Pekka Salonen Vuorovaikutus ja kommunikointi ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisessa Läpäisyn tehostamisohjelman työseminaari 6.5.-8.5. 2013
Vuorovaikutuksen ja kommunikoinnin laatu entistä tärkeämpää ammatillisessa opetuksessa miksi? - Nopea yhteiskunnan kehitys ammattien kiihtyvä muutos täysin uusia vaatimuksia osaamiselle ja selviytymiselle työelämässä - Yhä hyödyttömämpiä ovat: (1) käytäntöön sitomattomat abstaktit tiedon palat ja (2) vailla teoreettista ymmärrystä (malli)opitut samana toistuvat työrutiinit - Tarvitaan toimivaa tietoa, ts. joustavasti tilanteesta toiseen mukautuvia taitoja, joita käsitteellinen ymmärrys ja teoreettisen ajattelu ohjaa
(1) T K Teoria-käytäntö ops-mallit: Teoriasta käytäntöön ( deduktiivinen ) (2) K T Käytännöstä teoriaan ( induktiivinen ) (3) T K Teoriaa ja käytäntöä yhdistävä ( polytekninen )
Loistavan peruskoulumme periytyvä ongelma Loistavasta PISA-menestyksestä huolimatta peruskoulu ei ole täysin onnistunut keskeisimmässä tehtävässään: oppimiserot kaikkein heikoimmin ja hyvin menestyvien välillä eivät tasoitu kouluvuosien aikana, vaan pikemminkin jyrkkenevät (nk. polarisaatio-ilmiö; Matteus-efekti ) Noin viidesosa oppilaista vain läpäisee peruskoulun enemmän tai vähemmän opiskelusta vieraantuneina, oppimistaidoiltaan, -minäkuvaltaan ja motivaatioltaan heikentyneinä Näistä monet eivät edes yritä hakeutua jatkokoulutukseen tai työelämään, mutta myös ammatillisen koulutuksen aloittaneiden kohdalla kasautuvien vaikeuksien, keskeyttämisen ja myöhemmän syrjäytymisen vaara on suuri
Polarisaatio-ilmiö (nk. Matteus efekti ) peruskoulussa S T R A T E G I A N T E H O K K U U S 12 10 8 6 4 2 0 3.lk 5. lk huiput (n. 12%) hyvät (n. 20 %) keskitasoiset heikot (n. 20%)
Eriyttämätön opetus opetuksen tulokset opetus heikot keskitaso hyvät heikot keskitaso hyvät Lähtökohdat ("kyvyt ) Tulokset / suoritustaso Opetus on vakiomuotoista ja etenee jäykästi ja tasatahtisesti, kaikille samalla tavalla OPS:n / oppimateriaalin normien mukaan ei yksilöllisesti räätälöityjä suunnitelmia / järjestelyjä
Eriytetty opetus opetuksen tulokset opetus heikot keskitaso hyvät heikot keskitaso hyvät Opetukselle ominaista joustavuus ja herkkyys yksilöille, tilanteille ja ryhmäprosesseille Opiskelijat saavat omiin tiedollisiin, taidollisiin ja motivationaalisiin lähtökohtiinsa, tarpeisiinsa ja edistymiseensä sovitettua opetusta ja yksilöityä ohjausta
Opiskelijan orientaatiot opetustilanteessa Tehtävä (1) (2) Opiskelija Opettaja/Ohjaaja (3)
Motivationaaliset orientaatiot oppimistilanteessa (1)Tehtäväorientaatio: oppija pyrkii ensisijaisesti oppimistehtävän itsenäiseen hallintaan vahva luottamus omaan tehtävänhallintaan positiiviset tunnereaktiot (kiinnostus, uteliaisuus, innostuneisuus) tehtävään aktivoituminen ja tehtävän lähestyminen (BAS) sitkeä ponnistelu vaikeuksia kohdattaessa syvällistä tehtävän prosessointia / oppimista taustalla itseohjautuvaa oppimista ja positiivista oppimisminäkuvaa tukeva vuorovaikutushistoria
(2) Riippuvuusorientaatio: oppija pyrkii ensisijaisesti ohjaavan ja arvioivan henkilön odotusten / toiveiden täyttämiseen ja miellyttämiseen hallintayritykset kohdistuvat mieluummin ohjaajaan kuin tehtävään positiiviset tunnereaktiot suhteessa ohjaajaan aktivoituminen ja lähestyminen suhteessa ohjaajaan hakee innokkaasti sosiaalista tukea ja palautetta pinnallista tehtävän prosessointia / oppimista taustalla ylihuolehtiva ja yliohjaava vuorovaikutushistoria
(3) Minädefensiivinen orientaatio: oppija pyrkii ensisijaisesti suojautumaan minää uhkaavilta tekijöiltä sekä oman minän emotionaalisen tasapainon ja hyvinvoinnin (well-being) palauttamiseen heikko luottamuus omaan tehtävänhallintaan ja sosiaaliseen tilanteenhallintaan negatiiviset tunnereaktiot (epäonnistumisen pelko, jännittyneisyys) suhteessa tehtävään ja/tai ohjaajaan passivoituminen, välttäminen, vetäytyminen suhteessa tehtävään ja/tai ohjaajaan ei hae sosiaalista tukea tai palautetta pinnallista tehtävän prosessointia / oppimista taustalla usein ylivaativa /rankaiseva / epäjohdonmukainen vuorovaikutushistoria
Opettajan orientaatiot vuorovaikutustilanteessa: (1) Jäykästi egosentrinen, OPS- / oppimateriaalikeskeinen - luennoitsija tai tutkija ei mukauta opetusta riittävästi opiskelijoiden mukaan Tehtävä Opiskelija Opettaja/Ohjaaja
(2) Joustavasti tehtäväsuuntautunut - omistautuu opetettaville asioille, mutta myös mukauttaa opetusta opiskelijoiden yksilöllisten tiedollis-taidollisten ja motivationaalisten lähtökohtien mukaan Tehtävä Opiskelija Opettaja/Ohjaaja
(3) Vahvasti sosiaalisesti orientoitunut (heikommin tehtäväsuuntautunut) keskittyy tilanteessa opiskelijoiden kulloistenkin odotusten ja toiveiden täyttämiseen sekä emotionaaliseen tukemiseen Tehtävä Opiskelija Opettaja/Ohjaaja
(4) Minäorientoitunut (heikommin tehtäväsuuntautunut) pelkää epäonnistumista, puolustautuu herkästi, ja pyrkii suojautumaan opiskelijoiden negatiivisilta reaktioilta Tehtävä Opiskelija Opettaja/Ohjaaja
Opettaja suhteessa tehtäväorientoituneeseen opiskelijaan: (1) Vastavuoroinen tehtäväorientaatio Tehtävä Opiskelija Opettaja/Ohjaaja
(2) Opettaja ja riippuvuusorientoitunut opiskelija Tehtävä Opiskelija Opettaja/Ohjaaja
(3) Opettaja ja minärientoitunut opiskelija Tehtävä Opiskelija Opettaja/Ohjaaja
Opettajan Persoonallinen ja Sosiaalinen Identiteetti SI Ammattirooli ESIMIES Rooli omassa perheessä PI + + + + + + (-) Vapaa-ajan rooli (esim. harrastusyhteisössä) KOLLEGA OPISKELIJA OPISKELIJA
Itseään tehostava Hallitseva (Dominoiva) Johtava Kriittinen - Ilkeä Valta Hoivaava Vihamielinen Tunneside Ystävällinen Epäluuloinen Turvautuva Vetäytyvä Alistuva Nöyrä Henkilöiden välisten suhteiden ympyrämalli Strong et al. (1986)
P.Salonen / Turun yliopisto, Oppimistutkimuksen keskus LÄHIKEHITYKSEN VYÖHYKE JA OHJAUKSEN SOPIVUUS Opettajan alireagointi / ylivaativuus Opettajan tunkeutuva / häiritsevä reagointi Opettajan ohjaavuuden tilanteenmukainen säätely Opettajan ylireagoiva / ylisuuntaava ohjaus OPPILAAN LÄHIKEHITYKSEN VYÖHYKE OPPILAAN ITSENÄISEN HALLINNAN YLIN TASO