Kouluhyvinvoinnin vahvistaminen osallisuutta kehittämällä TIINA ANNEVIRTA, OKL, TURUN YLIOPISTO EMMI VIRTANEN, KESKUSKOULU, LIETO

Transkriptio

1 Kouluhyvinvoinnin vahvistaminen osallisuutta kehittämällä TIINA ANNEVIRTA, OKL, TURUN YLIOPISTO EMMI VIRTANEN, KESKUSKOULU, LIETO

2 Hyvinvointia tukeva kouluarki 2 Koululla on yhä tärkeämpi rooli lapsen ja nuoren kasvun, kehityksen, hyvinvoinnin ja oppimisen mahdollistajana. Kouluarjen vuorovaikutustilanteissa tuetaan lasten ja nuorten kokonaisvaltaista kasvua, luodaan mahdollisuuksia toimia hyvinvoivasti yhdessä erilaisten aikuisten ja vertaisten kanssa. Lasten ja nuorten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin turvaaminen koulussa kuuluu opettajille yhdessä kotien ja muiden koulun ammattilaisten kanssa.

3 Opettajan työn muuttuminen 3 Yksilökeskeisestä yhteiseen tekemiseen: haaste ja mahdollisuus Samaan aikaan oppilastyön näkökulma yksilökeskeisemmäksi Useat samanaikaiset muutokset: priorisoinnin tarve

4 Moninainen oppilasaines edellyttää koululta ja opettajilta 4 Rohkeutta tarttua asioihin ja viedä niitä eteenpäin Uskallusta olla aikuinen, jolla on oikeanlainen ymmärrys auktoriteetista Vastuullisuutta ja kunnioitusta Toimintakulttuurin toimivuutta Luottamusta omaan asiantuntijuuteen Joustavuutta ja halua kehittyä

5

6 Kouluhyvinvointi mitä sillä tarkoitamme? 1. Koulutyötä määrittävät asiakirjat 2. Koulu- ja työhyvinvoinnin mekanismit 3. Hyvinvoinnin tukemisen mahdollisuudet ja menetelmät 4. Koulun moniammatilliset & monitahoiset yhteistyöverkostot

7 Koulun toimintakulttuuri hyvinvoivan yhteisön mahdollistajana Hyvinvointi ja vuorovaikutus ovat koulun toimintakulttuurin peruspilarit. Yhteisöllinen oppilashuolto velvoittaa kaikkia koulun aikuisia kantamaan vastuuta koko kouluyhteisön hyvinvoinnista. Yhdessä suunniteltu ja yhdessä työskennellen toteutettu hyvinvoinnin pedagogiikka mahdollistaa jokaisen oppilaan kohtaamisen, kenenkään ei tarvitse pärjätä yksin ei myöskään aikuisten.

8 OPPIMISKÄSITYS Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014 (Luku 2.3) Opetussuunnitelman perusteet on laadittu perustuen oppimiskäsitykseen, jonka mukaan oppilas on aktiivinen toimija. Hän oppii asettamaan tavoitteita ja ratkaisemaan ongelmia sekä itsenäisesti että yhdessä muiden kanssa. Oppiminen on erottamaton osa yksilön ihmisenä kasvua ja yhteisön hyvän elämän rakentamista. Kieli, kehollisuus ja eri aistien käyttö ovat ajattelun ja oppimisen kannalta olennaisia. Uusien tietojen ja taitojen oppimisen rinnalla oppilas oppii reflektoimaan oppimistaan, kokemuksiaan ja tunteitaan. Myönteiset tunnekokemukset, oppimisen ilo ja uutta luova toiminta edistävät oppimista ja innostavat kehittämään omaa osaamista. Oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa toisten oppilaiden, opettajien ja muiden aikuisten sekä eri yhteisöjen ja oppimisympäristöjen kanssa. Se on yksin ja yhdessä tekemistä, ajattelemista, suunnittelua, tutkimista ja näiden prosessien monipuolista arvioimista. Siksi oppimisprosessissa on olennaista oppilaiden tahto ja kehittyvä taito toimia ja oppia yhdessä. Oppilaita ohjataan myös ottamaan huomioon toimintansa seuraukset ja vaikutukset muihin ihmisiin ja ympäristöön. Yhdessä oppiminen edistää oppilaiden luovan ja kriittisen ajattelun ja ongelmanratkaisun taitoja sekä kykyä ymmärtää erilaisia näkökulmia. Se myös tukee oppilaiden kiinnostuksen kohteiden laajentumista. Oppiminen on monimuotoista ja sidoksissa opittavaan asiaan, aikaan ja paikkaan. Oppimaan oppimisen taitojen kehittyminen on perusta tavoitteelliselle ja elinikäiselle oppimiselle. Siksi oppilasta ohjataan tiedostamaan omat tapansa oppia ja käyttämään tätä tietoa oppimisensa edistämiseen. Oppimisprosessistaan tietoinen ja vastuullinen oppilas oppii toimimaan yhä itseohjautuvammin. Oppimisprosessin aikana hän oppii työskentely- ja ajattelutaitoja sekä ennakoimaan ja suunnittelemaan oppimisen eri vaiheita. Jotta oppilas voisi oppia uusia käsitteitä ja syventää ymmärrystä opittavista asioista, häntä ohjataan liittämään opittavat asiat ja uudet käsitteet aikaisemmin oppimaansa. Tietojen ja taitojen oppiminen on kumuloituvaa ja se vaatii usein pitkäaikaista ja sinnikästä harjoittelua. Oppilaan kiinnostuksen kohteet, arvostukset, työskentelytavat ja tunteet sekä kokemukset ja käsitykset itsestä oppijana ohjaavat oppimisprosessia ja motivaatiota. Oppilaan minäkuva sekä pystyvyyden tunne ja itsetunto vaikuttavat siihen, millaisia tavoitteita oppilas asettaa toiminnalleen. Oppimisprosessin aikana saatava rohkaiseva ohjaus vahvistaa oppilaan luottamusta omiin mahdollisuuksiinsa. Monipuolisen myönteisen ja realistisen palautteen antaminen ja saaminen ovat keskeinen osa sekä oppimista tukevaa että kiinnostuksen kohteita laajentavaa vuorovaikutusta.

9 Opettaja oppilaiden hyvinvoinnin edistäjänä Hyvinvointi koulun arjessa on omaksi itseksi kasvamista ja omien mahdollisuuksien löytämistä. Opettaja on aikuinen, jonka kanssa identiteettiään rakentava lapsi ja nuori voi turvallisesti ihmetellä, onnistua ja epäonnistua. Opettajan tulee auttaa oppilaitaan luomaan realistista käsitystä itsestään oppijana: minä olen hyvä jossakin ja tuo vieressä istuva kaverini jossain toisessa asiassa.

10 OSALLISUUS - miten se mahdollistetaan? - miten se syntyy? kuulumisen tunne kuulluksi ja/tai nähdyksi tuleminen turvallisuus osallistaminen kiinnittyminen vuorovaikutus kohtaaminen arvostaminen luottamus itsemääräämisoikeus osallistuminen näkemysten esittäminen liittyminen kunnioittaminen mielipiteiden ilmaiseminen keskustelu YKSILÖN ja YHTEISÖN NÄKÖKULMA

11

12

13 Opettajan osallisuus Kohde vai toimija? Rehtorin palvelutehtävä Mitä työkaluja tarjoamme? Arjen aikataulut ja niiden laatiminen Selkänojien rakentaminen Keskustelun kulttuuri (malliksi esim. Yhteispeli) Yhteiset säännöt (ProKoulu) Mitä edellyttää työntekijältä? Yhteistyöhön ja yhteisiin reunaehtoihin suostuminen ja sitoutuminen Sun, mun vai meidän oppilaat?

14 Opettajan vuorovaikutusosaamisen haasteet Useamman aikuisen yhteinen arjen pedagogiikan suunnittelu, toteuttaminen ja arviointi, edellyttää yhteisymmärryksen rakentamista eli kykyä asettua toisen asemaan, tehdä kompromisseja ja myös taitoa ja tahtoa katsoa itseään ja omaa tekemistään kollegan silmin. Kouluyhteisön lisääntyvä moniammatillisuus edellyttää tahtoa kohdata ja taitoa olla vuorovaikutuksessa erilaisten ammattilaisten kanssa. Joskus yhteinen hyvä voi tarkoittaa joustamista ja omista eduista luopumista.

15