SU O M EN VIRALLINEN TILASTO - FIN L A N D S OFFICIELLA STATISTIK KANSAKOULULAITOS LUKUVUONNA STATISTIK Ö V ER

Transkriptio

1 SU O M EN VIRALLINEN TILASTO - FIN L A N D S OFFICIELLA STATISTIK X KANSANOPETUSTILASTO KANSAKOULULAITOS LUKUVUONNA - X STATISTIK Ö V ER FOLKUNDERVISNINGEN FO LK SKO LVASENDET LÄSÅRET - APERÇU STATISTIQUE DE L ENSEIGNEMENT PRIMAIRE EN FINLANDE PENDANT L ANNÉE SCOLAIRE - HELSINKI HELSINGFORS

2 H elsnk. Valtoneuvoston krjapano.

3 Alkusanat. Lukuvuoden < kansanopetustlasto on laadttu sam an suunntelm an m ukaan k u n lähnnä edellsen lukuvuoden. T e k stosaan on ku ten kn tehty erätä m uutoksa ja täydennyksä. T aulultteessä X tedot apukoulusta ja kasvatuslatosten yhteydessä tom vsta koulusta ovat entstä m o n puolsem m at. P a natuskustannusten vähentäm seks taululttestä on, kuten kolmelta edellseltä lukuvuodelta, jätetty pos erätä k a u p u n ke n ja m aaseudun kansakoulujen o p p lata sekä m aaseudun alakansakoulujen opettaja koskeva tetoja, josta tekstosassa on ku ten kn yhdstelm ätaulukot. N äm ä supstukset koskevat taululttetä I X ja X I I X V I. T ä m ä n ju lka su n taulultteet on laadttu ylm ääräsen vrkam ehen E d o n K a nervan johdolla, joka m yös on laatnut ju lk a su n tekstestyksen. H elsngssä, Tlastollsessa päätom stossa, lokakuussa. Förord. Sta tstken över folkundervsnngen läsåret har uppgjorts enlgt sam m a p r n cper som för det närm ast föregående läsåret. I textavdelnngen har dock gjorts några förändrngar och kom pletterngar. D e ta bellblaga X ngående uppgfterna rörande hjälpskolorna och skolorna vd uppfostrngsanstalter äro n u m era m ångsdga än td gare. I syfte att m n ska trycknngskostnaderna har frå n tabellblagorna, lkasom för de tre föregående läsåren, bortlämnats en del uppgfter om eleverna städernas och landsbygdens folkskolor sam t om lärarna vd de lägre folkskolorna på landsbygden, för vlka sammandragstabeller dock meddelas textavdelnngen. Dessa nskränknngar gälla tabellblagorna I X och X I I XVI. Tabellblagorna denna publkaton ha sam m anställts under lednng av e. o. tjänstem annen Edwn Kanerva, som även utarbetat den publka ton en ngående textredogörelsen. H elsngfors, å S tatstska centralbyrån, oktober. M artt K overo. J. T. Hanho. E d w n K anerva.

4 SISÄLLYS. Tekst.. Kansakoulunopettajasemnaart. gvu. A. Yläkansakoulunopettajasemnaart... B. Alakansakoulunopettajasemnaart... C. Semnaaren harjotuskoulut.... Kaupunken kansakoulut. A. Luokken lu k u... B. Opettajsto... C. Opplaat... I). Apukoulut... 0 H. Kasvatuslatosten yhteydessä tomvat koulut F. Kansakoulujen talous.... Maalaskunten kansakoulut. Yleskatsaus.... Maalaskunten alakansakoulut. A. Koulujen luku... B. Opettajsto... C. Opplaat.... Maalaskunten yläkansakoulut. A. Koulujen luku... B. Opettajsto... C. Opplaat.... Maalaskansakoulujen jatko-opetus.... Veraskelset kansakoulut.... Maalaskansakoulujen jakaantumnen kunnallsn ja ykstysn sekä kauppalan ja varsnasten maalaskunten kouluhn.... Maalaskunten kansakoululatoksen talous Valmstavat ko u lu t.... Kansanopstot.... Työväenopstot... IN N E H Å L L. Text. I. Folkskollärar- och lärarnnesemnarer. g(j A. Semnarer för lärare högre folkskola B. Småskollärarsemnarer... C. Semnarernas övnngsskolor.... Städernas folkskolor. A. Klasser... B. Lärare... C. Elever... D. H jälpskolor... 0 E. Skolor vd uppfostrngsanstalter... F. Folkskolornas ekonom.... Folkskolorna landskommunerna. Överskt.... Lägre folkskolor landskommunerna. A. Skolor... B. Lärare Elever.... Högre folkskolor landskommunerna. A. Skolor... B. Lärare... C. Elever.... Fortsättnngsundervsnngen vd folkskolorna landskommunerna.... Folkskolor med främmande urdervsnngsspråk. Fördelnngen av landsfolksskolorna på kommunala och prvata samt på köpngar och egentlga landskommuner.... Folkskolväsendets på landsbygden ekonom.. 0. Förberedande skolor.... Folkhögskolor.... Arbetarnsttut... Tauluja. Semnaart. I. Opettajen ja oppladen luku... II. Oppladen ädnkel, kotpakka ja sosalnen lu o k tu s... Tabeller. Semnarer. I. Lärare och elev e r... II. Elevernas modersmål, hemort, stånd..

5 VI Svu. III. Opplasluvun muutokset ja oppladen srto luokalta toselle... IV. Semnaaren ta lo u s... V. Rahastot, krjastot y. m... 0 VI. H arjotuskoulut... Kaupunken kansakoulut. VII. Ylesä tetoja koulusta... VIII. Opettajsto... IX. Opplaat... 0 X. Apukoulut ja kasvatuslatosten yhteydessä tomvat koulut Maalaskunten kansakoulut. XI. Ylesä tetoja k u n n tta n... X II. Knteät alakansakoulut... X III. Kertävät alakansakoulut... XIV. Supstettujen kansakoulujen alakoulut.. 0 XV. Yläkansakoulujen opplaat... 0 XVI. Jatko-opetus... XVII. Valmstavat koulut... XVIII. Veraskelset kansakoulut ja valmstavat koulut....0 X IX. Kansanopstot... X X. Työväenopstot... Sd. ITI. Förändrngar elevantalet och elevernas förflyttnng... IV. Semnarernas ekonom... V. Skolfonder, -bblotek m.m... 0 VI. Övnngsskolor... Städernas tolkskolor. VII. Allmänna uppgfter om skolorna... VIII. Lärare... IX. Elever... 0 X. ITjälpskolor och skolor vd uppfostrngsanstalter... Landskommunernas tolkskolor. X I. Allmänna uppgfter kommunvs... XII. Fasta lägre folkskolor... X III. Ambulatorska lägre folkskolor... XIV. Lägre skolor vd folkskolor med förkortad lärokurs 0 XV. llögre folkskolor: elever... 0 XVI. Fortsättnngsundervsnngen... XVII. Förberedande skolor... XVIII. Folkskolor och förberedande skolor med främmande undervsnngssprak... 0 X IX. Folkhögskolor... X X. Arbetarnsttut... TABLE DES M ATIÈRES. Texte, pages. Tableaux. Sémnares d nsttuteurs et d nsttutrces prmares. page. I. Maîtres et élèves... II. Langue maternelle et domcle des élèves III. Varatons du nombre des élèves; leur passage à la classe suvante... IV. Économe des sémnares... V. Fonds scolares et bblothèques etc... 0 VI. Écoles-annexes des sém nares... Écoles prmares des vlles. VII. Données générales des é c o le s... VIII. Personnel ensegnant... IX. Élèves... 0 Page. X. Écoles auxlares et écoles des masons de correcton... Écoles prmares des communes rurales. XI. Données générales par communes... X II. Écoles prmares élémentares fxes... X III. Écoles prmares élémentares ambulatores... XIV. Écoles élémentares des écoles prmares à cours réduts... 0 XV. Écoles prmares supéreures: élèves... 0 XVI. Les cours complémentares... XVII. Ecoles préparatores... 0 XVIII. Ecoles prmares et écoles préparatores avec une langue d'ensegnement étrangère 0 XIX. Ecoles supéreures populares... XX. Insttuts ouvrers...

6 . Kansakoulunopettaj asemnaart.. Folkskollärar- ooh lärarnnesemnarer. A. YläkansaJcoulunopettajasemnaart. Yläkansakoulunopettajasemnaareja ol lukuvuonna, kuten akasemmnkn, yhteensä, josta suomen- ja ruotsnkelstä. Suomenkelsstä semnaaresta kaks, Rauman ja K ajaann, tom anoastaan mesopplata ja samon kaks, Raahen ja Henolan, anoastaan nasopplata varten. Jyväskylän ja Sortavalan semnaaressa ol sekä mes- että nasopplata. Ruotsnkelsstä semnaaresta Tammsaaren opplaat olvat yksnomaan nasa, Uudenkaarlepyyn mehä. Sem naarnopettajen ja oppladen lukumäärän kehtys vme vsvuotskautena käy lm seuraavasta taulukosta. Lukuvuos Läsår Année scolare Sémnares d nsttuteurs et d nsttutrces Sem naarnopettaj a Semnarelärare M aîtres des sémnares Koko luku Hela an talet Nombre total Suomenk. s.emn. I fnskspr. semn. Sémnares fnn. ïtuotsnk. semn. I svenskspr. semn. Sémnares suéd. K oko luku Hela antalet Nombre total A. Semnarer för lärare högre folkskola. Under läsåret ) var antalet semnarer för lärare högre folkskola, såsom tdgare, samm anlagt, varav voro fnskspråkga och svenskspråkga. Av de fnskspråkga semnarerna voro två, de Raumo och K ajana, avsedda endast för m anlga och lkaså två, de Brahestad och Henola, endast för kvnnlga elever. Semnarerna Jyväskylä och Sordavala hade såväl manlga som kvnnlga elever. Av de svenskspråkga semnarerna hade det Ekenäs endast kvnnlga och det Nykarleby endast m anlga elever. Utvecklngen av antalet semnarelärare och elever under den senaste femårsperoden framgår av följande ta bell. prmares supéreurs. Maîtres et élèves. Opplata Elever Élèves Suom enkel. sem naaressa I fnskspråkga semnarer D ans les sémnares fnnos K akkaan Inalles Mehä Manlga Rom m es Nasa K vnnlga Femmes R uotsnkel. semnaaressa I svenskspråkga semnarer D ans les sémnares suédos K akkaan Inalles Mehä Manlga Hommes N asa K vnnlga Femmes U I %. %. %. % Semnaarnopettaja ol lukuvuonna yhteensä 0, josta tom suomenkelsssä ja ruotsnkelsssä semnaaressa. Opettajen lukumäärä on vme lukuvuosna htaast mutta ja t kuvast vähentynyt. Vähennys on tullut suomenkelsten semnaaren osalle. O pettajsta ol vaknasa ja vrkaatom ttava. Mespuolsa opettaja ol ja naspuolsa 0. Opplata ol, mkä on opplasta el. % vähemmän kun lukuvuonna. Opplasmäärä on vme lukuvuosna jatkuvast vähentynyt. Lukuvuodesta lähten, ss v dessä vuodessa vähennys on 0 opplasta el kokonasta. %. Suomenkelsssä semnaaressa opplata ol lukuvuonna. 0 ja ruotsnkelsssä. Vähennys ol edellsestä lukuvuodesta vastaavast opplasta el. % ja opplasta el. %. Sekä suomen- että ruotsnkelsssä semnaaressa naspuolset opplaat olvat vähäsenä enemmstönä. Antalet semnarelärare var läsåret sammanlagt 0, av vlka verkade fnsk- och svenskspråkga semnarer. A ntalet lärare har under de senaste läsåren långsamt men kontnuerlgt nedgått. Mnsknngen lar kommt på de fnskspråkga semnarernas del. Av lärarna voro ordnare och tjänstförrättande. A ntalet manlga lärare var och antalet kvnnlga 0. Antalet elever var, d. v. s. elever eller. % mndre än läsåret. Elevantalet har under de senaste läsåren fortgående mnskats. Från läsåret, således på fem år, var mnsknngen 0 elever eller hela :. %. Antalet elever var läsåret de fnskspråkga semnarerna 0 och de svenskspråkga. Mnsknngen från föregående läsår var resp. elever eller. % och elever eller. % Såväl de fnsk- som de svenskspråkga semnarerna voro de kvnnlga eleverna lten ma- K a n sa n o p e tu stla s to F o l ks lo Is t a t s t k %.

7 Kahtena edellsenä lukuvuotena suomenkelsten semnaaren oppladen enemmstö ol mehä, kun taas ruotsnkelsssä semnaaressa mespuolsa opplata ol akasemmn ptkän akaa ollut enemmän kun naspuolsa. Uusa opplata otettn semnaarehn, nstä suomenkelsn 0 ja ruotsnkelsn. Täydellsen oppmäärän suorttanena sa päästötodstuksen opplasta, nm ttän. suomenkelsstä ja ruotsnkelsstä semnaaresta. Lukuvuoden akana eros oppmäärää päättäm ättä yhteensä opplasta, nstä suomenkelsstä ja ruotsnkelsstä semnaaresta. Stäpats lukuvuoden kuluessa kuol opplasta, josta ol käynyt suomenkelstä ja ruotsnkelstä semnaara. Koska tutknnon suorttanesta kuunteljaopplasta tässä julkasussa e ole ertystä taulultettä, estetään nstä tässä ykstyskohtaset tedot. Kelposuustodstuksen kansakoulunopettajan vrkaan sa kuunteljaopplasta, nstä mes ja nasta Jyväskylän semnaarsta, mes ja nanen Sortavalan semnaarsta sekä mestä Rauman semnaarsta, kakk ss suomenkelsstä semnaaresta. Kelposuustodstuksen kästöden ta muun harjotusaneen opettajan tomeen sa opplasta, josta suomenkelsstä semnaaresta ja ruotsnkelsstä. Jyväskylän semnaarsta tällasen todstuksen saaneta ol m estä ja nasta, Sortavalan semnaarsta m estä ja nasta, Rauman semnaarsta mestä, Raahen semnaarsta nanen sekä Uudenkaarlepyyn semnaarsta m estä ja nasta. Muta tutknnon suorttaneta kuunteljaopplata ol nasta, kakk Henolan semnaarn opplata. Yläkansakoulunopettajasemnaaren menot ovat lukuvuodesta lähten olleet seuraavat: jortet. Under de två föregående läsåren ha männen vart m ajortet de fnskspråkga semnarerna, medan åter de svenskspråkga semnarerna antalet manlga elever tdgare under en lång td vart större än antalet kvnnlga. I semnarerna ntogos : nya elever, därav de fnskspråkga semnarerna 0 och de svenskspråkga. E fter fullständg genomgången lärokurs erhöllo elever drnssonsbetyg, nämlgen från fnsk- och från svenskspråkga semnarer. Under läsåret avgngo före avslutad lärokurs sammanlagt elever, från fnskspråkga semnarer och från svenskspråkga. Dessutom avledo under läsåret elever, av vlka hade besökt fnsk- och svenskspråkgt semnarum. Emedan denna publkaton cke fnnes någon särskld tabell över de hosptanter, som avlagt examen, gvas detta sammanhang detaljerade uppgfter om dem. Kompetensntyg för folkskollärartjänst erhöllo hosptanter, därav m anlg och kvnnlga från Jyväskylä semnarum, m anlg och kvnnlg från Sordavala semnarum samt manlga från semnaret Raumo, sam tlga sålunda från fnskspråkga semnarer. Kompetensntyg för lärartjänst handarbete och annat övnngsämne erhöllo elever, därav från fnskoch från svenskspråkgt semnarum. Sådant ntyg erhöllo Jyväskylä semnarum m anlga och kvnnlga hosptanter, Sordavala semnarum m anlga och kvnnlga, Raumo semnarum manlga, Brahestads semnarum kvnnlg samt Nykarleby semnarum manlga och kvnnlga hosptanter. A ntalet övrga hosptanter, som avlagt examen, var, samtlga kvnnlga elever från Henola semnarum. U tgfterna Tor semnarerna för lärare högre folkskola ha sedan läsåret vart fö l jande: Sémnares d nsttuteurs et d nsttutrces prmares supéreurs. Dépenses. Lukuvuos Läsår A n n ée scolare Semnaarnopettajen Åt semnarelärare des maîtres des sém nares Palkkaus Avlönng Appontem ents: Harjotuskoulun opettajen ja työnjohtajen Åt lärare övnngsskolor samt åt arbetsledare des maîtres des écolesannexes et des m aîtres de travaux manuels Menot, m arkkaa Utgfter, mark D épenses, en marcs Valton avustus v aratto mlle opplalle Statsunderstöd åt medellösa elever Subventon de l É ta t aux élèves pauvres Bourses Stpender Apurahoja N ourrture Kosthållnng Uuuanpto Semnaartalojen hoto- ja korjaus- kustannukset Skötsel och reparaton av semnarets byggnader Entreten et réparatons des m meubles du sém nare Semnaarpuutarhan menot Utgfter för semnarets trädgård Dépenses pour le jardn du sém nare Autres dépenses Muut menot övrga utgfter Yhteensä Summa

8 Semnaaren menot, lähes, mlj. mk, olvat edellsen lukuvuoden menoja mk el. % penemmät. Kuten taulukosta käy lm, vähenvät kakk muut menoryhmät pats semnaartalojen hoto- ja korjauskustannukset, jotka jonkn verran lsääntyvät. Menot olvat nyt mk el. % penemmät kun vs vuotta akasemmn. Lukuvuoden menosta tul suomenkelsten semnaaren osalle 0 mk ja ruotsnkelsten osalle 0 mk. Edellsestä lukuvuodesta vähennys ol vastaavast mk el.s % ja mk el.0 %. Valton kustannukset opplasta kohden olvat lukuvuonna suomenkelsssä semnaaressa 0 mk ja ruotsnkelsssä mk. Vuotta akasemmn vastaavat kustannukset olvat 0 mk ja 0 mk. B. Alakansalvoulunopettajasemnaart. Alakansakoulunopettajasemnaareja on lukuvuodesta lähten ollut tomnnassa, nm ttän suomenkelstä ja ruotsnkelnen. Näden semnaaren opettajen ja oppladen lukumäärä on lukuvuodesta lähten ollut seuraava : U tgfterna för semnarerna, det närmaste m lj. mk, voro mk eller. % mndre än utgfterna under föregående läsår. Såsom av ta bellen framgår, mnskades sam tlga utgftsgrupper, utom kostnaderna för skötsel ocl reparaton av semnarernas byggnader, vlka någon mån stego. U tgfterna voro nu mk eller. % mndre än för fem år sedan. Av utgfterna för läsåret kommo 0 mk på de fnsk- och 0 mk på de svenskspråkga semnarernas andel. M nsknngen sedan föregående läsår var resp. mk eller. % och mk eller.0 % Statens kostnader per elev voro under läsåret» do fnskspråkga semnarerna 0 mk och de svenskspråkga mk. Året förut voro motsvarande kostnader 0 mk och 0 mk. B. Småslcollärar semnarer. Alltsedan läsåret ha småskollärarsemnarer vart verksamhet, nämlgen fnskspråkga och svenskspråkgt. Antalet lärare och elever dessa semnarer ha sedan läsåret ' vart följande: Sémnares d nsttutrces des écoles prmares élémentares. Maîtres et élèves. Sem naarnopettaja Semnarelärare M altres des sémnares Opplata Elever Élèves M enot, markkaa U tgfter, mark D épenses, en marcs Lukuvuos Läsår Année scolare K akkaan Inalles Suomenk. sem naaressa I fnskspr. semnarer Sémnares fnnos R uotsnk. sem naaressa I svenskspr. semnarer Sém nares suédos Kakkaan Inalles Snom enk. sem naaressa I fnskspr. semnarer Sémnares fnnos R uotsnk. sem naaressa I svenskspr. semnarer Sémnares suédos K akkaan Inalles Stä palkkaus Därav avlönng D ont appon tements Opettaja ol, nstä 0 suomenkelsssä semnaaressa ja ruotsnkelsessä. Edellsestä lukuvuodesta lsäys ol opettajaa, lsäyksen tullessa ruotsnkelsen semnaarn osalle. O pettajsta ol vaknasa ja vrkaatom ttava. Mespuolsa opettaja ol S ja naspuolsa. Opplasmäärä on vme lukuvuosna muuttunut varsn vähän. Lukuvuonna opplata ol el vähemmän kun edellsenä lukuvuotena. Suomenkelsssä alakoulusemnaaressa opplata ol, ja ruotsnkelsessä. Ensnm antussa lsäys ol opplasta ja vmeksmantussa vähennys Antalet lärare var, därav 0 de fnskspråkga semnarerna och det svenskspråkga. Öknngen från föregående läsår, lärare, kora på det svenskspråkga semnarets andel. Av lärarna voro ordnare och tjänst-förrättande. Antalet manlga lärare var och antalet kvnnlga. Elevantalet har under de senaste läsåren fö r ändrats mycket ltet. Läsåret ' var antalet elever eller mndre ån föregående läsår. Antalet elever de fnskspråkga småskollärarsemnarerna var och det svenskspråkga. Öknngen de förra var elever och mnsknngen

9 opplasta lukuvuoteen. verrattuna. Opplaat olvat yksnomaan nasa. Uusa opplata otettn, josta suomenkelsn semnaarehn ja ruotsnkelseen. Päästötodstuksen saaneta ol, nstä suomenkelsten semnaaren ja ruotsnkelsen semnaarn opplata. Tutknnon suorttanesta kuunteljaopplasta, josta tämän julkasun taululttessä e ole tetoja, manttakoon seuraavaa. Kelposuustodstuksen alakansakoulun opettajan vrkaan saaneta kuunteljaopplata e ollut lukuvuonna. Kästöden ta muun harjotusaneen opettajan tomeen sa kelposuustodstuksen opplasta Sustamon semnaarsta. Muta tutknnon suorttaneta kuunteljaopplata ol edellä mantussa semnaarssa. Alakansakoulunopettajasemmaaren menot olvat lukuvuonna mk. Vähennys ol edellsestä lukuvuodesta mk el 0.f %. Menot olvat huomattavast penemmät kun lähnnä edellsnä lukuvuosna. Suomenkelsllä semnaarella ol menoja mk ja ruotsnkelsellä. mk. Vähennys ol lukuvuoteen verrattuna vastaavast mk el. % ja 0 mk el. %. Valton kustannukset opplasta kohden olvat lukuvuonna. suomenkelsssä semnaaressa mk ja ruotsnkelsessä 0. 0 mk. Vuotta akasemmn nämä kustannukset olvat vastaavast mk ja 0 mk. 'det senare elever jäm fört med läsåret. Bleverna voro enbart kvnnlga. A ntalet nya elever var, därav de fnskspråkga semnarerna (- och det svenskspråkga. Dmssonsbetyg erhöllo elever, därav från de fnskspråkga semnarerna och från det svenskspråkga. Om de hosptanter, som avlagt examen, men cke upptagts tabellblagorna denna publkaton, må nämnas följande. Läsåret, erhöll ngen hosptant kompetensntyg för småskollärartjänst. Från Sustamo semnarum erhöllo elever kompetensntyg för lärartjänst handarbete eller annat övnngsämne. Dessutom fanns det av övrga hosptanter, som avlagt examen, vd nämnda semnarum. Utgfterna för småskollärarsemnarerna voro läsåret mk. Mnsknngen från föregående läsår var mk eller 0. %. U t gfterna voro avsevärt lägre än de närmast föregående läsåren. U tgfterna för de fnskspråkga semnarerna voro. mk och för det svenskspråkga mk. Mnsknngen jäm förelse med läsåret var resp. mk eller. % och 0 mk eller. % Statens kostnader per elev voro läsåret de fnskspråkga semnarerna mk och det svenskspråkga 0 0 mk. Föregående läsår voro dessa kostnader resp. mk och 0 mk. C. Semnaaren harjotuskoulut. Semnaaren harjotuskoulujen opettajen ja oppladen lukumäärä kuutena vme lukuvuotena käy lm seuraavasta taulukosta. C. Semnarernas övnngsskolor. A ntalet lärare och elever semnarernas övnngsskolor under de sex senaste läsåren framgår av följande tabell. Êcoles-annexes des sémnares. Maîtres et élèves. T, u k uvuos L äsår A nnée scolare O p e tta ja l ä r a r e M aîtres Koko lu k u Hela antalet Nombre total Suomenk. koulussa I fnskspr. skolor Dans les écoles fnnoses R uotsnk. koulussa I svenskspr. skolor Dans les écoles suédoses Koko lu k u Hela a n ta le t Nombre total O pplata E lever Élèves Suom enkel. koulu ssa I fnskspråkga skolor Dans les écoles fnnoses Y hteensä S um m a : Alakoulussa I lägre skolor Dans les écoles élémentares! Y läkoulussa ' I högre skolor Dans les écoles supéreures R u o tsn k el. k o u lu ssa sv en sk sp råkg a skolor Dans les écoles suédoses Y h teensä S um m a A lakoulussa I lägre skolor : Dans les écoles élémentares Y läkoulussa I högre skolor Dans les écoles supéreures

10 Ertysä harjotustcoulunopettaja ol anoastaan yläkansakoulunopetta j asemnaaren har j otuskoulussa, knn taas alakansakoulunopettaj asemnaaren harjotuskoulujen opettajna tom vat tse näden semnaaren opettajat. Lukuvuonna harjotuskoulunopettaja ol, josta tom suomenkelsssä ja ruotsnkelsssä harjotuskoulussa. Opettajen lukumäärän vähentymnen vme lukuvuosna on tullut suomenkelsten koulujen osalle. O pettajsta ol nyt mehä ja nasa. Opplata ol ylä- ja alakansakoulunopettajasemnaaren harjotuskoulussa yhteensä 0, mkä on opplasta vähemmän kun lukuvuonna. Suomenkelsssä harjotuskoulussa opplata ol ja ruotsnkelsssä. Vähennys ol edellseen lukuvuoteen verrattuna vastaavast ja opplasta. Opplasta tul suomenkelsten harjotuskoulujen osalle.0 % ja ruotsnkelsten osalle. %, vastaaven lukujen oltua vuotta akasem mn. ja. %. Sv. oleva taulukko osottaa myös, mssä m äärn harjotuskoulujen opplaat kävvät ala- ta yläkoulua. Alakoulua käyven lukumäärä vähen lukuvuonna sekä suomen- että ruotsnkelsssä harjotuskoulussa, kun sen sjaan yläkoulua käyven lukumäärä lsäänty. P ats taulukossa m anttuja opplata ol harjotuskoulujen jatkoluoklla lukuvuonna opplasta, nstä suomenkelsllä ja ruotsnkelsllä luoklla. Vuotta akasemmn opplata ol jatkoluoklla, josta suomenkelsllä ja ruotsnkelsllä. O pplasta tul lukuvuonna yläkoulunopettajasemnaaren harjotuskoulujen osalle. N ästä käv suomenkelstä harjotuskoulua ja ruotsnkelstä 00. Alakoulunopettajasemnaaren harjotuskoulussa opplata ol, nstä suomenkelsssä harjotuskoulussa ja ruotsnkelsessä. Edellä mantut jatkoluokat tom vat yläkoulunopettajasemnaaren harjotuskoulujen yhteydessä. Särsklda övnngsskollärare funnos endast övnngsskolorna vd semnarerna för lärare lögre folkskola, medan äter säsom lärare övnngsskolorna vd smäskollärarsemnarerna tjänstgjorde lärarna dessa semnarer själva. Läsåret var antalet lärare övnngsskolorna, därav verkade lärare de fnsk- och de svenskspråkga övnngsskolorna. Nedgången antalet lärare under de senaste läsåren har kommt på dc fnskspråkga skolornas anpart. Av lärarna voro nu manlga och kvnnlga. A ntalet elever övnngsskolorna vd de högre folkskollärar- och smäskollärarsemnarerna var samm anlagt 0, vlket är elever mndre än läsåret. Antalet elever fnskspråkga övnngsskolor var och svenskspråkga. Mnsknngen sedan föregående läsår var resp. och elever. Av eleverna kom.0 % på de fnsk- och. % på de svenskspråkga övnngsskolornas del, medan motsvarande sffror för året förut vart. och. %. Tabellen på sda utvsar även vad mån övnngsskolornas elever besökte lägre eller lögre skola. Antalet elever lägre skolor nedgck under läsåret såväl de fnsk- som de svenskspråkga övnngsskolorna, medan däremot antalet elever de högre skolorna ökades. Förutom de elever, som tabellen omfattar, funnos på övnngsskolornas fortsättnngsklasser läsåret elever, därav på de fnsk- och på de svenskspråkga klasserna. Året förut var antalet elever på fortsättnngsklasserna, därav på de fnskspråkga och på de svenskspråkga. Av eleverna kommo läsåret på övnngsskolorna vd semnarerna för lärare högre folkskola. Därav besökte fnskspråkg övnngsskola och 00 svenskspråkg skola. Antalet elever övnngsskolorna vd smäskollärarsemnarerna var, därav de fnskspråkga övnngsskolorna och den svenskspråkga..ovannämnda fortsättnngsklasser arbetade samband med övnngsskolorna vd semnarer för lärare högre folkskola.. Kaupunken kansakoulut. A. LuolcMen lulcu. Seuraava taulukko osottaa kaupunken kansakoulujen luokken luvun erkseen ala-, ylä- ja jatkokoulussa sekä nden luvun erkseen suomenkelsssä ja ruotsnkelsssä koulussa kuutena vme lukuvuotena. (Tedot anoasta venäjänkelsestä kaupunkkansakoulusta on.estetty svulla.). Städernas folkskolor. A. Klasser. Följande tabell utvsar antalet klasser städernas lägre, högre och fortsättnngsskolor, de fnsk- och de svenskspråkga skolorna särsklt för sg under de sex senaste läsåren. (Uppgfterna för den enda ryskspråkga stad befntlga skolan återfnnas på sd..)

11 Écoles prmares des vlles. Classes. Luokka Klasser Classes Lukuvuos Läsår Année scolare Koko luku Hela antalet Nombre total Alakoulussa I lägre skolor V an s les écoles p rm. élémentares Kakkaan Inalles Suom enkelsä Fnskspråkga Fnnoses ;Ruotsnkelsä Svenskspråkga Suédoses Y läkoulussa I högre skolor D ans les écoles prm, supéreures K akkaan Inalles Suom enkelsä Fnskspråkga Fnnoses Ruotsnkelsä Svenskspråkga Suédoses Jatkokoulussa I fortsättnngsskolor A ux cours complémentares K akkaan Inalles Suomenkelsä Fnskspråkga F nnoses R uotsnkelsä Svenskspråkga Suédoses Luolelea ol kaupunken kansakoulussa lukuvuonna I:î:: lähemmn sanottuna lokakuun 0 p. 0 yhteensä, mkä on luokkaa enemmän kun vuotta akasemmn. Suomenkelsä luokka ol yhteensä ja ruotsnkelsä. Ensnm anttuja ol t0 ja vm eksm anttuja enemmän kun edellsenä lukuvuotena. Kuten taulukosta käy lm, lsäänty luokken luku suomenkelsssä sekä ala-, ylä- että jatkokoulussa. Ruotsnkelsssä alaja yläkoulussa luokken luku jä entselleen, jotavaston jatkokoulussa tapahtu vähän lsäystä.»suomenkelsten luokken huomattava lsääntymnen johtuu pääasallsest vuoden alussa tapahtunesta aluesrrosta, jolla ltettn eskaupunkalueta V purn, Lappeenrannan ja Savonlnnan kaupunkehn. l. Opettajsto. Antalet V km er folkskolorna städerna var under läsåret närmare bestämt den 0 oktober sammanlagt, vlket är klasser mera än året förut. Antalet fnskspråkga klasser var sammanlagt och svenskspråkga. De förra voro tll antalet 0 och de senare mera än föregående läsår. Såsom av tabellen framgår ökades klassantalet de fnskspråkga såväl lägre, högre som fortsättnngsskolorna. I de svenskspråkga lägre och högre skolorna förblev antalet klasser oförändrat, varemot klassantalet fortsättnngsskolorna uppvsade en mndre öknng. Den märkbara öknngen antalet fnskspråkga klasser härleder sg huvudsak av de början av år genomförda områdesreglerngarna, vargenom med städerna Vborg, W llmanstrand ocl Nyslott nförlvades nya förstadsområden. B. Lärare. Kaupunken kansakoulujen opettajen lukumäärä Antalet lärare städernas folkskolor fr. o. m. lukuvuodesta lähten käy selvlle seuraa- läsåret framgår av följande tabell, vasta taulukosta, joka osottaa opettajen luvun tosaalta erkseen ala, ylä- ja jatkokoulussa, tosaalta sukupuolen mukaan. vlken lärarna fördelats å ena sdan efter lägre, högre och fortsättnngsskola, â andra sdan efter kön. Écoles prmares des vlles. Personnel ensegnant. O pettaja Lärare M aîtres Lukuvuos Läsår Année scolare A lakoulussa I lägre skolor Dans les écoles prm. élément. K akkaan Inalles Mehä Manlga Hommes N asa K vnnlga Femmes Y läkoulussa I högre skolor Dans les écoles prm. supér. K akkaan Inalles Mehä Manlga Hommes N asa K vnnlga Femmes K akkaan Inalles Jatkokoulussa I fortsättnngsskolor A u x cours complément. Mehä Manlga Hommes N asa K vnnlga Femmes

12 ! Opettaja ol alakoulussa, yläkoulussa ja jatkokoulussa. Lsäys ol lukuvuodesta vastaavast, ( ja opettajaa. Enmmän on lsääntynyt vme lukuvuosna jatkokoulujen opettajen lukumäärä. Tämä lsäys on taas tullut etupäässä näden koulujen tuntopettajen osalle, josta suurn osa on ala- ja yläkoulujen varsnasa opettaja. Suomenkelsssä alakoulussa opettaja ol, yläkoulussa ja jatkokoulussa. Ruotsnkelsssä koulussa opettaja ol vastaavast, ja 0. Lukuvuoteen verrattuna opettajen lukumäärä lsäänty suomenkelsssä ala- ja yläkoulussa sekä ruotsnkelsssä jatkokoulussa, kun taas suomenkelsssä jatkokoulussa sekä ruotsnkelsssä ala- ja yläkoulussa se hukan vähen. Seuraava taulukko osottaa kaupunken kansakoulujen opettajen lukumäärän jakaantumsen varsnasn ja tuntopettajn erkseen ala-, ylä- ja ja t kokoulussa sekä tosaalta erkseen myös suomenkelsssä ja ruotsnkelsssä koulussa lukuvuodesta alkaen. Écoles prmares des vlles. L ukuvuos L äsår Année scolare A lakoulussa I lägre skolor B ans les écoles prm. élément. V arsnasa o p e tta ja E g e n tlg a lä rare M aîtres fxes Vaknasa ja koetteeks v a lttu ja Ordnare och på prov a n stä lld a Ordnares et å l'essa V uoss jäsä Å rsvkarer Provsores V rkakelposa K o m p e te n ta Compétents V rkakelposuutta valla Icke k o m p e te n ta Sans de compétence Tuntopettaja Tm lärare A djonts Antalet lärare var de lägre skolorna., de högre och fortsättnngsskolorna. öknngen från läsåret var resp., och lärare. Under de senaste läsåren har antalet lä rare fortsättnngsskolorna ökats mest. Denna öknng har å andra sdan främsta rummet kommt på tmlärarnas andel ; av dessa utgöres största delen av egentlga lärare lägre och lögre skolor. I de fnskspråkga lägre skolorna var antalet lärare, de högre skolorna och fo rtsättnngsskolorna. I de svenskspråkga skolorna var antalet lärare resp., och 0. jäm förelse med läsåret ökades antalet lärare de fnskspråkga lägre och högre skolorna samt de svenskspråkga fortsättnngsskolorna, medan det åter något nedgck de fnskspråkga fortsättnngsskolorna samt de svenskspråkga lägre och högre skolorna. Följande tabell utvsar antalet lärare folkskolorna städerna fr. o. m. läsåret fö r delade på egentlga lärare och tmlärare de lägre, lögre och fortsättnngsskolorna särsklt för sg samt å andra sdan de fnsk- och de svenskspråkga skolorna sklt för sg. Personnel ensegnant. O p e tta ja L ä ra re M altres Y läkoulussa I högre skolor D ans les écoles prm, super. V arsnasa o p e tta ja E g e n tlg a lä rare M aîtres fxes ; Vaknasa ja koetteeks v a lttu ja Ordnare och på prov a n stä lld a Ordnares e à l'essa V uossjasa Å rsvkarer Provsores V rkakelposa K o m p e te n ta I Compétents V rkakelposuutta v alla Icke kom petenta Sans de compétence Tuntopettaja Tm lärare A djonts J a tk o k o u lu ssa I fo rtsättn n g ssk o lo r A ux cours complémentares V arsn.o p ettaja E gentlga lärare M aîtres fxes Tetopuolsssa anessa I k u n sk ap säm n en Matères théorques K äytännöllsssä anessa I praktska äm nen Matères pratques T untopettaja Tm lärare Adjonts [Kaupungn kansak. palveluksessa olev a Anställda vd stadens folkskolor Dans les écoles de la vlle Kansakoulun u lkopuolelta Utom folkskolan stående Kors de l'école prm are Kakkaan Inalles T otal Suomenkelset koulut Fnskspräkga skolor É coles fn n oses Ruotsnkelset koulut Svenskspråkga skolor É coles suédoses

13 C. Opplaat. C. Elever. Kaupunken kansakoulujen opplasmäärän kehtys Utvecklngen av elevantalet städernas folkskolor vme vsvuotskautena näkyy seuraavsta lu vusta. under den senaste femårsperoden fram går av följande sffror. Écoles prmares des vlles. Élèves. Opplata Elever Élèves Lukuvuos Läsår A n n ée scolare Koko luku Hela antalet Nombre total Alakoulussa I lägre skolor D ans les écoles prm, élém entares K akkaan Inalles Suomenkel. koulussa I fnskspråkga skolor Dans les écoles fnnoses IUotsnkel. koulussa I svenskspråkga skolor Dans les écoles suédoses Yläkoulussa I högre skolor D a n s les écoles prm, supéreures K akkaan Inalles Suomenkel. koulussa I fnskspråkga skolor Dans les écoles fnnoses Ituotsnkel. koulussa I svenskspråkga skolor Dans les écoles suédoses Jatkokoulussa I fortsättnngsskolor A u x cours complémentares K akkaan Inalles T otal Suomenkel. koulussa I fnskspråkga skolor Dans les écoles fnnoses Ruotsnkel. koulussa I svenskspråkga skolor Dans les écoles suédoses Opplata ol kaupunken kansakoulussa lukuvuonna 0 (.0. X. ) kakkaan, mkä on opplasta el. % enemmän kun edellsenä lukuvuotena. Tämä opplasmäärän lsäys johtuu etupäässä svulla m antusta aluesrrosta. Vdessä vuodessa lsäys on opplasta el. %. Opplasta käv alakoulua 0, yläkoulua ja jatkokoulua '. Lukuvuoteen verrattuna lsäys ol alakoulussa opplasta el. % ja yläkoulussa opplasta el. %, jotavaston jatkokoulussa tapahtu 00 opplaan el. % :n vähennys. Jatkokoulujen opplasmäärän vähenemnen kaupunken hyväks tapahtunesta aluesrrosta huolmatta johtuu vuoden pokkeuksellsen penestä syntynesj^ydestä. M anttuna vuotena syntynestä lapssta ol nm ttän nyt huomattava osa srtynyt jatkokouluun. Suomenkelsssä koulussa opplata ol yhteensä 00 ja ruotsnkelsssä. Lsäys ol lukuvuodesta vastaavast opplasta el. % ja opplasta el. %. Suomenkelsten koulujen opplasta käv alakoulua 0, yläkoulua ja jatkokoulua. Ruotsnkelsssä alakoulussa opplata ol, yläkoulussa ja jatkokoulussa. Edellsestä lukuvuodesta tapahtu opplasmäärän vähennystä van suomenkelsssä jatkokoulussa, kun taas mussa koulussa opplasmäärä lsäänty. Antalet elever var folkskolorna städerna under läsåret (0. X. ) sammanlagt, vlket är elever eller. % mera än föregående läsår. Denna öknng elevantalet härleder sg främ sta rummet av de på sda omtalade områdesreglerngarna. P å fem år är öknngen elever eller. %. Av eleverna, besökte 0 lägre skola, högre.skola och fortsättnngsskola. öknngen från läsåret var de lägre skolorna elever eller. % och de högre skolorna elever eller. %, varemot for.tsättnngsskolorna nträffa-de en mnsknng om 00 elever eller. %. A tt elevantalet f ortsättnngsskolorna, trots de tll städernas förmån genomförda områdesreglerngarna, nedgått härleder sg av års exceptonellt låga natvtet. Av de barn, som föddes nämnda år, har nämlgen nu en betydande del övergått tll f ortsättnngsskolorna. I de fnskspråkga skolorna var antalet elever sammanlagt 00 och de svenskspråkga. Öknngen från läsåret var resp. elever eller. % och elever eller. %. Av eleverna de fnskspråkga skolorna besökte 0 lägre skola, högre skola och fortsättnngsskola. Antalet elever de svenskspråkga lägre skolorna var, de högre skolorna och f ortsättnngsskolorna. Sedan föregående läsår mnskades elevantalet endast de fnskspråkga fortsättnngsskolorna, medan åter antalet elever de övrga skolorna ökades.

14 Koska tämän julkasun taulultteestä IX on alkusanossa mantusta syystä jätetty pos erätä kaupunken kansakoulujen opplata koskeva tetoja, estetään nästä yhdstelmä seuraavassa taulukossa. Kysymyksessä olevat tedot koskevat oppladen ja kaantumsta än, vanhempen säädyn ja uskonnon mukaan sekä nden oppladen lukua, jotka evät ota osaa koulun uskonnon opetukseen. Emedan på grund av förordet nämnda orsaker ur tajbellblagan IX denna publkaton utelämnats en del uppgfter om eleverna städernas folkskolor, gves följande tabell en sam m anställnng av dem. I f råga va ande uppgfter beröra elevernas fördelnng enlgt ålder, föräldrarnas stånd, trosbekännelse samt antalet sådana elever, som cke deltaga relgonsundervsnngen skolan. Écoles prmares des vlles. Élèves d après l âge, la professon des parents et la confesson, année scolare. K oulujen laatu Skolornas art Catégores d écoles Opplata kakkaan Elever nalles des élèves vuotta år I ans Oppladen: Elevernas: Rensegnements sur tes élèves: Ikä - - Ålder Age vuotta år ans vuotta - år ans v. täyttänetä Fyllda år ans révolus Vanhem pen sääty Föräldrarnas stånd Professon des parents Vrkamehä, vapaden ammatt. ja, suurlkkeenharjott. Tjänstem än, dkare av fra yrken, större närngsdkare Foncton publque, professon lbérale, négoce Penlkkeenharjott. ja palvelusmehä Mndre närngsdkare o. betjänte Pelt commerce, pette ndustre, comms Työväkeä y. m. Arbetare o. a. Ouvrers etc. U skonto Trosbekännelse Confesson E vank.-luterlanen E van g.-luthersk Luthérens Krekk.-katolnen Grek.-katolsk Orthodoxes ; Muu uskontokunta Annat relgonssamfund Autres confessons E mkään uskontokunta Intet relgonssamfund Hors de l églse Opplata, jotka evät ota osaa koulun uskonnon opetukseen Elever, som cke deltaga relgonsundervsnngen skolan Lbérés de Vensegn. relg. Kakk koulut Samtlga skolor T ou tes les écoles Alakoulut Lägre skolor Yläkoulut Högre skolor Jatkokoulut Fortsättnngsskolor... 0 Suom enkelset F n skspråk g a F n n oses Alakoulut Lägre skolor 0 Yläkoulut Högre skolor 0 0 Jatkokoulut Fortsättnngsskolor... _ 0 00 R uotsnkelset Svensks p rå k g a S u éd o ses..... Alakoulut Lägre skolor Yläkoulut Högre skolor 0 0 Jatkokoulut Fortsättnngsskolor Oppladen jakaantumsessa än, vanhempen säädyn ja uskonnon mukaan esntynyt kehtyssuunta vtenä vme lukuvuotena prosenttena lmastuna sekä nden oppladen prosenttluku, jotka evät ottaneet osaa koulun uskonnon opetukseen, käy lm seuraavasta taulukosta, jossa ala-, ylä- ja jatkokoulut on erkseen huomoon otettu. K a n sa n o p e tu stla sto F o lk s k o ls ta ts tk. Procenttalen för elevernas fördelnng enlgt ålder, föräldrarnas stånd och trosbekännelse under de fem senaste läsåren, samt för de elever, som eke deltaga relgonsundervsnngen skolan, framgår av följande tabell, vlken särsklt för sg beaktats lägre, högre och fortsättnngsskolor.

15 0 Écoles prmares des vlles. Élèves d après l âge, la professon des parents et la confesson, en %, années scolares. Lukuvuos Läsår A nnée scolare vuotta år ans Ikä *) Ålder ') Age 0 vuotta år ; ans ' Oppladen: Elevernas: IRensegnements sur les élèves: vuotta år l ans j v. täyttänetä Fyllda år ; ans révolus Vanhem pen sääty Föräldrarnas stånd P rofesson des parents Vrkamehä, vapaden am m att. ja suurlkkeenharjott. Tjänstemän, dkare av fra yrken, större närngsdkare Poncton publque, professon lbérale, négoce, Penlkkeenharjott. ja palvelus! mehä Mndre närngsdkare o. ; betjänte Pett commerce, pette ndustre, com m s Työväkeä y. m. Arbetare o. a. Ouvrers etc. E vank.-luterlanen E vang.-luthersk Luthérens U skonto Trosbekännelse Confesson Krekk.-katolnen Grek.-katolsk Orthodoxes Alakoulut Lägre skolor Écoles élémentares Muu uskontokunta Annat relgonssamfund Autres confessons E mkään uskontokunta Intet relgonssamfund Hors de l'églse Opplata, jotka evät ota osaa koulun uskonnon opetukseen Elever, som cke deltaga relgonsundervsnngen skolan Lbérés de 'ensegn. relg O.o O.o O.o O.o Yläkoulut Högre skolor Écoles supéreures o O.o f a 0. Jatkokoulut Forts.-skolor Cours complément O.ä O.c. 0.o f D. Apukoulut. Kaupunkkansakoulujen apukoulujen luokken, opettajen ja oppladen lukumäärä kuutena vme lukuvuotena käy lm seuraavalla svulla olevasta taulukosta. Luokken luku lsäänty jonkn verran lukuvuodesta, lsäyksen tullessa suomenkelsten apukoulujen osalle. O pettaja ol sauna määrä kun vuotta akasemmn. Opplasmäärä on lsääntynyt huomattavast vme vuosna. Lukuvuonna,, opplata ol yhteensä, mkä -on opplasta el. % enemmän kun edellsenä lukuvuotena. Opplasta käv suomenkelstä apukoulua ja ruotsnkel. Hjälpskolor. Antalet klasser, lärare och elever hjälpskolorna vd städernas folkskolor under de sex senaste läsåren framgår av tabellen på följande sda. Antalet klasser ökades något sedan läsåret,' och kom öknngen på de fnskpråkga skolornas del. Antalet lärare var detsamma som året förut. Elevantalet har stg t märkbart under de senaste åren. Läsåret var antalet elever sammanlagt, vlket är elever eller. % mera än föregående läsår. Av eleverna besökte fnskspråkg hjälpskola och 0 svenskspråkg. ) Ennen lukuvuotta oppladen kä on lm otettu helmkuun p:ltä. Mantusta lukuvuodesta alkaen tedot tarkottavat stä kävuotta, jonka opplas täyttää sen kalentervuoden akana, joka lukuvuotta lmasevassa sarakkeessa on ensmmäsenä manttu. Eöre läsåret har elevernas ålder uppgvts den februar. Er. o. m. nämnda läsår avse uppgfterna det åldersår, som eleven fyller under det kalenderår, vlket namnes tll först den kolumn, som angver läsåret.

16 L ukuvuos L äsår A nnée scolare Écoles auxlares et écoles d enfants moralement abandonnés. L uokka K lasser Classes O pettaja Lärare M altres O pplata E lever Élèves K akkaan Inalles : F nskspråkga Fnnoses S uom enkelsä R uotsnkelsä S venskspråkga Suédoses K akkaan Inalles Suomenkel. k o u lu ssa I fnskspråkga skolor Dans les écoles fnnoses Ruotsnkeî. k o u lu ssa I svenskspråkga skolor Dans les écoles suédoses Mehä M anlga Hommes Nasa K v n n lg a Femmes K ak k aan Inalles Suomenkel. koulu ssa I fnskspråkga skolor Dans les écoles fnnoses Ruotsnkeî. koulu ssa I svenskspråkga skolor Dans les écoles suédoses Poka G ossar Garçons Tyttöjä F lc k o r j Flles a lsta 0(. Lsäys ol lukuvuodesta vastaavast OO ja qpplasta. Oppladen Hurmattava enemmstö on säännöllsest ollut poka. Lukuvuonna opplasta ol poka.0 % ja tyttöjä.0 %. Vuotta akasempn vastaavat luvut olvat. ja 0. %. Opplasta ol vrkamesten, vapaden ammatten ja suurlkkoenlarjottajen lapsa (,. % ), penlkkeenharjottajen ja palvelusmesten lapsa (. %) sekä työväen lapsa 0 (. % ). Kakk kolme ryhmää lsäänty lukuvuodesta ja nstä suhteellsest enmmän ensnmanttu ryhmä. Öknngen frän läsåret var resp. 0 och 0 elever. Gossarna ha regelbundet vart stor majortet. Läsåret voro.0 % av eleverna gossar och.0 % flekor. Året förnt voro motsvarande sffror. och 0. %. Av eleverna voro (. %) barn tll tjänstemän, dkare av fra yrken och större närngsdkare, (. %) barn tll mndre närngsdkare och betjänte samt 0 (. %) arbetarbarn. Sam tlga tre grupper ökades sedan läsåret oeh av dem ökades den förstnämnda grnppen proportonsvs mest. K. Kasvatuslatosten yhteydessä tomvat koulut. Kansakoulusta srrettyjen oppladen kasvatuslatoksa sekä näden latosten opettaja ja opplata on lukuvuodesta lähten ollut seuraava määrä : E. Skolor vd uppfostrngsanstalter. Antalet uppfostrngsanstalter för elever, som överflyttats från folkskolor, samt antalet lärare och elever vd dem fr. o. m. läsåret har vart följande: Écoles des masons de correcton. L a to k saa n stalter M asons de correcton O pettaja Lärare M aîtres O pplata Elever Élèves L ukuvuos L äsår A nnée scolare K akkaan Inalles Suom enkelsä Fnskpråkga : Fnnoses R uotsnkelsä S venskspråkga Suédoses Kakkaan : Inalles Suom enkel. koulussa I fnskspråkga skolor Dans les écoles fnnoses, R uotsnkeî. koulussa I svenskspråkga skolor Dans les écoles suédoses Mehä M anlga Hommes Nasa K vnnlga Femmes K akkaan Inalles Suom enkel. koulussa I fnskspråkga skolor Dans les écoles fnnoses R uotsnkeî. koulussa I svenskspråkga skolor Dans les écoles suédoses Poka G ossar Garçons Tyttöjä F lckor Flles

17 Suomenkelsä latoksa ol enemmän, ruotsnkelsä sama m äärä kun lukuvuonna 0. O pettajen luku jä entselleen. O pplata ol lukuvuonna : yhteensä. Vähennys ol edellsestä lukuvuodesta opplasta el.0 %. Opplasm äärä ol nyt huom attavast penemp kun vs vuotta akasemmn. Suomenkelsten kasvatuslatosten yhteydessä tomvssa koullussa opplata ol lukuvuonna,l ja anoan ruotsnkelsen latoksen yhteydessä tomvassa. Ensnm antussa opplata ol db ja vmoksmantussa vähemmän kun vuotta akasemmn:. Opplasta ol poka kokonasta 0. % ja tyttöjä. %, vastaaven lukujen oltua lukuvuonna. ja. %. Vanhempensa säädyn m-ukaan opplasmäärä ja kaantu sten, e ttä vrkamesten, varpaden amm atten ja suurlkkeenharjottajen lapsa ol l A ntalet fnskspråkga anstalter var mera, antalet svenskspråkga detsamma som läsåret. A ntalet lärare förblev oförändrat. A ntalet elever var läsåret sammanlagt. M nsknngen frå n föregående läsår var elever eller.0 %. Elevantalet var nu märkb a rt m ndre än fö r fem år sedan. Antalet elever skolorna vd fnskspråkga uppfostrngsanstalter var under läsåret oeh den enda skolan vd svenskspråkg uppfostrngsanstalt. Elevantalet var de fö rra och den senare m ndre än året förut. Eleverna utgjordes tll 0. % av pojkar oeh.l % av flckor, medan m otsvarande sffro r läsåret vart. oeh. %. E fter föräldrarnas stånd fördelade sg elevantalet sålunda att (. %') voro barn tll tjänstem än, dkare av fra yrken och större nä- (. % ), pel!kfceenharj:ottaje ja palvelusmesten (. %) selkä työväen lapsa 0 (. % ). Lukuvuodesta tapahtunut opplasmäärän vähennys kohdstu työväen lasten ryhmään, kun sen sjaan molemmat m uut ryhmät hukan lsääntyvät. F. Kansakoulujen talous. Kaupunken kansakoululatoksen menot kaupungettan vuonna sekä yhtessummna vtenä edellsenä vuotena käyvät lm seuraavasta taulukosta. Nämä tedot on otettu tähän julkasuun Tlastollsen päätom ston julkasem asta kaupunkkunten fnansstlastosta. rngsdkare, (. % ) barn tll mndre närngsdkare och betjänte samt (. % ) arbetarbarn. Nedgången elevantalet frå n läsåret drabbade gruppen arbetarbarn, medan däremot vardera övrga gruppen något ökades. F. Folkskolornas ekonom. U tgfterna för folkskolväsendet städerna för de sklda städerna å r, samt totalsummorna för de fem föregående åren fram gå av följande tabell. U ppgfterna äro tagna ur den av Statstska centralbyrån offentlggjorda statstken över städernas fnanser. É conom e des écoles prm a res des vlles. D épenses. Menot, m arkkaa Utgfter, m ark Dépenses, en marcs! K aupunk : Stad Vlles R ahassa K o n tant E n argent P alkkaukset Avlönngar Appontements Luonnossa In n atu ra E n nature Rakennusten vuokra-arvo Hyresvärdet av byggnaderna Loyer calculé! Maksetut vuokrat Erlagda hyror Loyers payés Lämpö, valo ja svous Värme, lyse och städnng Chauffage, éclarage etc. : Inventare, matérel d'ensegnement etc. Kalusto, opetusvälneet ja koulutarvkkeet S Inventarer, undcrvsnngs- [ oeh skolm ateral Oppladen: Understöd å t eleverna: Subventons aux élèves: R uoknta Bespsnng I Ravtallement V aatetus B eklädnad Habllement Muu avustus övrga understöd Autres subventons K oulupuutarhat Skolträdgårdar Jardns scolares K oulusrtolat Skolkoloner Colones scolares I Ersättnngar åt andra kommuner Indemnsaton à d'autres communes Korvaukset mulle kunnlle Muut m enot Övrga utgfter Autres dépenses Y hteensä Summa V uonna Ar Helsnk Helsngfors Lovsa Lovsa Porvoo B o rg å ) Tammsaar E k en äs _ 0 Hanko H a n g ö Turku Åbo ) Por B jörneborg... 0, Rauma R a u m o Uuskaupunk N y s ta d _ Naantal N ådendal _ Maaranhamna Marehamn _ 0 Hämeenlnna T av asteh u s : 000 _ 0 0 Tampere Tammerfors _ L a h t Vpur V borg Sortavala Sordavala Käksalm Kexholm _ Lappeenranta Vllmanstrand Hamna Fredrkshamn K o tk a Mkkel S:t M chel H en o la Savonlnna Nyslott Kuopo Joensuu Isalm *) Tähän ssältyy myös vaatetusavustus. H är ngår även beklädnadshjälp. ) Tähän ssältyvät myös koulupuutarhamenot. H är ngå även utg ftern a för skolträdgårdar.

18 Jatk. Forts. Kaupunk Stad Vlles Palkkaukset Avlönngar Appontements Italassa Kontant E n argent Luonnossa In natua En nature Rakennusten vuokra-arvo Hyresvärdet av byggnaderna Loyer calculé Menot, markkaa - Maksetut vuokrat Erlagda hyror Loyers payés Utgfter, mark - Dépenses, en marcs Lämpö, valo ja svous Värme, lyse och städnng Chauffage, éclarage etc. Kalusto, opetusvälneet ja koulutarvkkeet Inventarer, undervsnngsocl skolmateral Inventare, matérel d ensegnement etc. : Oppladen:! Understöd åt eleverna:! Subventons aux élèves: Ruoknta Bespsnng Ravtallement Vaatetus Beklädnad Habllement Muu avustus Övrga understöd Autres subventons Koulupuutarhat Skolträdgårdar Jardns scolares Koulusrtolat Skolkoloner Colones scolares Korvaukset mulle kunnlle Ersättnngar åt andra I kommuner Indemnsaton à d autres communes Muut menot Övrga, utgfter Autres dépenses Yhteensä Summa Vaasa Vasa ! Kasknen K ask ö _ Krstnankaupunk K rstnestad I Uuskaarlepvv K vkarleby Petarsaar J a k o b sta d Kokkola Gam lakarleby _ Jyväskylä !) Oulu Uleåborg ) ~ 0 Raahe Brahestad K em ! Kajaan K a ja n a Yhteensä Summa Vuonna År ' 0 0 0»» »>» »» »» K a u p u n k e n Ic a n sa k o u lu m e n o t o l v a t v u o n n a. y h t e e n s ä 0. m l j. m k. o n o t h e n v ä t M v ä v u o d o s t a : 0 : m k e l. %. L ä h n n ä e d e l l s n ä v u o s a m e n o t o l v a t j a t k u v a s l s ä ä n n t t y n e e t. N e o l v a t n y t l ä h e s. m l j. m k e l. % u u r m m a t u n v s u o t t a a k a s e m m n. s e k v M t ä t a u l u k o s s a e s t e t t y h n e r m e n o r y h m n e e, t a a h t u n s s v u o n n a o a k s l s ä y s t ä, t u l p ä s o s a k s v ä h e n n y s t ä. E d e l l s e s t ä v u o d e s t a l s ä ä n t y k o u l u r a k e n n u s t e n v u o k r a - a r v o m lk e l. %, m a k s e t u t v u o k r a t m k el.0 % j a o p jp la - d e n a v u s t u k s e t ( r u o k n t a, v a a t e t u s y. m.) 0) m k e l. %. O p p l a d e n a v u s t u s m e n o s t l s ä ä n a t y v ä t r u o k n t a - j a v a a t e t u s m e n o t, k u n s e n s j a a n m u u t a v u s t u s m e n o t v ä h e n v ä t. V ä h e n n y s t ä t a p a h t u p a l k k a u s m e n o s s a y h t e e n s ä '0 0 m k e l. %. 'M u t t a j o s o t e t a a n e r k s e e n h u o m o o n r a h a p a l k a t j.a l u o n t o s e d u t, v ä h e n v ä t e d e l l s e t v u o d e s t a l'l 0 S m k 'e l. %, j ä l k m m ä s t e n r a h a - a r v o n l s ä ä n t y e s s ä m k e l. %. L ä m p ö -, v a lo - j a s u s m e n o v ä h n v m k e l v o t e ä t. %, k a l u s t o -, o p e t u s v ä l n e - a k o u l u r v k m e j t a e - n o t 0 0 m k e l. %, k o u l u p u u t a r - h a m e n o t m rk o l. %, k o u lu s r to la m e n o t ) 0 m k e l..". %, k o r v a u k s e t m u l l e k u n n l l e m k S t ä d e r n a s u t g f t e r f ö r fo lk s k o lo r n a v o r o ä r. s a m m a n l a g t 0. m l j. m k. U t g f t e r n a n e d - g n g o s e d a n ä r m e d m k e l l e r. %. D c n ä r m a s t f ö r e g å e n d e å r e n h a u t g f t e r n a f o r t g å e n d e ö k a t s o c h d e v o r o n u n ä s t a n. m l j. m k e l l e r. % s t ö r r e ä n f ö r f e m å r s e d a n. V a d d e t a b e l l e n a n g v n a s k l d a u t g f t s g r u p p e r n a b e t r ä f f a r, u p p v s a d e e n d e l a v d e m å r ö k n n g, a n d r a m n s k n n g. F r å n f ö r e g å e n d e å r ö k a d e s s k o l b y g g n a d e r n a s h y r e s v ä r d e m e d m k e l l e r. %, d e e r l a g d a h y r o r n a m e d m k e l l e r.0 % o c h e l e v u n d e r s t ö d e n ( b e s p s n n g, b e k l ä d n a d m. m.) m e d m k e l l e r. %. A v u t g f t e r n a f ö r e l e v u n d e r s t ö d ö k a d e s u t g f t e r n a f ö r b e s p s n n g o c h b e k l ä d n a d, m e d a n d ä r e m o t u t g f t e r n a f ö r ö v r g a u n d e r s t ö d m n s k a d e s. M n s k n n g u p p v s a d e u t g f t e r n a f ö r a v l ö n n g a r m e d s a m m a n l a g t 0 m k e l l e r. %. M e n, o m p e n n n g a v l ö n n g a r n a o c h n a t u r a f ö r m å n e r n a t a g a s s k l t f ö r s g, n e d g n g o d e f ö r r a f r å n å r m e d 0 m k e l l e r. %, m e d a n p e n n n g v ä r d e t f ö r d e s e n a r e ö k a d e s m e d m k e l l e r. %. U t g f t e r n a f ö r v ä r m e, l y s e o c h s t ä d n n g n e d g n g o m e d m k e l l e r. %, u t g f t e r n a f ö r n v e n t a r e r, u n d e r v s n n g s - o c h s k o l m a t e r a l m e d ol. c seka n. s. muut menot äs Ö mlk eu 0. %. Menossa vuonna 0 tapahtunesta muutokssta kuvastuu selväst pulla-ajan vakutus, joäkn saman vuoden alussa kaupunken hyväks tapahtuneet aluesrrot ovat aheuttaneet osttasen vastavakutuksen. M anttakoon, että xahapalkkoja on vähennetty säästäväsyyssyst». Oppk rjo ja ja m uta koulutarvkketa e enää annettu lmaseks kaklle opplalle, vaan anoastaan varattomlle. Kansakoulumenot lsääntyvät vuonna :ssä, m utta vähenvät kaupungssa edellseen vuoteen verrattuna. Ensmm anttujen kaupungn joukkoon kuuluvat Vpurn, Lappeenrannan ja Savonlnnan kaupungt, john m antun vuoden alussa ltettn huom attava eskaupunkalueta. Kansakoulumenot lsääntyvät vuonna edellsestä vuodasta Vpurssa (' mk (. % ), Lappeenrannassa mlk (.0 % ) ja Sa- 0 0 m k e lle r. %, u t g f t e r n a f ö r s k o l t r ä d g å r d a r n a m e d m k e l l e r. %, u t g f t e r n a f ö r. s k o l k o l o n e r n a m e d. 0 m k e l l e r. %, e r s ä t t n n g a r n a å t a n d r a k o m m u n e r m e d 0 tm k e l l e r. % s a m t s. k. ö v r g a u t g f t e r m e d m k e l l e r 0. %. A v f ö r ä n d r n g a r n a u t g f t e r n a å r f r a m t r ä d e r k r s t d e n s n v e r k a n t y d l g t, o m ä n d e o m r å d e s r e g l e r n g a r, s o m t l l s t ä d e r n a s f ö r m å n g e n o m f ö r d e s b ö r j a n a v s a m m a ä r, d e lv s h a f t m o t s a t t v e r k a n. H ä r m å n ä m n a s, a t t p e n n n g a v l ö n n g a r n a h a m n s k a t s t l l f ö l j d a v s p a r s a m h e t s å t g ä r d e r. L ä r o b ö c k e r o c h a n d r a S k o l t l l b e h ö r g a v s c k e m e r a g r a t s å t a l l a e l e v e r, u t a n e n d a s t å t d e m e d e l l ö s a. U t g f t e r n a f ö r f o l k s k o l o r n a ö k a d e s å r, m e n m n s k a d e s 0 s t ä d e r j ä m f ö r e l s e m e d f ö r e g å e n d e å r. T l l d e f ö r s t n ä m n d a s t ä d e r n a h ö r d e V b o r g, V l l m a n s t r a n d o c h N y s l o t t, m e d v l k a b ö r j a n a v n ä m n d a å r b e t y d a n d e f ö r s t a d s o m r å d e n n f ö r l v a d e s. U t g f t e r n a f ö r f o l k s k o l o r n a ö k a d e s å r f r å n f ö r e g å e n d e å r V b o r g m e d m k (. % ), V l l m a n s t r a n d m e d S m k (.0 % ) o c h N v s l o t t m e d 0 m k (.0 % ). ) T ä h ä n s s ä l t y v ä t m y ö s v a a t e t u s - y. m. a v u s t u k s e t. H ä r n g å r ä v e n b e k l ä d n a d s h j ä l p m. n s) L u e t t u k a u p u n g n k ö y h ä n h o t o m e n o h n. I n g å r s t a d e n s u t g f t e r f ö r f a t t g v å r d e n.