Mittausepävarmuus. Mittaustekniikan perusteet / luento 7. Mittausepävarmuus. Mittausepävarmuuden laskeminen. Epävarmuuslaskelma vai virhearvio?

Samankaltaiset tiedostot
Mittausvirhe. Mittaustekniikan perusteet / luento 6. Mittausvirhe. Mittausepävarmuus ja siihen liittyvää terminologiaa

Mittausepävarmuuden laskeminen

Mittausvirhe. Mittaustekniikan perusteet / luento 7. Mittausvirhe. Mittausepävarmuus ja siihen liittyvää terminologiaa

Mittausjärjestelmän kalibrointi ja mittausepävarmuus

Työn tavoitteita. 1 Johdanto. 2 Ideaalikaasukäsite ja siihen liittyvät yhtälöt

Mittaustulosten käsittely

FYSA220/2 (FYS222/2) VALON POLARISAATIO

3.5 Generoivat funktiot ja momentit

4. Datan käsittely lyhyt katsaus. Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, luento Thomas Hackman

3. Datan käsittely lyhyt katsaus

r i m i v i = L i = vakio, (2)

Työssä tutustutaan harmonisen mekaanisen värähdysliikkeen ominaisuuksiin seuraavissa

Monte Carlo -menetelmä

Lohkoasetelmat. Lohkoasetelmat. Lohkoasetelmat: Mitä opimme? Lohkoasetelmat. Lohkoasetelmat. Satunnaistettu täydellinen lohkoasetelma 1/4

Ilkka Mellin (2008) 1/24

COULOMBIN VOIMA JA SÄHKÖKENTTÄ, PISTEVARAUKSET, JATKUVAT VARAUSJAKAUMAT

Kuluttajahintojen muutokset

Uuden eläkelaitoslain vaikutus allokaatiovalintaan

AquaPro Bedienungsanleitung Operating instructions Gebruiksaanwijzing Käyttöohje FIN Rev.0607

Puupintaisen sandwichkattoelementin. lujuuslaskelmat. Sisältö:

5. Datan käsittely lyhyt katsaus. Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, luento Thomas Hackman

Työn tavoitteita. 1 Johdanto. 2 Ideaalikaasukäsite ja siihen liittyvät yhtälöt

1. Luvut 1, 10 on laitettu ympyrän kehälle. Osoita, että löytyy kolme vierekkäistä

Tilastollisen fysiikan luennot

Yksikköoperaatiot ja teolliset prosessit

Mittalaitteet. M. Kuisma, T. Torttila, J. Tyster. Elektroniikan laboratoriotyöt 1 - Mittalaitteet 1

Kynä-paperi -harjoitukset. Taina Lehtinen Taina I Lehtinen Helsingin yliopisto

Tchebycheff-menetelmä ja STEM

Sähkökiukaan kivimassan vaikutus saunan energiankulutukseen

MTTTP1 SELITYKSIÄ JA ESIMERKKEJÄ KAAVAKOKOELMAN KAAVOIHIN LIITTYEN

Yrityksen teoria ja sopimukset

BL20A0600 Sähkönsiirtotekniikka

Hallin ilmiö. Laatija - Pasi Vähämartti. Vuosikurssi - IST4SE. Tekopäivä Palautuspäivä

LIGNIININ RAKENNE JA OMINAISUUDET

FYSIIKAN LABORATORIOTYÖT P

Kollektiivinen korvausvastuu

Kansainvälisen konsernin verosuunnittelu ja tuloksenjärjestely

Luento 6 Luotettavuus Koherentit järjestelmät

3 Tilayhtälöiden numeerinen integrointi

Jaetut resurssit. Tosiaikajärjestelmät Luento 5: Resurssien hallinta ja prioriteetit. Mitä voi mennä pieleen? Resurssikilpailu ja estyminen

Aamukatsaus

Maanhintojen vikasietoisesta mallintamisesta

Mittaustulosten tilastollinen käsittely

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

MS-A0205/MS-A0206 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 Luento 7: Lagrangen kertojat. Pienimmän neliösumman menetelmä.

Esitä koherentin QAM-ilmaisimen lohkokaavio, ja osoita matemaattisesti, että ilmaisimen lähdöstä saadaan kantataajuiset I- ja Q-signaalit ulos.

FDS-OHJELMAN UUSIA OMINAISUUKSIA

Mat Tilastollinen päättely 7. harjoitukset / Tehtävät. Hypoteesien testaus. Avainsanat:

5. Datan käsittely lyhyt katsaus

Johdatus tekoälyn taustalla olevaan matematiikkaan

Hyrynsalmen kunta, jäljempänä kunta. Laskutie 1, HYRYNSALMI. Kohde sijaitsee Hallan Sauna- nimisessä kiinteistössä.

3.3 Hajontaluvuista. MAB5: Tunnusluvut

Mat Lineaarinen ohjelmointi

Moderni portfolioteoria

Tarkastellaan kuvan 8.1 (a) lineaarista nelitahoista elementtiä, jonka solmut sijaitsevat elementin kärkipisteissä ja niiden koordinaatit ovat ( xi

AB TEKNILLINEN KORKEAKOULU

Sisällysluettelo Laitteen asennus Toiminnot Tekniset tiedot Asetukset Viestikoodit Huolto Takuu Turvallisuusohjeet Toiminnot

KUVIEN LAADUN ANALYSOINTI

Mat Tilastollisen analyysin perusteet, kevät 2007

Näytteenoton virhelähteet, luotettavuuden estimointi ja näytteenottoketjun optimointi

Taustaa. Sekventiaalinen vaikutuskaavio. Päätöspuista ja vaikutuskaavioista. Esimerkki: Reaktoriongelma. Johdantoa sekventiaalikaavioon

VATT-TUTKIMUKSIA 124 VATT RESEARCH REPORTS. Tarmo Räty* Jussi Kivistö** MITATTAVISSA OLEVA TUOTTAVUUS SUOMEN YLIOPISTOISSA

TIES592 Monitavoiteoptimointi ja teollisten prosessien hallinta. Yliassistentti Jussi Hakanen syksy 2010

X310 The original laser distance meter

PPSS. Roolikäyttäytymisanalyysi Tämän raportin on tuottanut: MLP Modular Learning Processes Oy Äyritie 8 A FIN Vantaa info@mlp.

LIITE 2 SUORAN SOVITTAMINEN HAVAINTOPISTEISIIN

Tasapainojen määrittäminen tasapainovakiomenetelmällä

Tavoitteet skaalaavan funktion lähestymistapa eli referenssipiste menetelmä

6. Stokastiset prosessit (2)

SMG-1100: PIIRIANALYYSI I

R 2. E tot. Lasketaan energialähde kerrallaan 10 Ω:n vastuksen läpi oleva virta.

Mat Sovellettu todennäköisyyslasku A

ABTEKNILLINEN KORKEAKOULU

Rahastoonsiirtovelvoitteeseen ja perustekorkoon liittyvät laskentakaavat. Soveltaminen

Korkealämpötilakemia

Hanna-Kaisa Hurme Teräksen tilastollinen rakenneanalyysi Diplomityö

4. MARKKINOIDEN TASAPAINOTTUMINEN 4.1. Tasapainoperiaate Yritysten ja kuluttajien välinen tasapaino

Leikkijunan kunto toimiva ei-toimiva Työvuoro aamuvuoro päivävuoro iltavuoro

7. Modulit Modulit ja lineaarikuvaukset.

Condair CP2 I Moduli M..

DEE Polttokennot ja vetyteknologia

Mat Tilastollisen analyysin perusteet, kevät 2007

KOKONAISRATKAISUT YHDESTÄ PAIKASTA

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Taloustieteiden tiedekunta

on määritelty tarkemmin kohdassa 2.3 ja pi kohdassa 2.2.

Betoniteollisuus ry (43)

Mat /Mat Matematiikan peruskurssi C3/KP3-I Harjoitus 2, esimerkkiratkaisut

Raja-arvot. Osittaisderivaatat.

Galerkin in menetelmä

Yrityksellä on oikeus käyttää liketoimintaansa kunnan kanssa määriteltyä Hallan Saunan piha-aluetta.

Segmentointimenetelmien käyttökelpoisuus

Automaattinen 3D - mallinnus kalibroimattomilta kuvasekvensseiltä

38C. MEKAANISEN VÄRÄHTELYN TUTKIMINEN

Tietojen laskentahetki λ α per ,15 0,18 per ,15 0,18 per tai myöhempi 0,20 0,18

SU/Vakuutusmatemaattinen yksikkö (5)

Leica DISTO TM S910 The original laser distance meter

13. Lineaariset ensimmäisen kertaluvun differentiaalisysteemit

Geneettiset algoritmit ja luonnossa tapahtuva mikroevoluutio

Yrityksen teoria. Lari Hämäläinen S ysteemianalyysin. Laboratorio. Teknillinen korkeakoulu

LASITETTUJEN PARVEKKEIDEN ÄÄNENERISTÄVYYDEN SUUNNITTELUOHJE

Transkriptio:

Mttausteknkan perusteet / luento 7 Mttausepävarmuus Mttausepävarmuus Mttaustulos e ole koskaan täysn oken Mttaustulos on arvo mtattavasta arvosta Mttaustuloksen ja mtattavan arvon ero on mttausvrhe Mkäl mttausvrhe tedettäsn se tetyst korjattasn! Mttausepävarmuus on arvo stä, kunka suur mttausvrhe vo olla Kalbronttomnnassa ja tarkkuusmttauksssa, mttaustulokseen tulee ana lttää mttauksen epävarmuus Mttausepävarmuuden laskemnen Mttausepävarmuuden laskemsesta on useta standardeja ja suostuksa Ylesmmn hyväksytty on Internatonal Organzaton for Standardzaton (ISO): Gude to the epresson of uncertanty n measurement (993) Akkredtodulle kalbrontlaboratorolle käytössä yksnkertasemp verso EA-4/0 (http://www.europeanaccredtaton.org/) Epävarmuuslaskelma va vrhearvo? Vrhearvo: Vrhearvossa määrtetään estmaatt mttauksen vrhelähtelle, ja lasketaan ne yhteen Antaa ylärajan mttausvrheelle E sovellu kalbronttomntaan Epävarmuuslaskelma: Määrtetään estmaatt mttauksen vrhelähtelle ja korjataan ne tuloksn Lasketaan korjausten epävarmuudet nelöllsest yhteen Antaa luotettavuusväln, jolla mtattava suure on tetyllä tlastollsella todennäkösyydellä (Yleensä 95%).

Epävarmuusanalyysn kulku Tyypllsä epävarmuuskomponentteja. Estä matemaattsest mttaussuureen rppuvuus lähtösuuresta. Identfo ja tee merkttävät korjaukset 3. Luettelo epävarmuuslähteet 4. Laske standardepävarmuus tostettavast mtatulle suurelle (tyypn A epävarmuudet) 5. Arvo tyypn B epävarmuudet mulla kenolla 6. Laske epävarmuuskomponentten vakutukset mttaussuureen epävarmuuteen 7. Laske saadut epävarmuuskomponentt nelöllsest yhteen (yhdstetty standardepävarmuus u c ). 8. Laske laajennettu epävarmuus U kertomalla halutulla kattavuuskertomella k (yleensä k= => 95% luotettavuusväl) Mttalatteesta aheutuvat Kalbront Aka kalbronnsta Lneaarsuus Taajuusrppuvuus Resoluuto Mttalatteen stablus Käyttöedellytykset Lämpötla, kosteus, pane Sähköset häröt Verkkojännte Ertysest näden vahtelu mttauksen akana! Käyttäjästä johtuvat (Lähnnä analogsssa mttalattessa) Mttarn asento Lukematarkkuus Alkuasetukset Mttauskohteesta aheutuvat Mttarn vakutus mttauskohteeseen Kuormtus Maaslmukat, vuotovrrat, mttajohdot, epäsovtukset Mtattavan lmön stablus Mttausepävarmuuden luokttelu Tyypn A epävarmuus: Epävarmuus, joka vodaan määrttää tlastollsn menetelmn Tyypn B epävarmuus: Epävarmuus, jota e voda määrttää tlastollsn menetelmn. Vodaan saada esm: Latteen kalbronttodstuksesta Latteen spesfkaatosta Akasemmasta mttauskokemuksesta Arvomalla Tyypn B epävarmuus e parane mttauksa tostamalla! Epävarmuuskomponentten merkntätapoja Standardepävarmuus: u(), s, Suhteellnen standardepävarmuus: u()/, s /, / Yhdstetty standardepävarmuus: u c, Laajennettu epävarmuus: U Epävarmuuskomponentesta Epävarmuuskomponentesta on tunnettava jakauma, jotta saadaan keskhajonta σ Usemmat epävarmuuskomponentt noudattavat normaaljakaumaa ta tasajakumaa. Jotta epävarmuuskomponentteja vodaan yhdstää on nstä selvtettävä varanss (ta keskhajonta), joko laskemalla ta arvomalla Tasajakautuneesta (välllä ) suureesta saadaan varanss ja keskhajonta kaavolla σ = ( ) σ = 3

Normaaljakauma Pääsääntösest epävarmuuskomponentt ovat normaaljakautuneta (ta oletetaan olevan) Tyypn A epävarmuus: 68% todennäkösyydellä yksttänen mttaus osuu vällle ±σ. (Mkäl suure saadaan tostettujen mttausten keskarvona käytetään keskarvon keskhajontaa ±σ/ n) Tyypn B epävarmuus: Okea mttaustulos on 68% todennäkösyydellä välllä ±σ. Yleensä normaaljakautuneta: Kalbronttodstuksesta saatava epävarmuus Mttauksen tostuvuus Tasajakauma Yleensä tasajakautuneta epävarmuuskomponentteja: Dgtaalsen mttalatteen resoluuto Valmstajan spesfkaatot Itse arvodut suureet (Mä luulen kyl et se ols tällä välllä ) Keskhajonta σ = a 3 Epävarmuuskomponentten vakutus mttaustulokseen Epävarmuuskomponentn vakutus mttaustulokseen vodaan arvoda mttausyhtälöstä osttasdfferentaalella Usenmten helpon tapa on käyttää suhteellsa epävarmuuksa Kerrottaven ja jaettaven suureden suhteellset epävarmuudet aheuttavat samansuurusen suhteellsen epävarmuuden mttaustulokseen uy ( ) u ( ) = Y Mkäl suure on mttausyhtälössä korotettu potenssn n on aheutuva suhteellnen epävarmuus n-kertanen Esmerkk mttausepävarmuuskomponentten vakutukssta Mttaustulos Y rppuu mtattavsta suuresta seuraavast: Y(,,, ) = 3 4 n 3 ( 4) Suureet, ja 3 aheuttavat kukn Y:hyn yhtäsuuren epävarmuuskomponentn. Esm. 0,5 % epävarmuus :ssä aheuttaa 0,5 % epävarmuuden Y:hyn. 4 :n aheuttama epävarmuuskomponentt uy ( ) ( ) n u 4 = Y 4 Lähes kakk mttausyhtälöt koostuvat kerto- jako ja potensslaskusta!

Epävarmuuskomponentten yhdstämnen Kun epävarmuuskomponentten vakutukset mttaus-tulokseen on selvtetty, vodaan kokonasepävarmuus laskea suhteellsten epävarmuuskomponentten nelösummana ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) n u k u u u n u = = 4 uc Y Y = + Epävarmuuskomponentten on oltava tosstaan rppumattoma Laajennettu epävarmuus U saadaan kertomalla kattavuuskertomella k: U = k u c Lopputulos on yleensä normaaljakautunut, vakka mukana ols tasajakautuneta komponentteja! (Helppo testata noplla) + + 4 Kattavuuskertomen valnta Kattavuuskerron valtaan sten että mttaustulos on tetyllä todennäkösyydellä epävarmuusrajojen ssällä Er epävarmuuskomponentesta vodaan laskea mttaustuloksen efektvnen vapausasteden määrä ν eff = u 4 c ( y) N = u 4 ( y) ν N kertaa mtatulle tulokselle ν= N-. Tyypn B epävarmuukslle ν= Haluttu kattavuuskerron saadaan Studentn t-jakaumasta Käytännössä käytetään lähes ana k=, joka vastaa lkman 95% luotettavuutta Mttausepävarmuuden lmottamnen Mttausepävarmuus Laskelmssa käytetään standardepävarmuuksa u, mkä vastaa 68% luottamusvälä Standardepävarmuus u on estmotu keskhajonta el σ (estmodun varanssn u nelöjuur). Epävarmuudet lasketaan nelöllsest yhteen -> yhdstetty standardepävamuus u c Yhdstetty standard epävarmuus kerrotaan kattavuuskertomella (k=) -> Laajennettu epävarmuus U Laajennettu epävarmuus vastaa 95% luottamusvälä Pokkeama mljoonasosssa 00 0-00 -00-300 Vuoden 986 arvo 9,09389754 0-3 Elektronn massan mttauksa ja lmotettuja mttausepävarmuuksa 50- ja 60-luvulla 950 955 960 965 970 Vuos

Kalbronttodstus Kalbronnn tulos dokumentodaan asakrjaks, jota kutsutaan kalbronttodstukseks Kalbronttulokset Epävarmuudet Mttalatteessa yleensä tarra, jossa kalbronttodstuksen numero Tarra e ole tae stä että mttalate näyttäs oken ta ols speksessään!!!!!!! Kalbronttodstuksessa on usen van luettelotuna latteen korjauskertomet er mttausaluelle Kalbront e edellytä latteen säätöä, joskn valmstajat säädön usenmten tekevät Stablus ja epästablus Stablus Mttauslatteen kyky sälyttää metrologset omnasuutensa muuttumattomna ajan kuluessa Termejä epästablus ja stablus käytetään usen rstn Stablus rppuu käytetystä ajanjaksosta ja käyttöolosuhtesta. Valmstajat lmottavat stabluden er tavon, esmerkks µv/vuos, tms. Näyttämän muutos Aka Mttausten jäljtettävyys Prmary standard - prmäärnormaal Mttanormaal, joka on sovttu ta ylesest tunnustettu korkemman metrologsen laadun omaavaks ja jonka arvo on hyväksyttävssä vertaamatta stä muhn saman suureen mttanormaalehn Secondary standard - sekundäärnormaal Mttanormaal, jonka arvo määrtetään/ saadaan vertaamalla stä saman suureen prmäärnormaaln Reference standard - referenssnormaal Mttanormaal, jolla on tetyssä pakassa ta organsaatossa yleensä paras saatavssa oleva metrolognen laatu ja johon sellä tehtävät mttaukset perustuvat SIykskön määrtelmä SI- Kansallnen mttanormaal Akkredtodun kalbrontlaboratoron referenssnormaal Yrtyksen referenssnormaal Mttauksen tarkkuus? Sanalla tarkkuus vodaan yleensä tarkottaa lähes mtä tahansa. Seuraavat termt menevät puhekelessä täysn sekasn Accuracy (tarkkuus, pakkansaptävyys) Mttauslatteen kyky antaa vasteta, joden keskarvo on lähellä tosarvoa Precson (tarkkuus, täsmällsyys)ylesterm joka kuvaa mttauksen rppumattomuutta satunnassta vahtelusta. Graduaton (astejako, astekko) kahden peräkkäsen mtta-arvon välnen ero Repeatablty (tostuvuus) Saman mttaussuureen peräkkästen mttaustulosten yhtäptävyys, kun mttaukset suortetaan samossa olosuhtessa Reproducblty (uusttavuus) Saman mttaussuureen tulosten yhtäptävyys, kun mttaukset suortetaan muuttunessa olosuhtessa

Muta kästtetä Dynaamnen alue Mttausalueen alarajan ja ylärajan välnen suhde Mttausalueen alaraja Penn mtattavssa oleva mttaussuureen arvo. Määräytyy järjestelmän härötasosta, esmerkks kohnasta Mttausalueen yläraja Suurn mtattavssa oleva mttaussuureen arvo. Määräytyy järjestelmän setokyvystä Erottelukyky Mttauslatteen kyky reagoda mttaussuureen penn muutoksn. Herkkyys Näyttämän muutoksen suhde mttaussuureen muutokseen, esm. lämpötla-anturlle Ω / ºC. Hysterees Mttauslatteen näyttämen ero, kun mtataan suureen samaa arvoa muutossuunnan ollessa tosaalta suureneva ja tosaalta penenevä (Epä)lneaarsuus Näyttämä epälneaarsuus Muta kästtetä kalbrontkäyrä Suureen arvo Tarkkuuden ylläptämnen Mllon late ols kalbrotava? Mllanen tarkkuus on taloudellsn? Tarkkuuden ylläptämnen Kalbronnssa verrataan mttalatteen näyttämää ta kntomtan arvoa mttanormaaln Mttalatteelle vertalu tehdään usen useassa psteessä määrätyn mttausalueen ssällä Kalbronnn jälkeen mttalatteen näyttämän (ta kntomtan arvon) yhteys suureen tosarvoon tunnetaan annetulla epävarmuudella Ajan kuluessa epävarmuus kasvaa Ympärstöolosuhteet Ajautuma (Drft) Mekaannen kulumnen Lka, pöly, höyryt, kemkaalt Ikääntymnen Latevalmstajat antavat yleensä epävarmuuden, jonka saavuttamseks late on kalbrotava määrätyn välajon.

Tarkkuuden ylläptämnen Mttalatteen omnasuuksa e vo parantaa kalbromalla Rppuvuudet ympärstöolosuhtesta Epästablus ym. El: Kalbronnlla e vo postaa epävarmuutta, joka aheutuu latteen käyttöympärstöstä. Lämpötla, asento, tärnä, kosteus Tarkkuuden valvonta Prrettäessä kalbronten tulokset ajan funktona saadaan mttalatteen epävarmuus selvlle mahdollsmman hyvn. Jossan tapauksssa saadaan ennustettua mttalatteen trendsuora. Jos käytettävssä on useta samanlasa latteta, vodaan vanhenemsta seurata Ennusteen ja latteta vertaamalla. kalbrodun arvon ero Tarkkuuden seuranta paljastaa myös mttalatteden penä vkoja, jotka näkyvät suortuskyvyn Trendsuora muutoksna. Pokkeama Kuva: Hewlett-Packard, applcaton note AN-00- Aka Tarkkuuden ylläptämnen Kalbrontväl Rppuu tarvttavasta epävarmuustasosta Valmstajan suostus tyypllsest kk (tavallsmmat elektronset mttalatteet) Vme kädessä tarvttavan kalbrontväln saa anoastaan seuraamalla latteen tomntaa peräkkässsä kalbronnessa Latteet vodaan luoktella: ana kalbrotu, kalbrotava ennen käyttöä, kalbromaton Kalbrontpakka Kalbrontlaboratorolla korkea palveluhnta Kallt tarkkuuslatteet, jota käytetään harvon Suureden jäljtettävyys Henklöstövaatmukset Oma kalbrontlaboratoro varteenotettava van suurssa yrtyksssä Mttatarkkuuden valnta ja kalbront Kustannusesmerkk Latteden & kalbronnn hnta Mttausepävarmuuden hnta Sellun myynttulot vaakaa koht ~ 300 Mmk/vuos. Vaakaan syntyy helpost 0, % systemaattnen vrhe. Tällön vuotunen kustannus on ~ 300 kmk/vuos.

Mttatarkkuuden valnta ja kalbront 00000 Epävarmuuden kustannus sama Kustannukset [mk/vuos] 0000 000 = sama pääomavrta Epävarmuuskustannukset Kalbrontkustannukset 0, 0 Kalbronten väl [vuos]