Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes

Transkriptio

1 Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes

2 Nuorisotakuu nyt Väliraportti, Nuorten yhteiskuntatakuu 2013, TEM raportteja 8/2012, valmistui Ensimmäisessä työryhmän raportissa ja toimenpiteissä keskitytty niihin linjauksiin, joilla on joko lainsäädännöllisiä tai valtion talousarvioon liittyviä vaikutuksia ja joiden valmistelu on toteutettu pääsääntöisesti vuoden 2012 aikana. Kirje nuorisotakuun alueellisille ja paikallisille toimijoille (TEM ) ohjeistaa kenttää toimimaan kohti samaan päämäärää

3 Nuorisotakuun tehtävä Työryhmä jakoi tehtävän kahteen osaan: 1. Ensinnä huolehditaan siitä, että palveluverkosto toimii ns. uusien virtojen osalta. Toisin sanoen luodaan järjestelmä, jossa kaikilla nuorilla on realistiset mahdollisuudet työllistyä, kouluttautua tai hakeutua muuhun toimintaan. Näillä toimilla luodaan tilanne, jossa syrjäytyneiden ja syrjäytymisvaarassa olevien nuorten määrä ei enää uusista ikäluokista kasva. 2. Toisena painopisteenä huolehditaan :sta toisen asteen tutkintoa vailla olevasta nuoresta, jotka ovat syrjäytymisen vaaravyöhykkeellä. Heidän tukemisensa vakaalle työuralle toteutetaan lisäämällä koulutusta siten, että vuonna 2016 päästään ns. normaalitilanteeseen, jossa nuorten palveluverkosto toimii, eikä nuorissa aikuisissa ole laajassa mittakaavassa yhteiskunnalliseen marginaaliin ajautuneita henkilöitä. Tätä ei kuitenkaan ole mahdollista toteuttaa yhteiskuntatakuuseen varatulla 60 miljoonalla eurolla.

4 Koulutustakuu Koulutustakuu toteutetaan osana nuorisotakuuta vuoden 2013 alusta lukien ja se koskee nuoria, jotka ovat saman vuoden aikana päättäneet perusopetuksen. Koulutustakuu koskee siis vuoden 2013 alun jälkeen perusasteen päättäviä. Koulutustakuu toteutetaan luomalla kaikille perusasteen päättäville tosiasialliset mahdollisuudet siirtyä välittömästi jatkokoulutukseen. Jatkossakin kaikkien nuorten on haettava koulutukseen osana normaalivalintoja.

5 Toimenpiteet koulutustakuun toteuttamiseksi Ammatillista koulutusta lisättiin niillä alueilla, joilla sitä nuorisoikäluokkaan nähden on muita vähemmän. Vuodesta 2013 lähtien 1700 aloittajaa. Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijaksi ottamisen kriteereitä muutettiin (opetusja kulttuuriministeriön asetus 4/2012, ) siten, että erityisesti perusasteen päättäneet sekä vailla toisen asteen tutkintoa olevat tulevat valituiksi toisen asteen opiskelijavalinnassa. Perusteet tulivat voimaan vuoden 2013 alusta ja otetaan käyttöön ensimmäisen kerran syksyllä Kevään 2014 haku varsinainen muutos. Tutkinnon osaan tähtäävän oppisopimuksen hinnan määräytymisperustetta muutetaan koulutustakuun piirissä olevilla, perusasteen päättävillä, nuorilla siten, että yksikköhinta määräytyy koko tutkintoon tähtäävän ammatillisen peruskoulutuksen yksikköhinnan mukaisena. Korotetaan työnantajille osoitettavaa koulutuskorvausta koulutustakuun piirissä oleville nuorille 800 euroon kuukaudessa, volyymi noin 500 opiskelijaa.

6 Ohjaus yhteistyöverkostoissa tukemaan nuorisotakuun toteutumista ELY-keskukset (15 kpl) kokoavat alueellisen verkoston alueellisen yhteistyön koordinointiin ELY-keskuksien nuorisotoimet (6 kpl) vastaavat nuorisolain muutokseen liittyvästä alueellisesta koulutuksesta sekä nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen kehittämien hyvien käytäntöjen levittämisestä alueellaan. Yhtenäistetään kuntiin ja paikallistason viranomaisille menevää informaatioohjausta nuorten ohjaus- ja palveluverkostoon osallistumisesta.

7 Valmistelussa Kunnille säädetään vastuu perusopetuksen päättävien nuorten ohjauksesta Perusopetuksen jälkeiseen nivelvaiheeseen liittyvän tiedon käytöstä säädetään lailla

8 Koulutustakuun toteutuminen edellyttää toimivia opiskelijahuollon ja opinto-ohjauksen palveluja sekä laajennetun työssäoppimisen ja työvaltaisten opiskelumenetelmien kehittämistä ja ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelman toimenpiteiden juurruttamista arkeen

9 Mihin tehostamisohjelman tulee kiinnittää huomiota Muuttuvatko opiskelijat erilaisiksi valintakriteereiden muututtua? Miten varaudutaan mahdolliseen muutokseen? Riittääkö nykyisistä aloittavista opiskelijoista saatu tieto vai tarvitaanko jotakin lisää? Miten alkuvaiheen keskeyttäminen ja yhteistyö tulevan kuntien seurantavastuun kanssa saadaan toimimaan? Miten seuranta tulisi toteuttaa?

10 Mihin tehostamisohjelman tulee kiinnittää huomiota Yksilöllisten ja joustavien opintopolkujen merkitys tulee kasvamaan miten ne toimisivat mahdollisimman hyvin (myös opiskelijan näkökulmasta)? Nuorten oppisopimuskoulutusta lisätään, tuettua oppisopimuskoulutusta halutaan myös lisätä, erilaisia 2 + 1, malleja kokeillaan, laajennuttua työssäoppimista sekä työvaltaisia opetusmenetelmiä toivotaan kehitettävän miten tässä onnistutaan? Tavoitteena mahdollistaa nykyistä laajemmin tutkintojen suorittaminen osissa miten tämä saadaan toimimaan?

11 Mihin tehostamisohjelman tulee kiinnittää huomiota Opiskelijapaikat ja niiden määrä ei ratkaise koulutustakuuta, jos nuoret eivät pysy koulutuksessa ja suorita opintojaan loppuun Opiskelu sinänsä merkityksellistä, samoin tutkinto, mutta ne eivät riitä, jos nuoret ja nuoret aikuiset eivät työllisty Miten koulutuksen järjestäjät huolehtivat siitä, että tehostamisohjelman tehostaminen ei tarkoita tinkimistä ammattitaitovaatimuksista tai yksilölliset opintopolut tinkimistä opetuksen ja ohjauksen määrästä yms., jolloin esimerkiksi työllistyminen voi vaikeutua

12 Ei riitä, että tekee oikeita asioita - asiat on myös tehtävä oikein!