SUOMEN KANSANOPETUKSEN TILASTO

Transkriptio

1 SUOMEN VIRALLINEN TILASTO x * SUOMEN KANSANOPETUKSEN TILASTO KOULUTOIMEN YLIHALLITUKSEN JULKAISEMA 48 TILASTOLLINEN YLEISKATSAUS SUOMEN KANSAKOULUTOIMEEN LUKUVUONNA HELSINKI 99 v a l t o n e u v o s t o n k r j a p a n o T l a s t o k r j a s t o S ta t s t k b b l o t e k e t 798?

2 Ssällysluettelo. Tekst. Sv. 4. Tauluja. Sem naart. Svn.. Opettajen ja oppladen luku.. 2. Oppladen ädnkel, kotpakka. sääty... - III. Opplasluvun m uutokset ja oppladen srto... 6 IV. Semnaarn talous... «V. Rahastot krjastot y. m... 0 VI. Kuunteljaopplaat... 2 VII. Harjotuskoulut... 4 K aupunken kansakoulut. VIII. K oululuokat ja opettajsto.... It. IX. Opplaat... "20 X..Tatkoluokat, erkoskoulut y. m. 24 XI. Koulujen talous... 2«Table des matères. Texte. Pages 4. Tableaux. Ecoles norm ales prm ares. Page. Professeurs et élèves... 2 Langue m aternelle et domcle des élèves... 4 Varatons du nombre des élèves; leur passage à la classe su v an te... 6 Econome des sémnares... 8 Fonds scolares et bblothèques etc. 0 Canddats-stagares... 2 Ecoles-annexes des sém nares... 4 Ecoles prm ares des vlles. Classes et n sttu te u rs... 6 Elèves Cours supplémentares etc Econome des écoles M aalaskunten kansakoulut. XII. Ylesä tetoja prttän XIII. Opplaat kunnttan Ecoles prm ares des communes rurales. Données générales par dstrcts Rensegnem ents détallés sur les élèves 50 K ansanopstot, säntä- ja em äntäkoulut. XIV.. Kansanopstot Varsnaset em än täk o u lu t.. (36 Ecoles su p éreru s p o pulares, écoles d agr-. culteurs e t de m énagères. Ecoles supéreures p o p u la re s Ecoles de ménagères... * XV. K ertokouluopettajasem naart.. 98 Sémnares d nsttuteurs d écoles enfantnes Yhteenveto X II:sta Taulusta.. 20 Yhteenveto X IIL sta T aulusta Résumé du tableau X I I Résumé du tableau X III

3 O kasuja. Correctons. Sv. 4, rv. 6, sar. 5 on 97 ja sar. 6 on ; näden lukujen ptää vahtaa pakkaa, josta taas johtuu että summat tulevat: rv ja 06 sekä rv. 285 ja 709.

4 Y lesslm äys. K ansanopetuksen tom nnasta lukuvuotena 96 7 a n ta a ylesprtesen k u v an seuraava taulukko, jonka num erosta n ähdään Opplatosten, opettajston ja oppladen luku p:nä helmkuuta 97. Sem naareja. Semnaaren harjotuskouluja. Luokka kaupunken varsnasssa kansakoulussa. jatkokoulussa. lta- ja tehtaalaskoulussa. ; lamnlyötyjen lasten koulussa. Kaupunken kasvatuslatoksa kansakoulusta srrettyjä varten Maalaskunten kansakouluja. Kansanopstoj a. Em äntäkouluja. K ertokoulunopettajasem naareja. Tomnnassa ol n Opettajston luku Oppladen luku Semnaart. T äällä kyseessä olevana lukuvuotena ol m aam m e sem naaressa yhteensä 024 opplasta. T äm ä on penn opplasm äärä m kä sem naaressa on ollut jälk een lu k uvuo den 909 0, jollon se ol 07. Uusa opplata o tettn sem naarehn yhteensä 268. A na lukuvuodesta alkaen, josta saakka tlasto ted o t on a n n e ttu nykysten perusteden m u k aan, uusen oppladen lu k u e m llonkaan ole ollut n n alhanen. L äh n n ä vähn el 283 ol täm ä luku lukuvuotena Päästötodstuksen sa 265 opplasta, joka v a sta a v m ekulunetten 8 lu k u vuoden keskm äärää.

5 2 Pätevyystodstuksen kansakoulunopettajan vrkaan sa 56 kuunteljaopplasta. Seuraava taulukko esttää m kä m äärä opplata sem naaressa on ollut lu kuvu osn a sekä sam on p aljonko nssä on ollut uu sa opplata, päästötodstuksen saaneta nnkun m yöskn kuunteljaopplata, jolle pätevyystodstus on an n ettu. Lukuvuos. O pplata yhteensä. Uusa opplata. Päästötodstuksen saaneta. Päästötodstuksen saaneta kuuntejaopplata E nm m än ol opplata lukuvuonna 92 3, jollon n tä ol 05; sen jälkeen on nden luku vuos vuodesta v äh en ty n y t. U usen oppladen luku, joka lukuvuotena 90 ol korkem m allaan, on lukuvuodesta 93 4 ollut yhä alenem assa M uutokset päästötodstuksen saaneden lukum äärässä o v a t jokseenkn penet. V m esten 8 luk uvuo den keskm äärä el 265 esnty y kolm ast: lukuvuosna 90, 93 4 ja M tä ta a s p ä te vyystodstuksen saanehn kuunteljaopplasn tulee, eroaa lukuvuos huom attav ast m usta. K oska pätevyys kansakoulunopettajanvrkaan vodaan saav u ttaa anoastaan sem naaressa ja nähn sentähden pyrk opplata m aam m e er ossta, on avan luonnollsta e ttä v errattan kaukaslta seudulta tulleden oppladen suhdeluku on m elkonen. Lukuvuosna näden, enem m än kun 00 k lo m etrn m a tk a n p ä ä s tä tulleden oppladen suhdeluku keskm äärn (laskettu n a y h tesest k a k lta m a n tu lta vuoslta) onkn K oko opplasm äärä stä ss e edes kolm asosa ole ollut sellasa, e ttä hedän kotnsa on ollut semn aarkaupunka 0 0 klom eträ lähem pänä. T ähän kuuluvsta laskelm sta selvää tonenkn sekka, se e ttä etäsyysnum erot kussakn sem naarssa jokseenkn v äh än m u u ttu v a t, m u tta e ttä olot er sem naaressa o v at avan tosenlaset. T äm ä n äh d ään seuraavasta taulukosta, jossa sarake a) m erktsee opplata vähem m än kun 0 0 klom etrn ja sarake b) enem m än kun 0 0 klom etrn m atk an p äästä.

6 3 Lukuvuos. Jyväskylä Sortavala Rauma Raahe Henola Kajaan a) b) a) b) a) b) a) b) Tammsaar Uuskaarleby a) b) a) b)' a) b) a) b) ' j ; j j j : 87 44; : I Y hteensä el % 2 0.n 79.r, » K ajaan n sem naarssa on ss enem m än kun 00 klom etrn m atk an p äästä tulleden oppladen suhdeluku 85.5, Tam m saaressa stä vaston anoastaan M uut sem naart ry h m tty v ä t täh än suhdelukuun nähden seuraavast: Jy v äsk y lä 79.5, R aahe 72.o, S ortavala 7.5, U uskaarleby 69.9, H enola 67. ja R au m a K ajaan n ja Tam m saaren vastakkaset suhdeluvut jo h tu v at tety st suuressa m äärn m aam m e asutusolosta. K ajaan n n seudut ovat h arv ast asu ttu ja, T am m saaren nähden on asanlata avan tonen. M u tta K ajaann opplasolohn lenee m utakn vakuttm a. O pplasluettelosta n ähdään e ttä K ajaann sem naarssa on suur luku sellasa opplata, jolla kodstaan ols h u o m attav ast lyhyem p m atk a johonkn m uunun suomenkelseen sem naarn. L ukuvuoden 96 7 opplasluettelosta m anttakoon sellasna: H e lsn k, Por, M etonen, H äm eenkyrö, Uskela; H attu la, H ausjärv, K alvola, L aht, L em päälä, Pälkäne, Tam pere, H äm eenlnna, T yrväntö; H enjok, Jääsk, K aukola, Lem, U uskrkko, P arkkala, Savtapale, Valkeala; M kkel; K a rttu la ja R a u ta la m p ; A lavus, H ärm ä, - yväskylä, K uortane, Lapua, Y lhärm ä.sem naarn jo h tajan lm otuksen m ukaan on täh än oppladen sem naarnvalnta a n»lähemmän sem naarn ääreltä pyrkm nen e tä ä m p ä ä n suurelta osalta v ak u ttan u t halu tu tu s tu a sänm aahan ja sen kansaan etääm pää k o tseutuakn». Sem naaren kustannukset tek v ät tän ä lukuvuotena m ark k aa (tähän ssältyy m yöskn arvotu vuokra), ja o v at ne lähnnä edellsestä lukuv uodesta nousseet lähes m arkalla. P alkkaukset olvat n y t ru n saast m arkkaa, ru oanpto lähes m arkkaa sekä m u u t m enot ru n saast m ark k aa suurem m at k u n lukuvuonna 95 6.

7 4 Keskmääränen vuos kustannus opplasta koht ol 293 m arkkaa 37 pennä; edellsestä lukuvuodesta, jollon se ol 02 m arkkaa 29 pennä, ol se n y t noussut 9 m arkalla 8 pennllä. T äällä on velä m anttava e ttä korkovarat R aum an sem naarn hotam asta rahastosta ylopettaja Nkon rahastosta käy tetään vaattesn köyhlle harjotuskoulun opplalle, m utta että nstä e jaeta stpendejä (katso m ust. ) sv. taulu V). Kaupunken kansakoululatos. Varsnasa lcansakoululuokka ol täällä kyseessä olevana lukuvuotena yhteensä 273, se on 24 luokkaa enemmän kun lukuvuotena Luok- kaopettaja, jota sllon ol 242, oh n y t 249. Helmkuun pävänä 97 ol kaupunken kansakoulussa luoklla I VI yhteensä 4 80 opplasta. Täm ä luku ol v u o tta ennemm n Opplata oh shs tullut lsäks 07, vähn lsäys mkä on esntynyt, stä kun tähän kuuluvat num erot on annettu helmkuun pävänä valltseven olojen m ukaan. K unka ernomasen pen täm ä lsäys on, nähdään seuraavasta taulukosta, johon on m erktty opplasmäärä 7 vmekulunena vuotena sekä samon mllä m äärällä se vuodesta vuoteen on lsääntynyt. H elm k. p:nä 9 ol opplata 36 48; lsäys 475 opplasta»» 92»» ;» 44»»» 93»» ;» 968»»» 94»» ;» 972»»» 95»» ;» 867» '»» 96»» 4 694;» 028»»» 97»» 4 80;» 07» Samon on jatkoluokllakn, jota nyt oh 37 nn kun lähnnä edellsenäkn lukuvuotena, opplasm äärä vähentynyt: p:nä helmk. 96 oh ntä 053 ja sam ana pävänä 97 van 92. Opettajstoon kuulu nyt 27 henkeä vähemmän kun vuonna Opettaja kyllä oh enem m än 26 ja 25 mutta o p e tta ja tta re n luku ol 74:stä supstunut 46:teen. Ilta- ja tehtaalaskoulussa oh 6 luokkaa, 3 opplasta ja 5 opettajaa enemm än kun lukuvuonna Lamnlyötyjen lasten koulussa oh 2 luokkaa ja opettajatar tu h u t lsäks, m u tta opplasm äärä oh vähentynyt: 358:sta laskeunut 346:teen.

8 5 Kunnallssta kasvatuslatokssta on m anttava seuraavat m uutokset: opettaja ja opettajattara, jota edellsenä lukuvuotena ol 2 ja 6, ol nyt 4 ja 5; opplata ol n yt 45 vähem m än (302 ja 257) kun lv V alltsevat olot, jotka epälem ättä osaltaan ovat vakuttaneet e ttä opplasm äärä on lsääntynyt nn vähän, kun edellä jo on m anttu, evät stä vaston näy vakuttaneen koulutyön tuloksn, mkäl päästötodstuksen saaneden lukum äärästä vodaan päättää. Ylmmän (VI) luokan koko opplasmäärästä ol täm ä tulos suhdeluvun laskettuna esm. lukuvuonna 93 4 (ss ennen sodan alkua) 98.6, lukuvuotena 95 6 ol se 97.6 ja lukuvuonna 96 7 vhdon 98.4 %.. Stä enemmän ja hatallsest n äyttäytyvät ulkonaset olot kouluhuoneustohn nähden. K un luokkahuoneet kaupunken omssa koulutalossa ennen vuos vuodelta olvat kasvam assa, on kehtys lukuvuosna 95 6 ja 96 7 käynyt vastakkaseen suuntaan. Lähmpä numerota täm än valasemseks ssältää seuraava taulukko. L u o k k a h u o n e ta L u o k k a h u o n e ta Lukuvuos. o m s s a ta lo s s a. v u o k r a t u t t a. L u k u v u o s. o m ssa talo ssa. v u o k r a - t u t a. ) ' ; ; L ukuvuonna 94 5 ol kaupunken kansakoulujen k ä y te ttä v ä n ä y h teensä 789 luokkahuonetta omssa koulutalossa, m utta jo seuraavana vuotena ol ntä 38 ja stä seuraavana vuotena velä 96 vähemmän. Lukuvuotena 96 7 ol nästä 789 luokkahuoneesta ss 34 jo u tu n u t m uta, opetustyölle verata tarkotuksa palvelem aan. Koulujen menot ja tulot. J o tta kalentervuoden 96 m enot olsvat vakeuksetta verrattavat edellsen kalentervuoden menoern, on ne kum m altakn lukuvuodelta m erktty rnnakkan seuraavaan taulukkoon, josta myöskn nähdään mllä m äärällä menot ovat nousseet tah kahdessa kohdn laskeuneet.

9 Lsäys, v ä hennys. Kansakoulujen menot olvat: Palkkaus, a) opettajlle )} t> mulle vrkaljolle Lämmtys ja v a la stu s t Vuokra (todellnen) Koulutalojen korjaus Kalusto, opetusvälneet, k rja sto Stpendejä ja avustusta opplalle Muta menoja Koulutalojen arvotu vuokra (5% ) f YThteens; menoja ' ' ; M elken k ak k m eno erät o v at ss edellsestä vu odesta nousseet: en m m än palkkaukset opettajlle, ntä lähnnä stpendt ja avustukset opplalle sekä m yöskn läm m tys ja valastus. Stä vaston kalusto, opetusvälneet ja krjasto sekä sam on m u u t m enot nyt ovat tu o tta n e e t vähem m än m enoja kun vuonna 95. K ansakoulujen ylläptäm seks kaupungt evät saaneet m tään av u stu sta ylesstä varosta kalentervuotena 3 96 y h tä vähän kun lähnnä edellse- näk ään vuotena. K u n oppladen koulum aksut sekä sam on»muut tulot» evät suura m erktse, tu l m enojen lsäys m elken kokonaan kaupunken m ak settavaks. K aupunken suortukset, rahassa sekä luonnossa, on vuodelle 96 m erk tty m arkaks, joka sum m aa y lttää edellsen vuoden suortukset m arkalla. Edellä on jo m an ttu e ttä kansakoulujen ah eu ttam at kustannukset nousvat m arkalla. N äyttää ss sltä kun kansakoulujen tulopuolella ols ollut non m arkan yljääm ä. Tässä kohden on kutenkn huom attav a e ttä T urun osalle»luonnossa» m erk tty erä, m arkkaa, a nakn suureks osaks lenee tuloks k atso ttav a anoastaan krjanpdon kannalta. Maalaskunten kansakoulut. M aalaskunnssa tom lukuvuotena 96 7 yhteensä 3 39 ylem pää kansakoulua, josta suom enkelstä, 447 ruotsnkelstä ja 0 suomen- ruotsnkelstä. K u ten y h teenvetotaulusta sv. 20 nähdään, jak aantu v a t n äm ät koulut er läänelle seuraavast: *) Helsngn, Turun ja Vpurn avustukset annettn er tarkotuksn kansanlastentarhohn) ekä varsnaslle kansakoululle.

10 j 7 U udenm aan l ä ä n T u ru n ja P orn lään H äm een lään V purn» M kkeln l ä ä n... 2 K uopon» Vaasan» Oulun» N ästä 3 39 koulusta esnty 85 n y t ens kerran vrallsessa tlastossa, ja on ne sentähden talouosastossa m erk tty uusks kouluks. Seuraavassa n ä m ä t u u d et koulut luetellaan lään ttän, ry h m tetty n ä opetuskelen m ukaan. \ Lään, kunta ja koulu. I Suomen, kelsä. Ruotsn- kelsä. Lään, kunta ja koulu. Uudenmaan lään. Kangasala, Sunula... Inkoo, Själö... Joka nen, Latovano... : Kalvola, K utla... Pohja. Bllnäs. suon, k... Askkala, Rhlaht... Bromarf, P a d v a..... Yhteensä s Lohja, Kouluparantola (ykst, k.) Helsnk, K änby... Vpurn lään. 8 Nurmjärv. Suom es... Nujamaa, Päll..., Tuusula, Krkonkylä-Pajala.. Uuskrkko M esterjärv...» Ruotsnkylä-Lahla... Sppola, Saares-Kelkka... Myrskylä, H e v o n o ja... Valkeala, Ahola... Jaala, A n salah t...» Multahov... Yhteensä 7 4 Luumäk, Luotola... Tapalsaar, Hakola (Levänen) [ Turun ja Porn lään.» Sakkola... Nakkla, Ruskla (Tervasmäk) Krvu, H uopatehdas... : Ikaalnen, S k u r.....» Räty kylä... Parkano, Vuorjärv... Muola, G altzna... Hämeenkyrö, P n s ö... Sortavala, P e lla tsa lo... : Mouhjärv, Vesunt... Sustamo, Kontuvaara..... : Lava, M yöntäjä... Salm, H yrsylä... Huttnen Räkänmaa..., Suojärv, Vuontele.... Yhteensä 7 Korpselkä, Kokkar Yhteensä I 6 Hämeen lään. 6 : Vlppula, Savosem näk... Mkkeln lään. Prkkala, H yrsnk... Mäntyharju, Savnem...» Joksm aa...» V arpanen...» L a u tta la Hrvensalm, Klknkylä... : Suomenkelsä. Ruotsnkelsä.

11 8 Lään, k u n ta ja koulu. j Suomen I kelsä. Lään, kunta ja koulu. R uotsnkelsä. Suomenkelsä. R uotsnkelsä. l Hrvensalm, Kssakosk... Terjurv, H ögn ab b a...» Suonsalm... - TJllava, Ylkylä... ' _ Säämnk, Phlajanlakt.... Lappajärv, Lam m nkylä... Henäves, Rummukkalu...» Vars a v a... Laukaa, Mannla (ykst, k.).. Yhteensä 8 _ Petäjäves, T öysänperä... Keuru, Lhjamo... C K uopon lään. * L ola... j Khtelysvaara, P a lo... Kvjärv, H e t järv... Kaav, Jyrn laht... _ Yhteensä» R asm äk... _ Kesälaht, Humu vaara... O ulun lään. 7 Isalm, H rvjärv...» N ralannem... Muuruves, Nnmäk... Tavalkosk, K yn sp erä... Karttula, Haapamäk (ykst, k.) Resjärv, K aloja... ' Y hteensä 8 Pyhäjärv, Salm enkvlä... V aasan lään. o Nvala, Juuttla... _ Säräsnem, Manamansalo... _ Kurkka, M vllykvlä... X Yltorno, Lohjärv... l Närpö, K a r a... Rovanem, A u tt... _ Korsnääs, K orsbäck...» O karanen... Ylstaro, M ettälä... Y h t e e n s ä 0 _ Oravanen, Ä n ä s... TJuskaarleby, Y tterjeppo... 0 Kauhava, K osola... I K akkansa 76 9» Pelkola...: 85 Tässä on. nnkään manttava että Hagctlundn koulu Espoon kunnassn Uudenmaan läänä sekä Hujakkalan koulu Säkkjärven kunnassa Vpurn läänä tänä lukuvuotena taas olvat tomnnassa, sekä että Korkalon koulu Rovanemen kunnassa Oulun läänä, joka tähän saakka on merktty kaksoskouluks, nyt tlastotaulussa esntyy yhtenä kouluna. Vetoomalla shen, mtä edellsessä julkasussa (katso tekst sv. 7) huomautettn uusen koulujen perustamsesta, otetaan tähän ykstyskohtaset numerotedot vmekulunelta 0 lukuvuodelta, alkaen lukuvuodesta lukuvuoteen 96 7 ast.,

12 9 Lukuvuos. \ Uusa kouluja. Uuden ; maan. Er läänelle uudet koulut jakautuvat seuraavast: Turun ja Porn. ; Hämeen. Vpurn. Mkkeln. Kuopon. Vaasan. Oulun. Koulusta ol Suomenkelsä. Ruotsn -, kelsä Y hteensä K ym m envuotskautena on ss p eru stettu yhteensä 034 u u tta koulua, jo sta 936 suom en- ja 98 ruotsnkelstä. Suurn m äärä n ätä kouluja, 53, p eru ste ttn , v äh n el 63 taas lukuvuotena M kkeln lä ä nn osalle tu l n ä s tä koulusta anoastaan 66 ja stte n seuraa O ulun lään 93 uusne kouluneen, U udenm aan lään 02, H äm een lään 22, K uopon lään 24, V aasan lään 53 ja T urun lään 55 sekä ensm äsenä tety st Vpurn lään, johon 29 u u tta koulua on p eru stettu. ' L ukuvuotena tom nnassa olleet 3 39 kansakoulua ja k aantu v a t er läänen kunnlle seuraavast: Lään. Kunten lukumäärä. Kunta jossa ol seuraava määrä k o u l u j a n Uudenmaan T urun ja Porn H äm een V purn... 2) M kkeln _ K uopon X Vaasan O u lu n... *) Y hteensä *) Uus kunta: Vuoksela. 2) Uus kunta: Vuoljok. Kansanop. tlasto

13 0 Isalm en m aalaskunta, johon täällä kyseessä olevana lukuvuotena 2 u u tta koulua on p eru stettu, on n y t, m tä koulujen lu kum äärään 37' tulee, k ak sta ensm änen. L ähnnä seu raav at V purn, Porvoon ja K uopon m aalask u n n at, jossa kouluja ol: 35, 32 ja 3, el sam a m äärä kun vm ekulunena 2 lukuvuotena. M aalaskunten kansakoulussa ol täällä kyseessä olevana lukuvuotena»varsnasa opettaja» yhteensä sekä mes- ja naskästössä o p ettajaa (o p ettajatarta). E r läänelle täm ä o p ettajsto jak au tu seuraavast: L ä n. opettaja. Varsnasa o p e ttajattap a. Yhteensä. meskästössä. O pettaja naskäs- tössä Uudenmaan Turun ja P o rn Hämeen Vpurn , M kkeln K u o p o n...: V aasan O u lu n Y h t e e n s ä V arsnasa o p ettaja on ss helm k. p äv ästä 95 sam aan p äv ään 97 tu llu t lsäks, edellsenä v uotena 4 ja jälkm äsenä 40 el y hteensä 254. O pettajen lukum äärä lsäänty 49:ällä ja 54:llä, o p ettajattare n 65:dellä ja 86:dellä hengellä. K oko lsäyksestä tu l sten 40 % o pettajen ja 60 % o p ettajattare n osalle. O p ettajan ryhm tys nden koulujen lukum äärään m ukaan, jossa ol,2, 3 ja n. e. o p ettajaa, n äh d ään seuravassa taulukossa.

14 Kouluja, jossa opett Lään. anoastaan johtaja ta johtajatar. johtaja (-tar) sekä I apuopettaja (-tar). johtaja (tar) sekä 2 apuopettajaa (-tarta). johtaja (-tar) sekä 3 apuopettajaa ( tarta). johtaja (-tar) sekä : 4 apuopettajaa (-tarta). johtaja (-tár) sekä 5 apuopettajaa (-tarta). johtaja (-tar) sekä 6 ap u opettajaa (-tarta). johtaja (-tar) sekä 7 apuopettajaa (-tarta ). johtaja (-tar) sekä 9 apuopettajaa (-tarta). johtaja (-tar) sekä 2 apuopettajaa (-tarta) Yhteensä. U udenm aan T u r u n ja Porn _ 546 H äm een V p u r n Mkkeln Kuopon ; V aasan Oulun Y hteensä kouluja Yhteensä opettaja näskoulussa..., I-o p ettajasa kouluja on jälkeen edellsen lukuvuoden tu llu t lsäks 38, 2-opettajasa taas 47 el yhteensä 85, se on sam a m äärä kun uusa koulujakn. V purn m aalaskunnan T lru u kn koulussa ol n y t k u ten ennenkn o p ettaja enem m än kun m ssään m uussa koulussa, n tä kun ol 3. (jo h taja nähn luettuna) L ukuvuonna 95 6 ol tässä koulussa 2 opettajaa. K olkkonmäen koulussa sam assa kunnassa ol stä vaston edelleen 0 o p ettajaa. K ym n teh ta a n ja P en-m attlan koulut V alkealan kunnassa seuraa stten lähnnä: kum m assakn ol 8 opettajaa. Opplata ol m aalaskunten kansakoulussa helmk. pävänä 97 y h teen sä 57 25, josta poka ja ty ttö jä Lsäys edellsestä lukuvuodesta 864 pokaa ja ty ttö ä, el y hteensä opplasta. T äm ä lsäys kokonasuudessaan näkyy jokseenkn v astaav an m tä m aam m e olohn nähden votn otaksua. Se on tety st edellsen kym m envuotskauden keskm äärästä lsäystä vähem p (4 572 ja 5 54), m u tta y lttä ä suurest lsäykset lukuvuosna 95 6 ja 94 5, jollon ne ol 80 ja 807. M u tta h u o m atta v a on e ttä tä s tä lsäm äärästä lähes 60 % ol ty ttö jä. M aalaskunten kansakoulussa ovat p o jat ja ty tö t n y t lu v u ltaan nn yhdenvertaset, e ttä edellset te k ev ät 5, jälkm äset 49 %. Velä lukuvuonna olvat p o jat 55 ja ty tö t

15 2 45 % koko lukum äärästä (45 39 pokaa ja ty ttö ä ), ja jos srrymme^ lukuvuoteen , näem m e poken v astaav an ru n sast 58 ja ty ttö je n lähes 42 % (3 066 pokaa ja ty ttö ä ). V m ekuluneden 6 lukuvuoden akana on ty ttö je n lukum äärä k asv anut enem m än kun poken, m u tta asanlata ol velä lukuvuotena 90 tonen. O pplasm äärän lsäys ol sllon pokaa ja ty ttö ä, nn e ttä p o jat tek v ät runsaast 52 ja ty tö t vähän valle 48 % tä s tä lsäyksestä. K oulusta lyhyem m än ta h ptem m än ajan possaolleta opplata ol y h teensä 3 983, ss lähes 84 % koko opplasm äärästä. U sem m at nästä possa- ollesta el 0 239, se on 76 % k aksta possaollesta, kutenkn olvat koulusta possa anoastaan 0 pävää. Nässä suhtessa on kehtys jälkeen vm e lukuvuoden ollut epäsuotusa. Sllon ol possaolleden koko lukum äärä el lähes 8 % ja nästä ol 0 p äv ää koulusta possa , joka v astaa 78.5 %. Possaolleden koko luku ja sam on ptem pakasten possaolojen luku on ss lsään ty n y t jonkun verran sekä absolutsest e ttä suhteellsest. Itse koulutyö n ä y ttä ä m käl sen tuloksn päästötodstuksen saaneden lukum äärästä vodaan p ä ä ttä ä suorutuneen hyvn. Y lm m än vuososaston opplasta, yhteensä' , sa el 98.5 % p äästötod stuk sen. Uusa opplata o tettn kansakouluhn yhteensä , se on v äh än yl enem m än kun lähnnä edellsenä lukuvuotena. Syyslukukauden alussa p d ety ssä valm stavssa kurssessa ol sam on enem m än opp lata k u n lu k u vuonna 95 6 ( ja 73 58, lsäys ss 804). K oulum aksun suorttaneta, lähnnä edellsenä vuotena yhteensä , ol n y t Lsäys tässä kohden on harvnasen suur, se k u n tavallsest on v u o sttan ollut non 000 k 500 ja anoastaan lukuvuodesta 92 3 lukuvuoteen 93 4 nous :teen. Sllon se ol jokskn y h tä suur kun lsäys opplasm äärässä, n y t se on stä paljon suurem p (lv. 93 4: ja 5 035, lv. 9] 6 7 taas ja ) E ns vuosna ka n ä y ttä ty y, käykö kehtys tä h ä n suuntaan. H uom autettakoon velä että, jos kansakoulujen koko opplasm äärä ols ta sa n jak a a n tu n u t kakken koulujen ja sam on kakken varsnasten o p ettajan kesken, ols k u tak n koulua koht tu llu t 46 ja kunkn o p ettajan osalle 34 op plasta..

16 3 Jatkokursseja m aalaskunten kansakoulussa p d ettn täällä kyseessä olevana lukuvuotena yhteensä 75, jo sta 75-tuntsa 63, 00-tuntsa 9 ja 50- tu n tsa 3 kurssa. O pplata ol nssä yhteensä 82. M kä m äärä n ätä kursseja an n ettn er läänessä n äh d ään seuraavasta taulukosta, johon on m erk tty sum m ttaset num erotedot m yöskn lukuvuodelta E ttä kurssen lukum äärä nn suurest n y t on noussut johtunee ensnnäkn stä e ttä n äm ät kursst kalentervuotena 97 taas p ääsv ät v alto av u stu sta n au ttm aan. j J atkokursseja. Lään. Koko luku.. Nstä kest 75 tunta. 00 tunta. 50 tunta. Opplata Uudenmaan Turun ja Porn Hämeen V purn M kkeln K u o p o n V aasan O ulu Yhteensä Kansanopstot. K ansanopstosta ovat lukuvuotena kakk suom enkelset, yhteensä 28, olleet tom nnassa, m u tta ruotsnkelsstä, jo ta on yhteensä 4 seu raav at kolm e tä n ä lukuvuotena ev ät tom neet: Vörä lantmanna ooh husmoäersskola, Svenska folkakademn ja Mellersta Österbottens vandrande folkhögskola. S y y tä h ä n ol, m tä ens- ja vm eksm anttuun opstoon tulee, taloudellsta laatu a; Svenska folkakadem n taas sotam ajotuksen k a u tta ol e stetty huoneustoansa k ä y ttä m ästä. V ertalun vuoks on seuraavaan taulukkoon m erk tty kansanopstojen o p ettaja- ja opplasm äärää, nden m enoja ja tuloja, opplasstpendejä sekä kordukntem stöjen rahaarvoa valaseva num erota lukuvuoslta 96 7, ; sekä alkukohdaks m yöskn lukuvuodelta , jo lta lukuvuodelta panettu: tä h ä n kuuluva teto ja ens k erran on nähn julkasuhn

17 ; Kansanopstoja to m n n assa » O p e tta ja...' » O pplata M enoja , : T u lo ja...» Opplasstpendejä..... > Koulukntem stöjen raha-arvo...» Läns-U udenm aan, Söörnästen ja lu u su la n kansanopstot evät om sta nden k äytettäv k s lu o v u tettu ja koulutaloja. Sam assa asem assa ovat Syd- v ä stra F nlands svenska folkhögskola sekä V estankvarn lan d tm an n a- och husm odersskola. Varsmassta emäntäkoulusta Kokkolan emäntäkoulu, joka vme julkasussaesnty vdentenä tällasena opplatoksena, täällä kyseessä olevana lukuvuotena e ole tom nut. J a kertokoulunopettajasemnaareja koskevassa tlastolaulussa ( ^ ^0 löytyy n y t anoastaan 6 sem nara, koska suomenkelnen semnaar J y väskylässä on la k k au ttan u t tom ntansa, syystä e ttä se e päässyt v altoapua nau ttm aan. Julkasun m yöhästym nen on jo h tu n u t ylesest tu n n etu sta systä. M anttak o o n velä e ttä alkutetojen tarkstam seen ja täydentäm seen on m ennyt kuukausa sekä e ttä tse p an atu sty ö on ja tk u n u t v errattan h ta a s t. H elsngssä, K ou luhalltuksessa jouluku ussa 98. Oscar Roos. _ *) Tähän ssältyy Vöra landtmanna- ooh husmodersskola sekä Svenska folkakademn nm sten opstojen kntem stöjen raha-arvo, huolm atta stä että ne tänä lukuvuotena evät' olleet tomnnassa.

18 TAULUJA TABLEAUX

19 8 8 8 S g s 8 g g I g s g ' t 8 s S s a g Taulu I. S e m n a a rk a u p u n k. L eu d u sém n a re. j Kansakoulunopettaja-sem naart helmkuun Sémnares d nsttuteurs et d nsttutrces prmares, le Année de fo n d a to n e " l Perustettu v u o n n a. Semnaarnopettaja. V ak n asa. O rdnares. H om m es. -Mel». P rofesseurs des sém nares. I F em m es. j N asa. V rkaa to m ttav a. E x tra o rd n ares. H om m es. M ehä. F em m es. N asa. Y hteensä. H om m es. Total. M ehä. Fem m es. N asa. H a rjd tu sk o u - T y ö n - lu n o p e tta ja. U atres- u xm a Professeurs des écoles-anneates. ta - H om m es. M ehä. Fem m es. N asa. H om m es. M ehä. p:nä 97- Opettajen ja oppladen luku. /» févrer 97. Nombre de professeurs et d élèves I jo h ta ja de trom uts. F em m es. N as». H om m es. M ehä. O p p l a t a er lu o k l l a. Nom bre d élèves de chaque classe. I. n. I I I. IV. Femmes. N asa. H om m es. M ehä. F em m es. N asa. H om m es. M ehä. Fem m es. N asa. H om m es. M ehä. F em m es. N asa. H om m es. M ehä. Y h teensä. T o ta l. Femmes. I N asa. Total. K a k k aan. Internes. O p p lasta S sä-opplata. o l: ü lk o -o p p la ta. E xternes. a } Suorrlenkelse t. J y v ä s k y lä S ortavala R a u m a R a a h e B H e n o la K ajaan Y hteensä Total _ CD g o» 03 <M CO C'a C3 a th C 53 a OS 03 t> th o « s" th S vh o o CO CO CO 03 H s o co C 03 O co 8 H g H a th th OS g r-j CO 8 8 Ä OH Ä th th 00 s I 8 th 3 H t- h) Ruo:slnkel set. 8 T am m saar U u sk a arleb y JO Yhteensä Total K akkaan T o o. S H CO - CO o th S I> » e H O o 03 9 S I> th th S ko S 00 s- th r» e 8 es 03 S. s 03 I OS O O H»

20 Taulu II. Kansakoulunopettaja-sem naart helmkuun sekä hedän vanhem- Sémnares d nsttuteurs et d nsttutrces prmares, le er févrer 97. p;nâ 97. Oppladen ädnkel ja kotpakka pänsä sääty. Langue maternelle et domcle des élèves; poston socale de leurs parents. 9 L s f S e m n a a rk a u p u n k. L e u d u sém n a re. O p p lad en lu k n, jo d e n ä d n k e l o l: Langue m aternelle des élèves. S u o m. Fnnos. R u o ts. Suédoq. M uu kel. A u tre langue. O pplad en lu k u, jo d en k o tp a k k a o l: N om bre d'élèves d om clés: E n n tä ä n 00 km s e m n a a rsta. à 00 k m a u p lu s d u sém nare. Y l 00 km s e m n a a rsta. à p lu s de 00 k m d u sém n a re. V rk a m e h ä ja v a p a d e n am - m a tt. h a rjo tt. Fonctonjrublq u e,p ro fesso n. À Suurlkkeen harjottaja. Négoce. Oppladen lnkn, joden vanhemmat olvat: Pkkulkkeen harjottaja Poston soeale des parents. Työväkeä Pkkutlallsa. sekä palvelusmehä. (pats 3 sar). Suurtlallsa. T ravalleurs G rands pro p rétares r u r a u x. étares ruraux., Petts propr P ett çom- (jexc. col. IS ). m erce, com m s. Torppareta ja maanvljelystyöväkeä. P etts ferm ers, tra valleurs ru ra u x. Opplata yhteensa. Total des élèves. a) S u o m e n k e l s e t. J y v ä sk y lä S o r ta v a la R a u m a R a a h e _ H e n o la... 9 j K a ja a n Yhteensä Total 886 ~ _ Fnnos : 40 ' ' ; 43 ' ' I b) R u o ts n k e l s e t. 8 Tam m saar U u sk aarleh y Y hteensä Total * 32 K akkaan »6 9 Suédos ;

21 Taulu III. Kansakoulunopettàja-semnaart muutokset ja ' Sémnares d"nsttuteurs et d nsttutrces prm ares (année scolare » S e m n a a r k a u p u n k. L eu d u sém nare. P S & sy tu tk n to o n k n t s u t u s ta C anddats a d m s a u x épreuves de l exam en d entrée qu ont été reçus. h y v ä k s y t ty. refusés. J h y ljä t t y. K a n s a k o u lu s t a. venant d écoles com m unales. Opplata otetta: Nombre d'élèves nouveaux nscrts I lu o k en l'.e année: Va lm s t u s k n r s - sesta ja - k o u lu s t a. venant des cours ou des écoles préparatores. venant d établssements d nstruc-. ton secondare. Jy v ä sk y lä U O p p k o u lu s ta. Autres. M u u a lta. dans les années 2:e 4:e. I I IV lu o k Y h t e e n s ä. Total. ) Suc>menk elset. 2 S o rta v a la , _ 62 3 R a u m a R aahe... ' H e n o la K a ja a n Yhteensä Total lukuvuonna oppladen srto. Opplasluvun 97). Varatons du nombre des élèves; leur passage à la classe suvante. 0 ' 2 j 3 j j 8 Adms à Vessa. K o eo p p lata. M n n o s.. Opplata eronnut. N om bre d élèves sorts. O p p m äärää p ä ä ttä m ä ttä. A vant la fn des cours. M orts. K u o lle e t. A ttres. M u u t. Après completon des cours. Täydellsen o p p m ä ä rä n s u o rte ttu a a n. Y h teensä. Total. Augmentaton (-f) ou d m n u ton ( ) du nombre d élèves. Opplasluvun lsäys (-f) ta vähennys ( ). Sans exam en. Oppladen srto. Passage à la classe suvante. 5 * ) *) * _ ) Ilman ehtoja seu ra a v a lle luokalle srre ty t. Après avor passé Veocamen. Ehdot suortettuaan se u raavalle luokalle s rre ty t. Restés d la même classe. Luokalle jä ä n e e t. b) Ruotsnkelset. 8 T a m m saar _ 4' 6 9 U u sk aarleb y XO Yhteensä Total Kakkaan S u é d o s. _ x) N ästä ero tettu. *) Erotettu. I

22 Taulu IV. Kansakoulunopettaja- Tetoja opp- Sémnares d nsttuteurs et d nsttutrces prmares (année 2 S ; I S e m n a a rk a u p u n k. L e u d u sém nare. S em n aarn o p et- taje n. des professeurs des sém nares. P a lk k a u s. A ppontem ents j des professeurs des écoles-annexes et des maîtres de tra vaux m anuels. H arjo tu slto u lu n - opettajen ja j ty o n jo lta je n. M enot. Dépenses. V alto n a v u stu s v a ra tto m lle opplalle. S u b venton de l E ta t a u x élèves pauvres. Bourses. A purahoja. N o u rrtu re. R u u anpto. Entreten et réparatons des I mmeubles du sém nare. Sem naartalon hoto- ja [ k o rja u s k u s ta n n u k s e t. Dépenses pour le ja r d n du sém n a re. S e m n a a rp n u ta rh a n m e n o t. * SAsf. \pu SAnf. pu SAnf pu a * p u &mf. p u ~ 'sü ç p u sem naart lukuvuonna latosten taloudesta. scolare 96 97). Econome des sémnares. 8 l 3 0 l a ; Autres dépenses. Muut m en o t. Asf j: m Yhteensä. Total. Tmf,7«Loyer calculé (5 % de la va leu r des édfces). > l rvotu vuokra (5 /0 sem naar- j talon arvosta). Mnf. jpu Taxe des nternes. j Ssäoppladen m a k su t. Sfyf pu T u l o t. R e c e t t e s. Revenus trés dt jardn ; du sém nare. j îtm f. S em n aarp u u tarh a ; talot. ; Muut tu lo t. Autres revenus. ; t '.pu %mf. \ HA Y h te e n sä. Total. Vmf. m Dépense moyenne annuelle par élève (col ). SAnf K eskm ääränen v u o skustannus (sar ) opplasta k o h t. 5* Stä valto m aksanut opplasta k o h t. Parte de cette dépense payée : par l Etat. j trn f \ pu j ' J y v ä sk y lä ' * S o rta v a la R a u m a a) Suom< înk etset. * R a a h e H e n o la * K a ja a n _ Y hteensä T o ta l M " F n n o s » » « « «> ; ; 95. ; b) Ruots n eelset. 8 Tam m saar... 43' j _ U u sk aarleb y j o Y hteensä T o ta l K akkaan _ Suédos ' ( » ) »327» (» 260«~ >- 923 j l 9095 ; S 569» « » Kansanop. tlasto

23 Taulu V. K ansakoulunopettaja-sem naart lukupääom at, semnaaren Sémnares d nsttuteurs et d nsttutrces prmares Captaux S tp e n d -, p a lk n to - y. n. s e n la a tu s e t S e m n a a rk a u p u n k. L e u d u sém nare. S e m n a a rta lo n arvo jo n lu k u u n 3 p. V aleurs en captal des édfces des sém n a res, le 3 dée. T u l o t. Recettes. K orkoja pääo m asta. L a h jo tu k s a y. m. Rentes des capta u x Y h te e n sä. Total. D onatons etc.. SAnf. pu % - p u 9 m f p u SAnf» > vuonna Semnaartalohn sjotetut rahastot ja krjastot. placés dans les mmeubles des sémnares; leurs fonds et bblothèques l rahastot ja varat. Fonds destnés aux bourses et aux prmes etc. J a e ttn je n s tp e n d e n j a p a lk n to je n B ourses accordées. ln k n. Som b re de bourses. k o k o n a ssum m a. M o n ta n t total. S e m n a a re n h o d e tta v e n ra h a sto je n tla joulukuun 3 p. E ta t des fo n d s adm n strés p a r le sém nare (3 dée.). Sem naarn m ud e n ra h a sto je n p ä ä o m a jo n ln k. 3 p. M o n ta n t d es capta u x des autres fo n d s d u sém nare (3 de.). L n k n. P ääo m a. Captal. SArf pu S om bre de fonds. SAnf j pu SAnf pu K rja s to n n te d e n lu k u jo n lu k u u n 3 p. Som bre des volu m es de la bblothèque (3 dée.). a) Suom enkelset J y v ä sk y lä S o r ta v a la ' R a u m a R aahe H e n o la K a ja a n Y hteensä Total F n n o s *) 045 * j b) R uotsnkelset. 8 Tam nlsaar U u sk aarleb y Y hteensä Total j K akkaan 4» a Suédos S J I j » *) K atso tek st sv. 3.

24 2 96-»7. IB Taulu VI. K ansakoulunopettaja-sem naart suorttanesta 2 S 4 5 S e m n a a rk a u p u n k. L e u d u sém nare. K elp o su u sto d stn k sen s a a n e ta k a n s a k o u lu n o p e tta ja n v r Nom bre de canddate-stagares a y a n t reçu le certfcat de compétence pour le poste d nsttuteur prmare. S em m osen o p p la to k se n lä p k ä y n e tä, jo lla on p ä ä stö o k e u s Y lo p sto o n. Après avor fat leur études dans une n sttu to n condusant a u baccalauréat. Mehä. Hommes. N asa. Fem mes. V ä h n tä n k a k s lu o k k a a v a lto n jatk o -o p sto a- k ä y n e tä. Après avor étudé dans d e u x classes a u m ons des écoles d études supéreures. a ) Y h teensä. Total. S uom enk eset. J y v ä sk y lä S o r ta v a la R a u m a R aahe... _ H e n o la K a ja a n Y hteensä Total Sémnares d nsttuteurs et d nsttutrces prmares (année scolukuvuonna Tetoja tutknnon kuunteljaopplasta. /are 96 97). Canddats-stagares ayant passé f examen M n ta k u u n te ljo ta, jo tk a k an sak. a setu k sen 2 :n n o ja lla ta h e h d o llse n erv a p a n tn k sen s a a n e n a o v a t tu tk n to ja su o rtta n e e t. A u tre s canddate-stagares a y a n t sub l'exam en én vertu de l a rt 2 de l O rdonnance s u r les écoles prm ares, ou d une dspense. K elp o su u sto d stn k sen sa a n e ta k ä stö d e n ta h m n n n h a rjo tu sa n e e n o p e tta ja n v rk aan. Nombre de canddate-stagares ayant reçu le certfcat de compétence p o u r le poste de m a ître de tr a v a u x m a n u els ou a u tres exercces. M ehä. N asa. Y hteensä. Mehä. N asa. Yhteensä. S o m m es. F em m es. Total. Hommes. Femmes. Total. F n n o s _ , b) Ruotsnk elset. 8 Tam m saar U u sk a arleb y Y hteensä Total 8 8 Kakkaan S u é d o s ' - 9 _ _ «

25 j Taulu VII. Semnaaren harjotus- Eco/es-annexes des sémnares 2 3 * O pplad en lu k u h e lm k u u n lp.- S em n a a rk a u p u n k. L e u d u sém nare. * ' Nombre total ( I - V I). Koko luku (I VI). S u k u p u o le n m u P o k a. Garçons. I - I I. n v. Sexe. I - I I. T y ttö jä. FUles. I I I VI. 7, mutta e 9 v u o tta tä y ttä n e tä. Entre 7 et 9 ans. Ijä n m u k aan. 9, mutta e 3 v u o tta tä y ttä n e tä. Entre 9 et 3 ans. Age. 3, mutta e 5 v u o tta tä y ttä n e tä. Entre 3 et 5 ans. 5 ans et au-dessus. 5 vuotta tä y ttä n e tä. a ) Suom enkelset. Jy v ä sk y lä s Sortavala R aum a... _ R aahe _ 6 H e n o la K ajaan Y hteensä Total koulut lukuvuonna (année scolare 96 97). Nombre d'élèves le ler févrer. O p etu sk elen m a Langue. Suom. Fnnos. F n n o s. j - R uots. j Suédos. V an h em p an sääd y n m u Poston socale des parents. Vrkam esten ja su u r- lk. h arjo tt. lap sa. Servce publc, négoce, grande ndustre. P kkulk. h a rjo tta j. ja palvelusm. la p sa. Pett commerce, pette ndustre, comms. Työväen lap sa. Ouvrers. V u o so sasto jen m u Années scolares. I. II. n. IV. V. VI. O pplata o llu t k o u lu s ta p o ssa lu k u v u o d en k u lu e ssa. Elèves ayant été absents : -0 päv ää. de à 0 jours. -80 pävää. de à 80 jours p ävää. de 3 à 60 jours. Eneram. kun 60 p äv. plus de 60 jours. \ U u sa opp. o te ttu k o u lu u n. Elèves nouveaux nscrts. n. II I - V. Päästötodstuksen sa a n e ta. Elèves ayant qutté l école avec certfcat d études J î j j j j En r H T " I 3 I 4 5 I 6 7 I 8 I 9 20 I I 24 I I 27 b) Ruotsnkelset. 8 Tam m saar I '44 j U uskaarleby Y hteensä Total Kakkaan ?* S u é d o s I I I M u st. H arjotuskoulujen o pettajsto löytyy sem naaren I taulukossa.

26 j Taulu VIII. 96 Kaupunken kansakoulut helmkuun Ecoles prmares des vlles (er févrer 97) l 2 *3 4 { L u o k k a. Classes. L u o k k a h u o n e ta. Classes stuées : K a u p u n g n k a n sak o u lu la t. p alv e. o l o p e tta ja ja o p e tta ja tt. ka k- L ä ä n ja k a u p u n k. Gouvemement et vlle. U udenm aan lään. Nombre total. Koko lu k u. S u o m en k e lsä. F nnoses. I - I I. I I I VI. R u o ts n k e lsä. Suédoses. I II. I I I VI. j Omassa talo ssa, jdans une mason scolare spécale. V u o k ra ta ta, dans un local loué. Nom bre to t a de maîtres et de m aîtresses dams les écoles p rm a re s des vlles. Total. Koko lu k u. M ehä. H om m es. N asa. Femmes. K oko lu k u. Nom bre total. t,-,.,. fsuom enkel.k H elsnk { -2 fruotsm kel. * P o rv o o L o v s a T am m saar H a n k o Yhteensä Total T u ru n j a P o rn lään. 8 T u rk u N a a n ta l U uskaupunk) R au m a Por (ynnä R eposaar) M aaranham na ' 4 Y hteensä Total Häm een lään. 6 H ä m e e n ln n a T am p ere L a h t U * 9 8 Y hteensä Total V p u rn lään. 9 Vpur H am n a L a p p e e n ra n ta T l K ä k s a lm S o rta v a la K o tk a U Y hteensä Total *). K oulu okeastaan V II-luokkanen m v. Yhteensä. Total. 97. p:nä 97. Tetoja luoksta ja opettajsta. Classes et nsttuteurs V a r s n a s a l u o k k a o p e t. t a j a. Insttuteurs-généraux proprement dts. M u ta (laulun, v o m stelu n, k ä stö d e n y. m.) o p e tta ja. A u tre s m a îtres (chant, g y m nastque, tra v a u x m a nuels etc.). V rkakelposf t. Compétents. V rkakelpo- -Í, M ehä. N asa. S em n aarn s u u s to d s tu s ta k ä y n e tä. M uta. v alla. H om m es. Femmes. Avec certfcat S a n s certfcat A u tres. du sémnare. de compétence. I - I I. III VI. n. I I I VI. II. I I I VI. I II. 7 I I I - V I j 9 \ )» ; ~ U - 6; ~ _ (à\ I j U 4 2 : U ; I j _ U 2 j ; j 9 U ( ; J U S I Í î o j 2 3 ; ; - ; ; U j j 6 0 l 8 8 0, Í K ansanop. tla sto I - I I. I I I - V I. Nombre total. Koko lu k u. H o m m es. M ehä. Fem m es. J N a sa.

27 L ä ä n ja k a u p u n k. G ouvem em ent et vlle. M kkeln lään. 2» * L u o k k a K a u p u n g n k ansa- L u o k k a. h u o n e ta. k o u lu la t. p av el. Classes. Classes ol o p e tta ja ja stuées : o p e tta ja tt. ka k - Nombre total. Hela a n ta le t. S u o m en k elsä. F nno ses. j I_XI- n r - v. R u o ts n k e lsä. Suédoses. I - I I. III-V I - Omassa ta lo ssa. dans une mason scolare spécale-. j V u o k ratu ta. dans un local loué. j Nombre t o t a l de maîtres et de m aîtresses dans les écoles p rm a res des v lle s. Total. Koko lu k u. M ehä. H om m es. N asa. F em m es. K oko lu k u. Nom bre total. M kkel S a v o n ln n a Yhteensä Total K uopon lään. K uopo J o e n su u U Isa lm U 7 Yhteensä Total V aasan lään. V a a s a ) a)2 I - H. l t VI. Y h teen sä. Total K rstnankaupunk , K a s k n e n P e ta rsa a r » K okkola U Jy v ä sk y lä Yhteensä Total O ulun lään. 5 O u lu R a a h e K a ja a n T o rn o Kem (ynnälatakar) « Yhteensä Total U K akkaan l I* 9 20 * j j V a r s n a s a u o k k a o p e t t a j a. M uta (lau lu n, v o m ste lu n, k ä stö d e n y. m.) o p e tta ja. In sttu te u rs-g é n é ra u x proprem ent dts. A u tres m a îtres (chant, g y m nastque, tra v a u x m a nuels etc.). I V rkakelpoa. C ompétents. V rk ak elp o - M ehä. N asa. S e m n a a rn su u sto d stu sta H om m es. k ä y n e tä, M uta. j valla, Fem m es. Avec certfcat \ d u sém nare. A u tres. S a n s certfcat de compétence III-V I. I - I I. n-v. I - I I. j III-VI. J I - I I. j n v. \ - n. J n v. j Nombre total. Koko luku. H om m es. M ehä. N asa. Femmes S G J j 5 ' ; _ îo l - 2; îsl ' , : - 8 j :«j ; ) 2:a luokalla ol sekä suomen- että ruotsnkelsä opplata. *) Vuokratta luovutettu.

28 Taulu IX. Kaupunken kansakoulut luku vuonna Tetoja opplasta. Ecoles prmares des vlles (année scolare 96^97). Elèves. L ä ä n j a k a u p u n k. Gouvemement et vlle. Nombre total (cl. I V I) c 7 8 s 0 l 2 Koko luku ( I -V I). S u k u p u o l e n m u P o k a. Garçons. I - I I. I I I VI. Sexe. T y ttö jä. I - I I. Flles. III-V I. 7, mutta e 9 v u o tta tä y ttä n e tä. Entre 7 et 9 ans. O p p la d e n l u k u h e lm k u u n l p. I j ä n m u Age. 9, mutta e IB v u o tta j tä y ttä n e tä. Entre 9 et 3 ans. 3, mutta e 5 v u o tta tä y ttä n e tä. Entre 3 et 5 ans. 5 vuotta tä y ttä n e tä. 5 ans et au-dessus. O p e t u s k e l e n m u L angue d ensegnem ent. F nnos. S uom. R n o ts. Suédos lf ' 25 2 ä N om bre d élèves le l:er fé v re r. U u s a o p p O p p la ta o l l u t k o u l u s t a l a t a o t e t t u p o s s a l u k u v u o d e n V a n h e m p a n s ä ä d y n k o u l u u n. V n o s o s a s to je n m u k u lu e s s a. m u k a a n, Elèves n o u Elèves a ya n t été absents: v e a u x E ta t socal des pa ren ts. Années scolares. [ n scrts. V rk a m e ste n ja s u u r - jlkkeen h a rj. la p s a. \Foncton publque, né- \goce, grande n d u stre. P k k a lu k k. h a rj. j a p a lv e lu s m e s t. la p s a. Pett commerce, p e tte ndustre, co m m s. O urrers. ; T yöväen la p s a, I' : I I. ; n. IV. V. VI. j de d 0 jours. -0 p ä v ä ä. de d 30 jo u rs. 80 p ä v ä ä p ä v ä ä. de 3 à 60 jo u r s. I E n em m än kun 60 p ä v ä ä. plus dé 60 jo u rs. : I XI. j I I I - V I. P ä ä s tö to d s tu k s e n s a a n e t a. Elèves ayant qutté Vécole avec certfcat d études. K r e k k.- v e n. u s k o n t. k n u l. o p p. Elèves appartenant à l E g lse grecque. ] j Uudenm aan lään. fsu o m en k el.k (ruotsnkel.» P o r v o o L o v s a T a m m saar H ango U Yhteensä Total ; d ) 2j : E 2 8 j ' j Il T u ru n j a P o rn lään. 8 Turku N a a n ta l ll R a u m a l2 P o r (ynnä R eposaar) M aaranham na Y hteensä Total Häm een lään. 5 H ä m e en ln n a T am p ere L a h t Yhteensä Total ; V purn lään- 9 V pur... >) L a p p e e n ra n ta... : U I ' _ ; S o rta v a la K o tk a : ,25 Yhteensä Total r ; U _j l j , ; ; j I l ' ' J j j j ) Stä pats kansakoulun yhteydessä tom vssa kurssessa akusa v arten 45 opplasta 24 m estä ja 2 nasta); p äästötodstuksen sa 5 opplasta.