Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 759/2004 vp Liikunnanopettajien pätevöityminen terveystiedon opettajiksi Eduskunnan puhemiehelle Uuden lain myötä aikaisemmin valmistuneet liikunnanopettajat eivät ole päteviä opettamaan terveystietoa, vaan heidän tulee hankkia siihen lisäkoulutusta. Siirtymäkausi kestää vuoteen 2010 asti, johon mennessä lisäkoulutus terveystiedon osalta tulee hankkia. Kuitenkin matematiikan opettaja, jolla on opiskellessaan ollut sivuaineena kemia tai fysiikka, pätevöityy myös kemian tai fysiikan opettajaksi opettaessaan näitä aineita. Häneltä ei siis vaadita lisäkouluttautumista. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Miksi liikunnanopettaja ei voi pätevöityä terveystiedon opettajaksi opettaessaan kyseistä ainetta samoin, kuten matematiikan opettajat opettaessaan kemiaa tai fysiikkaa pätevöityvät kyseisten aineiden opettajiksi? Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 2004 Raija Vahasalo /kok Versio 2.0

2 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raija Vahasalon /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 759/2004 vp: Miksi liikunnanopettaja ei voi pätevöityä terveystiedon opettajaksi opettaessaan kyseistä ainetta samoin, kuten matematiikan opettajat opettaessaan kemiaa tai fysiikkaa pätevöityvät kyseisten aineiden opettajiksi? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Kirjallisessa kysymyksessä käsitellään aineenopettajan kelpoisuutta opetuksen antamiseen ja verrataan toisiinsa matematiikan opettajaa, jolla on ollut tutkinnon sivuaineena kemia tai fysiikka, ja liikunnan opettajaa, joka on opettanut terveystietoa. Kelpoisuudesta säädetään opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetussa asetuksessa (986/1998, jäljempänä kelpoisuusasetus). Perusopetuksessa aineenopettajan kelpoisuus edellyttää kelpoisuusasetuksen 5 :n mukaan ylempää korkeakoulututkintoa, vähintään 35 opintoviikon laajuisia aineenopettajan koulutukseen kuuluvia opetettavan aineen opintoja kussakin opetettavassa aineessa tai yliopiston antaman todistuksen mukaan niitä vastaavia opintoja sekä 35 opintoviikon laajuisia opettajan pedagogisia opintoja. Lukiokoulutuksessa aineenhallinta saman asetuksen 10 :n mukaan edellyttää vähintään 55 opintoviikon laajuisia, aineenopettajan koulutukseen kuuluvia opetettavan aineen opintoja tai yliopiston antaman todistuksen mukaan niitä vastaavia opintoja yhdessä opetettavassa aineessa ja vähintään 35 opintoviikon laajuisia opetettavan aineen opintoja muissa opetettavissa aineissa. Kelpoisuuteen antaa perusopetuksessa matematiikan ja kemian tai matematiikan ja fysiikan aineenopetusta vaaditaan, että henkilö on suorittanut molemmissa aineissa vähintään 35 opintoviikon laajuiset aineenopettajan koulutukseen kuuluvat opetettavan aineen opinnot. Lukiokoulutuksessa vaaditaan, että henkilö on toisessa aineessa suorittanut vähintään 55 opintoviikon laajuiset aineenopettajan koulutukseen kuuluvat opetettavan aineen opinnot ja toisessa aineessa vähintään 35 opintoviikon laajuiset vastaavat opinnot. Opetuksen sisältöä koskevia perusopetuslain (628/1998), lukiolain (629/1998) ja ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) säännöksiä muutettiin 1 päivästä elokuuta 2001 siten, että uudeksi liikunnasta erilliseksi oppiaineeksi tuli terveystieto. Perusopetuslain 11 :n muuttamisesta annetun lain (453/2001) voimaantulosäännöksen mukaan ajankohdasta, jolloin terveystiedon opetus erillisenä oppiaineena aloitetaan, säädetään peruskoulun tuntijaosta annetussa valtioneuvoston asetuksessa. Valtioneuvoston asetus, jossa säädetään perusopetuksen tuntijaosta (1435/2001), tuli voimaan 1 päivänä elokuuta 2002, ja sen mukaiset opetussuunnitelmat otetaan viimeistenkin vuosiluokkien osalta käyttöön viimeistään 1 päivänä elokuuta Lukion tuntijaosta annetun valtioneuvoston päätöksen (835/1993) 2 :ää muutettiin 1 päivästä elokuuta 2001 valtioneuvoston asetuksella 615/2001 siten, että terveystieto oli erillinen oppiaine, jonka kurssien määrä ei sisältynyt liikunnan kurssien määrään. Voimassa olevan valtio- 2

3 Ministerin vastaus KK 759/2004 vp Raija Vahasalo /kok neuvoston asetuksen mukaan, jossa lukiokoulutuksen tuntijaosta säädetään (955/2002), terveystieto on erillinen oppiaine eikä sen kurssien määrä sisälly liikunnan kurssien määrään. Koulutuksen järjestäjien palveluksessa ei siirtymävaiheessa ollut opettajia, jotka olisivat olleet kelpoisuusasetuksen 5 tai 10 :n mukaan kelpoisia antamaan terveystiedon aineenopetusta perusopetuksessa tai lukiossa. Tosin liikunnan opetettavan aineen opintoihin on kuulunut sisältöjä, jotka osaksi vastaavat perusopetuksen ja lukion opetussuunnitelmien perusteiden mukaisia uuden terveystieto-oppiaineen eräitä sisältöalueita mutta eivät kuitenkaan muodosta 35 opintoviikon laajuisia opetettavan aineen opintoja tässä oppiaineessa. Sama koskee esimerkiksi biologian, kotitalouden ja psykologian opetettavan aineen opintoja. Liikunnanopettajat ovat aikaisempien opetussuunnitelmien mukaan opettaneet terveystietoa liikunnan yhteydessä. Kelpoisuusasetuksen 14 ja 28 :ää muutettiin valtioneuvoston asetuksella 614/2001. Voimaantulosäännösten mukaan perusopetuksessa terveystiedon aineenopetusta on vuoden 2012 heinäkuun loppuun saakka kelpoinen antamaan myös henkilö, joka on 1 päivänä elokuuta 2002 kelpoinen antamaan biologian, kotitalouden, liikunnan tai yhteiskuntaopin opetusta taikka lukiossa psykologian opetusta, ja lukiossa terveystiedon aineenopetusta on vuoden 2011 heinäkuun loppuun saakka kelpoinen antamaan myös henkilö, joka on 1 päivänä elokuuta 2001 kelpoinen antamaan biologian, liikunnan tai psykologian opetusta tai perusopetuksessa kotitalouden opetusta. Nämä siirtymäsäännökset koskevat myös henkilöitä, jotka on perusopetuksen osalta ennen 1 päivää elokuuta 2002 ja lukion osalta ennen 1 päivää elokuuta 2001 valittu opiskelemaan mainitun opetettavan aineen opintoja ja koulutuksen suoritettuaan täyttävät aineenopettajan kelpoisuusvaatimukset. Opetusministeriö on osoittanut terveystieteiden tutkimusta ja koulutusta järjestäville yliopistoille lisärahoitusta aineenopettajan koulutukseen kuuluvien opintojen järjestämiseen. Jos henkilö on suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon ja opettajan pedagogiset opinnot, terveystiedon opetettavan aineen opinnot tuottavat kelpoisuusasetuksen 5 tai 10 :n mukaisen kelpoisuuden antaa terveystiedon aineenopetusta. Koulutukseen on jo osallistunut huomattava määrä opettajia. Liikunnanopettajilla on mahdollisuus hakeutua kelpoisuuden tuottaviin opintoihin samoin kuin muilla opettajilla. Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 2004 Opetusministerin sijaisena Ministeri Tarja Filatov 3

4 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 759/2004 rd undertecknat av riksdagsledamot Raija Vahasalo /saml: Varför kan en gymnastiklärare inte göra sig behörig som lärare i hälsokunskap genom att undervisa i sagda ämne på samma sätt som matematiklärare då de undervisar i kemi eller fysik gör sig behöriga som lärare i ämnena i fråga? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: I spörsmålet behandlas ämneslärares behörighet att meddela undervisning. Där jämförs matematiklärare som har haft kemi eller fysik som biämne i examen med gymnastiklärare som har undervisat i hälsokunskap. Bestämmelser om behörighet finns i förordningen om behörighetsvillkoren för personal inom undervisningsväsendet (986/1998, nedan behörighetsförordningen). Behörig att meddela ämnesundervisning i den grundläggande utbildningen är enligt förordningens 5 den som har avlagt högre högskoleexamen, i vart och ett av de ämnen som undervisas har slutfört minst 35 studieveckors studier i undervisningsämnet i utbildningen för ämneslärare eller, enligt vad universitetet intygar, motsvarande studier, samt har slutfört 35 studieveckors pedagogiska studier för lärare. Behörig att meddela ämnesundervisning i gymnasieutbildningen är enligt 10 i samma förordning den som i ett av de ämnen som undervisas har slutfört minst 55 studieveckors studier i undervisningsämnet i utbildningen för ämneslärare och minst 35 studieveckors motsvarande studier i andra undervisningsämnen eller, enligt vad universitetet intygar, motsvarande studier. För behörighet att meddela ämnesundervisning i matematik och kemi eller matematik och fysik i den grundläggande utbildningen krävs att personen i fråga i båda ämnena har slutfört minst 35 studieveckors studier i undervisningsämnet i utbildningen för ämneslärare. I gymnasieutbildningen krävs att personen i fråga i det ena ämnet har slutfört minst 55 studieveckors studier i undervisningsämnet i utbildningen för ämneslärare och i det andra ämnet minst 35 studieveckors motsvarande studier. De bestämmelser i lagen om grundläggande utbildning (628/1998), gymnasielagen (629/1998) och lagen om yrkesutbildning (630/1998) som gäller undervisningens innehåll ändrades den 1 augusti 2001 så att hälsokunskap avskildes från gymnastiken till ett eget ämne. Enligt ikraftträdandebestämmelsen i lagen om ändring av 11 lagen om grundläggande utbildning (453/2001) bestäms tidpunkten för när hälsokunskap skall börja undervisas som separat läroämne i förordning av statsrådet om timfördelningen i grundskolan. Den statsrådsförordning där det föreskrivs om timfördelningen i den grundläggande utbildningen (1435/2001) trädde i kraft den 1 augusti 2002 och de läroplaner som baserar sig på denna förordning skall även för de sista årsklassernas del tas i bruk senast den 1 augusti Genom statsrådets förordning 615/2001 ändrades 2 i statsrådets beslut om timfördelningen i gymnasiet (835/1993) den 1 augusti 2001 så att hälsokunskap blev ett separat läroämne för vilket gällde att antalet kurser inte ingick i antalet kurser i gymnastik. Enligt gällande statsrådsförordning om timfördelningen gymnasiet 4

5 Ministerns svar KK 759/2004 vp Raija Vahasalo /kok (955/2002) är hälsokunskap ett separat ämne och antalet kurser ingår inte i antalet kurser i gymnastik. Vid övergångsskedet hade utbildningsanordnarna inte sådana lärare i sin tjänst som enligt 5 eller 10 i behörighetsförordningen skulle ha varit behöriga att meddela ämnesundervisning i hälsokunskap i den grundläggande utbildningen eller i gymnasiet. I studierna för undervisningsämnet gymnastik har det visserligen hört innehåll som delvis motsvarar vissa innehållsområden i det nya läroämnet hälsokunskap enligt grunderna för den grundläggande utbildningen och gymnasieutbildningen, men som dock inte bildar 35 studieveckors studier i undervisningsämnet i fråga om detta läroämne. Detsamma gäller studier i undervisningsämnet när det gäller t.ex. biologi, huslig ekonomi och psykologi. Gymnastiklärarna har enligt tidigare läroplaner undervisat i hälsokunskap i samband med gymnastiken. Behörighetsförordningens 14 och 28 ändrades genom statsrådets förordning 614/2001. Behörig att meddela undervisning i hälsokunskap i den grundläggande utbildningen till slutet av juli 2012 är enligt ikraftträdandebestämmelsen också den som den 1 augusti 2002 är behörig att meddela undervisning i biologi, huslig ekonomi, gymnastik eller samhällskunskap eller undervisning i psykologi i gymnasiet och behörig att meddela undervisning i hälsokunskap i gymnasiet till slutet av juli 2011 också den som den 1 augusti 2001 är behörig att meddela undervisning i biologi, gymnastik eller psykologi eller undervisning i huslig ekonomi i den grundläggande utbildningen. Dessa övergångsbestämmelser gäller också personer som före den 1 augusti 2002 i fråga om den grundläggande utbildningen och före den 1 augusti 2001 i fråga om gymnasiet har utsetts att slutföra studier i något av de nämnda undervisningsämnena och efter slutförd utbildning uppfyller de behörighetsvillkor som krävs av ämneslärare. Undervisningsministeriet har anvisat de universitet som ordnar forskning och utbildning i hälsovetenskaper extra finansiering för att ordna de studier som hör till utbildningen för ämneslärare. Om en person har avlagt högre högskoleexamen och slutfört pedagogiska studier för lärare, medför studier i undervisningsämnet hälsokunskap sådan behörighet att meddela ämnesundervisning i hälsokunskap som anges i behörighetsförordningens 5 eller 10. Ett betydande antal lärare har redan deltagit i utbildningen. Gymnastiklärare har möjlighet att söka till behörighetsgivande studier på samma sätt som andra lärare. Helsingfors den 4 november 2004 Undervisningsministerns ställföreträdare Minister Tarja Filatov 5