MENETELMÄSELOSTE MAATALOUDEN TUOTTAJAHINTAINDEKSI 2015=100

Transkriptio

1 MENETELMÄSELOSTE MAATALOUDEN TUOTTAJAHINTAINDEKSI 2015=100

2 Ssällysluettelo 1 Taustaa Indeksn määrtelmä ja käyttö Maatalouden hntandeksn rakenne ja hntaseuranta nmkkettän... 6 VILJAT (ssältää semenet)... 6 TEOLLISUUSKASVIT... 7 REHUKASVIT... 7 VIHANNEKSET JA PUUTARHATUOTTEET... 7 PERUNAT (ssältää semenen)... 7 HEDELMÄT... 8 ELÄIMET... 8 ELÄINTUOTTEET Maatalouden tuottajahntandeksen 2015=100 ja 2010=100 panorakenteet Indeksn laskenta ja mahdollset vrhelähteet Julkasemnen, vanhojen perusvuosen ndekst ja ndeksen saatavuus... 13

3 3 (13) 1 Taustaa Tlastokeskus on tuottanut Maatalouden tuottajahntandeksä vuodesta 1995 alkaen, jollon 1990=100-ndeks muutettn vastaamaan Euroopan unonn tlastovraston Eurostatn ssältörakennetta. Akasemmn kansallsn vaatmuksn ja määrtelmn perustunutta ndeksä laat Maatalouden taloudellnen tutkmuslatos, nykynen Maa- ja elntarvketalouden tutkmuskeskus. Maatalouden tuottajahntandeksn laadnta perustuu Euroopan unonn jäsenmaden ja Eurostatn välseen "herrasmessopmukseen". Tlaston laadntaa koordnodaan kerran vuodessa Eurostatn järjestämässä kokouksessa, jossa kästellään kansantalouden tlnptoon kuuluva maatalouden taloustlejä ja maataloustuotteden hntatlastoja. Maatalouden tuottajahntandeksllä mtataan maataloussektorn ulkopuolelle ja tlojen välllä myytäven tuotteden hntakehtystä. Tuotteet ovat sten päätyneet suoraan käytettävks, jalostettavks ta ventn. Maatalouden hntandekst uudstetaan vähntään vden vuoden välen kuten muutkn Tlastokeskuksen laatmat hntandekst. Uusmmassa ndeksssä perusvuotena on vuos Indeksn laskennassa käytettävät panoarvot saadaan pääosn Tlastokeskuksen maatalouden tlnpdon tedosta. Hntatedot saadaan pääosn Luonnonvarakeskuksen tuottajahntatlastosta. Hnta-anestoa täydennetään lsäks musta lähtestä saatavlla tedolla. Maataloustuotteet vodaan nden loppukäytön perusteella jakaa kahteen ryhmään: maatalousalan ulkopuolelle myytävät tuotteet, jotka on tarkotettu käytettävks sellasnaan, jalostettavks ta ventn maatalousalan ssällä tuotantohyödykkeks myytävät tuotteet, kuten rehu, semenet ja kasvatettavks tarkotetut elämet. Maataloustuotteden tuottajahntandeks (tuotosndeks) perustuu maataloustuotteden myyntehn ja Maatalouden tuotantovälneden ostohntandeks (panosndeks) tuotantovälneden ostohn. Lähtökohtana on laaja "keskmääräsen maatlan" käste el myynt kattaa maatalousalan ja muden tomalojen välset taloustomet sekä vältuotekäyttöön menevän maataloustuotoksen srrot maatalousykskköjen, so. tlojen, välllä (lukuun ottamatta maatalousykskköjen välstä elänten kauppaa). Suppeamp "kansallsen maatlan" käste kattas van maatalousalan ja muden tomalojen välset taloustomet. Maatalouden tuottajahntandeks kattaa sten vljan myynnn rehun valmstajlle sekä elänten rehuks käytettävän vljan myynnn mulle vljeljölle. Maatalouden tlnpdossa huomoon otetaan myös ykskön ssänen rehun tuotanto ja kulutus tosn kun hntandeksessä. Indeksn tarkemp kuvaus on Eurostatn julkasemassa Maataloushntatlastojen käskrjassa.

4 4 (13) 1990=100-ndeksn panorakennetta ja mttausmenetelmä korjattn vuonna 1995 sten, että Maatalouden taloudellsen tutkmuslatoksen laskemat ndekssarjat vuoslta jävät vomaan sellasnaan. Vuoden 1994 ndekst laskettn takautuvast uudella Eurostatn vaatmalla luoktuksella ja panorakenteella. Rehuvehnä jä hntaseurannasta pos ja pano annettn myllyvehnälle. Hedelmn lsättn omena. Spkarja jaettn brolerehn ja muuhun spkarjaan. Kasvatuselämet postettn kokonaan hntaseurannasta. Kasvatuselänten panoarvo annettn san-, naudan ja spkarjan lhalle. Muhn tuottesn otettn mukaan hunaja. 1990=100-tuottajahntandeksä laskettn tuettomana ja hntatuellsena ndeksnä, mutta ndeksessä käytettn samaa panorakennetta. Hnnat ovat olleet lman arvonlsäveroa vuoden 1995 alusta lähten. 1990=100-ndeksssä ol jossakn vljossa ja eläntuottessa hntatuk mukana. 1990=100-ndeksstä laskettn tästä johtuen takautuen erkseen myös tueton maatalouden tuottajahntandeks. Luoktus perustu NACE70-luoktukseen. Perusvuoden 1995=100 maatalouden hntandeksen uudstamsessa huomotn maatalouden tlnpdossa tapahtuneet muutokset. Eurostatn määrtelmen mukaan maatalouden tuottajahntandeksn 1995=100 arvotetojen tul perustua vuoden 1995 markknahntohn akasemman tuottajahnnan sjaan. Markknahnta on tuotteen arvonlsäveroton hnta tlalla ta lähmmässä/ensmmäsessä kauppapakassa lman tuotetuka mahdollsne veroluontesne maksuneen. Arvotetohn laskettn mukaan aemmasta poketen myös tlojen välnen kauppa sekä maatalouden ltännästomnnat. Tlojen omaa käyttöä (esm. rehut omsta vljelmstä) e laskettu mukaan arvotetohn. Indeksn panorakenne laskettn vuosen arvotedosta vuoden 1995 hnnon artmeettsena keskarvona. Kolmen vuoden keskarvoon päädyttn, koska vuos 1995 ol Suomen ensmmänen vuos EU:ssa, se ol odottava ja markknat hakvat hntatasoaan. Lsäks keskarvo kuvas paremmn keskmäärästä markknatlannetta ja tasott erlasten satovuosen aheuttamaa vahtelua. Hntaseurantaan otettn uusna tuottena mukaan hedelmät-ryhmään vadelma. Muut elämet -ryhmään mukaan otettn poronlha. Muut eläntuotteet -ryhmään otettn mukaan turksnahkojen hnnat mnkstä ja ketusta. Madon jälktln arvo huomotn panorakenteessa. Seuraavassa 2000=100-uudstuksessa ndeksn luokttelu muuttu merkttäväst. Uusna ryhmnä ndeksn tulvat mukaan rehukasvt ja teollsuuskasvt. Semenet-ryhmä postu. Yksttäset tuotteet vahtuvat ryhmästä toseen. Vhannekset-ryhmään otettn mukaan ruukkusalaatt. Senet, poronlha ja vadelma postettn hntaseurannasta. Indeksn panorakenne ol edelleen knteä kakssa vuosneljänneksssä. Eurostatn suostus on laskea vhannekset ja hedelmät vahtuvapanoslla ndekskorella. Tällön nällä tuottella ols erlaset panoarvot er kuukausna ja/ta vuosneljänneksnä. 2005=100-uudstuksessa ndeksn perusrakenne sälytettn pääosn ennallaan. Tarkstukset koskvat panorakenteen ja hntanmkkeden pävtyksä. Rehukasven hntaseurantaa muutettn. Akasemmn rehukasven hntaa ol seurattu kauran ja ohran hnnalla. Pyrkmykseks tul kerätä atoja henärehukasven hntoja. Vhannekset ja puutarhatuotteet -ryhmään lsättn orvokn tamet. Indeksn panorakenne sälytettn knteänä kakssa vuosneljänneksssä. Myös 2010=100 uudstuksessa ndeksn perusrakenne on sälytetty ennallaan. Panorakenne sekä hntanmke- ja tedonantajaotokset on pävtetty. Panorakenne

5 5 (13) perustuu vuoden 2010 arvotetohn. Tosn rapsn ja rypsn panoarvo on musta tuotenmkkestä poketen laskettu vuosen keskarvosta johtuen pokkeuksellsesta satovuodesta vuonna Indeksssä käytetään edelleen samaa panorakennetta jokasella laskentakerroksella: kuukaus- ja neljännesvuoskohtasa panorakenteta e ole muodostettu lyhyen satokauden taka. 2015=100 uudstuksessa ndeksn perusrakenne on sälytetty ennallaan. Panorakenne sekä hntanmke- ja tedonantajaotokset on pävtetty. Indeksn lsättn protenkasven ryhmä. Panorakenne perustuu vuosen keskmääräsn arvotetohn. Tämä johtu lähnnä turkstuotannon arvon suursta muutokssta vuosen välllä. Kansallsn tarkotuksn lasketussa ndeksssä käytetään samaa panorakennetta jokasella laskentakerroksella. Kuukauskohtasa panorakenteta käytetään kutenkn varhasperunan, hedelmen ja vhannesten hntandeksen laskennassa. Nän laskettuja pstelukuja tomtetaan EU:n tlastovrasto Eurostatlle. 2015=100-ndeksn uudstamsen tukena ovat olleet asantuntjat Arto Latukka, Srpa Karppnen ja Alna Snsalo Luonnonvarakeskuksesta. Tlastokeskuksesta työskentelyyn ovat osallstuneet Hannu Malnem, Juhapekka Kyllönen, Ilkka Lehtnen, Ton Udd, Jaana Hellman, Pentt Wanhatalo ja Maranne Rauteln. Maatalouden tuottajahntandeksn lttyvät menetelmäselosteet 1995=100-, 2000=100-, 2005=100-, 2010=100 ja 2015=100-ndeksestä löytyvät Tlastokeskuksen nternetsvulta. 2 Indeksn määrtelmä ja käyttö Maatalouden tuottajahntandeks mttaa puutarha- ja maataloustuotteden hntamuutoksa tlan portlla ta ensmmäsessä markknapakassa. Indeks kuvaa arvonlsäverottomen hntojen muutoksa vljeljän kannalta. Indeks kattaa koko Suomen lman alueellsta jakoa. Maatalouden hntandekst mttaavat ns. puhdasta hnnanmuutosta. Tuotteden fyyssten ta taloudellsten omnasuuksen muutokssta johtuva hnnanmuutos elmnodaan ndeksstä. Indekslaskenta perustuu parvertaluun, jollon kuukaudesta toseen seurataan laadultaan samanlasa tuotteta. Maatalouden tuottajahntandeksn panorakenne perustuu myyntehn. Indeksn panorakenne kuvaa seuraava asota: tuotteen myynnn arvo lman arvonlsäveroa perusjaksolla ssältää kauppalle myydyn tuotannon arvon ssältää vljeljöden toslle maatalousykskölle suoraan myymen kasvvljelystuotteden myynnn arvon ssältää vljeljöden kotmaan markknolla suoraan myymen tuotteden myynnn arvon ssältää vljeljöden suoran vennn arvon ssältää maatlalla jalostettujen tuotteden arvon

6 6 (13) ssältää tuottesn lttyven verojen ja nden luontesten maksujen arvon (muut kun alv, esm. polttoaneverot) e ssällä omaan kottaloudenkäyttöön tuotettujen tuotteden arvoa e ssällä kotpuutarhasta myytyjen tuotteden arvoa (maatalouspuutarha) e ssällä varastojen muutoksa e ssällä katokorvauksa markknahntakäste, tuottajan saama hnta, josta e ole vähennetty veroja ekä nden luontesa maksuja (lukuun ottamatta alv) ja joka e ssällä tukpalkkota pokkeaa maatalouden tlnpdossa käytettävästä perushnnasta (vähennetty kakk tuoteverot, nden luonteset maksut ja joka ssältää kakk tuotetukpalkkot) Tlaston käyttäjä ovat mm. kansantalouden tlnpto maatalouden taloustlen yhteydessä, tutkmuslatokset, Eurostat, DG Agr, FAO ja vljeljät. Indeksä käytetään tutkmuksssa, sopmuksssa (esm. maanvuokrasopmukset) ja syötetetona mussa tlastossa. 3 Maatalouden hntandeksn rakenne ja hntaseuranta nmkkettän Maatalouden tuottajahntandeksn rakenne perustuu Eurostatn estykseen. Indeksn panorakenne muodostettn Tlastokeskuksen maatalouden tlnpdon tetosta. Indeksn laskemsessa käytettävät arvopanot ovat myynnn arvoja maataloussektorn ulkopuolelle ja tlojen välllä. Indeksn kuusnumeronen luoktus noudattaa pääprtessään maatalouden tlnpdon luoktusta (Economc Accounts for Agrculture EAA, jolla on yhteys kullonkn vomassa olevaan tomalaluoktukseen NACE ja sen suomalaseen versoon TOL). Kansallseen tarkotukseen maatalouden tuottajahntandeksssä käytetään vanhaan tapaan samaa panorakennetta jokasella laskentakerroksella. Kuukauskohtasa panorakenteta käytetään Eurostatn suostuksen mukasest vhannesten, hedelmen ja varhasperunan EU-tetotomtuksssa. Nällä tuottella on sten erlaset panoarvot er kuukausna ja vuosneljänneksnä. Tuottajahntandeks lasketaan kuukausttan, mutta julkastaan vuosneljänneksttän. Tarvttaessa tehdään ylmääräsä julkstuksa. Indeksn tarkemp kuvaus on Eurostatn julkasemassa Maataloushntatlastojen käskrjassa. VILJAT (ssältää semenet) Vljakasven myynnn arvot on laskettu Tlastokeskuksen maatalouden tlnpdon tedosta. Vljan myynttedot perustuvat kalentervuoden myynttetohn. Panorakenteessa vljan arvohn on lsätty muut vljat. Hntaseurannassa ovat mukana vehnä, rehuohra, mallasohra, rus ja kaura. Hntatedot perustuvat Luonnonvarakeskuksen keräämään kuukaushntatlastoon.

7 7 (13) TEOLLISUUSKASVIT REHUKASVIT Teollsuuskasvesta on hntaseurannassa mukana ryps ja raps, sokerjuurkas sekä protenkasvt. Rypsn ja rapsn hnnat perustuvat Luonnonvarakeskuksen hntatlastoon. Sokerjuurkkaan hnta on sokertehtaan maksama kntöjuurkkaan sopmushnta vakolaatuselle juurkkaalle (Pol 16%). Protenkasven osalta seurataan teollsuusherneen hntaa. Rehukasven panoarvo perustuu asantuntja-arvoon henärehujen myynnn arvosta, joka on non 10 prosentta kokonastuotannon arvosta. Rehukasvessa seurataan sälöhenän ja kuvahenän hntoja, jotka kerätään henärenkalta. Hntatedot ovat keskarvohntoja, koska myyntmäärstä e ole saatavlla tetoa. VIHANNEKSET JA PUUTARHATUOTTEET Ryhmän panotedot laskettn Tlastokeskuksen maatalouden tlnpdon ja Kauppapuutarhalton tedosta. Vhannesten arvot vyörytettn arvoltaan enten myydylle tuottelle, jotka ovat kukkakaal, tomaatt, kasvhuonekurkku, keräkaal, ruukkusalaatt, porkkana, spul, herne ja ruukkuyrtt. Senten arvopano vyörytettn vhannekslle. Hntatedot saadaan Kasvsteto Oy ja Kauppapuutarhaltto ry:n keräämstä kuukaushnnosta. Kukken pano vyörytettn seuraavlle kasvelle: tulppaant, begonat, pelargonat, hyasntt, joulutähdet sekä petunan- ja orvokntamet. Korstekasven tamen tuotannon arvo vyörytettn norjanangervolle, korstearonalle, omenapuulle ja vaahteralle. Joulupuden arvo vyörytettn korstepulle. Hntaseurannassa pyrtään seuraamaan varastolaatusten ja laatuluokaltaan samanlasten tuotteden hntaa. Tästä syystä joltakn kuukauslta e ole saatavssa hntatetoa kaallle, spullle ja porkkanalle. Tomaatn, kurkun, kukkakaaln, herneen ja ruukkuyrtten hntaa seurataan anoastaan päätuotantokaudelta. Jos tuotteesta e ole saatavssa hntatetoa, käytetään edellsen kuukauden hntaa. EU-tetotomtusten osalta laskenta pokkeaa kansallseen tarkotukseen tuotetusta ndeksstä. Eurostatn suostuksen mukasest ndeksssä käytetään kuukausttan vahtuvaa panorakennetta. Sllon myös satokauden alun ja lopun tuottajahnnat lasketaan ndeksn mukaan, vakka tuotantomäärät olsvatkn penä. PERUNAT (ssältää semenen) Perunan arvopanot on laskettu kolmelle tuotteelle: ruokaperunalle, joka jakautuu varastoperunaks ja varhasperunaks, sekä muulle perunalle, jota edustaa tärkkelysperuna. Varasto- ja varhasperunan hntatedot perustuvat Luonnonvarakeskuksen hntatlastohn. Varhasperunan hntaa seurataan kesä-, henä- ja elokuussa. Varhasperunaks on määrtelty peruna, joka nostetaan pellolta suoraan kulutukseen. Tärkkelysperunan hntaa Tlastokeskus kerää perunatärkkelysvalmstajlta. Tärkkelysperunan hnta on peruslaatusen (17 prosentta tärkkelystä ssältävän) perunan hnta.

8 8 (13) EU:n tetotomtuksa varten varhasperunan hntandeksn laskennassa käytetään kuukausttan vahtuvaa panorakennetta, jollon hntateto kerätään myös pääsatokauden ulkopuolslta kuukauslta. HEDELMÄT Hedelmen hntaa seurataan tuoreden hedelmen osalta omenan hnnalla. Hnta lasketaan mukaan ndeksn, jos lmotetut myyntmäärät ovat edustava. Muut tuoreet hedelmät -ryhmässä seurataan manskan, vadelman ja mustaherukan hntaa. Manskan satokauden hnta on henäkuulta, vadelman henä-elokuulta ja herukan elokuulta. Kuten vhannesten ja varhasperunan osalta, hedelmen ja marjojen hntandeksen laskennassa EU:n tetotomtuksn käytetään vahtuvapanosta tuotekora. ELÄIMET ELÄINTUOTTEET Arvopanot vyörytettn seuraavlle teuraselämlle: naudanlha, sanlha, lampaanlha, brolernlha ja muu spkarjanlha. Hntatedot perustuvat Luonnonvarakeskuksen teurastamotlastoon. Indeksssä seurataan kuukauden keskhntaa. Lsätln hnnat on huomotu vuoteen 2007 saakka, mutta e sen jälkeen nden vähäsen merktyksen vuoks. Hevosenlhan ja poronlhan arvopano jaettn naudan-, san-, lampaan- ja spkarjanlhalle nden suhteellsen osuuden mukaan. Poronlhasta e ole saatavlla rttävän ajantasasta tetoa hntojen seurantaa varten. Eläntuottessa seurataan madon osalta lehmän madon normhntaa, johon on lsätty edellsen vuoden jälktl (snt/ltra) jokaselle kuukaudelle samansuurusena. Koska toteutunut jälktltyssumma on tedossa vasta tlastovuotta seuraavana keväänä, lasketaan maatalouden tuottajahntandeks ennakollsena, kunnes lopullnen tltyssumma on tedossa. Madon panoarvo on ndeksssä 30 prosentta, joten penkn hntamuutos jälktltyksessä vakuttaa lopullseen kokonasndeksn. Eläntuottessa seurataan lsäks kananmunen, hunajan ja turksnahkojen (mnkk ja kettu) hntakehtystä. Kananmunen hntatedot perustuvat Luonnonvarakeskuksen kananmunen tuottajahntatlastoon. Hunajan hnta on rtohunajan sopmushnta. Turksnahkojen hnnat perustuvat turkshuutokauppojen hntohn. Vllan ja elämenkarvan arvo vyörytettn hunajalle ja turksnaholle.

9 9 (13) 4 Maatalouden tuottajahntandeksen 2015=100 ja 2010=100 panorakenteet Taulukossa 1 on estetty 2015=100- ja 2010=100-ndeksn panorakenteet mljoonna eurona ja ne prosenteks suhteutettuna. 2015=100-tlastossa kasven ja kasvtuotteden, so. kasvtuotoksen, osuus kokonasndeksstä lask 37,1 prosentsta 33,7 prosenttn: vljan, vhannesten ja perunan pano-osuudet laskvat. Elänten ja eläntuotteden, so. eläntuotoksen, pano-osuus nous 62,9 prosentsta 66,3 prosenttn. Lhan pano-osuus kokonasndeksssä kasvo lähes kaks prosenttykskköä 23,9 prosenttn. Eläntuotteden osuus nous 1,5 prosenttykskköä ollen nyt 42,4 prosentta. Madon osuus nous 2,8 prosenttyksköllä 30 prosenttn, mutta muden eläntuotteden, lähnnä turksten osuus lask 1,9 prosenttyksköllä ja on nyt non kymmenys ndeksn panoarvosta. Taulukko 1. Maatalouden tuottajahntandeksen 2015=100 ja 2010=100 panorakenteet 2015= =100 Kood Nmke mlj. Pano, % mlj- Pano, % VILJAT (ssältää semenet) 303,1 10,2 313,4 11, Vehnä ja speltt 95,4 3,2 84, Myllyvehnä ja speltt 95,4 3,2 84, Durum vehnä Rus 12,1 0,4 7,9 0, Ohra 116,5 3,9 152,3 5, Rehuohra 88,7 3, , Mallasohra 27,8 0,9 26,3 0, Kaura ja muut vljasekotukset 79,1 2,7 68,7 2, Mass Rs Muut vljat TEOLLISUUSKASVIT 64,1 2,2 70,6 2, Öljysemenet ja öljymäset hedelmät (ssältää semenet) 33,1 1,1 51,8 1, Raps ja ryps 33,1 1,1 51,8 1, Aurngonkukka Soja Muut öljymäset tuotteet Protenkasvt 12,8 0, Raakatupakka Sokerjuurkas 18,3 0,6 18,8 0, Muut teollsuuskasvt REHUKASVIT Rehumass Rehujuurkasvt (ss. rehujuurkkaan) 21,3 0,7 17 0, Muut rehukasvt 21,3 0,7 17 0, VIHANNEKSET JA PUUTARHATUOTTEET 455,0 15,4 470,6 16, Tuoreet vhannekset 339,6 11,5 371,9 13, Kukkakaal 6,9 0, Tomaatt 67,6 2,3 80,2 2, Muut tuoreet vhannekset 265,1 9,0 291,7 10,7

10 10 (13) Tamet ja kukat 115,4 3,9 98,7 3, PERUNAT (ssältää semenen) 67,1 2,3 116,6 4, Ruokaperuna 56,5 1,9 97,5 3, Varhasperuna 3,0 0,1 7,7 0, Varastoperuna 53,5 1,8 89,8 3, Perunan semen Muut perunat 10,6 0,4 19,1 0, HEDELMÄT 86,8 2,9 58,9 2, Tuoreet hedelmät (pos luken strushedelmät ja grept) 86,8 2,9 58,9 2, Jälkruokaomenat 9,6 0,3 6,9 0, Jälkruokapäärynät Perskat Muut tuoreet hedelmät, pähknät ja kuvatut hedelmät Strushedelmät Trooppset hedelmät Grept Olvt VIINI (ssältää mehun) Pöytävn Laatu vnt Muut vnt OLIIVIÖLJY MUUT KASVITUOTTEET Vhannekset jota käytetty pääasassa palmkontn Semenet Muut kasvtuotteet: muut 77,2 2,6 52 1, KASVITUOTOS ( ), ssältäen hedelmät (060000) ja vhannekset (040000) 997,4 33,7 1047,1 37, KASVITUOTOS ( ), pos luken hedelmät (060000) ja vhannekset (040000) 455,7 15,4 517,6 18, ELÄIMET 706,6 23,9 619, Nauta 251,4 8,5 216,9 7, Nauta pl. vaskat 251,4 8,5 216,9 7, Vaskat Sat 282,4 9,5 279,3 9, Hevoset Lampaat ja vuohet 3,7 0,1 1,4 0, Spkarja 169,1 5,7 121,8 4, Brolert 154,5 5,2 103,7 3, Muu spkarja 14,6 0,5 18,1 0, Muut elämet ELÄINTUOTTEET 1254,7 42,4 1152,7 40, Mato 888,9 30,0 765,5 27, Lehmän mato 888,9 30,0 765,5 27, Muu mato Kananmunat 72,0 2,4 54,1 1, Muut eläntuotteet 293,8 9,9 333,1 11,8

11 11 (13) ELÄINTUOTOS YHTEENSÄ ( ) 13000x ELÄINTUOTOS YHTEENSÄ ( ), pl. turkkset 1961,3 66,3 1772,1 62,9 1677,9 56,7 1445,5 51, MAATALOUDEN TUOTTAJAHINTAINDEKSI YHTEENSÄ ( ), ssältäen hedelmät (060000) ja vhannekset (040000) 2958,7 100,0 2819, x MAATALOUDEN TUOTTAJAHINTAINDEKSI YHTEENSÄ ( ), ssältäen hedelmät (060000) ja vhannekset (040000), pl. turkkset 2675,3 90,4 2492,6 88, MAATALOUDEN TUOTTAJAHINTAINDEKSI YHTEENSÄ ( ), pos luken hedelmät (060000) ja vhannekset (040000) 2416,9 81,7 2289, Indeksn laskenta ja mahdollset vrhelähteet Maatalouden tuottajahntandeks lasketaan Laspeyres n ndekskaavalla. Tarkasteluajankohdan ndekspsteluvut kuvaavat hntojen muutosta verrattuna perusajankohtaan, tässä tapauksessa vuoteen Laspeyres'n ndeks vodaan laskea useamman vuoden ptuselle jaksolle lman, että edustavsta tuottesta muodostettua kora ta tuotteden panoja tarvtsee muuttaa. Lsäks ndeksn laskennassa tarvttavat parametrt tunnetaan perusajankohdan osalta hyvn. Muutoksa tarvtaan van sllon, kun perusajankohdan rakenne e enää sovellu käytettäväks hyödykekorn tuottessa ta nden suhteellsessa merktyksessä tapahtuneden muutosten taka. Maatalouden tuottajahntandeksn knteä panorakenne edustaa perusvuoden tlannetta. Seuraavassa on estetty sekä Laspeyres'n hntandeksn että hntasuhteden panotettuun keskarvoon perustuvan ndeksn laskentakaavat: I t k t 0 p q k t p p q 100 k 0 k p 0 p q p q , jossa I on ndeks (kuten tuottajahntandeks), p tuotteden hnta, q myytyjen tuotteden määrä, vttaa tuotteeseen (=1,, k; k on tlastoon kuuluven tuotteden lukumäärä), t on tarkasteluajanjakso ja 0 perusajankohta.

12 12 (13) Käytännössä tetylle tuotteelle on yleensä saatavssa useta hntatetoja. Tällön on erkseen laskettava käytettävssä oleven hntatetojen perusteella edustava hntasuhde kysestä tuotetta varten. Laspeyres'n kaavaa e yleensä voda soveltaa tällä tasolla, koska määrä e tunneta. p p Kun kaavaan ssältyvä term 0 t korvataan termllä R saadaan: t I t k p t R 100 k p q 0 q k R t w o t jossa R on yksttäsen tuotteen perusnmketason hntandeks tarkastelujaksolla t, el kunkn sellasen tuotteen ta nden muodostaman almman tason ryhmän ndeks, jolle määrtetään oma pano. Tässä kaavassa ndeks saadaan perusajankohdan panolla o panotettujen perusnmketason ndeksen keskarvona. Panot w ovat (myynten ta ostojen) arvo-osuuksa evätkä määrä. Perusnmketason ndekst vodaan laskea monella tavalla. Soveltuvan menetelmän valnnassa ratkaseva ovat käytettävssä olevat tedot sekä nden tuotteden homogeensuus, josta hntatedot kerätään. Knteämääräsen ndeksn omnasuuteen kuuluu, että perusajankohdan panojakautuma ja tuotteden valkoma sälyvät muuttumattomna kuukaudesta toseen. Tlastokeskuksen hntandekst uudstetaan yleensä vähntään vden vuoden välen. Perusvuos päättyy yleensä nollaan ta vteen. Jos kutenkn tomntaympärstössä tapahtuu merkttävä muutoksa, vodaan ndeks uudstaa theämmnkn. Käytännössä hntaseurannassa oleva tuotteta e jouduta maatalouden tuottajahntandeksn muuttamaan useammn kun vden vuoden välen. Vrhelähtetä ja tlaston tarkkuuteen vakuttava tekjötä vovat olla hntatetojen puuttumnen osasta vuotta (esmerkks vhannekset, hedelmät ja varhasperuna), tuottessa tapahtuven laadunmuutosten puutteellnen kästtely ndekslaskennassa, otantavrhe, ndeksn panorakenteen epätarkkuus, mkäl maataloustuotannossa tapahtuu merkttävä rakennemuutoksa, tedonantajlta kerättäven hntatetojen hekko kattavuus sekä mahdollset kästtelyvrheet. Otannasta aheutuvaa epätarkkuutta vodaan kuvata estmaatn (ndekspsteluku) keskvrheellä ja laskea sen avulla luottamusvälejä ndekspsteluvulle. Maatalouden tuottajahntandekslle e ole estmotu luottamusvälejä. Tuotteen laadullnen muuttumnen ta korvautumnen tosella toteutetaan tlastossa sten, että uus tuote ketjutetaan ndeksn ssään katkeamattoman hntasarjan saamseks. Tässä yhteydessä tehdään tyypllsest myös laatuvakomnen el ndeksstä postetaan laadunmuutokssta johtuvat hnnanmuutokset.

13 13 (13) 6 Julkasemnen, vanhojen perusvuosen ndekst ja ndeksen saatavuus Maatalouden tuottajahntandeks julkastaan 45 pävää tlastoneljänneksen päättymsen jälkeen. Mkäl 15. pävä osuu vkonloppuun ta arkpyhään, julkastaan ndeks seuraavana arkpävänä. Indeksstä julkastaan marraskuun puolvälssä koko vuoden vuoskeskarvoennuste ja tarvttaessa ylmääräsä kuukausjulkstuksa. 2015=100- ndeks julkastn ensmmäsen kerran toukokuussa 2018 kosken 2018 ensmmäsen neljänneksen tetoja. Vrallsena tlastona julkastava neljännesvuosjulkasu ssältää ndekspstelukuja vuos-, neljännesvuos- ja kuukaustasolla. Lsäks julkastaan tetoja vanhosta 2010=100, 2005=100- ja 2000=100-ndekssarjosta, joden tuotantoa jatketaan ketjuttamalla. Ketjutuskertomet on laskettu joulukuun 2016 psteluvusta, koska se ol tuoren lopullnen ndeks ensmmäsen kerran 2015=100-tlastoa julkastaessa. 2015=100 ndeksä on myös laskettu takautuvast vuoslle Takautuvlle ndekselle on käytetty ketjutuskuukautena tammkuuta Saatavuus Maatalouden tuottajahntandeks julkastaan Tlastokeskuksen tlaston kotsvulla. Tetoja julkastaan myös Eurostatn julkasussa ja tetokannossa.