TILASTOLLINEN KATSAUS OPPIKOULUJEN TILAAN JA TOIM INTAAN LUKUVUONNA LÄRDOMSSKOLORNA

Transkriptio

1 SUOM EN VIRALLINEN TILASTO - FINLANDS OFFICIELLA STATISTIK IX OPPIKOULUT 5 TILASTOLLINEN KATSAUS OPPIKOULUJEN TILAAN JA TOIM INTAAN LUKUVUONNA IX LÄRDOMSSKOLORNA 5 STATISTISK ÖVERSIKT AV LÄRDOMSSKOLORNAS TILL* STÄ N D OCH VERKSAMHET UNDER LÀSÀRET APERÇU STATISTIQUE DE L'ÉTAT DES ÉTABLISSEMENTS D'INSTRUCTION SECONDAIRE EN FINLANDE, PENDANT L ANNÉE SCOLAIRE HELSINKI 99 HELSINGFORS V ALTIO N EU V O STO N KIRJAPAINO - STATSRÂDETS TRYCKERl

2 ALKULAUSE. Seuraava selonteko oppkouluen tomnnasta lukuvuonna on laadttu samoen perusteden mukaan kun saran edellset okavuotset selonteot. lauhdtteet on laadttu ylaktum r, fl. master G. Modeenn ohdolla, oka myös on laatnut ulkasuun ssältyvän tekstestyksen. Helsngssä, Tlastollsessa Päätomstossa. huhtkuulla 99. FÖRORD. Förelggande redogörelse för lärdomsskolornas verksamhet under läsäret har utarbetats enlgt samma prncper som de föreg&ende ärsredogörelserna seren. Tabellblagorna ha sammanställts under lednng av överaktuaren, flosofemagster G. Modeen, som även utarbetat den publkatonen ngäende textredogörelsen. Helsngfors, ä Statstska Centralbyrän, aprl 99. Martt Kovero. T. A. AVherhemo. G. Modeen.

3 Ssällysluettelo. Tekst: Sv Taulua. L Valtonkoulut. sv - I. O pettaen a oppladen lu k u... II. O ppladen ädnkel, kotpakka, sääty 0 l. O ppladen k ä... 6 IV. O pplasluvun m uutokset... V. E r luoklta ero n n eet opplaat... 8 VI. L u o k lta srrety t a luoklle ääneet. VII. K ouluen talo u s... 8 / H I. K oulurakastot, -krastot y. m... IX. J a tk o -o p s to t ln n eh ä llsfö rteck n n g. Text: Sd Tabeller. StatsUroverk. Sd. L ä ra re ooh e le v e r... E le v e rn a s m o d ersm äl, h e m o rt, s tä n d... 0 E le v e rn a s ä l d e r... 6 F ö rä n d rn g a r e le v a n ta le t... F rä n o lk a k la s s e r a v g ä n g n a e le v e r... 8 U p p fly tta d e och k v a rsta n n a d e e le v e r... L ä ro v e rk e n s e k o n o m... 8 S k o lfo n d er, -b b lo tek m. m... F o r tb ld n n g s lä r o v e r k C. K unnallset a ykstyset koulut. Kom munala och prvata läroverk. I. O pettaen a oppladen lu k u L ä ra re och e le v e r... 5 II. O ppladen ädnkel, kotpakka, sääty 6 E le v e rn a s m o d ersm äl, h e m o rt, s tä n d... 6 III. O ppladen kä E le v e rn a s ä l d e r IV. O pplasluvun m uutokset F ö rä n d rn g a r e le v a n ta le t V. E r luoklta ero n n eet opplaat F r ä n o lk a k la s se r a v g ä n g n a e le v e r VI. L u o k lta srre ty t a luoklle ään eet. 9 U p p fly tta d e ooh k v a rsta n n a d e e le v e r... 9 VII. K ouluen talo u s L ä ro v e rk e n s e k o n o m Tl. K oulurahastot, -k rasto t y. m S k o lfo n d er, -b b lo tek m. m IX. Jatk o lu o k at a m aanvlelyslyseot F o rts ä ttn n g s k la s s e r ooh o rd b ru k sly o ee r... 6 X. Y k sty set veraskelset o p p k o u lu t.. 8 P rv. lä rd o m ssk o lo r m ed främ m an d e u n d e r- " v s n n g s s p r ä k... 8 % D. Ylopplas tutknnon krallset kokeet De skrftlga proven för sh den texam en... 0 Tableaux. Table des matères. A. Écoles de l É ta t. Pag. I. M a ître s e t é lè v e s... I I. L a n g u e m a te rn e lle e t dom cle d es [ é lè v es... 0 I I I. A ge des é lè v e s... 6 IV. V a rato n du n o m b re d es é lè v es... V. E lè v e s s o r ts... 8 V I. C h a n g e m e n t de classe... V II. É c o n o m e des é c o le s... 8 V III. F o n d s sc o la re s e t b b lo th èq u e s e t c.. IX. I n s ttu to n s d étu d e s s u p é re u re s B C. Écoes m uncpales et écoles prvées. I. M a ître s e t é lè v e s... 5 Texte: P a g e s ~ 5 6. ag. II. L angue m aternelle et dom cle des élèves... 6 III. A ge des é lè v e s IV. V araton du nom bre des élèves V. É lèves s o rts VI. C hangem ent de classe... 9 VII. Économ e des é c o le s 'III. F onds scolares e t bblothèques etc.. 08 IX. C lasses prvées d études supéreures et lycées agrcoles... 6 X. É coles secondares prvées avec une langue d ensegnem ent étrangère... 8 D. Épreuves écrtes du baccalauréat... 0 Okasua: fanlulttesn. R ättelser tll tabellblagor na. - Correctons. Sv. 56. sa r., rv. \ Sd. 56. ko.. rad.» 0. >»» 0 6.» >» 0» 8.»»»» 8,».>»» 9,»»»» 9.»» >» 0.» '>»» 0, >» >» 0.» )>» 8» 0.» ;> > 8 on Raudaskvlüu keskkoulu, hc Raudaskvlüu keskkoulu a luko. sta' Raulaskvlä keskkoulu. Is Raudaskylün keskkoulu a luko.

4 A lustava katsaus. O ppkoulutlastossa esntyvät tän ä vuonna ensmmäsen kerran seuraavat vs ykstystä suom enkelstä keskkoulunm uotosta yhtesk o u lu a: K oulukuan Yhteskoulu H elsngssä sekä Pernön, Someron, Valkeakosken a Oulasten yhteskoulut. Lukuvuonna 97 8 tom vat kaks ensnm an ttu a ;5-luokkasna, Valkeakosken koulu 5- luokkasena sekä Someron a O ulasten koulut - luokkasna. Kysymyksessä olevan lukuvuoden alussa srty vät valton luostaan Isalm en suomenkelsen keskkoulun ykstyset utkoluokat, o tk a keskkouluun yhdstettynä m uodostavat nyt valton yhteslyseon. M usta m uutokssta m anttakoon, että Varkauden a Ylveskan suomenkelset yhteskoulut on srretty ykstysten keskkouluen ryhm ästä ykstysten lyseoden ryhm ään, a että Helsngn Suomalanen keskkoulu on lopettanut tom ntansa sam onkun Kelldm äev venäänkelnen yhteskoulu. Seuraavlla svulla olevassa yleskatsaustaulukossa estetään teto a oppkouluen luvusta lukuvuonna nden o p ettaalu v u sta sekä opplasm äärästä a stäp ats opplatosten a k a a n tum nen valton opplatoksn ynnä kunnallsn a ykstysn kouluhn, suom enkelsn a ruotsnkelsn, lyseohn, keskkoululhn, tyttölyseohn a tyttkouluhn sekä atkoluokkdn, m aanvlelyslyseohn a veraskelsn kouluhn. Inledande överskt. I den statstsk a redogörelsen fö r lärdornsskolorna ngä nu fö r fö rsta gfugen u p p g fte r ön fölande fem läroverk, sam tlga p rvata fnskspräkga samskol-or av m -ellanskoltyp: K oulukuan yhtes- oulu H elsngfors sam t sanskolorna 5 IS ä m ä, Somero, V alkeakosk och Oulanen. TJnder läsäret 97 8 arbetade de tvenne förstnäm nda läroverken med klasserna I I I I, skolan Valkeakosk med klasserna I V och skolorna Somero och Oulanen m ed klass I. F rä n ngängen av nyssnäm nda läsär hav. staten övertagt Isalm fnska m ellanskolas prvata fortsd.ttnngskla.sser, vlka sam m anslagts med mellanskolan tl e tt statens samlveeum. Bland vtterlgare fö räm lrn g ar ma nännas, a tt fnska sam skolorna Varkaus och Ylveska overtortö frä n gruppen p rv ata m ellanskolor tl prvata lyceer. Suomalanen Keskkoulu H elsngfors ha* upphört med sn verksam hot, lkasä den ryskspräkga sam skolan Kellom äk. U pp g fter om antalet lardom sskolor under läsäret.97 8, om lärarpersonalen sam t om elevnum erären vd dem m eddelas u t överskststabcllen pä fölande sdor, ur vlken även fram g är läroverkens fördelnng dels pä statsläroverk sam t komm unala och p rv ata skolor, dels p ä fnskspräkga och svensk-spräkga, dels ä te r p ä lyceer, mellanskolor, flcklyceer och flckskolor -saalt forbsä,ttnmg\sklasser, ordbrukslyceer och skolor med främ m ande undervsnngssprak. O ppkouluen luku. Oppkoulua ol maassa lukuvuonna 97 N kakkaan. X ästä ol valton opplatoksa 75, kunnallsa (> a ykstysä 0. Suom enkelsä opplatoksa ol kakkaan ruotsnkelsä 6. Yhdessä opplatoksessa, Porvoon nasopstossa, ol opetuskelenä sekä suom että ruots. M uut o koulua olvat veraskelsä, a ol nstä saksankelnen a - venäänkelstä. A ntalet lärdom sskolor. A ntalet lärdom sskolor rkot uppgok läsäret.97 8 tl nalles. Av dessa voro 75 Ptatslä-ovork, (> kommunala oel 0 p rvata läroverk. A ntalet fnskspräkga läroverk var nalles.09, antalet svenskspräkga <>. E tt läroverk flek-nsttu te t B orgä ado säväl fnska son svenska tl ndervsnngsspräk. Y tterlg are funnos 5 <kolor med e tt främ m ande spräk tl undervsnngsspräk, nämlgen tvsk och ryska skolor. -

5 7 Oppkouluen, nden opettaen a oppladen luku Antalet lärdomsskolor samt lärare och elever dem Nombre des écoles secondares, leur personnel ensegnant et Kouluen la. Läroverkens art. C atégore de l école. Koulua. Antal skolor. Nombre des écoles. Opettaa. Antal lärare. M aîtres Nasa. Kvnolga. Fem m es. Mehä. Manlga. H om m es. Valt. lyseot, suomenk. Statens lyceer, fnsksprâkga Kunnall. lyseot, suomenk. Kommunala lyceer, fnsksprâkga.... 0»» ruotsnk.»» svensksprâkga Ykst, lyseot, suomenk. Prvata lyceer, fnsksprâkga... É 68 0»» ruotsnk.»» svensksprâkga Valt. keskk., suomenk. Statens mellansk., fnsksprâkga...»» ruotsnk.»» svensksprâkga... Ykst, keskk., suomenk. Prvata mellansk., fnsksprâkga...»» ruotsnk.»» svensksprâkga... Poka. Gossar. Garçons. I., Poka, Gossar. Garçons. \ TyttöÄ " Flckor. F lles. Opplata er Tyttöä. Flckor. FUles. I. Lyseot ,, Í : 06[ 7, 6 Yhteensä Summa : K eskkoulut ' 9; ; 5 6; , -, 7 5 ' Yhteensä Summa Tyttölyseot a I 069 Valt. tyttölyseot a tyttök., suomenk. Statens flcklyceer och Valt. tyttölyseot a tyttök., ruotsnk. Statens flcklyceer och flcksk., svensksprâkga »» ruotsnk.»» svensksprâkga , Yhteensä Summa ,. Jatko-opstot, atkoluokat a maanvlelyslyseot. Valt. atko-opst. a -luokat, suomenk. Statens fortbld.- lärov. och -klasser, samtlga fnsksprâkga... Ykst, atkoluokat, suomenk. Prvata fortsättnngsklasser, fnsk- SDräkea... Ykst, atkoluokat, ruotsnk. Prvata fortsättnngsklasser, svensk ' 0 Fortbld] lngs aroverk, fort-, Maanvlelyslyseot, suomenk. Jordbrukslyceer, fnskspräk... 9, Yhteensä Summa »» ruotsnk.» svensksprâkga Yhteenveto. Valton oppk., suomenk. Statslärov., fnsksprâkga ) Yhteensä Summa ; Kunn. a ykst, oppk., s.-k. Komm. 0. prv. lärdomssk., fnskspräk.»>»»» r.-k.»»»» svenskspräk ) 7 Yhteensä Summa , ; Yhteensä. Sammanlagt. 5\ 5\ 56 5\ \ Nasopsto, s.-k. r.-k. Insttutet för unga flckor, fnsk- svenskspräk ; 0) 65; 5 5. Nasopsto. 6. Ykstyset veraskelset oppkoulut. Prvata lärdomsskolor med fr mmande un- Saksalaset a venäläset koulut. Tyska och ryska skolor ) 8 Kakkaan Hela summan Ensem ble ] ' 08 lukuvuonna under läsäret leurs élèves pendant l année scolare luoklla. Artal elever pà de särsklda klasserna. N om bre des élèves sur les classes Poka. Gossar. Garçons. II. m. r V. V Tyttöä. Flckor. F lles. Poka. Gossar. Garçons. Poka. Gossar. Garçons. Tyttöä. Flckor. F lles. Tyttöä. Flckor. F lles. Poka, Gossar. Garçons. Tyttöä:" Flckor. F lles. Poka. Gossar. Garçons. Tyttöä. Flckor. F lles. Garçons. g Poka. Gossar., Tyttöä. Flckor. F lles. VIII. Poka. Gossar. Garçons. dffer Tyttöä. Flckor. entes. Garçons. IX. Tyttöä. Flckor. F lles. Poka. Gossar. Yhteensä. Summa. T otal. Poka. Gossar. Garçons. Tyttöä. Flckor. F lles. Kakkaan. Samtlga elever. Ensem ble, L y c e e r. - - Lycées. 6 ; 7l 67 5, , 7 ' 60; 07, 500: 69 ; , , 0 55, : ; , 5, 5Î 6 9' , 8 7'; , ; 60 79Í , , : M e llanskctlor. Écoles élémentares , 6, 9 _ , : , ; , 8 9, 5 7, [ tyttökoult. - Flcklyceer och flckskolor. Lycées et écoles de eunes flles. ; , , l 59 5 _ 67 _ 8 _ 0 _ 9 _ 9 9 8, _ ~ 5' 0, ; I 68,6 U 06; sättnngsk lasser och ordbrukslyceer - Écoles et classes d étudt Shpéreureé/, lycées agr\coles J ; I , ~ H _ ;, 7 5 : _ 69 8, H ; , Sammandrag. Résumé à Í I 500) , 96 90, 79: 7 8 5: Í 0, l 59, , 780, 68] ' ' , : , 7 5 5; , , 8, , : 70; 9 8) , 5\ 06\ 00 60\ \ Insttutet för unga flckor. L'nsttut de eune's flles. ï - Í _ 9 5, H 8 8^ dervsnng;sspràk. Écoles secondares prvées avec une lan\que d'ensegnement étrangère , 8 0, 7, 6; ' « )

6 H K oululatoksen kehtys vmeks kulunena vuosna näkyy seuraavasta yhdstelm ästä, o sta käy lm oppkouluen luku lukuvuosna 9 8. Tässä yhdstelm ässä, kuten yleensä esllä olevassa selostuksessakaan, e ole o tettu huomoon n tä oppkoulua, oden opetuskelenä on veras kel, ekä lon X asopstoa. V eraskelset 'koulut k ästellään tässä selonteossa erkseen. Skolväsendets ubvecklng under de sstfö rflu tn a ären kommer tl synes fö lande sam m anställnng, I vlken m oddelas amtalet lärdom sskolor under läsären 9 8. I denna sam m anstälhng, lka^om överhuvudtaget förelggande textredogörefae, ha de lärdom sskolor, som ha e tt främ m ande undervsnngsspnäk, cke bealktats, vdare e heller In sttu te t fö r unga flokor. F ö r de fö rstn äm n d a redogöres e tt särsklt a.vsntt av texten. N om bre des écoles secondares ; ré-partton d 'après la langue d ensegnem ent. Valton oppkoulua. Kunnallsa a ykst, oppkoulua. Kakk oppkoulut. Statsläroverk. Kommunala o. prvata lardomsskoor. Samtlga lardomsskoor. SP ^ Lukuvuos. S" Läsär. s Suomenk. Ruotsnk. Yht. Suomenk. Ruotsnk. Yht. Suomenk. luotsnk. 5 Année scolare. $:. Fnskspr. Svenskspr. S:a. Fnskspr. Svenskspr. S:a. Fnskspr. Svenskspr S S MI O ppkoulut ovat ss lsääntyneet lukuvuodesta 9 kakkaan.'m:a el hukan yl l / B:lla. Jo s 'vertalu ulotetaan akaan kymmenen vuotta stten, on oppkouluen luku kasvanut (l :llä el r/c :Un. N tä ol n m ttän lukuvuonna 97 8 kakkaan. Täm ä luku lmasee nn sanoaksemme nettolsäyksen, koska m anttuna akana p eru stettu en kouluen luku on ollut suurem p, m u tta eräät koulut taas ovat lo,pettäneet tom ntansa. Osaks näm ät m uutokset kutenkn ovat van näennäsä. K un valto on ottanu t luostaan anoastaan asanom asten yksty sten lyseoden keskkoululuokat, on se n stä m uodostanut uuden opplatoksen, ylem pen luokken atkaessa tom ntaansa ertysenä ykstysenä kouluna. N äm ä koulut esn ty v ät tlastossa erkseen, ss kahtena kouluna, vakka ne tosasallsest ovat vden a sam an koulun osaa. T oselta puolen kun valto kyseessä olevana akana on o ttan ut haltuunsa valton keskkouluun ta tyttökouluun ltty vät ykstyset atk o lu ak at, a n stä a keskkoulusta täm än älkeen on m uodostettu täysluokkaanen valton lyseo, ovat akasem m n er kouluna esntyneet koulun osat nyt tlastossa van yhtenä kouluna. Saadakseen selvlle kunka m onta ylopstoon ohtav aa oppkoulua m aassam m e ol, tulee ylesslmäystaulukossa m anttu en lyseoden lukuun lsätä nden keskkouluen a ty ttö k o u lu en luku, oden yhteydessä tom vat ykstyset ta kunnallset atkoluokat. K u n oppkoulut ryhm tellään m antun H ela an talet lardom sskoor hav alltsa sedan asaret 9 okats med eller nagot over' /. U tstrackes am forelsen to ar tllbaka, ar oknngen sedan dess 6 skolor eller 9) procent. A ntalet lardom sskoor var nam lgen lsaret 97 8 nallcs 5. Denna sffra representerar s. a. s. an nettooknng, det a n ta le t nygrundade skolor v a rt storre, m edan ett a n ta l skolor upphort med sn verksamhet. Delvs a te r aro dessa fo ran d rn g ar W ott skenbara. I de fa ll, da staten o v ertagt endast mellanskolklasserna av vederborande p rv ata lyceer, ha dessa klasser om bldats tll ott n y tt laroverk, medan de hogre klassorna fo rtfa rt a tt arbeta nasom e tt sarsk lt prvatlaroverk. Dessa skolor ha statstk en u p p tag ts var fo r sg, alltsa som tvr. skolor, ehuru de fa k tsk t aro delar av en oeh sam na skola. A an d ra sdan h ar de fall, da staten under dessa ar overtagt de p rv ata fo rtsattn n g sk lasserna tll en statlg- m ellanskola eller flekskola. vlka sam m anslagts med den sstnam nda tll ett fu llsta n d g t statslvceum, de sasom sarsklda skolor tdgaro behandlade delarna av skolan u p p tag ts statstk en som en enda skola. Om m an sarsklt onskar u tran a, huru m anga tll unverstetet hdratn.de laroverk det famns landet, bor m an tll de oversktstabellen m eddelade uppg fte rn a om a n talet lyoeer ad d era de statlga mellanskolor oeh flckskolor, sam band med vlka arbetade p rv ata eller kom m unala fortsattnngs-

7 näkökohdan m ukaan kukn keskkoulu ta ty ttö koulu atkoluokkneen lu etaan tällön yhdeks kouluks saadaan seuraavat luvut lukuvuodelta klasser. I fall lärdom sskolorna ndelas efte r denna svnpunkt fräg avarande m ellanskolor eller flckskolor äm te fortsättn n g sk lasser h a d ä b e tra k ta ts «m e tt enda läroverk erhälles fö r läsäret 97 8 fölande sffro r: Ylopstoon o h tava oppkoulua Tl unverstctet ledando läroverk Jatkoluokka valla oleva keskkoulua VIellanskolor u tan fort-sättnl'gsklasser ty ttö k o u lu a Flckskolor,, Maanv-lelyslyseota Jordbrukslyceer... M uta tsenäsä atk o -o p sto a övrga frstäen d e fortbldnn& släroverk... Suomenk. Fnskspr. Ruotsnk. venskspr. Yhteensä, Summa. Y hteensä Summa 5 96 E dellä estetystä, koululatoksen kelltystä vuosn a 0 8 valasevasta yleskatsauksellsesta tau lu k o sta näkyy, e ttä koko kysym yksessä olevan a a n ak so n on valton- a ykstyskouluen lukuen välnen suhde pysynyt suurn prten katsoen m uuttu m atta. V altonkouluen luku on lsäänty n y t : llä, ykstyskouluen :a. O ppkoulusta on koko aan vähän enemmän kun / s olleet valtonkoulua. Edelleen on huom attava, e ttä oppkouluen lsääntym nen on tap ah tun ut yksnom aan suom enkelsten kouluen taholla. N äden kouluen luku on lukuvuodesta 9 kasvanut :stä 69:ään, ss 5: llä el h u om attavast yl sensaan että ruotsnkelset koulut ovat sam ana akana vähentyneet 8 :sta 6:een. Oppkoulusta ol lukuvuonna 97 8 suunnlleen /. suom enkelsä a l/* ruotsnkelsä. Kym m enen vuotta stten ol suom enkelsä oppkoulua 09 a ruotsnkelsä 5, o ten ss, os anoastaan nettolsäys otetaan huomoon, edellsten luku on kasvanut 6 0 :llä a älkm m ästen van :llä. O ppkoulua on ennen ollut etupäässä kaupungessa. K ehtys on myöhemmn kutenkn alk anut kulkea shen suuntaan, e ttä n tä on yhä enem m än alettu perustaa m aaseudulle, kauppalohn, suurn krkonkyln, asem ayhdyskuntn a m uhn asutuskeskuksn. Lukuvuonna 97 8 ol oppkoulusta 9 kaupungessa a 76, ss enemmän kun V;;. m aaseudulla. Lukuvuonna 97 8 olvat v astaavat luvut a. T ällä väln ol ss m aaseudulle tu llut lsää 5 oppkoulua, m u tta kaupunkehn van 6. V altonkoulusta, oden lukum äärä ol 75, olvat kutenkn usem m at el 7 kaupungessa a van ol m aaseudulla. Sama p tä ä pakkansa ruotsnkelsn oppkouluhn nähden, o sta van 5 ol m aaseudulla, a nstäkn H elsngn lähstöllä. Suom enkelsstä ykstyskoulusta stävaston ol enemmstö, 67 m aaseudulla, a van koulua ol kaupungessa. Den td g are m eddelade översktstabellen rörande skolväscndets utvecklng ären 9 8 gver vdhand-en, a tt fördelnngen av Iärdom sskolorna pä statsskolor och p rvata skolor bbehällt sg det stora hea oförändrad under fräg av aran d e perod. A ntalet statsläroverk har ökats med, de prvata skolorna med. Statsläroverken ha hea tdeu u tg o rt nägot över / av sam tlga lärdomsskolor. V dare ä r a tt m ärka, a tt öknngen lärdomsskolornas a n ta l kommer uteslutande p ä de fnskspräkga skolornas del. Dessa skolors an tal har sedan läsäret 9 ökats frä n tl 69, alltsä med 5 skolor eller betydlgt över / r nedan a n talet svenskspräkga skolor n ed g ätt frän 8 6. Av sam tlga lärdom sskolor voro läsäret 97 8 om krng */* fnskspräkga och / 5 svenskspräkga. To är td g are var an talet fnskspräkga lärdomsskolor 0:9 och an talet svenskspräkga 5. Bedan dess ha alltsä 60 nya fnskspräkga och svensksp räk g t läroverk tllkom m t, on endast nettoöknngen d etta av?oende beaktas. Lärdom sskolor ha td g are förefkommt huvudsaklgen : städerna. Utvoe,klngen har em ellertd m edfört, a tt sädana begynt allt större antal nrä ttas p ä landsbygden. kö[*ngar, större kyrkobvar, statonssam hällen o. a. bosättnngseettra. L äsäret 97 8 voro av Iärdom sskolorna 9 belägna städerna och 76, alltsä över en trededel, pä lan d s bygden. L äsäret 9/7 8 voro m otsvarande s f f ror och. U nder den m ellanlggande tdcn ha sälunda p ä landsbygden tllkom m t 5 lärdomsskolor m ot endast 6 städerna. Av statsskolorna, 75 tl an talet, voro dock de flesta eller 7 belägna städerna och endast pä landsbygden. Detsamm a var fallet med de svenskspräkga Iärdom sskolorna av vlka endast 5 voro fö rlag d a ä landsbygden, därav M elsngfors fö ro rter. Av de fnskspräkga prvatläroverken befunuo sg därem ot flertale t eller 67 ä landsbygden mot skolor städerna. Oppkonhtlasto )Z7 U8 Lärdomnxkolxtatsth'.

8 0 O pettaakunta. O p ettasto n kokoonpano aanak so n a 9 S selvää seuraavasta taulukosta, ossa o p e tta a t on a e ttu to saalta vaknasn, v rk aatom ttavn a tu n to p ettan, sekä to saalta sukupuolen m ukaan. Lärarkären. L äark arens sam m ansättnng under peroden 9 8 fram g är ur fölande tabell, vlken lä rarn a fö rd elats dels pâ ordnare, tä n stfö rrä tta n d e och tm lärare, dels pâ m anlga och kvnnlga lä rare. R épartton du personnel ensegnant par professeurs fxes, ntérm ares et auxlares. Lukuvuos. Läsär. Année scolare. : Mehä. Manlga. Hommes. Vaknasa. Ordnare. Fxes. Nasa. Kvnnlga. Femmes. Yht. Summa. Vrkaatomttava. Tänstförrättande. Intérmares. Mehä. Manlga. Hommes. Nasa, Kvnnlga. Femmes. Yht. Summa. : Mehä. Manlga. Hommes. Tuntopettaa. Tmlärare. Auxlares. Nasa. Kvnnlga. Femmes. Yht. Summa. Kakkaan opettaa. Samtlga lärare. Ensemble. Mehä. Manlga. Hommes. Nasa. Kvnnlga. Femmes. Yhteensä. Summa. Stä: Därav : Dont : Valton koulussa. I state ns skolor. Dans les écoles de VÉtat. Ykstysssä koulussa. I prvatskolor. Dans les écoles prvées Jatkoluoksta a m aanvlelyslyseosta e täm äntap asa teto a ole käytettävssä, oten n ä tä koulu a e ole otettu huomoon edellä olevassa tau lukossa. O ppkouluen o p ettaakuntn kuulu lukuvuonna 97 8 kakkaan 855 op ettaaa, o sta 50 el 7. % tom valtonkoulussa a 505 el 5.7 % ykstyskoulussa 'lyhyyden vuoks nm tetään seuraavassa estyksessä ykstyskouluks kunnallsa ykstyskoulua yhtesest. O p e tta sta ol 09 el 9. % m ehä a 6 el 50.6 % nasa. E dellsenä lukuvuonna ol nasopettaen lukum äärä noussut m esopettaen lukum äärää suurem m aks, kun stävaston akasem m n m eso p ettaat olvat olleet enemmstönä. Tässä suhteessa on h a v atta vssa huom attava ero valtonkouluen a ykstyskouluen välllä. E dellsssä ol n m ttän 5. % o p e tta sta m ehä a 5.6 % nasa, kun ta a s suhde ykstyskoulussa ol p änvastanen: m esopettaa nssä ol.8 % a n aso pettaa 55. O pettasta ol lukuvuonna 97 8 vähän enemm än kun puolet, 75 el 5.7 %, vaknasa,. el.0 % vrkaatekevä a 08 el 6.: % tu n topettaa. F ö r fo rtsättnngsklassernas oeh ordbrukslyceets vdkommande fö reü g g a cke dylka u p p g fter, varför dessa skolor cke beak tats ovanstftende tabell. I-ärdomsskolornas lärarpersonal om fattade under läsäret 97 8 nalles 855 lärare, av vlka 50 eller 7. % voro anställda vd statsskolor och 505 eller 5.7 % vd prvatskolor fö r korthetens skull användes denna benäm nng det fö lande gem ensam t fö r de kom m unala och p rv ata läroverken. Av sam tlga lärare voro 09 eller 9. % m anlga lärare och G eller 50.6 % kvnn-lga. Föregaende läsar översteg a n talet kvnnlga lärare för fö sta g n g en a n ta let m anlga lärare, m edan td gare de m anlga lära rn a alltd v a rt m ao rtet. I defcta hänseende kan en anm ärknngsvärd skllnad ak ttag a s m ellan statsskolorna ooh prvatskolorna. I de fö rra voro näm lgen 5. % av lärarn a m anlga odh 5.6 % kvnnlga, m edan fö rhällandet fö r de p rv ata skolorna var m o tsatt:.8 % m anlga och 55. % kvnnlga lärare. Av lära rn a voro under läsäret 97 8 nägot rner än h älften, 75 eller 5.7 % ordnare, eller.0 % tä n stfö rrä tta n d e och 08 eller f.;{ % tm lärare.

9 I l Oppladen luku valtonkoulussa a ykstyskoulussa. Elevernas fördelnng pá statsskolor och prvata skolor. O ppkouluen opplaat ak aan tu v at seuraavalla Elever a lärdom sskolorna fördelade sg pä föltavalla valtonkouluen s ekä kunnallsten a yks- ande sa tt p â statsskolo sam t pâ kom munala oel tyskouluen kesken : prvata skolor: B ép a rtto n des élèves d 'après catégores des écoles. Lukuvuos. Valtonkoulut. Statsskolor. Ykstyskoulut. Prvata skolor. Yhteensä. Läsär. Écoles de l État. Écoles prvées Summa. Année scolare. bs. O' /O. abs. % f Oppkoulussa ol ss lukuvuonna 97 8 ta r kemmn sanoen helm kuun p :n ä 98, kakkaan opplasta. L säys edellsestä lukuvuodesta on 996 opplasta. L ukuvuodesta 9 on oppladen luku lsääntynyt kakkaan 8 707:a, ss keskm äärn 7 opplaalla vuosttan. Opplastulva oka täm än aanak so n alussa ol harvnasen suur, on vuos vuodelta vähentynyt. Täm ä vähentym nen on kutenkn ollut varsn hdasta ana lukuvuoteen 95 6 ast, sllä kysym yksessä olevna kolmena vuotena olvat opplasluvun lsäykset, 5 a 09. V asta lukuvuonna 96 7 on tässä suhteessa tap a h tu n u t m erktseväm p muutos. M anttuna vuonna tap ahtu nut lsäys, opplasta sam onkun esllä olevan vuoden lsäys, 996 opplasta, on van suunnlleen puolet lähnnä edellsten vuosen lsäyksestä. Jo s vertaus ulotetaan kymmenen v u o tta taaksepän, ollon oppkouluen opplasm äärä ol 6 85, on täm ä kasvanut opplaalla el keskm äärn yl '0 0 0 :a vuodessa. Opplasluvun m uutokset ovat olleet hyvn erlaset valtonkoulussa a ykstyskoulussa. Ensnm adntussa on opplasluku lähnnä edellseen lukuvuoteen verraten vähentynyt 87:llä, kun taas se vm eksm antussa 0 lsääntynyt 08:a. V altonkouluen suhteellnen osuus, oka lähnnä edellsnä vuosna ol y htäm ttaa noussut, tehden lukuvuonna % el lähes puolet oppkouluen koko opplasm äärästä, on älleen laskenut a tek nyt esllä olevana vuonna 8. %. E levantalet lärdom sskolorna uppgek alltsä lä s -. äret 97 8 närm are bestäm t den febru ar 98 tl 6 9Ö0 elever. öknngen sedan ö regäende läsär u tg ö r 9S6 elever. Sedan läsäret 9 har elevnum erären stg t med nalles elever, a lltsä med genom sntt 7 elever per ftr. Elovtllström ngen, som böran av den a perod var sällsynt stor, har är fö r är m nskats. D etta har dock skett r ä tt längsant ntl'l läsäret 95 6, det fräg avarande tre läsar uppvsa en öknng av resp., 5 och 09 elever. F o rst läsäret 96 7 har m edfört e tt betydande avbrott utvecklngen. öknngen fö r d e tta är elever sam t fö r förellggande läsär, 996 elever, m otsvarar endast om krng h älften av öknngen de nlrm ast föregäende áren. U tsträokes äm förelsen to är tllbaka, da elevnum erären lärdom sskolorna var 6 85 clever, lar denna ökats med elever, vlket m otsvarar en stegrng av över 000 elever medelta per är..förändrrgarna lärdom sskolornas elevnum erär ha fö rd elat sg r ä tt oäm nt pä statsskolorna oeh prvatskolorna. I de fö rra har elevantalet sedan närm ast föregäende läsär drekte m nskats, med 87 elever, m edan det de señare ölkats med 08. Statsskolornas procentuella andel av sam tlga elever, som de närm ast föregäende ären kontnuerlgt stg t och som läsäret 96 7 u tg o rd e 9.6 % eller det närm aste h älften, har därgenom ater su n k t oeh u tg o rd e förelggande läsär -8. %. Luokken luku a opplasluku luokkaa kohden. Lukuvuonna 97 8 ol oppkoulussa k ak kaan 650 luokkaa, o sta valtonkoulussa 750 a ykstyskoulussa?;00. Vs vuotta akasem m n, Antalet klasser och elever per klass. Läsftret 97 8 o m fattad e lärdom sskolorna n alles 650 klasser. Av dessa kommo p ä statssko lornas del 750 odt p ä prvatskolornas del 900 klas

10 5 lukuvuonna 9, ol luokka 68, o lta valtonkoulussa 59 a ykstyskoulussa 77. Suuremp osa luokken luvun lsäyksestä tulee valtonkouluen osalle. Nssä lsäänty luokken luku tän ä aanaksona. 56:a, ykstyskoulussa taas 6:a. Kuten m ustettaneen, lsäänty valtonkouluen luku sam ana aanak so n a van : llä, m u tta ykstyskouluen :a. L uonteenom asta tässä kehtyksessä ss on ollut se, e ttä lsääntyvä opplastulva ykstyskoulussa on etupäässä o h tan u t uusen kouluen perustam seen, otavaston valtonkoulussa on hyvn suuressa m äärn tu rv au du ttu myös rnnakkasluokken perustam seen. Oppkouluen opplasm äärän kasvam nen näkyy myöskn luokken keskm ääräsen opplasluvuu nousussa. Täm ä keskm ääränen opplasluku ol korkem m llaan lukuvuonna 9( 7, ollon se ol 8.8, kun se esm. kaks vuotta akasem m n e ollut enem pää kun 5.. Lukuvuonna 97 8 tul keskm äärn kutakn luokkaa kohden 8.5 opplasta, m kä ss osottaa edellseen vuoteen verraten pentä laskua. V altonkoulut eroavat tässä kohden onkun vorran ykstyskoulusta. K eskm äärn luokkaa koht ol lukuvuonna 97 8 ensks m antussa 0.:, vmeks m antussa stävaston van 6.» opplasta..jos taas koulut aetaan nden opetuskelen m u kaan, vodaan myöskn tällön huom ata erlasuutta (Mellä kosketellussa suhteessa. Suom enkelsssä oppkoulussa ol luokken keskm ääränen opplasluku 9., ruotsnkelsssä 6.0. Suomenkelsssä valtonkoulussa ol täm ä keskm ääränen opplasluku 0.9, ruotsnkelsssä valtonkoulussa 8.o. Ykstyskoulussa ol ero tässä kohdn melken yhtä suur: suom enkelsssä ol 7.7, ruotsnkelsssä.7 bpplasta luokkaa kohden. E dellsestä vuodesta on luokkan keskm ääränen opplasluku valtonkoulussa laskenut varsn huom attavast, kun taa s ykstyskoulussa se on hem an noussut. Tässä suhteessa on kehtys ollut sam anlanen suom enkelsssä a ruotsnkelsssä koulussa. s-er. Fern äv tdg are, läsäret 9, var an talet klasser 68, därav statss.kolorna 59 ocl prvatskolorna 77 klasser. E n större del av öknngen antalet klasser f aller pf statsläroverken. K lasserna dessa ha ökats med 56, prvat. - skolorna med 6 under denna perod. Som man torde ernra sg, har an talet statsskolor under samma td ö;kats med endast mot ;ytllkom na p-vatskolor. D et typska utreo k lngvn h ar sälunda v art, a tt den växande tllströmnngen av elever fö r prvatskolornas vdkommande främ st gvt upphov tl g ru ndandet av n y a sko lor, m edan beträffande statsläroverken mycket stor utsträcknn g även utvägen a tt n rä tta parallell-, klasser tällgrpts. öknngen lärdonsskolornas elevantal har tag t sg u ttry ck även en stegrng m edeltalet elever per klass. D etta m edeltal var bögst läsäret 96 7, da det uppgek tl 8.8 elever, m edan detsam ma exempelvs to är td g are cke nädde högre an tl 5. elever per klass. M edeltalet elever per klass var läsäret , vlket alltsf nnebär o m ndte nedgäng vertan fö regä ende fr. M ellan statsläroverken och prvatskolorna räder detta avseende en olkhet. G enom snttssffran elever per klass var läsäret ' n do fö rra, de senare därem ot 6.». Om fter skolornas undervsnngsspräk beaktas. kan man även härvdlag ak ttag a en skllnad. I de 'nskspräkga lärdom sskolorna var frägavarande m edeltal 9., de svensksp'äkga 6.o. I de.fnsksprä.kga utatsskolorna var m edeltalet 0.0, de svensksp'äkga statsskolorna 8.0. Skllnaden var u n g efär lka stor fö r de prv ata skolornas vdkom m ande: de f nskspräkg'a 7.7, de svensksp'äkga.7 elever per klass. Sedan föregäende läsär har genomsn ttsan talet elever per klass n e d g ätt statsskolorna rä tt betvdlgt, m edan detsam m a nägot ökats p rvatskolorna. I detta avseende förete respektve grupper av skolor en ensartad utvecklng obevoende av undervsnngsspräket. Oppladen akaantumnen sukupuolen, kouluen opetuskelen a ädnkelensä mukaan. K rekkalaskatolseen us= kontokuntaan kuuluvat opplaat. Elevernas fórdelnng efter kón, efter skolornas undervsnngssprák samt efter modersmál. Elever av greksk* katolsk trosbekánnelse. Vuosna 9 8 ol oppkoulussa kakkaan opplata, sukupuolen m ukaan ryhm tettynä, seuraavat m äärät. Under áren 9 8 uppgck to talan talet elever vd lardomsskolotna, fo rdelat pá gossar ocl flckor, tll fclande sffro r.

11 R ép a rtto n des élèves p a r sexe. Lukuvuos. Poka. Tyttöä. Yhteensä. Lasár. Gossar. Flckor. Summa. Année scolare. Garçons. Flles. 0. abs. abs. O/ 9 ' « o Oppkouluen oppladen ak aantum nen pokn a ty ttö h n cm, kuten n ästä num erosta lmenee, vme vuosna m uuttunut van hyvn vähän. Jo kauan vallnnut ty ttö e n enem m stö on kutenkn yllä hlalleen vahvstunut.. O ppkouluen opplaat ak au tu v at koulun opetuskelen m ukaan seuraavalla tavalla.. Fördelnngen >av el-evena lärdom sskolorna pä gossar och flckor har, säsom ur sffro rn a fram gär. under de senaste áren u n d e rg att anm ärknngsvärt sma fö rsk u tn n g ar. Den övervkt an ta let flckor, som redan länge förofunnts, har doek smânngom vtterlg are ökats. Lärdom sskolornas elever fövdelade sg >a tolande sä tt efter undervsnngssprak. R épartton des élèves d'après la langue d ensegnement. Lukuvuos.. Lâsàr. Année scolare. Opplata suomenk. koulussa. Elever fnskspràkga skolor. Élèves des écoles fnnoses. Luku. Antal. Nombre. % Opplata ruotsnk. koulussa. Elever svenskspräkga skolor. Elèves des écoles suédoses. Luku. Antal. Nombre. 0/ /o Yhteensä. Summa ; Lukuvuonna 97 8 käv oppkouluen o ppla lta.suomenkelstä koulua. >7.05 el 79.5% a ruotsnkelstä 9 (5 el 0.5 %. Edellseen vuoteen verraten lsäänty opplasluku suom enkelsssä koulussa 8:a, m u tta ruotsnkelsssä koulussa se vähenty hsö:lla. O ppkouluen opplasluvun kasvu vme vuosna lankeaa kokonaan suomenkelsten kouluen osalle. N äden opplasm äärä on aanak so n a 9 8 kasvanut 9 050:a el lähes / :: a, kun taa s ruotsnkelsssä koulussa opplasluku ensn on lsäänty nyt, m utta kolmena vm esenä vuonna älleen laskenut nn e ttä se vme lukuvuonna ol 9 penem p kun lukuvuonna 9. N än on m yöskn edellsten suhteellnen opplasluku noussut huom attavast, 7.;)% :sta lukuvuonna % :n lu k u vuonna.97 8 sam alla kun ruotsnkelsten kouluen osuus on laskenut 6.% : s ta 0.5 9fn. Av lárdom sskolornas clever besokte under ]asaret ( oler 79.5 % fns;kspra>kga och 9 65 eller 0.5 % sven.sksprákga s-kolor.»sedan foreg-aen.de lasár har elevantalet de forstnam nda okats med 8, medan dot de svensksprákga skolorna n edgátt med 86 clever. S tegrngen á r d o ms sk o o rn as elcvnum erar under de señaste aren faller uteslutande pá de fnsksprakga skolorna- Dessas elevantal har under poroden 9 8 okats med elever eller det larnaste /»» m edan elevantalet de svensksprá.kga skolorna fo rst okats, men de tre señaste áren acer 7nskats, sa a tt d et señaste lasár understeg motsvarande.«ffra fo r lasáret X9 med 9 ele- \'( r. HUrgenom har an talet elever fnsksprakga skolor proeent av lárdom sskolornas hela elevnum erar stg t avsevárt, fra n 7.9 9c lasáret 9 tll 79.5 % arot 97 8, m edan de r>vens.ksprakgxa skolornas andel sunkt fral 6. tll 0.5 % under sam ma td.

12 V altonkouluen opplasta käv 8 80 el 80. % suom enkelsssä a 5 el 9.c % ruotsnkelsssä valtonkoulussa. Jo s ykstyskouluen opp la a t a e ta a n sam an perusteen m ukaan, huom a taan, e ttä h estä 9 05 el 78.«% käv suom enkelsssä a 59 el. % ruotsnkelsssä ykstyskoulussa. Suom enkelsten kouluen koko o pplasm äärästä vähän vähem m än kun puolet, 9.0 %, ol valtonkouluen o pplata a 5.o % ykstyskouluen. E uotsnkelsten kouluen opplasta velä penem p osa kun suom enkelsten käv valtonkoulussa, sllä v astaavat p ro senttlu vut nssä olvat (S. a 5.0 %. Sekä suom enkelsssä e ttä ruotsnkelsssä koulussa on opplata, oden ädnkel e ole sam a kun koulun opetuskel. Lukuvuonna 97 8 ol suom enkelsssä koulussa 8 opplasta, o den ädnkel ol ruots, v astaten. % näden kouluen koko opplasluvusta. Sam aan akaan ta a s ol ruotsnkelsssä koulussa 7 opplasta, oden ädnkel ol suom, vastaavan p rosenttluvun ollessa.0 %. K um pkn n ä stä luvusta on vähän laskenut edellseen vuoteen verraten. Jo s vertaluen lähtökohdaks otetaan oppkouluen ne opplaat, oden ädnkel o n ' suom a vastaavast ne, oden ädnkel on ruots, huom ataan, e ttä k aksta opplasta, oden ädnkekelenä ol suom, 0.7 % käv ruotsnkelstä koulua, o ta vaston opplasta, olla ol ruots ädnkelenä,.9 % käv suom enkelstä koulua. T äydellsä te to a oppladen akaantum sesta uskontokunnan m ukaan e fcerätä oppkoulutlasfcoa varten. Stävaston kunkn lukuvuoden alussa pyydettään te to a krekkalas-katolsten oppladen lu kum äärästä er koulussa. M uhn, p ats lu te rla seen uskonkuntaan kuuluven oppladen luku lenee kutenkn v arsn pen. K rekkalas-katolsten oppladen luku käy lm seuraavsta num erosta, o tk a kohdstuvat kuuteen vm eseen lukuvuoteen. N e lm asevat lukum äärää kunakn lukuvuonna syyslukukauden alussa. Av eeverna statsskolom a ätn ö to 8 80 eler HO. % undervsnng fn sk sprakga och 5 ollor 9.u % svenskspräkga statsskolor. Fördelnngen av prvatskolornas elever ö fter en lknande synpunkt vdhandenger, a tt 9 05 ell- 78.«% besökte fnsksprakga och 5 9 eller. % svensksp räkg a prvatskolor. Av de fnsksprakga lärdomsskolornas sam tlga elever ätnöto nägot under h älften, 9.0 %, undervsnng statens ukolor och 5.0 % p rv ata skolor. De svenskspräkga skolornas elever frekventerado ännu m ndre utsträcknng statens skolor än p rv ata skolor, det resp. p rocentsffror fö r dessa skolors elever voro 6. och 5.9 </r. Säväl de fn sk sprakga som de svenskspräkga skolorna fnnes det elever, vlka.s m odersmäl oke ä r detsam m a som skolans undervsnngsspräk. Läsä re t 97 8 funnos de f.sksprak.ga skolorna 8 elever, vlkas m odersmäl var svenska och utgorde de.:; % av dessa skolors elevantal. I de svenskspräkga skolorna ä te r funnos sam tdgt 7 elever, vlkas m odersmäl var fnska och var motsvarande p ro cen tsffra.0 %. B ägge dessa»ffror ha m nskats nägot äm förelse med senaste är. Om man tl utgängspunkt fö r äm förelsen tag e sam tlga elever lärdomss,kolona med resp. fnska eller svenska tl modersmäl, fn n er m an, a tt av sam tlga elever m ed fnska tl m odersm äl 0.7 % besokte skolor, där undervsnngsspräket var svenska, m edan av eeverna m ed svenska tl m o dersm äl.9 % besökte fnsksprakga skolor. N ä g ra fu llständg a uppgfter om eleverna>s fördelnng e fte r trosbekännelse nsam las oke lärdom sskolstatstken. D äram ot nbegäres vd b ö ran av läsäret uppgft om an talet 'greksk-foatolska elever respektve skolor. A n talet elever av annan trosbekänneqse utom den luthersk-evangelska ä r dock säerlg en m yeket rnga. A n talet elever av greksfk-katolsk trosbekännelse fram g ä r ur fö lande sffro r fö r de sex senaste lä-saren. Dessa avse antalet vd höst.termnens ngäng resp. är. Lukuvuos. Valtonkoulut. Ykstyskoulut. Yhteensä. Läsär. Statsskolor. Prvata skolor. Summa ] Lukuvuonna 97 8 ol krekkalas-katolsa opplata v aaa l.o % oppkouluen oppladen kokonasm äärästä. Yl puolet m aan oppkoulusta ol sellasa, ossa e ollut krekkalas-katolsa opplata. De greksk-katolska elevernas an tal utgordo Sää ret 97 8 eke fü llt % av totalantalet elever lärdom sskolom a. V d över h ä lften av landets lärdom sskolor funnos nga greksk-katolska elever.

13 Oppladen akaantumnen vanhempen ammatn a säädyn mukaan. S e u ra aasta asetelm asta käy lm, m stä yhteskuntaluoksta oppkouluen opplaat ovat peräsn. Eleverna efter föräldrarnas yrke och samhällsställnng. Av fö lande sam m anställnng f ramg'âr, ur vlka sam hällsklaeser lärdomsskalornas elever u tg ätt. É lèves d après la professon des parents. y y Opplaat, oden vanhemmat olvat: Antal elever, vlkas föräldrar voro: Nombre des élèves, dont les parents étaent: Lukuvuos. Läsär. Année scolare. Vrkamehä a vapaden ammatten harottaa. Tänstemän och dkare av fra yrken. Fonctonnares et professons lbérales. Suurlkkeen harottaa. Större affärsdkare. Grands com> merçants. Pkkulkkeen harottaa sekä palvelusmehä. Mndre affärsdkare samt betänte. Petts commer- Cants, comms, subalternes. Työväkeä (pats 8 sar.). Arbetare (förutom ko. 8). Ouvrers ' (excl. col. 8). Suurtlallsa. Större ordägare. Grands proprétares. Pkkutlallsa. Mndre ordägare. P e tts agrcdteurs. Torppareta a maanvlelystyöväkeä. Torpare och ordbruksarbetare. F erm ers et ouvrers agrcoles. Opplata yhteensä. Summa. elever. Luku. Antal. Nombre. 0/ / 0 Luku. Antal. Nombre. / / 0 Luku. Antal. Nombre. lo Luku. Antal. Nombre. / /o Luku. Antal. Nombre. / /o Luku. Antal. I Nombre. 0/ to Luku. Antal. Nombre. / /o ; o Jatkoluokken a m aanvlelyslyseon opplasta e vastaava te to a ole 'kerätty. K aupunken a asutuskeskusten väestön tyypllsm m ät am m attryhm ät ovat luonnollsest lukusm mn edustettuna edelläolevassa taulussa. Suurm m an ryhm än, /5 kak sta opplasta, m uodostavat pkkulkkeen harottaem a palvelusmesten lapset. Seuraavan ryhm än, non / ä opplasta, m uodostavat vrkam esten a vapaden am m atten la.t ottaan lapset. T yöväen,,,pkk u tlallsten sekä suurlkkeen h a ro tta ä n ryhm ät o-vat m elken yhtä suuret, kun ta a s suurtla llsten sekä torpparen a m aanvlelystyöv äen lapset ovat penm pnä ryhm nä. V ahtelut er vuosna ovat yleensä vähäpätösä. M uutam ssa ryhm ssä on kutenkn nden suunta ollut.varsn selvä. Täm ä koskee erkosest työv äen a pkkutlalsten lapsa, o tk a ovat lsääntyneet suhteellsest p alo n nopeam m n kun m uut ryhm ät. Sam anakasest ovat vrkam esten a vapaden am m atten h a ro tta e n sekä suurlkkeen h a ro tta e n ryhm ät käyneet suhteellsest vähem m än m erktsevks, vakka m yöskn nähn ryhm n kuuluven lasten luku on- R örande fortsättnngsklassernas och ordbrukslyceets elever ha dylka u p p g fter cke nbegärts. De fö r foefolknngen städern a och basättnngscentra typska yrkesgrupperna äro n a tu rlg tv s talrk ast fö reträd d a ovanst&ende tabell. D en stö rsta gruppen, /5 bn sam tlga elever, bld a b arn av mndre a ffä rsd k a re sam t b etänte. D en därp ä fölande, c :a V-, av elevantalet, utgöres av b a rn tl tänstem än och dkare av fra y rk e n - G ruppern a a rb e ta re, m ndre o rd ä g a re och större affä rsd k a re äro n ästan äm n stark a, m edan de m nsta gruppern a bldas av större o rd ä g a re sam t to rp are och ordbruksavbetare. V äxlngarna m ellan de olka áren äro allm änhet obetydlga. De ha dock fö r en del grupper h a ft en r ä tt sä ntp räglad tendens. D-etta gäller specellt barnen tl a rb e ta re odh m ndre o rd ä g a re, vlka proportonsvs ökats m ycket snabbare än övrga g ru p per. S am td g t ha grupperna tänstem än och dkarö av fra yrken sam t större a ffä rs dkare- fö rlo ra t betydelse relatv t taget, ehuru även baren tllhö-ande dessa kategorer absolut tag'et ökats antal. E leverna lärdom s- skolorna rekryteras sälunda num era större ut-

14 Ill kn absoluuttsest lsääntynyt. O ppkouluen opplaat ovat nnm uodon e n tstä enem m än peräsn v arattom am m sta yhteskuntaluoksta. E rkosest se sekka, että pkkutlallsten lapset ovat nn suurest lsääntyneet, ohtunee o sttan stä, että uudet oppkoulut suureks osaks ovat m aaseudulla. sträekndng än td g are bland de m ndre bemedlade sam hällsklassem a. AAt specellt b arnen tl m ndre o rd ä g a re ökats sä b ety d lg t bör även delvs tllskrvas den om ständgheten, :att de nytllkom na lärdom sskolorna tl en sto r del aro belägna p a landsbvgden. Oppkouluhn otetut a nstä eronneet opplaat. V altonkouluhn o tettn lukuvuonna 97 8 kakkaan 7 opplasta, o sta lyseohn 09, keskkoululn 6, tyttölyseohn 57, tyttökouluhn 9 sekä atko-opstohn a atkolubklle 5. K akkaan o tettn valtonkouluhn 6 opplasta vähem m än kun edellsenä vuonna. Y kstyskoululn o tettn opplata huom attavast enem m än kun valtonkouluhn, el 6 8. N ästä o tettn kunnallsn lyseohn 8, ykstyslyseohn 5, keskkoululn 67, tyttökoululn, atkoluoklle 69 a m aanvlelyslyseoon 9. Y kstyskoululn o tettu e n uusen oppladen lukum äärä on nyt 57 suurem p kun lukuvuonna K akkn opkouluhn yhteensä o tettn lukuvuonna 97 S 0 85 u u tta opplasta, edellsenä vuonna Uusen oppladen luku, o k a edellsenä vuonna ens kerran p tk än a a n kulu ttu a ol vähentynyt, on nyt älleen p alon lsääntynyt. Lukuvuonna 97 8 eros valtonkoulusta kak kaan 50 opplasta. N ästä ol su orttanut tä y dellsen lyseon,kurssn 69, keskkoulunkurssn 768 a tyttökoulunkurssn 558 opplasta. Ja tk o opstosta p ä äste ttn opplasta. Y kstyskoulusta eros kakkaan 5 79 opplasta, o sta päästötodstuksen lyseosta sa 0.6, keskkoulusta 78 a ty ttökoulusta.. O ppkoulusta eros nän ollen kakkaan 9 67 opplasta. M uutam n oppkouluhn pyrk vuosttan enemm än uusa opplata, kun nden tla sall o tta a vastaan. T äm ä koskee erttän k n valtonkoulua, oden lukukausm aksut, kuten tedetään, ovat alem m at kun ykstyskouluen, a o h n pyrkven luku myös m ustakn systä on suuremp. I luokalle p y rk ö stä h y väksyttn tutknnossa yhteensä 8, a votn o tta a kouluun 7 (l8, oten 6:a opplasta e votu ottaa v astaan tla n puutteen taka. N ä tä vm eksm antuta pyrk valtonkouluhn, n m ttän suom enkelsn 79 a ruotsnkelsn. Täm ä lmö on' omn asta varsnkn H elsngssä, ossa suom enkelsstä valtonkoulusta sa ää d ä pos 9 a ru o t snkelsstä 6 tutknnossa hyväksyttyä. Edel N yntagna och avgängna elever. I statsskolorna ntogos under läsäret 97 8 nalles. 7 elever, därav lyceem a 09, nellan sk o lo rn a'6, fcklyeeerna 57, flckskolorna 9 sam t fortbldnngsläroverket och fo rtsä ttnngsklasserna 5 elever. Inalles ntogos stats-.skolorna 6 elever m ndre än föregäende är. I de p rv ata skolorna ntogs e tt betydlgt r.törre antal elever än statsskolorna eller 6 8. Av dessa ntogos de kom m unala lyceerna 8, de p rv ata lyceerna 5, m ellanskolorna 67, flckskolorna, fortsättnng.sklasserna 69 och ordbrukslyceet,9 elever. T otalsum m an nyntagna elever prvatskolorna översteg m otsvarande sffra to r läsäret 96 7 med 57. I alla lärdomsskolor ntogos under läsäret elever mot 0 96 under läsäret därförnnan. Altalot nyn tagna elever, som senaste fr fö r fö rsta gfngen p länge m nskats, har m äter stä rk t ökats. U nder läsäret 97 8 avgngo frän ptatsskolorna nalles 50 elever. Av dessa hade 69 avslu tat fu lstän d g lycekurs, 768 m ellanskolkurs och 558 fu llständg kurs flekskola. F rä n fortbldnngsläroverket u tdm tterades elever. T rän rle p rv ata skolorna avgngo nalles 5 79 elever. Av dessa hade 06 avslutat fu llständg lycekurs, 78 m ellanskolkurs och flckskolkurs. Totala n ta le t avgängna elevor alla lärdom sskolor var sälunda T l en del lärdom sskolor söker sg artgen ett större an tal nya elever, än vad lutrymmet dessa tlläte r a tt m ottaga. D etta gäller synnerhet statsskolorna, vka ternm savgfterna u äro bllgare än prvatskolorna, ooh tl vlka an talet nträdessökande även av an d ra orsaker är större. Av sam tlga nträdessökande tl klass I godkändes vd förhören 8 elever, men ntogos 7 68, m udan 6 m äste avvsas p ä grund av b rstan d e ntrym m e. Av dessa sstnäm nda kommo pä statsskolorna, näm lgen 79 p ä de fnsksp räkga och pä de svensk,spräkga statsskolorna. D onna företeclse gör sg synnerlct gällande H elsngfors, där 9 godkända nträdessökande nvvsades frä n de fnskspräkga och 6.frän de

15 7 lseen vuoteen verraten on naden lukum äärä kutenkn aka p alon vähentynyt. Stäpats on huom attava, ettevät näm ä, o ta e ole votu kysymyksessä olevn kouluhn v astaan ottaa, usemm ten slt lopeta koulun k äyntään, vaan pyrkvät tavallsest m uhn kouluhn. O ppkoulut saavat nykyään opplaansa ens sassa kansakoulusta. Ensm m äselle luokalle o tetu sta opplasta ol n m ttän lukuvuonna 97 8 kansakoulua k äynetä 78. %, valm stavsta koulusta tulleta 7.9 % a kot- ta m uualla saadun opetuksen avulla ssäänpääsytutkntoon valm stu n eta 5.0 %. T ässä suhteessa on vme vuosna tap a h tu n u t sangen huom attava m uutoksa, kuten seuraavat luvut osottavat. Ensm m äselle luokalle o tettn uusa o p p la ta : svenskspräkga statsskolorna. Dessa sffro r ha em ellertd äm förelse m ed föreg&ende ä r m nskats rä tt avspvävt. Dessutom bör det m ärkas, a tt de frä n fräg avarande skolor avvsade eleverna mestadels oke avstä frä n skolgängen u tan söka sg vanlgpn tl andra skolor. I>ärdomsskolorna erhalla num era snä elever företrädesvs frä n folkskolorna. Av de fö rsta klassen ntagna clpvevna hade näm lgen läsäret % besökt folkskola och 7.0 % förberedande skola, m edan.» % erhällt snä förberedande kunskaper hemm et eller genom an n an undervsnng. I d etta hänseende ha r ä tt anm ärknngsvärda förän d rn g ar fö rsg g ä tt under de señaste áren, vlket nedanstäende sffro r gva vd handen. I fö rsta klassen ntogos nya elever: Les élèves nouvelles de la I:re classe d après leur nstructon prm are. Lukuvuos. Läsär. Année scolare. Kansakoulusta. Valmstavsta koulusta. Muualta. Frán folkskolor. rá n förber. skolor. Övrga. Écoles prmares communales. Écoles prmares prvées. Autres. Luku. Antal. Nombre. 0/ 0 Luku. Antal. Nombre. / 0 Luku. Antal. Nombre. Yhteensä. Summa. / /o ) 9.a 7 68 O ppkouluen suur opplastulva on ss tu llu t kansakoulusta a o sttan nden kustannuksella. K ansakoulusta tulleden uusen oppladen suhdeluku onkn erkosest vme akona melken sä ä n nöllsest kasvanut, kun taa s valm stavsta koulu sta tulleden on vähentynyt. Suomen- a ruotsnkelsten kouluen välllä on tässä suhteessa hav attavssa olennanen ero. E nsks m an ttu en kouluen ensm m äselle luokalle otetu sta u ussta opplasta ol 80.o % kansakoulua käynetä a 0.5 % valm stavsta koulusta päässetä, vastaaven lukuen ollessa ruotsnkelsssä koulussa '59. % a 55. %. V alm stavsta koulusta tu lleden suhdeluku on ss yl 5 k ertaa korkeam p ruotsnkelsssä koulussa kun suom enkelsssä a absoluuttsestkn on heltä edellsssä enemmän. O ppkouluen m enot a tulot. Oppkoululla ol lukuvuonna 97 8 m enoa kakkaan mk. S tä ol valtonkoulu- Det stark a tlloppet av elever tl lärdom s- skolorna har huvudsaklgen skett frä n folkskolorna och delvs p ä bekostnad av dessa. A n talet elever frä n folkskolorna procent av sam tlga n y n tagna elever har specellt de señare aren n ä stan u tan avb ro tt ökats, medan den andel eleverna frän de fö r beredande skolorna representera m nskats. M ellan de fn sk sprakga och svenskspräkga akolorna räder d e tta hänseende en väsentlg skllnad. Tl fö rsta klassen de fö rra ntogos näm lgen av sam tlga n y n tagna elever 8G.0 % frä n folkskolor ooh 0.s frä n förberedande skolor, merlan motsvarande p ro cen tsffro r fö r de svenskspr&kga skolorna voro 9. och 55. %. SSlunda var det relatva a n ta let elever frä n förberedande skolor över fem gänger större fö r de svenslkspräkga skodorna. än för de fnsk sp räkg a ooh även absolut tagat är de förstnämndas an tal högre. Lärdom sskolornas utgfter och n«kom ster. Lärdom sskolornas u tg fte r fö r läsäret 97 8 belöptp sg tl nalles m ark. H ärav O pphoulutlasto l)ê7 98 Lrdom sskolstatstk.

16 8 en m enoa onknverran yl puolet el 58 8*0 mk a ykstyskouluen mk. Suom enkelsten valtonkouluen m enot olvat 90 m k a ruotsnkelsten 08 mk el. edellsten 76.0 % a älkm ästen.0 % valtonkouluen m enosta. Suom enkelsllä ykstyskoululla taa s ol menoa 8 70 mk a ru otsnkelsllä 90 0 mk, m tk ä m enom äärät m uodostavat 75.0 % a 5.0 % ykstyskouluen koko m enosta. K akken suom enkelsten oppkouluen m enot olvat nn ollen lukuvuonna 97 8 yhteensä SO 79 6 m k a ruotsnkelsten oppkouluen m enot nk el v astaavast 75.n % a.5 % oppkouluen kokonasm enosta. Tulot lu k u u n o ttam atta valton a kuntan k a n n atu sta olvat yhteensä mk. T ästä m äärästä tu l valtonkoululle mk, o sta m k opplasm ato u a a 5 0 mk m u ta tu lo a. V astaav at ykstyskouluen tu lo erät olvat: opplasm aksua m k a m uut tulot mk. Y kstyskoululla ol lsäks varsn huom attava valton a kunten avustus. N n p ä su o rtt valto lähes / ntten m enosta, sllä ykstyskouluen V altonapu ol mk. Jo s täh än lsätään valtonkouluen nettom enot, olvat valton k u stannukset lukuvuonna 97 8 oppkoululatoksesta kakkaan 90.o m l. mk. O ppkouluen m enoa 9 8 vuosen kuluessa valasee seuraava yhdstelm ä. K oska sekkaperäsä te to a tässä suhteessa p u u ttu u atk oluoksta, atkoopatosta a m aanvlelyslyseosta, e n ä tä ole o tettu täh än tauluun ekä täm än luvun älelläolevaan osaan. kom nägot över h älften, 58 0 m ark pä utatsskolorna och m ark pä prvatskolorna. Av statsskolornas u tg fte r belöpte sg pä de fnskspräkga läroverken 90 m ark och pä de svenskspräkga 08 eller resp och.0 %. De fn sk spräkga p rv ata ukolonas ut- «fte r ä te r uppgngo tl 8 70 m ark mot 90 0 m ark fö r de svenskspräkga prvata läroverken, vlka belopp motsvara 75.0 oeh 5.0 % av prvatskolornas to tala u tg fte r. Sam tlga fn.skspräkga skolors u tg fte r utgorde sälunda läsäret m ark och m otsvarande belopp fö r de svenskspräkga skolorna mank eller resp och.5 % av totalsum m an. De sam m anlagda nkom sterna oberäknat utderstöd av»tat och kom mun belöpte sg tl m ark. Av denna sum m a n flö t tl Btatsskolorna 5 8'6 6 m ark, därav m ark eleva/vgfter och 5 0 m ark övrga nkomster. M otsvarande belopp fö r prvatskolorna voro: eleva v g ter m ark och övrga nkom ster 'OOSl8'7 mark. Prvatskolorna hade dessutom a tt p äräk n a betydlga understöd av sta t och kommun. Inem ot /:s av deras u tg fte r bastredos sälunda av staten, det.statsunderstödot ät prvatskolorna belöpte sg tl mak. Om h ä rtll adderas n ettoutgftorna fö r statens cgna skolor, b lr statens u tg fte r fö r lärdom sskolväsendet nalles 90.0 m l. m.k för läsäret Ang&emde lärdom sskolornas u tg fte r under Peroden 9 8 gver fö lande sam m anställnng upplysnng. E n är detaderade u p p g fte r fö r fortsättnngsklassarna, fortbldnngslätoverket och ordbrukslvceet saknas d etta länsoende, äro de cke b eaktade denna tabell sam t e heller äterstoden av d etta avsntt. Lukuvuos. Läsär. Année scolare. Opettaan palkkaus. Lärarnas avlönng. Gages du personnel ensegnant. Dépenses des écoles. Lämmtys, valastus, svous, opetuskalusto y. m. För värme, lyse, undervsnngsmateral m. m. Chauffage, éclarage, matérel scolare etc. Koulutalon hotoa korauskustannukset y. m. Skötsel 0. reparat. av skolhuset m. m. Entreten et réparatons de la mason d école. Todellnen vuokra. Faktsk hyra. Loyer. Yhteensä. Summa. \ mk. #/ / 0 mk. / /o mk. / mk. % mk. V altonkoulut. S ta tssk o lo r. ; , ; l.o

17 9 Lukuvuos. Läsär., A n n é e scolare. Opettaan palkkaus. Lärarnas avlönng. Gages d u p erso n n e l e n seg n a n t. Lämmtys, valastus, svous, opetuskalusto y. m. För värme, lyse, undervsnngsmateral m. m. C h a u ffa g e, é c la rage, m a té r e l sco la re etc. Koulutalon hotoa korauskustannukset y. m. Skötsel o. reparat. av skolhuset m. m. E ntreten et répar a to n s d e la m a s o n d école. Todellnen vuokra. Faktsk hyra. L o yer. Yhteensä. Summa. T o ta l. mk. /o mk. % mk. /o mk. /o mk- Kunnallset a ykstysk oulut. K om m. o. p r v a ta skolor o K akk oppkoulut. S a m tlg a lä rd o m ssk o lo r T ärken m enoerä on o p ettaen palkkaus, oka m uodostaa vähän yl s/ m enoen koko näärästä. M enot läm m tykseen, valastukseen a opetusvälnesn y. m. nousvat yhteensä k % :n kokonasm enosta. V uokrlla a korauskustannukslla on yleensä sangen pen m erktys oppkouluen taloudessa. V altonkouluthan melken pokkeuksetta satsev at valton om stam ssa rakennuksssa, evätkä ne ss usem m ssa tapauksssa tse asassa suorta m tään vuokraa. Y kstyskoulut stävaston m aksovat lukuvuonna 97 8 kakkaan vuokrna 7 m arkkaa, m kä ol.0 % m antun vuoden kokonasmenosta. A anaksona 9 8 oppkoululatoksen m e not ovat kasvaneet 8. m l. mk:a el vähän enem m ällä kun puolella. L säys o h tu u osaks oppkoululatoksen vom akkaasta kehtyksestä tän ä akana. Osaks ovat täh än olleet vakuttam assa korotetut op ettaan palkat y. m. N ässä tap a h tu, kuten tu nnettu a, suuremp korotus lukuvuonna 9. K eskm ääräset kustannukset opplasta kohden er kouluryhmssä taro av a t m eäankntosta v ertalu anesta. N e estekään seuraavassa tamlukossa, a ne on lask ettu sten, e ttä o p e tta en palkkauksen sekä läm m tyksen, valastuksen, opetusvälneden y. m. vaatm n menohn ynnä todellseen vuokraan on lsätty kouluhuonestoen arvotu vuokra (5 % rakennuksen arv osta), m nkä älkeen summa on Den vktgaste u tg ftsposten u tg ö r lärarn as avlönng och belöpor den sg tl nagot över / av sam tlga u tg fte r. U tg ftern a fö r värm e, lyse, undervsnngsm ateral m. m. stg a tl à % av totalutgfterna., H yror sam t reparatonskostnader spela allmävhot en r ä tt obetydlg roll lärdoms-»kolorna.s ekonom. Statsskolorna aro u nästan u tan undantag nrym da statsverkets byggnadpr och erlägga sälunda de festa fa ll ngen faktsk lvra. P rv atskolorna betalade därem ot hyror läsäret 97 8 nalles 7 m ark eller.«% av totalutgfterna d etta är. U nder peroden 0 8 ha u tg fte rn a fö r»kolväsendet stg t med 8.: m l. eller med nagot över h älften, öknngen beror d-elvs pa den stark a Utvecklng lärdom sskolväsendet u n d erg att under denna td. Dels â te r h ar härvd nverkat de förhöda lärarlönerna m. m. En stö rre förh ö n n g av de sstnäm nda ägde som bekant rum läearet 9. M edelkostnaderna per elev fö r olka kategoro av skolor erb u d a m yeket av ntresse. Dessa, vlka m eddelas fö lande tabell, ha u träk n a ts sälunda, a tt tl u tg fte rn a fö r lärarn as avlönng sam t för värme, lyse, skolm ateral m. m. äm te fa k tsk hyra adderats beräknad hyra fö r skolhuset (5 % av dess värde), v a refter denna sum m a dvderats med antalet elever. Den sum m a staten erlagrt per elev

18 0 a e ttu oppladen luvulla. V alton kustannukset utgöres fö r statsskolorna av nyssnäm nda belopp opplasta kohden valtonkoulussa saadaan sten, e ttä edellä m antusta kokonaskustannukssta vähennetään opplasm aksut a m uut tulot, ykstyskoulussa med avdrag av elevavgfter och övrga nkomstpr, fö r de p rv ata skolorna ä te r endast av statsbdraget dvderat med an talet elever. taa s akam alla valtonapua opplaslu- vulla. Les dépenses moyennes par élève. Lukuvuos. Läsär. Année scolare. Keskmääränen vuoskustannus opplasta kohden. Medelk. per elev. Dépenses moyennes par élève. V altonkoulussa. I statsskolor. Écoles de VÉtat. Stä valto maksanut opplasta kohden. Staten erlagt per elev. Dépenses de l État par élève. Keskmääränen vuoskustannus opplasta kohden. Medelk. per elev. Dépenses moyennes par élève. Ykstyskoulussa. I prvata skolor. Écoles prvées. Sltä valto maksanut opplasta kohden. Staten erlagt per elev. Dépenses de l État par élève. mk. p. mk. p. mk. p. mk. n ( K eskm ääränen kustannus kutakn valtonkoulun opplasta kohden lukuvuonna 97 8 ol 87 mk 7 p. K un tästä vähennetään opplasm aksut a m uut tulot, ä ä valton nettokustannukseks opplasta kohden Glö mk 66 pennä. T ähän ssälty y k u ten k n kouluhuonestoen laskettu vuokra o k a e ole valton suoranasta vuotusa menoa. Jo s täm äkn vähennetään, ä ä todellseks keskm ääräseks kustannukseks opplasta kohden valtonkoulussa 5 mk 6 pennä. Opetustom tulee h u o m attavast halvem m aks ykstyskoulussa, sllä n ässä kokonaskustannus opplasta kohden ol 06 mk 88 pennä el vähän enemmän kun Vg valtonkouluen vastaavasta kustannuksesta. Valto apu ol ykstyskoulussa opplasta kohden 508 mk pennä. Y kstyskoulun opplas m akso ss valtolle van 5.5 % stä kokonaskustannuksesta, o k a valtolla ol opplasta kohden om ssa koulussaan. K eskm ääräskustannus opplasta kohden on edellsestä vuodesta onkn v erran kohonnut sekä valtone ttä ykstyskoulussa. T äm ä kustannus, oka valtonkoulussa p a rn a edellsenä lukuvuonna alen, ol lukuvuonna 97 8 van hukan korkeam p kun lukuvuonna 9, ollon se ol korkem m llaan. O pplasm aksuen kohottam sesta o h tu, että n ettokustannus opplasta kohden nyt ol edelleen alem p kun vm eksm anttuna lukuvuonna. On myös p an tava m erklle, e ttä näm ä kustannukset yleensä ovat nousseet palon vähem m än kun ylenen h n tataso. Lukuvuoteen 9 v errattu n a nousu valtonkoulussa ol setsenkertanen, a yks- M edelkostnaderna per elev var statsskolorna fö r läsäret mk 7 penn. D a elevavgft^r odh övrga nkom ster avdragas frä n detta belopp, â te rstâr son nettokostnad fö r staten 65 mk 66 penn per elev. H ä r n g ar em ellertd ytterlgare den beräknade hyran fö r skolbyggnaderna, vlken u «k<> représentera- nâgon drekt ârlg utg ft fö r statsverket. A vdrages denna, b lr den fak tsk a genom snttsutgften per elev statsskolorna 5 mk 6 penn. U ndervsnngen de prv ata»kolorna ställer sg avsevärt follgare, det bru tto kostnaderna per elev dessa skolor belöpte sg tll 06 mk 88 penn eller nâgot över / av m otevarande belopp fö r statsskolorna. S tatsbdraget per elev uppgck prvatskolorna tll 508 mk penn. V aro elev prvatskolorna kostade alltsä staten endast 5.5 % av de b ru tto u tg fte r staten hade fö r eleverna snä egna ekolor. G enom snttskostnaderna per elev ha sedan närm ast föregäende läsftr ökats nâgot saväl statsskolorna nom de prv ata skolorna. Dessa kostnader, som för statsskolornas vdkomm ande under e tt p ar td g are är nedg&tt, överstga dock fö r läsäret 97 8 endast föga m otsvarande kostnader fö r det läsär, d a den td g are tnaxmsffra n näddes, d. v. s. läsäret 9. Genom a tt elevavgf terna hös, voro n etto kostnaderna per elev fo rtfa ra n d e lägre än fö r sstnäm nda läsär. Anm ärknngsvärt är, a tt dessa kostnader allm änhet stg t vda m ndre än den allm änna prsnvän. Jäm - fö rt m ed läsäret 9 var stegrngen för stats-

19 tyskoulussa non yhdeksänkertanen, otavaston hntandeks on noussut a kertaseks. Syynä shen, e ttä opetus oppkoulussa nyt on halvem paa kun ennen sotaa on ostta n se, ette o p ettaen palkkaus, o k a on suurn menoerä, ole noussut y h tä p alo n kun h ntataso, osttan ta a s se, ettevät opettaavom at ole lsään tyneet yhtä p alo n kun opplasluku. K u ten to sessa yhteydessä o akasem m n huom autettn, on näet keskm ääränen opplasluku luokkaa kohden yleensä kasvanut vme vuosna. T uollanen. m uutos e aheuta uusen opettaen ottam sta shen lttyvne menolsneen, vaan vähenevät sen k a u tta välttöm äst keskm ääräset kustannukset opplasta kohden. Edelleen on tähän keskkustaamusten alenem seen m yötävakuttanut se seklka, e ttä vaknasten opettaen opetusvelvollsuus nyt k ästtää entstä, (Suuremman luvun vkkotu n tea. K eskm ääräset k u stannukset opplasta kohden vahtelevat suurest er oppkoulussa, etupäässä rppuen luokkaa kohden tu levan applasluvun vahtelusta, m u tta myös koulutalon arvodun ta todellsen vuokran erlasuudesta y. m. Suom enkelsssä valtonkoulussa olvat keskm ääräset kustannukset opplasta kohden 75 m k p., ru o t snkelsssä taas 69 mk 5a p. V astaavat sum m at ykstyskoulussa olvat 85 m k 0 p. a 750 mk 6 p. V m eksm antusta m äärstä su o rtt valto suom enkelsssä ykstyskoulussa mk 9 p. a ruotsnkelsssä 78 mk 5 p. V altoavulla on ykstys- a kunnallsten kouluen taloudessa nykyään suurem p m erktys kun akasem m n, sen vuoks e ttä ne evät ole voneet k o ro ttaa opplasm aksua m enoen lsääntym stä vastaavassa m tassa. T äm ä näkyy seuraavaata yhdstelm ästä, ossa estetään tedot kunnallsten a ykstyskouluen tulosta. s k o l o T n a s vdkommande su fa ld g och prvatskolorna om krng n ofaldg, m edan prsndextalen stg t - a -faldgt. Orsaken tl a tt undervsnngen lärdom sskolom a nu ställer sg bllgare än före k rg et är delvs den, a tt hönngen av lärarnas avlönng, som utgör den s t ö r s t a utgftsp o sten, cke var.t lka sto r som stegragen prsnv&n, dels äter, a tt lä ra rk ra fte m a cke ökats sam ma utsträcknng som elevnum erären. Basom e tt td gare sam m anhang redan fram h ällts, har näm lgen genom snttsantalet elever per kla.ss allm änhet ökats pa senare ar. D etta föranleder oke anställandet av nya lärare äm te därm ed fö lan d e ntgftsöknn-g, u tan nedgä m edelkostnaderna per elcv drekte härgenoon. Y tterlg are har tl denna m nsknng m edelkostnaderna b d rag t, a tt de ordnare lära rn as undervsnngsskyldghet nu omtfattav ett gtörre antal veckotm m ar än tdgare. M edelkostnaderna per elev v arera m ycket gtarkt fö r de ensklda läroverken beroende främ st av växlngarna a n talet elever per klass men även av olkheter den beräknade eller fa k tsk a lvran fö r skolhuset m. m. I de fnsk sp räkg a statsskolorna r a r genom snttskostnaden per elev 75 m ark penn, de svenskspräkga 69 m ark 55 penn. M otsvarande belopp fö r prvatskolorna voro: 85 m ark 0 penn de fnsk sp räkg a ooh 750 m ark 6 penn de svenskspräkga skolorna. Av Rstnäm nda kostnader bdrog staten per elev med m ark 9 penn de fn sk spräkga ooh med 78 m ark 5 penn de svenskspräkga p rv atskolorna. S tatsbdrageu tl de p rvata och kommunala skolorna spela fö r n ärv arande en större roll än td g are deasa skolors ekonom, em edan de ckc v ärt tllfälle a tt h ö a elevavgfterna sam m a man, som stegrngen u tg fte rn a enfordrat. D etta fram g ä r ur fö lande sam m anställnng, vlken m eddelas u,pplysnng om de kom m unala och p rv ata skolornas nkom ster. ' Lukuvuos. Läsär. Année scolare. Oppladen koulumaksut. Elevernas skolavefter. Rétrbutons scolares. levenus des écoles prvées. Valtolta. Av ataten De l'état Avustusta: Understöd : Subventon : Kunnlta. Av kommuner. Communale. Muut tulot. Övrga nkomster. Autres revenus mk. 'o mk. 0 0 mk.»/ mk. /o mk. Yhteensä. : o

20 Akasem m n valtoapu k ä stt vähän enemmän kun puolet, oppladen koulum aksut taas kolm anneksen ykstyskouluen kokonastulosta. Vmeks m an ttu en osuus on nyttem m n van / tu lo en kokonasm äärästä, o tavasto n valtoapu on kaavalut / :'ks kokonastulosta. Myöskn kunnat ova.t m elkoslla sum m lla avustaneet oppkouluen y lläptoa erällä pakkakunnlla. K u n tan avustus ol lukuvuonna 97 8.» % kunnallsten a ykstyskouluen kokonastulosta. V altonavusta ykstyslle oppkoululle tu l suom enkelsten oppkouluen osalle m arkkaa a ruotsnkelsten 8 7 (05 m arkkaa. K oulurakennuksn so tetu n pääom an nm ellsarvo on, raha-arvon suurest m uuttuessa, m enettänyt käytännöllsen m erktyksensä. V altonoppatosten kntestöt on sen vuoks k erta tosensa ä l keen uudestaan arvotu kullonkn valltsevan rahaarvon m ukaan. V uonna 98 to m tetun arvon m ukaan valtonopplatosten rakennusten arvo ol kakkaan mk. K unnallsten ykstyskouluen, olla e lähm ankaan kaklla ole koulutaloa, rakennusten arvo ol van mk. S täp ats on luultavaa, ette kakssa ykstyskoulussa ole uudestaan to m tettu koulurakennusten arvom sta. O ppkouluen stpend- a palkntoralastossa ol 97 vuoden lopussa v aro a kakkaan mk, n stä ol mk valtonkouluen a mk. ykstyskouluen rah astossa. S täp ats ol ykstyskoululla velä n ä den kouluen ylläptäm stä varten p eru stettu a r a hastoa, oden rah av arat äskem nanttuna a a n kohtana olvat mk. Usella oppkoululla on m yöskn melko suuret k ra sto t. N ssä ol 97 8 vuosen vahteessa yhteensä 0 60 n d että, o sta valtonkouluen krastossa a ykstyskouluen 6 60 n dettä. T dgare u tg o rd e statsunderstöden nägot över h älften av de nkomster prvatskolorna künde paräkna, m edan elevernas Ä o la v g fte r uppgngo tl trededelen av totalnkam sterna. De sstnäm ndas andel u tg ö r num era endast / av samtlga -nkomster, nvedan statsb d ragen vuxt fall / av dem. Även kom m unerna ha h d ra g t med avsevärda belopp tl upprätthallandet av lärdomsökolorna >ä en clel urter. B d rag en rku <leras sda uppgngo fö r läsäret 97 8 tl -.l % av de kom m unala och p rv ata skolormas totalnkom ster. Vv statabdrage-n -tl de p rv ata lärdomsskolorna kom p ä de fm skspräkga läro v ertens andel m ark och pä de svenskspräkgas m ark. D et nom nella beloppet av d et d äkolbyggnaderna nedlagda k a p talet h a r och med de sto ra förämdrng-arna p ennngvärdet fö rlo rat sn p raktsk a betydelse. F ö r statsläroverkens vddkounmamde har d ä rfö r upprepade ganger företagts en ny uppsk attn n g enlgt vd respektve -tdpunkter gällande pennngvärde. E n lg t den fr 98 företagna uppskattngen uppgck värd et av statsläroverkens byggnader tl nallc.s m ark. F ö r de kom m unala och p rv ata skolorna, vlka cke pä län g t n är alla dsponera över egna skolbyggnader, u-ppgck frag av aran d e kap talv ärd e tl endast m ark. D et är dessutom an tag lg t, a tt en om värderng av ovanberörda a rt cke fö retagts fö r sam tlga prvata skolbvggnaders vdkommando. Lärdom sskolornas stpende- 00h prem efonder belöpte sg vd utgängen av är 97 tl mark, varav m ark kom pä statsskolorna och m ark pa prvatskolorna. D ärutöver fö rfogade prvatskolorna över fondor avsedda fö r upprätthfllandet av dessa skolors verksam het och uppgck beoppet av dessa fonder vd nyssnäm nds tdpunkt tl m ark. Flere av lärdom sskolorna äga r ä tt stora bblotek. Dessa bblotek o m fattad e vd ä rssk ftet 97-8 nales 0 60 volymer. P ä statsskolorna konrno volymer, pä prvatskolorna 6 60 volymer. V eraskelset oppkoulut. Lukuvuonna 97 8 ol maassa 5 oppkoulua, ossa opetus pääasallsest an nettn veraalla kelellä. N ästä ol venäänkelstä a saksankelnen. Yks venäänkelnen, Kellomäen koulu, on kuten akasem m n o m anttn lopettanut tom ntansa täm än edellsen lukuvuoden älkeen. Lärdom sskolor med främmande under= vsnngssprák. L äsäret 97 8 fumos rket 5 lärdom sskolor med e tt främ m ande sprak som huvuclspr&k vd mderv.snngen. Av dessa voro - ry«kspäkga oeb tyskspräkg. Sedan föregäende läsär h a -, säsom tdgare nämndes en -yskspnkg skola, skolan Kellom äk, upphört.