. lta- ja tehtaalaskoulussa. lamnlyötyjen lasten ; koulussa.. aupunken kasvatustoksa kansakoulusta srrettyjä varten. aalaskunten kansakoulu] a. Kansanopstoja. Emäntäkouluja. f o" H-' l o p * 2 p S o O2? et- e*- B.?" Tom nnassa ol n O ppladen luku ]

4 2 Semnaart. Maamme semnaaressa ol helmkuun p:nä 93 yhteensä 05 op p lasta. Kummassakn kaksossemnaarssa ol ntä täys määrä: Jyväskylässä 234, Sortavalassa 235. Mussa semnaaressa vahtel opplasmäärä sten, että se Raahessa oh 8, Uudessakaarlebyssä taasen 87. Pääsytutkntoa suorttamaan saapu syyslukukauden alkaessa yl 600 hakjaa, josta anoastaan kolmas osa ol mehenpuolta. Tutknnon suorttanesta puuttuvan tlan taka e votu vastaanottaa enemmän kun 299. Nästä ol 46 mehen- ja 53 nasenpuolta. Tetojensa puolesta ol kyllä lukusamp määrä kokelata hyväksytty, m utta äsken mantusta syystä käv semnaarnpääsy m ahdottomaks monellekn, ntä kun ol 9 mehen- ja 70 nasenpuolta. Uussta opplasta olvat usemmat el 67 saaneet alkutetonsa kansakoulussa, 4 tul oppkoulusta ja ylopplata ol vhdon 5. N ästä tul 4 Tammsaaren semnaarn, mssä tällasa ylopplasopplata jo lähnnä edellsnä lukuvuosna on löytyn yt enemmän kun mssään muussa semnaarssa. Lukuvuoden kuluessa eros oppmäärää päättäm ättä 23 opplasta. Päästötodstuksen sa 277, se on ylmmän luokan kakk opplaat pats yks. P äästötodstuksen saanesta, jota tul 224 suomen- ja 53 ruotsnkelsstä semnaaresta, ol 28 mehen- ja 49 nasenpuolta. K elposuustodstuksen kansakoulunopettajanvrkaan sa lukuvuoden kuluessa 47 kuunteljaopplasta. Nstä ol 39 läpkäynyt ylopstoon johtavan opplatoksen, 8 vähntän kaks luokkaa valton jatkoopstoa. Kelposuus- todstus kästöden tah muun harjotusaneen opettajanvrkaan annettn yhteensä 9 hengelle. Tammsaaren semnaar on lukuvuotena saanut kaks lahjotusta, tosen, markan suurusen, anto lehtor Mkael Lndén, tosen, 000 markan suurusen, lehtor Emma Irene Åström. Uudenkaarlebyn semnaarlle ol varatuomar Paul Verner Lybeck vanaja testamenttkrjalla määrännyt markkaa, ja on tuo lahjamäärä semnaarn huostaan jätetty. K aupunken kansakoululatos. Varsnasssa kansakoulussa ol opplata yhteensä Lukuvuotena 9 2 ol tuo lukumäärä Opplata ol ss karttunut 968 el paljon vähemmn kun kahtena edellsenä lukuvuotena, jollon ntä tul lsäks 44 ja 475. Enmmän kasvo opplasmäärä Helsngn suomenkelsssä kansakoulussa. Lsäys nässä, 339 opplasta, vastaa 35 % koko lsämäärästä. L uokka, jota 9 2 ol 50, ylläpdettn täällä kyseessä olevana lukuvuotena yhteensä 80, samalla kun 43 luokkaopettajaa tul lsäks. K u n k n opettajan osalle

5 3 tul keskmäärn 32 opplasta, Isalmella ol ntä koko 38, Raahessa van 20. Luokkaa koht ol opplata keskmäärn 33. Helsngn suomenkelsssä koulussa nous tuo määrä 38:aan, Tammsaaressa ja Krstnankaupungssa se alen 9:tosta. Luokkahuoneta kaupunken omstamssa koulutalossa tul lsäks 59, m utta kun vuokrattujen luokkahuoneden lukumäärä vähen 2 :llä, tul luokkahuoneta ss lsäks 38. Kansakoulujen ylmmällä luokalla ol yhteensä x) 3 94 opplasta; -päästötodstuksen sa Jatkokouluta ylläpt, kuten lähnnä edellsenäkn lukuvuotena 8 kaupunka: Helsnk, Tammsaar, Turku, Tampere, Vpur, Kuopo, Joensuu ja Nkolankaupunk. Uusa luokka perustettn, Helsngssä 2 ja Turussa, jota vaston Tampereella luokka lakkautettn. Luokka, opettaja ja opplata ol 92 43: 34, 82 ja 98, edellsenä vuotena 32, 90 ja 803. Ilta- ja tehtaalaskouluja ol tomnnassa Helsngssä, Turussa, H äm eenlnnassa, Tampereella, Lappeenrannassa, Savonlnnassa, Kuopossa, Joensuussa, Nkolan kaupungssa ja Petarsaaressa. Suuremp merktys ol nällä koululla kuten ennenkn anoast Tampereella. Lukuvuotena 92 3 ol luokka yhteensä 28, opettaja 63 ja opplata 490. Lähnnä edellsenä lukuvuotena, jollon tällasa kouluja löyty myöskn Hamnassa ja Kemssä, olvat vastaavat luvut: 32, 7 ja 530. Lam nlyötyjen lasten kouluja tom täällä kyseessä olevana lukuvuotena Helsngssä, Turussa, Tampereella, Vpurssa, Kuopossa ja Nkolan kaupungssa. Nssä ol yhteensä 28 luokkaa, 26 opettajaa, ja 428 opplasta, 9 2, jollon tällanen luokka ol tomnnassa myöskn Porssa, stä vaston 27, 24 ja 402. Kaupunken kansakoululatoksen kalentervuotena 92<tuottam at menot nousvat yhteensä markkaan, johon määrään ssältyy om sta koulutalosta laskettu vuokra, markkaa. Edellsen vuoden menohn verrattuna olvat kustannukset lsääntyneet markalla. Suurmmat lsämenot olvat: opettajan palkkauksssa markkaa, om sta koulutalosta lasketussa vuokrassa , stpendessä ja muussa avustuksessa 65 7, läm m tyksessä ja valastuksessa markkaa. K alentervuotena 92 lsääntyvät kaupunken om at rahamenot kansakoulujen kannattamseks markalla. Manttuna vuotena kaupungt, kuten tunnettua on, evät saaneet mtään avustusta valtolta. Vuonna 9 tämä avustus ol , vuonna 90 taas markkaa. Koulutalohn käytettn usessa kaupungessa melkoset määrät: Turussa lähes , P o rssa , Nkolankaupungssa , Jyväskylässä markkaa ) T ähän on lask ettu S ortavalan nelluokkasen kansakoulun IV :nnen luokan 36 opplasta, m utta R aum alla V I:nnen luokan opplasta van ylem m än vuososaston 39 opplasta.

6 4 ja n. e. Sten nous vuonna 92 koulukntemstöjen raha-arvo markalla. K ustannus opplasta koht vahtel tuntuvast, nn että se Raumalla ol 83 markkaa, Raahessa stä vaston nous ana 235 mark Seuraavassa luettelossa, jossa kaupungt on ryhm tetty -) keskkustannuksen mukaan, annetaan tästä lähem m ät tedot. K u s ta n n u s, (ta s a s n m a rk o n ) K u sta n n u s, (ta s a s n m ark on ) R a u m a L a p p e e n ra n ta S avonlnna I s a lm L o v s a N aan tal... 3 K u o p o P or... 3 K a j a a n M kkel... 3 U u s k a u p u n k... 0 K ä k s a lm H äm eenlnna M aaranham na L a h t K rs tn a n k a u p u n k J y v ä s k y lä Jo en su u H a n k o..., T u rk u O u lu V p u r H a m n a... 0 N k o lan k au p u n k K o tk a H e ls n k K a s k n e n... 7 P etarsaar T am p ere... 9 T a m m s a a r... 6 S o r ta v a la K o k k o la K e m... 2 T orno P o rv o o R aah e... 2)235 Opettajakrjastossa on nteden luku ertysstä systä (uuden luettelomsen y. m. sellasten kautta) vähän alentunut, mutta opplaskrjastossa ol tuo luku vuonna 92 runsaast setsemän tuhatta suuremp kun edellsenä vuonna. Tässä on kutenkn huomattava että opplaskrjastoja koskeven tetojen antamsessa er taholla e ole menetelty avan samalla tavalla, mutta muutos tässä kohden on jo ens vuonna odotettavssa uusen, Ylhalltuksen laatmen kyselykaavojen kautta. ) L askelm n ssältyy om sta koulutalosta laskettu vuokra. 2) O pplata ol opettajaa koht van 20: koulutalojen korjaus tek 4 350: m arkkaa, joka m äärä vastaa 43 /0 opettajan palkkauksesta.

7 5 Vme julkasussa (sv. 4) m antut kasvatuslatokset kaupunken kansakoulusta srrettyjä lapsa varten ovat täälläkn kyseessä olevana lukuvuotena kakk olleet tomnnassa, nmttän: Helsngn kaupungn ylläptäm ät Outamo ja K arstu Lohjalla, Tavola Nummella, Vanjok Vhdssä ja P apnen Spoossa, Lavers ja Vekkosk Porvoon maalaskunnassa, Asböle Fnnbyssä, edellset neljä suomen- ja jälkmäset neljä ruotsnkelsä lapsa varten, sekä Bengtsår Bromarvssa sekä suomen- että ruotsnkelslle opplalle, Porvoon, Lovsan, T a m m saaren ja Hangon kaupungelle yhtenen Lobbyn koulusrtola Lapträskssä sekä Turun kaupungn kasvatuslatos Oppbyn tlalla N auvon ptäjässä. M aalaskunten kansakoulut. Maalaskunnssa tom lukuvuotena 92 3 yhteensä ylempää kansakoulua, josta suomenkelstä, 42 ruotsnkelstä ja suomenruotsnkelstä. Kuten yhteenvetotaulusta sv. 208 nähdään, jakaantuvat nämät koulut er läänelle seuraavast: Uudenmaan lä ä n Turun ja Porn lään Hämeen lään Vpurn» 535 Mkkeln lään Kuopon» Vaasan Oulun Kästä koulusta esntyvät 86 nyt ens kerran vrallsessa tlastossa ja on ne sentähden tauluosastossa merktty uusks kouluks. Seuraavassa näm ät uudet koulut luetellaan läänttän ryhm tettynä opetuskelen mu L ä ä n, k u n ta ja k o u lu. S u o m e n k e ls ä. R u o ts n k e ls ä. L ä ä n, k u n ta ja k o u lu. S u o m e n k e ls ä. R u o t s n k e ls ä. U u d en m a a n lään. P usula, I k k a l a... Inkoo, M ora... H elsnk, R äekhals (y k st.).. K arja, K hla, suom.k. (ykst.) Spoo, M y r b a c k a...» B r a s b y... T uusula, K ellokosk N um -» B e lla r b y... m en k y lä... B rom arv, V ä ttla k s...» N y b y... Espoo, A lberga I I suom al. k. Itt, M yllylä... ( y k s t.)... Jaala, H e r r a n s a a r... K rkko n u m m, N ä g e ls... Y hteensä 8 0 S u n to, P å v a ls -M a lm... N u m m, T a v o la...

8 6 L ä ä n, k u n ta ja k o u lu. S u o m e n k e ls ä. R u o ts n k e ls ä. L ä ä n, k u n ta ja k o u lu. S u o m e n k e ls ä. R u o ts n k e ls ä. Turun ja P o rn lään. I K ä ksalm, S uotnem... B rändö, Å va... ' K aukola, J ä r v e n p ä ä... Tavassalo, H a k k e n p ä ä... l ; K u rkjo k, T erv u... K ustav, P o h jo s -p r... Sortavala, Ja n a s la h t... P ernö, T u o h t t a... Y hteensä 4 Normarlclcu, F n p y y... E ura, K a u ttu a... l! E urajok, V uojok (L nna- M k k eln lään. m aa).... _ V ljakkala, P e r ä m a a... Joutsa, R u o rasm äk... N ousanen, P a j u l a... K angasnem, L uusnem... Y h teen sä 8 Joronen, H u u to k o sk (P ek 9 säm äen Savonlnnan ra u ta te n koulu)... H äm een lään. P uum ala, K e tä v ä lä... Tam m ela, S uskkala... Y hteensä 5 H u m p p la, M urto... 5 Urjala, T r...! Somero, K ask sto... K u opon lään. K alvola, H enu... N urm es, K y n s n e m... Janakkala, V rala... Tohm ajärv, S a a o... L opp, J ä r v e n ta u s t a... Ilom ants, H a t t u v a a r a... K orplaht, H enosnem... Polvjärv, Sola... K uhm onen, L eppäkosk... Isa lm, K aupplan m äk... _ Hollola, J a l k a r a n t a... > P alosenm äk... N astola, Jä rv n e n... N lsä, L astu k o s k... Y hteensä Y h teen sä 7 7 V p u rn lään. V a a sa n lään. K uolem ajärv, S um m a... Lapväärtt, U tterm o ssa... K y m, T u t n e n... M aalaht, L å n g å m n n e... Vehkalaht, P a m p y ö l... Vöyr, A ndala...» P o tsla-p täjän - Oravanen, K u o p p a la... Vrolaht, K sk lah t... Perho, U kskosk... Valkeala, A n ttla... K okkola, N ärv lä (y k sty n en Lappee, P rala... k o u lu )... Savtapale, H äm älän en... A lajärv, M ö k s y... Joutseno, H a u k la h t...» S a u k o n p e rä... Jä ä sk, K u u rm a n ra n ta... K uortane, S a lm... 4.

9 7 Lään, kunta ja koulu. Lään, kunta ja koulu. Suomenkelsä. Ruotsnkelsä. Suomenkelsä. Ruotsnkelsä. K euruu, H u t t u l a... P u lkkla, J y lh ä ra n ta... Saarjärv, P aju m äk... Säräsnem, O term a... K ongnkangas, K a la n e m.... Suom ussalm, K a n t a... Y hteensä 8 5 Sotkam o, Sum sa... Y ltorno, N u o to r a n ta... _ 3 Y h teen sä 9 O u lu n lään. 3 K uusam o, S u n n k... Satonen, S y d ä n m a a... Salon kappel, S a lo n e n... Kakkansa 70 6 P ppola, L eskelä Lukuvuonna 9 2 tomvsta kansakoulusta on lakkautettu anoastaan K uusam on krkonkylään perustettu ykstynen koulu, joka ryhty tomntaansa syksyllä 9. Sen anoana tomntavuotena ol snä 36 opplasta. Samassa kylässä on vuodesta 893 tom nut kunnan perustama koulu, mssä lukuvuotena 9 2 ol opplata 37, lähnnä seuraavana taas 65. L ohjankylän suom a lanen koulu Lohjan kunnassa, jossa tähän saakka on ollut sekä johtaja että johtajatar ja joka sen perusteella tlastollsssa taulussa on esntynyt kaksoskouluna, on nyt järjestetty sten, että snä on anoast johtaja, ja tämän mukaan tauluhn m erktty yhdeks kouluks. Edellsessä on jo manttu mllä tavon lukuvuotena 92 3 tom vat kansakoulua jakaantuvat er läänelle. K unka näm ät koulut jakaantuvat er kunnlle, se on kunka monessa kunnassa ol yks, kaks, kolme ja nn edespän koulua, -selvää seuraavan taulukon numerosta. Lään. j Kunten lukumäärä., Kunta, jossa ol seuraava määrä k 0 u u j a I U udenm aan ! 0 7 OK O 0 H ä m e e n V purn M kkeln K uopon pp R'7 9 g 3 3 o O j O u lu n Y hteensä I

10 Suurn määrä kouluja, 35, ol Vpurn maalaskunnassa; stten seuras Porvoon maalaskunta 3:llä, Isalm 30:llä ja Kuopon maalaskunta 29:llä koululla. Taulukosta nähdään että se ryhmä, mnkä kussakn kunnassa ol 4 koulua, ol lukusamp kun mkään muu, shen kun kuulu 64 kuntaa. Anoastaan 47 kuntaa ol sellasta, jossa ol van koulu tomnnassa. Vertauksen vuoks manttakoon että velä lukuvuotena olvat ne kunnat, mssä ol anoastaan yks koulu, enemmstönä. Sellasa ol sllon 05 ja anoast 49 kuntaa ol ehtnyt perustamaan neljä koulua. Samana vuonna ol velä 6 kuntaa (Sottunka, Velkua, Kodsjok, Kyyrölä, Resjärv, Inar), jossa e löytynyt yhtään kansakoulua. Maalaskunten kansakoulussa ol lukuvuotena 92 3 yhteensä 4 06»varsnasta opettajaa». Lukuvuodesta 9 2, jollon nätä opettaja ol 3 94, ol nden lukumäärä lsääntynyt 47 hengellä. Tämä opettajsto ryhm tellään seuraavassa er läänelle: L ä ä n. O pettaja. Op ettaj attara. Y h teen sä. U u d e n m a a n T urun ja Porn H äm een V purn M kkeln K uopon V aasan O u lu n Y hteensä Jos kysym ys on stä, monessako koulussa opettaja on ollut sekä johtajana että yksn varsnasen opetuksen antajana, monessako taas on löytynyt apu- opettaja, ryhm ttyvät opettajat (opettajattaret) ja kansakoulut seuraavast.

11 9 K o u lu j a, jo s s a o p e tt L ä ä n. anoastaan jo h taja ta jo h ta jatar., johtaja (-tar) sekä] a p u o p etta ja (-tar).. johtaja (-tar) sek ä 2 a p u o p e tta ja a (-tarta). johtaja (-tar) se k ä 3 a p u o p e tta ja a (-tarta). ^ o &p S. ' P» p o,--. L. S»: johtaja (-tar) s ek ä 5 a p u o p e tta ja a (-tarta). johtaja (-tar) sek ä 6 a p u o p etta ja a, (-tarta). O sd t r ^ s. c p et-ä? 2 5 * X* * w p: johtaja (-tar) s ek ä 0 a p u o p e tta ja a (-tarta). Y h te e n sä. U udenm aan... o T urun ja P o rn H äm een V purn ) 535 M k k e ln K u o p o n V a a sa n O ulun Y hteensä kouluja Y hteensä opettaja nässä koulussa u 4 06 Olot muodostuvat, kuten luonnollsta on, er tavalla er osssa maata. Opettajen luku kussakn koulussa rppuu oppladen lukumäärästä ja tämä taas asutuksesta, testä y. m. s. Yksopettajaskoulujen prosenttmäärä ol suurn Oulun, vähn Vpurn läänssä, edellsessä 85, jälkmäsessä 63. Maalaskunten kansakoulussa ol p:nä helm kuuta 93 opplata y h teensä , el 3 94 opplasta enemmän kun lähnnä edellsenä lukuvuotena. Tuo lsäys on paljon penemp kun kahtena edellsenä lukuvuotena, jollon se ol ja 5 24, ja jakaantuu er koululle sllä tavon että selväst näkyy, mtenkä uusen koulujen perustamnen medän pävnämme vakuttaa ensnnäkn sen, että koulunkäynt tulee vähemmän vavaloseks, m utta stä vaston tuskn sanottavast kansanopetukselle vottaa uusa seutuja. Koulusta lyhemmän kun 3 klometrn matkan päässä asuven opplasten ryhmä lsäänty nm ttän 2 776:della, nden jolla ol 3 5 klometrn koulumatka 272:della ja nden vhdon, joden kot ol koulusta ptemmän kun 5 klometrn matkan päässä, anoast 46:della. *) Tlruukk, *) K olkkonm äk, kum pkn V purn ptäjässä. Kansanop. tlasto

12 0 Opplasta ol 3 929»vrkamesten, suurtlallsten ja suurlkkeen harjottajen» lapsa.»» »pkkutlallsten ja pkkulkkeen harjottajen» lapsa.»» »torpparen, työväen y. m.»»»ylluokan» lapset ovat ss maalaskansakoulujen opplasta tuskn 3%. Stä pats on tämä opplasryhmä anakn lukuvuodesta alkaen, kuten samasta vuodesta käytännössä olleet tlastotaulut osottavat, vähtellen mutta jatkuvast vähentynyt. Stä vaston ovat pkkutlallsten ja pkkulkkeen harjottajen lapset kansakoulussa lukumäärältään, veläpä prosenttluvultaankn olleet kasvamassa. Lukuvuotena 92 3 ol ylmmällä luokalla yhteensä opplasta ja nästä sa 'päästötodstuksen. vastaavat luvut ja Lähnnä edellsenä lukuvuonna olvat Kustannukset maalaskunten kansakoulusta nousvat kalentervuotena 92 yhteensä mark Tähän summaan ssältyy om sta koulutalosta»laskettu vuokra», markkaa. Vuodesta 909, jollon tedot kansakoulujen taloudesta vm en julkastn, ovat kustannukset nousseet markalla. Menoerät»kalusto, opetusvälneet ja krjasto» sekä»muut menot» ovat vähentyneet, edellnen 2 39 markalla, jälkmänen markalla. K akk muut menoerät ovat stä vaston vuodesta 909 nousseet. Suurmmat nästä lsämenosta ovat: opettajen rahapalkossa markkaa, oppladen stpendessä ja avustuksessa markkaa sekä koulutalojen läm m tyksessä ja valastuksessa markkaa. Kansakoulujen ylläptämseen ottvat osaa, valto markalla, kunnat :dellä sekä prt markalla. Tässä on kysym ys anoastaan rahamenosta, suortukset luonnossa koskevat anoastaan kunta ja prejä evätkä merktse m tään tuntuvam pa menoerä. Koulukntem stöjen arvo, joka vuonna 909 tek markkaa, ol 92, ss kolmen vuoden kuluessa, noussut mark Lsäys markkaa on kyllä melkonen, m utta nona kolmena vuotena on 342 uutta koulutaloa rakennettu ja vanhosta koulutalosta on suur määrä kavannut uuts- tah lsärakennuksa. Oma koulutaloja ol vuonna 92 yhteensä ja nden keskarvo markkaa. Useden koulutalojen arvo on kutenkn merktty paljonkn vähemmäks, mutta olpa ntä sellasakn, joden arvo on kymmentuhansa markkoja.

13 K oulum aksuja kantovat kunnat vuonna 92 yhteensä markkaa. Maksava opplata ol samana vuonna »Ulkoptäjalaslta» kannetaan verrattan tuntuva maksu 0 markkaa e ole harvnasta ja rautatehalltus on rautatentyömesten lapssta maksanut 30 markkaa opplaalta. Koulumaksun keskmäärä kaklta m aksavlta opplalta ol non markka 70 pennä. Kakssa läänessä ol kutenkn, nnkun tauluosastosta nähdään, kunta, jotka puolestaan opplalta evät kantaneet koulumaksuja. Yhteensä ol ntä 50, nmttän Uudenmaan läänssä 2, Turun ja Porn läänssä 4, Hämeen läänssä 4, Vpurn läänssä 6, Mkkeln, Kuopon ja Vaasan läänssä, 0 ja 5 sekä Oulun läänssä 8. ') Kustannukset maalaskunten kansakoulusta nousvat, kuten täällä jo on manttu, vuonna 92 yhteensä mark Kun kansakoulussa samana vuonna ol opplasta, ol ss keskkustannus opplasta koht 95 markkaa. Koska tämä keskkustannus kutenkn er osssa maata vahtel 89:stä ana 0 markkaan, on tähän merktty myöskn ne määrät, mhn se er läänessä nous tasasn markon, nmttän: Uudenmaan läänssä Mkkeln lä ä n ssä Turun ja Porn lä ä n s sä 98 Kuopon» 89 Hämeen läänssä Vaasan» 92 Vpurn» 95 Oulun» 0 Keskkustannus rppuu osaks stä, paljonko on opplata opettajaa koht. Tämä opplasmäärä ol Vpurn läänssä, jossa se ol korken, 37; vähmpään se alen Oulun läänssä, jossa opplata opettajaa koht ol 32. Mutta tässä on mon muu sekka vakuttamassa, nn myöskn osaltaan ne menot, jotka löytyvät sarekkeessa»stpendejä ja apua opplalle». Tätä tarkotusta varten maksettn opplasta koht: Uudenmaan lä ä n ssä.. 2 mk. 5 p:ä Turun ja Porn».. 4» 90» Hämeenlnnan».. 5» 35» Vpurn».. 2» 95» Mkkeln läänssä.. 3 mk. 30 p:ä Kuopon».. 3» 65» Vaasan».. 3»» Oulun»., 4» 60» *) N äm ät k u n n at olvat: M usto ja P ornanen; L okalaht, L atla, K arjala, M etonen, L em u, K aruna, L uva, R aum a, Jäm järv, H uttnen, Vampula, P unkalato, O rpää ja K osk; Sahalaht, K ylm äkosk, Vanaja ja R enko; T ytärsaar, R autu, H tola, Salm, Suojärv ja K orpselkä; L evonm äk; Juuka, Valtmo, R autavaara, Ilom ants, K overo, R ääkkylä, K uruves, N lsä, V arpasjärv ja H ankasalm ; V etel, L ehtm äk, V tasaar, Sum anen ja K ongnkangas; Salon kappel, Pyhäjärv, P yhäntä, H yynsalm, Sotkam o, K olar, E nontekö ja U tsjok.

14 2 Turun ja Porn sekä samon Hämeen läänssä tähän tarkotukseen m aksetusta määrstä johtuu anakn suureks osaks verrattan suur keskkustannus opplasta koht nässä läänessä. Sama ol asan lata Oulun läänssä, m utta enemmän vakutt tässä läänssä kouluhuoneustosta aheutuvat kustannukset, lämmtys ja valastus, korjaus ja vuokra (sekä maksettu että laskettu), mtkä opplasta koht olvat paljon korkeammat kun mussa läänessä. T äydellsyyden vuoks otetaan täm äkn menoerä tähän, laskettuna tasasn markon. Uudenmaan läänssä.. 30 markkaa Mkkeln läänssä markkaa Turun ja Porn».. 30» Kuopon»... 29» Hämeen».. 32» Vaasan»... 29» Vpurn».. 30» Oulun»... 37» Jatkokurssen lukumäärä ol lukuvuosna yhä kasvamassa: annettn ntä 274, seuraavana lukuvuonna 293, 9 2 ol ntä 374. Mutta sen jälkeen on kansanopetuksen tom nta tällä alalla joutunut sesahduksn, nn että jatkokursseja lukuvuonna 92 3 tomeenpantn anoastaan 62. Syynä tähän ol, kuten prtarkastajat vuoskatsauksssaan ovat lmottaneet, ensnnäkn kurssen antajlle tuntuvat seuraukset stä, että tarkotusta varten e m yönnetty mtään määrärahaa kalentervuodelle 92. Se vähänen srtomäärä, joka edellseltä vuodelta löyty, yhteensä 2 90 markkaa, ol tetyst rttämätön. Harrastusta ol kyllä ollut olemassa ja kurssen alkamsta monella taholla nnolla odotettu. Mllä tavon täällä mantut 62 kurssa jakaantuvat er läänelle, kunka monta tunta ne kestvät ja kunka paljon nssä ol opplata, nähdään seuraavasta taulukosta:

15 3 Jatkoku rsseja. L ä ä n. Koko luku., N stä k est O pplata. 75 tu n ta. 0tu n ta. 50 tu n ta. U udenm aan T urun ja P o rn H ä m e e n V p u r n M k k eln ! K uopon V aasan Oulun Y hteensä ; Y hteensä tu n teja nässä kurssessa j 6425 Kussakn kurssssa ol ss tunteja keskmäärn 04 ja opplata 22. Vertauksen vuoks manttakoon että vastaavat luvut lukuvuonna 9 2 olvat 20 ja 22. K ansanopstot. Kakk edellsessä tlastollsessa vuoskatsauksessa luetellut kansanopstot, 27 suomalasta ja 4 ruotsalasta, löytyvät tässäkn julkasussa. Vöyrn maamesja emäntäkoulu tosn e tomnut täällä kyseessä olevana lukuvuotena, m utta koska se taas ryhty tomntaansa jo syksyllä 93, on sen nm tauluosastossa sälytetty. Äsken mantusta syystä ol seurauksena se, että opettajston ja oppladen lu ku alen, oppladen luku enemmänkn kun m tä tuon yhden opston tomnnan lakkauttam nen ols aheuttanut. Lukuvuotena 92 3 ol kansanopstossa helmk. p:nä yhteensä 269 opettajaa ja 526 opplasta, lähnnä edellsenä vuotena 273 opettajaa ja 622 opplasta. Mtä opplasn tulee, on manttava että kansanopstohn pyrkjöstä se ryhmä jo on vähenemässä, joka ennen nähn tuloaan on käynyt kansakoulussa anoast jonkun lukukauden tah e ole käynyt kansakoulussa ollen Nnpä ol lukuvuotena 9J 2 tähän kuuluvan tlasto taulun sarekkesn m erkttyjen luku 428, m utta 92 3 ol se alentunut 355:teen.

16 4 K ansanopstojen taloudellnen asema n äytt kalentervuotena 92 huolestuttavalta. Valtoapua myönnettn anoast säntä- ja emäntäkoululle, mk koulua koht. Sten alen kansanopstojen valtoapu yhteensä markalla (tasasn luvun). Vuonna 9 ol se , vuonna 92 stä vaston markkaa. Ss ol pakko saada m enot vähenemään, ja tehtn täm ä sllä menestyksellä, että Vöyrn opston menoja lukuunottam atta edellsen lukuvuoden menoerästä postu yhteensä non markkaa. K unten ja kannatusyhdstysten avustukset saatn stä vaston korotetuks melken markalla. Kutenkn täyty muutamen opstojen velkaantua, toset olvat tlasuudessa nyt nnkun ennenkn turvautua ykstysten uhraavasuuteen. Täyskasvusa varten perustetussa Tampereen Työväenopstossa ja Oulun Työväenopstossa on tänä lukuvuotena ollut, edellsessä 292, jälkmäsessä 305 opplasta (helmkuun p:nä). Opetusta hot kuten lähnnä edellsenäkn lukuvuotena johtaja, m utta ol häntä er anessa avustamassa useat luennotsjat. Tampereen kaupunkkunta anto markan suurusen avustuksen, Oulu samon markkaa. Ylesstä varosta e kumpkaan opsto nauttnut mtään kannatusta. Samanlanen opsto on lukuvuotena 92 3 tomnut Kotkassa; opettaja oh 4 ja opplata 352. Kotkan kaupunk avust opston tomntaa markalla. Helsngssä, Koulutomen Ylhalltuksessa elokuussa 94. O sc a r R o o s.

17 TAULUJA. TABLEAUX.

18 a» I Taulu. Kansakoulunopettajassemnaart helmkuun p:nä 93. Opettajen ja oppladen luku. Sémnares d nsttuteurs et d nsttutrces prmares, le er févrer 93. Nombre de professeurs et d é!éves S e m n a a rk a u p a n k. L e u d u sém nare. Anne de fo ndaton. Perustettu v u o n n a. H om m es. Sem naarnopettaja V ak n asa. O rdnares. M ehä. Professeurs des sém n a res. F em m es. N asa. V rk aa to m tta v a. H om m es. E x tra o rd - nares. M ehä. F em m es. N asa. Yhteensä. H om m es. Total. M ehä. Fem m es. N asa. H arjotuskoulu n o p e tta ja. T y ö n jo h - ta ja. M atres de tra- P rofesseurs des vaux ma- nuels. écoles-annexes. H om m es. Mehä. F em m es. Nasa. H om m es. M ehä. S S g g. F H om m es. M ehä. O p p l a t a er l u o k l l a Nombre d éléves de chaque classe. I. I I. I I I. IV. Femmes. N asa. Hom m es. M ehä. Femmes. N asa.! Hom m es. M ehä. Femmes. N asa. H om m es. M ehä. Femmes. N asa. H om m es. M ehä. Y teensä. Total. Femmes. N asa. Total. K ak k aan. Opplasta o l: a) Suom enkelset. Fnnos J y v ä sk y lä x 2 Sortavala R aum a R aahe ' _ H e n o la K a ja a n ' Yhteensä Total b) Ruotsnkelset. Suédos 8 Tam m saar U u sk aarleb y Yhteensä Total K akkaan In tern es. S sä -o p p a ta. E xtern es. U lko-opplata.

19 II Taulu. Kansakoulunopettajassemnaart helmkuun sekä hedän vanhem* Sémnares d nsttuteurs et d nsttutrces prmares, le R févrer 93. p:nä 93. Oppladen ädnkel ja kotpakka pänsä sääty. Langue maternelle et domcle des éléves; poston soca/e de leurs parents. S em n a a rk a u p u n k. L eu d u sém nare. 2 3 [ 4 O p p lad en lu k u, jo d e n ä d n k e l ol: L angue m aternelle des éléves. S uom. F nnos. B n o ts. Suédos. M uu kel. A u tre langue. 5 6 O p p lad en lu k u, jo d e n k o tp a k k a o l: Nom bre d'éléves dom clés E n n tä ä n 00 km se m n a a rsta. ä 00 k m a u plus du sém n a re. Y l 00 km sem naarsta. d p lu s de 00 k m d u sém n a re. 7 V rltam eläja v apad en amrnatt. h a rjo tt. Foneton publque, p rofesson lberale. I 8 9 S u u rlk k e e n h a rjo tta ja. Négoce. 0 O p p l a d e n l l u k u, j o d e n v a n h e m m a t o l v a t : P k k u lk k e e n h a rjo tta ja sek ä p alv e lu s m eh ä. P ett com m erce, com m s. Poston socale des parents. T y ö v äkeä. S u u rtla llsa. (p a ts 3 sar.). G rands T ravalleurs proprétares (exe. col. 3). j r u r a u x. 2 P k k u - tla llsa. Petts proprétares ruraux. 3 4 jt o rp p a re ta ja! m a a n v lje ly s- ty ö v äk eä. P etts ferm ers, tra va lleu rs r u ra u x. O p p lata y h te e n sä. Total des éléves. a) Suom enkelset. J y v ä sk y lä S o r ta v a la Raum a R a a h e H e n o la K a ja a n Yhteensä Total Fnnos u l b) Ruotsnkelset. 8 T a m m saar U usk aarleb y Yhteensä Total Kakkaan Suédos g ! '

20 l a a IH Taulu. Kansakoulunopettaja^ semnaart m uutokset ja lukuvuonna oppladen srto. Opplasluvun Sémnares d nsttuteurs et d nsttutrces prmares (année sco/are 92 93). Varatons du nombre des éléves; leur passage å la classe suvante. S e m n a a rk a u p u n k. L eu d u sém nare. P ä ä s y tu tk n to o n k u ts u tu s ta. C anddats a d m s a u x épreuves de V exam en d entrée q u ont été h y v ä k sy tty. regus. refusés. h y ljä tty. venant d écoles com m unales j 7 8 K ansakoulusta. O p p l a t a o t e t t u : Nombre d éléves n o u vea u x n scrts lu o k k a a n. en l:e année: V a lm stu sk u rssesta ja -k o u lu sta. venant des cours ou des écoles j préparatores. \venant d établssements dh nstructon secondare. O p p k o u lu sta. A utres. M u u alta. dans les années 2:e 4:e. I I IV lu o k k a a n. Total. 9 Y hteensä Adms å Vessa. K oeopplata. Opplata eronnut. N om bre d éléves sorts. O p p m äärää p ä ä ttä m ä ttä. A v a n t la fn de cours. M orts. K u o lleet. A u tres. M uut. Apres compléton des cours. Täydellsen o p p m ä ä rä n s u o rte ttu a a n. Y h teensä. Total. ^ Augmentaton (-\-) ou d m n u - ton ( ) du nombre d éléves. O pplasluvun lsäys (-{-) ^ ta vähennys ( ) Oppaden srto. Passage å la classe su vante. Sans exam en. Ilman ehtoja se u ra a v a lle luokalle srre ty t. Apres avor passé Vexam en. Ehdot suortettuaan se u raavalle luokalle srre ty t. Restés a la méme classe. Luokalle jä ä n e e t. I a) Suom enkelset. J y v ä s k y lä S ortavala R au m a R a a h e H e n o la K a ja a n Y hteensä Total Fnnos. 2 3 \ b) Ruotsnkelset. 8 T a m m s a a r U usk aarleb y Yhteensä Total K akkaan S u é d o s *) E ro te ttu.

21 s # I IV Taulu. Kansakoulunopettaja? semnaart lukuvuonna Tetoja opp? latosten taloudesta. Sémnares d nsttuteurs et d nsttutrces prmares (année sco/are 92 93). Econome des sémnares. S e m n a a rk a u p u n k. L e u d u sém nare. des professeurs des sém nares M e n o t. D épenses. P a lk k a u s. A p pontem ents S em n a a rn o p e t- I ta je n. des professeurs des écoles-annexes et des matres de tra - vaux m anuels. Har j o tu sk o u lu n - opettajen ja ty ö n jo h ta je n. V a lto n a v u stu s v a ra t m lle o p p lalle. to- Subventon de T E ta t a u x éléves pauvres. j B ourses. A p u rahoja. j N o u rrtu re. R u u a n p to. 6 7 Entreten et reparatons des mmeubles du sém nare. Sem naartalon hoto- ja k o rja u sk u sta n n u k se t. Dépenses pour le ja r d n du sém nare. S e m n a a rp u u ta rh a n m enot. ' Autres dépenses. s 9 Muut m enot. A 2 T u l o t Recettes. Smf. p s p s %mf. p \ ähnf. ym Smf. p s ps f/mf. ps S ktf tl» Sfaf. p s ätmf \ PS tm 3mf ym S m f -flm. SAnf. ym Y h teensä. Total. joyer calculé 5 % de la valeur des édfces). rvotu vuokra (5% se m n a a rtalon arvosta). Taxe des nternes. Ssäoppladen m ak su t. Revenus trés du ja r d n du sém nare. S em n aarpuutarh an tu lo t. Autres revenus. Muut tu lo t. Y h teen sä. Total. ^ Dépevse moyenne annuelle p a r éléve (col ). K eskm ääränen v u o sk u sta n n u s (sar. 9-}- 0 6) opplasta koht. S Parte de cette dépense payée par T E tat. t ' tä valto m aksanut o p p la sta k o h t. t a) Suom enkelset. Fnnos. J y v ä s k y lä ' Sortavala I R aum a R a a h e H e n o la ^ K a ja a n l Y h teen sä Total ) j ) ) b) R uotsnkelset. Suédos. 8 Tam m saar : )44 ' 448) g U u sk aarleb y O oco g 0 Yhteensä Total ; Kakkaan ) ) ) [ Kansanop. tlasto

22 V Taulu. Kansakoulunopettaja?semnaart luku? vuonna Semnaartalohn sjotetut pääomat, semnaaren rahastot ja krjastot. Sémnares d nsttuteurs et d nsttutrces prmares Captaux placés dans les mmeubles des sémnares; leurs fonds et bblothéques. 2 3! 4 5 S t p e n d -, p a l k n t o - y. m. s e n l a a t u s e Sem naar ka up n nk. L m d u sém nare. S e m n a a rta lo n arvo jo u lu k u u n 3 p. T u l o t. R e c e t t s. Valeurs en captal des édfces des sémnares, le 3 déc. K o rk o ja p ä ä om asta. L a h jo tu k s a y. m. R entes des Y h te e n sä. Total. D onatons etc. c a p ta u x. Sfanf fm. fm. Smf. ym Stmf. ym 6 7 ; S 9 0 l r a h a s t o t j a v a r a t. Fonds destnés a u x bourses et a u x p r m e s ete. J a e ttu je n stp e n d e n ja p a lk n to je n S e m n a a rn h o d e tta v e n ra h a s to je n tla joulukuun 3 p. S e m n a a rn m u d e n ra h a sto je n pääom a jo u lu k. 3 p. K rja sto n ntd e n lu k u jo u lu k u u n 3 p. Bourses accordées. E ta t des fo n d s a d m n stré s p a r le sém n a re (3 déc.) M ontant des capta u x des a u tres Nombre des ro-' k o k o n a ssu m m a. L u k u. fo n d s du lum es de la lu k u. sémnare (3 déc.) bblothéque P ääo m a. Captal. (3 déc.) N om bre de M ontant total. Nom bre de bourses. j fonds. S&nf j dä. Sfmf ym Smf. ym a) Suom enkelset. J y v ä s k y lä _ S ortavala R a u m a _ _ R a a h e _ - 5 H e n o la K a ja a n Y hteensä Total Fnnos ; \ _ I b) Ruotsnkelset. 8 Tam m saar U uskaarleby Y hteensä Total Kakkaan 4 662» Suédos I

23 V I Taulu. Kansakoulunopettajassemnaart lukuvuonna Tetoja tutknnon suorttanesta kuunteljaopplasta. Sémnares d nsttuteurs et d nst/tutrces prmares (année sco- lare 92 93). Canddatsstagares ayant passé examen fl 6 7 S K e lp o s u u s to d s tu k s e n s a a n e ta k a n s a k o u lu n o p e tta ja n v rk a a n. S e m n a a r k a u p u n k. Lm du sémnare. Nombre de canddatsstagares ayant regu le certfcat de compétence M u t a k u u n t e l j o t a, j o t k a k a n s a k. a s e tu k s e n t_,,.. 2,......,. pour le poste dhnsttuteur prmare. ' 2 :n nojalla ta h ehdollsen ervap au tu k sen K elposuustodstuksen saan eta kästöden tall! s a a n e n a o v a t t n t k n t o a s u o r t t a n e e t. m u u n h a r j o t u s a n e e n o p e t t a j a n v r k a a n. S e m m o s e n o p p la to k s e n lä p k ä y n e tä, j o l l a o n p ä ä s tö o k e u s Y lo p s to o n. Apres avor fat leur études dans me nsttuton condusant au baccalauréat. M e h ä. Hommes. N a s a. Femmes. V ä h n t ä n k a k s lu o k k a a v a l t o n j a t- k o o p s t o a k ä y n e t ä. Apres avor étudé dans deux classes au mons des écoles d'études supéreures. Autres canddatsstagares ayant sub Vexamen én vertu de Vart 2 de VOrdonnance sur les Nombre de canddatsstagares ayant regn. le certfcat de competence pour le poste de matre Y h te e n s ä écoles prmares, ou d une dspense. de travaux manuels ou autes exe-tcces. Total. M e h ä. N a s a. ; Y h te e n s ä. M e h ä. N a s a. Y h te e n s ä. Hommes. Femmes. \ Total. Hommes. Femmes. Total. a) Suom enkelset. Fnnos. J y v ä sk y lä S o rta v a la... 3 j R a u m a R a a h e H e n o la K a ja a n Y hteensä Total j ! b) Ruotsnkelset. Suédos. 8 Tam m saar _ j U u sk aarleb y... -! Y hteensä Total 3 3 _- 2 0 ; 2 0 K a k k a a n l

24 V II Taulu. Semnaaren harjotus* koulut lukuvuonna Eco/es-annexés des sémna/res fannée scolare 92 93) j 9! o S e m n a a rk a u p u n k. L eu d u sém nare. Nombre total (I VI). Koko luku ( I VI). - n. Sukupuolen m u P o k a. Gargons. I I I V I. Sexe. I I. O p p l a d e n l u k u h e l m k u u n p. T y ttö jä. F lles. I I I - V I. Entre 7 et 9 ans. 7, mutta e 9 v u o tta tä y ttä n e tä. Ijän m u Entre 9 et 3 ans. 9, mutta e 3 v u o tta tä y ttä n e tä Age. \ a) Suom enkelset. j J y v ä s k y lä Sortavala : '20 3 R aum a R aahe H e n o l a K a ja a n Yhteensä Total j Entre 3 et 5 ans. IB. mutta e 5 v u o tta j tä y ttä n e tä. 5 ans et au~dessns. 5 vuotta tä y ttä n e tä. > s Nombre d éléves le l:er févrer. O p p la ta o llu t k o u U u sa o p lu s ta p o ssa lu k u v u o p. o te ttu den k u lu e s s a : k o u lu u n. O p etu sk elen m a k a a n. F nnos. Langue. S uom. Fnnos. Suédos. R u o ts. V a n h e m p a n sääd y n m u k aan, P o ston socale des parents. V rkam esten ja suurlkk. h arjo tt. lapsa. Foncton publque négoce, grande ndustre. P k k u lk k. h a rjo tta j. ja palvelusm. lap sa. Pett commerce, p ette Industre, com m s. Työväen lap sa. O uvrers. V u o so sasto jen m ukasn Années scolares. I. l. m. IV. V. VI. Eléves a y a n t été absents: 0 pävää. de ä 0 -jours. -30 p äv ää. de d 30 jo u rs p äv ää. de 3 d 60 jo u rs. E nenun. kun 60 päv. plus de 60 jo u rs. Eléves nonveaux nscrts. I - I I. U I VI. Päästötodstuksen saaneta. Eléves ayant qutté Vécole avec certfcat d'études. 233! - \ ' ! ! I , ' b) Ruotsnkelset. 8 T am m saar : U u sk aarleb y ! Yhteensä Total I n Kakkaan Suédos ; Must. H arjo tu sk o u lu jen o p ettajsto lö y ty y sem naaren taulukossa. (I)

25 \ V III Taulu. Kaupunken kansakoulut helmkuun p:nä 93. Tetoja luoksta ja opettajsta. L ä ä n ja k a u p u n k. G ouvernem ent et vlle. U u d e n m a a n lä än. Eco/es prmares des vlles (er févrer 93). 2 3 J Nombre total. Koko lu k u. L u o k k a. Classes. Suom enk elsä. Fnnoses. I II. I I I V I. R u o tsn k elsä. Suédoses. I - I I. I I I VI. L u o k k a hu o n e ta. Classes stées Omassa talo ssa. dans une mason scolare spécale.! V u o k ra tu lta. dans un local loué. K a u p u n g n kansak o u u la t. palvel. o l o p e tta ja ja o p e tta ja tt. k a k ka n sa : Nombre total de m a tres et de m a - tresses dans les écoles p rm a re s des vlles. Total. Koko luku. M ehä. H om m es..(suomalanen k [ N asa. Femmes. 3 j 4 K oko lu k u. Nombre total. I II. m v. Y hteensä. Total.! (ruotsalanen» s P o rv o o ' L o v sa ! , T am m saar H a n k o Yhteensä Total ! T u ru n ja P o rn lä ä n. 8 T urku N aantal _ U uskaupunk ) R aum a *) P o r (ynnä R ep o saar) : M aaran h am n a Y hteensä Total U I H ä m e e n lä ä n. 5 H ä m e en ln n a ! T a m p e re L aht Yhteensä Total V purn lään. V p u r H a m n a L ap p e e n ra n ta ; ! K ä k salm S ortavala _ K o tk a Yhteensä Total ) K oulu okeastaan V ll-luokkanen. C/asses et nsttuteurs M uta (laulu n, v o m ste lu n, Varsnasa luokkaopettaja, Insttuteurs-généraux proprement dts. k ästö d e n y. m.) o p e tta ja. A u tre s m atres (chant, gym - nastque, tra v a u x m a m tels etc.) M ehä. H om m es. n. I I I VI. N asa. Fem m es. II. I I I VI. V rk ak elp o sa. Gompétents. V rk ak elp o - S e m n a a rn s u u s to d s tu s ta k ä y n e tä. M uta. v alla. Auee certfcat A u tres. S ans certfcat d u sém nare. de compétence. r n. III-V I. I IL. I I I VI / / _ ä ! ; _ 6 I II. < Nombre total. Koko lu k u l ; ! ; j Kansanop. tlasto H om m es. M ehä. Femmes. N asa. l 5 8

26 j j I 2 3! j 9 20 ] j Luokkahuoneta. Varsnasa luokkaopettaja. kästöden y. m.) opettaja. L u o k k a, Muta (laulun, vomstelun, Classes. Classes stuées Insttuteurs-générauz proprement dts. A u tres m a tres (chant, gym - nastque, tra v a u x m a nuéls etc.) Lään ja kaupunk. Gouvernement et vlle. M kkeln lään. Koko luku. Nombre total. Fnnoses. f 'IA III Suomenkelsä. Ruotsnkelsä. Suédoses. M III VI. Omassa talossa. dans une mason scolare spécale. Vuokratulta. dans un local loué. Kaupungn kansakoululat, palvel. ol opettaja ja opettajatt. k a k kansa: Nombre total de m a tres et de m a- tresses dans les écoles p rm a re s des vlles. Koko luku. Nombre total. Mehä. H om m es. *) 2:della luokalla ol sekä suomen- että ruotsnkelsä opplata. 2) Nästä on 2 vuokratta luovutettu. Total. Koko luku. Mehä. H om m es. Nasa. Fem m es. I IL I II-V I. Yhteensä. Total. j I IX. m v. Nasa. F em m es. I -I I. TTT VI. Vrkakelposet. Compétents. Semnaarn käynetä. Muta. Avec certfca t A utres. d u sém nare. I - I I. III VI. I II. III VI. Vrkakelposuustodstusta valla. Sa n s certfcat de compétence. M k k el j l 2 S a v o n ln n a Yhteensä Total : 3 K uopon lään. 4 K uopo Jo ensu u _ _ I s a lm ' % 3: Yhteensä Total j : V aasan lään. j 8 N kolankaupunk ) ! *) K rstn a n k a u p u n k K ask n en _ _ P e ta rsa a r ! _ K o k k o la _ _ 2 3 Jy v äsk y lä... 8! 5 3-5! ? 4 Y hteensä Total ! I _ 28 49, ! O ulun lään. 5 O u lu _ _ Raahe _ 3! 2 _ 6 7 K ajaan T o rn o ! ' _ 2 2 ; 3 _ 8 9 K em (ynnä Latakar) ! Yhteensä Total : Kakkaan { ! ! I -I I. III- VI. Nombre total. Koko luku. H om m es. Mehä. Fem m es. Nasa.

27 20» a IX Taulu. Kaupunken kansakoulut luku* vuonna Tetoja opplasta. Ecoles prmares des v/les (année sco/are 92 93). Eléves. L ä ä n ja k a u p u n k. Gouvernement et vlle. * Nombre total (cl. I - V I ). Koko luku ( I - V I ) j 8 S u k u p u o le n m u k a a n. P o k a. G arfons. I II. I I I VI. Sexe. T y ttö jä. I - I I. F tles. 9 j 0 O p p l a d e n l u k n h e l m I I I V I. 7, mutta e 9 v u o tta tä y ttä n e tä. I Entre 7 et 9 ans. I ja n m u k a a n. Age. 9, mutta e 3 v u o tta tä y ttä n e tä. Entre 9 et 3 ans. 3, mutta e 5 v u o tta tä y ttä n e tä. Entre 3 et 5 ans. 5 vuotta tä y ttä n e tä. 5 ans et au-dessus. l k u n n 2 p. O p etu sk elen m u k a a n. L angue d ensegnem ent. F nnos. S uom. Suédos. R u o ts j Nombre d éléves le ler févrer. V an h em p an säädyn m u k a a n. E ta t socal des parents. V rkaraest. ja su u r lkkeen harj. lapsa. Foncton publque, negoce, grande Industre. P k k u lk k. harj. ja p alvelusm est. lapsa. Pett commerce, pette ndustre, com m s. O uvrers. Työväen lapsa ' O p p la ta o llu t k o u lu sta Vuos' o sasto jen m u k aan. A: nnées scolares. I. II. I I I. IV. V. VI. p o ssa lu k u v u o d e n k u lu e ssa. E leves a y a n t été absents de d 0 jours. 0 pävää. de ä 30 jo u rs. BO pävää. Bl 60 pävää. de 3 d 60 jo u rs. Enemmän kun 60 p ävää. plus de 60 jo u rs. 2l 2 7 U u saoppa ta o te ttu k o u lu u n. E leves nou- v eaux nse.rts. TA I I I P äästö to d stu k sen saan eta. ^ Eleves ayant qutté Vécole avec certfcat d études. K rekk.-ven. uskont. kuul. opp. ^ Eleves appartenant ä VE glse grecque. U udenm aan lään. ( suom alanen k H elsnk! 2 ru o tsalan en» ! P orvoo L o v s a Tam m saar U I H a n k o Yhteensä Total Turun ja Porn lään. 8 T u rk u » U u sk a u p u n k R aum a P o r (ynnä ReposaarL M aaranham na Yhteensä Total ! H äm een lään. 5 H ä m e en ln n a T am pere L a h t Y hteensä Total V p u rn lään. 9 V pur... *) H a m n a L a p p e e n ra n ta K ä k salm S o r ta v a la K o tk a Yhteensä Total Stä pats ol kansakoulun y hteydessä tom vssa kurssessa akusa v a rte n 26 o p plasta } / UI U ; l s ; : ! ; ! ; l c 64 95! I23! O 00 (20 m estä ja 6 nasta); päästötodstuksen sa 8 opplasta