SUOMEN KANSANOPETUKSEN TILASTO

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SUOMEN KANSANOPETUKSEN TILASTO"

Transkriptio

1 SUOMEN VIRALLINEN TILASTO X SUOMEN KANSANOPETUKSEN TILASTO KOULUHALLITUKSEN JULKAISEMA 50 TILASTOLLINEN YLEISKATSAUS SUOMEN KANSAKOULULAITOKSEEN LUKUVUONNA HELSINKI 92 VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINO

2 S sällyslu ettelo. Table des m atères. Tekst, sv. 23. Texte, pages 23. Tauluja. Tableaux. Sem naart. Svu Ecoles norm ales prm ares. Page.. I. O pettajen ja oppladen luku 2 P rofesseurs et élèves... 2 II. O ppladen ädnkel,kotpak L angue m aternelle e t domcle des ka ja sosalnen lu o k tu s... 4 élèv e s... 4 III. O pplasluvun m uutokset ja op V aratons du nom bre des élèves; leur pladen srto luokaltatoselle 6 passage à la classe su v an te... 6 IV. Sem naaren ta lo u s... 8 Econom e des sé m n a re s V. R ahastot, krjastot y. m... 0 F onds scolares et bblothèques etc. 0 VI. K u u n te lja o p p la a t... 2 Canddats-Btagares... 2 VII. H arjo tu sk o u lu t... 4 E coles-annexes des sém nares... 4 Kaupunken kansakoulut. Ecoles prm ares des vlles. V III. K oululuokat ja opettajsto.. 6 Classes e t n sttu teu rs... 6 IX. O p p laat E lè v e s X. Jatkoluokat, erkoskoulut y. C ours supplém entares etc m X I. K oulujen ta lo u s Econom e des é c o le s M aalaskunten yläkansakoulut. Ecoles prm ares des communes rurales. X II. Ylesä tetoja p rttän D onnées générales par d strc ts X III. O pplaat kunnttan R ensegnem ents détallés sur les élèv es X IV. K oulujen talous k u n n tta n.. 88 Econom e des é c o le s M aalaskunten alakansakoulut. Ecoles prm ares élém entares des corn m unes rurales. XV. K nteät alakansakoulut 224 E coles prm ares élém entares des com m unes rurales (local fx e ) X V I. K ertäv ät» E coles prm ares élém entares am bulatores des com m unes ru rales X V II. Tetoja Kansanopstosta Ecoles supéreures populares SLV III. Tetoja alkur ja kertokoulusem- Sémnares d nsttuteurs d écoles enfantnes 276 naaresta Y hteenveto tau lu sta X II R ésum é du tableau X I I Y hteenveto tau lu sta X III Résum é du tableau X I I I Y hteenveto tau lu sta X IV R ésum é du tableau X I V Y hteenveto tau lu sta XV R ésum é du tableau X V Y hteenveto tau lu sta X V I R ésum é du tableau X V I

3 Okasuja. Correctons. Sv. 93 sar. 20 rv. 9 on 5 323; lue » 99» 20»> 2» ;» » 99» 2» 24» ;»

4 Eslläoleva maamme kansakoululatoksen tlaa ja tomntaa selvttävä tlastojulkasu lukuvuodelta lmestyy tällä kertaa entstään laajempana. P ats tavanm ukasa teto ja sem naaresta, kaupunken ja m aalaskuntan kansakoulusta, kansanopstosta ja kertokoulusemnaaresta, ssältää se taulultteen m aalaskansakoulujen taloudesta v. 98 sekä Valtoneuvoston vme joulukuun 5 p.nä tekem än päätöksen m ukaan teto ja m aalaskuntan alakansakoulusta, kntestä ja kertävstä. Vm em antusta koulusta tehdään vrallsessa tlastossa selkoa n y t ens kerran, kun taas te to ja m aalaskuntan kansakoulujen taloudesta on ennenkn julkastu, vmeks lukuvuoden t lastossa, jossa näm ä tedot olvat kalentervuodelta 95. Kyseessäoleva lukuvuos ol monessa suhteessa pokkeuksellnen. Maalmansodan seuraukset ja kansalassodan jälkmanngt vakuttvat tällön varsn hatallsest kansakoululatoksen kehtykseen, aheuttaen opplasluvun vähennystä nn kaupunk- kun maalaskoulussa, opettajen ja koululuokken vähennystä kaupunken kansakoulussa sekä opettajavom en ja koulujen entstään htaam paa lsäystä m aalaskuntan kansakoulussa. Semnaart. Lukuvuonna ol maassamme tomnnassa van 7 semnaara, sllä Sortavalan semnaar, jonka rakennuksa käytettn sotlasmajotukseen, ol koko lukuvuoden estetty jatkam asta tom ntaansa. Suurn osa opplasta saatto kutenkn keskeytym ättä jatkaa opntojaan srtym ällä maamme muhn suomenkelsn semnaarehn. Vme lukuvuoden opplasmäärä erkseen suomen ja ruotsnkelsssä sem naaressa edellsn lukuvuosn v e rra ttu n a näkyy seuraavasta yhdstelm ästä:

5 2 Oppladen n k n. L ukuvuos. Suom enkelsssä: R uotsnkelsssä: M espuolsa. N aspuolsa. y h te e n sä. M espuolsa. N aspuolsa. Y hteensä. / /o / 0 / 0 /o K uten ylläolevat lukusarjat osottavat, on opplasluvun vähennys vme lukuvuosna sekä suomen- e ttä ruotsnkelsn semnaarehn nähden ollut v a r sn omnanen lmö. Ruotsnkelsssä semnaaressa alko oppladen vähennys jo akasemmn kun suomenkelsssä. Vme lukuvuonna ol vähennys jälkmässsä kutenkn paljon tuntuvam p kun edellsssä, johon suurelta osalta on v a k u tta n u t Sortavalan semnaarn keskeytynyt tom nta. Mesoppladen vähennys suomenkelsssä semnaaressa alko jo lukuvuonna , osotettuuaan stä ennen sekä absoluuttsta että suhteellsta lsäystä. Nasoppladen absoluuttnen vähennys on sen sjaan vasta kolmen vmesen lukuvuoden lmö, ollen tällönkn sks vähänen, että mespuolsn verraten hedän lukunsa osottaa tuntuvaa suhteellsta lsäystä. Myös ruotsnkelsssä semnaaressa ovat mesopplaat vähentyneet suhteellsest paljon nopeammn kun naspuolset. Vme lukuvuos tekee tässä tuhteessa kutenkn huom attavan pokkeuksen ruotsnkelsn semnaarehn nähden. Lsäks osottaa yhdstelmä, että oppladen koko luvusta naspuolsa on ana ollut yl 50 % el enemmän kun puolet. E ttä opplasluku vme lukuvuonna ol harvnasen pen, johtuu ens sjassa semnaarn pyrkneden ja hyväksyttyjen vähäsestä luvusta. Kunka suur täm ä luku edellsn vuosn verrattuna ol, näkyy seuraavasta yhdstelmästä, johon lsäks on otettu I:lle luokalle hyväksytyt opplaat käyttäm änsä pohjakoulun m ukaan.

6 3 Pääsytutkntoon kutsutusta Opplata otettu: Lukuvuos. hyväksytty. hyljätty. kansakoulusta. I:lle luokalle valmstuskursselta ja -koulusta. oppkoulusta. muualta. II IV luokalle. Yhteensä /o / /o / / /o / /o /o , ' x) A kasem pna lukuvuosna on sem naarn pyrkneden luku ollut nn suur, e ttä tosnaan tlanpuutteessa on tä y ty n y t h y ljätä sellasakn oplata, jotka tetojen puolesta ols votu hyväksyä, m u tta vme lukuvuosna, kuten yhdstelm ästä näkyy, ovat p y rk jät huom attav ast vähentyneet, joten h y v äk sy tty jen ja h y ljätty jen suhdeluvut akasem pn vuosn v errattu n a ovat täydelleen m u u ttu n eet. V arsnkn kuluneena lukuvuonna ovat hyväksyttyjen ja h y ljätty jen lu v u t entsestään suurest pokkeavat. Ensm äselle luokalle h yväksytystä on v altav a enem m stö ana ollut k an sakoulun käynetä. V alm stuskursselta tulleet, jotka akasem m n ovat olleet tosella sjalla, ovat vme lukuvuosna oppkoulusta tullesn nähden jääneet vähem m stöön. Jos edelleen estettäsn lukuja stä, m stä yhteskuntaluoksta sem naar- opplaat ovat lähtösn, nn nähtäsn, e ttä suurm m an ryhm än ovat ana m uodostaneet pkkutlallsten p o jat ja ty ttä re t. Toselle sjalle jo u tu v at pkku - lkkeen h arjo ttajen ja palvelusm esten sekä kolm annelle sjalle torpparen ja m aatalo u sty ö v äen kodesta läh ten e et opplaat. Senjälkeen seu raav at jä rje s tyksessä varsnasen työväen, vrkam esten ja vapaden am m atten harjottajen p o jat ja ty ttä re t, kun taas suurtlallsten, m u tta varsnkn suurlkkeen h arjo t ta je n lap set o v at ana oleet hyvn v äh älu kusena osana sem naaropplasta. Kansakoulunopettajks valmstuneden ja kästöden opettajanvrkaan kelpo- suustodstuksen saaneden luku er vuosna n äk y y seuraavasta yhdstelm ästä: ) Pääasallsest S ortavalan sem naarsta srtynetä.

7 4 Lukuvuos. K ansakoulunopettajks valm stuneta. Kästöden opettajks valm stuneta. Varsnasa opplata. Hosptantteja. Mehä. Nasa. Suomenkelsä. Ruotsnkelsä. Suomenkelsä. Ruotsnkelsä. Suomenkelsä. Ruotsnkelsä. Suomenkelsä. R uotsnkelsä l _ Ylläolevat luvut osottavat, että varsnkn vme lukuvuonna vähen uusen kansakoulunopettajen luku huom attavast. Velä suurem p ol vähennys kästöden opettajks valmstunesn nähden. Vestonohjaaja valmstu kuluneena lukuvuonna van kuus, jotka kakk olvat suomenkelsä, sllä ruotsnkelsssä semnaaressa e ole kolmeen vme vuoteen valm stunut anoatakaan vestonopettajaa. Uusen naskästyönopettajattaren luku ol nnkään varsn vähänen. Kuluneena ja stä edellsenä lukuvuonna e ntäkään valm stunut ruotsnkelsssä semnaaressa. K aupunken kansakoulut. Varsnasten luojckaopettajen, mes- ja naspuolsten, päteven ja epäpäteven luku er vuosna näkyy seuraavasta yhdstelm ästä: V arsnasa luokkaopettaja. L ukuvuos. M ehä. N asa. Y hteensä. P ätevä. E päpätevä. 0/ 0 lo /

8 5 E stety t lukusarjat osottavat, e ttä varsnasten opettajen luku, joka yleensä ana on lsääntynyt, kuluneena lukuvuonna äkkä vähen ana shen m äärään, m tä se ol kuus vuotta akasemmn. Vähennys kohdstu sekä m es-että nasopettajn, edellsn velä suuremmassa m äärn Imn jälkmäsn. Ilahduttavana sekkana tässä m uuten taantuvassa kehtyksessä on, että epäpätevät opettajat edelleen vähenvät, edellseen lukuvuoteen verraten tosn van 8:a, kun taas kom petentt vähenvät 43:a. Kakkaan ol epäpätevä luokkaopettaja kaupunken kansakauhussa kuluneena lukuvuonna 55 el s. o. vähem m än kun koskaan akasemmn. Samon kun varsnasten opettajen luku, vähen myös luokken luku sekä suomen- että ruotsnkelsssä koulussa. K unka suur täm ä vähennys ol, näkyy sauraavasta yhdstelmästä, joka lsäks lmasee luokkahuoneden luvun koulujen omssa talossa ja erkseen vuokrahuonestossa: K oululuokka. Luokkahuoneta. L u kuvuos. Suomenkelsä R uotsnkelsä. Y hteensä. O m assa talossa. V uokrah u o nestossa. Y hteen-: s ä. : / /o /o / / / ! : » S ! Kansakoululuokat, joden luku tähänastsessa kehtyksessä korkemmllaan - ollessa ol 292, vähenvät n y t 6:llä, nm. suomenkelset 52:lla ja ruotsnkelset 9-Xlä. Suomenkelsn luokkn nähden ol vähennys ss hyvn tuntuva ja on varsnkn senvuoks m erkttävä, että akasemmn nden luku ana osottaa lsäystä. Ruotsnkelsten kansakoululuokken luku taas e vme vuosna yleensä enää ole lsääntynyt vaan pkemmn vähentynyt ta pysynyt jokseenkn ennallaan, m stä on johtunut, e ttä nden prosenttluvut suomenkelsn verraten ovat ana vme lukuvuoteen ast vuos vuodelta laskeneet. Mtä luokkahuoneden lukuun tulee,vodaan todeta, e ttä se kuluneena lukuvuonna ol suuremp kun koskaan ennen, joten kehtys anakn tässä suhteessa on ollut postvstä. Omssa talossa sjats huonesta 85,7 % ja vuokrahuonestossa

9 6 4,3 %. Verrattaessa nätä lukuja kahden edellsen vuoden lukuhn, huom ataan, että suurn osa sotlasm ajotukseen k äytetystä luokkahuonesta on vhdonkn jä te tty alkuperäseen tarkotukseensa käytettäväks. Mhn suuntaan kehtys opplasluhuun nähden erkseen suomen- ja erkseen ruotsnkelsssä on kansakoulussa akasempn vuosn verrattuna kulkenut, näkyy seuraavasta yhdstelm ästä: Oppladen luku. Lukuvuos. Poka. Tyttöjä. Yhteensä. Suomenkelsssä koulussa. Ruotsnkelsssä koulussa. 0/ /o 0/0 0/ 0 0/ G o o ' s Oppladen luku, joka jo edellsenä lukuvuonna ens kerran lask, osottaa n y t avan pelottavaa vähennystä. K akkaan ol opplata kuluneena lukuvuonna el 244 opplasta vähemmän kun setsemän vuotta akasemmn. Edellseen lukuvuoteen verraten ol vähennys opplasta, josta suomenkelsten kansakoulujen osalle tulee ja ruotsnkelsten osalle 806 opplasta. Erkseen merkttäköön, että pokaopplaat, joden luku mlte ana on ollut tyttöjen lukua suuremp, vähenvät tuntuvam m n kun tytöt, joten nden suhdeluku lask 49,8 % :nn oppladen kokonasluvusta. Opplasluvun vähennys suomenkelsn kansakouluhn nähden on vasta kahden vmesen lukuvuoden lmö, joka on varm ast ohmenevä, m u tta ruotsnkelsssä koulussa havataan opplasluvun vähennystä jo lukuvuodesta alkaen. Tarvnnee tuskn manta, että syyt kuluneen lukuvuoden taantuvaan kehtykseen tässäkn suhteessa ovat etsttävssä sllon vallnneesta kreästä elntarvepulasta ja vuoden 98 surullsten tapausten jälkm anngesta. Oppladen yhteskunnallnen luoktus ja snä tapahtuneet muutokset, näkyvät seuraavasta yhdstelm ästä:

10 7 Lukuvuos. Vrkamehä ja suurlkkeen harjottaja. Opplata, joden vanhemmat olvat: Palvelusmehä ja pkkulkkeen harjottaja. Työmehä. Yhteensä opplata. l /o / /o 0/ /o " ' Kaupunken kansakouluopplasta on ss valtava enemmstö ana lähtenyt työväen prstä. H uom attavan suur osa opplasta on myös ollut palvelusm esten ja pkkulkkeen harjottajen lapsa, kun taas vrkam esten ja suurlkkeen harj ottajen lasten luku e ole koskaan ollut edes tä y ttä -5% a. Oppladen vähennys kuluneena lukuvuonna kohdstu ens sjassa työväen lapsn, joden luku esm. velä edellsenä lukuvuonna, pänvaston kun muhn ryhm n kuuluven, osott huom attavaa nousua. Kunka suur kansakoulukurssn suorttaneden luku edellsn vuosn verrattuna ol, näkyy seuraavsta numerotedosta, josta absoluuttset luvut osottavat päästötodstuksen saaneden koko lukua ja prosenttluvut nden luk u a kuudennen luokan koko opplasm äärään nähden. Lukuvuonna opplasta el 96.6 %» »» 97.0»» »» 98.3»» »» 98.6»» »» 98.2»» »» 97.6»» »» 98.4 )>» »» 90.4» /> »» 98.2» Vodaan ss todeta, että päästötodstuksen saaneden absoluuttnen luku on alkanut vähetä jo lukuvuodesta 95 6 el para vuotta akasemmn kun kansakouluoppladen koko luku.

11 8 P äästötodstuksen saaneden suhdeluvusta p ä ä ttäe n on koulutyö kuluneena lukuvuonna johtanut yleensä samohn tuloksn kun normaalvuo- sna Jos lsäks lasketaan opplasluvun keskmäärä luokkaopettajaa, koht kunkn läänn kaupunkloulussa, sekä paljonko mantussa koulussa, ala- ja yläkansakoulussa yhteensä ja yläkansakoulussa erkseen, käv opplata k u ta kn 000 henkeä koht vuoden 99 alussa, saadaan seuraava tulos: Lään. Ala- ja yläkansakoulussa. O pplata opettajaa koht. Opplata 000 henkeä koht. Yläkansakoulussa. Opplata opettajaa koht. Opplata 000 henkeä koht. U u d en m a a n l ä ä n T urun ja P o rn» A h v en a n m a a n» H ä m e e n» V purn» s M k k eln» K u o p o n» V a a s a n» O ulun» K a k ssa k a u p u n g e ssa ! 4.8 Estetyt lukusarjat osottavat, että suurn opplasmäärä opettajaa koht ol Kuopon läänn kaupungessa, ala- ja yläkansakoulussa yhteensä non 35 ja yläkansakoulussa erkseen non 36 opplasta. Lähnnä enten ol opplata opettajaa koht Uudenm aan läänn kaupunken kansakoulussa ja sen jälkeen Hämeen, Mkkeln ja Vpurn läänen kaupunkkoulussa. Penn ol opplasm äärä opettajaa koht taas M aranham nassa ja Turun-Porn läänn kaupungessa sekä sen jälkeen Oulun ja Vaasan läänen kaupunkkoulussa. Opplasluvun keskm äärä (non 30) opettajaa koht kakkn kaupunkehn nähden ol paljon alle sen luvun, mnkä säädetty oppvelvollsuuslak sall yhden opettajan osalle, josta p ä ä ttäe n op ettaja ol yleensä rttä v äst kaupunken kansakoulussa. Edelleen näkyy yhdstelmästä, että kansakoulussa käynt ol ylesntä Kuopon läänn kaupungessa, jossa opplata kutakn 000 henkeä koht asanomasten kaupunken, Kuopon, Joensuun ja Isalmen, asukasluvusta ol ala- ja yläkansakoulussa non 0 ja erkseen yläkansakoulussa non 6. Toseks ylesntä ol kansakoulussa käynt Hämeen läänn kaupungessa. Sen jälkeen seuraav at järjestyksessä Turun-Porn, Vaasan, Vpurn, Oulun ja Mkkeln läänen

12 9 kaupungt, kun taas Uudenmaan läänn kaupungessa, jossa lapset sangen ylesest käyvät valm stavaa koulua, kansakoulasten luku, Ahvenanmaan läänä el tässä M aranham naa lu k u u n o ttam atta, ol suhteellsest penen. Maan kakkn kaupunkehn nähden ol opplasluvun keskmäärä 000 asukasta koht kaupunken koko asukasluvusta täydellsssä kansakoulussa non 69 ja yläkansakoulussa non 42. Kun oppvelvollsuusluku on pantu täytäntöön, tulevat m antut luvut tuntuvast nousemaan, sllä väestötlasto osottaa, että 7 3 vuotta täyttänetä lapsa, joden oppvelvollsuuslan m ukaan on käytävä koulua, on maamme kaupungessa non 3 kutakn 000 henkeä koht sekä yläkansakouluässä oleva el.9 3 vuotta täyttänetä non 74 samon 000 henkeä koht. M aalaskuntan kansakoulut. I. Y läkansakoulut. Uusen ja lakkautettujen yläkansakoulujen luku sekä näden koulujen to dellnen lsäys akasempn lukuvuosn v errattu n a näkyy seuraavasta yhdstelmästä: Lukuvuos. Uusa kouluja peruste ttu. Suomenkelsä. R uotsnkelsä. Yhteensä. Vanholta ennen lakkautetusta alkanut jälleen tom a. K ouluja lakannut tom m asta. Suom enke-; lsä. R uotsnkelsä. Yhteensä. Ennen kaksoskouluna n y t yhtenä. Koulujen to dellnen lsäys *) ) _ 2) x) _ ) Uusa kouluja, josta tlastossa e ennen ole teh ty selkoa, ol ss 74 sekä joko kokonaan ta tostaseks lak k au te ttu ja 8. K u n stäpats Someron krkonkylän Stä suom en-ruotsnkelnen. 2) Stä y h d stetty toseen kouluun. 3) Stä, mm. G rankullan ykst, koulu, okeastaan vanha, vakka se n y t o tettu ens kerran tlastoon. K ansanop. tlasto

13 0 ja Rovanemen Korkolan kouluja e tlastoon enää ole m erktty kaksoskouluks, ol koulujen todellnen lsäys van -54 el penemp kun vuoskymmenn. Lakkautettuja kouluja, jota nyt ol enemmän kun koskaan akasemmn, olvat: U udenm aan läänssä Pnjasten ja Ekön suomenkelset koulut P ohjassa, Lahnuksen ykst, suomenkelnen koulu Espoossa, Räckhalsn ykst, suomenkelnen koulu Helsngn ptäjässä sekä Lövkosken ruotsnkelnen koulu Pornasssa. Vpurn läänssä: Patalan koulu Kovstossa, Pulllan koulu Antreassa, R ajajoen koulu K vennavalla, H tola-raasuln koulu Htolassa, Välmäen ykst, koulu Sortavalan m aalaskunnassa, Nurm saaren koulu Im plahdella sekä Käsnäselän, Uuksalanpään ja Karkun koulut Salmssa. Kuopon läänssä: Sonkajanrannan (Hengellsen konsstoron ylläptäm ä) koulu Tuupovaarassa. Vaasan läänssä: krkonkylän ruotsnkelnen kodu Maalahdella, sekä H aapakosken ja Leppälahden koulut Jyväskylän m aalaskunnassa. Mten uudet koulut jakaantuvat er läänen kesken, näkyy seuraavasta yhdstelmästä, joka samalla osottaa nden luvun kymmenen vmeks kuluneen lukuvuoden akana: Unsa kouluja perustettu: L ukuvuos. U u d en m a an. T u ru n ja P o rn. H ä m een. V purn. M kkeln. K u o p o n. V aasan l - O ulun. Y h tee n sä n ; Y h teen sä Kym m envuotskautena perustetusta koulusta ol 828 suomen- ja 8 ruotsnkelstä. K unnttan ja kouluprttän näkyvät uudet koulut julkasun X II taulultteestä, johon ne erotukseks m usta on m erktty tähdellä. Yläkansakoulujen luku opetuskelen ja sjotuksen mukaan ryhm tettynä sekä koulupren ja vaston prjakoasetusta p eru stam atta jä te tty je n koulujen luku näkyy seuraavasta yhdstelm ästä:

14 Lukuvuos. Yläkansakoulujen luku. Kouluja perustamatta. Suomenkelsä. Ruotsnkelsä. Kakskelsä. Yhteensä. Omassa talossa.! I Vuokrahuonestossa. Koulupren luku. 0/ /o l 0 / lo / lo l lo ; : : L ukusarjat osottavat, e ttä suomenkelsä kouluja ol n y t sekä absoluuttsest e ttä suhteelsest enemmän kun koskaan akasemmn, kun taas ruotsnkelsn kouluhn nähden van absoluuttnen luku on suuremp, m u tta suhdeluku penemp kun ennen. Kakskelsä kouluja, jotka vähtellen tulevat h ä väm ään, ol enää 9. Vaston prjakoasetusta perustam atta jätetty jen koulujen luku, joka akasemmn on vuos vuodelta vähentynyt, osottaa n y t pentä lsäystä. Mtä koulujen sjotukseen tulee, näkyy yhdstelmästä, että ol vmenen lukuvuos, jollon omassa talossa sjatsevat koulut vuokrahuonestossa sjatsevn nähden osottavat velä sekä absoluuttsta että suhteellsta lsäystä. Sen jälkeen ovat edellset lsääntyneet enää van absoluuttsest, m utta jälkmäset sekä absoluuttsest että suhteellsest. Varsnkn vme lukuvuonna vuokrahuonestossa sjatsevat lsääntyvät hyvn vomakkaast, 44:llä, kun taas lsäys omssa talossa sjatsevn nähden ol van 0. Syynä tähän epäedullseen kehtykseen ovat ens sjassa yhä kallmmks käyneet rakennuskustannukset. Mten tomnnassa olleet yläkansakoulua jakaantuvat er kunten kesken, näkyy seuraavasta yhdstelm ästä: Lään. Kunten lukumäärä. Kunta, jossa ol seuraava määrä k o u lu ja ! T u ru n ja P o r n A h v en a n m a a n _ H ä m e e n V p u rn M k k e ln K u o p o n V aasan _ O u lu n _ Y hteensä *

15 2 K uten edellsenä lukuvuonna, ol koulujen luku nytkn suurn (40) Isalmen m aalaskunnassa. Toselle sjalle tulee Vpurn m aalaskunta, jossa kouluja ol 38 el enemmän kun edellsenä lukuvuonna. Kolmannelle sjalle tulee Porvoon maalaskunta ja neljännelle Kuopon maalaskunta, josta edellsessä ol kouluja 32 ja jälkmäsessä 3 el kum m assakn sam a m äärä kun jo lukuvuonna Varsnasten opettajen luku ja lsäys lukuvuodesta 9 92 alkaen näkyy seuraavasta yhdstelm ästä: Lukuvuos. Varsnasten opettajen luku: Mespuolsa. Naspuolsa. Yhteensä. Opettajen lsäys. /0 / » Lukusarjat osottavat, että mespuolset opettajat, joden prosenttluku naspuolsn verraten on vuodesta 96 säännöllsest laskenut, m utta joden absoluuttnen luku stä huolm atta on pysynyt hukan suurem pana kun naspuolsten, kuluneena lukuvuonna vähenvät myös absoluuttsest snä määrn, e ttä nden kokonasluku ol n y t ens kerran penemp kun nasopettajen. Koska m esopettajat vähenvät 25:a ja nasopettajat lsääntyvät 64:llä, ol opettajaluvun yhtenen lsäys van 36 el penemp kun vuoskymmenn. Vaknasa ta koetteeks m ää rätty jä ol opettajsta 4 52 sekä vrkaatekevä 623. Edellseen ryhm ään kuulu mehä 2 7 ja nasä 2 035, jälkm äseen ryhm ään mehä 237 ja nasa Vaknassta opettajsta ol ss mehä 82 enemmän kun nasa, m utta vrkaatom ttavsta nasa 49 enemmän kun mehä. Velä m anttakoon, että vrkaatekevstä, jotka edellseen lukuvuoteen verrattuna lsääntyvät 76'-5:llä el 36 0:lla, ol epäpätevä 74 (edell. lukuv. 25), mehä van 6, m utta nasa 58, ja että vaknasten ja koetteeks m äärättyjen luku vähen 29:llä.

16 IB Pääasallsn syy nähn huolestuttavn lmöhn on nähtäväst se, että monet kyvykkäät ja suurperheset opettajat ovat rttäm ättöm än palkan vuoks srtyneet tuottavam pn tomn, joten avomks joutuneet pakat päteven mesopettajen puutteessa on ollut pakko täy ttää naslla ja epäkompetentella mehllä. Opettajen ryhm tys koulujen lukum äärän m ukaan näkyy seuraavasta yhdstelm ästä: Kouluja, jossa opett L ä an. anoastaan johtaja! ta johtajatar. johtaja (-tar) sekä apuopettaja (-tar). ; johtaja (-tar) sekä 2 apuopettajaa (-tarta). ; (-tarta). johtaja (-tar) sekä 3 apuopettajaa johtaja (-tar) sekä ; 4 apuopettajaa! (-tarta). johtaja (-tar) sekä 5 apuopettajaa (-tarta). johtaja (-tar) sekä 6 apuopettajaa (-tarta). ; johtaja (-tar) sekä 7 apuopettajaa (-tarta). johtaja (-tar) sekä 8 apuopettajaa (-tarta). johtaja (-tar) sekä 9 apuopettajaa (-tarta). johtaja (-tar) sekä apuopettajaa ; (-tarta). Yhteensä. U u d en m a a n u T u ru n ja P o r n A h v en a n m a a n H ä m een V p u rn : 2 62 M k k e ln K u o p o n V a a s a n O u lu n Y h teen sä k ou luja Y h te e n sä o p e tta ja n ä ssä k o u lu s sa Edellseen lukuvuoteen verrattuna osottavat ylläolevat luvut, että yhden opettajan hodossa olevat koulut ovat lsääntyneet 47:\\ä ja kahden opettajan hodossa olevat V lla, m u tta kolmen, neljän, vden ja kuuden opettajan hodossa olevat sen sjaan vähentyneet: 5:llä, 2:llä, d:lla ja 2:a. Suurn m äärä opettaja (2) ol Vpurn maalaskunnan Kolkkonmäen koulussa. Edellsenä lukuvuonna ol opettajen luku samassa koulussa velä suuremp (IS). Toselle sjalle tulee Vpurn m aalaskunnan Tlruukn koulu, jossa n y t kuten edellsenäkn lukuvuonna ol 0 opettajaa. Kästöden opettajen, päteven ja epäpäteven luku akasempn vuosn verrattu n a näkyy seuraavasta yhdstelm ästä:

17 4 Lukuvuos. Pätevä. Vestonohjaaja. Epäpätevä. N askästyönopettaj attara: Kakkaan kästöden opettaja. Yhteensä. Pätevä. Epäpätevä. Yhteensä / / lo / / lo , Se kehtys, johon ylläolevat luvut osottavat kästyönopetuksen kansakoulussamme joutuneen, on todellakn huolestuttava. Päteven vestonohjaajen ja naskästyönopettajattaren luku on tu n tu v a st vähentynyt, m u tta epäpäteven, varsnkn vestonohjaajen luku pelottavast lsääntynyt. Stäpats ovat monet koulut saaneet tyytyä yhteseen vestonohjaajaan ja muutamn sellasta palkan penuuden vuoks e ole saatu lankaan. Oppladen luku sukupuolen ja opetuskelen m ukaan ryhm tettynä näkyy seuraavasta yhdstelm ästä: Oppladen luku: Lukuvuos. m ukaan. Opetuskelen m ukaan. Poka. Tyttöä. Suom. Ruots. Yhteensä / /o / lo % % ! : ' : ! Oppladen kokonasmäärä, joka akasemmn on ana lsääntynyt osottaa n y t ens kerran vähennystä. Vähennys kohdstu yksnom aan ja sam alla ens

18 5 kerran suomenkelsten kansakoulujen opplasn, jotka vähenvät : ä Ruotsnkelsssä koulussa, jossa vähennystä tav a taa n kahtena edellsenä lukuvuonna, lsäänty opplasluku nyt 7d:llä. Kakkn maaseudun kouluhn-nähden ol oppladen vähennys ss 6 224, josta yksn Vpurn läänn m aalaskuntan osalle tulee L ähnnä suurn ( 589) ol vähennys Häm een läänssä. Anoastaan Vaasan läänssä ta v a ta a n lsäystä (942). Selvtyksensä täm ä valte tta v a lmö saa ajan pokkeuksellssta olosta. V errattaessa suomen- ja ruotsnkelsten koulujen sekä nssä oleven oppladen suhdelukuja kummankn kelsen väestön suhdelukuhn, nähdään että kouluja (sv. ) samon kun opplata (edell. sv.) osottavat prosenttluvut ovat joka lukuvuos ruotsnkelslle olleet edullsemmat kun suomenkelslle, sllä väestötlaston m ukaan on maaseudun asukkasta suomenkelsä yl 90 % ja ruotsnkelsä vajaa 0 %. Oppladen luku koulumatkan ptuuden m ukaan ry hm tettynä näkyy seuraa vasta yhdstelm ästä: Oppladen luku koulum atkan ptuuden m ukaan: Lukuvuos K ot 3 km:ä lähempänä. K ot 3 5 km:n päässä. K ot 5 km :ä etäämpänä. Yhteensä opplata % / lo / lo ! s ; ; U I Ylläolevat luvut osottavat kehtyksen käyneen shen suuntaan, että oppladen koulum atka yleensä on lyhentynyt. K ulunut lukuvuos tekee kutenkn tässäkn suhteessa penen pokkeuksen. Mstä yhteskuntaluoksta opplaat ovat lähtösn näkyy seuraavasta yhdstelm ästä:

19 6 Kansakouluopplata. joden vanhemmat olvat: Lukuvuos. Vrkamehä, suurtlallsa ja suurlkkeen harjottaja. Pkkutlallsa ja pkpulkkeen harjottaja. Torppareja, työväkeä y. m. opplata. / lo »/ lo l lo » Oppladen valtava enemmstö on ss ana ollut ens sjassa torpparen ja maataloustyöväen lapsa. Sen jälkeen seuraavat varsn huom attavana ryhm änä pkkutlallsten ja pkkulkkeen harjottajen lapset, kun taas vrkamesten, suurtlallsten ja suurlkkeen harjottajen lapset ovat muodostaneet van non 3 % oppladen kokonasm äärästä. M tä ertysest vme lukuvuoteen tulee, näkyy yhdstelm ästä, e ttä to rp paren ja työväen keskuudesta lähteneden oppladen luku vähen ,llä el tosn sanoen lask m lte sam aan m äärään kun se ol kuus v u o tta akasem mn, lukuvuonna Opplaat, joden vanhem m at olvat pkkutlallsa ja pkkulkkeen harjottaja, lsääntyvät sensjaan 4 #52:llä. Laskemalla paljonko opplata tul opettajaa koht kussakn läänssä sekä m ääräämällä vuoden 99 väestötlaston avulla, mssä läänssä kansakoulussa käynt kuluneena lukuvuonna ol ylesntä, saadaan seuraava tulos: O p p la ta op ettajaa k o h t. O p p la ta 000 a su k a s ta k o h t. U udenm aan l ä ä n T urun-porn» A hvenanm aan» H äm een» V purn» M kkeln» Kuopon» V aasan» Oulun» K akssa m aala skunnssa

20 7 Suurn m äärä opplata opettajaa koht ol ss Vaasan läänn m aalaskoulussa ja sen jälkeen järjestyksessä Kuopon, Mkkeln, Hämeen, Uudenmaan, Turun-Porn, Vpurn, Oulun ja Ahvenamaan läänen kansakoulussa. Kakkn maaseudun yläkansakouluhn nähden ol opplasluvun keskm äärä opettajaa koht vajaa 33 el tuntuvast alle sen määrän, jonka asetus sall yhden opettajan osalle. Suurn ol oppladen luku 000 asukasta koht ja ss ylesntä kansakcm- lunkäynt Uudenmaan läänn maalaskunnssa. Toselle sjalle tulevat H ä meen läänn, kolmannelle Vpurn läänn, neljännelle Kuopon, vdennelle Turun-Porn läänn ja kuudennelle Vaasan läänn m aalaskunnat. Penn ol oppladen luku kutakn 000 asukasta koht Oulun läänn maalaskoulussa ja sen jälkeen Mkkeln läänn ja Ahvenanm aan läänn kansakoulussa. Se verrattan vähänen m äärä opplata (non -56) 000 asukasta koht, joka käv maaseudun kansakoulussa kuluneena lukuvuonna, osottaa varsn selväst, kunka tarpeellnen oppvelvollsuus maallemme on, sllä väestötlaston m ukaan on m aaseudulla yläkansakouluässä oleva, 9 3 vu o tta tä y ttä netä lapsa non 9 kutakn 000 m aalasasukasta koht. Tedot maalaskuntan kansakoulujen menosta ja tulosta evät ole joka suhteessa täydellset ja vrheettöm ät, sllä tetojen keräämsessä k ä y te ty t kyselykaavakkeet sarekeotskkojen ylmalkasuuden vuoks evät ole edellyttäneet täyttäjltään kyllks tarkkuutta. Suurn prten antavat ne kutenkn tosolohn perustuvan kuvan m aalaskoulujen taloudesta. Menot, todellset ja arvodut, ylmalkasest ryhm tettynä jakaantuvat seuraavast: Ifmf. /o Smf. / 0 3hnf.»/ 0»/ 0 O pettajen palkka (todell. ja arvotu) Vuokra (todell. ja a rv o tu ) Läm pö, valastus ja huonestojen k o rjau k set K alusto, opetusvälneet, stpendt, av u stu k set y. m j M uut m e n o t*) j Y hteensä m enoja o O pettajen palkkaa osottavssa luvussa on o te ttu huom oon sekä rahae ttä luontasedut, lu k u u n o tta m a tta k u ten k aan asuntoa, läm pöä ja valoa, ') Esm. uutsrakennuksa. K ansanop. tlasto

21 8 m u tta on varsnkn luontaspalkka usemmssa tapauksssa lm otettu lan peneks s. o. käypä hntoja e ole o te ttu huomoon. K oulurakennusten arvotu vuokra on nnkään lan pen, sllä rakennusten vuokra-arvo on avan ylesest lm otettu nden rauhanakasesta e todellsesta arvosta 5 %:n m ukaan laskettuna. K ahteen seuraavaan ryhm ään vedyt m enoerät v astaav at sen sjaan p a remmn todellsta suuruuttansa. Kokonasmenojen nousu non 70 % kolmen vuoden kuluessa on luonnollsest johtunut rahan arvon alenem sesta ja uusen koulujen perustam sesta. Menojen keskmäärä opplasta koht ol v. 08 non 252 m arkkaa, v. 05 non 99 markkaa, v. 92 non 95 m arkkaa ja v. 92 non 97 markkaa. Kansakoulujen tulot jak aan tu v at seuraavast: Bknf. 0 / 0 / 0 tmf. o lo S%? / /o K unnlta ja preltä saatu V altolta saatu O ppladen koulum aksut M uut t u l o t Y hteensä tuloja o Menojen suuremmuus tulohn verrattuna johtuu pääasallsest stä, että edellsn on laskettu myös arvotu vuokra. M tä tetohn koulukntestöjen arvosta tulee, on tossta koulusta lmote ttu nden rauhanakanen arvo joko sellasenaan ta van osaks stä m u u t tamalla, tossta taas kokonaan uuden arvonnn perusteella nden arvo kyseessäolevana akana s. o. jouluk. 3 p:nä 98. K oska ss tedot ovat lm otetu t avan er perusteden mukaan, ovat ne suurelta osalta mlte arvottom at, joten vertaluja nden perusteella e tässä kannata tehdä. Yhdenm ukasten tetojen saamseks tässä suhteessa, ols koulujen jo h to kunnlle ollut lähetettävä kertokrje tarkkone ohjeneen koulukntestöjen arvon laskemsesta. Jatkokurssesta, joden tom nta edellseen lukuvuoteen verrattuna osottaa suurta lam aannusta, annetaan num erotetoja seuraavassa yhdstelmässä:

22 9 Jatk o k u rsseja : Lään. 75-tm tsa. 00-tu n tsn. 50-tuntsa. Y hteensä. O pplata !). U u d e n m a a n n 228 T u ru n ja P o r n A h v en a n m a a n... 2 H ä m e e n V p u r n M k k e ln K u o p o n V a a sa n O u lu n Y h te e n sä II. A lakansakoulut. Koska krkollset kertokoulut huonost palkattune ja tomeensa puutteellsest valmstunelle opettajattarneen ovat akojen kuluessa osottautuneet k y kenemättömks antam aan yläkansakoulun työlle rttäv ää pohjaa, on varsnkn kansakoulupressä maaseudun alkukoulukysymyksen odottaessa ratkasua yläkansakoulujen pohjakouluks puollettu kunnallsa alakansakouluja, joden hyväks alkukoulukysym ys sttem m n oppvelvollsuuslassa ratkastunkn. H uolm atta stä propagandasta, jota kunnallsten alakansakoulujen perustamseks 0 vuoskausa harjotettu, osottaa nden lsäys ana vme akohn ast hyvn hdasta kehtystä. Syynä täh än lmöön on nähtäväst ollut rttävän aneellsen tuen ja päteven opettajavoman puute. V. 03 myönnettn mantulle vapaaehtosest perustetulle koululle ernäsn ehdon ens kerran valtoapua sekä asetettn ne samalla kouluhalltuksen ja prtarkastajen valvonnan alasks. H et seuraavana lukuvuonna valtoapu kutenkn lak k a u tettn venäläsen sortolalltuksen vakutuksesta. Vasta vuodesta 97 vapaam man ajan kottaessa ovat ne jälleen nauttneet valtoapua ja sen jälkeen alkaa nden lukukn huom attavam m n lsääntyä. Tlastollsa tetoja kerättn kunnallssta alakansakoulusta ens kerran lukuvuodelta 97 9IS. Tetoja saapu 238 koulusta, josta suomenkelsä

23 20 ol 68, ruotsnkelsä 68 ja suomen-ruotsnkelsä 2. K ntetä ol koulusta 20 ja kertävä 37 (8 suomen- ja 9 ruotsnkelstä). Oppladen luku ol 7 63, josta poka ol 3 80 ja ty ttö jä Anestoa kyllä jonkun verran käyteltn, m u tta tuloksa e julkastu. Vasta lukuvuodelta tom tettn aneston ykstyskohtanen käyttely, jossa eräät tedot opplasta kutenkn havattn joko puutteellsks ta vrheellsks.»senvuoks opplastlastoa alakansakoulusta e votu ajatellakaan julkasta nn ykstyskohtasena kun yläkansakoulusta, vaan ssällytettn tedot koulusta, opettajsta ja opplasta samaan taulukaavakkeeseen, jonka mukasest Kouluhalltus stte vme vuoden lopulla Valtoneuvostolle tekem ässään estyksessä ehdott tlaston julkastavaks. Tedot kertävstä a la kansakoulusta katsottn jo panoteknllsstä systä, sopvammaks julkasta er taulultteessä. Päätöksellään jouluk. 5 pdtä 920 Valtoneuvosto hyväksy- kn Kouluhalltuksen ehdotuksen tlaston panattam sesta sekä vahvst taulukaavakkeet anom uksen m ukaan välakasest käytettävks. K e rä tty anesto osottaa, e ttä kuluneena lukuvuonna ol 476 alakansakoulua tomnnassa, josta kntetä ol 49 ja kertävä 57. Suomenkelsä ol koulusta 57, ruotsnkelsä 308 ja kakskelsä. Ruotsnkelsä alakansakouluja, joden perustamsesta on huolehtnut»svenska folkskolans väuner»-nmnen yhdstys, ol ss mlte kaks kertaa enemmän kun suomenkelsä. U udenmaan läänssä ol alakansakoulujen luku suurn el 99 ja sen jälkeen Vaasan läänssä, jossa ntä ol 30 Kuopon samon kun Oulun läänssä ol kunnallsa alakansakouluja van 2. Suurn osa koulusta sjats joko vuokra- ta y läkansakoulun huonestossa. Opettajen luku ol 523, josta mehä ol van 5. O pettajsta ol 40 käynyt yksvuotsen kertokoulusem naarn, 72 ol saanut laajem m an kun yksvuotsen opettajavalm stuksen, kun taas / /:llä e ollut todstusta edes kerto- koulusem naarsta. Oppladen luku ol 5 552, josta poka ol ja ty ttö jä Opetuskelenä ol suom 7 47l:\Va, ja ruots 8 0#I:llä. Opplata tul ss kutakn suom enkelstä koulua koht non 20 enemmän kun kutakn ruotsnkelstä koulua koht. Koulum atkan ptuuden m ukaan jakaantuvat opplaat sten, että 87,4 %:lla opplasta ol m atkaa kouluun vajaa 3 knr.ä,,6 %.lla 3 5 knr.ä ja van,0 %:llä yl 5 km:ä. Alle.9-vuotata ol opplasta 56,6 %,.9-alle /2-vuotata 37,7 % sekä 72-vuotata ta vanhempa 5,7 %. Torpparen ja maataloustyö- väen lapsa ol opplasta 64,0 %, pkkutlallsten ja pkkulkkeen harjottajen lapsa 3, % ja vrkam esten, suurtlallsten ja suurlkkeen harjottajen lapsa 4,9 %.

24 2 Koulukurssn suorttaneden luku ol el 85,8 % tosen vuososaston opplasluvusta kevätlukukauden alussa. Kansanopstot, Kuluneena lukuvuonna ol tomnnassa kakkaan 4 kansanopstoa el 2 enemmän kun edellsenä lukuvuonna. Uusa ol nstä kutenkn van yks, nn. Nokan evankelnen kansanopsto, joka perustettn Prkkalaan 98. Malmlla sjatseva Svenska, folkakademn, joka kahtena edellsenä lukuvuonna ol sotlasm ajotuksen vuoks estetty huonestoansa käy ttäm ästä, saatto n y t jä l leen jatk aa tom ntaansa. Suomenkelsä ol kansanopstosta 29 ja ru o tsn kelsä 3. Opettajen luku ol 259 el 4 suurem p kun edellsenä lukuvuonna. Mespuolsa ol opettajsta 38 ja naspuolsa 2. Oppladen luku sukupuolen mukaan ryhm tettynä lukuvuodesta lähten erkseen suonen- ja ruotsnkelsssä kansanopstossa näkyy seuraav ast yhdstelmästä: Lukuvuos. Mespuolsa..Suomenkelsssä, Naspuolsa. Ruotsnkn! sssä. Y hteensä. Mespuolsa. Naspuolsa Y hteensä. K akkaan opplata / /o /o /o / / : ; ! Oppladen kokonasluku ol ss 836. Suomenkelsssä kansanopstossa ol opplata 478 ja ruotsnkelsssä 358. Edellseen lukuvuoteen verrattuna ol opplasluku vähentynyt 7:llä. Mtä erkseen oppladen sukupuoleen tulee, näkyy yhdstelm ästä, että naspuolsa opplata on ana ollut paljon enemmän kun mespuolsa. Erotus

25 22 tässä suhteessa e kutenkaan ruotsnkelsssä kansanopstossa ole ollut läheskään nn suur kun suomenkelsssä. Varsnkn kuluneena lukuvuonna lask mesoppladen luku suomenkelsssä kansanopstossa sekä entseen lukuunsa että naspuolsten lukuun verrattuna avan huolestuttavassa määrässä, sllä mespuolsa ol opplasta enää van 429 el 29,0 %, m utta naspuolsa 049 el 7,0 % s. o. enemmän kun koskaan akasemmn. Ruotsnkelsssä kansanopstossa sen sjaan osottaa mesoppladen luku kahteen edellseen lukuvuoteen nähden pentä lsäystä, kun taas nasoppladen luku on pysynyt jokseenkn ennallaan. Mespuolsa ol opplasta 48 el 4,3 % ja naspuolsa 20 el 58,7 %. Menojen kokonasmäärä ol / m arkkaa ja lm otettu valtoapu markkaa. Alku» ja kertokoulusem naart. Kuluneena lukuvuonna tomnnassa olleden alku- ja kertokoulusem- naaren luku ol 0. Nstä ol 4 suomen- ja 2 ruotsnkelstä. Ykstysä olvat nstä kakk m uut, pats Sustaman kaksvuotnen allcukoulusemnaar, joka perustettn kouluhalltuksen estyksestä toukok. 25 p:nä 08 valmstamaan pätevä opettajattara Karjalan alakansakouluhn. Syksyllä 9IX alott se ensmäsen lukuvuotensa Sustamon krkonkylässä, entsen venälästyttämslatoksen komeassa rakennuksessa. Samana syksynä laajennettn myös Helsngn ja Vaasan ruotsnkelset alkukoulusem naart kaksvuotsks. Kuluneena lukuvuonna ol nssä, kuten Sustamonkn alkukoulusemnaarssa, tomnnassa van J :n luokka. Vasa muskolsemnarum, josta tlastollsa tetoja nässä julkasussa e ennen ole annettu, perustettn v. 95, ja nautt se valtoapua ens kerran lukuvuonna Vuoden 929 alusta o tt valto sen kokonaan huostaansa,. Vanhosta kertokoulusem naaresta olvat Sortavalan ja Helsngn suom enkelnen lopettaneet tomntansa, joten jälellä ol enää Hämeenlnnan, Kotkan ja K uortaneen kertokoulusem naart. Opplata ol ylläm antussa semnaaressa 46, josta van / ol mespuolnen. Syystä että Sustamon, Vaasan ja Helsngn alkusemnaart olvat velä järjestelyn alasa, ja koska Hämeenlnnan ykstysen kertokoulusemnaarn opplaat okeutettn srtymään v. 99 m anttuun kaupunkn perustetun valton alkukoulusemnaarn klle luokalle, ol päästötodstuksen saaneden luku (K otkan ja K uortaneen -vuotssta semnaaresta) van 82.

26 23 Menojen kokonasmäärä ol markkaa markkaa ja lm otettu valtoapu Seuraa vassa luku vuoskatsauksessa julkastaan tlastotedot valton alkukoulusem naaresta y h tä ykstyskohtasna kun yläkansakoulusem naaresta. Julkasun m yöhästym nen on johtunut, pats käytellyn aneston entstään suuremmasta laajuudesta, pääasallsest stä, että työ vaknasen aktuarn ollessa saraana ol ptemmän akaa lman johtoa, kunnes allekrjottanut vme lokakuussa m äärättn aktuarnvrkaa tostaseks hotam aan. Helsngssä, Kouluhalltuksen Tlastokonttorssa, maalskuussa 92. Laur Lehmus. V. t.

27 TAULUJA. TABLEAUX.

28 Taulu I. «S em D aarkaupunk. L eu d u sém nare. Kansakoulunopettaja-semnaart helmkuun Sémnares d nsttuteurs et d nsttutrces prmares, le Perustettu vuonna.! Année de fondaton 3 * l V aknasa. Ordnares. M ehä. Hommes. S e m n a f t r n o p e t t a j a, - Professeurs des sémnares. N asa. : Femmes. \ V rkaa to m ttav a. H om m es. E x tra o rd nares. M ehä. J N asa. F em m es. Y h teen sä. Total. \ M el». : H om m es. j - N asa. Femmes. I H arjotuskoulu n o p e tta ja. Professeurs des écoles-annexes. Hommes. M ehä. Femmes. N asa. T y ö n - H atresvauxm a - H om mes. M ehä. p:nä 99. Opettajen ja oppladen luku. er févrer 99. jo h ta ja de tra nuels. Femmes. Nasa. Hommes. M ehä. Nombre de professeurs et d élèves. O p p l a t a e r l u o k l l a. Nombre d élèves de chaque classe. I. l. n. IV. Nasa. Femmes. Mehä. Hommes. Femmes. Nasa. Mehä. Hommes. Femmes. N asa. Hommes. Mehä. Nasa. Femmes. Mehä. Hommes. 22 Y hteensä. Total. Femmes. Nasa. Total. K akkaan. O pplasta ol: Internes. Ssä-opplata. Ulko-opplata.! Externes. a) Suom enkelset. Jy v ä sk y lä S ortavala) R a u m a à R aahe H e n o la G K a jaan Y h teen sä Total Fnnos _ 20 _ 3 _ 6, : _ ! ' 7 4 I b) R uotsnkelset. 8 T a m m s a a r U u s k a a rle b y... ( 873! Y hteensä - Total I! ft K a k k a a n - [ Suédos : j j) Sem naar e tom nut, sllä sotaväkeä asu rakennuksssa.

29 Taulu II. Kansakoulunopettaja-semnaart helmkuun sekä hedän vanhem- Sémna/res d nsttuteurs et d nsttutrces prmares, le er févrer 99.! Sem naarkaupunk. Leu d u sémnare. O ppladen luku joden ädnk el ol: Langue maternelle des élèves. Suom. Fnnos. R uots. Suédos.! Î Muu! kel. A u tre langue. I O ppladen luku, joden kotpakka ol: Nombre d'élèves dom clés: E nntään 00 km sem naarsta. à 00 km au p lu s du sém nare. Y l 00 km sem naarsta. à plu s de 00 km du sém nare. Vrkam ehä ja vapaden amm att. harjott. Foncton publque, professon, lbérale. a) Suom enkelset. Jy v ä s k y lä ! I 2 S o r ta v a la... ; 3 R a u m a R aahe... 28! 3 97 u 5 H e n o la I K a ja a n ' Y hteensä Total p:nâ 99. Oppladen ädnkel ja kotpakka pänsä sääty. Langue maternelle et domcle des élèves; poston socale de leurs parents l Suurlkkeen harjottaja. Négoce. Fnnos. Oppladen luku joden vanhemmat olvat: Pkkulkkeen harjottaja sekä p alvelu s m ehä. P ett QOmmerce, comms. Poston socale 'des parents. T yöväkeä (pats 3 sar.). Suu rtlallsa. Travalleurs Grands proprétares (exc. col. 3). ruraux..pkkutlallsa. Petts proprétares ruraux. Torppareta ja m aanvljelystyöväkeä. Petts ferm ers, travalleurs ru rau x. O pplata Y hteensä Total des élèves : b) R uotsnkelset. T am m saar U u s k a a rle b y Y hteensä Total K akkaan ! o Suédos ! & 9 0

30 6, Taulu III. Kansakoulunopettaja-semnaart m uutokset ja Sémnares d'nsttuteurs et d nsttutrces prmares (année scolare «9 : j Sem naarkaupunk. L eu d u sém nare. Pääsytutk ntoon kutsu tu sta Canddats a d m s a u x épreuves de V exam en d'entrée qu ont été reçus. \ hyväksytty. refusés. hyljätty. K ansakoulusta. venant d écoles com m unales. Opplata otettu: Nombre d élèves nouveaux nscrts I luokkaan. en l:e année: V alm stuskursseste ja -koulusta. venant des cours ou des écoles prép a ra tores. venant d'établssements d n stru c ton secondare. Oppkoulusta. A u tres. M uualta. II IV. luokkaan. j dans les années 2:e 4:e. Total. ) Sucmenk elset.! Jy v äsk y lä ! 2 ; S o rta v a la ! R a u m a ! 4; R aahe H e n o la I! q\ K ajaan... ; 0 2! ï Y hteensä Total ' lukuvuonna oppladen srto. Opplasluvun 99). Varatons du nombre des élèves; leur passage à la classe suvante. ' Adms d l'essa. koeopplata. Fnnos Opplata eronnut. Nombre d'élèves sorts. oppmäärää päättämättä. Avant la fn des cours. M orts. K uolleet. A utres. Muut. Après compléton des cours. Täydellsen oppm äärän suortettuaan. Summa. Total. S Augmentaton (-\-) ou dm nuton ( ) du nombre d'élèves. Opplasluvun lsäys (-J-) ta vähennys ( ). Sans exam en Oppladen srto. Passage à la classe suvante. Ilman ehtoja seuraavalle luokalle srretyt. Après avor p assé l exam en. Ehdot suortettuaan seuraavalle luokalle srretyt. 6 u _ ~ Restés à la même classe. Luokalle jääneet. Y hteensä. ) Ru otsnkùîlset. 8, T am m saar ; 9' U u s k a a rle b y Y hteensä Total K ak k aan j Suédos. j

SUOMEN KANSANOPETUKSEN TILASTO

SUOMEN KANSANOPETUKSEN TILASTO SUOMEN VIRALLINEN TILASTO x * SUOMEN KANSANOPETUKSEN TILASTO KOULUTOIMEN YLIHALLITUKSEN JULKAISEMA 48 TILASTOLLINEN YLEISKATSAUS SUOMEN KANSAKOULUTOIMEEN LUKUVUONNA 9 6-9 7 HELSINKI 99 v a l t o n e u

Lisätiedot

SUOMEN KANSANOPETUKSEN TILASTO

SUOMEN KANSANOPETUKSEN TILASTO SUOMEN VIRALLINEN TILASTO X SUOMEN KANSANOPETUKSEN TILASTO KOULUTOIMEN YLIHALLITUKSEN JULKAISEMA 47 TILASTOLLINEN YLEISKATSAUS SUOMEN KANSAKOULUTOIMEEN LUKUVUONNA 9 5-9 6 HELSINGISSÄ 97 SUOMEN SENAATIN

Lisätiedot

SUOMEN KANSANOPETUKSEN TILASTO

SUOMEN KANSANOPETUKSEN TILASTO SUOMENMAAN VIRALLINEN TILASTO. X SUOMEN KANSANOPETUKSEN TILASTO KOULUTOIMEN YLIHALLITUKSEN JULKAISEMA 45 TILASTOLLINEN YLEISKATSAUS SUOMEN KANSAKOULUTOIMEEN LUKUVUONNA 93-94 H ELSIN G ISSÄ 95 KEISARILLISEN

Lisätiedot

SUOMEN KANSANOPETUKSEN TILASTO

SUOMEN KANSANOPETUKSEN TILASTO SUOMENMAAN VIRALLINEN TILASTO X SUOMEN KANSANOPETUKSEN TILASTO KOULUTOIMEN YLIHALLITUKSEN JULKAISEMA 44 TILASTOLLINEN YLEISKATSAUS SUOMEN KANSAKOULUTOIMEEN LUKUVUONNA 92-93 H ELSIN G ISSÄ 94 KEISARILLISEN

Lisätiedot

SUOMEN KANSANOPETUKSEN TILASTO

SUOMEN KANSANOPETUKSEN TILASTO SUOMEN VIRALLINEN TILASTO X SUOMEN KANSANOPETUKSEN TILASTO KOULUHALLITUKSEN JULKAISEMA 49 TILASTOLLINEN YLEISKATSAUS SUOMEN KANSAKOULUTOIMEEN LUKUVUONNA 97 98 HELSINKI 90 V A L T IO N E U V O S T O N K

Lisätiedot

SUOMEN VIRALLINEN TILASTO TILASTOLLINEN KATSAUS SUOMEN OPPIKOULUJEN TILAAN JA TOIMINTAAN LUKUVUONNA KOULUTOIMEN YLIHALLITUS

SUOMEN VIRALLINEN TILASTO TILASTOLLINEN KATSAUS SUOMEN OPPIKOULUJEN TILAAN JA TOIMINTAAN LUKUVUONNA KOULUTOIMEN YLIHALLITUS I o SUOMEN VIRALLINEN TILASTO IX TILASTOLLINEN KATSAUS SUOMEN OPPIKOULUJEN TILAAN JA TOIMINTAAN LUKUVUONNA 94 95 T O IM IT T A N U T KOULUTOIMEN YLIHALLITUS 4 (Aperçu statstque de l état des établssements

Lisätiedot

SUOMENMAAN VIRALLINEN TILASTO TILASTOLLINEN KATSAUS SUOMEN OPPIKOULUJEN TILAAN JA TOIMINTAAN LUKUVUONNA TOIMITTANUT

SUOMENMAAN VIRALLINEN TILASTO TILASTOLLINEN KATSAUS SUOMEN OPPIKOULUJEN TILAAN JA TOIMINTAAN LUKUVUONNA TOIMITTANUT SUOMENMAAN VIRALLINEN TILASTO IX TILASTOLLINEN KATSAUS SUOMEN OPPIKOULUJEN TILAAN JA TOIMINTAAN LUKUVUONNA 9 0 9-9 0 TOIMITTANUT KOULUTOIMEN YLIHALLITUS 36 (Aperçu statstque de l état des établssements

Lisätiedot

SUOMEN VIRALLINEN TILASTO TILASTOLLINEN KATSAUS SUOMEN OPPIKOULUJEN TILAAN JA TOIMINTAAN LUKUVUONNA TOIMITTANUT KOULUHALLITUS 43 '

SUOMEN VIRALLINEN TILASTO TILASTOLLINEN KATSAUS SUOMEN OPPIKOULUJEN TILAAN JA TOIMINTAAN LUKUVUONNA TOIMITTANUT KOULUHALLITUS 43 ' P\ s.fc SUOMEN VIRALLINEN TILASTO ÏX TILASTOLLINEN KATSAUS SUOMEN OPPIKOULUJEN TILAAN JA TOIMINTAAN LUKUVUONNA 96 97 TOIMITTANUT KOULUHALLITUS 43 ' (Aperçu statstque de l état des établssements d nstructon

Lisätiedot

T \ 1 C S f f i o p i s t o u M a a n t i e t e e n L a i t o s SUOMEN VIRALLINEN TILASTO TILASTOLLINEN KATSAUS SUOMEN OPPIKOULUJEN

T \ 1 C S f f i o p i s t o u M a a n t i e t e e n L a i t o s SUOMEN VIRALLINEN TILASTO TILASTOLLINEN KATSAUS SUOMEN OPPIKOULUJEN T \ C S f f o p s t o u M a a n t e t e e n L a t o s SUOMEN VIRALLINEN TILASTO IX TILASTOLLINEN KATSAUS SUOMEN OPPIKOULUJEN TILAAN JA TOIMINTAAN LUKUVUONNA 95-96 TOIMITTANUT KOULUTOIMEN YLIHALLITUS 4

Lisätiedot

SUOMENMAAN VIRALLINEN TILASTO TILASTOLLINEN KATSAUS SUOMEN OPPIKOULUJEN TILAAN JA TOIMINTAAN LUKUVUONNA T O I M I T T A N U T

SUOMENMAAN VIRALLINEN TILASTO TILASTOLLINEN KATSAUS SUOMEN OPPIKOULUJEN TILAAN JA TOIMINTAAN LUKUVUONNA T O I M I T T A N U T SUOMENMAAN VIRALLINEN TILASTO IX TILASTOLLINEN KATSAUS SUOMEN OPPIKOULUJEN TILAAN JA TOIMINTAAN LUKUVUONNA 92 93 T O I M I T T A N U T KOULUTOIMEN YLIHALLITUS 39 / Aperçu statstque de l'état des établssements

Lisätiedot

Suurivaltaisin, Armollisin Keisari ja Suuriruhtinas!

Suurivaltaisin, Armollisin Keisari ja Suuriruhtinas! 1907. Edusk. Krj. Suomen Pankn vuosrahasääntö. Suomen Eduskunnan alamanen krjelmä uudesta Suomen Pankn vuosrahasäännöstä. Suurvaltasn, Armollsn Kesar ja Suurruhtnas! Suomen Eduskunnan pankkvaltuusmehet

Lisätiedot

SUOM EN V IRALLINEN TILA STO TILASTOLLINEN KATSAUS SUOMEN OPPIKOULUJEN TILAAN JA TOIMINTAAN LUKUVUONNA 1918-1919 TOIMITTANUT KOULU H A LLITU S

SUOM EN V IRALLINEN TILA STO TILASTOLLINEN KATSAUS SUOMEN OPPIKOULUJEN TILAAN JA TOIMINTAAN LUKUVUONNA 1918-1919 TOIMITTANUT KOULU H A LLITU S SUOM EN V IRALLINEN TILA STO IX TILASTOLLINEN KATSAUS SUOMEN OPPIKOULUJEN TILAAN JA TOIMINTAAN LUKUVUONNA 98-99 TOIMITTANUT KOULU H A LLITU S 5 (Aperçu statstque de l état des établssements d nstructon

Lisätiedot

SUOMENMAAN VIRALLINEN TILASTO TILASTOLLINEN KATSAUS SUOMEN OPPIKOULUJEN TILAAN JA TOIMINTAAN LUKUVUONNA t o i m i t t a n u t

SUOMENMAAN VIRALLINEN TILASTO TILASTOLLINEN KATSAUS SUOMEN OPPIKOULUJEN TILAAN JA TOIMINTAAN LUKUVUONNA t o i m i t t a n u t SUOMENMAAN VIRALLINEN TILASTO IX TILASTOLLINEN KATSAUS SUOMEN OPPIKOULUJEN TILAAN JA TOIMINTAAN LUKUVUONNA 93 94 t o m t t a n u t KOULUTOIMEN YLIHALLITUS 40 (A perçu statstque de l état des établssem

Lisätiedot

SUOMENMAAN VIRALLINEN TILASTO TILASTOLLINEN KATSAUS SUOMEN OPPIKOULUJEN TILAAN JA TOIMINTAAN LUKUVUONNA T O I M I T T A N U T

SUOMENMAAN VIRALLINEN TILASTO TILASTOLLINEN KATSAUS SUOMEN OPPIKOULUJEN TILAAN JA TOIMINTAAN LUKUVUONNA T O I M I T T A N U T SUOMENMAAN VIRALLINEN TILASTO IX TILASTOLLINEN KATSAUS SUOMEN OPPIKOULUJEN TILAAN JA TOIMINTAAN LUKUVUONNA 90 9 T O I M I T T A N U T KOULUTOIMEN YLIHALLITUS 37 (Aperçu statstque de Vétat des établssements

Lisätiedot

SUOMEN VIRALLINEN TILASTO TILASTOLLINEN KATSAUS SUOMEN OPPIKOULUJEN TILAAN JA TOIMINTAAN LUKUVUONNA TOIM ITTANUT KOULUHALLITUS

SUOMEN VIRALLINEN TILASTO TILASTOLLINEN KATSAUS SUOMEN OPPIKOULUJEN TILAAN JA TOIMINTAAN LUKUVUONNA TOIM ITTANUT KOULUHALLITUS SUOMEN VIRALLINEN TILASTO IX TILASTOLLINEN KATSAUS SUOMEN OPPIKOULUJEN TILAAN JA TOIMINTAAN LUKUVUONNA 97 98 TOIM ITTANUT KOULUHALLITUS 44 (Aperçu statstque de l état des établssements d nstructon secondare

Lisätiedot

Jaksolliset ja toistuvat suoritukset

Jaksolliset ja toistuvat suoritukset Jaksollset ja tostuvat suortukset Korkojakson välen tostuva suortuksa kutsutaan jaksollsks suortuksks. Tarkastelemme tässä myös ylesempä tlanteta jossa samansuurunen talletus tehdään tasavälen mutta e

Lisätiedot

SUOM ENM AAN VIRALLINEN TILASTO TILASTOLLINEN KATSAUS SUOMEN OPPIKOULUJEN TILAAN JA TOIMINTAAN LUKUVUONNA T O I M I T T A N U T

SUOM ENM AAN VIRALLINEN TILASTO TILASTOLLINEN KATSAUS SUOMEN OPPIKOULUJEN TILAAN JA TOIMINTAAN LUKUVUONNA T O I M I T T A N U T SUOM ENM AAN VIRALLINEN TILASTO IX TILASTOLLINEN KATSAUS SUOMEN OPPIKOULUJEN TILAAN JA TOIMINTAAN LUKUVUONNA - T O I M I T T A N U T KOULUTOIMEN YLIHALLITUS (Aperçu statstque de l état des établssements

Lisätiedot

SUOMEN ALKEISOPISTOJEN

SUOMEN ALKEISOPISTOJEN SUOMENMAAN V I R A L L I N E N TILASTO. I X. TILASTOLLINEN KATSAUS SUOMEN ALKEISOPISTOJEN TILAAN a TOIMINTAAN LUKUVUONNA 9 0 6 907. TO IM ITTANUT KOULUTOIMEN YLIHALLITUS. * (Aperçu statstque de T état

Lisätiedot

SUOMEN KANSANOPETUKSEN TILASTO FOLKUNDERVISNINGEN I

SUOMEN KANSANOPETUKSEN TILASTO FOLKUNDERVISNINGEN I SUOMEN VIRALLINEN TILASTO FINLANDS OFFICIELLA STATISTIK SUOMEN KANSANOPETUKSEN TILASTO KOULUHALLITUKSEN JULKAISEMA. STATISTIK Ö V E R FOLKUNDERVISNINGEN I FINLAND UTGIVEN AV SK.OLSTYRELSEN TILASTO LLINEN

Lisätiedot

SUOMEN ALKEISOPISTOJEN

SUOMEN ALKEISOPISTOJEN SUOMENMAAN VIRALLINEN TILASTO. IX. TILASTOLLINEN KATSAUS SUOMEN ALKEISOPISTOJEN TILA AN a TOIMINTAAN LUKUVUONNA 908 909. TOIMITTANUT KOULUTOIMEN YLIHALLITUS. 35. (Aperçu statstque de Tétat des écoles publques

Lisätiedot

SVT XXIX : 7. fmfre. 1916 Suomi - Finland

SVT XXIX : 7. fmfre. 1916 Suomi - Finland SVT XXIX : 7 0 kel 00 tekä 5 nmeke 6 rnnakkasn. fre 60 ulk. 0 sara fn 598 huom. 70 muu nmeketet. 650 svt ahealue 650 asasanat 650 tetov. 65 alue fmfre Eduskuntavaalt vuonna 96 Electons pour la dète en

Lisätiedot

Saatteeksi. Vantaalla vuoden 2000 syyskuussa. Hannu Kyttälä Tietopalvelupäällikkö

Saatteeksi. Vantaalla vuoden 2000 syyskuussa. Hannu Kyttälä Tietopalvelupäällikkö Saatteeks Tomtlojen rakentamsta seurattn velä vme vuoskymmenen lopulla säännöllsest vähntään kerran vuodessa tehtävllä raportella. Monsta tosstaan rppumattomsta ja rppuvsta systä johtuen raportont loppu

Lisätiedot

SUOMEN ALKEISOPISTOJEN

SUOMEN ALKEISOPISTOJEN SUOM ENM AAN V I R A L L I N E N TILASTO. IX. TILASTOLLINEN KATSAUS SUOMEN ALKEISOPISTOJEN TILAAN j a TOIMINTAAN» LUKUVUONNA 904 905. TOIMITTANUT KOULUTOIMEN YLIHALLITUS. (Aperçu statstque de Vétat des

Lisätiedot

KANSAN OP ET USTILASTO 58 TILASTOLLINEN YLEISKATSAUS KANSAKOULULAITOKSEEN LUKUVUONNA 1926-27 FOLKUNDERVISN INGEN

KANSAN OP ET USTILASTO 58 TILASTOLLINEN YLEISKATSAUS KANSAKOULULAITOKSEEN LUKUVUONNA 1926-27 FOLKUNDERVISN INGEN SUOM EN VIRALLINEN TILASTO - FINLANDS OFFICIELLA STATISTIK X KANSAN OP ET USTILASTO TILASTOLLINEN YLEISKATSAUS KANSAKOULULAITOKSEEN LUKUVUONNA - X STATISTIK ÖVER FOLKUNDERVISN INGEN STATISTISK ÖVERSIKT

Lisätiedot

SUOMEN ALKEISOPISTOJEN

SUOMEN ALKEISOPISTOJEN SOOHEllMAAH VIRALLINEH TIlASTD. IX. TILASTOLLINEN KATSAUS SUOMEN ALKEISOPISTOJEN TILAAN a TOIMINTAAN LUKUVUONNA 907 908. TOIMITTANUT KOULUTOIMEN YLIHALLITUS. 34. (A perçu statstque de l état des écoles

Lisätiedot

1. Luvut 1, 10 on laitettu ympyrän kehälle. Osoita, että löytyy kolme vierekkäistä

1. Luvut 1, 10 on laitettu ympyrän kehälle. Osoita, että löytyy kolme vierekkäistä Johdatus dskreettn matematkkaan Harjotus 3, 30.9.2015 1. Luvut 1, 10 on latettu ympyrän kehälle. Osota, että löytyy kolme verekkästä lukua, joden summa on vähntään 17. Ratkasu. Tällasa kolmkkoja on 10

Lisätiedot

Valtuustoon nähden sitovat mittarit

Valtuustoon nähden sitovat mittarit Valtuustoon nähden stovat mttart 2018 28.8.2018 Valtuustomttart 2018 Tamm-kesäkuun toteuma e vaad tomenptetä ero tavotteeseen +/- 2 %, e tomenptetä vaat tomenptetä 2 Latoshodon nettotomntamenojen osuus

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 1138. Valtioneuvoston asetus. terveydenhuollon oikeusturvakeskuksesta annetun asetuksen eräiden säännösten kumoamisesta

SISÄLLYS. N:o 1138. Valtioneuvoston asetus. terveydenhuollon oikeusturvakeskuksesta annetun asetuksen eräiden säännösten kumoamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2000 ulkastu Helsngssä 22 päänä joulukuuta 2000 N:o 1138 1143 SISÄLLYS N:o Su 1138 altoneuoston asetus teeydenhuollon okeustuakeskuksesta annetun asetuksen eäden säännösten kumoamsesta...

Lisätiedot

SUOMEN ALKEISOPISTOJEN

SUOMEN ALKEISOPISTOJEN S U O M E N M A A N V I R A L L I N E N TILASTO. IX. TILASTOLLINEN KATSAUS SUOMEN ALKEISOPISTOJEN TILAAN JA VAIKUTUKSEEN LUKUVUONNA 887-888. Koulutomen Ylhalltukselta. (Aperçu statstque de l état des écoles

Lisätiedot

SU O M EN VIRALLINEN TILASTO - FIN L A N D S OFFICIELLA STATISTIK KANSAKOULULAITOS LUKUVUONNA STATISTIK Ö V ER

SU O M EN VIRALLINEN TILASTO - FIN L A N D S OFFICIELLA STATISTIK KANSAKOULULAITOS LUKUVUONNA STATISTIK Ö V ER SU O M EN VIRALLINEN TILASTO - FIN L A N D S OFFICIELLA STATISTIK X KANSANOPETUSTILASTO KANSAKOULULAITOS LUKUVUONNA - X STATISTIK Ö V ER FOLKUNDERVISNINGEN FO LK SKO LVASENDET LÄSÅRET - APERÇU STATISTIQUE

Lisätiedot

' SUOMEN KANSANOPETUKSEN TILASTO FOLKUNDERVISNINGEN

' SUOMEN KANSANOPETUKSEN TILASTO FOLKUNDERVISNINGEN SUOMEN VIRALLINEN TILASTO FINLANDS OFFICIELLA STATISTIK X ' SUOMEN KANSANOPETUKSEN TILASTO TILASTOLLINEN YLEISKATSAUS SUOMEN KANSAKOULULAITOKSEEN LUKUVUONNA 9 9 X STATISTIK O v e r FOLKUNDERVISNINGEN FINLAND

Lisätiedot

M A ATA LO U S. III. MAANVILJELYS JA KARJANHOITO SUOMESSA VUONNA 1908. SUOMEN VIRALLINEN TILASTO. HELSINGISSA 1910.

M A ATA LO U S. III. MAANVILJELYS JA KARJANHOITO SUOMESSA VUONNA 1908. SUOMEN VIRALLINEN TILASTO. HELSINGISSA 1910. SUOMEN VIRALLINEN TILASTO. III. M A ATA LO U S.. MAANVILJELYS JA KARJANHOITO SUOMESSA VUONNA 908. HELSINGISSA 90. KEISARILLISEN SENAATIN KIRJAPAINOSSA. . K atsaus Suom en vrallsen m aataloustlaston kehtykseen.

Lisätiedot

SVT VI : 56 : 3. ~>Ao * J. r- 3 : Läsnäolevan väestön ryhmitys ammatin ja elinkeinon sekä 248 osan tiedot fin A,, A, talouskunta-aseman mukaan

SVT VI : 56 : 3. ~>Ao * J. r- 3 : Läsnäolevan väestön ryhmitys ammatin ja elinkeinon sekä 248 osan tiedot fin A,, A, talouskunta-aseman mukaan SVT VI : : 0 kel fnfre 00 tekjä nmeke Suomen väkluku joulukuun. pävänä 0 (seurakuntakrjojen mukaan) *»,., r Populaton de la Fnlande au. décembre 0 v(selon les nnnakkasn. fre.,,... regstres ecclésastques

Lisätiedot

Suomen kansanopetuksen TILASTO, Koulutoimen Ylihallituksen julkaisema. 20. 1892 1893. H E L S IN G IS S Ä,

Suomen kansanopetuksen TILASTO, Koulutoimen Ylihallituksen julkaisema. 20. 1892 1893. H E L S IN G IS S Ä, S U O M E N M A A N V I R A L L I N E N T I L A S T O. X. Suomen kansanopetuksen TILASTO, Koulutomen Ylhalltuksen ulkasema. 20. Tlastollnen yleskatsaus Suomen kansakoulu tomeen lukuvuonna 892 893. H E

Lisätiedot

Hallin ilmiö. Laatija - Pasi Vähämartti. Vuosikurssi - IST4SE. Tekopäivä 2005-9-14 Palautuspäivä 2005-9-28

Hallin ilmiö. Laatija - Pasi Vähämartti. Vuosikurssi - IST4SE. Tekopäivä 2005-9-14 Palautuspäivä 2005-9-28 Jyväskylän Aattkorkeakoulu, IT-nsttuutt IIF00 Sovellettu fyskka, Syksy 005, 4.5 ETS Opettaja Pas epo alln lö Laatja - Pas Vähäartt Vuoskurss - IST4SE Tekopävä 005-9-4 Palautuspävä 005-9-8 8.9.005 /7 LABOATOIOTYÖ

Lisätiedot

Monte Carlo -menetelmä

Monte Carlo -menetelmä Monte Carlo -menetelmä Helumn perustlan elektron-elektron vuorovakutuksen laskemnen parametrsodulla yrteaaltofunktolla. Menetelmän käyttökohde Monen elektronn systeemen elektronkorrelaato oteuttamnen mulla

Lisätiedot

Majoituslautakunta. Vuonna Lautakunnalle tullut 6 kirjelmää Kuvernööriltä ^autaklumal1

Majoituslautakunta. Vuonna Lautakunnalle tullut 6 kirjelmää Kuvernööriltä ^autaklumal1 IV. Majotuslautakunta. Majotuslautakunnan kertomus vuodelta 907 on seuraava:»majotuslautakunnan tammkuun 28 pävänä 878 vahvstetun ohjesäännön 8 :n säännöksen täyttämseks saa Lautakunta täten antaa kertomuksen

Lisätiedot

SVT XXIX : 5. Eduskuntavaalit vuonna 1911 Elections pour la diète en 1911

SVT XXIX : 5. Eduskuntavaalit vuonna 1911 Elections pour la diète en 1911 SVT XXIX : 0 kel 00 tekjä nmeke rnnakkasn. fre rnnakkasn. 0 julkasja 0 sarja 0 muu nmeketet. huom. 0 svt ahealue 0 asasanat 0 tetov. alue fnfre Eduskuntavaalt vuonna Electons pour la dète en Helsnk : Tlastollnen

Lisätiedot

SVT VI : 20 ; 1. nimeke. rinnakkaisn. fre. osan tiedot osan tiedot fre julkaisija sarja fin ylänimeke huom. huom. svt aihealue tietovuosi alue.

SVT VI : 20 ; 1. nimeke. rinnakkaisn. fre. osan tiedot osan tiedot fre julkaisija sarja fin ylänimeke huom. huom. svt aihealue tietovuosi alue. SVT VI : 0 ; 0 0 0 00 00 0 0 kel nmeke rnnakkasn. fre osan tedot osan tedot fre julkasja sarja fn ylänmeke huom. huom. svt ahealue tetovuos alue fnfre Väenlasku Helsngn, Turun, Tampereen, Wpurn, Oulun

Lisätiedot

SIIRTOLAISUUSTILASTO

SIIRTOLAISUUSTILASTO SUOMEN VIRALLINEN TILASTO XXVIII SIIRTOLAISUUSTILASTO SIIRTOLAISUUS VUONNA EM IG RATION E N H ELSINK I. VALTIONEUVOSTON K IR JAPA IN O. Ssällysluettelo. Table des matères. Tekst. Texte. (Sv..) (Pages.)

Lisätiedot

SU/Vakuutusmatemaattinen yksikkö (5)

SU/Vakuutusmatemaattinen yksikkö (5) SU/Vakuutusmatemaattnen ykskkö 0..06 (5) Rahastoonsrtovelvotteeseen ja perustekorkoon lttyvät laskentakaavat Soveltamnen. Rahastosrtovelvote RSV. Täydennyskerron b 6 Nätä laskentakaavoja sovelletaan täydennyskertomen,

Lisätiedot

SUOMEN PANKKI VUOSIKIRJA LAATINUT SUOMEN PANKIN TILASTO-OSASTO HELSINGISSÄ 1931 XI VUOSIKERTA

SUOMEN PANKKI VUOSIKIRJA LAATINUT SUOMEN PANKIN TILASTO-OSASTO HELSINGISSÄ 1931 XI VUOSIKERTA SUOMEN PANKK 930 VUOSKRJA LAATNUT SUOMEN PANKN TLASTO-OSASTO X VUOSKERTA HELSNGSSÄ 93 HELSNK m VALTONEUVOSTON KR.]APAJNO Suomen Pankn vuoskrjan yhdestosta vuoskerta saatetaan täten julksuuteen. Se on laadttu

Lisätiedot

SUOMEN PANKKI VUOSIKIRJA HELSINGISSÄ 1949 XXIX VUOSIKERTA LAATINUT SUOMEN PANKIN TALOUSTIETEELLINEN TUTKIMUSLAITOS

SUOMEN PANKKI VUOSIKIRJA HELSINGISSÄ 1949 XXIX VUOSIKERTA LAATINUT SUOMEN PANKIN TALOUSTIETEELLINEN TUTKIMUSLAITOS SUOMEN PANKK 948 VUOSKRJA LAATNUT SUOMEN PANKN TALOUSTETEELLNEN TUTKMUSLATOS XXX VUOSKERTA HELSNGSSÄ 949 HELSNK 9'9 VALTONEUVOSTON KRJAPANO Täten saatetaan julksuuteen Suomen. Pankn vuoskrjan kahdeskymmenesyhdeksäs

Lisätiedot

Suomen ja Ruotsin metsäteollisuuden kannattavuusvertailu v. 1971-78 31.10. 1979. No. 47. Pekka Ylä-Anttila

Suomen ja Ruotsin metsäteollisuuden kannattavuusvertailu v. 1971-78 31.10. 1979. No. 47. Pekka Ylä-Anttila El~r~H(r:n\! ElY~:, ~t/!.) TUTK,, J~- LJ.T ~ THE RESEARCH NSTrTUTE OF THE FNNSH ECONOMY Lönnrotnkatu 4 8, 0020 Helsnk 2, Fnland, tel. 60322 Pekka Ylä-Anttla Suomen ja Ruotsn metsäteollsuuden kannattavuusvertalu

Lisätiedot

SUOMEN ALKEISOPISTOJEN

SUOMEN ALKEISOPISTOJEN S U O M E N M A A N V I R A L L I N E N TILASTO. IX. TILASTOLLINEN KATSAUS SUOMEN ALKEISOPISTOJEN TILAAN a VAIKUTUKSEEN LUKUVUONNA 888-889. Koulutomen Ylhalltukselta. (Aperçu statstque de l état des écoles

Lisätiedot

KANSAN O PET USTILASTO FOLKUNDERVISNINGEN

KANSAN O PET USTILASTO FOLKUNDERVISNINGEN f \ - 6 SU O M EN VIRALLINEN TILASTOFIN L A N D S OFFICIELLA STATISTIK KANSAN O PET USTILASTO 57 TILASTO LLINEN YLEISKATSAUS K ANSAK O U LULAITOKSEEN L U K U V U O N N A 95-6 X STATISTIK OVER FOLKUNDERVISNINGEN

Lisätiedot

SUOMEN ALKEISOPISTOJEN

SUOMEN ALKEISOPISTOJEN SUOMENMAAN V I R A L L I N E N TILASTO. IX. TILASTOLLINEN KATSAUS SUOMEN ALKEISOPISTOJEN TILAAN j a VAIKUTUKSEEN LUKUVUONNA 900 90. T O IM ITT A N U T KOULUTOIMEN YLIHALLITUS. (A p erçu sta tstq u e de

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN KILPAILUKYKY VAATII OSAAVAT TEKIJÄNSÄ. Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto - SAKKI ry

TULEVAISUUDEN KILPAILUKYKY VAATII OSAAVAT TEKIJÄNSÄ. Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto - SAKKI ry TULEVAISUUDEN KILPAILUKYKY VAATII OSAAVAT TEKIJÄNSÄ Suomen Ammattn Opskeleven Ltto - SAKKI ry AMMATILLINEN KOULUTUS MUUTOKSEN KOURISSA Suomalasen ammatllsen koulutuksen vahvuus on sen laaja-alasuudessa

Lisätiedot

3.5 Generoivat funktiot ja momentit

3.5 Generoivat funktiot ja momentit 3.5. Generovat funktot ja momentt 83 3.5 Generovat funktot ja momentt 3.5.1 Momentt Eräs tapa luonnehta satunnasmuuttujan jakaumaa, on laskea jakauman momentt. Ne määrtellään odotusarvon avulla. Määrtelmä

Lisätiedot

Uuden eläkelaitoslain vaikutus allokaatiovalintaan

Uuden eläkelaitoslain vaikutus allokaatiovalintaan TEKNILLINEN KORKEAKOULU Systeemanalyysn laboratoro Mat-2.108 Sovelletun matematkan erkostyö Uuden eläkelatoslan vakutus allokaatovalntaan Tmo Salmnen 58100V Espoo, 14. Toukokuuta 2007 Ssällysluettelo Johdanto...

Lisätiedot

Tchebycheff-menetelmä ja STEM

Tchebycheff-menetelmä ja STEM Tchebycheff-menetelmä ja STEM Optmontopn semnaar - Kevät 2000 / 1 1. Johdanto Tchebycheff- ja STEM-menetelmät ovat vuorovakuttesa menetelmä evät perustu arvofunkton käyttämseen pyrkvät shen, että vahtoehdot

Lisätiedot

Väestö- ja asuntolaskenta Folk- och bostadsräkningen Population and Housing Census

Väestö- ja asuntolaskenta Folk- och bostadsräkningen Population and Housing Census Suomen virallinen tilasto Finlands officiella Statistik Official Statistics of Finland VI C:106 Väestö- ja asuntolaskenta Folk- och bostadsräkningen Population and Housing Census 1980 Osa XV Del XV Volume

Lisätiedot

SVT XXIX : 9. finfre Suomi - Finland

SVT XXIX : 9. finfre Suomi - Finland SVT XXIX : 0 kel 00 tekjä nmeke rnnakkasn. fre 0 julkasja 0 sarja huom. 0 muu nmeketet. 0 svt ahealue 0 asasanat 0 tetov. alue fnfre Eduskuntavaalt vuonna Electons pour la dète en Helsnk : Tlastollnen

Lisätiedot

Kirjainkiemurat - mallisivu (c)

Kirjainkiemurat - mallisivu (c) Aa Ii Uu Ss Aa Ii Uu Ss SII-LIN VII-LI-KUP-PI I-sot, pie-net kir-jai-met, sii-li neu-voo aak-ko-set. Roh-ke-as-ti mu-kaan vaan, kaik-ki kyl-lä op-pi-vat! Ss Har-joit-te-le kir-jai-mi-a li-sää vih-koo-si.

Lisätiedot

Sisäpiirintiedon syntyminen

Sisäpiirintiedon syntyminen Kai Kotiranta Sisäpiirintiedon syntyminen Kontekstuaalinen tulkinta Y liopistollinen väitöskirja, jo k a Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnan suostum uksella esitetään julkisesti tarkastettavaksi

Lisätiedot

on määritelty tarkemmin kohdassa 2.3 ja pi kohdassa 2.2.

on määritelty tarkemmin kohdassa 2.3 ja pi kohdassa 2.2. SU/Vakuutusmatemaattnen ykskkö 7.8.08 (7) Rahastoonsrtovelvotteeseen ja perustekorkoon lttyvät laskentakaavat Soveltamnen. Rahastosrtovelvote RSV. Täydennyskerron b 6 Nätä laskentakaavoja sovelletaan täydennyskertomen,

Lisätiedot

Jaetut resurssit. Tosiaikajärjestelmät Luento 5: Resurssien hallinta ja prioriteetit. Mitä voi mennä pieleen? Resurssikilpailu ja estyminen

Jaetut resurssit. Tosiaikajärjestelmät Luento 5: Resurssien hallinta ja prioriteetit. Mitä voi mennä pieleen? Resurssikilpailu ja estyminen Tosakajärjestelmät Luento : Resurssen hallnta ja prorteett Tna Nklander Jaetut resursst Useat tapahtumat jakavat ohjelma-/lattesto-olota, jossa kesknänen possulkemnen on välttämätöntä. Ratkasuja: Ajonakanen

Lisätiedot

Aamukatsaus 13.02.2002

Aamukatsaus 13.02.2002 Indekst & korot New Yorkn päätöskursst, euroa Muutos-% Päätös Muutos-% Helsnk New York (NY/Hel) Dow Jones 9863.7-0.21% Noka 26.21 26.05-0.6% S&P 500 1107.5-0.40% Sonera 5.05 4.99-1.1% Nasdaq 1834.2-0.67%

Lisätiedot

Kynä-paperi -harjoitukset. Taina Lehtinen Taina I Lehtinen Helsingin yliopisto

Kynä-paperi -harjoitukset. Taina Lehtinen Taina I Lehtinen Helsingin yliopisto Kynä-paper -harjotukset Tana Lehtnen 8.8.07 Tana I Lehtnen Helsngn ylopsto Etelä-Suomen ja Lapn lään, 400 opettajaa a. Perusjoukon (populaaton) muodostvat kakk Etelä-Suomen ja Lapn läänn peruskoulun opettajat

Lisätiedot

TILASTOLLINEN KATSAUS OPPIKOULUJEN TILAAN JA TOIM INTAAN LUKUVUONNA 1927-1928 LÄRDOMSSKOLORNA

TILASTOLLINEN KATSAUS OPPIKOULUJEN TILAAN JA TOIM INTAAN LUKUVUONNA 1927-1928 LÄRDOMSSKOLORNA SUOM EN VIRALLINEN TILASTO - FINLANDS OFFICIELLA STATISTIK IX OPPIKOULUT 5 TILASTOLLINEN KATSAUS OPPIKOULUJEN TILAAN JA TOIM INTAAN LUKUVUONNA 97-98 IX LÄRDOMSSKOLORNA 5 STATISTISK ÖVERSIKT AV LÄRDOMSSKOLORNAS

Lisätiedot

FYSA220/2 (FYS222/2) VALON POLARISAATIO

FYSA220/2 (FYS222/2) VALON POLARISAATIO FYSA220/2 (FYS222/2) VALON POLARSAATO Työssä tutktaan valoaallon tulotason suuntasen ja stä vastaan kohtsuoran komponentn hejastumsta lasn pnnasta. Havannosta lasketaan Brewstern lan perusteella lasn tatekerron

Lisätiedot

Helka-neiti kylvyssä

Helka-neiti kylvyssä Helkanet kylvyssä Frtz Grunbaum suom. M. A. ummnen Solo Tenor???? m Fred Raymond sov. G. Ventur 2001 Tä män täs tä p Bass Uu m g Wow uu uu uu uu uu uu uu, uu p wow wow wow wow wow wow wow, wow uu wow Mart

Lisätiedot

SUOMEN ALKEISOPISTOJEN

SUOMEN ALKEISOPISTOJEN S U OME NMAA N V I R A L L I N E N TILASTO. IX. TILASTOLLINEN KATSAUS SUOMEN ALKEISOPISTOJEN TILAAN a VAIKUTUKSEEN LUKUVUONNA 889-890. Koulutomen Ylhalltukselta. (Aperçu statstque de l état des écoles

Lisätiedot

OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA. talta.

OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA. talta. 9 OUTOKUMPU OY 0 K MALMNETSNTA Tutkmusalueen sjant Tutkmusalue sjatsee Hyvelässä, n. 6 km:ä Porsta pohjoseen, Vaasa-ten täpuolella. Tarkemp sjant lmenee raportn etulehtenä olevalta :20 000 karw' talta.

Lisätiedot

Työn tavoitteita. 1 Johdanto. 2 Ideaalikaasukäsite ja siihen liittyvät yhtälöt

Työn tavoitteita. 1 Johdanto. 2 Ideaalikaasukäsite ja siihen liittyvät yhtälöt FYSP103 / 1 KAASUTUTKIMUS Työn tavotteta havannollstaa deaalkaasun tlanyhtälöä oppa, mten lman kosteus vakuttaa havattavn lmöhn ja mttaustuloksn kerrata mttauspöytäkrjan ja työselostuksen laatmsta Luento-

Lisätiedot

SUOMEN VIRALLINEN TILASTO, I. B: 32 SUOMEN LAIVALIIKE VUONNA 1912 H E L S IN G IS S Ä 1914 KEISARILLISEN SENAATIN KIRJAPAINOSSA

SUOMEN VIRALLINEN TILASTO, I. B: 32 SUOMEN LAIVALIIKE VUONNA 1912 H E L S IN G IS S Ä 1914 KEISARILLISEN SENAATIN KIRJAPAINOSSA SUOMEN VIRALLINEN TILASTO, I. B: 32 SUOMEN LAIVALIIKE V E N Ä J Ä N JA U L K O V A L T O J E N K A N S S A VUONNA 92 5397 H E L S IN G IS S Ä 94 KEISARILLISEN SENAATIN KIRJAPAINOSSA S sä llys. I Table

Lisätiedot

Mat /Mat Matematiikan peruskurssi C3/KP3-I Harjoitus 2, esimerkkiratkaisut

Mat /Mat Matematiikan peruskurssi C3/KP3-I Harjoitus 2, esimerkkiratkaisut Harjotus, esmerkkratkasut K 1. Olkoon f : C C, f(z) z z. Tutk, mssä pstessä f on dervotuva. Ratkasu 1. Jotta funkto on dervotuva, on sen erotusosamäärän f(z + ) f(z) raja-arvon 0 oltava olemassa ja ss

Lisätiedot

SUOMEN VIRALLINEN TILASTO. III. MAATALOUS. 13. MAANVILJELYS JA KARJANHOITO SUOMESSA VUONNA 1916.

SUOMEN VIRALLINEN TILASTO. III. MAATALOUS. 13. MAANVILJELYS JA KARJANHOITO SUOMESSA VUONNA 1916. SUOMEN VIRALLINEN TILASTO. III. MAATALOUS.. MAANVILJELYS JA KARJANHOITO SUOMESSA VUONNA 96. HELSINKI, 98. V A L T IO N E U V O S T O N K IR J A P A IN O. . Maanvljelys. Sääsuhteet. Ennenkun selonteko an

Lisätiedot

SUOMEN VIRALLINEN TILASTO - FINLANDS OFFICIELLA STATISTIK 60 KANSAKOULULAITOS LUKUVUONNA STATISTIK OVER FOLKUNDERVISNINGEN

SUOMEN VIRALLINEN TILASTO - FINLANDS OFFICIELLA STATISTIK 60 KANSAKOULULAITOS LUKUVUONNA STATISTIK OVER FOLKUNDERVISNINGEN SUOMEN VIRALLINEN TILASTO FINLANDS OFFICIELLA STATISTIK X KAN SAN OPETUSTILASTO 0 KANSAKOULULAITOS LUKUVUONNA X STATISTIK OVER FOLKUNDERVISNINGEN 0 FOLKSKOLVÄSENDET LÄSÅRET APERÇU STATISTIQUE DE L'ENSEIGNEMENT

Lisätiedot

Rahastoonsiirtovelvoitteeseen ja perustekorkoon liittyvät laskentakaavat. Soveltaminen

Rahastoonsiirtovelvoitteeseen ja perustekorkoon liittyvät laskentakaavat. Soveltaminen SU/Vakuutusmatemaattnen ykskkö 0.4.05 Rahastoonsrtovelvotteeseen ja perustekorkoon lttyvät laskentakaavat Soveltamnen. Rahastosrtovelvote RSV. Täydennyskerron b 6 Nätä perusteta sovelletaan täydennyskertomen,

Lisätiedot

Tietojen laskentahetki λ α per ,15 0,18 per ,15 0,18 per tai myöhempi 0,20 0,18

Tietojen laskentahetki λ α per ,15 0,18 per ,15 0,18 per tai myöhempi 0,20 0,18 SU/Vakuutusmatemaattnen ykskkö 6.3.07 (6) Rahastoonsrtovelvotteeseen ja perustekorkoon lttyvät laskentakaavat Soveltamnen. Rahastosrtovelvote RSV. Täydennyskerron b 6 Nätä laskentakaavoja sovelletaan täydennyskertomen,

Lisätiedot

YHDYSKUNTALAUTAKUNTA TALOUSARVIOEHDOTUS 2018 TALOUSSUUNNITELMA

YHDYSKUNTALAUTAKUNTA TALOUSARVIOEHDOTUS 2018 TALOUSSUUNNITELMA YHDYSKUNTALAUTAKUNTA TALOUSARVIOEHDOTUS 2018 TALOUSSUUNNITELMA 2018-2020 TOIMIALA 50 YHDYSKUNTAPALVELUT P A L V E L U 5 0 0 T E K N I S E N J A Y M P Ä R I S T Ö T O I M E N H A L L I N T O J A M A A S

Lisätiedot

Valtion hankintojen digitalisointi toteutusohjelma Työpaja ohjelmapäällikkö Seija Friman, VK

Valtion hankintojen digitalisointi toteutusohjelma Työpaja ohjelmapäällikkö Seija Friman, VK Valton hankntojen dgtalsont toteutusohjelma Työpaja 18.1.2018 15.1.2018 ohjelmapäällkkö Seja Frman, VK Ohjelman tlannekatsaus 12.12.2017-15.1.2018 Hallnnonalatlasuudet toteutettu. Jatkotomenpteet ja vastaukset

Lisätiedot

t P1 `UT. Kaupparek. nro Y-tunnus Hämeenlinnan. hallinto- oikeudelle. Muutoksenhakijat. 1( UiH S<

t P1 `UT. Kaupparek. nro Y-tunnus Hämeenlinnan. hallinto- oikeudelle. Muutoksenhakijat. 1( UiH S< 1(0 1 4 1 1 4 UiH 0 0 0 1 S< A S I A N A J O T O I M I S T O O S S I G U S T A F S S O N P L 2 9, Ra u h a n k a t u 2 0, 1 5 1 1 1 L a h t i P u h e l i n 0 3 / 7 8 1 8 9 6 0, G S M 0 5 0 0 / 8 4 0 5

Lisätiedot

SU/Vakuutusmatemaattinen yksikkö (6)

SU/Vakuutusmatemaattinen yksikkö (6) SU/Vakuutusmatemaattnen ykskkö 28.0.206 (6) Rahastoonsrtovelvotteeseen ja perustekorkoon lttyvät laskentakaavat Soveltamnen. Rahastosrtovelvote RSV 2. Täydennyskerron b 6 Nätä laskentakaavoja sovelletaan

Lisätiedot

HASSEN-WEILIN LAUSE. Kertausta

HASSEN-WEILIN LAUSE. Kertausta HASSEN-WEILIN LAUSE Kertausta Käytetään seuraava merkntjä F = F/F q on sukua g oleva funktokunta Z F (t = L F (t (1 t(1 qt on funktokunnan F/F q Z-funkto. α 1, α 2,..., α 2g ovat polynomn L F (t nollakohten

Lisätiedot

SUOMENMAAN KA1NSAR0ÜLULAIT0RSESTA,

SUOMENMAAN KA1NSAR0ÜLULAIT0RSESTA, TILASTOLLINEN OSOITUS SUOMENMAAN KANSAR0ÜLULAIT0RSESTA, LUKUVUOTENA -. Koulutomen Ylhalltuksen antama. - a @ & HELSINGISSÄ, J. Smeluksen perllsten krjapanossa,. I. Tanlunanen osotus kansakoulujen er lajsta

Lisätiedot

Hakemikaoen on liitettävä asiakirja. Jolla valitsijayhdistys on

Hakemikaoen on liitettävä asiakirja. Jolla valitsijayhdistys on 5 bdokaelbtojen Ttedstalallt tl Valt8lJ«yhdlstyks«a MlMdehon ta tmnmn valtuuttankma vaalltoo ManahM tul««hak««ohdokaalstan ottaaata ehdokaslstojan ybdatelayn va«8t«mn MlJHkyMntM (40) pävmm «nnen ennl MlntM

Lisätiedot

Rahastoonsiirtovelvoitteeseen, perustekorkoon ja vakuutusmaksukorkoon liittyvät laskentakaavat ja periaatteet

Rahastoonsiirtovelvoitteeseen, perustekorkoon ja vakuutusmaksukorkoon liittyvät laskentakaavat ja periaatteet SU/Vakuutusmatemaattnen ykskkö 3..209 (7) Rahastoonsrtovelvotteeseen, perustekorkoon ja vakuutusmaksukorkoon lttyvät laskentakaavat ja peraatteet Soveltamnen. Rahastosrtovelvote RSV 2. Täydennyskerron

Lisätiedot

HE 174/2009 vp. määräytyisivät 6 15-vuotiaiden määrän perusteella.

HE 174/2009 vp. määräytyisivät 6 15-vuotiaiden määrän perusteella. Halltuksen estys Eduskunnalle laks kunnan peruspalvelujen valtonosuudesta, laks opetus- ja kulttuurtomen rahotuksesta ja laeks eräden nhn lttyven laken muuttamsesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Estyksessä

Lisätiedot

SVT VI : 59. kieli nimeke rinnakkaisn. fre julkaisija sarja fin ylänimeke huom. svt aihealue tieto vuo si alue

SVT VI : 59. kieli nimeke rinnakkaisn. fre julkaisija sarja fin ylänimeke huom. svt aihealue tieto vuo si alue SVT VI : 0 0 0 00 0 0 kel nmeke rnnakkasn. fre julkasja sarja fn ylänmeke huom. svt ahealue teto vuo s alue fnfre Väestönmuutokset vuosna ja 0 Mouvement de la populaton de Fnlande en et 0 Helsnk : [Tlastollnen

Lisätiedot

Timo Tarvainen PUROSEDIMENTIIANALYYSIEN HAVAINNOLLISTAMINEN GEOSTATISTIIKAN KEINOIN. Outokumpu Oy Atk-osasto

Timo Tarvainen PUROSEDIMENTIIANALYYSIEN HAVAINNOLLISTAMINEN GEOSTATISTIIKAN KEINOIN. Outokumpu Oy Atk-osasto Tmo Tarvanen PUROSEDMENTANALYYSEN HAVANNOLLSTAMNEN GEOSTATSTKAN KENON Outokumpu Oy Atk-osasto PUROSEDMENTTANALYYSEN HAVANNOLLSTAMNEN GEOSTATSSTKAN KENON 1. Johdanto Nn sanotulla SKALAn alueella (karttaleht

Lisätiedot

SUOMEN PANKKI VUOSIKIRJA SUOMEN PANKIN TILASTO-OSASTO HELSINGISSÄ 1925 V VUOSIKERTA LAATINUT

SUOMEN PANKKI VUOSIKIRJA SUOMEN PANKIN TILASTO-OSASTO HELSINGISSÄ 1925 V VUOSIKERTA LAATINUT SUOMEN PANKK 924 VUOSKRJA LAATNUT SUOMEN PANKN TLASTO-OSASTO V VUOSKERTA HELSNGSSÄ 925 :J:ELSNX 925 VALTONEUVOSTON KmJAPANO Täten saatetaan julksuuteen tämän julkasun vdes vuoskerta. Se on laadttu saman

Lisätiedot

Palkanlaskennan vuodenvaihdemuistio 2014

Palkanlaskennan vuodenvaihdemuistio 2014 Palkanlaskennan vuodenvahdemusto 2014 Pkaohje: Tarkstettavat asat ennen vuoden ensmmästä palkanmaksua Kopo uudet verokortt. Samat arvot kun joulukuussa käytetyssä, lman kumulatvsa tetoja. Mahdollsest muuttuneet

Lisätiedot

Kuluttajahintojen muutokset

Kuluttajahintojen muutokset Kuluttajahntojen muutokset Samu Kurr, ekonomst, rahapoltkka- ja tutkmusosasto Tutkmuksen tausta ja tavotteet Tavaroden ja palveluden hnnat evät muutu jatkuvast, vaan ovat ana jossan määrn jäykkä lyhyellä

Lisätiedot

Tavoitteet skaalaavan funktion lähestymistapa eli referenssipiste menetelmä

Tavoitteet skaalaavan funktion lähestymistapa eli referenssipiste menetelmä Tavotteet skaalaavan funkton lähestymstapa el referensspste menetelmä Optmontopn semnaar - Kevät 2000 / 1 Estelmän ssältö Panotetun metrkan ongelmen havatsemnen Referensspste menetelmän dean esttely Referensspste

Lisätiedot

Työn tavoitteita. 1 Johdanto. 2 Ideaalikaasukäsite ja siihen liittyvät yhtälöt

Työn tavoitteita. 1 Johdanto. 2 Ideaalikaasukäsite ja siihen liittyvät yhtälöt FYSP103 / 1 KAASUTUTKIUS Työn tavotteta havannollstaa deaalkaasun tlanyhtälöä oa, mten lman kosteus vakuttaa havattavn lmöhn ja mttaustuloksn kerrata mttausöytäkrjan ja työselostuksen laatmsta Luento-

Lisätiedot

SIIRTO LAI S U U STI LASTO

SIIRTO LAI S U U STI LASTO SUOMEN VIRALLINEN TILASTO XXVIII SIIRTO LAI S U U STI LASTO SIIRTOLAISUUS VUONNA 9 E M IG R A T IO N E N 9 HELSINGISSÄ 97 SUOMEN SENAATIN KIRJAPAINOSSA Ssällysluettelo. Table des matères. Tekst. (S v..)

Lisätiedot

SUOMEN VIRALLINEN TILASTO. I. B: 34 SUOMEN LAIVA LIIKE VENÄJÄN JA ULKOVALTOJEN KANSSA VUONNA 1914

SUOMEN VIRALLINEN TILASTO. I. B: 34 SUOMEN LAIVA LIIKE VENÄJÄN JA ULKOVALTOJEN KANSSA VUONNA 1914 SUOMEN VIRALLINEN TILASTO. I. B: 34 SUOMEN LAIVA LIIKE VENÄJÄN JA ULKOVALTOJEN KANSSA VUONNA 94 H ELSIN G ISSÄ 97 SU O M EN S E N A A T IN K IR JA P A IN O S S A S s ä l l y s. Table des matères. Sv. Jo

Lisätiedot

N I K E A N U S K O N T U N N U S T U S

N I K E A N U S K O N T U N N U S T U S 100 H a n n u P o h a n n o r o N I K E A N U S K O N T U N N U S T U S lauluäänelle, kitaralle sekä viola da gamballe tai sellolle or voices, guitar, viola da gamba / violoncello - ' 00 Teosto Suomalaisen

Lisätiedot

Mat Lineaarinen ohjelmointi

Mat Lineaarinen ohjelmointi Mat-.4 Lneaarnen ohelmont 8..7 Luento 6 Duaaltehtävä (kra 4.-4.4) S ysteemanalyysn Lneaarnen ohelmont - Syksy 7 / Luentorunko Motvont Duaaltehtävä Duaalteoreemat Hekko duaalsuus Vahva duaalsuus Täydentyvyysehdot

Lisätiedot

VENÄJÄN JA MUIDEN ULKOVALTOJEN KANSSA VUONNA 1917 HELSINKI

VENÄJÄN JA MUIDEN ULKOVALTOJEN KANSSA VUONNA 1917 HELSINKI SUOMEN VIRALLINEN TILASTO. I. B: 37 SUOMEN LAIVALIIKE VENÄJÄN JA MUIDEN ULKOVALTOJEN KANSSA VUONNA 97 HELSINKI 920 VALTIONEUVOSTON KIRJAPAINOSSA Ssällys. Table des matères. Sv. J o h d a n to. Kertomus

Lisätiedot

SVT XXIX : 8. finfre Suomi - Finland

SVT XXIX : 8. finfre Suomi - Finland SVT XXIX : 0 kel 00 tekä nmeke rnnakkasn. fre 0 ulkasa 0 sara huom. 0 muu nmeketet. 0 svt ahealue 0 asasanat 0 tetov. alue fnfre Eduskuntavaalt vuonna Electons pour la dète en Helsnk : Tlastollnen päätomsto,

Lisätiedot

SUOM EN LAIVALIIKE. SflOME» V I& U L 1H B M TILASTO, I, B: JS. VENÄJÄN JA ULKOVALTOJEN KANSSA V U O N N A HELSINGISSÄ, 1906.

SUOM EN LAIVALIIKE. SflOME» V I& U L 1H B M TILASTO, I, B: JS. VENÄJÄN JA ULKOVALTOJEN KANSSA V U O N N A HELSINGISSÄ, 1906. SflOME» V I& U L H B M TILASTO, I, B: JS. SUOM EN LAIVALIIKE VENÄJÄN JA ULKOVALTOJEN KANSSA V U O N N A 905. HELSINGISSÄ, KEISA R ILLISEN SENAATIN KIR J ABAIN O SS A. 906. Ssällys. Table des matères. S

Lisätiedot

Majoituslautakunta. jäsenet ja. Asiam lukn

Majoituslautakunta. jäsenet ja. Asiam lukn IV. Majotuslautakunta. Majotuslautakunnan Rahatomkamarlle antama kertomus vuodelta 906 on seuraavanssältönen:»joulukuun 8 pävänä 905 tomtetussa vaalssa valts Valtuusto lautakunnan jäsenet ja jäseneks ja

Lisätiedot

Eräs Vaikutuskaavioiden ratkaisumenetelmä

Eräs Vaikutuskaavioiden ratkaisumenetelmä Mat-2.142 Optmontopn semnaar, s-99 28.9. 1999 Semnaarestelmän referaatt Joun Ikonen Lähde: Ross D. Schachter: Evaluatng nfluence dagrams, Operatons Research, Vol 34, No 6, 1986 Eräs Vakutuskaavoden ratkasumenetelmä

Lisätiedot

-d;'$ d{ee lr a ;{*.v. ii{:i; rtl i} dr r/ r ) i a 4 a I p ;,.r.1 il s, Karttatuloste. Maanmittauslaitos. Page 1 of 1. Tulostettu 22.08.

-d;'$ d{ee lr a ;{*.v. ii{:i; rtl i} dr r/ r ) i a 4 a I p ;,.r.1 il s, Karttatuloste. Maanmittauslaitos. Page 1 of 1. Tulostettu 22.08. Maanmttauslats Page 1 f 1 -d;'$ d{ee lr a ;{*.v {:; rtl } dr r/ r ) a 4 a p ;,.r.1 l s, Karttatulste Tulstettu 22.08.2014 Tulsteen keskpsteen krdnaatt (ETRS-TM3SFlN): N: 6998249 E: 379849 Tulse e le mttatarkka.

Lisätiedot

- Keskustelu symbolein. i

- Keskustelu symbolein.   i - Keskustelu symbolen Mukana KESY:ä kehttelemässä Anu Uuskylä, Martnnemen koulu, Oulun ylopsto Sar Haapakangas, Suomen Vanhempanltto Mar Joktalo-Trebs, Leea Paja ja Annukka Auto, Valter Ida Lndström, Jun

Lisätiedot

SIIRTOLAISUUSTILASTO.

SIIRTOLAISUUSTILASTO. SUOMEN VIRALLINEN TILASTO. XXVIII. SIIRTOLAISUUSTILASTO. 7. SIIRTO LAISUUS VUONNA 90. EMIGRATION EN 90. H EL SIN G ISSÄ 9. K EISA RILLISEN SENAATIN KIBJAPAINOSSA. Ssällysluettelo. Table des m atères. Tekst.

Lisätiedot