SUOMEN ALKEISOPISTOJEN

Transkriptio

1 SUOM ENM AAN V I R A L L I N E N TILASTO. IX. TILASTOLLINEN KATSAUS SUOMEN ALKEISOPISTOJEN TILAAN j a TOIMINTAAN» LUKUVUONNA TOIMITTANUT KOULUTOIMEN YLIHALLITUS. (Aperçu statstque de Vétat des écoles publques en Fnlande, pendant l année scolare , suv d une notce sur les écoles prvées). HELSINGISSÄ, K E I S A R I L L I S E N S E N A A T IN K IR J A P A IN O S S A,

2 Ssällys: T ekstä: Sv. Slm äys oppkoulun kehtykseen akakautena (shen kuuluvne ltetaul u n e e n )... I X. Tauluja: I. O pettajen ja oppladen lu k u m ä ä rä... 2 II. O ppladen ädnkel, asunpakka sekä hedän vanhem pansa s ä ä t y... 8 III. K esk-kä ynnä vanhn ja nuorn kä kullakn l u o k a l l a... 4 IV. M ontako opplasta lukuvuoden kuluessa on opplatokseen otettu, seltä ero tettu sekä alem m alta hokalta ylem m älle m u u t e t t u V. O ppladen käytös ja e d s t y s VI. O pplatosten vuostulot y. m V II. O pplatosten palkkaussäännöt ynnä keskm ääränen vuotunen kustannus jokaselta o p p laalta T etoja ykstysstä o p p la to k s s ta Table des matères: Texte: Résumé du développement de Vensegnement secondare en page.... I X. Tableaux: I. Nombre des maîtres et des é lè v e s... 2 II. Langue maternelle des élèves, leur domcle, et poston socale de leurs parents III. Age moyen et âges extrêmes des élèves de chaque c la s se... 4 IV. Nombre des élèves nscrts pendant Vannée, de ceux qu ont qutté l école et des élèves promus à une classe supéreure V. Condute et progrès des élèves VI. Revenus des écoles etc V II. Budget des écoles et dépense moyenne annuelle par élève Aperçu des écoles p rvées... 42

3 Lyhyt slm äys oppkoulun k eh tyk seen ak ak au ten a »Tlastollnen Katsaus Suonen Alkesopstojen Tlaan ja Tomntaan» esntyy tälläkn kolmannellakymmenennellävdennellä vuoskerrallaan suunntelmansa ja järjestelmänsä puolesta muuttumattomana. Melkosa laajennuksa ja muutoksa on kutenkn, kuten tunnettua, ajottu jo pakkon tomeenpanna. Tämän johdosta sekä muutenkn on tuntunut olevan syytä tlaston er vuosjulkasusta koota sellaset tedot, jotka parhaten vovat kuvata oppkoulun kehtyksen ulkoprtetä snä akana, jollon se on ollut oman Ylhalltuksen valvonnan alasena. Koska pernpohjanen selonteko koulujen uudestaan järjestämsestä löytyy Ylhalltuksen tomttamssa kolmvuotskertomuksssa, on tämän slmäyksen annettu rajottua shen, että snä kuvastuu oppkoulun er lajt ja koulujen lukumäärä, opplasten lukumäärä er koululajessa, suomalasten ja ruotsalasten kansananesten svstyspyrkmykset, sen mukaan kun tätä oppladen ädnkelestä 0 votu päättää, sekä mssä määrn er kansankerrokset ovat hyväksensä käyttäneet oppkoulun tarjoomaa svstystä. Lyhyt selonteko ykstysten perustamsta opplatokssta on samon otettu tähän ynnä graafllnen kuvaus nden ja valtonkoulujen verrannollsesta merktyksestä, etenkn mtä oppladen lukumäärään ja valton kustannuksn tulee. I. O p p k o u lu n e r la jt j a k o u lu je n lu k u m ä ä rä. Lukuvuosna jollon varsnaset uudstustyöt koulun alalla suunnteltn ja pantn alulle, olvat seuraavat valtonkoulut tomnnassa: 5 Jcmnaasa (ruotsalasa), Porvoossa, Turussa, Hämeenlnnassa, Kuopossa ja Nkolankaupungssa; 2 alkesopstoa, tonen suomenkelnen Jyväskylässä, tonen ruotsnkelnen Oulussa; 3 ylä-alkeshoulua (ruotsalasa) seuraavssa kaupungessa: Porvoossa, Lovsassa, Turussa, Porssa, Hämeenlnnassa, Tampereella, Vpurssa, H enolassa, Savonlnnassa, Kuopossa, Joensuussa, Nkolankaupungssa ja Kokkolassa; IX.

4 II 33 ala-alkeskoulua (ruotsalasa) yks kussakn maan sllosessa kaupungssa; 7 tyttökoulua (ruotsalasa), Helsngssä, Turussa, Vpurssa, Hamnassa, Kuopossa, Nkolankaupungssa ja Oulussa; normalkoulu (ruotsalanen ynnä suomenkelnen osasto) Helsngssä. Mtenkä valtonkoulut sttemmn sekä laadultaan että luvultaan ovat muuttuneet, nähdään seuraavasta taulusta:

5 Oppkoulujen er lajt ja lukumäärä. suomenk. J ruotsnk. Norçnal- ruotsn k. lysetä suom enk. K lassll. lysetä suom enk. I suomenk. I ruotsnk. N orm alkouluja Reallysetä j ruotsnk. suom enk. ruotsnk. T y ttö kouluja suom enk. ruotsnk. - Uusa kouluja Lakkautettuja kouluja. Normallyseo ja Reallyseo, ruotsnk., H elsnkn; Massll. Lyseo, ruotsnk., M kkeln; Alkesopstot, ruotsnk., Real- ja alkeskouluja Luku vuonna. A la-alkeskoulu) a suom ruotsnk. enk. suom enk. ruotsnk. Alkesopstoja Ylä-alkeskouluja [suom ruotsnk. enk suom enk. K m naaseja ruotsnk. Porvooseen, Turkuun, H äm eenlnnaan, V purn, N kolankaupunkn; suom enk., K uopoon Normalkoulu ; Kmnaast ja Ylä-alkeskoulut Porvoossa, Turussa, H äm eenlnnassa, K uopossa, N kolan- Normallyseo, suornenkel., H äm eenlnnaan; Realkoulut, ruotsnkel., H elsnkn, T am m saareen, T urkuun kaupungssa sekä Ylä-alkeskoulu Vpurssa. sekä suom enkel., T urkuun ja T a m p e re e lle Ala-alkeskoulut H elsngssä, Tam m saaressa, N aantalssa. Klassllset lyseot, suom enk., K uopoon, Joensuuhun, Jyväskylään; ruotsnk., Porvooseen, T urkuun, Porn, Vpurn, N kolankaup., K okkolaan, O uluun; Realkoulut, sk., U uteenkaup., V purn, H enolaan, Savonlnnaan, K uopoon, O uluun; rk., L ovsaan, Raum alle, Nkolankaup., K rstnaankaup Alkesopstot Porvoossa, T urussa, V purssa, K uopossa, N kolankaupungssa, Jyväskylässä, Oulussa; Ylä-alkeskoulut Turussa, Joensuussa, Kokkolassa; Ala-alkeskoulut Turussa, Uudessakaupungssa, Tam pereella, L appeenrannassa, H enolassa, Savonlnnassa, K rstnankaupungssa. Realkoulut, suomenkelset, Porn, Sortavalaan, R a a h e e n Ala-alkeskoulut Lovsassa, Raumalla, Vpurssa, Sortavalassa, Kasksessa, Oulussa, Raahessa Ylä-alkeskouh Tampereella; Ala-alkeskoulut Kuopossa, Nkolankaupungssa, Tornossa, Kajaanssa Ylä-alkesk. Lovsassa, Henolassa, Savonlnn.; Realk. Raahessa; Ala-alkesh Porssa, Joensuussa, Uudessakaarl. Realkoulu, suomenkelnen, K äksalm een _ 7 Ala-alkeskoulut H äm eenlnnassa, K äksalm essa Alkesopsto H äm eenlnnassa Realkoulu T urussa (suom enkelnen) Realkoulu P orssa (suomenkelnen). Klassllset lyseot, suom enkelset, T urkuun ja O uluun; Alkeskoulu, ruotsnkelnen, P orn G Realkoulu O ulussa; Aln-alkeskoulu M kkelssä. Klassllnen lyseo, suom enk., V purn; Reallyseot, suom enk., T am pereelle, Savonlnnaan; ruotsnk. Turkuun; Mkkeln lyseo kakskelnen; Alkeskoulut, suom enk., Porn, L appeenrantaan, K otkaan. (kakskelnen), Joensuuhun, R aaheen, T ornoon, ruotsnk., M aaranham naan, P etarsaareen, _ K okkolaan; reallcouht m uutettu alkeskouluks, pats H elsngn, K uopon, N kolankaup. koulut 5 5 < Lyseot P orssa, Joensuussa, K okkolassa; Realkoulut, ruotsnkelnen T urussa ja suom enkelnen Savonlnnassa; Ala-alkeskoulu Jyväskylässä Ala-alkeskoulut Maaranhamnassa, Hamnassa, Petarsaaressa, Kokkolassa. Tyttökoulut, suomenkelset, Helsnkn, Vpurn, Kuopoon, Jyväskylään, O u lu u n Suomenkelnen normallyseo srretty H elsnkn; klassllnen Lyseo H äm een ln n aan Ala-alkeskoulu Porvoossa Realkoulut K uopossa, N kolankaupungssa. Klassllnen lyseo, suom enkelnen, Jo en su u h u n Alkeskoulu Joensuussa. Klassllnen lyseo, suom enkelnen, P o r n Alkeskoulu P orssa; Tyttökoulut H am nassa, K uopossa. Reallyseot, suom enkelset, H elsnkn ja V purn Alkeskoulu V purssa (suom enkelnen). Reallyseo, suom enkelnen, N kolankaupunkn; Tyttökoulu, suom enkelnen, T u rk u u n G Alkeskoulut Lappeenrannassa, K äksalm essa, Sortavalassa, N kolankaupungssa Alkeskoulu R aum alla (suom enkelnen) I Alkeskoulut, suom enkelset, U udessakaupungssa ja K ajaanssa, ruotsnkelset, P orssa ja Petarsaaressa Realkoulu H elsngssä; Alkeskoulu K otkassa Alkeskoulu K rstnankaupungssa. Reallyseo, suom enkelnen, S o rta v a la a n Reallyseo, ruotsnkelnen, Ouluun; Tyttökoulu, suomenkelnen, Jo en su u h u n Klassllnen lyseo Oulussa (ruotsnkelnen) Alkeskoulu T am pereella (ruotsnkelnen) Reallyseo, suom enkelnen, T urkuun; Mkkeln lyseo, anoastaan s u o m e n k e ln e n Klassllnen lyseo, suom enk., T am pereelle; Tyttökoulut, suom enk., Sortavalaan ja N kolankaupunkn.. 0 j

6 II. O p p la d en lu k u m ä ä r ä e r k o u lu la je ssa. Huhtkuun 26 p:nä 870 sekä marraskuun 30 p:nä 87 annettujen Armollsten kuulutuksen kautta määrättn että maan ylesks alkesopstoks perustettasn lysetä ja realkouluja; tästä aheutuva uudestaan]ärjestämstyö ol vähtelleen pantava tomeen. Tämän johdosta lakkautettn luokka luokalta slloset kmnaast. Ylä-alkeskoulusta toset samon lakkautettn, toset stä vaston muutettn ja laajennttn, ensn alkesopstoks, stten lyseks. Näden varsnanen tehtävä ol, kuten 8 p:nä elokuuta 872 annetun Armollsen Koulujärjestyksen :ssä määrätään, laskea perusteet slle teteellselle svstykselle, joka Ylopstossa saa täydennyksensä. Perustettavks määrättyjen realkoulujen tehtäväks tul taas kansakoulu-kurssn jatkamnen ja laajentamnen sekä myöskn oppladen valmstamnen varsnasn ammattkouluhn. Realkoulujen tomnta ja olemassa-olo tul kutenkn jotensakn lyhyeks. Ylesö pan kyllä tul shen kästykseen, että ne evät täyttäneet er pakkakunten svstystarpeta. Toset nstä sentähden lakkautettn, toset (Armollnen asetus 23 p:ltä elokuuta 883) järjestettn lyseden alempa luokka vastaavks alkeskouluks. Ala-alkeskoulut lakkautettn vähtellen, sen mukaan kun kaupungt ehtvät perustaa kansakoululatoksensa. Opplatokset nassvstystä varten pysyvät ptkän akaa melken muuttumatta. Vasta Armollsen asetuksen 27 p:ltä marraskuuta 885 lmestyttyä, käänty uudstustyö nhn. Tämän mukaan, on valtonkouluja ss ollut neljä päätyyppä: ) lyset sekä nhn sulautuneet kmnaast, ylä-alkeskoulut, alkesopstot ja normalkoulu, 2) real- ja alkeskoulut, 3) ala-alkeskoulut sekä 4) tyttökoulut. Kunka lukusa opplaat kussakn nästä koululajessa er akona ovat olleet sekä mtenkä svstystyö ss on jakautunut nden kesken, nähdään seuraavasta dagrammasta *) : *) D agram m a on kahdella pokkeuksella laad ttu vsvuotsjaksottan, ensm m änen välaka ssältää luonnollssta systä anoastaan 4 v u o tta; stä pats on lukuvuos tässä saanut sjansa stä syystä, että ylä-alkeskoulut ja alkesopstot sllon m u u ttu v at lyseks, sekä senkn tähden, että sam an vuoden tlasto ens k erran tekee selkoa m aan ykstysstä koulusta (katso sv. IX ).

7 Oppladen lukum äärä er k o u lu la jessa = 500 oppla sta" lu k u v u o sn a Lyset, Km - naast, Yläalkeskoulut, A lkesopstot. > R eal- ja A lkeskoulut. / A la-alkeskoulut. ' T yttökoulut Y hteensä

8 V III. O p p la d e n ja k o h e d ä n ä d n k e le n s ä m u k a a n. Noden kahden, keleltään erävän kansanhemon kesknänen suhde ol lukuvuonna , pokakoulussa: ruotsnkelsä 63.5 /0, suomenkelsä 35.3 /0, opplatoksssa nassvstystä varten taas: ruotsnkelsä 92.4 /0, suomenkelsä 3.7 /0. Jotakn muuta keltä puhuva ol samana vuonna: edellsssä koulussa.2 /0, jälkmmässsä 3.9 %. Tuo slmäänpstävä, epäsäännöllnen suhde, jonka ylesest tunnetut, helpost seltettävät syyt tässä evät vo tulla kästtelyn alasks, pysy sellasenaan, mtä pokakouluhn tulee, vuosen kuluessa, olpa velä kasvamassakn, nnkauvan kun ala-alkeskoulujen lakkauttamnen kest. Korkemmalleen se nous lukuvuonna , jollon prosentt-luvut olvat 70.9 ja Mutta jo lähnnä seuraavasta vuodesta, kun ykstysten perustamat suomenkelset lyset Turussa ja Oulussa joutuvat valton huostaan, rupes suomalanen kansananes kasvamaan ja pan kyllä ovat nuo kaks kelryhmää tostensa tasalla. Jo lukuvuonna ol suomenkelsä opplata 53.5 /0, ruotsnkelsä 45. %, ja lukuvuonna ovat vastaavat luvut 66.2 /0 ja 32.9 /0. Velä enemmän valtavana ol aluks ruotsnkelsten oppladen enemmstö tyttökoulussa. Lukuvuonna olvat prosenttluvut, kuten edellä jo manttn, 92.4 /o ja 3.7 /0. Satunnasa, vähäpätösä muutoksa lukuun ottamatta vomme sanoa että verrannollnen suhde jä sellaseks ana lukuvuoteen Mutta kun valto seuraavana lukuvuonna, huostaansa ott ykstyset suomenkelset tyttökoulut Helsngssä, Vpurssa, Kuopossa, Jyväskylässä ja Oulussa, kasvo suomenkelsten oppladen lukumäärä nn suurest, että se lukuvuonna nous 33.4 /0. Tostensa tasalla ovat molemmat kelryhmät vasta lukuvuosna ja Lukuvuonna olvat prosenttluvut: suomenkelsä 6.2 /0, ruotsnkelsä 37. /0. Oppladen kelolojen valasemseks saa Ylhalltus vtata seuraavaan tauluun, joka esttää: Opplaat valtonkoulussa, jaettuna ädnkelen mukaan. L ukuvuos. suom. Pokakoulussa ruots. joku m uu kel. suom. Tyttökoulussa ruots. joku m uu kel. 0/ /o / 0 / /o /o /0 / » Mtenkä kelolot akakautena vuos vuodelta ovat muuttuneet, nähdään tähän ltetystä dagrammasta.

9 Oppladen ädnkel valton kou lu ssa lu k u v u o sn a

10 VII IV. E r k a n sa n k e r r o k se t v a lto n k o u lu s s a. Kuta helpommn opp ja svstys ovat tulleet kansalasten saavutettavks. stä enemmän on oppkoulu lakannut olemasta jonakn ertysenä latoksena anoastaan muutama kansanluokka varten. >Kaupunken ja maaseudun vrkamesten» lapset ovat velä nykyään verraten suurena osana koulujen opplasta, mutta»muta kaupunklasa» edustaa tätä nykyä anakn yhtä suur opplasluku. s Kästyöläset ja alhasemmat porvart» ovat kasvaneet 5.5 prosentsta 9 prosenttn,» Torppart ja muu rahvaskansa» melken yhtä paljon. Tyttökoulussa ovat s Talollset» melken samassa määrässä vottaneet sjaa, pokakoulussa stä vaston jääneet entseen asemaansa. Lähes muuttumatta ovat»säätyläset maalla> pysyneet, jota vaston»kauppamehen ja tehtaan sänten luku on alentunut, pokakoulussa anoast vähän, tyttökoulussa tuntuvast. Tällä tavon kansanvaltaseen suuntaan tapahtuneet muutokset näyttävät mtä pokakouluhn tulee epäsäännöllsltä, anakn epätasaslta. Lähnnä seuraavassa taulussa esntyven kahden ensmmäsen lukuvuoden, ja tuloksn vakuttavat näet suurest ala-alkeskoulujen, kansan laajosta prestä tulleet opplaat (katso mustutus ) seuraavalla svulla). Kansanvaltasen leman antavat samon pokakoulujen opplalle ptkän akaa nuot muutoksen alaset realkoulut. Paljoa eheämmän kuvan kansanluokken tasottumsesta tarjoavat tyttökoulut. Nssä esntyvät jyrkemmät ja ulkonäöltä epäsäännöllset askelmat vodaan helpost selttää ottamalla huomoon muutamen ykstysten koulujen joutumnen valton kouluks. Seuraava taulu on laadttu näden kysymyksen valasemseks ja saa Ylhalltus sen tähden vtata shen.

11 VIII V altonkoulujen opplaat jaettuna hedän vanhem pansa säädyn m ukaan. L ukuvuos. Vrkamehä k au pungessa ja maalla. Kauppamehä ja tehtaan säntä kaupungessa. Kästyöläsä ja alhasempa p o rv a reja kaupungessa. Muta kaupunklasa. Säätyläsä maalla. Talollsa. Torppareja ja muuta rahvaskansaa. / / 0 / /o % l 0! 0 / 0 / 0 ) P o k a k o u lu t ) ) T y ttö k o u lu t *) N ästä käv 08 ala-alkeskoulussa, joden opplasluku kakkaan ol

12 IX V. Y k s t y s e t o p p la to k se t. Ana 870 luvun loppuvuosn saakka ykstysten koulujen merktys, valton koulujen asemaan verrattuna, ol varsn vähäpätönen. Määräyksä ykstysten opplatosten perastamsehdosta sekä tällasten koulujen asettamsesta valton valvonnan alasks ol kyllä akasn annettu. Manttakoon tässä anoastaan Armollset asetukset 26 p:ltä marraskuuta 849 ja 7 p:ltä huhtkuuta 856. Mutta stä vaston jä tuo tärkeä kysym ys näden opplatosten avustamsesta valton varolla peraatteeltaan yhä ratkasematta. Ensmmäset tätä kysymystä koskevat määräykset ssältää Armollnen asetus p:ltä joulukuuta 884. Monsta systä valtonkoulut evät voneet tyydyttää 70 luvun lopulla ja 80 luvun alussa rvakast kasvavaa svstystarvetta. Ykstyset koulut, jotka tästä alkaen perustuvat tuntuvaan opnpyrkmykseen, savat sentähden sellasen merktyksen, jommosta nllä tätä ennen yleensä tuskn ol ollut. E rttänkn suomenkelsten valtonkoulujen rttämätön lukumäärä ol omansa kehottamaan ykstysä asanharrastaja tarmokkaaseen tomelasuuteen. Valto kyllä 80 luvulla tek votavansa, muun muassa ottamalla huostaansa useta ykstysten perustama suomenkelsä kouluja, veläpä nnkn suuressa määrässä, että opplasluku ykstysssä koulussa muutamaks vuodeks alen (vertale tosnsa lukuvuosa ja ). Stä huolmatta on tärkeä tehtävä kutenkn jäänyt ykstysten suortettavaks. Tämän ovat vakuttaneet yhä laajempn prehn ulottuvat svstyspyrkmykset, jotka enemmän kun ennen ovat vaatneet opetusta nuorsolle sen kotseudulla, sekä m yöskn, erttänkn mtä ruotsnkelsn ykstyskouluhn tulee, ylesön harrastus reformehn kasvatuksen alalla, etenkn yhteskasvatukseen. Ylhalltuksen tomttamssa tlastollsssa vuosjulkasussa löytyy ens kerran tetoja ykstysstä opplatokssta lukuvuodelta Kutenkn annetaan jo lukuvuodelta lyhyenpuolenen selonteko ensmmäsessä Ylhalltuksen laatmassa alamasessa kertomuksessa ( p:ltä marraskuuta 8^5). Seuraava graafllnen estys, joka kuvaa valtonkoulujen ja ykstysten opplatoksen verrannollsta kehtystä ja merktystä, alkaa sentähden mantusta kahdesta lukuvuodesta. Lukuvuos on otettu mukaan osottamaan ykstyskoulujen nopeata kasvamsta jo 70 luvun loppuvuosna sekä m yöskn sen tähden, että estys stä alkaen on vonut edstyä tasan vsvuotsjaksottan.

13

14 TAULUJA.

15 O pston laatu. Désgnaton de l'école. I. O pettajen ja oppladen lukum äärä P akka. Leu. Nombre des martres O pettajen ja o p ettajattaren lukum äärä. Nombre des maîtres et des maîtresses. Vaknasa. Ttulares. V rkaa to m ttava. Extraord. Apulas- J (tunt-) opettaja, j Adjonts. Y hteensä. J Total.. L y se o t. a) O p e t u s k e l e n ä s u o m. N o rm ally se o... H elsnk K lassllnen lyseo. T urku 6 7».... P o r 0 4 5»>... Häm eenlnna 0 6! 7»... Tam pere 3 6 9»... Vpur 2 2 5». :.. M kkel Kuopo Joen su u 2 3 6»>... Jyväsk y lä 2 2 5»... Oulu R e a lly s e o... H elsnk T urku Tam pere Vpur Sortavala Savonlnna Nkolankaup ! Y hteensä ! V) O p e t u s k e l e n ä r u o t s. N o rm ally se o... H elsnk K lassllnen lyseo... Porvoo T urku !... Vpur »... N kolankaup R e a lly s e o... H elsnk T urku Oulu Y hteensä K akkaan lukuvoden kuluessa. et des élèves. I. Lycées. Lycées fnnos. O ppladen lukum äärä allam antulla luoklla syyslukukauden alussa. Nombre des élèves au commencement du premer semestre. j II. n. IV. V. VL VII. V III. Y h te e n sä koko o p p la to k sessa ! ! ! j Lycées suédos. j ! o j j

16 o O pston laatu. Pakka. O pettajen ja o p ettajattaren lukum äärä. Nombre des maîtres et des maîtresses. j j O ppladen lukum äärä allam antulla luoklla sy y slukukauden alussa. Nombre des élèves au cornmencermnt du premer semestre. Désgnaton de l'école. Leu. Vaknasa. Ttulares. V rkaa to m ttava. Extraord. Apulas- (tunt-) opettaja. Adjonts. Y hteensä.! Total. I. II. III. ÏV. V' VI. V II. Y h teen sä koko opplatoksessa. 2. A lk eskoulu t. a) O p e t u s k e l e n ä s u o m. \ 4-luokk. alkeskoulu.. H enola 6 4, 0 :! 5-luokk.».. Torno luokk.».. R aahe 2 4 ; - 6 ; Y hteensä b) O p e t u s k e l e n ä r u o t s. 4-luokk. alkeskoulu.. Tam m saar L ovsa K okkola luokk. realopsto... M aaranham na 8 3 n! Y hteensä 25 36! ' ' K akkaan Ecoles élémentares. Ecoles fnnoses ; ; 66 ( Ecoles suédoses ! _ j : _ ! 02! j ! 54

17 C Opston laatu. P akka. O pettajen ja opettajattaren lukum äärä. Nombre des maîtres et des maîtresses. Oppladen lukum äärä allam antulla luoklla syyslukukauden alussa. Nombre des élèves au commencement du premer semestre. j Désgnaton de l école. Leu. Vaknasa. Ttulares. V rkaa to m ttava. Extraord. A pulas- (tunt-) opettaja. Adjonts. Y h te e n sä. Total. I V alm stavat luokat Koululuokat. Y hteensä koko opplatoksessa. ; 2. I. II. III. IV. V.!! 3. Tyttökoulut. a) O p e t u s k e l e n ä s u o m. Ecoles des demosell es. Ecoles fnnol ses. 7-luokk. ty ttö k o u lu... H elsnk luokk.»... T urku Vpur K uopo Jo ensu u Jy v äsk y lä 6 4 0!»»... Oulu 0! n»»... Sortavala »»... N kolankaup Y hteensä b) O p e t u s k e l e n ä r u o t s. 7-luokk. ty ttö k o u lu... H elsnk luokk.»... T urku 0 o V pur I 2! -... Nkolankaup. 9-0 I»»... Oulu 7 2 2! Y hteensä ! K akkaan ; Ecoles suédoses

18 j \! II. Oppladen ädnkel ja asunpakka Langue maternelle des élèves, leur domcle sek ä hedän vanhem pansa sääty. et poston socale de leurs parents. O pston laatu. Désgnaton de l'école. P akka. Leu.. Oppladen lukum äärä sen m ukaan kun hedän V rk am ehä k a u p u n g e ssa ja m aalla. K a u p p a m e h ä ja te h ta a n säntä k a u p u n g essa. K ä sty ö lä sä ja alh a se m p a porvareja k a u pu n g essa. Muta k aup un klasa. Poston socale S ä ä ty lä sä m aalla. sänsä ovat säädyltään: des parents. j T alo llsa. Torppareja ja muuta rah v as- k a n sa a. O p p la ta y h te e n sä. O ppladen luku sen m ukaan kun hellä kouluun tullessaan ol ädnkelenään: j S uom. Langue maternelle. j R u o ts. Joku m u u k el. O ppladen lukum äärä kotopakan suhteen. O pplata asu: snä k a u p u n gssa, m ssä opplatos on. Domcle. 00 k lo m e trä ta v ä h e m m ä n matkaa o p sto s ta. en e m m ä n kun 00 k lo metrn p äässä o p sto sta.. L y se o t. a) O p e tu s k e le n ä s u o m. Lycées. Lycées fnnos. N o rm a lly se o... H elsnk ; K lassllnen lyseo... T u rku ».... P or ».... H äm eenlnna ; ^ Tam pere ».... Vpur ! 23 M kkel ;».... K uopo ! *».... Jo en su u Jyväsk y lä j»».... Oulu ; R e a lly s e o... H elsnk T urku J... Tam pere Vpur 9 7 ' S ortavala S avonlnna !»... N kolankaup Y h teen sä ; b) O p e tu s k e le n ä ru o ts. j N o rm ally se o... H elsn k K lassllnen lyseo... Porvoo »>.... T urku j».... Vpur ».... N kolankaup R e a lly s e o... H elsn k T urku Oulu Y hteensä _ K akkaan ! ; j ; U I Lycées suédos ! IX. 2

19 O pston laatu. Désgnaton de l'école. P akka. Leu. O ppladen lukum äärä sen m ukaan kun hedän V rk am eh ä k a u p n n k e ssa ja m aalla. K au p p am eh ä ja te h ta a n säntä k a u pu n g essa. K ä sty ö lä sä ja alh a se m p a porvareja k a u pu n g essa. Muta k a u punklasa. Poston socale S ääty lä sä m aalla. sänsä ovat säädyltään: des parents. ; T a lo llsa. Torppareja ja muuta r a h v a s - j k a n saa. O p p la ta ; y h te e n sä. Oppladen luku sen m ukaan kun hellä kouluun tu lle s saan ol ädnkelenään:! Suom. Langue maternelle. R u o ts. I Joku m u u k e l. O ppladen lukum äärä kotopakan suhteen. O pplata asu : snä k a u p u n gssa, m s s ä opplatos on. Domcle. 00 k lo m e trä ta v ä h e m m ä n matkaa o p s to sta. en e m m ä n kun 00 k lo metrn p ä ä s s ä o p sto sta. 2. Vlkesko u l u t. a) O p e tu s k e l e n ä s u o m luokk. alkeskoulu.. J H enola luokk.».. Torno luokk.».. R aahe 4! 5 S o 23! 3 Y hteensä! 67 3! ! b) O p e tu s k e l e n ä r u o t s. 4-luokk. alkeskoulu.. [ Tam m saar » j L ovsa »».. K okkola 0! luokk. realopsto... M aaranham na 35 \ Y hteensä Kakkaan ; Ecoles élémentares. Ecoles fnno ses. Ecoles sucdoses. 7 I l _ n _ 40 _ !

20 j O pston laatu. P akka. O ppladen lukum äärä sen m ukaan kun hedän Poston socale sänsä ovat säädyltään: des parents. Oppladen luku sen m ukaan kun hellä kouluun tullessaan ol ädnkelenään: Langue maternelle. O ppladen lukum äärä kotopakan suhteen. O pplata asu: Domcle. Désgnaton de l école. Leu. V rk a m e h ä I k a u p u n g e ssa! ja m aalla. K a u p p a m e h ä ja te h ta a n säntä k a u p u n g e ssa. K ä sty ö lä sä ja alh a sem p a porvareja k a u p u n g e ssa. Muta k a u p u n k la sa. S ä ä ty lä sä m aalla. T alo llsa.! Torppareja ja jjnuuta ra h v a s- k an saa. O p p lata y h te e n sä. ; S uom. R u o ts. Joku m u u kel. snä k a u p u n gssa, m ssä opplatos on. j00 k lo m e trä ta v ä h e m m ä n! matkaa ops to sta. en äm m än kun 00 k lo metrn p ä ä ssä o p sto sta. 3. T y t t ö k o u l u t. Ecoles des demoselles. a) O p e t u s k e l e n ä s u o m. Ecoles fnnoses.! 7-luokk. ty ttö k o u lu... H elsnk 4 53! luokk.»... T urku Vpur K uopo Jo en su u Jyväsk y lä »»... Oulu j S ortavala »»... N kolankaup Y hteensä b) O p e t u s k e l e n ä r u o t s j ; 2 47 ; ! I Ecoles suédoses.! ;» j ' 7-luokk. ty ttökoulu... H elsnk luokk.»... T urku 35 ; »... Vpur N kolankaup Oulu 33» Y h teen sä K akkaan > j

21 4 004 I V O *. 5 III. K esk -k ä ynnä vanhn ja nuorn kä kullakn luokalla. Age moyen et âges extremes l:llä luokalla I 2:a luokalla 3:a luokalla des élèves de chaque classe. 4:llä luokalla! 5:llä luokalla 6:a luokalla 7:llä luokalla 8:a luokalla K oko opplatoksessa O pston laatu. Désgnaton de l'école. P akka. Leu.! k esk -k ä. j aln k ävuos. korken k ävuos. k e sk -k ä. aln k ävuos. korken k ävuos. k esk -k ä. aln k ävuos. korken k ävuos. k esk -k ä. aln k äv u o s. korken k ävuos. k esk -k ä. aln k ävuos. korken k ävuos. k e sk -k ä. aln k ävuos. korken k ävuos. k e sk -k ä. aln k äv u o s. korken k ävuos. ' k e sk -k ä. a ln 'k ä v u o s. korken k ävuos. k esk -k ä. aln k ävuos. korken k ävuos. l. L y se o t. a) O p e t u s k e l e n ä s u o m. N o rm ally se o... H elsnk Klassllnen lyseo... Turku ; j 7.8 P or ».... Häm eenlnna ! »».... Tampere 2.! ».... Vpur 2.5 ; S Mkkel « [ >».... Kuopo (! I ».... J oensuu ».... Jyväskylä j ».... Oulu 2. O.o R e a lly s e o... j H elsn k T urku 2.7 IO.o ! Tam pere V pur S ortavala Savonlnna »... N kolankaup..7! b) O p e t u s k e l e n ä r u o t s.! N o rm ally se o... H elsnk.5 j j 6.3 : K lassllnen lyseo... Porvoo !3-6.7 I»».... T u rk u ».... Vpur » Nkolankaup. 2.j 0.5 [ J R e a lly s e o... H elsnk l l T u rku I Oulu L y c é es. Lycét;s fnnos.! 4.6 j ! IO.o j s ! ! o ! - - _ j j I ! ; IO.o j IO.o f ! o j j Lycéet 5 suédos ! ! j : ; ; !

22 j I 6 0O L T l:llä luokalla 2:a luokalla j 3:a luokalla 4:llä luokalla 5:llä luokalla K oko opplatoksessa O pston laatu. Désgnaton de Vécole. P akka, Len. kesk-k. j aln k äv u o s. j korken k ä v u o s. k e sk -k ä. aln k ävuos. korken k äv u o s. kesk-k. aln k äv u o s. korken kävuos. kesk-k.. aln kävuos. korken k äv u o s. k esk -k ä., aln k ävuos. korken k ä v u o s. J k e sk -k ä. j aln k ävuos. korken k ävuos. 25. A lk e s k o u lu t. a) O p e t u s k e l e n ä s u o m luokk. alkeskoulu. H enola luokk.» T orno luokk.» K aahe b) O p e t u s k e l e n ä r u o t s. 4-luokk. alkeskoulu. Tam m saar » L ovsa G» K okkola luokk. realopsto... M aaranham na Ecoles elémenta'.res. Ecoles jarmoses » _ I.U.9 : ! ; !l Ecoles suédoses. 3.8 ; 3.0 : 5. s 4. 3.x 7.9 ; _ 4.3 j : : ! 8.2 j 3.x j 5.9 : ; IX.

23 S. 9! Valmstavat luokat! Imen 2:nen K 0 u u u 0 le a t: ] I I I I I IV V K o k o o p p la to k s e s s a O pston laatu. Désgnaton dc, Vécok. Pakka. Leu. kesk-kä. uln kävuos. korken kävuos. kesk-kä. aln kävuos. j korken kävuos. kesk-k. aln kävuos. k 0rken kävuos. kesld-k. «ln. kävuos. korken kävuos. kesk-k. aln kävuos. korken kävuos. kesk-kä. aln kävuos. korken kävuos. kesk-kä. aln kävuos. korken kävuos. kesk-kä. aln kävuos. korken kävuos. 3. T y rttö k o u lu t. a) O petuskslenä suom. Ecole, s des; dem m selles. Ecoles fnnoses.! 7-luokk. ty ttö k o u lu.. H elsnk ;> 4. ; 5-luokk.».. T urku - - _.... Vpur Kuopo - - Joen su u - Jyväskvl ;.. Oulu ; -.».. Sortavaln -». Nkolankaup h) Opetusk e len ä ruots. 7-luokk. tyttökoulu.. H elsnk 0.:; luokk... T urku... V pur Nkolankaup. - ' 2.9 l l : j 7.0' 5.9j ! 6.8 : ; ll. t).0j 4. l2.f; oj ; I5.! s »! ; : ) 0 O: I6.0 > ; I I !! O! : l ! , > 9 3.3:.2.»: 5.»! S 2 7.0j I »! 8.8 ; 0 8 J l 4.0! ) l ! 6.4: ! ! J0.7; 5.0; j H t I (). 7; 5.7; ; ;..»: 0.5: ! ! : 4.fs j I I8.0 ; Ecoles xuédoses. j 2.8 ll., 6.3; ; ; ! 9.0 ï 3-6 IO.7! 5.l! 3.8;.7; o; ; ! ; 2.6! ! 3.3^.5; l(.o le.sj I 8.! 6.C lo.sj 9.0; 2.5! l l.l f 4.l 3. s.8; 5...! 2.h ! : ' : 3.8; 3.5; s «j

24 IV. Montako opplasta lukuvuod en k u lu essa alem m alta luokalta on opplatokseen otettu, seltä eronnut, sekä ylem m älle m uutettu. Nombre des élèves nscrts pendant l année, de ceux qu ont qutté l école et des élèves promus à une classe supéreure. O pston laatu. üésjnntm n de Vêcote. Pakka. Len. Lukuvuoden kuluessa on opplata otettu vastaan. Elèves nscrts Lukuvuoden kuluessa on opplata eronnut. E lèves qu ont tfutté l'école. Oppmäärää päättäm ättä: Vhteensä eronneta. erotodstuksella. erotettuja. kuolleta..päätettyään oppmäärn s. o. opplatoksen läpkäynetä. Allamantnlta luoklta opplata m uutettu seuraavalle ylemmälle. Elèves promus à me classe, supéreure. Oppladen lukumäärä. kev ätlu k u I.. III. IV. V. VI. VI r. kauden alussa. t. L y s e o t. a) Cpetuskalen ä suem. Lycées. Lycées fnnos. N o rn ally se o... H elsnk 70 ; K lassllnen ly seo.... T urku ».... P or 42 ; H äm eenlnna ;» >.... Tampere, 39 ; j - : 2 ;».... Vpur 70! ».... M kkel ».... K uopo CI ' 25 3 l 39,>.... Joensuu Jyväskylä L2 4».... Oulu R e a l l y s e o... H elsnk Turku Tam pere Vpur S ortavala 34 : :... Savonlnna 2 ; N kolankaup ; 3 46 Y hteensä b) CJ p e tu s k e le n ä ru o ts. : N o rm a lly se o... H elsnk K lassllnen lyseo... P orvoo 7 S 2 2»... Turku »... Vpur 46 II 9 3 ;»»... N kolankaup E e a l l y s e o... H elsnk 72 6! 2 23 : T urku 45 8 j - 8 ; 27 Oulu 3 c ; -! 0 2 Y hteensä - 339! ! 268 Kakkaan j Lycées suédos. 5 ; ; 27 ; ; _ ! s I!) ( ; ! j j ; ' ; j ; ; 20 6 ; I ! : ! 29 MO 23 : 25 8! : ; : ! 395! ; 0 6 2! G 0! j 8 j 54! 8! j :

25 22 90* O pston laatu. Désgnaton de Vécole. P akka. Leu. Lukuvuoden kuluessa on opplata o te ttu v a sta a n. Elèves nscrts. L u k u v u o d e n k u lu e s s a o n o p p la ta e ro n n u t. Elèves qu ont qutté l'école. O p p m ä ä rä ä p ä ä ttä m ä ttä : erotods-! tu k se lla. je ro te ttu ja. k u o lle ta. op- pmäärän s. o. o p p lato k sen läp k ä y n e tä., Päätettyään! I Yhteensä ero n n e ta. A llam antulta lu o k lta opplata m u u te ttu seuraavalle ylem m älle. j Elèves promus à une classe supéreure. j Oppladen j lukum äärä k ev ätlu k u I. II. III. IV. V. kauden alussa 25. A lceskoulut. a) O p e t u s k l e l e n ä s u o m. 4-luokk. alkeskoulu.. H enola a! 6 28 ; - 5-luokk.».. j Torno 5 2 o ; 7 ; 3-luokk.».. j R aahe ! Y hteensä! 70! 2! -! 2! b) O p e t u s k e l e n ä r u o t s luokk. alkeskoulu.. Tam m saar 8 9! 0. * ' Lovsa ; K okkola luokk. realopsto... M aaranham na 22! 5 - j 9 24 f Y hteensä K akkaan I _! 3 78! 27 Ecoles élémentt lres.! Ecoles fnnoses ; 8 ; !! 225 j Kcolex suédoses. 6 4! ! ; ; 2 ; 7 j j !

26 24»»04 0OS. 25 Opston laatu. Désgnaton de Pécole. : I Pakka. I Am. Lukuvuoden kuluessa on opplata otettu vastaan. Elèves nscrts. j Lukuvuoden kuluessa on opplata urut! n tl t. ; Eleves qu ont qutté l'école. Oppmäärää päättämättä: \hteensa eronneta. orotodstuksrlln. erotettuja. kuolleta. Päätettyään op- pmaaran s. o. opplatoksen lapkavnet;». 3. T y ttö k o u lu t. - a) O p e t u s k e l e n ä s u o m. 7-luokk. tyttö k o u lu...! H elsnk luokk.»... Turku Vpur ; K uopo : 3 ( Joensuu > Jyväsk y lä 34 4!!2 7 :»»... Oulu ; Sortavala :... N kolankaup. 25 t; 8 4 Yhteensä _ ; 329 h) O p e t u s k e l e n ä r u o t s. ; 7-luokk. tyttö k o u lu... H elsnk luokk.»... Turku : 34»» ; Vpur 43 l ^ H) ; 23»... ; N kolankaup : 27!».., Oulu ;! Yhteensä j Kakkaan ' 5! 372 : 484 A llam antulta lu o k lta opplata m u u tettu seuraavalle ylem m älle, j Eleves promus à une classe supéreure. V alm stavat luokat. l:nen. 2:nen.! I. Ecoles des demoselles. Ecoles fnnoses. Ecoles suédoses. K oululuokat. II. III. IV. V.. Oppladen lukum äärä k evätlu k u kauden alussa _ ! ! j IX. 4

27 j V. Oppladen käytös ja ed stys Condute et proarvosteltu vu ostu tk n n ossa v grès des élèves. K äytös. Condute. E dstys. Progrès. O pston laatu. Désgnaton de l'école. Pakka. Leu. N den oppladen lukum äärä, jotka ovat saaneet arvosanan: ktettävä. Keskmääränen arvosana koulun kakken oppladen käytöksestä: tyydyttävä ja kelpaava. motttava. Y hteensä opplata. \ Nden oppladen lukum äärä, jotka ovat saaneet arvosanan : ty y d y ttäv ä ja k tettävä. kelpaava. Y hteensä m otttava. opplata. K eskm äärä! kakken opp- laden edstyksestä.. L y se o t. a) O p e t u s k e l e n ä s u o m. N o rm ally seo... H elsnk K lassllnen lyseo... T urku P o r Häm eenlnna Tam pere Vpur M kkel K uopo Jo en su u Jy v äsk y lä Oulu R e a lly s e o... H elsnk T urku Tam pere Vpur S ortavala Savonlnna N kolankaup Y hteensä b) O p e t u s k e l e n ä r u o t s. N o rm ally se o... H elsn k K lasslln en lyseo... Porvoo Turku Vpur N kolankaup R e a lly s e o... H elsnk Turku Oulu Y hteensä _ K akkaan Lycées. Lycées fnnos I ; j Lycées suédos. \ _

28 K äytös. Condute.! E dstys. Progrès. Opston laatu. Désgnaton de l école. Pakka. Leu. N d en oppladen lukum äärä, jo tk a o vat saaneet arvosanan: k te ttä v ä. ty y d y t tä v ä ja k elp aava. m o ttta v a. Y hteensä opplata. K eskm ääränen a rv o sana koulun k a k k e n oppladen k ä y tö k s e stä : Nden oppladen lukumäärä, jotka ovat saaneet arvosanan : k tettävä. ty y d y ttäv ä ja kelpaava. m otttava. J Y hteensä opplata. K eskm äärä kakken oppladen edsty k sestä. 2. A l k e s k o u l u t. a) O p e t u s k e l e n ä s u o m. 4-luokk. alkeskoulu... Henola luokk.»... Torno luokk.»... R aahe Y hteensä b) O p e t u s k e l e n ä r u o t s. 4-luokk. alkeskoulu... Tammsaar Lovsa K okkola luokk. realopsto... M aaranhamna Y hteensä _ K akkaan Ecoles élémentares. Ecoles fnnoses Ecoles suédoses : ! !

29 j K äytös. Condute. j Edstys. Progrès. I O pston laatu. Désgnaton de Vécole. I " "! Pakka. Leu. N den oppladen lukum äärä, jotka ovat saaneet arvosanan : k te ttä v ä. ty y d y t- tä v ä ja kelp aava. m o ttta v a. Y h teen sä opplata. K eskm ääränen a rv o sana koulun k ak k en oppladen k ä y tö k sestä: 3. T y ttö k o u lu t. l) Opetuskelenä suom. j Nden oppladen lukumäärä, jotka ovat saaneet arvosanan : ty y d y ttäv ä ja Y hteensä ktettävä. m otttava. kelpaava. opplata. Ecoles des demoselles. Ecoles fnnoses. K eskm äärä j kakken opp- - laden eds- j tyksestä.! 7-luokk. ty ttö k o u lu... H elsnk ! 5-luokk.»... T urku »... Vpur K uopo Jo ensu u Jy v äsk y lä Oulu !... S ortavala Nkolankaup Y h teen sä ; b) O p e t u s k e l e n ä r u o t s. 7-luokk. ty ttö k o u lu... H elsnk luokk.»... T urku Vpur o. N kolankaup Oulu Y hteensä ; K akkaan _ r ! Ecoles suédoses. \ > j

30 "VI. T aulu osottava opplatoksen kakk v u o skunta, y k sty set lahjo- Revenus annuels tulot kun m yös m ssä m äärässä ntä valto, tu k set y. m. suorttavat. des écoles. O pston laatu. Désgnaton de l'école. Pakka. Leu. O pplatoksen palkka- sääntö. Budget de l école. E d ellstä sum m aa m aksaa Part de cette somme qu provent Suom en valto. de l état. K unta. de la commune. Y k sty se t la h jo tu k s e t ta o p sto o n j k u u lu v a t m a a tla t. de donatons. 3hnf. Shnf. tm f. jm. m! I j M äärärahoja stpendota, palkntoja y. m. v arten. Sommes affectés à des bources, prx etc. K orkoja stä v arten mää- ' räty stä lah jotukssta. Bentes. Satunnasa lahjoja. Recettes fortutes. Y hteensä. Total K orkoa tuottavn pääom a Captal pt cé à ntérêt \ Krjojen m äärä t lukuvuoden [ lopussa. Opston krjasto. Bblothèque de l'école. Lukuvuoden k u lu e ssa la h jo tu ste n, osto jen y. m. kautta lsä ä n tulleta k rjo ja. V uotuset m äärärahat I k rjastoa sekäj m uta kokoel-! ma varten. Sfmfc! 3!mf ps. ÜHnf. \? ü. Hmf- fm. SBmf fu.. Lyseot. - a) O p e t u s k e l e n ä s u o m. N o rm ally seo... H elsnk K lassllnen lyseo.... T urku :».... P o r ».... H äm eenlnna ».... Tam pere j».... Vpur ».... M kkel _».... K uopo ».... Jo en su u ».... Jy v äsk y lä ».... Oulu R e a lly s e o... H elsn k Turku :» Tampere Vpur Sortavala Savonlnna _... N kolankaup Yhteensä b) O p e t u s k e l e n ä r u o t s. N o rm ally se o... H elsnk K lassllnen lyseo.... P orvoo ».... T u rk u _».... V pur >».... Nkolankaup R e a lly s e o... H elsnk Turku Oulu Y hteensä Kakkaan Lycée#: Lycées fnnos. \ \ _ I ! ! j ; ' Lycées suédos , I j _ ooo!> j ! j 04!) _ ; 05 j 704 ; :. ooo j : ! IX. 5

31 J j O pston laatu. Desgnat,m dc Vécole. Pakka. Leu. O pplatok sen palkka- sääntö. Budget de l école. E d ellstä sum m aa m aksaa P art de cette somme qu provent Suom en valto. de l état. K unta. de la commune. Sfmp //k 3mf. j *jm 3 n f. Y k sty set la h jo tu k s e t ta o p sto o n k u u lu v a t m a a tla t. de donatons. ; M äärärahoja stpendota, palkntoja y. m. varten. ; Sommes affectés à des bources, p r x etc. K orkoa K orkoja stä v arten m ääräty stä lah jotukssta. Rentes. S atunnasa lahjoja.! Recettes fo r - [ tntes. Yhteensä. Total. tu o ttav a pääom a. C aptal placé : à ntérêt. Krjojen m äärä lukuvuoden lopussa. O pston krjasto. Bblothèque de Vécole. j Lukuvuoden kuluessa ; lahjotusten, ostojen y. m. kautta lsään tulleta krjoja.! V uotuset m äärärahat krjastoa sekä m uta kokoelma varten. /u % : m :/mr ' jm ' m. 4-luokk. a lkeskou lu... H enola A lk e s k o u lu t. a) O p e t u s k e l e n ä s u o m. 5-luokk. >... Torno luokk.»... Raahe Yhteensä ! _ b) O p e t u s k e l e n ä r u o t s. 4-luokk. alkeskoulu... Tam msaar Lovsa K okkola j 5-luokk. realopsto... M aaranham na _ j Y hteensä _ ! Kakkaan E coles élémentares. Ecoles fnnyses , : - : j_ IL j _ Ecoles suêdtoses j j dl _ ~ ' M : - ; 255 j