VAALITILASTO VALSTATISTIK KUNNALLISVAALIT KOMMUNALA VAL XXIX VUOSINA XXIX ÅREN ÉLECTIO N S CO M M U N A LE S DE 1921 à 1928

Transkriptio

1 SU O M E N VIRALLIN E N T IL A ST O - FIN L A N D S O FFICIELLA ST A T IST IK XXIX VAALITILASTO _ B KUNNALLISVAALIT VUOSINA - XXIX VALSTATISTIK B KOMMUNALA VAL ÅREN - ÉLECTIO N S CO M M U N A LE S DE à V A L T IO N E l HELSINKI HELSINGFORS T R Y C K K K I

2 Alkusanat. T ässä dk asussa luodaan ylesslm ä ys vuosna - tom tettu h n kmnazlsm vaalehn a va ltu u stoen kokoonpanoon vuosna SSO. T lasto p eru stu u nhn tetoh n, o ta kumnallslautnkumten p u h een o h ta a t a m astraatt ova<t a n taneet h et m ääräak asten vaalen ta nden m sntavaalen älk een, otk a erässä hunnssa on to m tettu sy y stä ta to sesta aheutuneen akasem pen vaalen kum oam sen vuoks. Sum m ttasa teto a on akasem m n ulk astu Tlastokatscmksssa Julk asun on laatn ut r. t. ylaktuaar, f l. to h to r E. E k e l u n d. H elsngssä, T la stollsessa päm om-stossa, tam m kuussa SI. Förord. I fö relg g a n d e publk aton g e s en översk t ö v er d e kommu/nala valen åren oeh sam m ansä ttn n gen av fu llm ä k tge u n d er åren SO. Statstk en gru n d a r sg på d e u p p g fter kom m u- nalnäm ndsordföram dena och m agstratern a nsänt om edelb art e ft e r d e ord n are valen eller d e om val, som förrätta,ts en del kom m uner, där de td ga re valen av en eller annan an led n n g u p p hällts. Summarska u p p g fte r ha td ga re publcera ts Statstska ö v ersk ter. P ublk atonen har u ta rb eta ts av t. f. överak tuaren, fl. dok tor E. E k e l u n d. H elsn gfors, å Statstsk a cen tra lb yrån, anuar SI. Martt Kovero. J. T. Hanho. E. Ekelv/nd.

3 Ssällysluettelo. Tekst (sv. ). Johdanto.... Itsenäset kunnat.... Taaaväkset yhdyskunnat... Taulua (sv. 7). I. Kunnallsvaalt vuosna... II. Kunnanvaltuutetut puoluettaan... Innehållsförtecknng. Text (sd. ). Inlednng.... Sälvständga kommuner.... Samhällen wed sammanträngd befolknng Tabeller (sd. I(7). I. De kommunala valen åren.. II. Kommunalfullmäktge enlgt parter... Table des m atères. Texte (pag. ). Tableaux (pag. 7). I. Électons communales de à... II. Répartton de la totalté des consellers selon les parts...

4 Johdanto. Marraskuussa 7 ulkastn, uudet kunnallslat a uus kunnallnen vaallak. Kunnallslat myönsvät ylesen äänokeuden kaklle nlle Suomen kansalaslle, otka ennen vaalvuotta olvat täyttäneet vuotta a otka vmeks tomtetussa henkkrotuksessa ol merktty asanomasten kunten henkkrolln. Kunnallsvaalt ol oka vuos alotettava oulukuun p:nä a suortettava loppuun samana ta, valtuuston nn määrätessä, seuraa/vana pävänä sekä tällön valttava kolmasosa valtuutetusta a hedän varamelstään. Samanakasest ol valttava myös tarkastaat a näden varamehet. Helmkuun p:nä tehtn akasemmn vahvstettuhn lakehn erätä tärketä muutoksa. Äänokeutettuen käraa korotettn vuoteen. Edelleen säädettn m. m., että valtuutettuen vaalt on tomtettava oka kolmas vuos. Nässä vaalessa on kakk valtuutetut a hedän varamehensä valttava samalla kertaa seuraavaks -vuotskaudeks. Er kunten valtuutettuen lukumääräks vahvstettn parttomat luvut. Okeus tarkastaen a näden varamesten valtsemseen srrettn valtuustolle. Jos vaala varten on hyväksytty van yks ehdokaslsta, on sen katsottava saavuttaneen yksmelsen kannatuksen, a valtuutetut on lman muuta ulstettava valtuks. Tedot akasmmsta kunnallslaken vomaan tultua tomtetusta vaalesta ovat nn vallnasa, ette ntä ole tässä tlastossa kästelty. Ne on sensaan ulkastu ^Tlastokatsauksssa. Tässä kästeltävä tlasto koskee vv. 0- tomtettua vaalea. Ne uudet vaalt, otka on tomtettu sen ohdosta, että varsnaset vaalt on erässä kunnssa syystä ta tosesta kumottu, on kakk luettu sen vuoden osalle, ollon vaalt yleensä maassa tomeenpantn. Inlednng. I november 7 utfärdades de nya kommunallagarna ooh den nya (kommunala vallagen. Genom kommunallagarna nfördes allmän rösträtt för alla fnska medborgare, som före valåret fyllt år och som vd senast förrättade mantalsskrvnng vart upptagna resp. kommuners mantalslängd. De kommunala valen Skulle vare år vdtaga den december od slutföras samma, eller om fullmäktge så bestämde, fölande dag samt härvd en trededel av fullmäktge odh deras suppleanter utses. Samtdgt skulle även revsorer ooh revsorssuppleanter välas. Den februar vdtogos en del vktga ändrngar de tdgare fastställda lagarna. Rösträttsåldern hödes tll år. Det stadgades vdare bl. a., att valen av fullmäktge skulle äga rum vart trede år. Yd dessa val skulle samtlga fu llmäktge och. deras suppleanter på en gång utses för fölande treårsperod. Antalet fullmäktge de olka kommunerna fastställdes tll udda antal. Rättgheten att utse revsorer och revsorssuppleanter överflyttades på fullmäktge. Om endast en 'kanddatlsta godkänts för valet, skulle den anses ha nått enhällgt understöd ooh fullmäktge utan vdare förklaras valda. Uppgfterna om de tdgaste valen, som verkställdes sedan kommunallagarna trädde kraft, äro så brstfällga, att de cke medtagts förelggande statstk. Däremot 'ha de publcerats»statstska överskter Förelggande statstk omfattar valen åren. De nya val, som förrättats på grund av att de egentlga valen några kommuner av en eller annan orsak upphävts, 'ha alla hänförts tll det år, då valen allmänhet ägde rum rket.. Itsenäset kunnat. Äänokeutettuen lukumäärä tsenässsä kunns«:. osta kauppalat tavallsuuden mukaan on lue; ta maaseutuun, ol vv. vaalluetteloden. mukaan:. Sälvständga kommuner. Antalet röstberättgade de sälvständga kommunerna, av vlka köpngarna som vanlgt hänförts tll landsbygden, utgorde enlgt vallängderna åren :

5 Vuonna År Maaseudulla Koko maassa På landsbygden I hela ket Mehä Nasa Yhteensä Mehä N aïa Yhteensä Mehä Nasa Yhteensä Män Kvnnor Summa Män Kvnnor Summa Män Kvnnor Summa - Kaupungessa I städerna Nnkun näkyy, on tässä yleskatsauksessa kästeltäven vuosen akana äänokeutettuen luku huomattavast lsääntynyt etenkn kaupungessa. Yks anoa ehdokaslsta ol v. estetty Maaranhamnassa a maalaskunnassa, v. taas Maaranhamnassa a 7 maalaskunnassa. Nässä kunnssa määrättn ss valtuutetut helmkuun p:nä tehdyn lanmuutoksen mukasest lman vaalea. Nssä kunnssa, ossa vaalt tomtettn, äänokeutettua ol: Som synes har antalet röstberättgade, särsklt städerna, stgt betydande grad under loppet av de år, som behandlas denna överskt. En enda kanddatlsta 'hade år uppställts Marehamn oeh landskommuner, år åter Marehamn oeh 7 landskommuner. I dessa kommuner tlls&ttes sålunda fullmäktge enlghet med lagändrngen av den februar utan val. Antalet röstberättgade de kommuner, där val ägde rum, utgorde: Kaupungessa Maaseudulla Koko maassa städerna På landsbygden I lela rket Vuonna Mehä N asa Yhteensä Mehä N asa Yhteensä Mehä Nasa Yhteensä Å X Män Kvnnor Summa Män Kvnnor Summa Män Kvnnor Summa Mssä määrn äänokeutetut käyttvät äänokeuttaan, käy selvlle seuraavasta taulukosta. * I vlken grad de röstberättgade begagnade sg av sn rösträtt fram går av fölande tabell. Ä ä n e s t ä n e t ä R ö stan d e Vuonna År Luku Antal Mehä Män. /o äänokeutetusta mehstä I % av röstberättgade män Luku Nasa Kvnnor A ntal /o äänokeutetusta nassta I % av röstberättgade kvnnor Yhteensä Summa Luku Antal /o äänokeutetusta I % av de röstberättgade Kaupungt Städer ' Maaseutu Landsbygd Koko maa Hela rket r.

6 Melenknto, vuosttan uusutuva vaalea kohtaan, ossa valttn van kolmannes valtuutetusta, e vonut pysyä lamentumattomana. Luvut osottavat laskevaa suuntaa ana vuoteen saakka. V. kunnallslakea muutettn. Kun tällön, kuten edellä manttn, säädettn myös, että vaalt ol tomtettava van oka kolmas vuos a että kakk valtuutetut ol valttava samalla kertaa, saatto het ensmmässsä uusen säännösten mukaan tomtetussa vaalessa todeta melenknnon vaalea kolttaan lsääntyneen. V. äänest van 7. % äänokeutetusta, v. vastaava prosenttluku nous. :een a v. ana. :een. Suhdelukua verrattaessa on kutenkn huomattava, että vuoden uus lak, kuten sanottu, säätää, että äänestystä e tarvtse tomttaa nssä kunnssa, ossa on asetettu van yks ehdokaslsta. Teksttaulukon prosenttluvusta lmenee nän ollen äänestäneden a äänokeutettuen suhde v. a v. van nssä kunnssa, ossa äänestys todella on tomtettu. Tästä ohtuen nämä luvut ovat onkn verran lan suuret akasempen vuosen vastaavn lukuhn verrattuna, sllä myös nänä vuosna on (van yks ehdokaslsta estetty muutamssa kunnssa, ossa ss äänestys on ollut avan muodollsta laatua ta äänyt kokonaan tomttamatta. Jos vuosen a prosenttluvut lasketaan samalla tavon kun ennen, kakken kunten äänestäneden a äänokeutettuen lukumäären perusteella, käy selvlle, että äänestänetä ol v. kaupungessa.., maaseudulla. a koko maassa. %, v. taas kaupungessa., maaseudulla. a koko maassa. %. Naset käyttävät äänokeuttaan kunnallsssa vaalessa, samon kun valtollsssakn, huomattavast vähemmän kun mehet. Nasten prosenttluku ol mesten prosenttlukua non 7 prosenttykskköä penemp. Annetusta vaallpusta ol osa hylättävä sen vuoks, että äänestys vva ol väärn vedetty ta että äänestettäessä ol tehty okn muu vrhe. V. hylättyä vaallppua ol., v. 0., v. 0., v. 0., v. 0.7 a v. 0. %. Kuten näkyy, valtsat ovat vähtellen tottuneet vaalen muotosekkohn, osta syystä vrheprosentt on alentunut. Hyväksyttyen vaallppuen tarkka aottelu maan 'polttsten puolueden mukaan e ole suortettavssa. Kunnallsvaalessa puolueraat evät ole yhtä selvät kun ylesssä valtollsssa vaalessa. Keskusvaallautakunnat ovat kutenkn usemmssa Intreset för de årlgen återkommande valen, vd vlka endast en trededel av fullmäktge utsågs, kunde cke undgå att smånngom slappna. Sffrorna vsa en sunkande tendens ända tll oeh med år. År ( ändrades kommunallagarna. Då härvd som tdgare framhållts även stadgades, att valen skulle äga rum blott vart trede år -odl alla fullmäktge.på en gång utses, kunde ett ökat ntresse fö r valen konstateras strax vd de första val, som förrättades enlghet med de nya.bestämmelserna. År röstade endast 7. % av de röstberättgade, år sprang procentsffran upp tll. och år ända tll. %. Vd en ämförelse mellan relatonstalen bör lkväl observeras, att den nya lagen av år som nämnts upptog bestämmelsen, att omröstnng cke skulle behöva äga rum de kommuner, där endast en kanddatlsta uppställts. Procenttalen texttabellen utvsa sålunda relaæonen mellan antalet röstande och antalet röstberättgade år oeh. endast de kommuner, där omröstnng faktskt verkställts. Sffrorna äro på grund härav något för höga ämförelse med motsvarande sffro r för tdgare år, emedan det även dessa år hänt, att endast en kanddatlsta uppställts en del 'kommuner, «vlka omröstnngen sålunda helt oeh 'hållet vart av formell natur eller eke alls verkställts. Om proeentsffrorna fö r år oeh uträknas på samma sätt som tdgare, på basen av antalet röstande ocl antalet röstberättgade samtlga kommuner, framgår det att antalet röstande år städerna uppgck tll., på Jandsbygden tll. oeh hela rket tll. %, år åter städerna tll., på landsbygden tll. och hela rket tll. %. Som vd rksdagsvalen begagna sg kvnnorna även vd de kommunala valen betydlgt mndre grad än männen av sn rösträtt. Procenttalet för kvnnorna understeg procenttalet för männen med c:a 7S (procentenheter. Av de nlämnade valsedlarna måste en del kasseras på grund av att röststreeket dragts orktgt eller att något annat fel begåtts vd röstnngen. År utgorde de kasserade valsedlarna l.l, år 0., år 0., år 0., år 0.7 och år 0. %. Som synes lla välarna smånngom vant sg vd formen för valen och fe l procenten på grund härav nedgått. En noggrann fördelnng av de godkända valsedlarna enlgt de poltska parterna vårt land kan cke verkställas. Partgränserna vd de kommunala valen äro cke lka skarpa som vd de allmänna poltska valen. Centralnämnderna la

7 tapauksssa voneet lmottaa, ovatko äänet tulleet porvarllsten va sosalststen lstoen hyväks. V arsnkn vme vaalessa on kutenkn muutamssa kunnssa esntynyt ryhmä, ota e ole votu lukea.porvarllsn ekä,,-sosalstsn kuuluvks. Seuraava taulukko osottaa, kunka monta hyväksyttyä ääntä annettn porvarllsten a sosalststen lstoen sekä muden äänestääryhmen hyväks. emellertd de flesta fall kunnat angva om rösterna tllfallt borgerlga eller socalstska lstor. Särsklt vd de senaste valen ha lkväl en del kommuner förekommt grupper, som eke kunna* rubrceras som borgerlga eller so c a lstska Fölande tabell utvsar huru många godkända röster, som avgvts för de borgerlga och de socalstska lstorna och för övrga röstnngsgrupper. Vuonna År Kaupungt Städer Maaseutu Landsbygd Koko maa Hela rket Hyväksyttyä vaallppua G>'kända valsedlar Hyväksyttyä vaallppua Godkända valsedlar Hyväksyttyä vaallppua Godkända valsedlar Porvart Borgerlga Sosalstt Socalster Muut äänestääryhmät Ovrga röstnngsgrupper Yhteensä Summa [ Porvart Borgerlga Sosalstt Socalster Muut äänestääryhmät. Ovrga röstnngsgrupper Yhteensä Summa Porvart Borgerlga Sosalstt Socalster Muut äänestääryhmät Ovrga röstnngsgrupper Yhteensä Summa Prosenttena I procent loo.o.. 0. loo.o loo.o.... loo.o ^p O O loo.o loo.o O loo.o loo.o loo.o O 7.7. l. l 00.O O loo.o.. l. loo.o O Porvarllsten äänten luku ol suhteellsest penn tässä kästellyn aanakson alussa. Vuosna - a se lsäänty tuntuvast,. % :sta (v. ).0% : n (v. 0), mutta alko sen älkeen laskea stä huolmatta, että porvarllsten puolueden saamen äänten absoluuttnen luku huomattavast lsäänty vuosen a vaalessa. Vuoden vaalessa porvarllsten puolueden suhteellnen äänmäärä ol. % kaksta annetusta äänstä, ollen aanakson alussa saatua prosenttlukua van hukan suuremp. Kehtys ol kaupungessa sama kun maaseudulla a koko maassa. Varsnasten polttsten puolueden ohella on sellä täällä maaseudulla esntynyt vaalessa n. s. puolueettoma, penvlelän, kunnallsten ryhmän t. m. s. äänestääryhmä, osta asanomaset.keskusvaallautakunnat evät ole voneet lmottaa, mhn polttsn puolueryhmn ne on luettava. Vuosna a tällasa äänestääryhmä on ollut enemmän kun akasemmn. Nden hyväks annettuen vaallppuen luku on kutenkn ollut verraten pen, oten nden merktys kunnallsssa vaalessa on ollut vähänen. Antalet borgerlga röster var relatvt taget mnst böran av den här behandlade peroden: Under åren och ökades det rätt betydlgt, från. % år tll.0 % år, men -vsade därpå nedåtgående tendens, trots att det absoluta antalet röster, som tllf öllo de borgerlga parterna, betydande grad ökades vd valen ooh. Vd valet uppnådde de borgerlga parterna en relatv -röststyrka,. % av samtlga avgvna röster, som endast föga- översteg procenttalet vd perodens böran. Utvecklngen städerna var densamma som på landsbygden och rket dess helhet. Vd sdan av de egentlga poltska parterna ha här och där på landsbygden vd valen fram trätt s. k. partlösa röstnngsgrupper under namn av småbrukare, kommunala grupper o. dyl., rörande vlka resp. centralnämnder öke kunnat uppgva tll vuka poltska partgrupper de stått att hänföra. År och har antalet dyllka röstnngsgrupper vart större än tdgare. Antalet valsedla.r, som avgvts tll förmån för dem, är lkväl relatvt ltet; de äro sålunda av rnga betydelse vd de kommunala valen.

8 VatvAstoen kokoonpano. SeuraavaUa svulla olevasta taulukosta käy selvlle, kunka vaalea lähnuä seurannena tomntavuosna kakk valtuustoen äsenet akaantuvat puoluekannan mukaan er läänessä sekä kaupungessa a maaseudulla. Kauppalat on luettu maaseutuun, vakka nssä valttaven valtuutettuen luku on yhtä suur kun vastaavan suurusssa kaupungessa. Ne valtuustot, otka erässä kunnssa on valttu myöhemmn sen vuoks, että akasemmat vaalt on valtuksen ohdosta kumottu, on laskettu mukaan 'koko tomkaudeks. Edelleen on huomattava, että nden valtuutettuen tomkaus, otka valttn oulukuussa, päätty, henäkuun p:n ä 0 kunnallslakehn tehtyen muutosten mukasest, o v. 0. Ntä valtuustoen. kokoonpanossa vuoden 0 kuluessa ta pahtuneta muutoksa, otka ohtuvat stä, että kommunstt monn pakon erosvat valtuustosta, e ole votu ottaa huomoon tässä selonteossa, oka perustuu keskusvaallautakunnlta het kyseessä oleven vaalen älkeen saatuhn tetohn. Valtuutettuen kokonasmäärä alen v. tuntuvast sen ohdosta, että vuoden uudessa lassa valtuutettuen luku määrättn entstään melkosta penemmäks. Vähentymnen ol huomattava varsnkn maaseudulla; nnpä valtuutettuen luku, oka v. ol, ol vv., van T7S, oten vähennys tek 0 7 henkeä. Kaupungessa vähennys ol van. Aanakson alussa kehtys ol suotusa porvarelle. Porvarllsten edustaen luku lsäänty sekä absoluuttsest että suhteellsest ana vuoteen saakka. Seuraavana vuonna.tapahtu yrkkä käänne seurauksena vuoden lan mukaan tomtetusta vaalesta. Tällön kakk valtuutetut valttn samalla kertaa, ekä van kolmasosa nstä, kuten ennen. Sekä kaupungessa että maaseudulla porvart kärsvät suura tappota, otka vuoden uusssa vaalessa yhä lsääntyvät. Vakka valtuustoen äsenten kokonasluku vuoden, lan ohdosta vähen, nn sosalststen edustaen absoluuttnen luku vv. suurest lsäänty Vpurn a Oulun läänessä. Vv. 0 sosalststen valtuutettuen luku ol kakkalla velä suuremp kun edellsenä -vuotskautena pats Ahvenanmaalla, ossa kakk valtuutetut ovat koko aan olleet porvareta. Tästä ohtuu, että porvarllsten edustaen suhdeluvut ovat kahtena vme tomkautena laskeneet, kun taas sosalsten suhdeluvut ovat vastaavast nousseet. Erkosen tuntuva tällanen srtymnen ol Kuopon a Oulun S am m ansättnngen av fu llm äk tge. Tabellen på fölande sda utvsar huru samtlga ledamöter fu llmäktge de olka länen samt städerna oeh på landsbygden fördelade sg enlgt, partståndpunkt under verksamhetsåren närmast efter valen. K ö pngarna ha hänförts tll landsbygden, ehuru antalet fullmäktge, som välas dem, ar detsamma som städer av motsvarande storlek. De fu llmäktge, som några kommuner valts senare på grund av att tdgare val överklagats och upphävts, tha medräknats under hela mandattden. Det bör vdare observeras, att mandattden för do fullmäktge, som valdes december, på grund av ändrngarna kommunallagarna av den u l 0 utgok redan år 0. D e förändrngar, som ägt rum sammansättnngen av fu llmäktge under loppet av år 0 genom att (kommunsterna på många orter u tträtt ur fullmäktge, <ha oke kunnat beaktas förelggande redogörelse, som stöder sg på uppgfter, som lämnats av centralnämnderna omedelbart efter resp. val. Totalantalet fullmäktge nedgck starkt år på grund av att antalet fullmäktge den nya lagen av år fastställdes tll.ett betydlgt mndre antal än tdgare. Särsklt på landsbygden var mnsknngen betydlg; antalet fullmäktge utgorde sålunda år, men år endast 77, vadan alltså mnsknngen steg tll 07 'personer. I städerna var mnsknngen oke mera än. I böran av peroden gestaltade utvecklngen sg gynnsam för de borgerlga. Antalet borgerlga representanter steg sålunda, både absolut och relatvt taget, ända tll år. Fölande år ägde en skarp omsvängnng rum som en föld av de val, som verkställdes enlgt den nya lagen av år. Vd dessa valdes samtlga fullmäktge på en gång, öke såsom tdgare blott en trededel a.v dem. Både städerna och på landsbygden ledo borgarna stora förluster, vlka genom de nya valen ytterlgate ökades. Trots att totalantalet Ledamöter fullmäktge genom lagen av år mnskades, ökades det absoluta antalet socalstska representanter åren hög grad Vborgs oeh Uleåborgs län. Åren '0 var antalet socalstska fullmäktge överallt ännu större än under föregående treårsperod, utom på Åland, där samtlga fullmäktge hela tden vart borgerlga. Som en föld härav ha relatonstalen för de borgerlga representanterna nedgått under de två senaste peroderna, medan åter relatonstalen för socalsterna motsvarande

9 Valtuustoen kokoonpano. Sammansättnngen av fullm äktge. Uudenmaan lään Nylands län Turun-Porn lään Åbo-Börneborgs län. Ahvenanmaa Åland Hämeen lään Tavastehus Iän Vpurn lään Vborgs Iän Mkkeln lään S:t Mchels län Kuopon lään Kuopo Iän Vaasan lään Vasa Iän Oulun lään Uleàborgs Iän Koko maa Hela rket Kaupungt Städer Maaseutu Landsbygd IH O Porvart Borgerlga Sosalstt Socalster Muut Ovrga ?.?.R m 7 Porvart Borgerlga Sosalstt Socalster... : Muut Övrga Porvart Borgerlga... Sosalstt Socalster... Muut Övrga Porvart Borgerlga Sosalstt Socalster Muut Övrga Porvart Borgerlga... Sosalstt - Socalster... Muut Övrga Porvart Borgerlga... Sosalstt Socalster Muut Övrga Q. R R Porvart Borgerlga... Sosalstt Socalster... Muut Ovrga loo.o..0 Pros. - e n t ten a. I p re c e n t Porvart Borgerlga... Sosalstt Socalster... Muut Övrea loo.o Porvart Borgerlga... S o salstt S o calster... Muut Övrga O s 7., P orvart B orgerlga... S o salstt S o calster... M uut Övrga loo.o P orvart B o rgerlsa... So salstt S o c alste r... M uut --- Övrga... 0 P orvart B orgerlga... So salstt S o c a lste r... M uut Övrga s.. f).7 O.s. 00.O. 0.'.0'00. o 0. l... s ! :

10 7 läänessä, ossa v:sta tomkauteen '0 porvaren suhdeluvut laskvat.0 a 0..psteellä. Valtuutetusta ovat porvart suurena enemmstönä; nnpä Uudenmaan, Vpurn, Vaasan a Oulun läänessä porvarllsten valtuutettuen luku valhtel non s/,:sta lähes /:aan valtuutettuen koko määrästä. Ahvenanmaalla, kuten manttn, grad ökats. Särsklt «tora voro förskutnngarna Kuopo och Uleåborgs län, där relatonstalen för de borgerlga från tll 0 mnskades med.0 ocl 0. poäng. Det stora flertalet av fullmäktge &ro borgerlga; antalet borgerlga fullmäktge utgör sålunda Nylands, Vborgs, Vasa ooh. Uleåborgs län c:a V närmare s/ av lela antalet fullmäktge. På Åland representera som nämnts alla Lään Län Enemmstö Maorteten var Porvareta Borgerlg Kunten luku, oden valtuustossa ol: Antal kommuner, vlkas fullmäktge: Mutaövrga Sosalstea Socalstsk Tasan kumpaknbåda grupperna voro lka stora Kakkaan kunta Summa kommuner -- 0 Enemmstö Enemmstö Enemmstö Enemmstö Enemmstö Maorteten yar Porvareta Borgerlg Sosalstea Socalstsk Tasan kumpakn Båda grupperna voro lka Stora Kakkaan kunta Summa kommuner Maorteten var I Porvareta ' Borgerlg Sosalstea Socalstsk Kakkaan kunta Summa kommuner Tasan kumpakn Båda grupperna voro lka stora Maorteten var Porvareta Borgerlg. Sosalstea Socalstsk Tasan kumpakn BAda grupperna voro lka stora Kakkaan kunta Summa kommuner Maorteten var Porvareta Borgerlg Sosalstea Socalstsk Kakkaan kunta Summa kommuner Maorteten var Porvareta Borgerlg Mutaövrga Sosalstea Socalstsk Kakkaan kunta Summa kommuner Kaupungt Städer Uudenmaan Nylands Turun-Porn Åbo- Bömeborgs Ahvenanmaa - Åland Hämeen -Tavastehus Vpurn Vborgs Mkkeln - S:tMchels Kuopon Kuopo Vaasan Vasa Oulun Uleàborgs. Maaseutu-Landsbygd Uudenmaan Nylands... Turan-Porn Åbo Börneborgs *)7 Ahvenanmaa- Åland Hämeen -Tavastehus 0 0 Vpurn Vborgs 7 M kkeln - S: t Mchels : Kuopon Kuopo Vaasan Vasa S Oulun Uleàborgs *) 7-7 Koko maa-hela rket Uudenmaan - - Nylands Turun-Porn Abo- Börneborgs Ahvenanmaa - Åland Hämeen -Tavastehus Vpurn Vborgs Mkkeln- S:t Mchels Kuopon Kuopo Vaasan Vasa Oulun Uleàborgs ) Lava n kunnanvaltuustossa ol porvareta, sosalstea a muta. I Lava var antalet borgerlga kommunalfullmäktge, antalet socalstska och üvrga. ) \-hannn kunnanvaltuustossa ol porvareta 7, sosalstea 7 a muta. I Vhant var antalet borgfrlgn kommunalfullmäktge, antalet socalstska 7 och övrga.

11 kakk valtuutetut ovat porvaren edustaa. Hämeen. läänssä huomattavast yl puolet valtuutetusta kuulu sosalstsn puoluehn, Turun-Porn, Mkkeln a Kuopon läänessä taas porvarehn. Edellä on o osotettu, että muden äänestääryhmen merktys ol kunnallsvaalessa avan vähänen. Stä 'todstaa selvmmn tällasten äänestääryhmen edustaen pen lukumäärä. Edellsellä svulla oleva taulukko esttää nden kunten luvun, ossa valtuuston enemmstö on ollut porvarllnen.ta sosalstnen. Seuraaasta taulukosta nämä suhteet käyvät lm prosenttena. fullmäktge de borgerlga, parterna. Betydlgt över hälften av fullmäktge tllhör TavasteJus län de socalstska parterna, Åbo-Börneborgs,. S :t Mchels oeh Kuopo län åter de borgelga. Tdgare har redan.påpekats, att övrga röstnngsgrupper äro av synnerlgen rnga betydelse vd de kommunala valen. Det tydlgaste bevset härför utgöres av det rnga, antal Tepresentanter fö r dylka röstnngsgrupper som nvalts.. I tabellen på föregående sda åa framlagts sffror, som utvsa antalet kommuner, vlka maorteten fullmäktge vart borgerlg eller socalstsk. Ufctryokta procent framgå samma förhållanden av fölande tabell. Kunten lu k u l), oden valtuustossa ol: -- A ntal kommuner *), vlkas fullm äktge: 0 lä ä n Län Enemmstö Maorteten var Porvareta Borgerlg Sosalstea Socalstsk Muta övrga Tasan kumpakn B äda grupperna voro lka stora Enemmstö M aorteten var Porvareta Borgerlg Sosalstea Socalstsk Tasan kumpakn Båda grupperna voro lka stora Enemmstö Maorteten var Porvareta Borgerlg Sosalstea Socalstsk Tasan kumpakn Båda grupperna voro lka stora Enemmstö Maorteten v ar Porvareta Borgerlg Sosalstea Socalstsk Tasan kumpakn Båda grupperna voro lka stora Enemmstö Maorteten var Porvareta Borgerlg Sosalstea Socalstsk Enemmstö Maorteten v ar Porvareta Borgerlg Sosalstea Socalstsk M uta övrga Kaupungt Städer SÎ Uudenmaan Nylands.. loo.o -- loo.o loo.o 00.O loo.o _ loo.o -- Turun-Porn Åbo-B:borgs loo.o O 00.0 loo.o loo.o 00.O -- Ahvenanmaa Åland loo.o O loo.o loo.o loo.o loo.o Hämeen Tavastehus Vpurn Vborgs Mkkeln S:t Mchels.. loo.o O loo.o _ loo.o loo.o -- Kuopon Kuopo... loo.o --- loo.o _ loo.o _ loo.o loo.o loo.o --- Vaasan V asa... loo.o -- loo.o. loo.o loo.o loo.o loo.o -- Oulun Uleàborgs O loo.o loo.o O.0.0 O Maaseutu Landsbygd Uudenmaan Nylands Turun-Porn Åbo-B:borgs Ahvenanmaa Å land loo.o _ loo.o loo.o - loo.o loo.o loo.o Hämeen Tavastehus Vpurn Vborgs !) Mkkeln S:t Mchels Kuopon Kuopo O _ Vaasan V asa _ Oulun Uleàborgs Koko maa Hela rket Uudenmaan Nylands Turun-Porn Åbo-B:borgs Ahvenanmaa Åland loo.o loo.o - 00.O - loo.o - - loo.o - loo.o... Hämeen Tavastehus VpurnVborgs Mkkeln S:t Mchels ! Kuopon - Kuopo.....» : Vaasan V asa..... _... _ I. _. ; Oulun Uleàborgs lo.o ) Tässä a edellsessä taulukossa e ole otettu huomoon ntä kunta, osta e ole saatu mtään valtuuston kokoonpanoa koskeva tetoa. Nämä olvat: v. Httnen a Petsamo, v. Kökar a Suursaar, v. Suursaar sekä vv. SO Henok, Lapua, Saarärv, Haapaves a Turtola. Stä päättäen, mllanen valtuuston kokoonpano ol muna vuosna, kakssa nässä kunnssa, ehkä Saarärveä lukuunottamatta, ol porvarllnen enemmstö myös tässä manttuna aanaksona. I denna och föregående tabell ha cke beaktats de kommuner, från vlka nga uppgfter om sammansättnngen av fullrräktge erhållts. Dessa voro: år Hts och Petsamo, år Kökar och Högland, år Högland samt åren - SO Henok, Lapua, Saarärv, Haapaves och Turtola. Att döma av fullmäktges sammansättnng under övrga år hade alla dessa kommuner, måhända med undantag av Saarärv, borgerlg maortet även under de här nämnda peroderna.

12 Usemmssa kunnssa enemmstö - on ollut porvarllnen.. Varhemmn tapahtu usen, että porvareta a sosalstea ol valtuustossa yltä palon, mutta tämä e ole nyttemmn enää mahdollsta, kun vuoden lalla on (valtuutettuen luvuks määrätty parttomat luvut. Sosalstt esntyvät maaseudulla palon suurempana tekänä kun kaupungessa. 'Kaupunken suuren työläsväestön huomoon ottaen ols ens slmäyksellä tapuvanen otaksumaan asanladan pänvastaseks. Van Tampereella a Kotkassa, aka aon myös Oulussa a Kaaanssa, valtuuston enemmstö on ollut sosalstnen. Valtuuston enemmstöön katsoen sosalstsa maalaskunta ol stä vaston lukusast. Jos emme ota lankaan lukuun Ahvenanmaata, ossa valtuustoen kakk edustaat olvat porvareta, lmenee taulukosta, että valtuuston enemmstöön nähden porvarllsa maalaskunta ol enmmän Vpurn, Vaasan a Oulun läänessä. Anoastaan Hämeen läänssä ol suurn osa maalaskunnsta sellasa, ossa sosalstella koko tässä kästeltynä aanaksona ol enemmstö valtuustossa. Hyvn lua ol sosalsten asema myös Mkkeln a Kuopon läänessä. Kaksta Mkkeln läänn maalaskunnsta ol <v..0 %, v. taas *. % sellasa, ossa valtuuston enemmstö ol sosalstnen. Vastaava prosenttluku ol v..kuopon läänssä.. Nässä molemmssa läänessä porvart ovat vähtellen usemmssa maalaskunnssa päässeet enemmstöön. Kaupungessa suhteet evät aanaksona 0 uur muuttuneet. Sen saan maaseudulla tapahtu melkosa vahtelua valtuustoen enemmstössä. Valtuuston enemmstöön katsoen porvarllsten kunten luku lsäänty yleensä ana vuoteen saakka ; erkosen vomakkaana tämä suunta lmen Mkkeln läänssä, mssä porvarllsten maalaskunten luku lsäänty :sta :een el.c:sta 7.% :n, a Kuopon läänssä, ossa vastaava luku nous 7:stä :ään el 0.:stä 70. % :n. Vuoden vaalt kutenkn pysähdyttvät tämän porvaren etenémskulun. Seurauksena tästä valtuuston enemmstöön katsoen sosalststen maalaskunten luku, oka v. ol el 7. %, nous tomkautena 0:een el.7 % :n kaksta maalaskunnsta. Porvarllsten maalaskunten luku lask kutenkn van 0:sta 0:een el 7.:sta 7.% :n. Kun sellasa maalaskunta, ossa molemmlla puoluella ol valtuustossa yhtä palon edustaa, v. ol a kun vv. uusa kunta ol mnkä lsäks tältä aanaksolta saatn tedot Suursaarestakn, otka ennen puuttuvat vos ehkä ens slmäyksellä helpost tehdä sen ohtopäätöksen, että nässä I de flesta kommuner lar maorteten vart borgerlg. Tdgare förekom det ofta att borgarna och socalsterna voro ämstarka fu llmäktge, men denna mölghet ha numera uteslutts, sedan antalet fullmäktge genom lagen av år fastställts tll udda antal. Socalsterna spela en mycket större roll på landsbygden än städerna. Man vore första ögonblcket, med hänsyn tll den stora arbetarbefolknngen städerna, böd att antaga, att förhållandet skulle vara det motsatta. Endast Tammerfors ooh Kotka, tdvs även Uleåborg ocl K a ana, ha maorteten fullmäktge vart socalstsk. I rätt många av landskommunerna var däremot maorteten fullmäktge socalstsk. Om Åland, där alla representanter fullmäktge voro borgerlga, helt och hållet lämnas ur räknngen, framgår det vd en gransknng av tabellen, att antalet landskommuner med borgerlg maortet var störst Vborgs, Vasa ooh Uleåborgs län. Tavastehus län var det enda län, där flertalet av landskommunerna hade socalstsk maortet under loppet av 'hela den här behandlade peroden. Socalsternas ställnng var emellertd även mycket stark S :t Melels och Kuopo län. Ar var maorteten fullmäktge socalstsk.0 %, år åter.g % av samtlga landskommuner S :t Mdhels län. Motsvarande procenteffra för Kuopo län var år.. I dessa båda län ha de borgerlga smånngom erövrat maorteten flertalet landskommuner. I städerna voro förhållandena rätt stabla under hela.peroden. Det är landsbygden, som har att uppvsa några större förskutnngar av maorteten fullmäktge. I allmänhet ökades antalet kommuner med borgerlg maortet ända t. o. m. år ; särsklt starkt gorde sg denna tendens gällande S :t Mdhels län, där antalet borgerlga landskommuner växte från tll eller från. tll 7. %, octh Kuopo län, där antalet borgerlga landskommuner steg från 7 tll eller från 0. tll 70. %. Vd valen år hedades emellertd de borgerlgas fnamrycknng. Földen var a tt antalet landskommuner med socalstsk maortet under mandattden var 0 eller.7 % av samtlga landskommuner mot eller 7. % år. Antalet borgerlga landskommuner nedgck lkväl endast från 0 tll 0 eller från 7. tll 7. %. Då antalet landskommuner, vlka de båda parterna representerades av samma antal fu llmäktge, år utgorde och antalet nya kommuner år uppgck tll dessutom erhöllos för denna (perod uppgfter för Högland, som tdgare saknats vore man första Vaaltlasto. Valstatstk. 0.

13 0 kunnssa ol vv. sosalstnen valtuuston enemmstö. Nän e kutenkaan ollut asan lata ; edellsstä ol näet porvarllsa a sosalstsa, uussta kunnsta taas porvarllsa, nmttän Pertunmaa Mkkeln läänssä, a sosalstsa, nmttän Lohan a Hyvnkään kauppalat Uudenmaan läänssä sekä Jämsänkosken a Koskenpään kunnat Hämeen läänssä. Stä pats ol Suursaaressa porvarllnen valtuuston enemmstö. : n akasemmn porvarllsen maalaskunnan valtuustossa sosalstt savat enemmstön vv. G, kun taas.porvaren onnstu puheena olevana aanaksona vallata enemmstö :ssä ennen sosalstsessa maalaskunnassa. Sosalsten votot lsääntyvät myös seuraavana tomkautena, onka okeastaan pt päättyä vasta vuoden lopussa, mutta oka kunnallslaken muuttamsen a kommunsten valtuustosta postamsen ohdosta raotettn vuoden 0 loppuun kestäväks. Tänä tomkautena sosalststen maalaskunten luku edelleen lsäänty 7:llä, nousten ss kakkaan 7:ään el. % :n kaksta maalaskunnsta. Porvarllsten maalaskunten luku vähen oulukuussa tomtetussa vaalessa :a, ollen tomkautena 0 el 7.0 /o kaksta maalaskunnsta. Sosalsten asema tomkautena 0 ol erttänkn Turun-Porn, Hämeen, Mkkeln a Kuopon läänen maaseudulla luemp kun a. Lsäys v:sta ol Turun-Porn läänssä., Hämeen läänssä., Mkkeln läänssä. a Kuopon läänssä. prosenttykskköä. Vuosna maalaskunnssa sattuneden vahteluen tuloksena ol, että tlanne ol tämän aanakson lopussa mlte sama kun sen alussa: sosalstt olvat saaneet vottoa Uudenmaan läänssä, mutta- kärsneet tappota Turun-Porn, Mkkeln a Kuopon läänessä; mussa läänessä vomasuhteet evät olleet manttavast muuttuneet. Kun eräden tärkeden taloudellsten kysymysten ratkasemseks vaadtaan / valtuutetusta kästtävä määräenemmstö, on melenkntosta nähdä, kunka monessa kunnassa tällanen enemmstö ol porvarella, kunka monessa sosalstella. Tätä suhdetta valasee seuraava taulukko. ögonblcket måhända böd för att - draga den slutsatsen, att dessa kommuner åren skulle ha haft socalstsk maortet fullmäktge. Så var lkväl dke fallet; av de förra voro nämlgen borgerlga och socalstska, av de nya kommunerna åter en borgerlg, nämlgen Pertunmaa S :t Mchels län, ocl socalstska, nämlgen Loo ooh Hyvnge köpng Nylands län samt Jämsänkosk oeh Koskenpää kommuner Tavastelhus län. Dessutom var maorteten fullmäktge borgerlg Höglands kommun. Tugutre landskommuner, som tdgare hade borgerlg m aortet fullmäktge, fngo socalstsk maortet åren, medan borgarna åter för sagda.perod lyckades erövra maorteten landskommuner, som tdgare vart socalstska. Socalsternas vnster ökades även under fölande mandatperod, som egentlgen skulle räcka tll utgången av, men som på grund av ändrngen av kommunallagarna oeh kommunsternas uteslutande från kommunalfullmäktge begränsades t. o. m. år 0. Under denna, (mandattd vsade antalet landskommuner med socalstsk maortet en. ytterlgare öknng av 7 och. steg sålunda nalles tll 7 eller tll. % av samtlga landskommuner. Antalet landskommuner med borgerlg maortet mnskades genom valen december med och utgorde under mandattden 0 eller 7.0 % av samtlga landskommuner. Socalsternas ställnng.under mandatperoden 0 var starkare än ooh särsklt på landsbygden Åbo- Börneborgs, Tavastehus, S :t Mchels ocl Kuopo län. I Åbo-Bömeborgs län utgorde öknngen sedan år., Tavastehus län., S :t Mclels län. och Kuopo län. procentenheter. Resultatet av de förskutnngar, som ägde rum landskommunerna åren 0, var att ställnngen vd utgången av peroden var så gott som densamma som vd dess böran: socalsterna hade att anteckna landvnnngar Nylands län, men förluster Åbo-Börneborgs, S :t Mchels oeh Kuopo län; övrga län hade styrkeförhållandena dke nämnvärt förändrats. Då kvalfcerad maortet, omfattande två trededelar av antalet röster nom fullmäktge, erfordras för avgörandet av en del vktga ekonomska frågor, är det av ntresse att se huru många kom,muner borgarna eller socalsterna hade en dylk maortet. Förhållandet belyses avfölande tabell.

14 L ä ä n L än Porvarella De borgerlga Kunten luku, oden valtuustossa vähntään tl,:n enemmstö ol: Antal kommuner, där åtmnstone,:s m aortet kommunalfullmäktge, nnehades av: 0 Sosalstella Socalsterna Mulla äänestä- Iärylm. övr ga röstnngsgr. Porvarella De borgerlga Sosalstella Socalsterna Porvarella De borgerlga LbsollUttset Kaupungt Städer Sosalstella Socalsterna Porvarella De borgerlga Sosalstella Socalsterna Porvarella De borgerlga Sosalstella Socalsterna Porvarella De borgerlga Sosalstella Socalsterna Mulla äänestä- Iäryhm. ö v rga röstnngsgr. luvu t A.bsollta tal _ Uudenmaan Nylands.. -- Turun-PornÅbo-B:borgs -- Ahvenanmaa Å land Hämeen Tavastehus Vpurn Vborgs Mkkeln S:t Mchels Kuopon Kuopo... Vaasan Vasa Oulun Uleàborgs Maaseutu Landsbygd Uudenmaan Nylands Turun-PornÅbo-B:borgs Ahvenanmaa Åland---- Hämeen Tavastehus.. 7 Vpurn Vborgs... 7 Mkkeln S:t Mchels.. 7 Kuopon Kuopo... 0 Vaasan Vasa... 7 Oulun Uleàborgs... Koko m aa Hela rket Uudenmaan Nylands Turun-PornÅbo-B:borgs Ahvenanmaa Å land.... Hämeen Tavastehus Vpurn Vborgs Mkkeln S:t Mchels Kuopon K uopo Vaasan Vasa Oulun Uleàborgs... - Prosenttena kaksta kunnsta, osta on saatu tetoa I procent av samtlga kommuner, från.vlka uppgfter erhållts Kaupungt Städer U udenm aan N ylan ds o T urun-p orn Å bo-b:borgs 0. o o o _.Ahvenanm aa Å la n d o loo.o loo.o loo.o. läm een T avastehu s : V purn V b o rg s M kkeln S :t M chels O O loo.o 00.O Kuopon - Kuopo o O loo.o V aasan V a s a ( )ulun U le å b o rg s o 0. o 0. o o. Maaseutu Landsbygd U udenm aan N ylan d s...? G T urun-porn Å bo-b:borgs A hvenanm aa - Å lan d... loo.o 00.O 00.o ' loo.o loo.o loo.o IIlmeen -Tavastehus.. 7.:* V purn Vborgs o M kkeln S :t M chels.. ll.l Kuopon K u o p o lo.o.0 Vaasan V a s a... 7.( Oulun - U le å b o rg s Koko maa Hela rket U udenm aan --- N ylan d s g o...7. T urun-porn -Å b o -B :b o rg s o A hvenanm aa - Å land o 00. o, loo.o loo.o loo.o loo.o - Häm een T avastehus l l. l V purn --- V b o r g s o M kkeln S :t M chels...o Kuopon K u o p o V aasan V a s a Oulun U leåborgs....x o. 7. -

15 Sellasten kunten luku, ossa porvarella ol valtuustossa s/:n enemmstö, ol melko suur. K aupunkea, ossa porvarella ol tämä enemmstö, ol suhteellsest palon enemmän kun maalaskunta ; kaupungesta kuulu tähän ryhmään yleensä non s/, maalaskunnsta taas van non [puolet. On kutenkn huomattava, että nden kaupunken luku, ossa porvaren enemmstö ol V kaksta edustasta, on kahtena vme tomkautena palon vähentynyt. Vuoteen ast nden kunten luku, ossa porvarllsa edustaa ol vähntään s/ kaksta valtuutetusta, kasvo : kaupunken luku :sta :een a maalaskunten 7:stä 0 :een el. :sta. % :n. Sen älkeen valtuustoen sosalstnen anes lsäänty snä määrn, että nden kaupunken luku, ossa porvarella ol vähntään V s:n enemmstö, vähen :een, maalaskunten vastaavan luvun laskessa :een el. % :n. Sellasten kunten luku, ossa sosalstella ol samanlanen valta-asema, e etä vaston vastaavast lsääntynyt, vaan tässä kästeltynä aanaksona keskeytymättä vähen. Pokkeuksen tek vmenen tomkaus, 0, ollon sosalstt valtasvat /:n enemmstön Kotkan kaupungnvaltuustossa a ollon samanlasen enemmstön omaa ven maalaskuntenkn luku hukan.:sta.7 % :n lsäänty. Nden kunten luku, ossa sosalstea ol enemmän kun */,, mutta alle /:n valtuutetusta, lsäänty stä vaston vmesnä vuosna huomattavast. Porvaren asema ol lun Ahvenanmaan kunnssa, oden valtuustossa sosalstella e ollut yhtään anoata edustaaa. Lähnnä ärestyksessä seurasvat Vpurn, Vaasan a Oulun läänt, ossa non VaV kunnsta ol sellasa, mssä porvarella ol vähntään /s:n enemmstö valtuustossa. Sosalstt taas olvat lukusmmn edustettuna Hämeen läänssä : v. hellä yksn ol määräämsokeus myös nhn kysymyksn nähden, oden ratkasu vaat V : n enemmstön, kunnassa el.0% rssa, mutta vv. 0 van kunnassa el.% :ssa läänn kaksta kunnsta. Mkkeln läänssä sosalstt ovat kokonaan menettäneet sen määräenemmstön, mkä hellä v. 0 ol kunnassa el non y :sea kaksta tämän läänn kunnsta. Antalet kommuner, där de borgerlga ägde /,:s maortet kommunalfullmäktge, var rätt betydande. Antalet städer, där borgarna nnehade en dylk maortet, var Telatvt taget mycket större än motsvarande antal landskommuner ; av städerna hörde allmänhet c:a */, av landskommunerna åter endast c:a hälften tll denna gruptp. Det bör emellertd observeras, att antalet städer, där den borgerlga maorteten omfattade */» an samtlga representanter, starkt sunkt under de två senaste mandattderna. Ända tll år ökades antalet kommuner, där de borgerlga representanterna utgorde mnst ~/z av samtlga fullmäktge : antalet städer från tll oeh antalet landskommuner från 7 tll 0 eller från. tll. %. Därefter ökades det socalstska nslaget fullmäktge så att antalet städer med borgerlg maortet, omfattande mnst V, av samtlga representanter, nedgck tll, medan motsvarande antal landskommuner åter sönk t l eller tll. %. Antalet kommuner, där socalsterna nnehade en lknande nuuktställnng, vsade däremot ngen (motsvarande öknng, utan nedgck oavbrutet under den här behandlade peroden. E tt undantag bldade den allra ssta mandattden, 0, då socalsterna ^erövrade y,:s maortet nom stadsfullmäktge Kotka och en obetydlg öknng av antalet landskommuner med dylk maortet från. tll.7 % även kunde observeras. Däremot ölkades antalet kommuner, där socalsterna utgorde över y, men under /, av hela antalet fullmäktge, rätt avsevärd grad under de ssta åren. De borgerlgas ställnng var starkast de åländska kommunerna, där socalsterna cke hade en enda representant kommunalfullmäktge. Därnäst földe Vborgs, Vasa och Uleåborgs län, där e:a / / av kommunerna hade en borgerlg maortet, omfattande mnst */ av samtlga fu llmäktge. Socalsterna voro åter starkast företrädda Tavastehus län: år hade de ensamma bestämmanderätten även de frågor, för vlkas avgörande erfordras V:s maortet, kommuner eller.0 %, men år 0 endast kommuner eller. % av hela antalet kommuner länet. I S : t Mchels län ha socalsterna smånngom totalt förlorat den kvalfcerade maortet de år nnehade kommuner eller ungefär färdedelen av samtlga Ikommuner detta län.. Taaaväkset yhdyskunnat.. Samhällen med sammanträngd befolknng. Muutamssa kunnssa on muodostettu n. s. taaa- Inom en del (kommuner ha bldats s. k. samhälväksä yhdyskunta, olla on useta, m u u ten va n len m ed sa m m a n trä n gd befolknng, vlka äga

16 tsenäslle kunnlle kuuluva okeuksa. Eräät nstä valtsevat oman yhdyskunnan valtuustonsa, onka okeus ratkasta m äärättyä asota on kutenkn raotettu. Taaaväksä yhdyskunta, otka valtsvat oman valtuuston, ol v., v., v. 7, v. 7, v. a v.. Seuraavat lukusarat osottavat, kunka palon äänä yhdyskunten valtuutettua valttaessa annettn porvarllsten a sosalststen puolueden hyväks : många av de rättgheter, soan elest endast tllkomma sälvständga kommuner. En del av dem väla sna egna samhällsfulknäktge, vlkas rätt att avgöra vssa ärenden lkväl är begränsad. Antalet samhällen med sammanträngd befolknng, vlka valde egna fullmäktge, utgorde år, år, år 7, år 7, år och år. Av fölande sfferserer framgår huru många röster, som vd valen av samhällsfulknäktge avgåvos för de borgerlga och de socalstska parterna : Vuonna Porvart Sosalstt Muut Yhteensä Âr De borgerlga Socalsterna övrga Inalles , Nnkun näkyy, suurn osa äänstä on tullut porvaren hyväks. Sosalsten äänmäärän vo kutenkn todeta suurest lsääntyneen vuodesta alkaen. Yhdyskunnanvauuuston enemmstö on ollut porvarllnen kakssa taaaväksssä yhdyskunnssa pats Senäoen asema-alueella v. a v., Lohannummen taaaväksessä yhdyskunnassa v. a Vaaakosken taaaväksessä yhdyskunnassa vv. 0. Som synes har det övervägande antalet röster avgvts för de borgerlga. Dock kan en stark framryeknng för socalsterna konstateras från och <med år. Maorteten nom samhällsfullmäktge har vart borgerlg nom alla samhällen med sammanträngd befolknng, förutom Senäok statonsområde år och, Loobacke samhälle med sammanträngd befolknng år och Vaaakosk samhälle med sammanträngd befolknng åren 0.

17 TAU LU JA-T A B ELLER TABLEAUX Kxmmdlzvmltlasto. Kommunakt vol.

18 Kunta. Kommun. Äänokeutettua. Röstberättgade. Électeurs nscrts. Mehä. Äänestänetä. Kostande. Nasa. Ivvnnor. Humma. I. Kunnallsvaalt vuosna. Electons communales 0. % äänokeutetusta, I % av röstberättgade. ;! En % (les élect. nscrts. Hyväksyttyä vaallppua, puoluettan. Godkända valsedlar, fördelade enlgt parter. Répartton des bulletns s Porvaren. Borgerlga. Bourgeos; Sosalsten. Socalster. t. Muken. övr.! röstnngsgr. Kakkaan. Äänokeutettua,.Röstberättgade. électeurs nscrts Äänestä-! Mehä. De kommunala valen åren. de à. netä. Nasa. Kvunor.!.. ; % äänokeutetusta. I % av röstberättgade. En % des éleet. nscrts. Hyväksyttyä vaallppua, puoluettan. Godkända valsedlar, fördelade enlgt parter. Répartton des bulletns valables selon les parts.! Porvaren. Borgerlga.. Sosalsten.! Socalster. ; Muden. Övr. röstnngsgr. Kakkaan, Äänokeutettua. I Röstberättgade. Électeurs nscrts. Mehä. Äänestänetä. Nasa. Kvnnor. % äänokeutetusta. I % av röstberättgade. En % des élect. nscrts. Hyväksyttyä vaallppua, puoluettan. Godkända valsedlar, fördelade enlgt parter. Répartton des bulletns valables selon les parts. Porvaren. Borgerlga. Sosalsten. Socalster. Muden. övr. röstnngsgr. Kakkaan. I Uudenmaan lään Nylands län K aupungt Städer. Helsnk a Suomenlnna Helsngfors mod Sveaborg... Lovsa Lovsa... Borgå Porvoo... Ekenäs Tammsaar... Hangö Hanko... G Yhteensä Sum m a l ', 7 0 ; 7; ( M aaseutu Landsbygd. 7 Hangö lf. Hangon msk... S Bromarv... 7 Tenala Tenhola... 0 Ekenäs lk. Tammsaaren mlk... Poo Poha... Kars K a ra... Kars statonssau. Karan nsemayhd... Svartå Musto... Snappertuna... Ingå (med Fagervk) Inkoo 7 (ynnä Fagervk) Karaloha (Karsloo)... G 7»0 :!:t :î» 7 Numm... Pusula... Pyhäärv... Vht'... Loha Loo... Loannumm. Loobacke... Lohan kauppala Loo köpng Sumleä Sunto... Kyrkslätt, Krkkonumm... Esbo Espoo... Albers-'.- Leppävaara... Grankulla kp. Grankullan kp. Helsng Helsngn m lk... Munksnäs Munkknem... Drums» L auttasaar... llu o p a la h t U o p la k s... Haagan kp. llaga kp... O ulunkylä A ggelby... Brändö Kulosaar... N urm ärv * ( 7 0 * o.0 <S ) K (t.s 0 7 '! 7! I7Î. ; 7. 0 OP S.. 7. S' Z0.!.;.7! 0 7.' : o.! ; ! ;..7) 7.7! !» y o 7: 7 7 Ö ! ' ' ' ,.!.! ,. '. r ~! 00^ ü 7 0 s!ïï '7! S 00S! 0

19 L (Jatk.. ) I. (F orts., ) Knnta. Kommun. - Äänokeutettua. Röstberättgade. Électeurs nscrts. Mehä. Äänestänetä. ltöstande. ; Nasa. Kvnnor, ïenmes. Yhteensä, 0. % äänokeutetusta. I % av röstberättgade. Un % des élect. nscrts. Hyväksyttyä vaallppua, puoluettan. Godkända valsedlar. fördelade enlgt parter. Répartton des bulletns valables selon les parts. Porvaren. Borgerlga. Sosalsten. Socalster. Muden. övr. röstnngsgr. Kakkaan. % äänokeutetusta. I % av röstberättgade, En % des élect. nscrts. Äänestä- Mehä. ] neta. Kostande. Nasa. Kvnnor.... % äänokeutetusta. I % av röstberättgade. En % des élect. nscrts. Hyväksyttyä vaallppua, puoluettan. Gotkända valsedlar, fördelade enlgt parter. -Répartton des bulletns valables selon les parts. Porvaren. Borgerlga. Sosalsten. Socalster. Muden. övr. I röstnngsgr. Kakkaan. Äänokeutettua. Röstberättgade. Électeurs nscrts. Mehä. Äänestänetä. Nasa. Kvnnor. 'rotal. Äänokeutettu a. Röstberättgade. Électeurs nscrts. Hyväksyttyä vaallppua, puoluettan. Godkända valsedlar, fördelade enlgt parter. Répartton des bulletns valables selon les parts. Porvaren. Borgerlga. Sosalsten. Socalster. Muden. Övr. röstnngsgr. Kakkaan. Hyvnkään kp. Hyvngc kp. \ Tuusula (Tusby)... Keravan kp. Kervo kp... Sbbo Spoo... ö! Pornanen (Borgnäs)... <>: M äntsälä... 7! Pukkla... s; A sk o la... y Borgå lk. Porvoon mlk...»] Perna Pernaa...! L lendal... Myrskylä Mörskom... ; Ormattla... ] Itt... 0 Jaala t? a Q t OQÔ 0 0 0*7Q fo 7. _!. 7).7!.0 ]. 00. ) 0..! ! 0. AI a a Looy QFÂQ &DOU 0 san f ISO *OV a 0 /O.0 0( î î ! Artärv (A rtsö) * n n U O. 0 0 < ôo J.u E lm äk Zo! Anala... S e! Strömfors Ruotsnpyhtää... 0 ; , 7 I Y hteensä S um m a 0 0 \ \ Koko lään Hela Iänet ! «Taaaväk. yhdyskunnat. Qmr. med 7 0 Turun-Porn lään Abo-Börneborgs Iän K a u p u n gt Städer. Turku Åbo... Por ynnä Reposaar Börneborg ned Räfsö... Rauma Raumo... Uuskaupunk Nystad... Naantal Nådendal... Y hteensä Sum m a M aaseutu Landsbygd &* e E * ; !. 0., ].0.. ] n' : _ S * ? l s _ , ' 77 0 Velkua... 7 «. 70!.: Tavassalo (Töfsala)... 77! l!.! Kustav... « ! I Lokalaht... 7.' 7 7.0! Vehmaa ! !.; n Uuskrkko (Nykyrko)... 0.! ( 0.; Sl 7 Uudenkaupungn mlk. Nystads! lk... 7.! 70 : 0. l ; Pyhäranta... 7 l 0. _ 0.: 0. K: 0 Pyhämaa... Latla... Kodsok... Inö... Karala... Mynämäk (Vrm o) ' ] S...0! 7 ; 7 lool 07' 0 7 0! 0 ) 7 0 ; 0 77 ; 7) 7!.7.7.0:.!.;.: : 0 < > 70 ( : ' 0! 0 70 lo -ta!

20 I. (Jatk.. ) I. (F orts., - ) K uuta. Kommun. Commîmes. Äänokeutettua, ltöstberättgade. Électeurs nscrts. Mehä. Äänestänetä. ltöstande. Nasa. Kvnnor. 'emmes. : yhteensä. ' Humma % äänokeutetusta. I % av röstberättgade. En % des éleet. nscrts. Hyväksyttyä vaallppua puot luettan. Godkända valsedlar, fördelade enlgt parter. Répartton des bulletns valables selon les parts. Porvaren. Borgerlga. Sosalsten, Socalster. Muden. övr. röstnngsgr. { Kakkaan.! I Äänokeutettua.! ltöstberättgade. Électeurs nscrts. Äänestä- Mehä, «etä. lîôsttïde. Nasa. Kvnnor,! Vhteeusâ. : % äänokeutetusta. I % av röstberättgade. En % des élect. nscrts. Hyväksyttyä vaallppua, puoluettan. Godkända valsedlar, fördelade enlgt parter, llépartton des bulletns valables selon les parts. Porvaren. Borgerlga. Sosalsten. Socalster. Muden. Övr. röstnngsgr. Kakkaan. Äänokeutettua, ltöstberättgade. Électeurs nscrts. Mehä. Äänestänetä. Itötande. Vo tonte. Nasa. Kvnnor. Pommes. % äänokeutetusta. I % av röstberättgade. En % des élect. nscrts. Hyväksyttyä vaallppua, puoluettan. Godkända valsedlar, fördelade enlgt parter, llépartton des bulletns valables selon les parts. Porvaren. Borgerlga. Sosalsten. Socalster. Muden. övr. röstnngsgr. Kakkaan. L e m u... Askanen (Vlnäs Mermasku... R ym ättylä (R m to )... Houtskär H ou tskar... 7 Korpo... Nagu Nauvo... Pargas Paranen O.u _ ! 7. öw ' 7, l. 7., ! ! 0. z _ l'j. 0 ool Kaarna (S:t Karns) ; Pkkö ; :. Kuusluoto (Kustö) ' 7 0 s: Pamo (Pemar) ! Sauvo (Sagu) _ ! 7. 0 Karuna ! Kmto K e m ö ' 0.: Dragsfärd ; Vestanfärd... * 0. _ Hts Httnen... ) o : F n b y ; :. Pernö. (ynnä Ylskylä) (Bemå ; 7: 7 07! ! ;!! 0!! ! *! 7 0 : ( 7.S!) ( ] (>,7 'S!t ;0 I med Överbv)... K s k o... Su o m u särv... Kkala... Perttel (S:t B e rtls)... K u u so k... M u u rla... U s k e la... Salon kauppala Salo köpng.. Angelnem... H a lk k o... M arttla (S:t Martens)... Karnanen... K o s k... Tarvasok... A ura... Leto (Lundo)... Räntän äk (S:t Mare)... Paattnen... Raso (R e so )... Naantaln mlk. Nådendals lk... lusko... Masku... Vahto... «Nousanen... : 7 Pöytyä... S U» < Orpää... Y lä n e... llonklaht... llnnerok... o! Eura... I Kukanen... '.V L ap p ! 0 7 : ! 0! 0! 7 7 ; 7: ! !. S.f 7,.. 07!. 7.!. b ! 0!! 0, 7 : 0, I M Vaallautakunnalle ätett van y s ehdokaslsta oka vväksyttn lman vaala. Tll valnämnden n lämnade endast en kanddatlsta, som godkändes utan val. - Tedot puuttuvat - - Uppgfter saknas ,s> ; 7; ' 7! ; : 77 ; 0! 0, 7, 00 0! 7 7 : , 07 0!! 0 l :! : : 0!! 7, 0; 7; ; 0! <>!! «7 0 ; :! ; & ö l