* com/watch?v=lykwyqc MsEw

Transkriptio

1 Erikoislääkäri Mia Jussila Sairaanhoitaja Tiina Lappalainen Kota, lastenpsykiatrian poliklinikan koti- ja akuuttihoitotyöryhmä esittely Mitä etua kotona ja verkoston kanssa työskentelystä? Keinoja ja menetelmiä com/watch?v=lykwyqc MsEw 1

2 työryhmässä työskentelee erikoislääkäri, erikoistuva lääkäri, 4 sairaanhoitajaa, psykologi ja sosiaalityöntekijä tutkimus ja hoito tehdään työparina työryhmässä on 3 perheterapeuttia ja 2 neuropsykiatrista valmentajaa tarjoaa nopeaa jalkautuvaa lastenpsykiatrista hoidollista interventiota työryhmään ohjataan: kriisiluontoiset lähetteet tavanomainen polikliininen hoito ei riitä akuutti osastohoito ei ole välttämätön lapsi perheineen hyötyy kotiin suunnatusta työstä tarjoaa intensiivistä hoitojaksoa poliklinikalla tai osastolla alkaneeseen hoitoon 2

3 jalkautuminen suuntautuu kotiin ja muihin lapsen kasvuympäristöihin pyrkii vahvistamaan ja aktivoimaan lapsen, perheen ja lähipiirin voimavaroja keskeistä on yhteistyö päiväkodin, koulun, lastensuojelun ja perusterveydenhuollon kanssa diagnostinen selvittely ja asianmukainen hoito työparilla lasta hoidon kesto keskimäärin 4-5 kk v vuositasolla 85/2016 ja 132/ /2017 hoidossa 41 lasta, joista 23 tulosyynä väkivaltaisuus tai raivarit 3

4 hoidon etuja ovat kokonaisvaltaisuus, joustavuus ja nopeus ongelmia ei tarkastella pelkästään yhden perheenjäsenen vaikeuksina, vaan tilanteina ja käyttäytymismalleina, joiden tuottamiseen, ylläpitämiseen ja ratkaisemiseen koko perhe osallistuu perhe määrittelee ongelman ja tavoitteet, minkä kanssa lähdetään työskentelemään työskentely on lapsilähtöistä ja lapsitahtista toimijuus säilyy paremmin perheellä: ollaanko toiminnan kohde vai toimijana itse 4

5 mennessään kotiin työntekijä viestittää, että on valmis asettumaan perheen maailmaan ymmärrys perheen tilanteesta lisääntyy perheen omassa ympäristössä ollaan mukana oikeissa tilanteissa, tutussa ympäristössä työntekijälle ja perheelle syntyy arkitilanteissa jaettuja kokemuksia luonteva mahdollisuus tavata perheen muuta verkostoa sisarukset, muut läheiset vanhemmat haluavat kotona suoraa ohjausta ja opetusta, kuinka oman lapsen kanssa ollaan perhe voi soveltaa heti uusia käyttäytymis- ja vuorovaikutusmalleja tutussa ympäristössään VOIMAVARAKESKEISYYS 5

6 yhteinen kokemus-yhteinen merkityksen antoyhteinen ymmärrys virheellisten merkityksenantojen mahdollisuus pienenee, väärinymmärryksen välttäminen Toiminnan tasolla: leikki-, ohjaus- ja hoito/hoivatilanteet Mielikuvien tasolla: mielikuvat vanhemmuudesta Perhesysteemin tasolla: saatu vanhemmuus, kolmen sukupolven näkökulma 6

7 miten juuri teidän perheessänne kiukkua, tunteita näytetään? miten niistä puhutaan? mitkä kaikki tekijät vaikuttavat aggression kehittymiseen joskus perheessä on selviytymiskeinona vältellä haastavia tilanteita mitä lapsen aggressio herättää vanhemmissa? oma tausta, ylisukupolvinen käsittely vanhempien kanssa työskentely: vanhempien omien tunteiden käsittely, mahdollisuus tuoda omat hankalat tunteet esiin usein perhesysteeminen pulma usein lapsi saa syntipukki aseman, muiden osuuden tarkastelu, keinona esim. kiukun kehä 7

8 tukitoimien suunnittelu hoidollisen näkökulman vieminen arkeen päivien räätälöinti voimavarojen mukaan psyykkisen voinnin vaikutus koulukuntoisuuteen, tiedon lisääminen, työnohjauksellisia elementtejä 15 koulu- /päiväkotipäivissä havainnointi verkostoyhteistyö nepsy-valmennuksen elementit lääkehoidon vaikuttavuuden arvio 16 8

9 hyväksytympien tunneilmaisuiden kuivaharjoittelu rauhallisella mielellä toivotun käyttäytymisen vahvistaminen satuttamattomuussopimus kiukkuajokortti tunnemittari tunnekortit liikennevalot kiukunhallintataulut 9

10 kuvaohjaus toimintasuunnitelma rauhoittumispaikka tavoitepalkkiojärjestelmä lapsen kanssa työskentely sosiaaliset tarinat lapsen omien selviytymiskeinojen löytäminen/vahvistaminen konkreettista yhdessä tekemistä lapsen tunnekokemus: yksinjäänti, häpeä, nolous piirtäminen, sarjakuvat, esineillä, leluilla tilanteiden läpikäynti miten olisi voinut toimia toisin, missä kohtaa se olisi vielä ollut mahdollista onko tullut ylilyöntitilanteita tai lapsen yksin jättämistä miten ne käsitellään myös lapsen kanssa 10

11 toimivien ohjauskeinojen siirtäminen lapsen kaikkiin ympäristöihin turvan kokemuksen lisääminen lapsen aggressio koskettaa kaikkia lapsen kanssa toimivia, perhe, päiväkoti/koulu voidaan hoitaa vuorovaikutuksessa pelkkä lapsen kanssa työskentely ei riitä usein lapsen aggressio on reaktio ympäristön tapahtumiin 11

12 12