SUOMEN KANSANOPETUKSEN TILASTO

Transkriptio

1 SUOMEN VIRALLINEN TILASTO X SUOMEN KANSANOPETUKSEN TILASTO KOULUTOIMEN YLIHALLITUKSEN JULKAISEMA 47 TILASTOLLINEN YLEISKATSAUS SUOMEN KANSAKOULUTOIMEEN LUKUVUONNA HELSINGISSÄ 97 SUOMEN SENAATIN KIRJAPAINOSSA T la sto k r ja sto S ta tstk b b lo te k e t 7986

2 Ssällysluettelo. Table des matères. Tekst. Sv. 6. Texte. P ages 6. Tauluja. Semnaart. svn. I. O pettajen ja oppladen luku.. 2 II. O ppladen ädnkel, kotpakka, s ä ä ty... 4 III. O pplasluvun m uutokset ja oppladen srto... IV. Sem naaren ta lo u s... V. R ahastot, k rjastot y. m... 0 VI. K uunteljaopplaat... 2 VII. H arjotuskoulut... 4 H s Tableaux. Ecoles normales prmares. Page. P rofesseurs et élèv e s... 2 L angue m aternelle et dom cle des élèves... 4 Varatons du nom bre des élèves; leur passage à la classe su v an te 6 Econom e des sém nares... 8 Fonds scolares et bblothèques etc. 0 C anddats-stagares... 2 E côles-annexes des sém nares... 4 Kaupunken kansakoulut. VIII. K oululuokat ja opettajsto... 6 IX. O pplaat X. Jatkoluokat. erkoskoulut y. m. 24 X I. K oulujen talous Ecoles prmares des vlles. C lasses et n sttu teurs... 6 E lè v e s Cours supplém entares etc Econom e des é c o le s Maalaskunten kansakoulut. X II. Y lesä teto ja p rttän X III. O pettajsto kunnttan X IV. O pplaat kunnttan XV. K oulujen talous k u n n tta n Ecoles prmares des communes rurales. D onnées générales p ar dstrcts 32 P ersonnel ensegnant de chaque c o m m u n e ' R ensegnem ents détallés sur les élèves 64 Econom e des é c o le s Kansanopstot, säntä- ja emäntäkoulut. X V I.. K a n sa n o p sto t V arsnaset em äntäkoulut Ecoles supéreures populares, écoles d agrculteurs et de ménagères. E coles supéreures populares E coles de m én ag è res

3 Svu. XVII. K ertokoulunopettajasem naart 246 Pag». Sém nares d n sttu teu rs d écoles enfantnes Y hteenveto X II:sta T aulusta Y hteenveto X IIl:sta T a u lu s ta Y hteenveto XTV:sta T aulusta. 250 Y hteenveto X Vrsta T aulusta R ésum é du tableau X II R ésum é du tableau X I I I R ésum é du tableau X IV R ésum é du tableau XV

4 Ylesslmäys. Tämän julkasun tlastollset taulut (I XVII) valasevat koululatoksen tomntaa lukuvuotena Mutta pats nota tavanmukasa tetoja semnaaresta, kaupunken kansakoululatoksesta, maalaskunten kansakoulusta (nden opettajsta ja opplasta), kansanopstosta, emäntäkoulusta sekä kertokoulunopsttajasemnaaresta, ssältyy nhn tällä kertaa kunnttan laadttu selostus maalaskansakoulujen menosta ja tulosta, koulukntemstösta ja koulurahastosta nnkun myöskn opettaja- ja opplaskrjastosta. Tähän kuuluvat numerotedot kohdstuvat kakk kalentervuoteen 95. Samojen perusteden mukaan on nässä katsauksssa tehty selko maalaskansakoulujen taloudesta, vme kerran kalentervuodelta 92 sekä stä ennen vuodelta 909. O pplatosten, opettajston ja oppladen lu k u p:nä helm kuuta 96. Luokka kaupunken Semnaareja. Semnaaren harjotuskouluja. varsnasssa kansa- koulussa. jatkokoulussa. lta- ja tehtaalaskoulussa. j lamnlyötyjen lasten koulussa. kaupunken kasvatus-, ttoksa kansakoulusta srrettyjä varten. Kansanopstoja. Emäntäkouluja. Maalaskunten kansakouluja. Oertokoulunopeltajasemnaareja. Tomnnassa ol u Opettajston luku Oppladen luku c ' 2059

5 2 Semnaart. N yt selostettavana lukuvuotena ol maamme semnaaressa yhteensä 08 opplasta. Mkä määrä opplata kussakn semnaarssa ol ja paljonko nhn ol otettu uusa opplata nähdään seuraa vasta yhdstelmästä: Opplata yhteensä. Opplata luokkaa koht. Uusa opplata Jyväskylän kaksosastonen semnaar Sortavalan»» Rauman yksosastonen» Raahen»» Henolan»» Kajaann» '» Tammsaaren»» ^ 23 Uuskaarlebyn»» Uussta (Opplasta, jota ol yhteensä 292, otettn Itselle luokalle 277 (ja anoastaan 5 luoklle II IV). Nstä ol 72, se on 26 % saanut alkutetonsa oppkoulussa. Lukuvuonna 909-0, jollon vrallnen tlasto ens kerran ssäls tetoja stä, mtä kouluja semnaaren uudet opplaat ennen semnaarn tuloaan olvat käyneet, tul oppkoulusta semnaarehn anoastaan 34 opplasta el 2 %. Valmstavsta kurssesta ja koulusta on semnaarehn pyrkven lukumäärä saman verran-vähentynyt. Kansakoulusta otettujen uusen oppladen lku on stä vaston sekä absolutsest että suhteellsest pysynyt muuttumattomana: vastas nden luku 6, 95 6 taas 62 %. Edellä esteltyjen numeroden perusteella näyttää otaksuttavalta että er kansankerroksejt,josta semnaaren opplaat ovat lähteneet, nässä opplatoksssa tätä nykyä ovat edstetyt samon suhten kun 7 vuotta stten. Tähän kuuluva numerotetoja lukuvuoslta ja 95 6 (II tlastotaulu, sv. 4 ja 5, sar. 3) lähemmn tarkastettaessa saadaan seuraavat tulokset: Vrkamesten ja vapaden ammatten harjottajen lapsa / /o 9. % Suurlkkeen harjottajen lapsa....».0» Pkkulkkeen harjottajen sekä palvelusmesten lapsa » 26.0» Työlästen lapsa ».3» Suurtlallsten lapsa ».5» Pkkutlallsten la p sa » 36.4» Torpparen ja maanvljelystyölästen lapsa. 7.0» 4.7» 00.0% 00.o / /o

6 Ensmänen ryhmä on ss 5:5 prosentsta noussut 9. prosenttn, kolmas samon 24:sta kohonnut 26 prosenttn. Stä vaston ovat neljäs ja setsemäs ryhmä vähentyneet, edellnen 3.5 prosentsta.3 prosenttn, jälkmänen 7:tosta 4.7 prosenttn. Mussa kohdn ovat muutokset vähäpätöset ja ylenen srto ylöspän sangen pen. Täydellsen oppmäärän suortettuaan sa 272 opplasta päästötodstuksen. Nästä ol 27 mehen- ja 45 nasenpuolta. Oppmäärää päättämättä eros lukuvuoden akana 34 opplasta, josta 4 kuoleman kautta ja 8 koeopplasta. Kelposuustodstus kansakoulunopettajanvrkaan annettn 5 kuuntelja- opplaalle. Nstä ol 48, ss lähes kakk, ennen läpkäyneet semmosen opplatoksen, jolla on päästöokeus Ylopstoon, muut 3 vähntän kaks luokkaa valton jatko-opstoa. Kästöden tah muun harjotusaneen opettajanvrkaan annettn kelposuustodstus yhteensä 48 henklölle. ' Kakssa nssä semnaaressa, mssä on ssäopplata, ovat kustannukset ruoanpdosta olleet kasvamassa. Lukuvuotena 94 5 ne olvat yhteensä markkaa, nyt ne nousvat markkaan (pyören luvun). Suurn ol näden kustannusten lsäys Sortavalassa, mssä ne markasta nousvat markkaan, vähäpätönen stä vaston Uudessakaarlebyssä el yhteensä 700 markkaa, johtuen tämä taas opplasmäärän alenemsesta. Stä vaston ovat semnaaren tulot puutarhosta olleet päälle 30 % suuremmat kun lukuvuotena 94 5: ja markkaa. Baahen semnaar on tänä lukuvuotena saanut huostaansa ottaa ensmäsen lahjarahastonsa,»ylopettajatar Anna Hekeln lahjarahaston». Nn pan kun.pääoma on noussut 000 markaks, jaetaan korkovarat lahjotuskrjassa lähemmn määrätyllä tavalla avustukseks jollekn tah jollekn semnaarn harjotuskoulun opplasta. Samon on Henolan semnaar lukuvuoden kuluessa saanut haltuunsa ensmäsen lahjarahastonsa. Tästä»Lehtor Johan Lnden n mustorahastosta jaetaan vuotuset korkorahat, pääoman kohottua markan suuruseks, yhdelle tah kahdelle opplaalle semnaarn kolmannella luokalla. (Näden kahden rahaston pääoma vuoden 95 lopussa katso tlast. taulu V, sv. ). Tässä yhteydessä manttakoon että Tammsaaren semnaar, jolla jo tätä ennen on ollut 8 stpendrahastoa käytettävänään, Västra Nylands lärarekrets nmseltä yhdstykseltä on saanut mustolahjan. Tästä rahastosta,»vv Falcks fond», jaetaan stpendejä harjotuskoulun yhdstetyn luokan opplalle, ja tek pääoma lukuvuoden lopussa lähes 500 markkaa. 3 m

7 I 4 K aupunken kansakoululatos. Varsnasa kansakoululuokka (I II ja III VI) ol jälkeen vme lukuvuoden tullut lsää 28 ja ol nden luku nyt 249. Helmkuun pävänä ol nällä luoklla opplata yhteensä Tämä opplasmäärä ol 028 opplasta suuremp kun lähnnä edellsen lukuvuoden. JatkQkoulussa ol 37 luokkaa ja 053 opplasta, lta- ja tehtaalaskoulussa 8 luokkaa ja 262 opplasta, lamnlyötyjen lasten koulussa 25 luokkaa ja 358 opplasta. Kansakoulusta srrettyjä lapsa varten ol kunnan kasvatuslatosta-, jossa ol 302 opplasta. Edellsen vuoden olohn verrattuna ol jatkokoulussa nyt 4 luokkaa ja 09 opplasta enemmän, lta- ja tehtaalaskoulussa stä vaston 3 luokkaa ja 75 opplasta vähemmän, lta- ja tehtaalaskoulussa samon 3 luokkaa ja 75 opplasta vähemmän sekä lamnlyötyjen lasten koulussa samon 2 luokkaa ja 30 opplasta vähemmän. Kasvatuslatokset olvat samat kun ennen (katso tämä julkasu lukuvuodelta 92 3, sv. 5), mutta opplata ol nssä nyt 33 enemmän kun edellsenä lukuvuotena. Varsnasten luokkaopettajen luku, 242, ol vme lukuvuodesta kohonnut 34:llä, johtuen tämä uusen luokken perustamsesta. Opettajavomen lsäys kohdstuu kutenkn yksnomaan opettajn mutta e opettajattarn, joka on jyrkkä pokkeus kehtyksen tavallsesta kulusta. Tämä nähdään selväst seuraavsta luokkaopettajen ja opettajattaren lukua vme 7 vuoden akana esttävstä numerosta: Lnokkaopet.- taja yhteensä. Nstä Lsäys +,.vähennys opettaja. opettajattara. opettaja. opettaja ta ra. Lukuvuonna > » » > » Opettajan lukumäärä on, kuten numerosta nähdään, muutamna vuosna ollut vähenemässä ja koko akakautena helmkuun pävästä 90 samaan pävään v. 96 on opettaja tullut lsää anoastaan 30. Stä vaston on opettajattaren luku koko ajan vuos vuodelta ollut kasvamassa tah anakn pysynyt vähenemättä, nn kun lata ol taulukon vmesenä vuotena, ja akakauden kuluessa on kaupunken kansakoulussa palveleven opettajen lukumäärä lsääntynyt' 85 henklöllä.

8 5 Kansakoulujen aheuttam at kustannukset tekvät kalentervuotena 95 Smk , ja ol lsäys edellsen vuodpn menohn verrattuna markkaa. Opettajan palkkauksssa ol lsäys markkaa, stpendessä ja avustuksssa (opplalle) sekä lämmtyksessä ja valastuksessa m arkkaa. Samon olvat m uutkn m enoerät lsääntyneet. K oulurakennusten korjauksn käytettn kutenkn nyt anoastaan markkaa, jota vaston vuonna 94 täh ä n tarkotukseen ol m aksettu m arkkaa. Lsääntyneet kustannukset tu n tu v a t stä enemmän sen kau tta, e ttä kaupungt kansakoulujen ylläptämseks evät saaneet m tään avustusta ylesstä varosta. Vuonna 94 olvat ne täh ä n tarkotukseen kantaneet valtoapua y h teensä markkaa. K un täm ä tuloerä nyt jä saam atta ja»oppladen koulumaksut» samon kun»muut tulot» ovat jokseenkn vähäpätöset, tul k au punken nyt tse suorttaa markkaa. Kun kaupungt vuonna 94 tse olvat suorttaneet markkaa, ol lsäys ss runsaast m arkkaa. Tässä on huom autettava e ttä huomoon on o te ttu myöskn koulutalosta arvotu vuokra (5 %) sekä e ttä raham äärät on e s te tty pyöressä luvussa. Melkosest lsäänty koulukntemstöjen arvo Helsngssä ja Turussa. Edellsessä kaupungssa ol tuo lsäys , jälkmäsessä m arkkaa. Vuoden 95 lopussa ol opettajakrjastossa 400 ndosta enemmän kun lähnnä edellsenä vuonna. Mkkelssä e enään ole m tään ertystä opettajakrjastoa, koska opettajakunnan tarp eta varten er osa to on perustettu kaupungnkrjastoon. Opplaskrjastossa ol nyt ndosta, vähän päälle enemmän kun vuonna 94. M aalaskunten kansakoulut. Maalaskunnssa tom lukuvuotena 95 6 yhteensä ylempää kansakoulua, josta suomenkelstä, 436 ruotsnkelstä ja suomenruotsnkelstä. K uten yhteenvetotaulusta sv. 248 nähdään, jakaantuvat näm ät koulut er läänelle seuraavast: Uudenmaan lään.... : Turun ja Porn lään Hämeen lä ä n Vpurn» Mkkeln lään Kuopon» Vaasan» Oulun»

9 6 Nästä koulusta esnty 63 nyt ens kerran vrallsessa tlastossa, ja on ne sentähden tauluosastossa merktty uusks kouluks. Seuraavassa nämät uudet koulut luetellaan läänttän, ryhmtettynä opetuskelen Lään, kunta ja kotn. Lään, kunta ja kuulu. Suomen* kelsä. Suomenkelsä. Ruotsnkelsä. Ruotsnkelsä. Uudenmaan lään. Helsnk, Mosabacka, ruots. k..»» suom. k.. Nurmjärv, Puolmatka... ' Itt, Keltt... ' Jaala, Paljakka...» P yörylä... : Turun ja Porn lään. Yhteensä 5 j Vehmaa, Irjala... Lokalaht, Varanpää... Ulvla, Suosm er... Ikaalnen, Ssättö... j Kankaanpää, Verttuu... I Kkonen, Nevanperä... Vampula, Huhtaa... Or.pää, Tanskla.... Kosk, Kangas... Hämeen lään. Yhteensä 9 Kuru, Pohjankapee... Prkkala, Ylä-Pspala... Veslaht, Halkvaha... Pälkäne, Sappee... Somero, Kerkola. :... Hauho, Hauhontausta... Hausjärv, Lastehtaan koulu.. Jämsä, Sahlonen... Korplaht, Säynätsalo (ykst, k.) Längelmäk, Krkonkylä... Yhteensä Vpurn lään. TJuskrkko, Tovola Sortavala Pyhtää, Mogenpört... Valkeala, Hevosoja... Tapalsaar, Merenlaht... Ruokolaht, Hauklapp... Krvu, Salokylä... Henjok, Rstseppälä, täpr Htola, Marjakosk... Parkkala, Anklä... Jaakkma, Uuskylä... Suojärv, Jehklä... * Kotajärv... -» Mosenvaara... Yhteensä 2 Mkkeln lään. Hrvensalm, Monkkala... Juva, Vehm aa Peksämäk, Peksämäen asema (ykstynen koulu)... Yhteensä 3 Kuopon lään. Eno, Löytöjärv Polvjärv, Ruvaslaht... Rääkkylä, Varpasalo... - Isalm, Onasjärv... '.» R unn...» Sonlaht... Nlsä, Keyrtty... Rautalamp, Lmattala... Yhteensä 8 8

10 7 Lään, kunta ja koulu. Lään» kunta ja koulu. Suomenkelsä. Ruotsnkelsä. Suomenkelsä. Ruotsn* kelsä. Vaasan lään. Jalasjärv, Tavalmaa... Kauhajok, Ikkeläjärv.... Korsnääs, Harrström... Kovulaht, Kun (ykst, k.)... Laha, Tanuunkylä... Lapua, Lakaluoma... Luoto, B osu n d... Äänekosk, Majala... Karstula, R antakylä... Vtasaar, Mäntylä (ykst, k.) -- Yhteensä 7 3 Oulun lään, Haukpudas, Sahankylä... Kuusamo, Alaktka... Kuolajärv, Salmjärv... Em re, Rutala (ykst, k.)... Yhteensä 4, > 4 Kakkansa Lukuvuotena 94 5 tomvsta kansakoulusta on stä vaston lakkautettu: Horslök n koulu Pernajan kunnassa Uudenmaan läänä, Valan sahan koulu Ataa,n kunnassa Hämeen läänä, Vavastalon koulu Valkealan kunnassa Vpurn läänä sekä Putaneen koulu (Peksämäen Jyväskylän rautaten koulu) Peksämäen kunnassa Mkkeln läänä; nnkään on Albergan kaks suomalasta koulua Espoon kunnassa Uudenmaan läänssä sulautunut yhdeks. Tässä yhteydessä on myöskn manttava että seuraavat kolme koulua lukuvuoden akana evät olleet tomnnassa: Hagalundn koulu Espoon kunnassa Uudenmaan läänä, Hujakkalan koulu Säkkjärven kunnassa Vpurn läänä sekä Korvenkylän koulu Oulujoen kunnassa Oulun läänä, ja on syy tähän kunkn koulun kohdalle merktty tähän kuuluvaan erkostauluun (taulu XII sv. 35, 84 ja 36). Uusen koulujen luku, 63, on harvnasen pen. Edellsnä 0 vuotena on uusa kouluja perustettu keskmäärn 2, mutta jo lähnnä edellsenä lukuvuotena, 94 5, vähen tuo luku nn, että ntä sllon ol anoastaan 78.

11 8 «* Lukuvuotena tomnnassa olleet kansakoulua jakaantuvat er läänen kunnlle, seuraavast: Lään. Kunten lukumäärä Kunta jossa ol seuraava määrä k o u lu ja to u e asjs 32 35j Uudenmaan Turun ja Porn ) Hämeen _ 2 4 Vpurn l M kkeln Kuopon lj Vaasan o 4 Oulun _ Yhteensä j Ana lukuvuodesta 9 2 on Vpurn maalaskunta ollut enssjassa mtä kotdujen lukumäärään tulee, ntä kun on ollut 35. Isalmen kunta on kutenkn nyt, stten kun sellä edellsen lukuvuoden jälkeen on avattu 3 uutta koulua, ehtnyt yhtä ptkälle. Lähnnä seuraavat Porvoon ja Kuopon maalaskunta: edellsessä ol 32 ja jälkmäsessä 3 koulua. Seuraavassa luetellaan läänttän ne kunnat, mssä ol vähntän 2 kansakoulua tomnnassa. Luetteloon on merktty myöskn varsnasten opettajen luku kussakn kunnassa. Lään ja kunta. Kouluja. O pettaja. Lään ja kunta. K ouluja. Opettaja. Lään ja kunta. Kouluja. O pettaja. Uudenmaan lään. Pohja M äntsälä Lohja Krkkonumm Pernaja Espoo V h t Ormattla Spoo & Ostersundom 7 9 Tuusula ') Uus kunta: Melllä. Nurmjärv Itt H elsn k Porvoo Turun ja Porn lään. P ern ö Paranen Lomaa Huttnen Ikaalnen Hämeen lään. Som ero Lopp Kangasala Janakkala Ruoves Jämsä Korplaht Urjala Tammela

12 9 Lään ja kunta. Kouluja. Opettaja. * Lään ja kunta. I Kouluja. I * Opettaja. Lään ja kunta. Kouluja. Opettaja. Hollola Hausjärv Vpurn lään. Johannes Implaht Ruokolaht Jääsk Kurkjok Jaakkma S ppola K o v sto Parkkala Kym Vehkalaht Uuskrkko Kvennapa Lappee Muola...; Säkkjärv Valkeala Sortavala Kuruves ; Kontolaht Vpur Pelsjärv Leppävrta j Mkkeln lään.. Kuopo Isalm Mkkel... S ysm ä Vaasan lään. Peksämäk M äntyharju Kuopon lään. K arttula Nurmes Ktee Lapnlaht Nlsä Pelaves Rautalamp Saarjärv Lapua j V ö y r : Vrrat Vtasaar M ustasaar Jyväskylä , N ärpö Oulun lään. S o tk a m o Maalaskunten kansakoulussa ol täällä kyseessä olevana lukuvuotena»varsnasa opettaja» yhteensä sekä mes- ja naskästössä opettajaa (opettajatarta). Er läänelle tämä opettajsto jakautu seuraavast: * Lään. opettaja. Varsnasa Yhteensä. Opettaja opettajattara. meskästössä. naskästbssä. Uudenmaan..., Turun ja Porn Hämeen Vpurn......, Mkkeln K uopon...' Vaasan Oulun Kansanop. tlasto Yhteensä

13 lü Edellsestä lukuvuodesta on varsnanen opettajsto lsääntynyt 49 opettajalla ja 65 opettajatarella sekä mes- ja naskästöden opettajan lukumäärä, edellsten 34:llä, jälkmästen 7 henklöllä. Usemmssa koulussa on sama henklö koulun, sekä johtaja että opettaja. Nn ol asan lata täällä kyseessä olevana lukuvuotena 2 42 koulussa, joka vastaa 73 % kaksta koulusta, 745 koulussa ol johtajan kerällä apuopettaja, 0 koulussa 2 sellasta j. n. e. Nästä sekosta ltetään tähän seuraava selos- telu. Kouluja, jossa opett. Lään. ; anoastaan johtaja ta johtajatar. j johtaja (-tar) sekä apuopettaja (-tar). johtaja (-tar) sekä 2 apuopettajaa (-tarta;. johtaja (-tar) sekä 3 apuopettajaa (-tarta). johtaja (-tar) sekä 4 apuopettajaa (-tarta). johtaja (-tar) sekä 5 apuopettajaa (-tarta). johtaja (-tar) sekä 6 apuopettajaa (-tarta). johtaja (-tar) sekä 7 apuopettajaa (-tarta). johtaja (-tar) sekä 9 apuopettajaa (-tarta). johtaja (-tar) sekä apuopettajaa (-tarta). U u d e n m a a n Turun ja P o r n H ä m e e n * - 40 Vpurn Mkkeln ' ; 203 Kuopon l ~, 406 j V a a s a n l: - r 505 j O u l u n...? ~ j Yhteensä kouluja I Yhteensä opettaja näs- j /. sä koulussa Yhteensä. Ensmäsnä opettajan lukumäärään nähden olvat kuten ennenkn r^lruukn ja Kolkkonmäen koulut Vpurn maalaskunnassa: edellsessä 0, jälkmäsessä 2 opettajaa johtaja mukaan luettuna. Stten seuras 2 koulua, mssä ol 8 opettajaa, nmttän Kymntehtaan ja Pen-Mattlan/koulut Valkealassa. 7 opettajaa ol Raunstulan koulussa Maaran kunnassa. 6-opettajasa olvat seuraavat koulut: Kelkkala Vpurn maalaskunnassa, Kaukaa Lappeella. Varkaus Leppävrralla. Seuraavat 8 koulua olvat 5-opettajasa: Kuusankosk Itssä; Daalntehtaan ruotsalanen koulu Dragsfjärdssä; Lnkkala Tammelassa, Tojala Akaassa; Kangasranta Vpurn maalaskunnassa, Karhula Kymssä. Tanonkoskj Ruoholahdella sekä krkonkylän koulu Lapualla.

14 Opplata ol helmkuun p:nä 96 maalaskunten kansakoulussa , ja ol nden lukumäärä nyt 80 suuremp kun samana pävänä vuos stten. Lsäys ol kovn vähänen. Mustettava on että kymmenenä edellsenä vuotena keskmääränen opplasluvun lsäys on ollut 5 54, nousten kerran 0 633:een ja aleten kerran 807:ään. Vmemanttu määrä kohdstu lukuvuoteen Koulumatkan ptuuden mukaan jakaantuvat opplaat tlastossa kolmeen ryhmään. Nstä on ensmänen, koulu 3 klometrä lähempänä, nyt lsääntynyt 423:ella ja tonen, jonka koulumatka on 3 5 klometrä, 326 opplaalla; vmenen ryhmä, jolla on enemmän kun 5 klometrn koulumatka, on taas lsääntynyt anoastaan 6 opplaalla. Uusa opplata otettn yhteensä ' Nden luku ol nyt 258 penemp kun lähnnä edellsenä lukuvuotena. Neljännen vuososaston opplaasta sa el 98 % päästötodstuksen. Jos kansakoulujen koko opplasmäärä ols tasan jakaantunut kakken koulun ja samon varsnasen opettajan kesken, ols kutakn koulua koht tullut 46 ja kunkn opettajan osalle 34 opplasta. K ansakoulujen talous. Jo kaks kertaa on. sen jälkeen kun kansakoulutlasto järjestettn nykyselle kannalle, nässä tlastollsssa vuoskatsauksssa tehty selko maalaskunten kansakoulujen taloudesta. Tähän kuuluvat tlastotedot kohdstuvat ens kerran kalentervuoden 909, tosen kerran vuoden 92 olohn. Tämän julkasun XV taulu selostaa koulujen taloutta kalentervuonna 95. Kehtyksen kulusta vme 6-vuotskautena kertovat seuraavat vertalevat numerotedot (pyöressä luvussa): Sfonf //o «I la l / 0 Kansakoulujen menot o lv a t Tästä opettajen palkkaukset * vuokra (todellnen ja arvotu) » lämpö ja valastus sekä kouluhuoneustojen korjaukset » kalusto, opetusvälneet, stpendt ja avustusta opplalle » muta menoja (m. m. uutsrakennukset)

15 , S k /f \ /. Stmf. Kansakoulujen tulot olvat) Q ' Tästä kunnlta ja koulupreltä öo;» valtolta » oppladen koulumaksut » muta tuloja Vuodesta 909 vuoteen 92 sekä vuodesta 92 vuoteen 95 lsääntyvät m enot ss seuraavlla määrllä: edellsenä kolmvdotskaudella ja jälkmäsellä markalla. Samona akona lsäänty koulujen lukumäärä 283:ellä ja 226 koululla. Keskkustannus opplasta koht ol 99 m arkkaa vuonna 95, 95 markkaa vuonna 92 sekä 97 m arkkaa vuonna 909. Oppladen koulumaksut ovat verrattan pen osa koulujen tulosta ja vastaavat tuskn % koko tulom äärästä. Tässä on huom attava että, kuten XIV taulusta näkyy, m uutam at kunnat evät kanna m tään koulumaksua opplalta, vaan suorttavat sen tse. Tässä tapauksessa säännöllsest sarekkeeseen»oppladen koulumaksut» (taulu XV) e ole m erktty m tään tuloerää. Jossakn kunnssa (Kaarna. Pamo, Eurajok) on kutenkn m enettelytapa tonen, sten e ttä kunnan suorttam a erä m erktään tuloks. Kmdukntemstöjen arvo ol vuoden 909 lopussa markkaa, vuoden 92 lopussa ol se noussut (runsaast) sekä vuoden 95 lopussa vhdon markkaan. Kunka täm ä kntemstön arvo vme kuuden vuoden akana on kohonnut er osssa m aata, nähdään seuraavasta dagrammasta, johon on m erktty koulukntemstöjen arvo kakssa läänessä kalentervuosen 909, 92 ja 95 lopussa. Koska tällä kutenkn ensnnäkn on tahdottu antaa van yleskuva stä, m ten olot maan er osssa ovat kehttyneet, otetaan tähän täydellsyyden vuoks seuraavat numerotedot kntestö- arvosta: Uudenm.. Turun. Hämeen. Vpur.. Mkkel.. Kuopon. V aasan. Oulun ' h Että menot ovat tuloja nn paljon suuremmat johtuu stä, että edellsn on laskettu arvotu vuokra.

16 * K ntestöarvo t» * t Sv. 2 merktystä kntestöarvon määrstä jakaantu ) koulurakennukslle... Smk ) koulujen maa-aluelle...» Vuonna 909 ol omlla rakennukslla varustettuja kouluja 2 434, vuonna 92 ol nden luku ja 95 taas Koulurakennusten keskarvo ol näden kolmen vuoden lopussa 5 70, ja markkaa. Oma maa-alueta omstava kouluja ol vuonna 909 yhteensä 2 234, vuonna 92 ol nden luku ja 95 vhdon Maa-alueden keskarvo

17 » 4 koulua koht ol vuonna 909 anoastaan 736 markkaa; 92 ol se 740 markkaa. Stä enemmän nous tämä keskarvo vuoteen 95, jollon se ol markkaa. Omlla rakennukslla ja omlla maa-aluella varustettujen koulujen keskarvo täällä kyseessä olevna kolmena kalentervuotena ol ss 6 446, 7 75 ja markkaa. Tässä on kutenkn huomoon otettava että vuosen 909 ja 92 alkutetohn e ole hankttu lsäselvtystä samassa määrn kun vuodelta 95 kertynesn.. Koulurakennusten arvo nous ensmäsellä kolmvuotskaudella 265:llä ja jälkmäsellä 090 markalla. Avan tosella tapaa nous maa-alueden arvo: edellsellä kolmvuotskaudella anoastaan 4:llä, jälkmäsellä sen sjaan 267 markalla. Tämä melkonen arvon nousu on tetyst lähesessä yhteydessä maan- arvon yleensä vme vuosna tapahtuneen nousemsen kanssa. Osaltansa on tulokseen vakuttanut myöskn eräs kertokrja, jossa Ylhalltus huomautt, mten koulukntemstöjen arvomsessa ol huomoon otettava että arvonmäärn tul ssältyä sekä rakennusten että koulutontn arvo. Alkutetojen kästtelyssä huomattn kutenkn, että suur joukko nstä ol sellasa, että ntä e votu käyttää lsäselvtyksä hankkmatta. Koulutarkotuksn määrättyjen rahastojen pääoma vuoden 95 lopussa ol markkaa sekä ol vuodesta 92 lsääntynyt markalla. Opet- tajakrjastossa ol ja opplaskrjastossa ndosta. Lsäys vuodesta 92 ol edellsssä ja jälkmässsä 7 44 ndosta. JV Jatkokursst maalaskunten kansakoulussa jävät, kuten vme vuoskatsauksessa manttn, kalentervuosna 94 ja 95 valtonavustusta valle. Sama ol asan lata myöskn vuonna 96. Nän ollen supstu näden kurssen lukumäärä yhä edelleen. Lukuvuonna 94 5 annettn velä 87 kurssa, nyt stä vaston anoastaan 48. Sekkaperäset tedot nästä kurssesta, nden tuntmäärästä ja opplasluvusta on yhdstettu seuraavaan taulukkoon.

18 5 Jatkokursseja. : Lään. Koko luku. Nstä kest 75 tunta. 00 tunta. 50 tuuta. Opplata Uudenmaan Turun ja Porn Hämeen Vpurn Mkkeln Kuopon..., 24 Vaasan Oulun Yhteensä * K ansanopstot. Edellsessä vuoskatsauksessa esntyvät 42 kansanopstoa, josta 28 suomenkelstä ja 4 ruotsnkelstä, ovat tänäkn lukuvuotena olleet tomnnassa. Helmkuun pävänä ol nssä opplata yhteensä 789, suomenkelsssä opstossa 427 ja ruotsnkelsssä 362. Samana pävänä lähnnä edellsenä lukuvuotena olvat vastaavat luvut 555, 73 ja 382. Opplasluvun vähennys ruotsnkelsssä opstossa johtuu stä, että»mellersta österbottens vandrande folkhögskola», joka edellsnä vuosna on antanut kaks er kurssa, nyt taloudellsten vakeuksen pakosta supst tomntansa anoastaan yhdeks kolme kuukautta kestäväks kurssks. Ssäopplata ol 055, vapaaopplata 36. Stpendessä jaettn yhteensä markkaa. ^ 9 Lukuvuosna 94 5 ja 93 4 jaettn varattomlle opplalle avustusta ja markkaa. Nyt kyseessä olevan lukuvuoden akana jaettu määrä, markkaa, osottaa nn kun muutkn XVI tlastotaulun kansanopstojen taloutta koskevat numerotedot, että näden opplatosten nyt on tä y

19 6 tynyt toma vähemmllä tulolla. Tulojen vähenemnen johtuu stä, että vatoapua nyt on saatu huomattavast penemp määrä kun kahtena edellsenä lukuvuotena. Itä-Hämeen kansanopston kntemstön arvo on alentunut markasta markkaan, sen johdosta että opston maatla on myyty. Senaatn päätöksen kautta lokakuun 20 pävältä 94 on Ormattlan emäntäkoulu srretty Maanvljelyshalltuksen alaseks. Tlastoosastossa (XVI, 2) esntyy nyt anoastaan 5 emäntäkoulua. Panatukseen on tällä kertaa mennyt paljon enemmän akaa, kun on votu otaksua. Tlastotaulut olvat panokunnossa huhtkuun alussa. Helsngssä Koulutomen Ylhalltuksessa lokakuussa 97. O scar Roos.

20 TAULUJA. TABLEAUX.

21 Taulu I. Kansakoulunopettaj as semnaart helmkuun Sémnares d nsttuteurs et d nsttutrces prmares, le I t S e m n a a r k a u p u n k. L e u d u s é m n a r e. Jy v ä sk y lä... A nnée de fo n d a to n. P e r u s te ttu v u o n n a. V a k n a s a. H o m m e s. O r d n a r e s. j Mehä. S e m n a a r n o p e a j a. P r o fe s s e u r s d e s s é m n a r e s. I F e m m e s. N a s a. V r k a a t o m t ta v a. H o m m e s. E x t r a o r d n a r e s. 863 u 4 2 M e h ä. F e m m e s. N a s a. H o m m e s. Y h te e n s ä. T o ta l. M e h ä. ' F e m m e s. Nasa. tl 5 H a r jo t u s k o u - lu n o p e t t a j j a. P r o f e s e n ) s d( s écoles a n n yes H o m m e s. M e h ä. F e m m e s. N a s a, T v o n jo h - M a tr e s vaux ma- H o m m e s. : M e h ä. S u o m enkellse t. 2 S ortavala u R aum a R a a h e H e n o la K a ja a n o 7 Yhteensä Total 42 j p:nä 96. Opettajen ja oppladen luku. er févrer 96. Nombre de professeurs et d élèves : 5 o 7 8 I» " t a ja. O p p l a t a e r l u o k l l a. d e tr a N o m b r e d 'é lè v e s d e c h a q u e cla sse. mmels. Y h te e n s ä.. I I. I II. IV. T o ta l. F e m m e s.. K a k k a a n. T o ta l. N a s a. F e m m e s. M ehä. H o m m e s. N a s a. ; F e m m e s. M e h ä, H o m m e s. N a s a. F em m es. M e h ä. H o m m e s. N a s a. F e m m e s. M e h ä. H o m m e s. N a s a. F e m m e s. M e h ä. H o m m e s. N a s a. O p p la s ta o l: U lk o - o p p la ta. E x t e r n e s. S s ä - o p p l a a I n te r n e s. Fnnos n ; k ; j - b) R uotsnkelset. 8 T a m m s a a r j 9 U uskaarleby : lo Y hteensä Total K a k k a a n Suédos a T o j

22 Taulu II. Kansakoulunopettaja*semnaart helmkuun sekä hedän vanhen* Sémnares d nsttuteurs et d nsttutrces prmares, le er févrer G 7 S e m n a a r k a u p u n k. L e n d u s é m n a r e. O p p la d e n lu k u, j o d e n ä d n k e l o l : L a n g u e m a te r n e lle d e s élèves. S u o m. F n n o s. R u o t s. S u é d o s. M uu k e l. A u tr e la n g u e. O p p la d e n lu k u, jo d e n k o tp a k k a o l: N om bre d 'élèves d o m c lé s : E n n t ä ä n 00 k m se m n a a r s ta. à 0 0 k m a u p l u s d u sé m n a r e. Y l 00 k m s e m n a a r s ta. d p lu s d e 00 k m d u sé m n a r e. V r k a m e h ä ja v a p a d e n a n m a t. la v jo tt. F oncton p u b lq u e. p r o fe s s o n lb é ra le. p:nâ 96. Oppladen ädnkel ja kotpakka pänsä sääty. Langue maternelle et domcle des élèves; poston socale de leurs parents S u u r l k k e e n h a r j o t t a j a, N égoce. O p p la d e n luku, joden v a n h e m m a t olvat: P k k u l k k e e n h a r j o t t a j a s e k ä p a l v e l u s m e h ä. P e tt c o m m e rc e, c o m m s. P o s to n so e a le d e s p a r e n ts. T y ö v ä k e ä ( p a t s 3 sa r.). T r a v a l le u r s (ex e. col. 3). ; S u u r t l a l l s a. 'G r a n d s p r o p r é ta r e s r u r a u x. P k k u - t l a l l s a. P e t ts 'p ro p r-.é ta re s r u r a u x. T o r p p a r e t a ja m a a n v lje ly s ty ö v ä k e ä. P e tts fe r m e r s, tr a v a ll e u r s O p p la ta y h t e e n s ä. T o ta l d e s é lèves. I a } S u o m e n k e lse t. J y v ä s k y lä S ortavala ; : ) R aum a ' R a a h e j H e n o la G K a ja a n Y hteensä Total F n n o s : S g 4 j j b R uotsnkelset. 8 T a m m s a a r U uskaarleby ; Y hteensä ' Total : Kakkaan Suédos _

23 Taulu III. Kansakoulunopettajassemnaart m uutokset ja Sémnares d nsttuteurs et d nsttutrces prmares (année scolare 95 lukuvuonna Opplasluvun oppladen srto. 96). Varatons du nombre des élèves; leur passage à la classe suvante. ^ L ett d u 's e n h ta tr e. ; > 3 í S 9 P ä ä sy tu tk n to o n k u ts u tu s ta C a n d d a ts a d m s a u x t e» t» r e ç u s. h y v ä k sy tty. H yljätty. r e fu s é s. K ansakoulusta. ; g F Opplata otettu: I lu o k k a a n. a a g s s r 'v en a n t d éta b lsse A : O p p k o u lu sta. A u tr e s. M uualta. dans les années 2 : e - 4 :e. I I IV lu o k k a a n. T o ta l. a.) S u o m enkfîls e t I» K o e o p p l a t a. Adms àl essa. Fnnos. O p p l a t a e r o n n n t. Nombre d'élèves sorts. O p p m ä ä r ä ä p ä ä t t ä m ä n ä. Avant lafn des cours. K u o l l e e t. Morts. M u u t Au,tr.s. T ä y d e l l s e n o p p m ä ä r ä n s u o r t e t t u a a n. A2)rès eompléton cours. des Y h t e e n s ä. Total. O p p l a s l u v u n l s ä y s (+) t a v ä h e n n y s ( ). O p p l a d e n s r t o. n ' d n o f f a s S r e r t a y a r l l e Sans examen. L u o k a l l e j ä ä n e e t. J y v ä s k y l ä u 2 S o r t a v a l a , 3 R a u m a R a a h e : 5 H e n o l a _ K a j a a n Y h t e e n s ä T o ta l ' ) ) T a m m s a a r b) R u o ts n k e ls e t. - : 6 _ U u s k a a r l e b y Y h t e e n s ä T o ta l Kakkaan 5 ) N ästä ero tettu. 2)» 5» Suédos. _ ; » 4-6 : U v

24 8 Taulu IV Kansakoulunopettajaa Tetoja oppa Sémnares d nsttuteurs et d nsttutrces prmares (année 96. semnaart lukuvuonna latosten taloudesta. scolare 95 96). Econome des sémnares. 9 S e m n a a r k a u p u n k. L e u d u s é m n a r e P a lk k a u s. A p p o n te m e n ts : Se,nÄ opet' ; des m aîtres de tr a- H a rjo tu sk o u lu n - M enot. Dépense s. V a l to n a v u s t u s v a r a t t o m lle o p p la lle. S u b v e n to n de l E ta t a u x élèves pauvres. Jï ourses. A p u r a h o ja. N o u r r tu r e. lu o a n p t o. E ntreten et ré p a ra to n s d e s S o m n a a r ta lo n h o to - ja k o r j a u s k u s t a n n u k s e t. m Smf. > Fmf. * Fmf «Fnf. pu 7 L I I S 9 0 l 2 3 ' n 5 C T u l o t - - R ecettes. Muut m e n o t. Y h te e n s ä. T o ta l. LOyerml^ I N r k lav,'lehr A rvotu vu o k ra, (n % s e m n a a r- I talon a rv o s ta ). Taxe des n te rn e s. S sä o p p la h e n m a k s u t. Bem^ S N e t dn K e s k m ä ä r ä n e n v u o s k u s t a n n u s (sur ) o p p la sta k o h t. Dépense m o yenne annuelle pur élève (col. B ). % : //«. F f f tä. s e v m. % : F n f ;» Ifmf. > Ä + )M ïmf 7«8 e m n aa pu u ta h an Muut t u lo t. T o ta l. P arte de cette dépense p a y ée par l E ta t. Stt valto m a k s a n u t o p p la s ta a) S uom enkelset. J y v ä sk y lä _ l ;88 2 Sortavala ' 3 Raum a Raahe ' _ H e n o la ' _ K a ja a n Y hteensä Total ' b) Ruotsnkelset. 8 Tam m saar ; 9 U uskaarleby M Yhteensä Total ' K akkaan , F n n o s I I _ s > G F S u é d o s : _ I , k ' M , ' H K a n s a nop. tla s to

25 Taulu V. Kansakoulunopettaj assemnaart luku* pääomat, semnaaren Sémnares d nsttuteurs et d nsttutrces prmares Captaux S t p e n d -, p a l k n t o - y. m. s e n l a a t u s e t vuonna Semnaartalohn sjotetut rahastot ja krjastot. placés dans les mmeubles des sémnares; leurs fonds et bblothèques u 0 r a h a s t o t j a v a r a t. F o n d s d e s tn é s a u x b o u rse s e t a u x -p rm e s etc. S e m n u a r k a u p u n k. L en d u s e m n a r e. S e m n a a r t a l o n a rv o ] O u lu k u u n 3 p. V a le u r s en c a p ta l d e s é d fces des s é m n a r e s. le 3 déc. K o rk o ja p ä ä o m a s ta. R e n te s d es c a p ta u x. T u o t. - R e c e t t e s. L a h j o tu k s a D o n a to n s e c. Y h te e n s ä. - To ta t. Shnf. fm. H-mf. fm. CCmf yeé Sm f. flù j j J a e t t u j e n s tp e n d e n j a p a lk n t o j e n B o u r s e s accordées. lu k u. j N o m b re de S e m n a a r e n lo d e tt a v e n r a la s to j e n t l a j o u u k u u n 0 p. lt a t. des fo n d s a d m n s t r e s p a r Le s é m n a r e (3 déc.). d e n r a h a s to je n p ä ä o m a jo u lu k. 8 p. M o n ta n t des c a p ta u x d e s a u tr e s k o k o n a s - fo n d s d u s é m n a r e L u k u. (3 déc.). P ä ä o m a. - C a p ta l. M o n ta n t total. N o m b re de fo n d s. 3 r : f : fùs. S f» f m ffm f pfm K r ja s to n n te d e n lu k u jo u lu k u u n 3 p. N o m b re d es v o lu m e s de la bb lo th è q u e (3 déc.). a ) S u o m e n k e l s e t. - F n n o s. I J y v ä s k y lä... 2 S ortavala... 3 R aum a R a a h e... 5 H e n o la G K a ja a n... - r Y h teen sä - - T o ta l h R u o t s n k e l s e t. Suédos. 8 T a m m s a a r U uskaarleby Y h teen sä T o ta l K akkaan : 8 j l) J a ettn penn ern vaatetusavuks harjotuskoulun opplalle.

26 I J Taulu VI. Kansakoulunopettaj a*semnaart suorttanesta Sémnares d nsttuteurs et d nsttutrces prmares (année scolukuvuonna kuuntelj aopplasta. Tetoja tutknnon are 95 96). Canddats-stagares ayant passé l examen. 2 3 v e lp o s u u s t o d s t u k s e n s a a n e t a k a u s a k o u lu n o p e t t a ja u v r k a a n j S e m n a a r k a u p u n k. L v u d u s e m n a r e. N om bre, de c a n d d a ts - s ta g a r e s a y a n t re ç u le c e r tfe n t de c o m p é te n ce p o u r le p o s te d ' n s t t u t e u r p r m a r e. V ä h n t ä n k a k s S e m m o s e n o p p la to k s e n lä p k ä y n e tä, lu o k k a a v a lt o n jo lla on p ä ä stö o k ev s Y lo p s to o n. ja tk o o p s to a k ä y A p rè s a v o r f a t le u r é tu d e s d a n s u n e n s t n e tä. tu t o n é o r a lu s a n t a u b a c c a la u r é a t. A jn -è sa v o r é tu d é d a n s. d e u x c la sse s a u m o n s d e s écoles d 'é tu d e s M eh ä. - H o rn m es. ta s a. - F e m m e s. s u p é r e u r e s. Y h t e e n s ä, j T o ta l. M u ta k u u n t e ljo t a, jo lt a k a n s a k. a s e tu k s e n 2 :n n o j a lla t a h e h d o lls e n e r v a p a u t u k s e n s a a n e n a o v a t t u t k n t o ja s u o r t t a n e e t. A u tr e s c a n d d a ts - s ta g a r e s a y a n t s u b l e x a m e n é n v e r tu d e l'a r t 2 d e V O r to n n n u e e s u r les écoles p r m a r e s, ou d u ne d sp en se. M e h ä. J H o m m e s. N a s a. F e m m e s. Y h t e e n s ä. T o ta l. K e lp o su u s to d s t u k s e n s a a n e t a k ä s tö d e n t a h n un. h a r j o t u s a n e e n o p e t ta j a n - N o m b re d e c a n d d a ts - s ta g a r e s a y a n t re ç u le c e r tfr a t d e c o m p é te n ce p o u r le p o s te de m a îtr e de t r a v a u x m o.a e ls o u a u tr e s e x e rcc e s..m eh ä. H o m m e s. N a s a. F m nus Y h t e e n s ä. T o ta l. a S u o m e n k e ls e t. Fnnos. l J v v ä s k v lä S ortavala... 9 H 3 K aum a R a a h e H e n o la K a ja a n... 5 _ 5 7 Y hteensä Total \ ' 'o R u o ts n k e ls e t. s Tam m saar U uskaarlebv Y hteensä Total 0 - H Kakkaan Suédos ; j

27 j VII Taultu Semnaaren harjotus* Ecoles-annexes des sémnares koulut lukuvuonna (année scolare 95 96) I o S e m n a a r k a u p u n k. Lru du sémnare. Nombre total ( f V I ). K oko luku ( I - V l ). -. S u k u p u o l e n m u k a a n. : P o k a. G a rço n s. VI. Sexe. I I --TI. T y t t ö j ä. F lle s. II V O p p la d e n l u k u h e lm k u u n l p. j 7, m utta e 9 v u o tta t ä y t t ä n e t ä. Entre 7 et 9 a n s. l J y v ä s k y lä : Ija m ulta,m. 9, m utta e 3 v u o tta tä y ttä u e tä. E ntre 0 et 3 a n s. A g e. 3, m utta o 5 v u o tta t ä y t t ä n e t ä. Entre 3 et 5 a n s. 5 ans et a u - d e s s u s. [5 vuotta tä y ttä n e tä. a) S u o m en k el se t. 2 S ortavala ; 5 6 ; ; 3 Raum a R a a h e H e n o la e K ajaan : - Y hteensä Total ; , 2 3 j 4 [ 5 G I 7 8 y I ü ; Nombre d 'élèves le l:er févrer. O p e tu s k e le n m u k a a n. F n n o s. L a n g u e. S u o m. Fnnos. S uédos. R u o ts. V a n h e m p a n s ä ä d y n m u k a a n. P o s to n socale, d e s \ p a r e n ts. \ \ t, t J [ s U t / I I j j I ] \ t t l t / t 0 E V u o s o s a s to je n n m k a a n, T. I I.. A n n é e s sc o la re s. I V - : V I. O p p la ta o l l u t k o u lu s t a p o s s a l u k u v u o d e n k u lu e s s a. j --0 p ä v ä ä. de à 0 jours. E lè ve s a y a n t été absents : - 30 p ä v ä ä. de H d -30 j o u r s p ä v ä ä. de 3 d 60 j o u r s. E n e m m. kun 60 p ä v. plus de 60 j o u r s. U u s a o p p. o te t t u k o u lu u n. Elèves nouv e a u x n s c r ts. T II. j III V I. P ä ä s tö to d s tu k s e n s a a n e ta. Elèves a ya n t qutté l école avec certfcat d }étu d es ' l : : 3 6 ; ; ; : ; ' 2 9 ; j 8 3 : 2 6 ; : 6 9 c [ ; 3 4, _Ç5J OO Cï O GO I 8 T a m m saar : 0 5 h) RuD ts ln k e llse t o Y hteensä Total l Kakkaan S u é d o s J-lust.. H arjotuskoulujen o p ettajsto löytyy sem naaren I taulukossa.

28 8 j ' 9 _ 7 5 J V III Taulu. Kaupunken kansakoulut helmkuun Ecoles prmares des vlles (er févrer 96). p:nä 95. Classes et nsttuteurs. Tetoja luoksta ja opettajsta. L ä ä n j a k a u p u n k. G o u v e r n e m e n t et v lle. N om bre to ta l. Koko lu k u. o * ; o U L u o k k a. C lasses. S u o m e n k e ls ä. F n n o s e s., I - II. I J E V I. R u o t s n k e ls ä. S u é d o s e s. I TI'. m V. L u o k k a - h u o n e t a. C la sses s tu é e s O m assa ta lo s s a. dans -ane. m ason sc o la r e sp è c a le. V u o k r a tu t a. dans un local loué. K a u p u n g n k a n s a - k o u l u l a t. p u v e. o l o p e t t a j a ja o p e tta j a t.t. k a k k a n s a : N o m b re t o f a l de m a t t s >t m o - te s s t s d a n s les ecoh s n) m u n t s d e s T o ta l. Koko lu k u. v lle.s. M e h ä. IT o m m es. N a s a. F e m m e s. K o k o lu k u. N o m b re to ta l U u d e n m a a n lä ä n. j Isuom enkel. k H elsnk f j 2 ru o tsn k e l. >j ; 68 3 Porvoo Lovsa J l. U I - V I. Y h te e n s ä. T o ta l. 5 I 6 7 I r t \ M e h ä. Hommes. - n. I I I V I. V a r s n a s a l u o k k a o p e t t a j a. Insttuteurs-généraux proprement dts. N a s a. Femmes. I - I I. m - v.. Compétents. Avec certfcat du sémnare. Autres. Sans certfcat de compétence. I - I I j I I I V I. g? T IT. w t e * I I I V I. - r. I I I - V I. Autres maîtres (chant, gymnastque, travaux manuels etc.). j K o k o l u k u. j Nombre total. 4 3 : 2 6 ; Í Hommes. M e h ä. N a s a. Femmes l 8 2' ; j - 4 l T a m m s a a r Y h teensä Total 88 2 T u r u n j a P o r n lä ä n, T u rk u l ; , N aantal j. 2 5 : 5 ; ; l 3 9 ; j l Í 6 ; 9 _ l 0 ; : u R aum a ' P o r (ynnä R eposaar) M aaranham na Y hteensä Total ' 9 4 H 2Î ; 5 ; ' j H ä m e e n lä ä n. ; H äm een ln n a ' 4 ; 6 \ Tam pere... 0 n Y hteensä Total\ Vpurn lää n ; , : Vpur H a m n a L a p p e e n ra n ta K o tk a Y hteensä Total *) K oulu okeastaan Vll-luokkanen, 3 4-7\ 4. 2; 2 2 ê _ ; I - 23 îoj , 44 I 25, Kansanop. tlasto

29 ( j _ ' 2 3 I j 2 3 "4 L uokkahuoneta. Luokka, Classes. Classes stuées L ään ja kaupunk. Gouvemement et vlle. M kkeln lään. Koko luku. Nombre total. Suom en k elsä. Fnnoses. I - I I. M k k el III YI. 8 R u o tsn k elsä. Suédoses. j I II. _ III VI. Omassa talossa. dans une mason scolare spécale. V uokratuta. j dans un local loué. K aupungn kansak oalu lat. palvel. o l op ettaja ja opettajatt. kakkansa : Nombre total de maîtres et de m a- tresses dans les écoles prmares des vlles. Koko luku. Total. M ehä. Hommes. N asa. Femmes. Koko uku. Nombre total. I - I I. I l l VI. Y hteensä. Total. 6 2 " Savonlnna... u \ u 3 Yhteensä Total I 2 3 ; K uopon lään. ' 4 Kuopo Joensuu Isalm Yhteensä Total j V a r s n a s a la o k k a o p e t t a j a. Instttteurs-générauoc proprement dts. M uta (laulun, v om stelu n, k ästöd en y. m.) opettaja. Autres maîtres (chant, gymnastque, travaux manuels etc.). \ M ehä. Hommes. -. III VI. 4, N asa. Femmes. j -. I I I -V I. V rkakelposa. Compétents. V rkakelposu u stod stu sta Sem naarn käynetä. M uta. valla, Avec certfcat Autres. Sans certfcat du sémnare. de compétence. j - n. III VI I - I I. III VI., I II. Î III- VI. Koko luku. Nombre total. 3 : ; ' 7 9, _ Hommes. Mehä,, Femmes. N asa : ö E ; 9 3 : Vaasan lään. j 8 Nkolankaupunk l )4 8 8 ; ) r 58 9 Krstnankaupunk Kasknen Petarsaar Kokkola J Jyväsk ylä H 4 Yhteensä Total j 20 CO QO 00 e 4 ; 22: ; 4; l 3 ; , ; Oulun lään. 5 Oulu l Raahe j 2-5' "5 7 K ajaan ; Torno ; 4 j K em (ynnä Latakar)., 2 5 c j Yhteensä Total j l ; 88 2 Kakkaan ; J j j 2:a luokalla ol sekä suomen- että ruotsnkelsä opplata. 2) Vuokratta luovutettu lö ; 6: & j 8 j Î l

30 j - « Taulu IX. Kaupunken kansakoulut luku«ecoles prmares des vlles (année vuonna Tetoja opplasta. scolare 95 96). Elèves. 2 j G l 2 - O p p l a d e n l u k u h e l m k u u n p. L ä ä n j a k a u p u n k. Gouvernement et vlle. Nombre total (cl. I VI). K o k o l u k u ( I V I ). S u k u p u o l e n m u k a a n. Sexe. P o k a. j Garçons. I - I T. I I I V I. T y t t ö j ä. I I I. FUes. n -v. ly m u t t a e 9 v u o t t a t ä y t t ä n e t ä. Entre 7et 9ans. I j ä n m u k a a n. Age. 9, m u t t a e 3 v u o t t a t ä y t t ä n e t ä. Entre 9et 3 ans. 8, m u t t a e 5 v u o t t a t ä y t t ä n e t ä. Entre 3 et 5 ans. 5 v u o t t a t ä y t t ä n e t ä. 5 ans et au-dessus. O p e t u s k e l e n m u k a a n. Langue d ensegnement. F nnos. \ S uom. Suédos. R u o t f e ) : j Nombre d'élèves le ler fwrer. U u s a o p p - O p p l a t a o l l u t k o u l u s t a l a t a o t e t t u p o s s a l u k u v u o d e n V a n h e m p a n s ä ä d y n k o u l u u n. V u o s o s a s t o j e n m u k a a n. k u l u e s s a. m u k a a n. Elèves nouveaux Elèves ayant été absents Etat socal des parents. Années scolares. nscrts. ; V r k a m e s t e n j a s u u r - l k k e e n h a r j. l a p s a. Foncton publque, né- \goee, grande ndustre. P k k u l k k. h a r j. j a p a l v e l u s m e s t. l a p s a. Pett commerce, pette ndustre, comms.. Ouvrers. j T y ö v ä e n l a p s a. I. I X. n. I V. v. V I. de à0 jours. \ 0 p ä v ä ä. de à30 jours. 8 0 p ä v ä ä. : 3 60 p äv ää. de 3 à 60 jours. : E n e m m ä n k u n 6 0 j p ä v ä ä. plus de 60 jours. I I I. I I I V I. j P ä ä s t ö t o d s t u k s e n s a a n e t a. Elèves ayant qutté l école avec certfcat d études. K - e k k. - v e n. u s k o n t. k u u l. o p p. Elèves appartenant à l'eglse grecque. I Uudenmaan lään.. Isuomenkel. k ä (ruotsnkel.» j Porvoo ' L ovsa T am m saar ' : U ( Hanko Yhteensä Tofa Turun ja Porn lään. Turku y Naantal ) l Rauma â Por (ynnä Reposaar) ; , ; Maaranhamna j Yhteensä T o t a t ; Hämeen lään. 3 5 : ; H äm eenlnna j Tampere j ; 3 < 7 Laht ; - 8 Yhteensä - - T o t a l ; m ; I ' ( Î 2 n o * ( > ; l : j ( V purn lään. 9 Vpur... l) ' j 20 H am n a... ; L ap peen ran ta ; : 43 4 K äk salm ; Sortavala : 6 C 2 4 K otka S ; 25 Yhteensä T o t a l : ' ] 5 9 ' ' 2 6 ( ) I ' : j , j ; 7 4 ; : ; î s Il : I ; j j 406; j l) S tä p ats k ansakoulun y hteydessä tom vssa k u rssessa akusa v arten 42 opplast (28 m estä ja 4 nasta); päästö to d stu k sen sa 3 opplasta.