BERNERIN NURMIUUTISET

Transkriptio

1 BERNERIN NURMIUUTISET

2 Tärkein syy torju rikkksvit nurmest on niiden hitllinen vikutus eläimen terveyteen j tuotntoon. Monet rikkksveist ovt jop myrkyllisiä. Lisäksi ne muuttvt rehun kivennäistspino. Kikiss rikkksveiss on liik kliumi, j se heikentää mgnesiumin hyväksikäyttöä. Rikkksvit ovt eläimille huono j jop vrllist rehu. Monet rikkksvit ovt myrkyllisiä. Useimmt mittvt huonosti j iheuttvt virheitä mitoon. Niiden kivennäissuhteet ovt eläimen terveydelle vrllisi. Prikymmentä prosentti voikukk on jo tuhois määrä Voikukss j moness muuss yleisimmässä rikkksviss on kliumi j klsiumi kksinkertinen määrä suosituksiin nähden. Liin runss kliumin j klsiumin nti ltist lehmiä poikimhlvukseen. Prikymmentä prosentti voikukk nurmess nost kliumpitoisuudet hitlliselle tsolle. Kliumpitoisuus ei sisi ylittää 30 grmm kuiv-inekiloss. Rikkksvien osuus on helposti jop yli viidenneksen jos rikkksvej ei torjut. Säilörehupli voikin oll vrsininen kliumpommi, jotk sekoitt eläimen kivennäistspinon. Nuoret voikukn lehdet mittvt eläimille kohtlisesti, joten voikukk on vrllinen myös litumell. Sen sijn huonosti mittvt rikkksvit jäävät litumell syömättä. Peltotskuruoho: Sipulin mku, myös voiss Erityisen vrllist säilörehunurmiss Silputust rehust lehmä ei voi vlit mitä syö, vn hitlliset ti jop myrkylliset rikkksvit menevät muun rehun mukn. Kuivst heinästä eläin voi jo vähän enemmän vlit mitä suuhuns ott, smoin litumell, joten terveysriskit ovt pienemmät. Nurmet knntt ruiskutt silloin, kun on eniten levinneen rikkksvin prs ruiskutusik. Rikkksvien mittvuus myös usein prnee säilömällä ti kuivmll, joten eläimet eivät o vieroksu myrkyllisiäkään ksvej. Säilö- j kuivheinänurmien rikkksvien torjuntn tulisi kiinnittää siksi trkemp huomiot kuin litumien. Peltoknkli: Vie runsti ksvutil j rvinteit Voikukk: Mkuvirheitä, tiineysongelmi Suokorte: Punertv väri midoss Rönsyleinikki: Kitkerä mku, puninen väri, ripuli

3 Hevonhierkk j peltoknnkli yleistyneet Hevonhierkk hyvin kuivuutt sietävänä ljin on yleistynyt smoin kuin myrkyllinen peltoknnkli. Pitkät j lämpimät syksyt helpottvt syksyllä itävien rikkksvien tlvehtimist. Peltoknnkli itää syksyllä, j on ikisin keväällä täydessä ksvuss. Sen oike ruiskutusik on heti toukokuun luss. Lämpimän syksy jälkeen myös syksyllä itäneet sunkukt j mtrt ovt kookkit. Ne on torjuttv mhdollisimmn ikisin tänä keväänä. Mitä kuemmin keväällä odott j mitä suuremmiksi niiden nnetn ksv, sen vikemp torjunt on. Vnhoill nurmill rikkksvien torjunt-jnkohdn määrää vllitsev rikkksvi. Niissä suurin ongelm on tyypillisesti voikukk ti peltoknnkli. Nurmien rikkksvit ovt runsstuneet, kosk nurme viljellään nykyisin nurmen perään, eikä vilj ole kierross mukn. Myös nurmen suorkylvö j pikkuskylvöt j nurmien keski-iän nousu lisäävät rikkksvien määrää. Krjtiloill rikkksviruiskutukset joittuvt kiireisimpään kevääseen. Jos ei itse ehdi ruiskutt, knntt kysyä urkoitsij, kosk myöhemmin ruiskuttmton pelto tulee todell klliiksi Rikkksvi Myrkyllinen Huono mku Huono hju Huono väri Hptt midon Vikutt voihin Sunkukk Ahosuolheinä Muut Pimenmtr Puninen ti keltinen väri Suokorte Puninen väri Tskuruoho Sipulin mku Päivänkkkr Pietryrtti Rönsyleinikki Puninen väri Sinkärsämöäm Niittyleinikkik Srksvit Puninen väri Niittysuolheinä Voin vlmistus vikeutuu Lähde: Vrför mn bör bekämp ogräs i vllr och beten, Lrs Djurberg, Ulltun Niittyleinikki: Vetimiin iho-oireit Nokkonen: Vie ksvutil, hylkylikkuj Niittysuolheinä: Vikeutt voin vlmistust

4 Tuoteominisuudet: Tehoine: Florsulmi 50 g/l Vroik: Niitto- j lidunnurmill 7 vrk. Steenkestävyys: 1 tunti ruiskutuksest Pkkuskoko: 0,5 litr Vrstointi: Alin 5 stett Viljelyksvi Käyttöik Määrä, l/h Kevätviljt, pilttomien nurmien suojviljt Heinien siemenviljelykset Apilttomt nurmet perustmisvuonn Apilttomt säilörehu- j lidunnurmet, litumet Viljn 3 4 lehtisteell, viimeistään ennen korrenksvun lku 0,05 0,1 + kiinnite Aikisin keväällä ksvun lettu 0,1 0,15 Nurmen 2-lehtisteell 0,05 0,1 + kiinnite Keväällä ksvun lettu, trvittess kesällä 0,1 0,15 + kiinnite Tuoteominisuudet: Tehoine: Florsulmi 2,5 g/l Fluroksipyyri 100 g/l Vroik: 10 vrk Steenkestävyys: 1 tunti ruiskutuksest Pkkuskoko: 5 litr Vrstointi: Alin 5 stett Viljelyksvi Käyttöik Määrä, l/h Säilörehu- j heinänurmet sekä viljellyt litumet Keväällä ksvun lkess ti niiton jälkeen, kun rikkksvit ovt jälleen hyvässä ksvuss. Jo syksyllä ruusukesteelle ksvnut peltoknnkli tulee keväällä ruiskutt heti ksvukuden lkess ti viimeistään peltoknnklin kukkvrren pituusksvuviheess 1,5 1,8 Kevätviljt, pilttomt suojviljt Syysviljt Kevätviljt j pilttomien nurmien suojviljt ruiskutetn viljn 2-lehtisteelt lähtien pensomisen loppuun mennessä. Ilmn suoj vilj perustettvt pilttomt nurmet ruiskutetn heinän 2-4-lehti viheess pienintä suositeltu nnost käyttäen Syysviljt ruiskutetn vrhin keväällä ksvun lkess 0,8 1,0 1,0 1,2 Tuoteominisuudet: Tehoine: Fluroksipyyri 180 g/l Vroik: 10 vrk Steenkestävyys: 1 tunti ruiskutuksest Pkkuskoko: 5 litr Vrstointi: Alin 5 stett Viljelyksvi Käyttöik Määrä, l/h Säilörehu- j Keväällä voikukn olless voimkkss ksvuss 1,5 2,0 heinänurmet, nurmikot Litumet Alkukesä, kun hierkk täydellä ruusukesteell 1,5 2,0 Nurmet perustmisvuonn, ei suojvilj Heinä 2 4 lehtisteell 0,7 ti tnkkiseoksess 0,6 Kevätviljt, suojviljt Viljn 2-lehtiste pensomisen loppu 0,5 0,7 ti tnkkiseoksess 0,4 0,5 Hevonhierkk: Lehmän verenkierto, ruonsultus Sunkukk: Hju- j mkuvirheitä midoss Sinkärsämö: Mkuvirheitä

5 Primus, Tomhwk j Strne L nurmen rikksvitorjunnss Tehot hyvissä olosuhteiss. Yksivuotiset rehunurmet (piklitumet) perustmisvuonn Primus Tomhwk Strne L 0,1-0,15 l/h 0,7 l/h 1,5 l/h Svikk Sunkukk Vesiheinä Pillike Ukonttr Kiertottr Pihttr Mtr Pelto-orvokki Ristikukkiset Linnunkli Peltoemäkki Peltolemmikki Htikk Punpeippi erinominen teho >90 % 2 hyvä teho % 3 tyydyttävä teho % 4 heikko teho < 50 % Rikkksvien torjuntkynnys Vnht rehunurmet / Syysitoiset siemenrikkksvit Primus Tomhwk Strne L 0,1-0,15 l/h 1,5-2,0 l/h 1,8 l/h Lutukk Peltoknnkli Peltotädyke Peltoukonnuris Pihttr Sunkukk Vnht rehunurmet / Juuririkkksvit Primus Tomhwk Strne L 0,1-0,15 l/h 1,5-2,0 l/h 1,8 l/h Ahosuolheinä Hevonhierkk Koirnputki Leinikki Nokkonen Pelto-ohdke Pihrtmo Sinkärsämö Voikukk Lähde: Dow Agro Sciences Hitt Lji Torjuntkynnys % k:st Voimkksti myrkylliset Suokorte 1 1 Agressiiviset ti erityisen huono rehurvo Hierkk, ohdkkeet, nokkonen, lutukk, peltoknnkli 5 5 Lidun Säilörehu Hylkylikkuj iheuttv Niittyleinikki, Pihtähtimö 5 10 Tyyppilliset hittvikutukset Pihrtmo, Poimulehti, Rönsyleinikki, Sinkärsämö, Kylänurmikk Hyvä sulvuus mutt leviää tehokksti Voikukk Rikkojen määrä (kg/k/h) lidunniitoiss, Ypäjä 2007 Rikkojen määrä kg k/h Niitto 3 Niitto 2 Niitto Kontrolli Primus 0,15 l/h Strne L 1,8 l/h

6 Nurmien ksvinsuojelu Nurmen perustminen j stovuodet Perustmisvuoden suojksvi A. vilj Vlmiste j käyttömäärä l/kg/tb./h Ksvuston käyttö rehuksi, vrojt Pohjvesirjoitukset Arine S 1,75-2,0 ei (heinäseos, ei pil) (pilpitoinen nurmiseos) Primus Tomhwk Rtio T ) Strne L 1 + 0, ,5 1,4 + 0,6 Hedonl MCPA 1,0 ei pun-pil kestää Epress T Hedonl MCPA 1-1,5 + 0,5 B. herne Bsgrn SG 1,1-1,7 pun-pil kestää Bsgrn MCPA 3,0-3,5 ei pun-pil kestää C. vihntvilj (heinä/viljseos, ei pil) Rtio T ) Primus Rtio T ) Strne L 1 ti 1, ,05 ei 1,4 + 0,6 Piklitumet (1-vuotinen riheinä) Strne L 1,5-1,8 vroik 10 vrk Nurmen stovuodet säilörehunurmi j kuivheinä litumet Primus ) 0,1-0,15 vroik 7 vrk Tomhwk 1,5-2,0 vroik 10 vrk Strne L 1,5-1,8 vroik 10 vrk Nurmen lopetus Rmbo 360S 3-8 ) = lisätään SitoPlus ti Mestrikiinnitettä 0,1 l/h, = käyttää pohjvesilueell, = vlmistett ei käyttää pohjvesilueell Kysy ksvinsuojeluneuvont pikllisesti ti ktso lisätieto Vrsinis-Suomi, Pertti Tmminen Stkunt, Pirknm, Keski-Suomi, Kri Erkkilä Uusim, Etelä-Häme, Erkki Rytkönen , Itä-Suomi, Kyösti Skippri Pohjnm, Keski-Suomi, Timo Hpponen Pohjois-Suomi, Itä-Suomi, Jrmo Aho Koko mn neuvontnumero on (käyttökudell myös iltisin j viikonloppuisin).