Kommunikaatio-ohjaus osaksi puhevammaisen ihmisen arkea. Eija Roisko Kehitysvammaliitto/Tikoteekki

Transkriptio

1 Kommunikaatio-ohjaus osaksi puhevammaisen ihmisen arkea Eija Roisko Kehitysvammaliitto/Tikoteekki

2 Kommunikoinnin palvelut nyt Kommunikoinnin peruskartoitus Terveydenhuolto Puheterapia -palvelut Asiakkaalle ja yhteisölle KELA Kommunikoinnin apuvälinearvioinnit - toimivat tiimit Ohjausta heikosti Neuvontaa heikosti Keskittyy apuvälineisiin Terveydenhuolto Sosiaalitoimi Kommunikaatio-ohjaus ja opetus

3 Puhevammaisten ihmisten kommunikoinnin palvelutarpeet - Lähtökohtana asiakkaan tarpeet; tukea ja apua puhevammaiselle itselleen ja lähi-ihmisille -> Puhevammaisia ihmisiä noin , tarpeet vaihtelevat - Kommunikoinnin palvelutarpeet jatkuvuus, erityisosaaminen - Kommunikoinnin perustan vahvistaminen (mm. voimauttava vuorovaikutus) vaikeimmin kehitysvammaiset ja autistiset henkilöt - Kommunikoinnin kuntoutus mm. puheterapiapalvelut ja kommunikoinnin apuvälinepalvelut - Lähi-ihmisten ohjaus ja tuki (perheet, läheiset, kuntouttajat, opettajat jne.) - ohjausta vuorovaikutuksen ja kommunikoinnin tukemiseen - opetusta apuvälineiden käyttöön - Kokonaisvaltainen prosessi: jatkuu koko elämän ajan > kielellinen kehitys, motoriset taidot, kommunikointitarpeet muuttuvat, keinot ja apuvälineet kehittyvät

4 Puhevammaisten ihmisten kommunikoinnin palvelutarpeet 1. Kommunikointi ja kieli kehittyvät vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kanssa Kommunikoinnin perustaidot ovat edellytys kielen kehitykselle ja puhetta korvaavan kommunikoinnin käytölle Kontaktin ottaminen, ylläpitäminen, yhdessä tekeminen, yhdessäolosta nauttiminen, asioiden jakaminen Lähi-ihmisten taitoja tunnistaa aloitteita ja tukea kommunikoinnin perustaitoja tulee tukea ja vahvistaa

5 Puhevammaisten ihmisten kommunikoinnin palvelutarpeet 2. Puheterapia on kuntoutusta Ehkäisee, lieventää ja poistaa kommunikoinnin häiriöitä ja niihin liittyviä vuorovaikutuksen ongelmia sekä parantaa puhevammaisen ihmisen kommunikointi- ja toimintakykyä jokapäiväisessä elämässä. Puheterapeutti ei toteuta laajaa kommunikoinnin apuvälinearviointia, vaan määrittelee millä keinoilla (viittomat, kuvat jne.) henkilö kommunikoi Terapia on pääosin puhevammaiselle henkilölle itselleen Yleensä vain muutamia ohjaustunteja yhteisölle ja lähiihmisille määräaikaista (lapset vs. aikuiset) Jonot terapiaan vaihtelevat alueittain

6 Puhevammaisten ihmisten kommunikoinnin palvelutarpeet 3. Sanojen ja kielen kuten myös puhetta korvaavan kommunikointikeinon oppiminen pohjaa mallittamiseen Lähi-ihmisillä merkittävä rooli Lähi-ihmiset tarvitsevat tukea ja ohjausta puhetta korvaavien kommunikointikeinojen käytössä ja mallittamisessa aluksi enemmän ja myöhemmin joustavasti tarpeen mukaan. Lähi-ihmiset tarvitsevat tukea jaksamiseen, jotta pystyvät omaksumaan puhetta tukevia kommunikointikeinoja

7 Puhevammaisten ihmisten kommunikoinnin palvelutarpeet 4. Kommunikoinnin apuvälinearviointi ja apuvälineet - Osana terveydenhuollon lääkinnällistä kuntoutusta - Arvioinnit erikoissairaanhoidon alaisissa Tikoteekeissa tai vastaavissa (usein apuvälinekeskuksessa): 13 erityisosaamis yksikköä Apuvälineen arviointi, kokeilu, yksilöiminen, käytön ohjaus ja seuranta ja huolto (apuvälineprosessi) Ohjaus enemmän lähi-ihmisten teknistä ohjeistusta käyttöön Ohjaus ei riitä KOMMUNIKOINNIN apuvälineen käyttöönoton varmistamiseen ja vuorovaikutuksen tukemiseen Haasteena vaikeimmin monivammaiset puhevammaiset henkilöt

8 Kommunikaatio-opetus ja ohjaus nyt Vammaispalvelulain perusteella harkinnanvaraisesti sopeutumisvalmennuksena järjestettävä kommunikaatio-opetus ja -ohjaus. Määritelty uuden kielen opetukseksi (viittomakieli) tai kommunikointikeinon käytön ohjaukseksi Tavoitteena on, että vammaisella henkilöllä ja hänen lähi-ihmisillään on yhteinen kieli ja kommunikointikeino. Puhevammaisen henkilön lähi-ihmisille annettava kommunikointikeinojen ohjaus voi olla esimerkiksi tukiviittomien tai yksilöllisesti rakennetun kommunikointikansion, -ohjelmasovelluksen tai -laitteen käytön ohjausta. Ohjaajan ammattitaito vaihtelee, yhteys apuvälineen myöntäneeseen tahoon usein epämääräinen, ei seurantaa jne. [Puhevammaisen henkilön kommunikointikeinojen ja apuvälineiden ohjaus on ensisijaisesti osa terveydenhuollon lääkinnällistä kuntoutusta (Terveydenhuoltolaki 29).]

9 Haasteet ja mahdollisuudet Kommunikoinnin kuntoutuksen haasteena kuntoutuksen kokonaisuus, jatkuvuus, vastuukysymykset, seuranta jne. Kommunikoinnin ohjauksen haasteena mm. pirstaleisuus, harkinnanvaraisuus, vastuukysymykset, vaikuttavuus, jatkuvuus ja seuranta Vammaislainsäädännön uudistus, kuntoutuksen kokonaisuudistus ja sote uudistus mahdollisuutena: kommunikoinnin kuntoutus tulisi nähdä kokonaisuutena, elämän pituisena prosessina, jossa mukana puhevammaiset ihmiset ja heidän lähi-ihmisensä Mahdollisuus luoda uudenlainen toimintamalli, jossa kommunikoinnin kuntoutus on kokonaisuus puhevammaiselle ja hänen lähi-ihmisilleen ja jossa tarvittavat palvelut nivoutuvat yhteen oikea-aikaisina, vaikuttavina ja tehokkaina Kokonaiskommunikoinninpalveluprosessi, jossa kokonaisvastuu terveydenhuollolla, yhdessä paikassa VALAS-lain yhteydessä tuki ja valmennus viittomakielen opetusta sekä kommunikointikäytäntöjen lyhytaikaista tukemista.

10 Kommunikoinnin kokonaiskuntoutuspalvelut puhevammaisille ihmisille tulevaisuudessa Vaativat kommunikoinnin apuvälinearvioinnit Kommunikoinnin peruskartoitus, arviointi Ohjaus palveluihin Puheterapia -palvelut Asiakkaalle ja yhteisölle Ei-vaativat kommunikoinnin apuvälinepalvelut Palvelut tarpeen mukaan Ohjaus ja neuvonta asiakkaalle, lähi-ihmisille ja ammattilaisille

11 Lisätietoja Tikoteekin ja Papunetin kehittämispäällikkö Eija Roisko