SUOMEN KANSANOPETUKSEN TILASTO

Transkriptio

1 SUOMEN VIRALLINEN TILASTO X SUOMEN KANSANOPETUKSEN TILASTO KOULUHALLITUKSEN JULKAISEMA 49 TILASTOLLINEN YLEISKATSAUS SUOMEN KANSAKOULUTOIMEEN LUKUVUONNA HELSINKI 90 V A L T IO N E U V O S T O N K IR J A P A IN O

2 S sä lly slu e tte lo. Tekst, sv. 6. Y lesslm äys. Koulu-[ja opplaskasvtarhat maalaskunten kansakoulussa. Tauluja. Sem naart. I. Opettajen ja oppladen luku. II. Oppladen ädnkel, kotpakka, sääty 4 III. Opplasluvun muutokset ja oppladen sr to... ; IV. Semnaaren talous... 8 V. Rahastot, krjastot y...m... 0 VI. Kuunteljaopplaat... VII. H arjotuskou lu t... 4 K aupunken kansakoulut. VIII. Koululuokat ja opettajsto IX. Opplaat... 0 X. Jatkoluokat, erkoskoulut y. m. 4 XI. Koulujen ta lo u s... 8 M aalaskunten kansakoulut. X II. Ylesä tetoja prttän... 3 X III. Opettajsto k unnttan... 5 XIV. Opplaat kunnttan T ab le d es m a tè re s. Texte, pages 6. Aperçu ntroductf. Jardns scolares des écoles des communes rurales. Tableaux. Ecoles norm ales prm ares. p age Professeurs et élèv e s... Langue maternelle et domcle des élèves... 4 Varatons du nombre des élèves; leur passage à la classe suvante... 6 Econome des sém nares... 8 Ponds scolares et bblothèques etc. 0 Canddats-stagares... Ecoles-annexes des sémnares... 4 Ecoles prm ares des vlles. Classes et nsttuteurs... 6 E lè v e s... 0 Cours supplémentares etc... 4 Econome des é c o le s... 8 Ecoles prm ares des communes rurales. Données générales par dstrcts... 3 Personnel ensegnant de chaque commune... 5 R ensegnem ents détallés sur les élèves 08 K ansanopstot, säntä- ja em äntäkoulut. XV. K ansanopstot Ecoles supéreures populares, ecoles d ag rculteurs et de m énagères. E coles supéreures populares X VI. Kertokoulunopettajasemnaart Sémnares d nsttuteurs d écoles enfantnes... Y hteenveto X ILsta Taulusta. 4 Y hteenveto X IILsta Taulusta 5 Y hteenveto XIV:sta Taulusta. 6 Résumé du tableau X I I... 4 Résumé du tableau X I I I... 5 Résumé du tableau X I V... 6

3 Y lesslm äys. Toukokuun 9 pävänä 909 annetun asetuksen mukaan ovat näden ju l kasujen alkutedot annettavat nn, että ne kohdstuvat helmkuun pävänä valltsevn olohn. K eväällä ] 98 täm ä e kutenkaan kakkalla ollut m ahdollsta, vaan laadttn alkutedot muutamn pakon tammkuun 0 pävään perustuvks. Vakutus tästä on kutenkn ollut sangen vähänen. Vakeuksa synty stä vaston sen kautta, että jossaldn koulussa muutamat luettelot olvat hävnneet. Kakka säädettyjä tetoja sen taka e ole votu kakkalta saada avan täydellset. Loppusummn on kutenkn tämä vakuttanut hyvn vähän. Ylesprtesen kuvan kansanopetuksen tomnnasta lukuvuonna 97 8 tarjoo seuraava taulukko, johon numerotedot on sovteltu julkasun tlastotau-. lusta. O pplatosten, opettajston ja oppladen luku p:nä helmkuuta 98. Sem naareja. Semnaaren harjotuskouluja. Luokka kaupunken varsnasssa k ansakoulussa. : jatkokoulussa. lta- ja teh taalaskoulussa. lamnlyötyjen lasten koulussa. Kaupunken k a sv a tu sla toksa kansakoulusta srrettyjä varten. Maalaskunten k ansakouluja. K ansanopstoja. Em äntäkouluja. Kerto koulu nop ettajasem naareja. Tomnnassa ol u Opettajston luku Oppladen luku

4 Semnaart. K u ten edellsessä vuoskatsauksessa h u o m au tettn, on sem naaren opp lasmäärä ana lukuvuodesta 9 93 alkaen ollut vähenem ässä. M anttuna lukuvuotena ol se 05, lukuvuonna 96 7 ol se laskeunut 04:ään sekä täällä kyseessä olevana alentunut 964:ään. Täm ä rppu tety st lähnnä stä, e ttä uusen oppladen luku ol kovn pen. Edellsnä 8 v u otena on se kesk m äärn ollut 9, lukuvuonna 96 7 se alen 68:aan ja supstu nyt 45:teen. S uo rtettu an sa täydellsen oppm äärän sa 50 opplasta päästötodstuksen. Nn vähän opplata e ole sem naaresta p ääste tty jälkeen lukuvuoden I 909 0, jollon nden luku ol 49. Päästötodstuksen saanesta ol 09 m estä ja 4 nasta. Oppm äärää p ä ä ttä m ä ttä eronnesta, yhteensä 45, postu kuolem an k au tta 8; n ästä ol 7 m esopplasta, jo tk a kakk k a a tu v a t vapaustastelussa. Kelposuustodstuksen kansakoulunopettajanvrkaan sa yhteensä 3 kuun- teljaopplasta, non 60 % tavallsesta lukum äärästä, ja kelposuustodstuksen kästöden ta h m uu n harjotusaneen o p ettajan v rk aan anoastaan 9 henkeä. Semnaaren menot olvat 65 5 m arkkaa ja olvat lähnnä edellsestä lukuvuodesta lsääntyneet runsaast m arkalla. E ttä täm ä lsäys ol harvnasen suur v e rra ttu n a tä tä ennen tavallseen m enojen kohoam seen, h u om ataan selväst seuraavsta m enom äärstä: lukuvuonna 94 5 olvat m enot m arkkaa, seuraa vana vuotena 790 m arkkaa suurem m at, tä tä lähnnä seuraavana ol lsäys m arkkaa sekä lukuvuotena 97 8 k u ten jo m an tt n m a rk k a a. Keskmääränen vuoskustannus opplasta koht on tety st täm än m ukasest ollut kasvamassa: 94 5 ol se 078 m arkkaa se nous 0 m arkkaan, seuraavana vuotena se tek 93 m arkkaa sekä kohos lukuvuotena 97 8 ana 897 m arkkaan. M ustettava on k u tenkn e ttä opplasm äärän alenem nen osaltaan on v a k u tta n u t täh än vuoskustannuksen nousem seen. Kaupunken kansakoululatos. Varsnasa kansakoululuokka ol täällä kyseessä olevana lukuvuotena yhteensä 9, se on 9 luokkaa enem m än kun lukuvuotena Luokkaopettaja, jo ta sllon ol 49, ol n y t 58.

5 3 Helm kuun pävänä 97 ol kaupunken kansakoulussa luoklla I-VI yhteensä 4 09 opplasta.) T äm ä luku ol v u o tta ennem m n O pplasm äärä ol ss vähentynyt 59 opplaalla. Täm ä opplasm äärän alenem nen on merklle p an tav a, koska se ens kerran tap ah tu u. Jo edellsenä lukuvuotena ol opplasluku harvnasen v äh än kohonnut. T ä h ä n kuuluv en sekkojen valasem seks m anttakoon, e ttä kaupunken varsnasssa kansakoulussa helm k. pävänä 9 ol opplasta, 5 v u o tta m yöhem m n helmk. pävänä 96 ol n tä sekä että lsäys nänä vuosna ol keskm äärn 055. L ukuvuoten a 96 7 ol täm ä lsäys, k u ten jo m anttn, avan vähäpätönen (anoastaan 07 opplasta) ja n y t kyseessä olevana lukuvuonna käänty kehtys vastak kaseen su u ntaan. Sama ol asan lata m yöskn jatk o koulussa: luokken luku alentu 37:stä 4:ään, ja opplasm äärä vähenty sam on 9:sta n äet 47:teen. Ilta- ja teh taa- laskoulussa sekä nnkään lam nlyötyjen lasten koulussa ol n y t luokka vähem m n kun edellsenä lukuvuotena, m u tta opplasm äärän m uutokset olvat sangen penet : edellsssä vähänen lsäys, jälkm ässsä stä v aston pen alennus. K oulutyö tety st e vonut johtaa y h tä hyvn tuloksn kun tavallsna vuosna. N npä päästö to d stu k sen saaneden oppladen luku, jo k a esm. lu kuvuonna 95 6 vastas 97 prosentta V I vuososaston koko opplasm äärästä, v astas n y t 90 % (kakken kaupunken y htenen prosen ttm äärä), v ah dellen er kaupungessa huom attavast. Kym m enessä kaupungssa savat ylm m än vuososaston kakk opplaat päästötodstuksen, m ussa ol nden m äärä stä vähemp. Lovsassa lykkäyty päästötodstusten antam nen seuraavaan syyslukuk auteen, jollon (9/), tällasa to d stu k sa a n n e ttn päälle 30. Tässä on velä m anttava e ttä teto ja e ole votu saada oppladen possa- olopävstä H äm eenlnnan, Tam pereen ja Vpurn kaupungesta. K ansakoulut olvat sellä lakkautus-tlassa suurm m an osan lu k u v u o tta. Menot kaupu nken kansakoululatoksen ylläptäm seks tek v ät k alen te rvuotena 97 yhteensä m arkkaa (pyören luvun), lähnnä edellsenä stä vaston m arkkaa. Lsäys er menoerssä nähdään seuraa vasta tau lu k o sta, jossa kalenterv. 96 ja 97 on tosnsa v e rra ttu. *) Opplata lenee tse asassa ollut vähän enemmän, vakka nden luku muutamn pakon täällä jo mantusta systä on lm otettu lan alhaseks.

6 L säys Stmf. 5fmf. Kansakoulujen menot olvat: Palkkaus, a) opettajlle b)» mulle v rk a ljo lle Lämmtys ja v a la stu s Vuokra (todellnen-) Koulpjalojen korjaus Kalusto, opetusvälneet, k rjasto Stpendejä ja avustusta opplalle Muta menoja , Koulutalojen arvotu vuokra (5 /0) Yhteensä menoja Lsäys, joka yhteensä ol m arkkaa, v astas lähes 38 % vuoden 96 m enosta ja stä tu l vähän enem m än kun puolet opettajen palkkausten m o mentlle. Mkä m elkonen m äärä näm ät palkkaukset ovat koko me- nosum m asta ja kunka y h tä suuntasest lsäys kum nassakn on ta p a h tu n u t akakautena , osottaa seuraa- va dagram m a, joka k u vastaa n;enot mljonn. Huom ota herättää- v arsnkn m enojen kohoa mll en vuodesta 96 v uoteen 97. M enom entesta on velä kaks, jotka nnä vuosna, jota dagram m a valasee, ovat nousseet jokseenkn m elkosest,

7 5 vakka ne kyllä verrattana dagrammassa esteltyhn ovat penet. Tonen on»lämpö ja valastus», tonen»stpendejä ja avustusta opplalle». Edellnen, johon täällä on laskettu myöskn»todellnen vuokra», ol vuonna 909 anoastaan markkaa, mutta vuonna 97 ol se markkaa, jälkmänen nous saman ajan kuluessa markasta markkaan. Nässäkn menomomentessa ol lsäys vuodesta 9 6 vuoteen 97 harvnasen suur. Näden menoeren kohoamnen esntyy v eresessä dagrammassa, jossa menot on merktty 00-tuhansn. M aalaskunten kansakoulut. Maalaskunnssa tom lukuvuotena 97 8 yhteensä ylempää kansakoulua, josta 3 05 suomenkelstä, 449 ruotsnkelstä ja 0 suomenruotsnkelstä. Kuten yhteenvetotaulusta sv. 4 nähdään, jakaantuvat nämät koulut er läänelle seuraavast: Uudenmaan lään M kkelnlään... 8 Turun ja Porn lä ä n 556 Kuopon» 40 Hämeen lä ä n Vaasan» 540 Vpurn» 66 Oulun» 300 Nästä koulusta esnty 86 nyt ens kerran vrallsessa tlastossa, ja on ne sen tähde n tlastoosastossa merktty uusks kouluks. Seuraa-

8 6 vassa n äm ät uudet koulut luetellaan läänttän, ry h m tetty n ä opetuskelen m ukaan. ( Lään, kunta ja koulu., Suom enkelsä. R u otsn kelsä. Suom en-ruotsnkelsa. Lään, kunta ja koulu. Suom enkelsä. Buotsn- * kelsä. Suom en-ruot-! sln kelsä. - Uudenmaan lään. Pohja, Skogböe Tuusula. L n jam äk...» Jokvars ('ykst, k k.)... Turun ja Porn lään. Yhteensä ; Kkala. Luus H rvelä... Ahlanen, P o h ja jo k...! Skanen, Uustalo {ykst, kk.).. ; Eura, MeStlä... Rauma. Anttla V oluoto... ( Jämjärv, K o n tt... ; 3 Suomennem, Pajulaht... Ruokolaht, Stola, läntnen pr.. -» Utula... Jääsk, K alalam p... Jaakkma. O ppola... Ruskeala. Kekoselkä Sortavala. Kunnallskot...» Välmäk (ykst. kk.).. Implaht. N urm saar... Soanlaht, Havu v a a r a... Sustamo, U u k su järv... Suojärv. Kvjärv... Yhteensä 9 _ j Kankaanpää. Venoskosk... 9 Alastaro. M ä l l ä n e n... - _ Mkkeln lään. Säkylä. K o lv a a... _ Juva, Kankaankyä... Vahto, K o r p...» Karkamaa... Yhteensä 0 Joronen. H em ola... Säämnk, R u h v a n a... Hämeen lään. 0 Kermäk, P s ta la... Ruoves. H v v r v l ä...» P u n k ah arju...» M ustajärv... Henäves. Lam m... K uru, L u o ts...» Sarvkumpu... Tesko. Värnän... _ Somero, L aht... _ Hausjärv, K uru Kallo... Jämsä, R h järv... Aaslola, P v län tak a... Vpurn lään. Yhteensä Vpur, Suurpero Karlunsuo.. ;» Honkanem (ykst. kk.). Kuolemajän, Hatjalaht... - Pyhtää, Krkonkylä, täpr... - Kym, Muusaan"... Luumäk, Katjärv... Tapalsaar. Solke... 8 " I - " Kuopon lään. Yhteensä Tohmajärv, P atso la Tuupovaara. S o n k ajan ran ta... Isalm. Marttsen järv...» Tkannem...» Tovakko... Leppävrta, Saamaskylä, täpr.» O sm ajärv... Vaasan lään. Y hteensa Jalasjärv, Selo... o Vuorenmaa

9 7 Ln, kunta ja koulu. Suom enkelsä. Lään, kunta ja koulu. R uotsnkelsä. Suomen-ruotsnkelsa. Suomenkelsä. Ruotsnkelsä. öuomen-ruots nkel sä. Korsnäs. Bjurbäck...» Träskbölc Laha. Joksalo... Kauhava, Karjanlaht... Lapua, Tojannem... Pudasjärv, Lvo... Nurmo. K o u r a... Oulanen, P psjärv... Hmanka, Hl] ä... Skajok. Merkvlä... _ Kvjärv. Alapää... t> Ina Ätsär, Inhan tehdas (ykst. k k.).. Kajaan, Teppana (Lnnantaus).. Äänekosk, Mämmenkylä (Kevät- laht)... Phlajaves Valkeajärv... Knnula, N em... _ Vtasaar. Nnlaht... Sumanen, Haapamäk (ykst, kk.) Oulun lään. Utajärv. Sotkajärv... Kmnk, Alakylä... Ylkmnk. Vesalankvlä... Haapajärv, Nokkous... Pppola. Lamunkvlä... Turtola, P elloylranta... Rovanem, S n e t tä Kemjärv. Luusua... _ Yhteensä 3 3 Yhteensä.6 8 Kakkansa Seura a va t 3 koulua on stä vaston lakkautettu: A m kn koulu Somerossa. Peksämäen Jyväskylän rautaten koulu Peksämäellä sekä MelaseUu (hengellsen Konsstorn kannattama) kou lu Ilom antsn kunnassa. Lukuvuotena tomnnassa olleet kansakoulut, yhteensä kuten edellä jo on m anttu, jakaantuvat er läänen kunnlle seuraavast: t K u n ten lukum äärä. Kunta jossa ol seuraava määrä k o u l u j a l l 3 l U u denm aan... M _! Turun ja Povn ! H äm een I : Mkkeln Kuopon l Vaasan ! Oulun... j7 5 9 l() 4 4 ; Yhteensä l ) Uus kunta: Hyvnkää. *) Uus kunta: Ranua.

10 lsalm en maalaskunta, johon täällä kyseessä olevana lukuvuotena 3 uutta koulua perustettn, 0, mtä koulujen lukumäärään tulee (40), kaksta ensmänen, ja lähnnä seuraa V purn maalaskunta (37 koulua, josta uutta). Porvoon ja K uopon maalaskunnassa ol nyt, kuten vmesnä 3 vuotenakn, tomnnassa, edellsessä 3, jälkmäsessä 3 koulua. nasta.»varsnasa opettaja» ol yhteensä 4 730, josta 38 mestä ja 357 Lähnnä edellsestä lukuvuodesta on opettajsto lsääntynyt 67 hengellä, josta 58 mestä ja 09 nasta. Opettajattaret vastasvat ss tästä lsäyksestä 65 %, opettajat stä vaston anoastaan 35 %. vastaavat prosenttluvut 60 ja 40. Edellsenä vuotena olvat. Vestonopettaja ol 55 ja kästössä joht opetusta 37 opettajaa. Tämä opettajsto ol edellsestä lukuvuodesta lsääntynyt 4 hengellä. Opettajston pätevyydestä ja vrka-asemasta (vrkavahvstuskrjan saanesta, koetteeks määrätystä, sekä vrkaatekevstä) löytyy sekkaperäset tedot tlastoosaston erkostaulussa X III ynnä shen kuuluvassa yhteenveto- taulussa. Täällä huom autettakoon että vestonopettajen ryhmässä epäpäteven luku näyttää k asv a v a n ekä avan vähän. Opettajan ryhmtys nden koulujen lukumäärän mukaan, jossa ol,, 3 ja n. e. opettajaa nähdään seuraavassa taulukossa. -opettajäsä kouluja on jälkeen edellsen lukuvuoden tullut lsäks 9, -opettajäsä 44. Muut ryhmät ovat m uuttuneet avan vähän, toset pysyneet m uuttum atta. K ouluja, jossa op ett L ä ä n. anoastaan jo h ta ja ta jo h ta ja ta r. johtaja (-tar) sek ä apuopettaja (-ta r ). (-ta r ta ). johtaja (-tar) sek ä a p u o p e tta ja a johtaja (-tar) sek ä 3 a p u o p e tta ja a (-ta r ta ). johtaja (-tar) sek ä 4 a p u o p etta ja a (-ta r ta ). johtaja (-tar) sek ä 5 a p u o p etta ja a (-ta r ta ). johtaja (-tar) sekä 6 a p u o p etta ja a -ta rta ). '-ta r ta ). johtaja (-tar) sek ä 7 a p u o p e tta ja a : johtaja (-tar) sek ä ; 8 a p u o p etta ja a (-ta r ta ). johtaja (-tar) sek ä 9 a p u o p e tta ja a : (-ta r ta ). johtaja (-tar) sek ä a p u o p e tta ja a (-ta r ta ). Y h te e n sä. Uudenmaan Turun ja P orn l _ M k k eln , K u o p o n ! V aasan Oulun : Yhteensä kouluja Yhteensä opettaja nässä koulussa , 7: 6 8 *

11 9 S uurlukusn ol o p ettajsto (3) K olkkonm äen koulussa V purn k u n nassa ja läh nnä seuras T lruukn koulu sam assa kunnassa (0 o p e tta ja a n n kun edellsenäkn lukuvuotena). Vhdon otettakoon täh än seuraavat ylesprteset num erotedot er lä ä nen opettajstosta. V arsn asa O p etta ja Lään. o p e tta ja. o p e tta ja t - ja ra. Y h te e n sä. v e s to s sa. k ä stö ssä U u d enm aan T u ru n ja P o r n H ä m een V purn M k k e ln K u o p o n V a a s a n O ulun Y h te e n sä Opplata ol tän ä lukuvuotena (helm kuun pävänä) yhteensä K un ntä v u o tta akasem m n ol 57 5, ol lsäys ss 4 86, josta 99 pokaa ja 66 ty ttö ä. Absoluutsest ol lsäys suurn V purn läänssä, lähnnä seuras V aasan lään. Edellsessä ol tä m ä lsäys 5C0, jälkm äsessä 900 H ä m een ja sam on O ulun läänssä ol se 600, M kkeln läänssä 500, K uopon lä ä nssä 300, T urun läänssä vähän yl sekä U udenm aan läänssä vähän alle 00. Suhteellsest ol lsäys suurn M kkeln läänssä, jossa se v astas 5.7 %. Valmstavssa kurssessa, syyslukukauden alussa ol opplasta. uusa opplata ol varsnasessa kansakoulussa yhteensä K um pkn luku y lttä ä lähnnä edellsen lukuvuoden v astaav at lu v u t runsaast 000:a. Vuos vuodelta sy n ty v ät uudet koulut v ak u ttav at m uun m uassa että koulum atka usemmlle opplalle lyhenee. Parham m assa asem assa oleva ryhm ä (m atka alle 3 klom eträ) vastaa nykyään 7 % ja se, jonka koulum atka on 3 5 klom eträ, %; anoastaan 6 % :a koko opplasm äärästä on ptem p m atkaa kouluun. K oulutyö häryty kuten tu n n ettu a suuressa m äärn rau h atto m en olojen k au tta. Monessa koulussa ol tom nta ptem m än ta lyhem m än osan k e v ä t lu k u k au tta sesahduksssa. Epäsäännöllsstä olosta p u h u v at tauluosaston K ansanop. tlasto

12 0 num erosta ensnnäkn ne, jo tk a koskevat 'päästötodstuksen saaneta. Ylmmän vuossaston opplasm äärä ol n y t vähän suurem p kun edellsen lukuvuoden (9 66 ja 9 357), m u tta päästötodstuksen sa n y t 7 opplasta vähem m n kun vuos stte n (7 645 ja 8 97). M aan er osat olvat kuten k n tässä k o h den avan erlasessa asemassa, parham m assa Vaasan ja Oulun lään, jossa päästötodstuksen saaneta ol enem m än kun keväällä 97. Enm m än alen nden lu k u H äm een ja V purn läänssä. Edellsessä ol alennus 484, jälk m äsessä 635 opplasta, m ussa läänessä stä vaston v e rra tta n vähänen. O ppladen koulun käyntä valasev at num erotedot o so ttav at, e ttä v a r snkn ptem pakasa possaoloja n y t on ollut paljon enem m än kun tavallsest. Samon on joko m tään syytä lm o ttam atta tah vanhem pan-holhojan tahdosta ero nneta ollut tav allsta enem m än. Jatkokursst. Vuoden 97 m enosääntöön ol o te ttu m arkan m äärärahaa m aalaskunten kansakoulussa pdettävä jatkokursseja varten ja vuodelle 98 m yönnettn sam aan tarkotukseen m arkkaa (täm ä m ääräraha on vuodelle 99 k o ro tettu markaks). Lukuvuosna 94 5 ja 95 6, jollon m tään m äärärahaa e ollut k äytettävänä, pdettn jatk o k u rsseja yhteensä 87 ja 48, lukuvuonna 90 I 7 ol nden luku 75, m u tta nyt nous se 377:ään, joka on korken m kä täh än saakka on ollut. Myöskn opplata ol n y t enemmän kun m llonkaan ennen, yhteensä näet V errattava olvat tulokset lukuvuonna 9, jollon kursseja annettn 374 ja opplata ol K eskm äärn ol kussakn kurssssa opplasta, nyt, stä vaston lähes 6. Täm ä kansanopetuksen puol on ss saanut paljon h a rra stu sta osalleen. L ähem m ät ted o t n ästä kurssesta on seuraavassa taulukossa. Jatkokurssen. I j ü a n. Koko lukt. Kstä kest 75 tunta. ICO tunta. 50 tunta. Opplata U u d e n m a a n T u ru n ja P o rn d H ä m e e n V p u rn j M k k eln K u o p o n V aasan O u lu n...: ! Y h te en sä j

13 K ansanopstot. Suom erkelsstä opstosta on Kteen kansanopsto lakannut, m utta Orveden tosvuotnen kansanopsto) astu n u t tom ntaan. Ruotsnkelsstä on M ellersta Österbottens vandrande folkhögskola, joka vme lukuvuotena ol sesahduksssa-, n yt kokonaan lak k au tettu. Svenska folkakademn pääs tän ä lukuvuotena y h tä v äh än kun edellsenäkään huonestoansa k äyttäm ään, josta seu rau k sena ol e ttä opsto e vonut tom a. Stä vaston on Vörä landlmanna- och husmoderskola uudelleen a stu n u t to m ntaan. Suomenkelsssä opstossa ol yhteensä. 489 opplasta, kun ntä edellsenä lukuv uotena ol 506; ruotsnkelsssä olvat v a sta a v a t lu vut 354 ja 99. A noastaan harvossa kansanopstossa sa lukuvuos jatk u a tavallsuuden m ukaan; täm ä huom autetaan»koulunkäynnn ptuutta» koskevn num erohn nähden, ensnnäkn nhn opplasn, jo tk a»koko lukuvuoden»kävvät koulussa. T ähän kuuluvat num erotedot evät ss okeastaan ole verrattav a tavallsna vuosna annettuhn ja m ustettava on että lukuvuoden ptuus er opstossa suurest va ht el. Varsnaset emäntäkoulut ovat n y t M aatalous halltuksen alasna, pats Elas Lönnrotn Ennnnyyskoulu Sam m atssa. Täm ä opplatos on akanaan p e ru s te ttu jokskn käytännöllseks jatkokouluks ylem m än kansakoulun k ä y nelle, joka sekka on ah eu ttan u t e ttä se on jään y t K ouluhalltuksen valvonnan alase k s. Koska täm ä em ännyyskoulu tuskn ols sopnut kansanopstojen sarak kesta rkkasn tauluhn ekä tälle anoalle koululle ta h d o ttu v a ra ta erty stä taulua, on se saanut pakkansa pkkukoulunopettajasem naaren taulussa, joka ennestään ssältää k akk tällekn k oululle; tarpeellset sarakkeet.. Kerlokcîdwnopetlaja-semnaaren tom ntaan v ak u ttv at rauhatto m at olot teten k n härtseväst. T ästä aheutu e ttä päästöstodstuksa. e votu an taa Kotkassa ekä m yöskään Sortavalassa. Koulu= ja opplaskasvtarhat maalaskunten kansakoululla. K un m aalaskunten kansakoulukasvtarhoja varten m äärätty puutarhaopetuksen neuvoja, jonka palkkaam seks m ääräraha ol m aksettu vuoden 90 alusta, vsvuotskauden K ouluhalltuksen m ääräyksestä sekä tekenrllään vrkam atkolla että tom eenpanem llaan puutarhanhotokurssella ol ahertanut, jo tta opcttajapressä ja koulujen johtokunnssa h arrastu sta ja m eltym ystä saatasn synty m ään, p ä ä tt K ouluhalltus m aalskuussa 96 to m tu tta a ') Hämeen kansanopston yhteydessä, ) Pats kntemstön arvoa varten; tämä ol sama kun edellsnä vuosna (38,000).

14 tedustelun, jonka tarkotuksena ol saada selvlle koulu- ja opplaskasvtarhoh n nähden saavutetu t tulokset nnkun myöskn mssä m äärn kasvtarhahodon opetus ol kansakoulussa saanut jalansjaa. T arkotusta varten laad tu t kyselykaavakkeet läh ettettn asanomaslle koululle ja koottn stten p rtarkastajat n k au tta. T äten sy n ty n y t anehsto k ästt alkutetoja yhteensä 3 48 kou lu sta ja jä te ttn sen laatm nen syyskuussa 98 K ouluhalltuksen tla sto l lsen konttorn tehtäväks. Tulosten julkasem nen koulu koululta, nnkun akom us alkuaan ol, täy ty jä ttä ä sksensä, koska lähes 30 arkka suurusen ju l kasun kustannukset olsvat nousset lan suurks. Jos selonteko taas ols laad ttu kunnttan, ols kehtys vonut joutua väärään valoon, koska m uutam at nässä suhtessa kauas edstyneet koulut olsvat antaneet lem ansa kunnan kaklle koululle. tu n tu n u t epätäydellseltä. J a kaketkn ols sellanen selonteko asanharrastajlle Täm än johdosta on anehsto er näkökohten m ukaan m uokaeltu ja täten saavute tu t tulokset julkastu tse tekstssä. T äten tarjo u tu u lukjalle tlasuus saada ylesprtenen kästys koulu- ja opplaskasvtarhojen nykysestä kehtys- kannasta. L ään ttän laad ttu yhteenveto kyselykaavakkeden num erotedosta seuraa stäpats lähnnä tekstä. Panokuntoon saate ttu käskrjotus on kokonasuudessaan K ouluhalltuksessa asan h arrastajan k ä y te ttä v ä n ä. K uten edellä jo m anttn läh ettv ät yhteensä 3 48 koulua pyydetyt vastaukset.. N ästä k oulusta sjat s U udenm aan lä ä n s s ä 38 Mkkeln lä ä n s s ä... 0 T u ru n ja Porn» 536 Kuopon» 393 H äm een < 405 V aasan» 498 Vpurn» 565 Oulun > 69 Nssä harvossa koulussa, josta v astau sta e saapunut (yhteensä 58, josta kaksoskoulua), kasvtarhahodonopetus tostaseks lenee jään y t asan om asten huom ota valle. Koulukasvtarha ol olemassa 975 koululla, joden ryhm tys er läänelle n ähdään seuraavassa yhdstelm ässä, jossa a) ryhm ään on o tettu ne koulut, jolla ol kasvtarha, b) ryhm ään ta a s ne koulut, jolta sellanen 'puuttu U udenm aan läänssä a) 6 ja b) 55 M kkeln läänssä a) 33 ja b) 68 T urun ja Porn»» 403» > 33 Kuopon» >»» 8 H äm een»» 67»» 38 Vaasan > > 39»» 79 V purn»» 306»» 59 Oulun»» 09»» 60

15 3 K akssa läänessä yhtesest vastas a) ryhm ä 60 % edellä m antusta 3 48 koulusta, b) ryhm ä 40 %. K u ten absoluuttsetkn luvut o so ttavat e kasvtarhakysym ys kakkalla m aassam m e ole sam alla kehtyskannalla. Täm än m ukaan ry h m te tty n ä on läänen järjesty s seuraava: ) T u ru n ja Porn lään; kouluja jolla kouluk asv tarha 75 % ) Mkkeln»»»» 66» 3) H äm een»»»» 66» 4) V aasan,>» >» 64 >; 5) U udenm aan»»»» 60» 6) V purn»» <>» 54 :> 7) K uopo» ><»» 54 > 8) Oulun»» "» 40» M yöskn kasvtarhan putaalaan nähden on T urun ja Porn lään ensm änen, sellä kun se ol keskm äärn 8 aara. U udenm aan ja H äm een läänssä se ol vähän päälle 7, V purn läänssä 6.5 Oulun ja V aasan läänssä 5.5 aara, K uopon läänssä v äh än päälle ja M kkeln läänssä v äh än alle 5 aarn. Hedelmäpuden vljelemselle ovat m enestym sehdot er osssa m aata avan tosenlaset. Seuraavan yhdstelm än num erot m erktsevät m kä määrä ol sellasa koulukasvtarhoja, mssä ol omena-, päärynä- luum u- ja krskkaputa. Y hdstelm ästä näkyy että Oulun lään tässä suhteessa on er asem assa nnkun myöskn että Kuopon ja V aasan lään ovat m usta takapajulla. K ouluk asvtarhojen luku, m ssä ol edellä m a n ttu ja hedelm äputa. Luunu- Krskka- Päärynä- Omena- Krskka- Luumu- Päärynä- Omena- p u t a. p u t a. U u d enm aan lään ssä.... T u rn ja P o rn... H ä m een»... V purn» M k k eln läänssä... K u o p o n»... V aasan»... O u lu n» ) ) n 8 7 4) 3 4: ) 3 *) P n ta -a la on lm o te ttu se u ra a v a st: 3 a ara ta h p en em p n o n 650 k a sv ta rh aa, 3:sta 0 aarn 900 k a sv ta rh a a ja I ä s t ä 30 aarn n o n 360 k a sv ta rh a a se k ä v elä su u rem p a ru n sa a s t 50 k a sv ta rh a a ; ry h m ty s on k u te n k n e p ä ta rk k a n n k u n o sa a lk u teto jak n. ) H e n jä rv L m n g assa, P k k a ra la ja L a a n la -H n ta O u lu jo en k u n n a ssa, K rk o n k y lä n k o u lu U tajärv ellä, E v jä rv Sevssä, T a v a stk e n k ä P y k ä n n ä ssä ; K rk o n k y lä n k o u lu S o tk am ossa; A la p aakkola K em ssä, k o u lu K a ru n g ssa, K a u lra n ta A la to rn o ssa; k o u lu E n o n te k ö ssä, K y rö In a rssa. 3) A la p aakkola K e m ssä. 4) K rk o n k y lä ja A la p aakkola K em ssä, K a u lra n ta A la to rn o ssa. 6) K rk o n k y lä S o tk a m o ssa, A la p aa k k o la K em ssä, K a u lra n ta A la to rn o ssa.

16 4 Mkä m äärä n ätä hedelm äputa löyty er läänen koulukasvtarhossa nähdän yhteenvetotaulusta, joka seuraa het tek stn jälkeen. M tä luum u- ja krskkapuhn tulee, on T urun lään nstä paljon rkkaam p kun m uut. Luum u- p u ta ol sellä 09, krskkaputa 447. L ähnnä seuras U udenm aan lään, jossa v astaavat luvut olvat 69 ja 556. Sam allanen ol lata om enapuhn nähden, vakka e sam assa m äärn: yhteensä ol om enaputa T urun läänssä 3 780; stten seurasvat H äm een, Vpurn ja U udenm aan läänt, jossa om enaputa ol 650, 770 ja 670. M kkeln läänssä ol om enapuden luku 650, jo ten täm ä lään ol suhteellsest ptkälle ehtnyt. K uopon ja Vaasan läänssä ol om enap u ta 545 ja 540, O ulun läänssä taasen an o ast 47. K arvas- ja vna/marjapensaden sekä vattu pensaden p aljo u d esta on n u m erotetoja yhteenvetotaulussa (tekstn jälkeen). Seuraava yhdstelm ä osottaa monellako koululla ol n ä tä pensata.. Vattupensata,. K arvasm arjapensata. Valko- Puna-, Musta- Punevnam arjapen sata. Karvasmarjapensata. V attupensata. Valko- vnam arjap en sa ta. Musta U u d e n m aa n lään ssä M kkeln lä ä n s s ä T u ru n ja P o rn» K u o p o n» H äm een» V aasan» V p u rn» O ulun» Täydellsyyden vuoks otetaan täh än velä seuraava taulukko, josta näkyy paljonko ol kouluja, m ssä vljeltn raparpera ja m anskota sekä sam on sellasa, m ssä ol läm m n ta h kylm ä lava Kylmä la v a. Lämmn la v a. M a n sk o ta. R aparpera, j Kylmä la v a. Lämmn la v a. M anskota. R ap arp era, U u d enm aan l ä ä n s s ä M kkeln lää n ssä T u ru n ja P o rn» K u o p o n ;> H ä m een» V aasan» : j V purn» O ulun E rtynen kasvtarharahasto ol olemassa 40 koululla. Pääom a oh yhteensä m arkkaa. N ästä koulusta sjats Turun ja Porn läänssä Oulun läänssä sellasa e ollut. Opplaskasvtarhoja on p eru stettu v asta vm esnä vuosna, ja kesällä 96 ol k äy ttö k u n n o ssa oleven luku 590. M onesta k oulusta lm o tettn e ttä

17 l ö tostaseks ol e h d tty anoa st- valm stavn tom eenptesn ja 3 :stä e ttä t a r peellnen m aapalsta jo ol v a r a ttu. Edellä m antusta 590 opplaskasvtar- h asta sjats U udenm aan läänssä Mkkeln läänssä... 8 T urun ja Porn» 39 Kuopon» 63 H äm een» 03 Vaasan» 6 V purn» 90 Oulun» 5 Ne 3 kasvtarhaa, jo tk a velä evät olleet tarkotukseensa k äy tettäv ässä kunnossa, on jä te tty yhdstelm ään o ttam atta. Keskmääränen pntaala ol Turun, H äm een ja V purn läänssä 4.5 aara, m ussa läänessä 3.5 aara. O pplaskasvtarhosta ol 577 ja e ttu oppladen hodettavks palstoks ja 3 ol oppladen yhtesest hodettava. Palstojen suuruus vahtel tu n tu v ast: 5 m suurussta ana 30 m laajusks (tällasa ol anharvoja). Usemmssa p alsto ttan hodetussa k asvtarhossa ol p alstan laajuus non 0 m. Ylesm m n vljeltn porkkanota, punajuura., lan ttu ja, spula, er lajeja hernetä, raparpera, reetsejä, tllä, persljaa, vähem m ässä m äärn p naatta, sa-latta, skura, paster nahkoja, kurkkuja, ytk u rk k u jä ja m eram a, m uutam lla koululla myöskn hyöty m anskota. jonku n verran (3 4 laja). Sellä täällä ol m yöskn kukka vljelystä K asvtarha-tuotteet annettn m uutam n pakon anakn osttan koulu- kettoon, m u tta anharvon sa kouluketto koko tulon käytettäväkseen. nn ol lata, ol sem enet tavallsest saa tu K oulu kettoyhd stykseltä. Mssä Semenet ja työkalut olvat kutenkn usem m ten joko tse koulun tah oppladen k u stan tam at, välstä ol kum pkn o tta n u t osaa nden hankkm seen. Vähän päälle 400 nousvat ne koulut, jo tk a yksn suorttvat kakk n äm ät kustannukset. Oppladen k asv tarb atö tä kesälom an akana joht melken kakkalla o p ettaja; sellasa kou lu ja ol yhteensä 505 ja 36 olvat ne k o ulut, m ssä ol ertynen p u u tarh u r tah joku m uu henklö tässä tomessa. M uutam sta koulusta p u u ttu u tetoja; olpa ntäkn kouluja mssä opplaat savat tom a omn pän an n ettu jen ohjeden m ukaan. P u u tarh at össä ja opetuksessa ol m ukana yhteensä 0 47 opplasta el keskm äärn 7 koulua koht. Täm ä keskm äärä vahtel vähän er läänessä: Turun ja Porn läänssä ol se 9; lähnnä seuras U udenm aan lään ja stten Vpurn, Häm een, Oulun, Kuopon ja Vaasan lään sekä vmeseks Mkkeln lään, jossa tuo keskm äärä ol 5. Lähes 79 % nästä opplasta kuulu kahteen ylem pään vuososastoon, toseen vuososastooh ru n sast 4 ja ens luokan opplata ol 7.

18 6 Tlastoanehstossa on sellasakn lausuntoja, jo tk a p o h tv at kasvtarhahodonopetusta ja kasvtarhakysym ystä yleensä laveam m n kun anoastaan kyselykaavakkeden tä y ttä m se llä ols votu. N äden perusteella o te ta a n t ä hän velä seuraava. Se velvollsuus, m nkä kasvtarhahodon opetus tu o tta a opettajstolle, on anharvon sen pressä sy n n y ttän y t vastenm elsyyttä, ja sllon on syynä ollut se, e ttä v avasta m uka tuskn saatasn korvausta. K auttaalta n sa on u u delle tehtävälle osotettu paljon harrastu sta, välstä snä m äärn e ttä o p ettaja on k u stan tan u t sem enet ja työaseet. M uutam n pakon, mssä opplaat ptken koulum atkojen tak a evät ole voneet kesälom alla hotaa palstojaan, on opettaja tse ten y t sen, sam on m yöskn m ssä vanhem m at kesän akana evät ole laskeneet lapsa kouluun, (Lom an koulu Saarjärvellä). Tosn pakon on taas lasten ja kodn harrastus ollut stä suurem p. Jos kodun opplaskasvtarha e velä ole ollut T unnossa ta h on ollut lan pen alaltaan, ovat op plaat k o ton aan ra vanneet tselleen palstoja, joden hoto stten on sujunut o p ettajan antam en ohjeden m uk aan (T uskulan koulu K öylössä, Ih a stjä rv M kkeln m aalask unnassa, Luusnem Kangasnem ella j. m.). M antaanpa e ttä koulun (Länspää Punkalatum ella) johtokunnan jäsenet vuoroon ovat käyneet n ätä palstoja tarkastam assa ja arvotelem assa. Syksyllä ovat parham m at vljeljät saaneet palkntoja, 5 m arkkaa suuruudeltaan. Mllon o p ettaja kesällä e ole asunut koululla, ovat taasen vanhem m at johtaneet oppladen k asv tarh atö tä (Grönvk- Iskm o M ustasaarella). Yleensä ovat opplaat olleet sangen nnokkaat opplaskasvtarhassa ja palstojensa hotam sessa. P tk ä t k oulum atkat ovat tety stk n sellä täällä olleet syynä shen, e ttä tulokset evät ole olleet avan ty y d y ttävä. Usessa koulussa on ollut sellanen työnjako, e ttä lähnnä koulua asuvat ovat p tän eet huolta kastam sesta, m u tta kakk olleet m ukana ktkem s- ja harventam stössä. K e r ran vkossa, tah joka tonen vkko jonakn m äärätty n ä pävänä, ovat kakk opplaat kokoontuneet koululla. Nden on kutenkn yleensä suotu useam m nkn käydä p alstojaan katsom assa. T ästä m antaan anoast yks pokkeus (Arvassalo U udessakrkossa T..). K u ten edellsessä jo on huom autettu, ovat ensm äsen vuososaston opplaat anoast m uutam ssa koulussa saaneet olla m ukana opplaskasvtarhatössä. Mssä nn on tap ah tu n u t, on shen tavallsest estetty ertyset syyt. Nnpä esm. K ulkklan koulussa K auvatsalla,»koska e ole votu ens vuososaston oplalta k eltää stä loa, m nkä kasvtarha-työ kesällä tuottaa». H e lsn g ssä K o u lu h a lltu k se ssa jo u lu k u u ssa 99. Oscar R oos.

19 7 K a n sa n o p, tla sto

20 8 9 Summttasa tetoja koulu* ja opplaskasvtar* hosta m aalaskunten kansakoululla v. 96. Lään. O pettaja, jo tk a ovat saaneet kasvtarhanbodon opetusta < sem naarssa, kesäkurssella. asuvat koululla kesän ak an a. Koulukasvtarhan pnta-ala aaressa K asvtarharahasto Sm k. K oulukasvtarha. H edelm äputa. M arjapensata y. m. Musta v nm arjapensata. P unavnm arjapansata. V alkovnm arjapensata. V attupensata. K arvasm arjapensata. K rsk k aputa. Luum uputa. Päärynäputa. O m enaputa. R aparperpensata. M anskkapensata. Kouluja, jolla stutettuja kaunstusputa ja -pensata. K ouluja, jolla ertynen havanto-osasto. ' j näytevljelyksä ja k oeruutuja. K ouluja, jolla tam sto j kaunstusputa ja pensata [ varten. I hedelmäputa ja m arja- pensata varten. Tam lavojen pntaala. I Kylmät lav at. I J Lämpmät lavat. K asvtarhanhodonopetus. Kouluja, mssä opetusta annettn. Tunteja lukuvuodessa. Kouluja, mssä tämä opetus esntyy lukusuunntelm assa. ' Opplaskasvtarhan p nta-ala j aaressa. Opplaskasvtarha. O petusta o v at saaneet se u ra a v a t opplasm äärä t er o sastolta. I. IV., Opplaan vljeltävän maan p n ta-ala nelömetressä (kesk-! m äärn). Kouluja, mssä semenet ja ta -j met on kustan-j tanut koulun k a n n a t taja. opplaat tse. Kouluja, mssä opplaan on ollu t hodettavana m arjapensatakn. Kouluja, mssä! työaseta o v a t hankkneet j koulun k a n n a t taja. opplaat k o toaan. ; Kouluja, m ssä -oppladen tö tä -on kesän akana o hjannut o pettaja. puutarhur. sem entstä. lantasälön pohja Lannanhoto.' anoastaan m aata. K ouluja, jolla kuvkkena k ä y te tty! I turvepehkua. tlapäsä aneta. opplaskasv- J tarhaan. lanta k ä y te tty opettajan v ljelyksn. Uuudenm aan lään [6] [55] : : Turun jap orn» 403] [39] : ! ' Häm een» 67] [03] : a ' V purn» 306] [90] : a M kkeln» 33] [8] : _ 5 97, Kuopon» ] [63] : , V aasan» [39] [6] : , O ulun» [09] [5] a Y h teen sä [ 975] [590] : J Must. Sulkum erkken välssä olevat num eroluvut lm asevat, edellnen koulu-, jälkm änen opplaskasvtarhojen lukumäärän.

21 0 Koululapsa puunstutus-hommassa.

22 TAULUJA. T A B L E A U X.

23 - - 9?98. 3 T aulu I. Kansakoulunopettâja*semnaart h e l m k u u r l p;nâ 98. Opettajen ja oppladen luku. Sémnares d nsttuteurs et d nsttutrces prmares, h p r févrer 98. Nombre de professeurs et d élèves. : Sem naar kaupunk. L eu du sémnare. Année de fondaton Perustettu vuonna. Hommes. 3 5 «7» lf: Vaknasa. Ordnares. Mehä. S e n a a r n o p e a j a. Femmes. l'rofesseurs des sémnares. N asa. Hommes. V rkaa tom ttava. Extraordnares. Mehä. Femmes.. N asa. Hommes. Ylteeensä. Total. Mehä. Femmes. Nasa. H a rjo tu sk o u lun o p ettaja. Professeurs des écoles-annexes. Hommes. Mehä. Femmes. Nasa. fy ö r de tra nue8. M aln va u x m t Hommes. Mehä. johtaja a) S u o m en k elset. Fnnot. Femmes. ' N asa. Hommes. : Mehä. Opplata er luoklla. Sombre d'élèves de chaque classe. I. l III. IV. Femmes. Nasa. Hommes. Mehä. Femmes. Nasa. Hommes. Mehä. Femmes. N asa. Hommes., Mehä.! Femmes. Nasa. Hommes. *< Mehä. Yhteensä. Total. Femmes. Nasa. Total. K akkaan. Internes. Opplasta ol: Ssä-opplata. Externes. U lko-opplata. j : j.j y v ä sk y lä n j : 5, lj % S o r ta v a la n j 6 3: j 3! R a u m a ; 4 R a a h e j 4j 8.30 ; n. _ 4 ] : 5 H e n o l a j : K a j a a n , ) ) : Y h te e n sä T o ta l C * : I I! ! ) )) R uotsnkelset. - S u éd o s. 8 T a m m s a a r , 0: U u s k a a r le b y ) Y h te e n sä T o ta l 8 f 3 I 7! ) K akkaan - 5» 6f I 8 n> j )

24 Taulu II. Kansakoulunopettajassem naart helmkuun p:nä 98. Oppladen ädnkel ja kotpakka sekä hedän v a n h e m = p ä n s ä sääty. Sémnares d nsttuteurs et d nsttutrces prmares, le er févrer 98.Langue maternelle et domcle des élèves; poston socale deleurs parents. j ! 8! Oppladen luku, joden ädnkel ol: Langue maternelle des élèves. Oppladen luku, joden kotpakka ol: Nombre d'élèves domclés: Oppladen luku joden vanhemmat olvat Poston socale des parents. Sem naarkaupunk. Leu (h sémnare. Suom. Fnnos. R uots. Suédos. M uu kel. Autre langue. E nntään 00 km sem naarsta. 00 km au plus du sé-. mnare. Yl 00 km sem naarsta. à plus de 00 km du sémnare. V rkam ehä ja vapaden am - I m a tt, h arjo tt. j Foncton publ-\ que, professon lbérale. Suurlkkeen I h a rjo tta ja. Négoce. Pkkulkkeen harjo ttaja ; sekä palvelus- : m ehä. Pett commerce. eotnms. T yöväkeä (pats 3 sar). Travalleurs (exe. col. 3). Suurtlallsa. Grands proprétares ruraux. Pkkutlallsa. Petts proprétares ruraux. T orppareta ja m aanvljelysty ö v äk eä. Petts fermers, travalleurs ruraux. O pplata yhteensä. Total des élèves. : l l! a) S u om en k elset. Fnnos. J y v ä sk y lä...: ! S o rta v a la ; 8I ! 3 R a u m a : R a a h e... U I.35 76! H e n o la ! K a j a a n : 50 95! 6 7 Y hteensä Total\ h) Ruotsnkelset. S u é d o s. : 8 T a m m saar s 9. U u sk a a rle b y « ' 9. Yhteensä Total, 3 ' ,oj n ' K akkaan «

25 Taulu III K a n s a k o u lu n o p e t t a j a s s e m n a a r t lu k u v u o n n a 9798.Opplasluvun m uutokset j a o p p l a d e n srto. Sémnares d nsttuteurs et d nsttutrces prmares (année scolare 97 98). Varatons du nombredes élèves; leur passageà la classe suvante. j f I 9 h! S e m n a a rk a u p u n k. ; L m d u sém n are. P ä ä s y tu tk n to o n k u ts u t u s ta C a n d d a ts a d m s aux épreuves de l exam en d entrée qu o n t été h y lä tty. refusés. h y v ä k s y tty. reçus. : K a n s a k o u lu s ta. î! venant d'écoles j j com m unales. Opplata otettu: N om bre d élèves n ou veaux n sc rts I lu o k en :e ann ée: V a lm stu sk u rssesta ja -k o u lu s ta. venant des cours ou des écoles p répara- tore8. ; venant d établssements d nstru e-! ton secondare. O p p k o u lu s ta. A u tres. M u u a lta. dans les années :e 4:e. I I IV. lu o k Y h te e n s ä. Total. Adms d l'essa k o e o p p la ta. Opplata eronnut. N om bre d élèves sorts. o p p h n ä ä r & ä.p ä ä tt- A v a n t la fn des coursé Autres. K u o lle e t. M orts. T ä y d e l l s e n w p t o ä ä r ä u T otal. Auqnm tatwn ( ^ o n O? ta? v ä h ennys â f 8 ) + > ' O ppladen srto. Ilman ehtoja se u ra a v a lle luokalle s rr e ty t. Avrsv z z r sé Restés à la même classe. L uokalle jä ä n e e t. a ) Suom enkelset. F n n o s. J y v ä sk y lä _ ; 55 ' Sortavala ^ K am ua R aah e ; ; H en ola H K a j a a n Yhteensä T o t a l ' b t Ruotsnkelset. S u é d o s. 8 T a m m sa a r ' ! 9 U u skaarleb y... 6 j 6 ; _ 6 ; Y h teensä T o t a ' j 9 î Kakkaan 45 ; » ! lf *) N ästä erotettu. ) Erotettu.

26 ! Taulu IV. K a n s a k o u l u n o p e t t a j a. s e m n a a r t lukuvuonna T etoja o p p * l a t o s t e n taloudesta. Sémnares d nsttuteurs et d nsttutrces prmares ( a n n é e s c o l a r e 97 98). Econome des sémnares ! u 7-8» Menut. D é p e n s e s. Sem uaarkaupuk. IÄeu du sémnare. des professeurs des I sémnares. rak k au s. A ppontem ents ; Semnaarnopefctajen. Harjotuskoulun-! opettajen ja työnjohtajen. des professeurs des ] écoles-annexes et \ des maîtres de tra- ;! vaux manuels. Valton avustus v a ra tto mlle opplalle. Subventon de l'e tat aux élèves pauvres. Bourses. : Apurahoja. j Nourrture. R uuanpto. Entreten et réparatons des j mmeubles du sémnare. Semnaartalon hoto- ja korj auskustannukset. ftépenses pour le jardn ' du sémnare. j Smf. Jne Smf JM S/mf. jm Smf. jm. Smf. H ' Smf. S em naarpuutarhan menot. j Autres dépenses. Muut m enot. Y hteensä. Total. Loyer calculé (5 % de la valeur des édfces). 0 u T ulot. l e r, a t e s. Arvotu vuokra (5 /0 sem naartalon arvosta). Taxe des nternes. Ssäopplaclen m aksut. \ Sem naarpuutarhan! tu lo t. j Revenus trés du jardn du sémnare. Autres revenus. Muut tulot. Yhteensä. Smf. Jm Smf. fs. Smf. Jm. Smf jm. Smf jm Jm. Smf. m. Smf. fë Total. Dépense moyenne annuelle par élève (col ). Keskmääränen vuoskustannus (sar ) opplasta koht. Parte de cette dépense payée par l Etat. Stä valto maksanut opplasta. k o h t J y v ä sk y lä... S o rta v a la... R a u m a... R a a h e... H e n o la... K a j a a n j ! _ L a) S u o m e n k e ls e t. F n n o s C ! ; ! Y hteensä - Total I ' ; ! ! , ! T a m m s a a r ( h ) R u o ts n k e ls e t. S u é d o s " j! ! ] Y h te e n sä Total ; ; l' K a k k a a n * ! K nnsanop. tlasto

27 Taulu V. Kansakoulunopettaja=semnaart l u k u * v u o n n a Sem naartalohnsjotetut pääom at, s e m n a a r e n r a h a s t o t ja krjastot. Sémnares d nsttuteurs et d nsttutrces prmares C a p t a u x p l a c é s dans les mmeubles des sémnares; leursfonds et bblothèques. ä l! Stpend-, palknto-, y. m. senlaatuset rahastot ja varat. Fonds destnés aux bourses et aux prmes etc. Sem naarkaupunk. Tàpu du sémnare. Sem naartalon arvo joulukuun 3 p. T u l o t.. Recettes. Valeurs en captal des édfces des sém nares, le 3 déc. K orkoja p ääom asta. j L ahjotuksa y. m. Rentes des captaux. J Y hteensä. Total. Donatons etc. SCmf. ; pm SPmf. n \ (fm f j 7 W dmf. p. ' luku. Ja e ttu je n stpende ja palkntojen Bourses accordées. Nombre de bourses. k okonassum m a. M ontant total. Sem naaren h o d ettaven rahastoje tla joulukuun 3 p. E ta t des fonds admnstrés par le sémnare (3 déc.). Sem naarn m uden rahastojen pääom a jouluk. 3. M ontant des captaux des autres fonds du sémnare (3 déc.). Luku. P ääom a. - Captal î Nombre de (fatf. fm! fonds. m. tnyf.' ' ;m K rjaston nteden luku joulukuun 3 p. Nmnbre des volumes de la bblothèque (3 déc.). a) Suomenkelset. Fnnos. J y v ä s k y l ä I s.; l j S o r t a v a l a : _ ' ' 3! é\ R a a h e ; _ : 5! H e n o l a K a j a a n ' - : ' Y h t e e n s ä - Total b) Ruotsnkelset. Suédos. s T a m m s a a r ; : 9 U u s k a a r l e b y ; j Y h te n n s ä Total I [ u Kakkaan 4» ; »

28 Taulu VI. Kansakoulunopettaj as s e m n a a r t l u k u v u o n n a Tetoja tutknnon* s u o r t t a n e s t a k u u n t e lj a o p p la s t a. Sémnares d'nsttuteurs et d'nsttutrces prmares (année s c o - t a r e 97 98). Canddats-stagares ayant passé l examen. 3 4 S! Kemaarkaupunk. Leu du sémnare. K elposuustodstuksen saaneta kansakoulunopettajanvrkaan. Nombre de canddats-stagares ayant reçu le certfcat de compétence pour le poste d nsttuteur prmare. Semmosen opplatoksen läp k äy n etä, jolla on päästöokeus Ylopstoon. A près avor fat leurs études dans une n sttuton condusant au baccalauréat. V äkntän kaks juokkaa valton jatko-opstoa k ä y netä. Après avor étudé tans deux classes au mons des écoles d études supéreures. ' Y hteensä. Mehä. Hommes. N asa. Femmes. Mehä. Hommes. Total \ M uta k u u n teljota, jotka kansak. asetuksen :n nojalla tah ehdollsen ervapautuksen saanena o v a t tu tk n to ja suorttaneet. Autres candtlats-stagares ayant sub Vexamen én vertu de Var de l Ordonnance sur les écoles prmares, ou d une dspense. Nasa. Femmes. Y hteensä. Total. K elposuustodstuksen saaneta kästöden tah m uun harjotusaneen o p etta ja n vrkaan. Nombre de canddats-stagares ayant reçu le certfcat de compétence pour le poste de maître de travaux manuels ou autres exercces. Mehä. Hommes. Nasa. Femmes. Y hteensä. Total. J y v ä s k y l ä... S o r ta v a la... 4 R a a h e a ) S uom enkelset. F n n o s. 5 H e n o la... 6 K a j a a n... 4 ; - 7 Y h te e n sä T o ta l 5 u 9 8.! 7 S !» 7 5! 6 h) R uotsnkelset. S u éd o s. ' S I 8j T a m m sa a r... 9 U n s k a a r le b y... 0, Y h te e n sä T o ta l l! K akkaan! 7 5 n 7!» 0 n

29 ! Sem naarkaupuuk. Leu du sémnare Taulu VII. Semnaaren h a r j o t u s * k o u l u t lukuvuonna Ecoles-annexes des s é m n a r e ( a n n é e scolare 97 98) «8 9! 0 3 T Nombre total ( I V I ). Koko luku (I V I). III. Sukupuolen luukaan. Poka. Garçons. j '- I I I VI. Sexe. I II. T y ttö jä. Flles. I I I VI. Oppladen luku helmkuun p mutta e 9 v u o tta tä y ttä n e tä. Entre 7 et 9 ans. Ijä n m ukaan.! 9, mutta e 3 vuotta tä y ttä n e tä.! Entre 9 et 3 ans. Age. 3, mutta e 5 v u o tta tä y ttä n e tä. Entre 3 et 5 ans. 5 ans et au-dessus. 5 vuotta tä y ttä n e tä. Nombre d élèvesle l:er févrer. O petuskelen m ukaan. J Fnnos Langue. Suom. a ) S uom enkelset. F n n o s. Suédos. Ruots. V anhem pan säädyn m ukaan. Poston socale des parents. Vrkamesten ja suurlkk. harjott. lapsa., I Servce publc, négoce, I grande ndustre. Pkkulkk. h arjo tta j. ja palvelusm. lapsa. ; Pett commerce, pette ndustre, comms. Työväen lapsa. Ouvrers. V uososastojen m ukaan. Années scolares. I. III. IV. V. VI. O pplata ollut koulu sta possa lu k u vuoden kuluessa. 0 pävää.! de à 0 jours. Elèves ayant été absents: Jyväskylä... ; X j 67; 37' : 4 j 30 8! ; !! l Sortavala ! 5 j 5 67 * : 64 55! 49 57! 69 J j 4 36, : 3 Raum a ; ! H 0 8' H Raahe j j ! 7 5 8) 3' 4 6! 45! Henola ! 6 5' j ! S 6 K ajaan ' 45, 3s 45: 5 68; j 8 j j j 6; ; ! Yhteensä Total \ 3 05! 386' ! 6! ! 36 43! 0 90: ! , j! 63! h) R uotsnkelset. Suédos. o cc o cc 9 j 38: 9 j 8, j 3 j 88 j j 39 33! a 30 pävää. de à 30 jours. 360 päv ää. de 3 à 60 jours. lenemm. kun 60 päv. plus de 60 jours. U usa o p p. o tettu kouluun. Elèves nouveaux nscrts. III. IIIVI. 8: 7 8 ' 8j... _ 6, 47! 0 Yhteensä Total ! 70 73' j j 69 j ) ; 63I 4 43 o K akkaan 489 4t! ' 37 88! ! : 83! ) M ust. Harjotuskoulujen opettajsto löytyy sem naaren I taulukossa. Päästötodstuksen saaneta. Elèves ayant qutté l'école avec certfcat d études. ' 8 9