ÄLÄ OSTA TAKKAA KYSYMÄTTÄ MEILTÄ! Osta takkasi ja savupiippusi SYTYTYSVALMIS. asiantuntijalta. TAKKAPAKETTI!

Transkriptio

1 ÄLÄ OSTA TAKKAA KYSYMÄTTÄ MEILTÄ! ACES HIGH Ost tkksi j svupiippusi SYTYTYSVALMIS sintuntijlt. TAKKAPAKETTI! Kikki sennettun - Tulitikkuvlmist! Nyt myös joustv rhoitus, ktso lisää: - Concept - Design - Print - Distribution Mgzines, brouschures, folders, posters, logos, illustrtions. You nme it! Kevään j kesän juhliin herkulliset kkut meiltä! Läckr tårtor från oss till vårens och sommrens fester! Köp din Jötul från en specilffär, så fårwww.nunnuuni.com Du även skorsten, monteringsservice m.m. Liisntie1Liisntie 1, Mustsri puh Liisntie, SSepänkylä Arkrk , l 10 Lisvägen 1, SMEDSBY 1,. Puh SEPÄNKYLÄ tfn puh Liisntie 1, SSepänkylä. Puh Ark Ark. Vrd Ikkunpesusetti / Fönstertvättset 4 osinen lduks puväline sisältää pesimen, pesupään x 2, lstn, 95 säädettävän vrren mx. 145cm 7, Ktuhrj vrrell / Sopborste med skft 2,50 Meiltä löytyy kttv vlikoim Kekkilän tuotteit mullt, klkit ym.! Tolkintie Isokyrö m-pe l su suljettu Muist! Vuokrmme henkilöutoll siirrettävää LUXUS-plju 10 hengelle! UPC Medi Contct: Gerbyntie 18, Vs meg@upc.fi Edullisi trjouksi! Sorsntie 11, VAASA puh Trjoukset voimss skk niin kun, kuin trjouserää riittää TERVETULOA tutustumn mhtvn jättikyläkuppn, tuhnsien tuotteiden ostosprtiisiin 2014 VIIKKO VECKA 15 // SEUDUN KEHITTÄJÄ // REGIONENS UTVECKLARE ACER E Dul Core 2117U 6GB muisti 750GB Windows WINDOWS XP TUKI PÄÄTTYY AIKA OSTAA UUSI KONE! KORSHOLMANPUISTIKKO 38, VAASA PUH: S: INFO@MULTITRONIC.FI AVOINNA: ARKISIN litrn säiliöt Vikk kesämökille ti puutrhn -50% n e n i m s o j i g o l o n Tek n m l i m t s l e p t voiv visto Pekk H 3 Yhteydenotot: kj.stgns@upc.fi UPC Konsultointi Gerbyntie Vs 0 4 n i v t y n t Hin

2 # Lihin Mltn sristolisleivästä vuoden 2014 Tähtituote? Tähtituote finlistit hyödyntävät kotimisi rkineit j ruokperinteitä uudell tvll Elintrviketeollisuusliiton järjestämän Tähtituote kilpilun finliin on vlittu viisi herkullist uutuustuotett: Jokilkson Juuston Ilo Luomu Porkkn Hummus, Kintmn Bioki mustikkmehutiiviste, Kyröntrhojen VihreäKeiju Lempi-nnossltti, Lihin Mltn Tuoppi Mllsmestrin sristolisleipä juhoseos j VAASAN Ruisncho, seesmi & merisuol. Kilpiluun osllistui 18 elintrviketeollisuuden kotimss kehittämää j vlmistm tuoteuutuutt. Tänä vuonn kilpiluun lähetetyissä tuotteiss näkyi väliplsektorin ksvu. Myös luomutuotteit oli pljon j luomun tulo on tervetullutt, mutt ei yksin riitä kilpilun hkemksi innovtioksi, Tähtituote rdin puheenjohtj Erkki Vsr kertoo. Finlistit vlinnut sintuntijrti pinotti finlistien vlinnss erityisesti kilpilutuotteiden innovtiivisuutt, kupllisi menestysnäkymiä sekä mku. Finlistituotteiss on hyödynnetty hienosti kotimisi rk-ineit j suomlisi ruokperinteitä uudell, herkullisell tvll. Moness tuotteess korostui innovtio pkkuksess. Tuotteet istuvt myös hyvin rvitsemussuosituksiin, Erkki Vsr kehuu. Tänä vuonn rdiss vikuttivt toiminnnjohtj Mrinne Heikkilä (Mrttliitto), ruokbloggj Riikk Krppinen (Vtssekisin Kilinkolin), puheenjohtj Veli-Mtti Kuntonen (Suomen Elintrviketyöläisten Liitto), työmrkkinjohtj Mik Lllo (Elintrviketeollisuusliitto), toimittj Riitt Mustonen (Mseudun Tulevisuus), mrkkinointipäällikkö Tommi Tnhunpää (K-kuppisliitto) j puheenjohtj Erkki Vsr (Elintrviketieteiden seur). Finlistituotteet j rdin perustelut Ilo Luomu Porkkn Hummus Jokilkson juusto Oy, Es Luomnperä Rdin rvio: Monikäyttöinen porkknhummus on muks j terveellinen vihtoehto perinteisille dippikstikkeille j levitteille. Tuote tekee tunnetuksi suomlisille uutt, knsinvälistä ruoklji hyödyntäen kotimisi rk-ineit. Sopivnkokoinen pkkus, jok on helppo viedä mukn vikk piknikille. Bioki Mustikkmehutiiviste Kintm Oy, VihreäKeiju Lempi nnossltti Kyröntrht Oy Rdin rvio: Uusi, trendikkäitä slttiljej hyödyntävä muks slttisekoitus, jok innost sltin käyttöön. Houkuttelevn näköinen, suojksuton pkkus erottuu vihnnesosston hyllyltä edukseen j brändäyksessä on onnistuttu nimeä myöten. Tuote sopii ruokismmn sltin pohjksi ti sellisenn syötäväksi. Tuoppi Mllsmestrin sristolisleipä, juhoseos 420 g Lihin Mlls Oy Rdin rvio: Ainutltuinen juhoseos, jost voi vlmist multn erinomist sristolisleipää helposti itse. Tuo perinneleivän leipomisen kikkien ulottuville. Pkkus sisältää pistovuon j kuivhiivn, joten vlmistukseen trvitn vin vesi. Helppo vlmist esimerkiksi kesämökin keittiössä. VAASAN RuisNcho Seesmi & Merisuol, 130 g VAASAN Oy Rdin rvio: Uudell, knsinvälisellä tvll toteutettu ruissipsi hst perinteiset perunlstut mukkudell j terveellisyydellä. Rvitsemuksellisesti hieno, runsskuituinen tuote, jok mistuu sekä lpsille j että ikuisille. Soveltuu niin rkeen kuin juhlnkin j mistuu erilisten dippien knss ti sellisenn. Voittj rtke sintuntijrdin j yleisöäänestyksen yhteistyönä Tähtituote voittj rtke puoliksi rdin rvioinnin j puoliksi yleisöäänestyksen perusteell. Yleisö voi äänestää suosikkin välisen jn. Voittj julkistetn Elintrvikepäivä 2014:n huipennuksen Helsingin Messukeskuksess Elintrviketeollisuusliiton vuodest 1989 järjestämä Tähtituote-kilpilu plkitsee vuosittin yrityksiä onnistuneest tuotekehityksestä. Kilpilun tvoitteen on lisätä uutuuksien tunnettuutt j esitellä suomlisyritysten tuotekehityksen tuloksi. Äänestää voit osoitteess: Rdin rvio: Itse tehdyltä mustikkmehult mistuv mehutiiviste tuo kotimist mrj esille j riv luonnonmrjojen käytölle sij. Sopii myös tuliiseksi ulkomille. Mehust tulee kotois mummoltunnelm, mutt se tipuu myös moderniksi juomversioksi esimerkiksi kivennäisveden knss. HAMMASPROTEESIT VAASA Kupppuistikko 20B Pkoputki & Autohuolto - Pkoputket - Ktlysttorit - Autohuollot Erikoishmmsteknikolt uudet kokoproteesit tiivistys j korjus jop odottess! hmmsproteesien trkstus ilmiseksi! tkuutyö Soit j vr iksi! LAIHIA Kupptie 5 - Ktsstukset - Öljynvihdot - Eril. korjustyöt Pkoputki & Autohuolto Gerbyntie 18-22, puh (sisäänkäynti päädyssä) 20 v. lll MAALAHTI Köpingsvägen Ltu pään päälle huolettomll kttoremontill Nuti pitkä kesä! terssi- j prvekelsitukset pyydä trjous: Juh Nordmn, , juh.nordmn@prp.fi Jrmo Rntl, , jrmo.rntl@prp.fi Dniel Häggström, , dniel.hggstrom@prp.fi Vs Seinäjoki Porvoo myynti@prp.fi prp.fi Ann plutett meg@upc.fi Vrm NÄKIJÄ Trkk ennustus elämääsi Vuosikymmenten kokemuksell. Strius PL 85, Tre 1,99 min. + pvm. KOIRA turkinhoito, trimmus, kylpy, jne. Neuvont koir-sioiss. Ajnvrus NOSTO-OVIA EDULLISESTI! Kysy myös II-ltuisi

3 meg 3 Teknologi j osminen voivt pelst milmn Kehitysministeri Pekk Hvisto vierili Vsss mnntin Energyweekin vnneess energi- j ympäristöseminriss puhuneen ministeri Hviston iktuluist löytyi rkonen myös Meglle. Vltion omistjohjuksest sekä kehitysyhteistyöstä vstvn ministerinä Pekk Hvisto uskoo, että Suomen ntm kehityspu voidn, j sitä pitääkin järkevöittää. Kehityspumme voidn jk krkesti kolmeen tyyppiin. Annmme khden välistä kehityspu Tnsnin j Mozmbikin kltisille mille, olemme mukn monenkeskisten järjestöjen, kuten Unicefin kutt j sen lisäksi on vielä humnitäärinen pu. On in hyvä miettiä, mitä voisimme tehdä premmin.. Kehityspu liittyy esimerkiksi kohdemn knslisten energinsnnin turvmiseen, energijärjestelmien toimittmiseen ti vikkp IT-osmisen hyödyntämiseen. Kikki nämä ovt sellisi loj, joiss Suomell, mutt erityisesti myös Vsn seudun energiklusterill on vltvsti osmist. Hyödyntämällä tätä osmist voidnko kehitysvull utt entistä tehokkmmin, j smll tuke myös suomlisten yritysten kupllist toimint. Osmist Suomess on ollut ennenkin, mutt olemme ehkä olleet hiemn ujoj kertomn siitä. Ehkä tässä on nyt tphtumss vähän muutost. Tem Finlnd-verkoston toimint tästä yhtenä esimerkkinä, ministeri Hvisto näkee. Yhtenä rtkisun kehitysvun j ljemminkin kehittyviin mihin kohdistuvn viennin kehittämiseksi voisi oll eri yritysten j rtkisuiden nivominen kokonispketeiksi. Kehittyvissä miss on ongelmi, joiden rtkisemiseksi suomlisillkin yrityksillä on useit mhdollisuuksi. Kokonispketin läpisnti voi oll myös helpomp, kun yksittäisen yrityksen erillisrtkisun. Ministeri Hviston mukn Suomell on muiden Pohjoismiden tvoin hyvä mine kehitysvun kohdemiss. Suomliset tunnetn siitä, että loitetut projektit viedään loppuun sti. Jos jotin kivtn lisää, niin ehkä vähän rohkeutt j hllittu riskinotto. Mrkkint ovt epävrmt, mutt mhdollisuudet onnistumisille ovt olemss. Kuink pljon kehitysyhteistyövrojen käyttöä sitten voitisiin ministeri Hviston näkemyksen mukn tehost? Vroj ei mene hukkn, ei siellä löysiä ole. Tällisi väitteitä en ost. Sen sijn siitä voidn keskustell ovtko prioriteetit kunnoss. Nyt kehityspu suuntutuu pljon mseudulle. Olisiko syytä pnost enemmän esimerkiksi koulutukseen? Kehitysmiden oslt pienten tyttölsten sem on tuotu ivn iheestkin pljon esiin, mutt unoht ei sovi sitäkään, että opiskelumhdollisuuksien j työn trjominen nuorille miehille on erittäin tärkeää, kun mst hlutn vkmpi j turvllisempi. Työpikkojen synnyttäminen onkin oltv ivn vinsemss kehitysvuss. - Minä pidän itseäni Clentech-vihreänä, jos sellist termiä nyt on olemss. Uskon siihen, että teknologill j osmisell me voimme pelst milmn. Vsn seudull tätä osmist on runssti, j siksi lueen merkitys koko mn viennille on ivn keskeinen, ministeri Hvisto päättää. LUOTO LARSMO SEUDUN KEHITTÄJÄ // REGIONENS UTVECKLARE Suomen Lehtiyhtymän KsvuSuomi-jäsen Julkisij j kustntj / Utgivre: UPC Medi Pino / Tryck: UPC Print, Toimisto / Kontor: Gerbyntie / Gerbyvägen 18, Vs / Vs Jkeluplutteet / Utebliven eller försend tidning: Asiksplvelu j tuotekehitys / Kundbetjäning och produktutveckling: Tero Nurmi tero.nurmi@upc.fi Toimitus / Redktion: meg@upc.fi Vstv toimittj / Ansvrig redktör: Tero Nurmi Avustjt / Medrbetre: Juh Rntl, Hns Hästbck, Aikku Koskinen/Aikun Plst, Er Mikkonen Tvoit! Nå ll! MegMedin noin kontkti viikoittin, plveluksesssi kustnnustehokksti. MegMedis omkring kontkter vrje veck är oslgsbrt kostndseffektivt för Dig. UPC Medi Luo kmpnjn myös mobiilisti. Kmpnjlösningr även mobil. Ilmoitushint tekstissä 1,70 Eur/pmm + lv. Annons i text 1,70 Eur/spmm + mvs. Medimyynti / Mediförsäljning: meg@upc.fi Medikortti / Medikort: Tuomo Arpiinen tuomo.rpiinen@upc.fi Clus Gunnr clus.gunnr@upc.fi PAINOS KAIKKI KOTITTALOUDET UPPLAGA ALLA HUSHÅLL KURIKKA KAUHAVA

4 4 meg u Ruok KOKEILE KOTONA Inkivääripäärynät 2,5 kg päärynöitä 5 inkivääripl 1,5 kg sokeri 0,5 l vettä Inkiväärinplt survotn vähän j sidotn hrvn liintilkkuun, jok pnnn sokeriss j vedessä kiehumn. Päärynät kuoritn, os puhdistettu vrtt leiktn pois j kunkin päärynän kukkosn leiktn risti. Ne pnnn pksuss sokeriliemessä kiehumn pehmeiksi j kirkkiksi. Vhto kuoritn j inkivääri otetn pois. Päärynät pnnn purkkiin, liemi kdetn päälle j purkki peitetään pperill. Kerroskiiseli eli missikiiseli vuodelt ,5 dl mito 1 dl sokeri (vnilj) 1 dl missijuhoj 1 mun Tiesitkö, että 1900-luvun luss kiisseliä kutsuttiin kiiseliksi? Mito (6 desiä), sokeri j vnilj kiehutetn j suurustetn jäljellä olevll mitoon sekoitetull missijuhoill. Kiiseli s kiehu muutmn minuutin, jonk jälkeen vtkttu mun sekoitetn joukkoon. Jälkiruok kdetn mljn, j jäähtyneenä koristelln se mrjhilloll. Tiesitkö, että kiisseliä kutsuttiin 1900-luvun luss kiiseliksi? Missikiisseli nykykielellä =mitokiisseli =vniljvnuks 1 l mito 1 dl sokeri 1 vniljtnko 1 dl missijuhoj (1 knnmun, ei välttämätön) Kuumenn 8 desiä mito, sokeri j hlkistu vniljtnko kiehumispisteeseen. Poist vnilj, sekoit missijuhot khteen desiin huoneenlämpöistä mito. Kd kuumn midon sekn. Ann kiisselin kiehht, nost kttil liedeltä. Riko munn rkenne j sekoit kiisseliin. Kd kiisseli trjoilustin, nost jäähtyneenä jääkppiin j trjo kylmänä. Koristele mrjhilloll juuri ennen trjomist. Minn Stoilov stelee isoäitinsä jlnjäljillä RUOKA Sukellus mummon resuiseen keittokirjn inspiroi kirjoittmn ruok-blogi. heli-mrit.koivuniemi@lehtiyhtym.fi Kun rvintoloitsij Ann Hildlle syntyi vuonn 1939 tytär, hän snoi: Jos on perhettä, rvintol ei voi pitää. Siksi hän myi Lppeenrnnss ikoinn Koulukdull sijinneen Klev-rvintolns pois. Perheenäiti jtkoi kokkmist kuitenkin koton. Hän kirjoitti 1900-luvun luss pinettuun keittokirjns rvosnoj j kommenttej vlmistmistn resepteistä. Vuosikymmeniä myöhemmin Ann Hildn tyttärentytär, kokkmist rkstv Minn Stoilov, trttui isoäitinsä resuiseen keittokirjn, j päätti herättää henkiin 100 vuott vnht reseptit. En ehtinyt tutustu isoäitiini, sillä hän kuoli vuosi ennen syntymääni. Merkintöjen j reseptien kutt olen päässyt hiukn kurkistmn hänen jtuksiins. Nälkä ksvoi syödessä, eikä innostus jäänyt pelkkään kokkiluun. Asetn rimn itselleni in korkelle. Hlusin tllent ruokkuvt trinoineen blogiin. Minn Stoilov jtk siitä, mihin hänen isoäitinsä jäi. Kotiruok-keittokirj on vuosikymmenten kuluess muuttunut resuiseksi, mutt isoäidin merkinnät ovt säilyneet. Näin syntyi Isoäidin reseptillä blogi, jok ei ole suinkn ino. Ahkern Stoilovin käsil ovt myös Mkumuistoj lpsuuteni Bulgrist-, Keittiön kutt kukomille-, Juhlst juhln-, Tste of Finlnd- j Kotikokist mmttiliseksi -blogit. Miehelläni on bulgriliset juuret, j innostuimme hänen knssn tekemään blogin ikään kuin perintönä hänen lpsilleen. Juhlst juhln blogiss oli Stoilovist tähän skk työläin. Minä oikesti järjestin juhlt kksi kert kuuss, j Kuv: vlmistin kikki trjoilut. Entisen työnsä nsiost Stoilov pääsi tvllist helpommin tutustumn eri knsllisuuksien ruokkulttuureihin. Vrsinkin Asiss utelit ovt tervetulleit rvintoloiden keittiöihin. Kokit kertovt yksityiskohtisesti, miten ruok vlmistetn. Seurvn päivänä he sttoivt kysyä, mitä tekisit näistä rk-ineist. He riemstuivt, kun onnistuin luettelemn, mitä kupeiss olevist rk-ineist vlmistetn. Nyt Stoilov on opiskeluvpll j vlmistuu vuoden lopuss kokiksi. Ilhduin, kun huomsin, että jo isoäitini ikn vlmistettiin velouté-kstikett. Nimi ei ollut sm, mutt silti. Stoilovill on jo yksi työhrjoittelu tkn Espnjss, j Jpnin mtk odottelee syksyllä. Minull on pljon tuttuj Jpniss. Suomlisist j jpnilisist löytyy pljon yhtäläisyyksiä. Miehinen mmttikeittiökulttuuri hiukn jännittää, mutt uskon, että pärjään heidän knssn. Stoilovist ulkomill hrjoitteluss prst on, että kiken jn voi käyttää ruokn, keittiöihin j rkineisiin tutustumiseen. Muit rjen velvollisuuksi ei ole. Voin käyttää vp-iknikin toreill, ruokkupoiss j rvintoloiss tutustumiseen. Mustikkkukko 125 g huoneenlämpöistä voit 1 dl sokeri 2,5 dl täysjyväruisjuhoj 1 tl leivinjuhett Täyte: 5 dl mustikoit 0,5 dl sokeri 1 rkl perunjuhoj Vhdot voi j sokeri. Sekoit leivinjuhe ruisjuhoihin j yhdistä kikki pohjtikin-inekset tsiseksi tikinksi. Pinele puolet tikinst uunivuon pohjlle j reunoille. Sekoit täyteinekset keskenään j kd pohjn päälle. Levitä lopputikin täytteen päälle knneksi j pist 200-steisess uuniss 40 minuutti. Ann vetäytyä 10 minuutti. Trjo vniljjäätelön knss. Reseptit: Minn Stoilovin isoäidin Ann Hildn repleisest keittokirjst j ruisjuhopussin kyljestä Miksi syömme jälkiruuksi pnncott, kun olemme kuitenkin mitokiisselikns? heli-mrit.koivuniemi@lehtiyhtym.fi Kiisselit ovt S t o i l o v i s t minettn prempi. Midost j mrjoist vlmistetut kerroskiisselit ovt kuin Jcky-mkuploj j ivn liin lirvostettuj. Stoilov pohdiskelee, miksi suomlisten pitäisi syödä pnncott. Miksemme voisi rehellisesti tunnust olevmme mitokiisseli-kns? Toinen jälkiruokien helmi, jonk hän nost isoäitinsä keittokirjst, on inkivääripäärynä. Siinä on todiste, että vähäisistä rk-ineist s gourmet-tsoist ruok. Hieno resepti. Hstttelu edeltävänä päivänä Stoilov teki mustikkkukko. Hänen vinkkinsä on jättää ruistikin märän hiekn tuntuiseksi. Se oli Espnjss suvien suomlislsten ehdoton suosikki. Hieno si, että svolissuomlinen perinne elää Espnjss, kokkihrjoittelijn Espnjss käynyt Stoilov iloitsee. Hänestä terveellinen mustikkkukko sisi syrjäyttää vehnäpulln khvipöydistä. kuk? Minn Stoilov u ruokbloggri, kokkiopiskelij u opiskeluvpll lentoemännän työstä u Blogit: Mkumuistoj lpsuuteni Bulgrist, Keittiön kutt kukomille, Juhlst juhln, Tste of Finlnd j Kotikokist mmttiliseksi u Tunnollinen bloggri, jok ei jätä lukijoitn mtkojenkn jksi. u Tekee jutut trvittess etukäteen j jst julkisun. u Blogien vuorovikutteisuus on hänestä prst nti j plutett kirjoittjlle. u Kirjoitti Mku-lehteen ruok-ukem usemmn vuoden. u Ihilee ustrlilisi, rnsklisi j ruotslisi ruokkuvi.

5 Ruok meg 5 Lennu Viherjuurell on kursseill show-miehen, tiskjn j roudrin rooli. Kuv: Viherjuurten kuv-rkisto u TAUSTAA Rvintolpäivä sytytti kipinän yrittämiseen Lennu j Prdb Viherjuuren kodin perältä löytyvässä keittiössä ktse kiinnittyy mhtipontiseen ksuhelln, j kttoon kiinnitetyssä metlliverkoss roikkuvt vokkipnnut j rsvkeittimen ritilät. Tiskiltt ovt normli leveämmät j syvemmät. Tässä keittiössä on kokttu jo usempin rvintolpäivinä thi-ruoki. Neljäst nnost meni viimeksi, Lennu Viherjuuri kertoo. Priskunnn polte ruunlittoon ksvoi, j nyt he vetävät siksyritysten tiloiss j kodeiss ruokkurssej. Muut ei trvit kuin vesipiste j sähkö. Induktiohellt, rsvkeittimet, veitset j stiston tuomme muknmme. Kokkjien määrää rjoitt inostn käytössä olev pöytätil. Ihnteellist olisi, että kurssiliset voisivt kokt prin hengen ryhmissä. Trvittess he järjestävät kurssin vikk yhdelle hengelle. Vielä ei ole kukn pyytänyt kurssi itselleen, Viherjuuri nurht. Thi-ruun perust: tulinen, hpn j mke RUOKA Thi-ruokkurssej vetävä priskunt tietää, kuink tulist ito thi-ruok on. heli-mrit.koivuniemi@lehtiyhtym.fi Kun thimlinen kokk thiruok suomlisille, hänen on vlmistettv se suomlistwistillä. Tähän löytyy montkin syytä. Suomlisill on pljon heli-mrit.koivuniemi@lehtiyhtym.fi Suomest s rk-ineit thi-ruokiin jo melko hyvin. Cffir-limen rstettu kuori on ino, jot Viherjuuret eivät ole löytäneet. Pyydän äitiäni rstmn kuort minulle vlmiiksi. Sitten pkstn sitä vrstoon, Prdb Viherjuuri kertoo. Tuoreus on yksi suurimmist pulmist. ruok-inellergioit j ruokvlioit. Yksi ei syö kl ti mito, toinen pähkinöitä, kolms punist lih j neljäs porkknoit, Prdb Viherjuuri kuvilee ruokrjoitusten määrää hiukn hämmästellen. Rjoitukset eivät ole hidstneet Viherjuuren priskunnn yrittämistä. Tätä Suomest ei vielä löydy Thi-ruun peruskivi on tuoreus. Voit toki pilkko j litt rk-ineit pkkseen ti pitää vlmistetun ruun huteiss, mutt se ei mistu, eikä näytä idolt, ninen hrmittelee. Tästä syystä viopri perusteleekin ruun vlmistmist pikn päällä in, kun se on mhdollist. Thi-ruust löytyy jokiselle jotkin. Kookosmito on lktoositont, klkstikkeen voi korvt suolll ti soijkstikkeell j itse tekemässämme curryss ei myöskään ole kl. Ksvisruokilijt pitävät erityisesti thi-ruuist, he luettelevt. Suomliset pitävät pehmeästä riisistä. Heidän ruokns voi litt yhden ti korkeintn kksi chiliplko, vimo kuvilee. Minä pidän enemmän kovst riisistä, j ruun pitää oll tulist, kymmenen chiliplko ruokns lisäävä ninen pljst. Keskimmäistä lstn odottvlle thiniselle oli järkytys, kun hänelle snottiin suomlisess neuvolss, että hänen on lopetettv riisin syöminen välttyäkseen rskuden ikiselt liikpinolt. Riisi on olenninen os meidän ruokvliotmme, Thi-ruok syntyy in tuoreist rk-ineist. Vin niin ruok mistuu juuri siltä kuin pitää. hän tuhht. Vikk hän normlisti inho perun, rskusikn se mistui keitettynä j sokeriin dipttun. Aviomies Lennu Viherjuuri nyökkäilee vieressä. Kun ensimmäisen kerrn söin Prdbin vlmistm ruok, nenän vuotminen j polte suuss eivät olleet mitään. Kun korvikin lkoi kuumott, tiesin, miltä todell tulinen ruok mistuu. Hän snoo, että thimliset kysyvät tvtessn toisens, oletko jo syönyt? Se vst suomlisten mitä kuuluu -kysymystä. 80 prosentti thimlisten puheest liittyy tvll ti toisell ruokn, j riisi on kiken perust. Viherjuuren suosittelee kotikokkej kokeilemn rohkesti. Mittsuhteet on vin opeteltv. Riittävästi tulisuutt, hppmuutt j mkeutt. Ensimmäiseksi hän neuvoo hnkkimn riisikeittimen. Ilmn sitä et pärjää. Hyvä suhde on yksi os riisiä j kksi os vettä. Vettä voit lisätä ti vähentää sen mukn, minkälisest riisistä pidät. Ain on hyvä mist j vrmist lopputulos ennen trjoilu, Viherjuuri neuvoo. Kolmen tunnin kokkussessio sujuu suomlisthimlisen priskunnn knss rennoin ottein. Olin keittiönherr ennen kuin tpsin vimoni Prdbin, Lennu Viherjuuri vitsilee j esittelee reseptejä pullolln olevi ruutuvihkojn. Nyt vimo hoit opetuksen j kokkmisen. Minä olen roudri, tiskj j show-mies, hän vitsilee. Ruokien vlmistuttu j vieriden siirtyessä pöytään, priskunt hipsii vähin äänin ovest ulos kimpsuineen j kmpsuineen. Ennätän tiskt sillä välin, kun muut kokkvt. Pistorsvn kdn jerry-knnuun, j knnn muknni pois, joten siitäkään ei trvitse huolehti, Lennu Viherjuuri täsmentää. Yksi Lennu Viherjuuren j monen muun suomlisen suosikeist on nuudelikeitto. Nuudelikeiton viileänä päivänä käteensä sv mieskin huokisee ihstuksest, hän väittää. Tämän herkun trjoilemiseen priskunt on hnkkinut nuudelikärryn, jok on jo kontiss mtkll Suomeen. Trendikkään foodtruckin omistminen on vielä suunnitelmiss. Kturuokvillitys sopii meidän toiminttpmme. Investointikustnnukset pysyvät pienenä. Me liikumme sinne, missä väkeä on. kuk? Lennu j Prdb Viherjuuri u suomlis-thimlinen priskunt u Aloittivt urns rvintolpäivästä. u Järjestävät thi-ruokkurssej j trjovt ctering-plveluj yrityksille j yksityishenkilöille. u Yksi suosituimmist ruuist on nuudelikeitto. u Lennu Viherjuuren kehittämä, rsvss pistettu knpiirs on myös suosittu, mutt suuritöinen. Knpiirn knss he trjoilevt limestä, inkivääristä j thi-bsilikst vlmistmns dippikstikett. u Hveilevt omn foodtruckin hnkinnst.

6 6 meg Pääsiäinen Ruukkunrsissin hoitovinkkejä: u Kupst ostettu ruukkunrsissi knntt siirtää viljelyruukust kosteutt kestävään j vedenpitävään ruukkuun. u Jos mult ei ole stvill, sen voi korvt esimerkiksi märällä snomlehti- ti tlouspperill. u Tärkeintä on, että ksvi pysyy pikoilln j kosteus vrstoituu johonkin. u Ruukkunrsissi kukkii kuemmin viileässä j hoidoksi riittää pelkkä kstelu. Nrsissin pkksensieto heikkenee, ellei se s trpeeksi vettä. u Keltinen tetenrsissi kestää jop 10 steen pkkst. u Totut nrsissi kylmään steittin, älä vie kukki suorn huoneenlämmöstä pkkseen. u Jos on odotettviss kovi pkksi, nrsissit knntt nost sisälle ti peittää vikk snomlehdillä. Lsitetull prvekkeell nrsissi säilyy hyvänä kovemmllkin pkksell. u Nrsissit voivt pkksyön jälkeen näyttää nuukhtneilt, mutt ne piristyvät uringoss. u Ruukkunrsissin voi istutt kukinnn jälkeen kukkpenkkiin, missä se viihtyy j kukkii jok kevät vuodest toiseen. Ruukkunrsissi viihtyy myös prvekeltikoss. u Nrsissi ei ole kovinkn trkk mn ldun suhteen, vn se viihtyy hyvin tvllisess puutrhmss sekä multvss svimss, kunhn m ei ole liin koste. u Ksvupikn pitää oll mielellään urinkoinen ti hiemn vrjois. Tulppnien hoitovinkkejä: u Kuljet tulppnej ulkon hyvin pkttun. Ann pketin lämmetä huoneenlämpöiseksi, ennen kuin vt sen kokonn. Av pketti tyvestä j leikk vrsist muutm sentti pois. Pne pketti mljkkoon kylmään veteen, j nn lämmön tsntu. u Tulppnit venyvät nopesti, jos vettä on liik. Riittää, kun vettä on noin viiden sentin korkeudelle. u Tulppnit eivät kip kukkvirkistettä. u Ann tulppneille vettä päivittäin trpeen mukn. Voit myös leikt kukille uuden imupinnn. u Prs pikk tulppnimljkolle on vedoton j suorlt uringonvlolt suojis. Älä säilytä runssti etyleeniä erittäviä hedelmiä j ksviksi, kuten omenoit j tomttej, mljkon lähellä, sillä ne svt tulppnit vnhenemn ennen ikojn. u Tulppnit kestävät kuniin pidempään, kun viet mljkon yöksi viileään. Vältä kuitenkin pkkst. Näin hoidt pääsiäiskukki AJASSA Pääsiäinen kukkii sisällä j ulkon, mljkoiss j ruukuiss. Kokosimme yhteen tutuimpien kukkien histori sekä hoito-ohjeet. Nrsissi Keltinen nrsissi on ollut pääsiäisen suosituin kukk jo vuosikymmeniä. Suomliset ostvt pääsiäiseksi nelisen miljoon leikkonrsissi j kolmisen miljoon ruukkunrsissi. Nrsissien histori juont juurens Egyptiin j ntiikin Kreikkn j Roomn. Vnhn kreikklisen myytin mukn Nrkissos oli kunis nuori mies. Väitettiin, että hän pysyisi nuoren j komen niin kun kuin ei näkisi peilikuvns. Kuvns nähtyään hän kuolisi. Nrkissos ei löytänyt itselleen sopiv neito, vn kohteli nisi välinpitämättömästi. Tuohtuneet neidot hlusivt kost j pyysivät Nemesis-jumltrt puun. Hän si Nrkissoksen juomn lähteestä, jonk pinnst heijstui Nrkissoksen kuv. Nuorukinen rkstui omn kuvns, mutt kosk ei voinut tvoitt sitä, kuihtui pois. Kun miehen ruumist tultiin etsimään, löytyi piklt vin kunis, lumovn tuoksuinen kukk, nrsissi. Tulppni Tulppni symboloi kevään tulo j monet yhdistävät tulppneihin myös iloisuuden, pirteyden, kuneuden j tyylikkyyden. Suomliset ovt olleet vuosikymmeniä sukslukuun suhteutettun milmn hkerimpi tulppnien ostji. Tulppnin nimi on johdettu persin snst tolibn, jok trkoitt turbni j viitt kukn nupun terälehtien sentoon. Tulppnin lkuperä on Asiss, Turkiss, Irniss, Turkestniss j Syyriss. Eurooppn tulppnit spuivt Turkist 1500-luvun lkupuolell. Milmn suurin tulppnisipuleiden tuottjm on Hollnti. Tulppniljikkeiden kukt voivt oll kerrottuj ti yksinkertisi. Kerrotut tulppnit säilyttävät mljkoss kuneutens pitempään. teksti: Teij Vris Kuvt: kukkinfo u Lähteet: Kuniisti kotiminen, Myös helmililjt j hysintit sopivt kevätpöytään Helmililj Helmililj käytetään sekä leikkokukkn että puutrhksvin, j se on tetenrsissin ohell niitä hrvoj kevätksvej, jotk kestävät muutmn steen yöpkkset. Helmililj on kotoisin Kreikst j Asist, j nimi Muscri rmenicum viitt kukn myskiseen j musteiseen tuoksuun. Hoitovinkkejä: Kupst knntt ost melko nupullisi kukki, sillä ne kestävät jo uenneit pidempään. Ksvit voi siirtää myyntiruukust kookkmpn ruukkuun ti stin. Mullksi kelp tvllinen kukkmult. Ksvin hoidoksi riittää säännöllinen kstelu. Lnnoitust ei trvit, mutt huolehdi, että mult on hyvin koste. Kosteus on tärkeää erityisesti pkksöiden jälkeen, sillä ksvi trvitsee lämmetessään välittömästi vettä. Ann helmililjn tottu kylmään. Ihnteellist olisi, jos ksvit voisivt viettää pri päivää muutmn steen lämpötilss. Näin ne kestävät premmin pienet yöpkkset. Lsitettu prveke on ihnteellinen pikk helmililjoille, ivn kuten tetenrsisseillekin. Lsitus suoj yön kylmimmiltä hetkiltä, j päivien runss vlo hellii ksvej. Helmililjn kukint kestää viikost khteen. Tämän jälkeen ne knntt istutt ulos, kunhn m on sulnut. Ksvist stt sd pysyvän, monivuotisen seurlisen pihn ti puutrhn. Menestyvä helmililj lisääntyy vuhdikksti omist sipuleistn. Ksvin lehdet sttvt pysyä vehreän vihreinä pitkälle kesään. Hysintti Hysintti käytetään sekä leikko- että ruukkuksvin. Viime vuosin sitä on lettu käyttää joulun lisäksi myös kevät- j pääsiäiskukkn. Hysintti on kotoisin Turkist j Syyrist. Sen nimi Hycinthus orientlis on johdettu kreikklisen mytologin Hycinthosnuorukisest, orientlis puolestn trkoitt idästä kotoisin olev. Hoitovinkkejä: Kstele hysintti vrovsti, jott vrsi ei veny liin pitkäksi. Hysintti kukkii pidempään, jos se siirretään yöksi viileään pikkn. Pitkäksi venähtänyttä vrtt voi tuke kepillä, jonk voi huolett tuikt suorn sipulist läpi. Pitkät hysintit voi myös leikt mljkkoon leikkokukiksi. Leikk mhdollisimmn läheltä sipuleit j settele kukt niukkn, kylmään veteen.

7 Omkohtisest helvetistä selvinneen Jri Wikmnin neuvo: Hoitk ihmiset itseänne premmin meg 7 Juh Rntl Svun tpni mukn muutmn minuutin myöhässä Jri Wikmnin knss sovittuun tpmiseen hänen Myllärinkdull sijitsevn toimitilns. Ain niin hyväntuulinen j iloinen Wikmn toivott tervetulleeksi j trjo khvit. Vihdmme siinä hetken kuulumisi, jonk ikn hän npp nurkstn bssokitrn j näppäilee soitintn. Se, mitä Jri Wikmnill (s.1956) on snottvn, pnee vkvksi j miettimään, kuink kikki tässä elämässä voi oll niin pienestä kiinni. Jri piski rvintol-ln yrittäjänä töitä kellon ympäri, luksi Fennoss j myöhemmin lounsrvintol Rokss. Välillä oli töitä konsulttin, välillä töitä muiden omistmiss rvintoloiss sekä 16 kuukuden pesti YK-joukoiss Libnoniss j Isreliss, joss Jri toimi tlousliupseerin vknssill. - YK-joukoiss j ruhnturvtehtävissä oli fyysinen väkivlt rkipäivää. Vstpuolten vih oli käsin kosketeltv j pelko jokpäiväinen viers. Tuurikin mtkss oli, sillä Ktjushk-rketin osum lennätti koko ruoklmme ilmn. Onneksi se oli tuolloin tyhjillään. YK-joukoiss kokemni pelko j konkreettist kuolemnuhk jop phempn pidin helvetillisen stressin tuomn burnoutin, henkisen loppuunplmisen, jost en olisi selviytynyt ilmn Kti-vimoni, prhimpien ystävieni j lääkäreiden tuke. - Tänä päivänä on lskettu, että jop jok kolms ihminen kärsii jonkinsteisest henkisestä phoinvoinnist, hdistuneisuudest ti phst stressistä, jok voi phimmilln joht vkvnkin burnoutiin. Siksi hlun sno omkohtisest kiirstulest selvinneenä, että hoitk ihmiset itseänne j hkek joiss pu. Tloudellist j henkistä lm Oikestn Wikmnin yritystoimint Fennoss enteili jo tulev. Hän loitti Fennoss 90-luvun vihteess. Alku näytti hyvältä j töitä riitti. Lm kuritti pin kuitenkin nkrll kädellä yrittäjiä, eikä rvintol-l tehnyt poikkeust. Konkurssilto pyyhki yli Suomen. Lm ei ollut Wikmnin ino ongelm, sillä päättäjät olivt suuress viisudessn päättäneet perust Fennoon pkoliskeskuksen. Seuruksen oli myynnin romhtminen j pin Wikmn sikin Fennon oslt litt pillit pussiin. Musiikki on ollut Jri Wikmnille rks hrrstus jo lpsest lken. Viisikymppisenä Wikmn osti itselleen bssokitrn j si toisen smnlisen lhjksi. Lisäksi hän on ottnut viitisen vuott lulutuntej. Lisäksi ystäviensä knss Jri pitää husk Hnkmo Scumbgs-bändiprojektill, jok vnnoo roots-musiikin j erityisesti bluespohjisen rock`n rollin nimeen. Kuv: Juh Rntl - Oikesti tuohon väliin tuo Libnonin ik YK-joukoiss oli mllikst ik. Rskksi sen teki se, että perhe oli koko jn Vsss. YKjoukoist kotiuduttuni tein vuosi rvintol-ln konsulttihommi j toimin eri rvintoloiss keittiö- j rvintolpäällikkönä niin Vsss kuin muullkin Suomess. Vielä kuitenkin päätin yrittää jotkin om. Jri Wikmn perusti lounsrvintol Rokn Vsn vuonn Työtä riitti vuorott kolmtt vuott. - Olin tuon rupemn jälkeen henkisesti j fyysisesti ivn loppu. Onneksi vimoni si tottu sen verrn järkeä päähäni, että suostuin menemään lääkärin vstnotolle juhnnuksen 2003 jälkeen. Lääkärin plute oli tylyä. Hän totesi, että nyt tämä s loppu. Ihme, että olet yleensä hengissä. Hin kksi viikko sirslom j sen jälkeen vielä lisää. Lopult minun oli itsekin tunnustettv se tosisi, etten ole työkykyinen j hkeuduin täysin loppuunplneen terpin. Lounsrvintol Rokn toimint loppui siihen. Sen myötä yrittäjänä toimineen Wikmnin rhn tulo tyssäsi, j ensimmäisenä jtuksen oli, että mitä nyt. - Kuten kuvitell voi, jtukset risteilivät rjusti lidst litn, ollen välillä todell itsetuhoisi. Mieleen tulivt vimoni snt, että ei ole itsekästä pitää itsestä huolt. Se olikin erinominen ohjenuor kiken jtkmiselle, tunnust Wikmn. Uuteen nousuun j mmttiin Jri Wikmn ei ole ikinä ollut luovuttjtyyppiä. Hän päätti noust jälleen kerrn jloilleen burnoutist toivuttun, j jk kokemuksin j pun vstvnlisiin elämänkrikoihin joutuneiden ihmisten knss. - Moni vnh tuttu kyseli minult, että olenko löytänyt uuden elämän. Vstsin, että en, vn löysin vnhn elämäni, jok oli minult hetken hukss. Koen, että tällinen vertistuki on äärimmäisen tärkeää, s kerto kverille, että et ole yksin ongelmiesi knss. Lisäksi sinull on mhdollisuus selvitä j jtk henkisesti rikst elämää. Wikmn korost, että jokinen terpitpus mielenlueell on inutltuinen, j omkohtisess tpuksess utettvst tuli uttj. - Kiinnostuin kriisini kutt psykologist. Huomsin itsestäni, että kestin hyvin juuri sen stressin jn, mutt kun se loppui, lkoivt todelliset ongelmt. Vnhn mmttiin Jrill ei ollut enää hlu plt. Viiden vuoden sirslomn seuruksen oli tskuss oseläkepperit, mutt kun terveys oli plnnut, oli pkko keksiä jotkin tekemistä. Jri pnikin nopesti tuulemn hän loitti opiskelut vlmistuen lähihoitjksi, j 2010 oli vuoross mielenterveyshoitjn tutkinto. Kognitiivisen psykoterin kurssin puolestn Jri loitti syksyllä Kurssin kkkososn käytyään hänellä on kognitiivisen lyhytterpin erikoispätevyys. - Olen iheest vilpittömästi innostunut, onhn minull koulutuksen lisäksi sist omkohtisi kokemuksi, joiden kutt uskon pystyväni uttmn ihmisiä smn pu elämän ongelmtilnteiss. Tähän mennessä omlt vstnotoltni stu plute on ollut rohkisev. Jri Wikmn j muit yksityisen terveydenhuollon mmttilisi on tvttviss Pohjnmn Suurmessuill VASEK:n osstoll nro 430 Botnihlliss. TEERINIEMI PESEE KASVOJAAN Vsn Teeriniemi rkennettiin 1970-luvull, kosk se oli lähellä kupunki mutt kuitenkin trpeeksi etäällä, jott se tyydytti erityisesti lpsiperheiden sumisvtimuksi. Teeriniemellä rkennettiin sekä pien-, rivi- j kerrostloj. Tänään Teeriniemellä on hiemn lle 2000 sukst. Lpsiperheiden osuus on suuri. Alueell toimii Teeriniemen koulu, joss on 65 oppilst, j päiväkoti. Alueen yhteissuojss on pini- j budosli. Alueen keskustss sikkit plvelee kikkin päivinä voinn olev kupp. Ulkoilumhdollisuudet ovt hyvät. Lähellä sijitsee Ämmänmäen ulkoilulue. Teeriniemen lue kuuluu Vsn kupungin pienlueisiin, joten etäisyydet toimintoihin j plveluihin ovt lyhyet. Kupungin keskustn on mtk noin neljä kilometriä, j hyvien liikenneyhteyksien nsiost mtkn titt vjss kymmenessä minuutiss. Teeriniemellä rkennetn Vsss on rkennettu vuosikymmenten ikn pljon, mikä näkyy eri lueiden väestöjen määrässä. Ristinummi ksvoi voimkksti 1970-luvull, Huutoniemi 1980-luvun luss j Gerby-Västervik 1980-luvun puolivälistä lken. Keskustn väkiluku lski voimkksti in vuoteen 2000 skk. Sen jälkeen keskustn väkiluku on noussut. Teeriniemi on lknut kiinnost rkentji. Alueell on suntohnkkeit käynnissä. Hnkkeiden käynnistäminen perustuu huolelliseen suntojen kysynnän selvittämiseen. Teeriniemi suinpikkn on lknut kiinnost yhä usempi sunnonvihtji. Alueen sukkiden etuj vlvovn Teeri-Kiiln puheenjohtj Tpio Hkoln mielestä Teeriniemen lue on erinominen pikk su j hrrst eri sioit, - Täällä on kikki trvittv, ulkoilulueet j puistot. Tlvisin suksill pääsee vikk kotipihst pilvilmmelle hiihtäen, myös huutoniemen kuntopolku on lähellä kuten myös muut huutoniemen plvelut terveyssemineen, Hkol kehuu. -Teeriniemen sijinti on melko keskeinen, j etäisyydet jok suuntn ovt lyhyet. Ihn krtltkin trksteltun voidn hvit miten niin Runsor, keskust kuin Kivihn luekin ovt lähellä. Siitä huolimtt Teeriniemellä on ruhllist, sillä hyvistä yhteyksistä huolimtt lueen läpi ei kulje kuttkulkuliikennettä juurikn, Hkol kommentoi. Lisäksi pidän lueen väljähköstä kvoituksest. Tontit ovt kohtuukokoisi, j ne on kvoitettu luonnon mukn. Ainkin itse pidän tätä kodikkmpn kuin ruutukv-lueit. Teeriniemellä vireillä olevi rkennushnkkeit Hkol tervehtii iloll. Ljempi väestöpohj utt turvmn lueen hyvät perusplvelut myös tulevisuudess, sekä edesutt esimerkiksi liikenneyhteyksien kehittämisessä. Teeri-Kiil-suksyhdistyksen johtokunt pyrkii omlt osltn kehittämään sukkiden viihtyvyyttä lueell. Lisäksi sen tehtäviin kuuluu informtion välitys sukkille etenkin rkentmiseen j ylläpitoon liittyvissä sioiss. Teeri-Kiil tiedott-tiedote ilmestyy vähintään kolmesti vuodess. Järjestämme siivoustlkoit, viemme sukkiden jtuksi eteenpäin virkmiehille j poliitikoille, otmme knt kvoituskysymyksiin, Hkol list. Alueen yhteisöllisyys on näkynyt muun muss vuotuisiss lsten hiihto- j juoksukisoiss. Jos jotin lisää tänne kivttisiin, niin nuorille jonkinlisi kokoontumis- j hrrstustiloj, puheenjohtj Hkol päättää.

8 8 meg Stenmurrns och väderkvrnrns ö Text och foto: Hns Hästbck Ölnd i Sverige är klkstenens och vindrns ö. Det kunde vi konstter under en tidig vårveck på ön som ligger utnför den svensk sydostkusten. Sedn 1972 är den långsml ön förbunden med fstlndet med en drygt sex kilometer lång bro med ett en segelfri höjd på 36 meter. Som jämförelse kn nämns Replot bro i Korsholm som är drygt en kilometer lång och hr en segelfri höjd på 26 meter. För ölänningrn hr berggrunden v klksten lltid vrit en värdefull tillgång, inte minst med tnke på det obegränsde och i det närmste outslitlig byggndsmteril i sten som brutits i dgbrott på ett flertl pltser. Sten som byggndsmteril hr därtill sprt på en nnn värdefull och tidvis nog så begränsd tillgång på Ölnd: träd och skogr som hr behövts till husbyggen, ved och väderkvrnr. Klkstensplttorn hr nvänts till fähus och ndr uthus, till beläggning v de kringbyggd gårdrn och till murr v de mest vriernde slg för tt stäng ut de betnde djuren från gårdr, kyrkogårdr, åkrr och värdefull slåttermrk. När de betde utmrkern skiftdes på 1800-tlet växte ny murr upp för tt skilj de olik byrns betesmrker från vrndr, och även de enskild gårdrns betesmrker närmst byrn. Ny stenmurr byggdes ännu på 1930-tlet, frmför llt då på Stor lvret som lltid hr nyttjts som betesmrk för boskpen. Det öländsk lndskpet prägls stort v stenmurrn än i dg. Den störst, pmpigste och rkste stenmuren är Krl X Gustvs mur som mnshög skär v den sydligste delen v ön och utgör nordgränsen för Ottenby kungsgård, den end kvrvrnde kungsgården v ursprungligen fem som Gustv Vs nlde på Ölnd. Hel Ottenby kungsgård som sträcker sig ner till den sydligste spetsen v ön är ett nturreservt, bett v kungsgårdens tlrik boskp v mjölkkor, får och biffdjur och även v de kunglig dovhjortrn som fortfrnde finns i reservtet och som är lätt tt få syn på under ett besök på södr udden. När kungsgården nldes 1544 revs byns ll gårdr och befolkningen tvångsförflyttdes till ndr orter på Ölnd. Smtidigt åldes böndern på södr Ölnd tt utför dgsverken på kungsgården, en skyldighet som vr i krft i över 200 år. Vilken möd ligger det inte enbrt bkom uppförndet v den kunglig muren, ett både slitsmt och tidskrävnde rbete som gv vrken mt eller lön och som stl värdefull tid v de dgsverksskyldig med tnke på skötseln v de egn gårdrn och stenmurrn! Nturligt nog är även ll kyrkor och kyrkogårdr omslutn v välbyggd stenmurr. I Runsten mitt på östr sidn v Ölnd stnnde vi till under en dgsutflykt för tt beknt oss med byn, fotogrfer kyrkn och kyrkogården och lyssn till fågelsången i byn. I kyrkogårdsmuren, norr om den vckert snidde järngrinden, upptäckte vi trppsteg i muren både på utsidn och insidn. Vem hr tvingts t sig över muren vi stentrppn och vrför, i stället för tt gå in på kyrkogården genom järngrinden? Eller finns det en öländsk, kyrklig trdition från 1800-tlet bkom murens stentrpp? En förfrågn till Borgholms försmling som Runsten hör till hr inte gett något svr ännu, så den märklig trppn i stenmuren finns knske Krl X Gustvs mur eller Stor muren sträcker sig mnshög, bred och spikrk över den sydligste delen Ölnd. Ölnd är även väderkvrnrns ö med grupper v väderkvrnr smlde på bckr blnd fornminnen eller ensmm i knten v lvret.

9 De öländsk stubbkvrnrn står iblnd fler tillsmmns på stenig och gräsbevuxn bckr, där grvr, stensträngr, runstenr och ndr fornlämningr visr på människns mångtusenårig närvro på ön. Andr stubbkvrnr står ensmm ute på lvret eller intill en stenmur, grå och slitn i väntn på ett bättre öde. Tre fågelrter kom vi tt förknipp med de mång stubbkvrnrn. Stren vr den främst, eftersom stren är en llmän fågel på Ölnd och även nyttjde väderkvrnrns vingr som tillfällig sittpltser och högt upphöjd sångpltser. Den ndr fågeln vr märkligt nog korpen, som vi såg dgligen under vår exkursioner och som iblnd uppträdde lik människovn som kråkn. Till korpens orädd uppträdnde hörde blnd nnt tt sitt utposterd högst uppe på en kvrnvinge, för tt h full kontroll över odlingsbygden och för tt spn efter trfikdödde djur eller håll någon förbiflygnde hvsörn under uppsikt. Den tredje fågelrten som iblnd höll till på någon stubbkvrn vr större hckspetten, tydligen lockd till kvrnen v det grå och iblnd lite murkn virket. En v hckspettrn stt ute på en vinge och högg energiskt in på virket i hopp om tt hitt någon sklbggslrv. Det är inte br väder och vind som sätter sin spår på de öländsk väderkvrnrn. meg 9 Prästgården i byn Runsten på östr sidn v Ölnd är som mång äldre gårdr ingärdd v en klkstensmur. orsk tt återkomm till längre frm. Ölnds mång och lång stenmurr hör till den gml bondekulturen på ön och lever vidre i dgens kulturlndkp stor delr v Ölnd bets under sommrmåndern och en god bit in på den mild hösten v nötboskp, får och hästr. Det betde lndskpet skpr smtidigt förutsättningr för en rik flor och fun som tillsmmns med de nturlig biotopern ger Ölnd en både förvånnsvärt och glädjnde stor biologisk mångfld. Ölnd är förmodligen Sveriges rtrikste lndskp tck vre de vriernde kulturmrkern och nturlig biotopern. Nästn ett lik mrknt inslg som stenmurrn är de mång väderkvrnr som finns på ön. All gårdr hr i äldre tider hft en egen kvrn för tt ml brödsäden. Då på den tiden syntes väderkvrnr i ll vädersträck i det öppn lndkpet. I dg finns drygt 300 väderkvrnr kvr, sedn länge tgn ur bruk, grånde och ärrde v väder och vind. En del kvrnr hr övergetts v sin ägre och tppt sin vingr, smtidigt som brädslåningen börjt murkn och rämnt här och vr. Men betydligt fler väderkvrnr hr bevrts i gott skick, renoverts vid behov och försetts med ny vingr. Flertlet v dem är v typen stubbkvrn, där det rörlig kvrnhuset vilr på en stubbe v ek. Nästn ll renoverde stubbkvrnr är grå till färgen, så som de lltid vrit, medn någr enstk hr rödmyllts och lyser frm i lndskpet. En udd och fåtlig väderkvrn på Ölnd är holländren, en bstnt och vid väderkvrn måld i svrt och där br den övre delen vrids v vinden. Ensmm stod de inne i byrn bredvid någon mngårdsbyggnd eller blnd lgerbyggnder, oft stympde och utn vingr. Holländren är en udd väderkvrn på Ölnd, en vinglös främling från sydligre trkter. Men ingen regel utn undntg; det finns holländre som lever vidre i dg med ny och fullstor vingr och omgjord till cfé och resturng v sin ägre. En v dess holländre stod intill vägen i Grönhögen på sydvästr delen v Ölnd, ännu stängd och vintervilnde i väntn på turistsäsongens mång besökre längre frm på våren och under sommren. Det stor flertlet v Ölnds stubbkvrnr hr fått behåll sin väderbitn och grå färg, medn ett fåtl rödmyllts i smbnd med renoveringr. Väderkvrn v holländsk typ i Grönhögen, renoverd och bevingd och omgjord till cfé och resturng.

10 10 meg kuk? Nin V. Nygren u u u u u u u Ajss Tutkijtohtori Tmpereen Johtmiskorkekouluss Tutkimusosuuskunnn perustjjäsen j hllituksen puheenjohtj erityisosmislueet: mnkäytön suunnittelu, uudenliset luonnonsuojelurtkisut, luontorvojen kompensointi, vuorovikutteinen luonnonsuojelu j liito-orvien suojelu Julkisuj: Väitöskirj Liito-orvn suojelun poliittinen prosessi j suunnitteluvr Tmpereen kupunkiseudull (2013). Liito-orvn elinympäristöjen mllitus j ennkointi Tmpereen kupunkiseudull. (2010) Hnkkeen loppurportti. Yhteiselo liito-orvn knss Liito-orvn suojelun j ksvvn kupunkiseudun mnkäytön trpeiden yhteensovittminen. (2007) Hnkkeen loppurportti. Kvn vlmistelu ei ole läpihuutojuttu heli-mrit.koivuniemi@lehtiyhtym.fi Liito-orvn suojelust j politiikst väitelleen tohtorin Nin V. Nygren korost, että kupunkikvn vlmisteluss on mont vihett, joss voidn thttomsti epäonnistu. Yleensä kyse ei ole välinpitämättömyydestä ti phnthtoisuudest. Kv voi näyttää suunnitelmss hyvältä, mutt todellisuudess se ei toimikn ti päinvstoin. Yleiskvss ympäristönsuojelu ti liitoorvt on stettu huomioid hyvinkin trkkn, mutt semkvvlmisteluss liito-orvien etu on syystä ti toisest jäänyt huomioimtt. Kymmenen vuott sitten orv sttoi vielä yllättää, enää hrvemmin. Liito-orvongelmist säikähtäneet virkmiehet ovt jo Nygrenin mielestä löytäneet uusi, vrsin toimivi rtkisumllej. Kymmenen vuott sitten liito-orvien iheuttmt ongelmt tulivt yllätyksenä kikille. Nyt virheistä on jo hiukn opittu. Esimerkiksi Espooss on käynnissä monenlisi liito-orviin liittyviä suunnitelmi. Lji ei vierst kupungistumist Nin V. Nygrenin mukn liito-orvt viihtyvät vrttuneess kuusimetsässä, joss on lehtipuit sess. Silti ne eivät kvhd ihmisvilinääkään. Liito-orvien ei ole todettu säikkyvän ihmisiä ti utoj. Ne viihtyvät kupungin lidll ti jop keskustoiss, jos sieltä löytyy sopivi kulkureittejä orville. Nygrenistä hyvä esimerkki on Jyväskylän keskust, joss liito-orvt sukkuloivt kotoissti kupunkilisten keskellä. Hän huomutt, että kupunkilueen ljentuess liito-orvt siirtyvät j etsivät itselleen uudet suinsijt. Vikk liito-orv on suojeltu, kärsivät monet muut ljit enemmän kupunkien ljenemisest. Uusi se liito-orvkinn: senn pönttö NÄKÖKULMA Tutkijn mielestä liito-orvn j rkentmisen välisiä ristiriitoj voisi rtko ivn uusill tvoill. heli-mrit.koivuniemi@lehtiyhtym.fi Liito-orvt iheuttvt yhä moniss kunniss päänviv. Os kvmuutoksist ti hkkuist hidstuu, kosk lueiden on todettu olevn liito-orvien pesintä- j levähdyspikkoj. Erimielisyyksiä rtkotn ELY-keskuksest j hllinto-oikeudest in Korkeimpn hllinto-oikeuteen sti. Liito-orvn suojelust j politiikst väitelleen tohtorin Nin V. Nygrenin mukn liitoorvt ovt thtomttn joutuneet kiistkpuloiksi. Syykin on selvä. Suojelusttuksen snut liito-orv on metsänsuojeluss tehokkmpi se kuin esimerkiksi kupunkilisten virkistystrpeeseen vetominen, hän rvelee. Kupunkilueiden ljeneminen on kuitenkin väistämätöntä. Hkkuun lle joutuvn metsän suojelun lisäksi Nygrenistä pitäisi keskittyä jäljelle jäävän metsän hoitoon. Sen sijn, että säädetään loputtomiin tietyn lueen kvmuutost, Vpsti rehottv perhosniitty ei ole vin joutomt, se voi toimi myös virkistyslueen heli-mrit.koivuniemi@lehtiyhtym.fi Eri ikkusin vllitsevien trendien voisi kuvitell helpottvn kuntkvoitust. Kosk tiedetään, mitä tvoitelln, suunnitteluun j päätöksentekoon ei trvitse kulutt turh ik. Todellisuudess tämä on olisikin tärkeää hoit jäljelle jäävät metsiköt liitoorville suotuisiksi. Hän kehottkin kupunkej kokeilemn rohkemmin metsien hoito niin, että ne soveltuisivt premmin liito-orville. Kukn ei ole vielä kokeillut, kuink nopesti metsät sdn liito-orvlle sopivksi. Mielenkiintoist olisi esimerkiksi sent puihin pönttöjä j nähdä, kuink nopesti koloiss pesivät liito-orvt vltisivt pöntöt. Sen sijn, että säädetään loputtomiin tietyn lueen kvmuutost, olisikin tärkeää hoit jäljelle jäävät metsiköt liito-orville suotuisiksi. Nygren kritisoi sitä, että nykyisten suojelukäytäntöjen mukn suojelln löydettyjen ppnoiden ympäriltä vin liin pieniä lueit, kun tärkeämpää olisi huolehti ljemmn lueen metsien hoito- kuitenkin utopi. Jokinen kupunki joutuu linjmn päätöksensä yhä uudestn j uudestn. Tvoitellnp tiivistä kupunkirkentmist ti omkotitloluett isoine tontteineen, kyse on in yksilöllisestä lueest omine erikoisine trpeineen, Nin V. Nygren huomutt. Nygren minitsee esimerkin virkistyslueiden käytännöistä. Liito-orvt liikkuvt ljoill lueill. Nuoret liito-orvt vihtvt pikk ikääntyessään j vnht yksilöt kuolevt. Siksi yhden vuoden ppnlöydöksestä ei void tehdä ljempi johtopäätöksiä, vn tilnnett on seurttv useit vuosi. Tutkij uskoo, että ongelmist huolimtt liito-orvn j ihmisten välillä voidn ongelmist huolimtt löytää synergietuj, jos vin thto riittää. Hänestä kyse on tosisin myöntämisestä. Liito-orvt virkistysmetsineen ovt tärkeitä meille. suunnittelust, joss voitisiin rohkemmin hyödyntää monimuotoisi rtkisuj. Kupunkien virkistyslueiden ei trvitse pelkästään merkitä siloteltuj golfviheriöitä, vn ne voisivt oll myös vpsti rehottvi perhosniittyjä. Luonnonmukinen niitty tulisi myös edulliseksi. Silloin vältytään nurmikon leikkuu- j muilt hoitokustnnuksilt, hän pohtii. Ruotsin Mlmöss on käynnistetty Biodivercity-projekti, jonk tvoitteen on lisätä kupungin biologist monimuotoisuutt eli elollisen luonnon, eliöiden j niiden elinympäristöjen monimuotoisuutt eri tvoin. Lähtökohtn on, että kupunki j luonto ei pidä nähdä vstkohtin, viestinnällisen epäkohdn. Nygrenin mukn Liitoor- vongelm voisi hänestä trkstell toisestkin näkökulmst. Vikk liito-orvn suojelust on toislt muodostunut kupunkisuunnittelulle ongelm, se on smll konkretisoinut kupunkien sisällä kytevän hllinnolli- s e n j keskusteluyhteyttä j voint vuorovikutust pitäisi edelleen prnt. Mitä suuremmst kupungist on kyse, sitä suurempi kuilu tuntuu eri hllintokuntien välille muodostuvn. Syitä tietoktkoksiin on moni. Tutkij ymmärtää, ettei esimerkiksi vähäisistä henkilöstöresursseist j loputtomist plvereist johtuv kiire helpot tusk. vn kupungeiss voisi oll pljon nykyistä monimuotoisemp luonto nurmikoiden j kukkistutusten rinnll, tutkij kuv. Os vtii inkin luss ihmisen ktiivisuutt, os että luonto jätettäisiin ruhss kesnnoitumn, pusikoitumn j lhomn, Nin V. Nygren tietää.

11 Vuodenjn vihtelut Ajss meg 11 kuuluvt myös kupunkiin Luonnontieteellinen NÄKÖKULMA Tutkijn mielestä mukvuudenhlu voi tehdä suinympäristölle thtont hll. Kun huippukokki puhuu ruust, hän puhuu kikist steist. Miksi kupunkisuunnittelij ei tekisi smoin? Arkkitehtuurimuseon väitöstutkij Petteri Kumml puhuu tämän puolest. Hänestä kupunkikuv tulisi suunnitell entistä enemmän niin, etteivät rkennukset ole pelkkiä irrllisi objektej, vn os muut kupunkikuv j ympäristöä. Pelkkä rkennuksen toimivuus j kuneus eivät riitä; rkennuksen on myös istuttv siihen ympäristöön, johon se iotn rkent. Lämmitetyt kdut kdottvt lumen j smll vievät tlvest vlon. Esimerkiksi vuodenikojen vihtelun ktominen ktukuvst on Kummln mielestä sääli. Kun mukvuudenhlu ksv, esimerkiksi lämmitettyjä ktuj suositn kupunkien ydinkeskus- Pitäisikö rntoj suojell vi hyödyntää premmin? heli-mrit.koivuniemi@lehtiyhtym.fi toiss yhä enemmän. Märästä loskst j toislt jäästä hlutn päästä eroon. Se on ymmärrettävää, mutt hrvoin jtelln, mikä vikutus muutoksell on tunnelmn. Lumi vikutt huomttvsti ktujen vlistukseen j siihen, miltä ulkon liikkuminen tuntuu. Lumi heijst vlo toisell tvll j pehmentää tunnelm toisin kuin märkä, synkkä j pimeä sfltti, Kumml huomutt. Miksi villiintynyttä luonto pitäisi krsi täysin pois edes kupungin keskustoist? Hän vert puheissn kupunkisuunnittelu myös musiikkiin. Musiikki kompressoidn eli äärilidoill olevt äänisignlit poistetn. Smll tvll kupunkien ktukuv pyritään kompressoimn. Ikään kuin hllinnn j kontrollin ote hluttisiin pitää tiuksti itsellään. Tutkij Petteri Kumml minitsee suomlisest kupunkikuvst kksi mielenkiintoist seikk. Vesistöjen päälle rkennettvi kelluvi suin- ti julkisrkennuskohteit löytyy jo Suomest, mutt ne ovt vielä suhteellisen hrvinisi. Suomen tlviolosuhteet sttvt hidst tätä kehitystä. Veden päälle sijoitetut rkennukset, kuten esimerkiksi rvintolt, olisivt vieläkin loistvmpi, jos niistä stisiin tlvikäyttöisiä. Hän huomutt, että linsäädäntö hidst rntrkentmist perinteisesti Suomess. Vin murto-os rnnoist on rkennettu. Rntoj suojelevt muun muss luonnonsuojelu-, mnkäyttö- j rkennuslit, joill hlutn estää liin tiheä rnt-suminen j Tästä seur, että puistot muistuttvt tutkijst ghettoj, jotk eivät pääse oikeuksiins trksti rjtuill pikoilln. Kiinnostvmpi kontrsti stisiin ikn, jos luonnon nnettisiin oll. Se voisi hiukn rehott. Tällinen rikkus voisi oll jop ympäristön ltu lisäävä tekijä, eikä päinvstoin. Kumml ihmettelee, miksei ihmisen luom j luonnon muovm sekoitet keskenään rohkemmin. Miksi villiintynyttä luonto pitäisi krsi täysin pois edes kupungin keskustoist? J toislt: miksei kupunkikuvst puuttuv elementtiä voi- turvt jokmiehenoikeuksien käyttömhdollisuuden säilyminen. Ajtuksen on ollut estää myös vesien likntumist j ympäristön pilntumist. Kummlst on hyvä, että rnnt on pääosin säästetty virkistyskäyttöön. Helsingin koko rntviiv on käveltävissä, mikä on todell hieno juttu. Helsingissä on tutkijst kokonisuuten tisi keinotekoisesti luod? Kumml kehuu Tnsk, jok on hänestä yksi rohkeimmist j esimerkillisimmistä kupunkiku- vn muovjist. poikkeuksellisen hieno j monipuolinen kupunkiluonto verrttun vikkp muihin euroopplisiin pääkupunkeihin. Vhnnkupunginlhti, Suomenlinn j muut sret, Keskuspuisto j Pohjois-Helsingin krtnomiljööt ovt kokonisuuten vetovoimtekijöitä j todellisi brändivlttej, mihin moni vstvn kokoinen ei kupunki yllä, Kumml rvioi. Tämä seikk on hänestä Tnskliset ovt uskltneet luod muun muss pengerryksillä keinotekoist muoto heidän muuten kovin lttnn mperäänsä. Hän kiittelee myös Tnskn pitkää trditiot j olohuonemisuutt kupunkisuunnitteluss. Kööpenhminss on yksi milmn tunnetuimpi kävelyktuj Strøget. Kupunki on muutenkin suunniteltu niin, että se on viihtyisä oleskelupikk myös pikllisille sukkille, eikä pelkästään turisteille. päättäjiltä jäänyt huommtt. Kumml seur mielenkiinnoll myös, miten Guggenheim-hnke muov edetessään Helsingin Etelärnnn ympäristöä. Helsingin kupunginhllitus vrsi Guggenheim-säätiölle vuoden lust tontin. On mielenkiintoist nähdä, miten Guggenheimhnke vikutt lueen ilmeeseen. Yksi tp muutt misem: viherktot keskusmuseo, Helsingin yliopiston kupunkiekologin tutkimusryhmä j kupunkiekosysteemitutkimuksen tutkimusryhmä ovt tutkineet viime vuodet viherkttojen vikutust sumisviihtyvyyteen Viides ulottuvuus -tutkimusohjelmss. Viherktot eli elävällä ksvillisuudell peitetyt rkennusten ktot ovt milmll yhä usemmin käytetty keino hllit j vähentää kupungistumisen j ilmstonmuutoksen iheuttmi ympäristöhittoj, kuten tulvvesipulssej, lämpösrekeilmiötä j meluisuutt. Suomess tutkimushnkkeen tvoitteen on löytää prs mhdollinen viherkttortkisu suomlisiin olosuhteisiin. Tutkimust vrten viherkttoj on rkennettu Helsinkiin, Vntlle, Lhteen, Holloln j Ouluun. Kisniemen ksvitieteelliseen puutrhn j Lhden Jokimlle on rkennettu myös erilliset koejärjestelyt. Rkenteill on myös uusi koeviherkttoj muun muss Helsingin Meilhteen. Tutkimustulokset ovt lupvi. Ilmtieteen litoksen viime kesänä julkisemn tutkimuksen mukn viherktot voivt vrsinkin tiheästi rkennetuill lueill oll koko yhteisölle knnttv investointi. Tutkimuksess selvitettiin vuonn 2012 kupllisesti trjoll olleiden kevytrkenteisten viherkttojen hyötyjä suhteess niiden kustnnuksiin Helsingin kupunkiolosuhteiss. Lskelmien mukn viherkttojen hyödyt ovt kustnnuksi suuremmt, jos kttoj rkennetn merkittävä määrä j hyötylskelmiss otetn huomioon koko yhteisön smt hyödyt. Näitä ovt kttopinnn pidentynyt käyttöikä, rkennusten energinsäästö premmn eristävyyden j viilentävän vikutuksen nsiost, hulevesien imeytyminen j hulevesipiikkien hllint, ilmnldun prntuminen j äänieristävyys lentomelulueill. Näiden lisäksi merkittäviä hyötyjä ovt esteettiset hyödyt, viherympäristön luomt terveyshyödyt j kupunkiluonnon monimuotoisuuden edistyminen. Etujen rvioidn myös ksvvn tulevisuudess keskilämpötiln noustess j sdepiikkien voimistuess. Ilmtieteen litoksen tutkimuksess hvittiin, että rkennuttjn ti kiinteistön omistjn smt yksityiset hyödyt eivät kuitenkn ole trpeeksi suuret, jott ne kttisivt viherkton hnkinnn. Suomess vlmisrtkisujen hinnt ovt inkin toistiseksi moni muit mit korkemmt. Näin ollen viherkttojen rkennuttminen voi jäädä vähäisemmäksi kuin yhteiskunnllinen etu edellyttäisi. Olisikin järkevää kehittää knnustimi, esimerkiksi verohelpotuksi, joiden vull investointi voisi oll knnttv myös yksityiselle päätöksentekijälle, Ilmtieteen litoksen tutkij Väinö Nurmi tiivisti tutkimuksen julkistmistilisuudess. Myös edullisempi perustmistpoj suosimll voitisiin päästä hintoihin, jotk tekisivät investoinnist knnttvn. Moniss miss perustmiseen käytetään yleisesti muun muss siemenkylvöä sen edullisuuden vuoksi. Tutkimuksen toteutti Ilmtieteen litos Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseon johtmn Viides ulottuvuus -tutkimusohjelmn knss. Hnkkeen rhoittjn toimi Uudenmn liitto.

12 Äänestä viikon prst kuv! Röst på veckns bäst bild! Kuvminen on nyt helpomp j huskemp kuin koskn ennen. Näppäile kuvi missä liikutkin. Digikmerll ti kmerpuhelimell. Prht kuvt julkisemme Megmedin digilbumiss Lähetä kuv sähköpostill osoitteeseen meg@upc.fi Lit mukn myös yhteystietosi. Voit lähettää kuvn myös postitse osoitteell UPC Medi, Gerbyntie 18, Vs Att fotogrfer är nu lättre och roligre än någonsin förut. Knäpp ett foto vr du än rör dig med en digitl-kmer eller en kmertelefon. De bäst bildern publicers i Megmedis digilbum Sänd bildern vi e-mil till dressen meg@upc.fi Lämn även din kontktuppgifter. Du kn även skick bildern per post till dressen UPC Medi, Gerbyvägen18, Vs Äänestys netissä, Ti oheisell UpCodell! Kirjoit koodin ll olev osoite kännykän web-selimen osoitekenttään, ti sknn koodi ilmisell UpCode-ohjelmll! Röst på webben, Du kn även nvänd UpCode koden! Surf in med telefonen på dressen under koden, eller sknn koden med UpCode progrmmet Christin Nylund, Vs 1. Mlin Enkvist, Sndsund 7. Izbell Fnt, Sundom 3. Elin Petnder, Vs 8. Juhni Mäkivirt 2. Lind-Mrie Snellmn, Esse 4. Jn Koski Vlokuvkmppilu / Fotokmp Digilbum etsii henkilöitä jotk näkevät kokonisuuksi vlokuvien kutt. Hlutko sinä ott hsteen vstn j osllistu kmppiluun? Lähetä meille 10 vlokuv, jotk liittyvät sen hetkiseen, osoitteeseen meg@upc.fi ennen teemn loppumispäivämäärää. Muist ilmoitt että osllistut kmppiluun j liitä yhteystietosi mukn! Tuomristo vlitsee prhimmn kuvkokonisuuden jok julkistn Megss, j vlokuvj s 100 euron plkinnon. (Vlokuvkmppiluun lähetettyä kuvi voidn julkist Megmedin digilbumiss kilpilun jälkeen) Kmppilun teem: Urheilu dedline (Ehdottj: Isbelle Antfolk) voittj julkistn viikoll 19 Seurv teem: Ehdot teem, meg@upc.fi Digilbum efterlyser personer med ett ög för helheter genom en fotokmp. Om du vill delt i kmpen sk du fot 10 bilder inom det ktuell temt, och leverer bildern till dressen meg@upc.fi innn utgångsdtumet för temt. Kom ihåg tt nge tt du deltr i kmpen och skick med din kontktuppgifter! Bidrgen bedöms v en jury. Det bäst bidrget publicers i Meg och fotogrfen får ett pris på 100 euro. (Insänd bidrg kn publicers i Meg medi Digilbum efter tt kmpen är vlsutd) Kmpens tem: Sport dedline (Förslg v Isbelle Antfolk) vinnren publicers veck 19 Följnde tem: Föreslå tem, meg@upc.fi 5. Sofi Hglund, Sundom 9. Mtti Hietl 10. Emm Vehkoj, Vs

13 Näyttelyt / Utställningr Pohjnmn museo JA Terrnov - Merenkurkun luontokeskus Keräilyn kiehtov milm Museoktu 3 p. (06) Avoinn ti, to j pe 12-17, ke 12 20, l su Pääsymksu 5/3 Vlokuvglleri Ibis #instmeetws Vsn tidehlli Rili Hlme Kupungintlo, Sentinktu. 1 puh. (06) Avoinn ke-pe 12 18, l-su Pääsymksu (3/1,50 ) Blck Wll Gllery Hrri Kosonen Ksrmi 13,Korsholmnpuistikko 6,Vs Avoinn ke-pe l-su Vp pääsy Tidekäytävä TEEMA Vsn pääkirjsto, 2. krs. Kirjstonktu 13, Vs Glleri Ulrico Ullriitt Stenholm Mluksi Kirkkopuistikko 20, Vs. Avoinn: ke - pe 13-17, l Kuntsin modernin titeen museo Lil Pulli Vlon kri Sisästm PL Vs p. (0) Avoinn: tiisti sunnunti Pääsymksut 5 / 3, lle 18 v. ilminen Erikoisnäyttely: 7 / 5 / lle 18 v. ilminen Yhteislippu 9 / 6 Perjntisin ei ilmist sisäänpääsyä Mikoln Akvrellisli Juh Lkso & Rij Korppil Rstuvnktu 21, sisäpih, Vs Puh Avoinn ke 14 18, l su info@nndormikol.fi Sisäänpääsy 3 /2 Alle 18-vuotit ilmiseksi Vsn Työväenmuseo Rimo Heinonen kuvi Vsst Vpudentie 27 Avoinn m klo 13-18, ti - pe Pääsymksu 4/2 Atelje Torni Eläkeläisryhmän vlokuvnäyttely Pitkäktu 66 Puh: Avoinn: ti-to l-su Vp sisäänpääsy Järjestäjä: Vsn Tidekerho Tiknojn tidekoti Järven lumo Tuusulnjärven titeilijyhteisö Hovioikeudenpuistikko Vs p. (06) Avoinn: tiisti sunnunti Pääsymksut 5 / 3 / lle 18 v. ilminen Erikoisnäyttely 7 / 5 / lle 18 v. ilminen Yhteislippu : 9 / 6 Perjntisin ei ilmist sisäänpääsyä. glleri Wsborg Seppo Runl Kädentitjien puoti Vsnpuistikko 14 Avoinn: m - pe 10-18, l Käsityön tlo Loftet Ruben Mdsen Krnvenenäyttely Österbotten hntverk rf Rstuvnktu 28, Vs Avoinn m pe 10-17, l Söderfjärdenin Meteoriihi Mrenintie 226 SUNDOM, Vs Näyttely voinn yleisölle: su j ke Tiluksest ryhmille: toukokuu-lokkuu, jok päivä - Vsn mtktoimiston kutt, puh. (06) ti online: Österbottens museum OCH Terrnov - Kvrkens nturcentrum Smlndets fcinernde värld Museigtn 3, tel (06) Öppet ti, to och fre 12-17, ons 12-20, lö sö Inträde 5/3 Fotoglleri Ibis #instmeetws Vs konsthll Rili Hlme Stdshuset, Sentsgtn. 1 tel (06) Öppet ons - fre 12 18, lö - sö Inträde (3/1,50 ) Tiknojs konsthem Den förtrollnde sjön Konstnärssmhället vid Tusby träsk Hovrättsesplnden 4 Tel (06) Öppet: tisdg - söndg Inträde: 5 / 3 / lle 18 v. under 18 åringr grtis Specilutställning: 7 / 5 / lle 18 v. under 18 åringr grtis Kombintionsbiljett: 9 / 6 Perjntisin ei ilmist sisäänpääsyä. / Ej grtis inträde på fredgr. Mikols Akvrellsl Juh Lkso & Rij Korppil Rådhusgtn 21, innergården, Vs Tel Öppet ons kl 14 18, lö sö info@nndormikol.fi Inträde 3 / 2 Under 18 år grtis inträde. Kuntsi museum för modern konst Lil Pulli Ljusbåge Inre hmnen PL Vs tel (06) Öppet: tisdg - söndg Inträde: 5 / 3, under 18 åringr grtis Specilutställning: 7 / 5 / under 18 åringr grtis Kombintionsbiljett: 9 / 6 Ej grtis inträde på fredgr. glleri Wsborg Seppo Runl Hntverkrns boden Vsesplnden 14 Öppet: må - fre 10-18, lö Hntverkets hus Loftet Ruben Mdsen Brkbåtutställning Österbotten hntverk rf Rådhusgtn 28, Vs Öppen må-fr 10-17, lö och lö sö kl Ateljé Torni Pensionärsgruppens fotoutställning Storlånggtn 66 Tel: Öppet: ti-to lö-sö Fritt inträde Arrngör: Vs Konstklubb rf. Konstglleri TEMA Vs stdsbibliotek, 2 vån Bibliotekgtn 13, Vs Vs Arbetrmuseum Rimo Heinonen Fotoutställning Frihetsvägen 27 Öppet må 13-18, ti-fre Inträde 4/2 Meteori Söderfjärden Mrenvägen 226 SUNDOM, Vs Utställningen öppen för llmänheten: sö och on På beställning för grupper: mj-oktober, ll dgr - vi Turistbyrån i Vs, tfn (06) eller online: Blck Wll Gllery Hrri Kosonen Ksern 13, Korsholmsesplnden 6, Vs. Öppet ons-fre lö-sö Grtis inträde Vs Bil- och motormusee t -> Kvrngtn 18 Öppet kl dgligen Glleri Ulrico Ullriitt Stenholm Målningr Kyrkoesplnden Vs Öppet: ons - fre 13-17, lö Red Ducksiss uskotn orgnistiomuutoksien kutt uuteen tulemiseen Juh Rntl Suomlisen srjjääkiekkoilun kolmnneksi korkeimmll tsoll eli Suomi-srjss pelv Ws Red Ducks uskoo orgnistiomuutosten tuovn uutt puhti seurn toimintn. Seur on thkonnut nyt viisi kutt Suomi-srj, eikä Red Ducksin sem kupungin kkkosseurn ole ollut helppo. Nyt toimint olln tehostmss j tervehdyttämässä. Red Ducksin uuten päävlmentjn loitt peräti kymmenen kutt Sportiss kiekkoillut, j vlmentjksteens viime kudell 2. divisioonn KoMu HT:ssä snut Pete Suonpää. Uusi seurn hllituksen puheenjohtj on puolestn niinikään jääkiekkopiireistä tuttu Hrdy Toivio. - Almme ensi töiksemme kehittämään seur mmtillisempn suuntn. Tämä trkoitt sitä, että meillä on selkeät tvoitteet niin pelillisesti kuin myös seurorgnistion oslt. Jälkimmäiseen viitten vkutmme seurn tloutt j hemme uusi yhteistyökumppneit uuden mrkkinointi- j tustryhmän kutt. Pelillinen puoli sitten kuuluu täysin Peten toimenkuvn, tustoitt Toivio. Puheenjohtj Toivion tehtävä ei ole helppo, sillä vltkunnllinen Suomi-srj on pitkine pelireissuineen äärimmäisen rsks myös tloudellisesti, eikä Red Ducks ole onnistunut houkuttelemn hlliin Sportin vrjoss kovinkn suuri yleisömääriä. - Tloussit pitäisi sd kuntoon juhnnukseen mennessä. Viime kusi meni kutkuinkin nolllinjll, mutt edelliskusi oli tloudellisesti erityisen vike, kert puheenjohtjn piklt väistynyt, mutt seurn hllituksess jtkv Ari Rintmäki. Tekemisen nälkää Uusi puheenjohtj Hrdy Toivio uskoo, että eräs tärkeimmistä sioist jo uskottvuuden knnlt on se, että seur si vlmentjksi Pete Suonpään. Hänellä on Toivion mukn vltv hlu kehittyä vlmentjn, j myös tvoitteet ovt selkeät. - Vikk meillä ei ole tällä hetkellä ensimmäistäkään sopimuspelj, on Red Ducksin tilnne toislt herkullinen. Kbinettipäätöksellä liign noussut Sport vhvist joukkuettn uusill ksvoill seuruksell, että yht`äkkiä täällä onkin runssti pelji stvill. Myös Sportin A-nuorist on hyvin vike enää päästä Sportin liigmiehistöön, joten meillä on mhdollisuutemme. Kuv: Mi Mäkinen Ws Red Ducks teki toimintns tehostmiseksi orgnistiouudistuksi. Sen myötä seurn uuten puheenjohtjn loitti Hrdy Toivio j päävlmentjn Pete Suonpää. Suonpää tietää Suomi-srjn olevn kovtsoinen srj, joss vrsinkin kärkijoukkueet ovt tsoltn ivn Mestiksen lemmn keskitson joukkueiden luokk. - Meillä pitää oll peljienkin houkuttelemiseksi trpeeksi kovt tvoitteet eli ei enempää ti vähempää kuin Mestiskrsinnt. Ensi kuden joukkueess tulee olemn sopiv sekoitus nuori sekä kokeneit pelji, selventää Suonpää. Jos vlmentjn uusi päävlmentj on vielä suhteellisen kokemton, niin vstpinon pitkä ur peljn on tuonut Suonpäälle näkemystä j pelisilmää. - Vlmentminen on mun juttuni. Viime kusi oli todell opettvinen, j tiedän, että pystyn motivoimn joukkueen niin peleissä kuin hrjoituksisskin prhseens. Hlun Red Ducksiin tvoitteisiin sitoutuneit j voittvi pelji. Tämä on viesti myös yleisölle, että meidän pelejä knntt jo tämänkin vuoksi tull ktsomn. Suonpää ei vielä tässä viheess hlu millään lill nost esille tulevn peljpkkns nimiä. - Snotn nyt vin, että kikki viime kuden joukkueen potentiliset jtkjt kyllä löydetään, j uusikin on tuloss. Nyt tehdään tiiviisti hommi.

14 14 meg Kulttuuri j kilpilu Vsn mmttiopistoll Hns-kmpuksen juhlsli täyttyi eri tnssityylejä edustvist tnssiryhmistä. Skustrsiss stiin seurt moni upeit tnssiesityksiä. Vltkunnllinen mmttiopistojen kulttuurikilpilu Skustrs järjestettiin viime viikoll Vsss. Tphtumpikkoin toimivt Vsn mmttiopiston Hns- j Smpo-kmpukset, sekä Roller Center. Lukuisist eri mmttiopistoist ympäri Suome piklle oli spunut reilusti yli tuht kilpilij knnustusjoukkoineen, jotk muknn toivt VAO:lle kilpilun teemn mukisesti Aurinko j energi. Kilpilijoiden joukoss oli tnssijoit, muusikoit, näyttelijöitä, titeilijoit, runoilijoit, muotisuunnittelijoit, sekä moni muit nuori lhjkkuuksi. Khden kispäivän, sekä kolmnnen päättäjäispäivän ikn stiin seurt toinen toistn upempi j viihdyttävämpiä esityksiä eri srjoiss. Hns-kmpuksell nähtiin pljon tnssi- j musiikkiesityksiä, sekä runojen lusunt j näytelmiä. Jok vuosi järjestettävän näytösljin iheeksi oli tänä vuonn vlittu Tuun ekosu muotinäytökseen, j muotinäytös järjestettiin Hns-kmpuksell Prcoksen ulss. Hns-kmpuksell järjestettäviä ljej olivt myös shkki, digikuvtidett päivässä, runo tunniss j tlent. Musiikkiesityksiä kuultiin myös Smpo-kmpuksell, kun lvlle nousivt muunmuss krokeluljt j soitinduot. Roller Centerissä ts titeiltiin, kun ljein olivt Tidett khdess tunniss j Mllin mukn. Smss pikss järjestettiin myös keskiviikkoiltn Sku goes crzy-opiskelijbileet. Nntlist Skustrsiin tulleet tytöt Ktri j Noor osllistuivt tnssisrjn. Tämä oli heidän ensimmäinen kertns Skustrsiss, j he myöntävät esiintymisen jännittäneen vähän. Tytöt kertovt lvll olemisen olleen kiv j jännittävää. Noorll on suunnitelmiss tull Skustrsiin myös ensi vuonn, mutt silloin hän ikoo osllistu luluosioon. Tnssiesityksestään Ktri j Noor sivt kunnimininnn. Espoost tullut Miro kilpili neljässä eri ljiss. Piknpäällä hän osllistui rp-musiikki-, sekä runon lusuntsrjoihin, j etukäteen hän oli osllistunut kirjoitelmiin j runoihin, jotk ovt ennkkosrjoj. Miro kertoo tehneensä rp-musiikki jo seitsemän vuoden jn, j olleen ktiivisesti erilisiss mushommiss mukn. Tämä oli jo kolms vuosi kun Miro osllistui Skustrsiin. Skustrs tuo hänen mukns lisää puhti, j ilmn tätä kilpilu hän ei välttämättä edes hluisi vlmistu mmttiin. - Skukist on huippujuttu, Miro tote. Mukn Skustrsiss olivt myös tnssiduot John-Pul j Mrtin, sekä Skke j Bng. Mrtin kertoo yleisön knnustuksest j huudoist tulleen prempi fiilis lvll olless. Skke on sm mieltä, hän snoo sen innostvn heti, kun huom yleisön tykkäävän esityksestä. John-Pulin j Mrtinin duo voitti srjssn hope. Bng osllistui myös improvisointitnssiin, j si kunnimininnn. Kilpiluss tärkeintä ei ollut voitto, vn osllistuminen j itsensä ylittäminen. Yleisö viihtyi j kilpilijoill näytti olevn husk, mikä trkoitt siis, että vuoden 2014 Skustrs onnistui loistvsti! Päättäjäisissä nähtiin vielä viimeiset esitykset voittjilt, j oli ik jättää hyvästit Skustrsille. Tosin vin vuodeksi, sillä kilpilu järjestetään ensi vuonn smoihin ikoihin uudestn, jolloin kiskupunkin toimii Oulu. Teksti j kuv: Mi Mäkinen Kirjoittj on Vsn mmttiopiston ensimmäisen vuoden medi-ssistentti opiskelij, jok toimii Megss toimittjhrjoittelijn kuuden viikon jn. Skustrsiin oli spunut useit muusikoit. Kuvn poikduo kilpili Klmydin j J. Krjlisen kppleill. Mllit esittelivät Tuun ekosu muotinäytökseen -srjn kilpilijoiden tekemiä suj yleisölle j tuomristolle.

15 Generted by on Tue Apr 8 06:52: GMT. Enjoy! megmrkkint Ilmoituksen jättö SOITTAMALLA Soit (pvm). Toimi ohjeiden mukn. Ilmoituksen hint 10 TEKSTIVIESTILLÄ Kirjoit Rivi10 (väli) MEGA (väli) ilmoitustekstisi. Minitse viestissä myytkö/ osttko/ vihdtko/ vuokrtko/ lhjoittko, tuote, lyhyt kuvus j hint. Mx. 160 merkkiä Rivi10 MEGA Myydään Skod Octvi Combi TDI -08 Hp e Lähetä viesti numeroon Ilmoituksen hint 10. Ilmoitukseen tulee utomt tisesti numero mistä ilmoituksen lähetät. Mikäli hlut toisen numeron, lisää se ilmoitustekstin loppuun. INTERNETISSÄ meg.ilmoitukset.com Toimi ohjeiden mukn j jätä ilmoitus. Ilmoituksen hint 10 Kuv- j/ti kehysilmoitus meg.ilmoitukset.com Voit hlutesssi liittää ilmoitukseesi kuvn. Mksutp verkkopnkit sekä luottokortti. Julkiseminen Esimerkki Lehti ilmestyy viikottin. Seurvn lehteen ilmoitus on jätettävä edeltävänä sunnuntin klo 12 mennessä. Ilmoitukset julkistn Meg-lehdessä sekä kikkien plveluss mukn olevien lehtien j TV-knvien internet-plveluss. Ilmoituksesi näkyy koko Suomess! Den finlndssvensk Kontkten Ninen etsii sinu En tjej, 39 år, söker en mn, 35+, i stjärntecknet oxen ifrån Vs och norrut. Intr. bl. djur, ntur, fi lm, rock- och popmusik, hemmkvällr, sommren, vr med vänner, loppisr. ( ) T Ärlig och gld kvinn, 49 år, söker en rökfri mn, år, tt del livet med. 06- omr. ( ) T Gld, romntisk, pålitlig kvinn, 65/167, söker dig ärlig, seriös, trogn, rökfri mn i 06- omr. som vill sts för frmtiden. ( ) T Här är en brunlockig ev, 50+, från 06- omr., som söker en gld och humoristisk mn med vrmt hjärt. Knske vi två på vedbcken i vårsolen? ( ) T Här är en gld, snäll och humoristisk tjej, 50+/L, från 06-omr. Jg tycker om ntur, skärgård, fi ske, kultur och trivs iblnd på dnsgolvet. 50-tls bilr och motorcyklr fi nnes på listn. ( ) T Olen 48/XXL ninen. Tosimies huss. En he elättäjää. Sinä 40-55v tosimies, kerro itsestäsi. Nimim. Meillä on milm j tuulet sen. ( ) Löytyisikö täältä 40-49v, luotettv, huumorintj. miestä, kun kesäkin on tuloss? Etsin tositrk. Olen itse sjklinen, 44v, ristiverinen ninen. ( ) Sä = luotettv mies, omillsi toimeentulev, ymmärtäväinen, mä = rehellinen XLneito. Kipn yhteisiä tekemisiä j juttuseur. ( ) Söker en gld mn, med humor, som är en Oxe, Jungfru eller Stenbock. Jg är en 60-årig, frånskild kvinn från 06-omr. ( ) T Ninen etsii nist. Olen 56v, Pohjnmlt, tvllinen. Kksin olis kivempi kiken kivn muodos. ( ) Sinu, lämmin, ikuinen l-ninen, kipn elämääni. Olethn svuton, n. 60v. Ystävystytään j ktsotn, onko meille trkoitettu enemmän. ( ) Mies etsii sinu Olen vp, liikunnllinen, svuton, 63v mies. Etsin kiv nisystävää K-Pohjnmlt. ( ) Olen 53v mies. Etsin nisseur. Vs. ( ) Mies, 39v, etsii tummhiuksist, hyvämuotoist nist 06-lueelt. ( ) Nuorempi mies etsii 06-lueelt vnhemmn, pehmeänpyöreän nisen seur, jok kip hellyyttä, läheisyyttä j suudelmi. Tunnistithn läheisyyden kipuun. ( ) Olen 40v, kiv, puhelis, romnttinen, svuton, lpseton, sopusuht. mies, jok ei kpkoi eikä tupkoi. Sinä smntyylinen ninen, othn yhteyttä. ( ) Ungdomlig, medelålders mn söker snäll, mysig tjej i Jkobstdstrkten. Gods och guld är inte llt. ( ) T Ost, myy, vihd, vuokr, lhjoit - Kupp käy Muuttolintusetkin kipvt kesän tullen puolison, niin myös 53v, eronnut mies hkee vierelleen lämpöä j rehellistä nist jkmn tulev. ( ) Mies, 54v, 06-lueelt etsii sinu 40-48v ninen keväisiin retkiin metsään j muuhunkin mukvn. Olethn ritis j sinull hyvä huumori j iloinen mieli. ( ) Koko suomi. Tule töihin, vimoksi, nätti, hoikk, hker, ulkomlinen, suomlinen, n v ninen. Klstus, puutrh ym. ( ) Lähde tnssimn, 20-45v ninen K-Pohjnmlt. Ritis mies vstust odott. ( ) Är en snäll och trevlig, 46-årig mn som gillr villliv, motion och nnt som gör livet gott. Söker kvinn, år, som tycker det skulle vr trevligt med en vän i vårsolen. ( ) T Ilmoit Annonser meg.ilmoitukset.com Olen 40v, kiv, puhelis, romnttinen, svuton, lpseton, sopusuht. mies, jok ei kpkoi eikä tupkoi. Sinä smntyylinen ninen, othn yhteyttä. ( ) Symptisk, ärlig mn, 60+, söker mysig kvinn i pssnde ålder som sknr en vän iblnd. Jg är snäll och ser br ut. ( ) T On vin yksi elämä, miks tuhlt se yksinoloon. 53v, eronnut mies uskoo vielä, et löytyisi rehellinen j luotettv ninen jkmn ilot j surut. ( ) Olen 40v, kiv, puhelis, romnttinen, svuton, lpseton, sopusuht. mies, jok ei kpkoi eikä tupkoi. Sinä smntyylinen ninen, othn yhteyttä. ( ) Pålitlig mn, 60 år, söker kvinn som ej vill vr ensm. Jg fi nns i 06-omr. men söker dig i hel vårt vlång lnd. ( ) T Juttele heti! Soit näppäile 9 j ilmoitusnumero Duunrimies, 54/174/L, hkee kltistn, ok nist, jok viihtyy koton, luonnoss, mtkoill, jop mp:n kyydissä, kesää kohti. Olen 06-lueelt. ( ) Olen 65v mies. Etsin hellää, luotettv j liikunnllist nisseur tositrk. ( ) Metsän puut ksv prhiten yksin. 54v mies hluisi vielä rskiden erojen jälkeen jk elämän kevättä j enemmän 50-57v nisen kns yhes. ( ) Koko mn kohtmispikk teksti-tv:ssä MTV3 & Sub s.830 Nelonen, JimTV & Nelonen Sport s.550 Kevät jo koitt, sitten kesäkin Eedenin svutt. Täällä senioritmi eev odott, nist ihn, rkstv. ( ) Olen 40v, kiv, puhelis, romnttinen, svuton, lpseton, sopusuht. mies, jok ei kpkoi eikä tupkoi. Sinä smntyylinen ninen, othn yhteyttä. ( ) Vp, ritis j nuoreks, +50/185/89, kiv, tummhiuksinen j ok-näk. erämies etsii vkituist sust normlivrt., poveks, reips ninen. ( ) Olisko Pohjnmll vpn rehevän muodokst, viriiliä, ehkä 50-63v nist? Sinu kipilee 55v mies. Joko on kevättä rinnss? ( ) Kristitty, 47v, ok-näk. musiikkimies etsii 18-45v nist tositrk. Luonto, pyöräily, eläimet ym. Asun 06-lueell. ( ) Tuuli tuo in meren llot rntn, mut toisiko se 53v miehelle nisen? Eronnut, mut uskon, että nisen vielä löytää, jok pitää koti-illoist. ( ) En mn, född i slutet v 50-tlet, slnk, med llmänn intr., rök- och spritfri, från Sydösterbotten, söker en kvinn, år, slnk och med båd föttern på jorden. Vs och söderut. ( ) T Titeilijnvikinen visioi, josko tyylikäs ninen myös mllin oll voisi. ( ) Olen 40v, kiv, puhelis, romnttinen, svuton, lpseton, sopusuht. mies, jok ei kpkoi eikä tupkoi. Sinä smntyylinen ninen, othn yhteyttä. ( ) meg.ilmoitukset.com Olen 64v mies j etsin luotettv, mukv, huumorintj., 55-70v nist. Olen ruhllinen, pidän koti-illoist. ( ) Tosinist etsii tosimies, 55v. Kuhv + lähilueet. ( ) Jg är en seriös nykter, rökfri kille, 35+, med livet i ordning. Det end jg sknr är en trevlig tjej, Vs till Sydösterbotten. ( ) T Här är en gld, humoristisk, snäll kille, 42 år, från 06-omr. som tycker om djur, ntur och skärgård, fi ske mtlgning. Söker en snäll kvinn, år. ( ) T Toisiko keväturinko 54v, eronneelle miehelle huumorintj., lämpöisen nisen, jok on suht. sm ikäluokk? Elämä on ihmisen prst ik, siks hluisin jk sen. ( ) Trevlig och snäll mn, 44/185/85, i 06-omr. Söker en slnk kvinn, 35+. Någon tt del vrdgen och lev med. ( ) T Duktig och frmåtriktd, 33-årig mn söker seriös kvinn från 06-omr. Jg bor för tillfället utomlnds. Är intr. v språk och resor m.m. ( ) T Sinkkuj läheltä HAE meg. seurjokiselle.fi Kille vill träff en tjej, år, från 06-omr. Bor på lndet. Hopps du är intr. v lnt- och djurliv och drömmer om ett eget hus och eventuellt fmiljebildning. Vi börjr med en kffeträff och ser hur det känns. ( ) T Eronnut, +53v mies etsii suht. sm ikää olev, huumorintj. j luotettv nist. Olisi mukv herätä mull yhdes. Yksinolo ei ole hyvä. ( ) Terveen, rittiin, reilun, nist rvostvn seniorin hve: löytäisinkö nisen ihnisen, jonk knss sisin viettää hetkiä ihni, vikk vin luntisin. ( ) Självgående singelmn född på 50-tlet söker kvinn tt vr med. Vr är du? 06- omr. ( ) T Den finlndssvensk Kontkten megmedi.kontkten.fi PROVA NU GRATIS! Etsitään estotont, 35-55v nist 49v, vplle E-Pohjnmn miehelle. Olen 193/108, millinen sinä olet? Toivottvsti niselliset niset vstvt. ( ) Olen 67v, vkvrinen mies. Etsin hellää j luotettv, uskonnollismielistä nisseur tositrk. ( ) Jg är en 55-årig mn från 06-omr. Jg vill hitt en kvinn, år, tt lev med. ( ) T Bi-kveri, 47v, etsii mukv miesseur, ikährukss 20-32v, Pohjnmn ti E- Pohjnmn lueelt. ( ) Olen 54v mies. Etsin Vsst miesseur. ( ) Onko pussihousumiestä ym. perinnepukeutumist hrrstv mlismiestä smnliselle? Srkrtsupikkpussihousu vrsinkin kiinnost. ( ) Ukkomies, nhkmies, prätkämies, mieli kokeill miestenvälistä? Olen krvinen, 53v mies. ( ) Täältä 06-lueelt kokemton, 54v mies etsii sinu nuorimies viettämään yhteisiä iltoj läheisyyteen knsssi. ( ) Mn, 27 år, vill träff slnk, snygg mn, år, i 06-omr. ( ) T Prit etsivät Romnipriskunt, 55v, etsii 55-67v priskunnn seur kiken kivn merkeissä. ( ) Pri, 60v, etsii toist pri prinvihtoon. Vimo on hyvämuotoinen. ( ) 1 Ilmoitukseen vstminen Soit , näppäile 9 j ilmoitusnumero. Kuulet ilmoituksen - hlutesssi voit yhdistää puhelun j voitte jutell heti - ti jättää viestin niin ilmoittj voi soitt sinulle. Tekst Kirjoit MEGA (väli) ILMOITUS- NUMERO (väli) viestisi. Lähetä numeroon Numerosi pysyy slisen. 2 Ilmoituksen jättäminen Soit (pikllispuhelu) j jätä ilmoitus. Sinulle voidn soitt, lähettää tekstiviestejä ti jättää viesti vstjn. Tekst Kirjoit MEGA (väli) ILMO (väli) ilmoitustekstisi. Minitse tekstissä sukupuolesi, millist seur etsit j miltä suuntnumerolueelt. Lähetä numeroon Numerosi pysyy slisen. Pidätämme oikeuden muokt, lyhentää ti oll julkisemtt ilmoitustsi. Prostituution j vstvien seksuliplveluiden mrkkinoiminen on rngistv teko (rikoslki 9 ), tällisi ilmoituksi ei julkist. Om ilmoitus: vstukset Tl direkt! Ring Puzzle 021 (Hrd, tryck difficulty 9 rting och 0.67) därefter nnonsnumret 3 Soit , näppäile 8. Kuulet smsi viestit (myös tekstiviestit) j voit soitt kikille vstjille. Tekst Smsi viestin luss on vstjnro esim. V2. Kirjoit: V2 (väli) vstustekstisi. Lähetä numeroon Om ilmoitus: sulkeminen Soit (pikllispuhelu), näppäile 2 j ilmoitusnro j slkoodi. Tekst Kirjoit SULJE (väli) ILMNRO (väli) TUNNUSLUKUSI. Lähetä numeroon (1,20e/viesti). Neuvont Jok päivä klo e-mil: neuvont@movik.fi Tekstiviestit EIVÄT toimi GoMobile-liittymästä. Puhelut nroon & ,21e /min +pvm, teksti viestit nroon ,20e/kpl. Support på svensk Ring vrje dg 9-21 E-post fi.support@movik.fi PL 118 OU Serier / Srjkuvt Puzzle 1 Puzzle 2 Puzzle 1 (Hrd, difficulty rting 0.67) Puzzle 1 (Esy, difficulty rting 0.35) Sudoku Z it z Puzzle 1 (Esy, difficulty rting 0.35) Generted by on Tue Apr 8 06:52: GMT. Enjoy! B z i & M z i Generted by Generted by on Tue Apr 8 06:52: GMT. Enjoy! on Tue Apr 8 06:52: GMT. Enjoy!

16 Plvelemme jok päivä 9-21 Huom! Soit j sovi näyttö! Vähän Ajettu! 1-Omistj! Vähän jettu Til-uto! BMW 316i 1.8 Sedn tkm /c,bs,luvnteet,sähk.ikk. Mzd Elegnce 5-Ovinen tkm /c, bs,luvnteet,sähk.ikk Citroen Xsr Picsso tkm /c,bs,sähk.ikkunt,luvnteet Vi betjänr vrje dg 9-21 Obs! Ring om visning! Ilmstoitu! Volvo S Sedn tkm vk.nop sääd. juuri ktsstettu! 115hv,jotietokone,luiston esto ym jotietokone,vetokoukku 6990 Juuri ktsstettu! Siisti! hv! luvnteet vetokoukku 4990 Iso frmri trjoushintn! Vähän jettu frmri! Juuri ktsstettu! Tilv frmri! Klmydi vihdoinkin kotiyleisönsä edessä Opel Vectr 2.2 Direct Comfort tkm,/c,bs,jotietokone,cruise Chevrolet Nubir 1.8 SX Wgon-07 91tkm,/c,bs,kttokiteet Volkswgen Golf 1.4 Wgon /c,bs,sähk.ikkunt, kesk.lukko vetok.,luvnt. juuri ktsstettu hv,täydellinen huoltokirj! 6990 vetokoukku rek 12/ sähk.ikkunt,kesk.lukko ym Ilmstoitu Sedn! Vähän jettu Plvelemme jok päivä HUOM! Soit j sovi näyttö Nissn Almer 1.5 Visi Sedn-04 Nissn Micr 1.0 XL Limited tkm! /c,bs,sähk.ikk.luvnteet j. vin 119tkm! Hyvin huollettu! Siisti j hyvin pidetty! Ketjukone! 4990 Siististi pidetty! Tloudellinen! Vi betjänr vrje dg Ki cee d ei jätä ketään kylmäksi. Upe muotoilu, ympäristöystävällinen tekniikk j poikkeuksellisen kttv vrustelu Ki cee d ei jätä ketään kylmäksi. Upe muotoilu, ympäristöystävällinen tekniikk j poikkeuksellisen kttv vrustelu cee d trjo yhdistelmän ominisuuksi, joit kikki yhdistää cee d trjo yhdistelmän ominisuuksi, joit kikki yhdistää yksi tekijä: tinkimätön ltu. Tuloksen jonutinto eurooppliseen mkuun. yksi tekijä: tinkimätön ltu. Tuloksen jonutinto eurooppliseen mkuun. Nissn Primer 1.6 Visi Wgon tkm /c bs jotietokone vetokoukku OBS! Ring om visning Ktso Lisää tietoj utoist: Se mer uppgifter om bilrn: Nöötöntie 90 Böle - Sepänkylä Mustsri - 5 km Vsst Tervetulo Viikonloppunäyttelyymme L Su Tule j hyödynnä erikoisetumme Ki cee d Sportswgon vin (+ toimituskulut 600 ) (+ toimituskulut 600 ) Etusi Etusi Ki Ki Ki cee diin, cee diin Rioon, j j Vengn Rioon Rioon j Crensiin Tlvirenkt vnteineen Tlvirenkt vnteineen Edun rvo mllist riippuen euro! Edun rvo mllist riippuen euro! Hyvää knntti odott. Neljännesvuosisdn mittist urns juhliv Klmydi päättää kevätkiertueens Vsn vpputton Klmydiss kulminoituu yhtye, jok on svuttnut lähes kiken, vikkei ole snut mitään vlmiin. Rockwerstn bändikämpältä lähtenyt ur on 25 vuoden rjpyykin kohdll kome ktsottv: lähes tuhtt myytyä lbumi j tuhnsi täpötäysiä keikkoj. Soittolistrdioilt j kriitikoilt ei juuri vetopu ole herunut, mutt fnit ovt pysyneet bändin tuken sitäkin sinnikkäämmin. Kun Klmydi vuonn 2002 plkittiin Vsn kupungin kulttuuriplkinnoll, yleisönosstoill klisteltiin miekkoj siitä, voiko ronskej snoituksi viljelevää punk-bändiä edes kutsu kulttuuriksi. Tmmikuuss 2014, kun yhtye pokksi Vsn 0 0 Moottorinlämmitin Rhoitustrjous...2,9% Moottorinlämmitin Ei muit kuluj! Sportin ottelutphtumss Pohjnmn liiton kulttuuriplkinnon, sorääniä ei enää kuulunut. Tämä ei kuitenkn trkoit sitä, että Klmydist on tullut slonkikelpoinen viimeisetkin vstrnnn kiiskit ovt vin oppineet rvostmn bändin ompäistä elämäntyötä. Klmydi ilhdutti viime vuonn fnejn khdell julkisull: XXV-tupllevyllä sekä kroke-dvd:llä. Mliskuuss 2014 XXV:stä tuli neljäs kultlevyrjn ( myytyä levyä) ylittänyt Klmydin pitkäsoitto. Klmydin piti konsertoid Amrilloss jo viime joulukuuss, mutt kitristi pssitettiin sirslomlle rnne murtuneen vin viikko ennen h-hetkeä. Nyt yhtye on jälleen täydessä terässä tien päällä j päättää kevätkiertueens Vsn vpputton. info! u Keskiviikko klo u Amrillo, Ylätori, Vs u Ikärj 18 vuott u Ennkkoliput 13 eur + toimitusmksu 1,50 eur Studio Ticketistä u Liput ovelt 15 eur Kuv: Julius Konttinen Ki Rio 1,2 LX lk Erä utoj erikoiseduin nopen toimitukseen! Ki Rio trjo suurenmoiset tilt j pirteää Ki Rio trjo suurenmoiset tilt j pirteää suorituskykyä hämmästyttävän tloudellisesti. suorituskykyä hämmästyttävän tloudellisesti. Rio ihstutt upell ulkonäöllään, ldukkll Rio ihstutt upell ulkonäöllään, ldukkll viimeistelyllään j ympäristöystävällisellä viimeistelyllään j ympäristöystävällisellä tekniiklln. tekniiklln. Ki cee d SW utoveroton hint ,30, rvioitu utovero 4.553,61, kokonishint tk 600 = Vp utoetu 525 / kk, käyttöetu 330 / kk. EU-yhd. 6,1 Ki l/100 cee d km, SW utoveroton CO2-päästöt hint 130 g/km ,30 Ki Rio, rvioitu utoveroton utovero hint 4.553,61 lk ,65, kokonishint, rvioitu utovero + lk. tk ,35 = , kokonishint. Vp utoetu lk / + kk, tk 600 käyttöetu = / Vp kk. EU-yhd. utoetu 6,1 l/ /kk, km, CO2-päästöt käyttöetu /kk. g/km. EU-yhd. Ki Rio 3,6-6,4 utoveroton l/100 km, hint CO2-päästöt lk , , rvioitu g/km.. utovero Tkuu 7 vuott lk ,35 ti 150, 000 kokonishint km, kolme ensimmäistä lk vuott tk 600 ilmn = kilometrirj.. Vp Ki utoetu 425 /kk, vuodeksi käyttöetu veloituksett. 230 /kk. Trjoukset EU-yhd. 3,6-6,4 voimss l/100 määräerään km, CO2-päästöt utoj, edellyttää g/km. rekisteröintiä. Tkuu 7 vuott ti km, kolme ensimmäistä vuott ilmn kilometrirj. Ki 24h 24h tieplvelu tieplvelu vuodeksi veloituksett. Trjoukset voimss määräerään utoj, edellyttää rekisteröintiä Myllärinktu 11,18, 20, VAASA, puh./tel. (06) AUTOMYYNTI ARK. 9-17, LA Norrgård Lähdemäki Snickrs Hvisto Träsk Mlmi