Vantaa 16.12.2012 Tietopalvelu B17:2013 Sairastavuusindeksi 1 Vantaalla 2012 Sairastavuusindeksi isoissa kaupungeissa vuosina 2002 2012 Vantaalaisten sairastavuusindeksillä mitattu terveydentila on parempi kuin suomalaisten keskimäärin ja lähes sama kuin helsinkiläisten, mutta huonompi kuin espoolaisten. Myös tamperelaisten, turkulaisten ja oululaisten indeksi on huonompi kuin vantaalaisten. Oululaisilla se on selvästi korkeampi kuin koko maan keskiarvo, muissa isoissa kaupungeissa indeksi jää alle maan keskiarvon. Taulukko 1. Ikävakioitu sairastavuusindeksi suurissa kaupungeissa vuosina 2002 2012 (koko maa=100) Aika 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 muutos 2002-12 Alue Indeksi Espoo -kuolleisuusindeksi 79,7 87,7 89,6 92,9 89,7 89,5 86,6 86,2 87,5 89,5 88,7 9,0 -lääkekorvausoikeusindeksi 84,8 85,3 84,5 84,2 84,1 84,0 84,1 84,0 83,8 83,5 83,6-1,2 -työkyvyttömyysindeksi 60,5 60,2 59,9 59,1 59,2 59,3 58,9 59,2 59,1 58,5 57,2-3,3 Sairastavuusindeksi 75,0 77,7 78,0 78,7 77,7 77,6 76,5 76,5 76,8 77,2 76,5 1,5 Helsinki -kuolleisuusindeksi 104,3 103,1 103,8 103,4 104,4 103,4 103,9 103,3 104,2 104,5 104,5 0,2 -lääkekorvausoikeusindeksi 86,1 84,9 86,0 85,8 85,8 85,6 85,6 85,6 85,7 86,1 86,1 0,0 -työkyvyttömyysindeksi 82,8 82,8 82,2 82,0 82,2 81,8 81,6 80,5 79,8 79,3 78,6-4,2 Sairastavuusindeksi 91,1 90,3 90,7 90,4 90,8 90,3 90,4 89,8 89,9 90,0 89,7-1,4 Oulu -kuolleisuusindeksi 97,2 101,1 99,0 94,8 93,1 93,7 94,7 95,3 93,2 92,9 92,3-4,9 -lääkekorvausoikeusindeksi 114,5 114,5 114,7 114,7 115,0 115,1 115,2 115,0 115,0 115,1 115,0 0,5 -työkyvyttömyysindeksi 110,5 110,5 110,7 110,1 110,8 111,9 112,4 113,1 114,8 115,6 115,4 4,9 Sairastavuusindeksi 107,4 108,7 108,1 106,5 106,3 106,9 107,4 107,8 107,7 107,9 107,6 0,2 Tampere -kuolleisuusindeksi 100,9 101,4 99,6 96,9 95,6 98,4 98,0 98,2 98,1 99,7 99,5-1,4 -lääkekorvausoikeusindeksi 98,4 99,0 99,5 99,6 99,5 99,0 99,1 99,0 99,0 99,0 99,2 0,8 -työkyvyttömyysindeksi 89,1 89,2 89,9 90,9 91,1 91,0 89,9 90,4 90,2 91,1 92,4 3,3 Sairastavuusindeksi 96,1 96,5 96,3 95,8 95,4 96,1 95,7 95,9 95,8 96,6 97,0 0,9 Turku -kuolleisuusindeksi 101,3 99,4 99,6 99,7 101,7 102,2 103,6 102,2 101,6 101,0 102,2 0,9 -lääkekorvausoikeusindeksi 90,1 89,5 89,7 89,9 89,7 89,3 89,3 89,2 89,4 89,7 89,9-0,2 -työkyvyttömyysindeksi 95,8 97,1 98,7 99,9 101,2 101,6 101,8 102,3 102,4 102,7 102,4 6,6 Sairastavuusindeksi 95,7 95,3 96,0 96,5 97,5 97,7 98,2 97,9 97,8 97,8 98,2 2,5 Vantaa -kuolleisuusindeksi 93,7 101,3 102,0 102,8 100,2 99,2 94,6 94,3 94,4 97,7 99,2 5,5 -lääkekorvausoikeusindeksi 96,3 97,2 96,4 96,5 96,5 96,1 96,1 96,0 95,7 95,6 95,2-1,1 -työkyvyttömyysindeksi 80,2 80,5 79,5 80,4 80,0 79,4 77,7 76,7 75,0 73,9 74,2-6,0 Sairastavuusindeksi 90,1 93,0 92,6 93,2 92,2 91,6 89,5 89,0 88,4 89,1 89,5-0,6 Pääkaupunkiseudun kaupunkien asukkaiden terveydentila on kuluneen kymmenen vuoden aikana (vuodesta 2002 vuoteen 2012) pysynyt kutakuinkin samana suhteessa kaikkien suomalaisten keskimääräiseen terveydentilaan: Helsingissä ja Vantaalla hieman parantunut, Espoossa heikentynyt. Tampereella ja Turussa tilanne on myös hieman heikentynyt ja Oulussa pysynyt ennallaan. Sairastavuusindeksi vaihtelee ajassa varsin vähän. Vantaalla muutos on ollut suurin: vaihtelu kymmenen viime vuoden aikana on ollut 4,8 pistettä (vuonna 2005 oli huonoin arvo, 93,2, ja vuonna 2010 paras arvo, 88,4). Espoossa vaihteluväli oli 3,0, Helsingissä 1,4, Tampereella 1,6, Turussa 2,9 ja Oulussa 2,4 pistettä. 1 Sairastavuusindeksi ilmaisee jokaiselle Suomen kunnalle lasketun indeksin avulla, miten tervettä tai sairasta väestö on suhteessa koko maan väestön keskiarvoon (= 100). Mitä pienempi arvo on, sitä terveempää on alueen väestö. Kansaneläkelaitos ilmoittaa luvun sekä sellaisenaan että ikävakioituna. Tässä on käytetty vain ikävakioituja indeksilukuja. Sairastavuusindeksi perustuu kolmeen rekisterimuuttujaan: kuolleisuuteen, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuteen työikäisistä (16 64-vuotiaat) sekä lääkkeiden ja ravintovalmisteiden korvausoikeuksien haltijoiden osuuteen väestöstä. Niistä kukin on suhteutettu erikseen maan väestön keskiarvoon. Lopullinen sairastavuusindeksi on kolmen osaindeksin keskiarvo. Yhden osaindeksin laskemistapaa muutettiin vuonna 2012: erityiskorvausindeksi laajennettiin käsittämään myös rajoitetusti peruskorvattavien lääkkeiden korvausoikeudet. Muutoksen yhteydessä osaindeksin nimi muutettiin lääkekorvausindeksiksi ja kaikki Kelan terveyspuntarin aineistot päivitettiin takautuvasti uuden laskentatavan mukaisiksi.
2 Kuolleisuusindeksi Kuolleisuusluku saadaan laskemalla kuolleiden osuus prosentteina alueen väestömäärästä. Koko maan kuolleisuusindeksi saa arvon 100. Vantaalla ikä- ja sukupuolivakioitu kuolleisuusindeksi sai vuonna 2012 arvon 99,2 eli niukasti alle maan keskiarvon. Indeksiluku aleni Vantaalla nopeasti vuoden 2005 jälkeen ollen alimmillaan hieman yli 94. Viime vuosina se on lähtenyt nousuun. Vuodesta 2002 indeksiluku on Vantaalla heikentynyt 5,5 pistettä. Suurista kaupungeista Oulussa kuolleisuusindeksi on parantunut vajaalla viidellä pisteellä ja Tampereella runsaalla pisteellä. Turussa ja Helsingissä muutos kymmenessä vuodessa oli varsin pieni, kun taas Espoossa kuolleisuusindeksi oli kohonnut yhdeksällä pisteellä. Työkyvyttömyysindeksi Työkyvyttömyysindeksi kuvaa sitä, kuinka suuri osa alueen työikäisestä, 16 64-vuotiaasta, väestöstä on työkyvyttömyyseläkkeellä eli pitkäaikaisesti tai kokonaan pois työelämästä sairauden, vian tai vamman vuoksi. Vuonna 2012 vantaalaisten työkyvyttömyysindeksi oli 74,2 eli vantaalaiset ovat selvästi harvemmin työkyvyttömyyseläkkeellä kuin suomalaiset keskimäärin. Vantaalla indeksiluku on viimeisen kymmenen vuoden aikana pienentynyt kuudella pisteellä. Pääkaupunkiseudun kunnissa työkyvyttömyysindeksi oli selvästi alempi kuin kolmessa muussa isossa kaupungissa. Työkyvyttömyysindeksi oli korkein Helsingissä, 78,6 eli selvästi alle maan keskiarvon. Espoolaisten indeksiluku oli 57,2. Helsingissä ja Espoossa indeksiluku on Vantaan tapaan alentunut, mutta ei aivan yhtä paljon (Espoo -3,3 ja Helsinki -4,2). Oulussa ja Turussa työkyvyttömiä on enemmän kuin koko maassa keskimäärin ja indeksiluku niissä on ollut viime vuosina kasvussa. Tampereella indeksi on lähestynyt koko maan keskiarvoa, pysytellen kuitenkin sen alapuolella. Lääkekorvausoikeusindeksi Lääkekorvausindeksi kuvaa pitkäaikaissairastavuutta. Vuonna 2012 ikävakioitu lääkekorvausindeksi oli Vantaalla 95,2 eli alle maan keskiarvon. Indeksiluku on Vantaalla viime vuosina hieman alentunut. Espoossa (83,6) ja Helsingissä (86,1) indeksiluku oli alempi kuin Vantaalla. Muista suurista kaupungeista myös Turussa (89,9) arvo oli pienempi kuin Vantaalla, Tampereella (99,2) se oli hyvin lähellä koko maan tasoa, mutta Oulussa (115,0) selvästi koko maan keskiarvoa suurempi. Kymmenen viimeksi kuluneen vuoden aikana indeksissä ei ole tapahtunut suuriakaan muutoksia: Espoossa, Vantaalla ja Turussa indeksiluku on hieman parantunut, muissa kaupungeissa joko pysynyt ennallaan tai hivenen heikentynyt. Sairastavuusindeksi Vantaan osa-alueilla vuosina 2009 ja 2012 Vantaan sisäisten terveyserojen tutkimiseksi sairastavuusindeksi laskettiin jakamalla kaupunki väestöltään riittävän suuriin alueisiin. Osa-alueita saatiin näin 26, joista kymmenen oli yksittäistä kaupunginosaa 2. Kaupunginosittainen tarkastelu ei ollut mahdollista alueiden liian pienen väestöpohjan vuoksi. Tässä indeksin muutosta ja vaihtelua tarkastellaan aluksi suuralueittain ja sen jälkeen em. 26 osa-alueen välillä. Tarkasteluvuodet ovat 2009 ja 2012. Sairastavuusindeksi sai Vantaalla arvon 89,5 vuonna 2012 ja kolme vuotta aiemmin 89,0. Ero pienimmän ja suurimman arvon saaneen osa-alueen välillä oli 46 pistettä. Pisteluku vaihteli 68 ja 114 välillä. Yleisimmin indeksistä poikettiin myönteiseen suuntaan niin, että 147 750 eli 72 prosenttia kaupungin asukkaista asui alueilla, joilla sairastavuusindeksi oli koko kaupungin indeksiä alempi. Vuonna 2009 samalla tavalla laskettu asukkaiden määrä oli 112 200 eli 57 prosenttia kaupungin asukkaista. Vuonna 2009 neljällä kaupungin osa-alueella indeksiluku oli suurempi kuin koko maan luku ja niillä asui 39 300 vantaalaista, mutta vuonna 2012 tällaisia alueita oli vain yksi, jossa tilanne oli edelleen heikentynyt. Tällä alueella asukkaita oli 8 000. Vantaan suuralueista vain Koivukylässä indeksiarvo oli korkeampi kuin koko kaupungissa (ks. kartat 1 ja 2).. 2 Osa-aluejako on esitetty seuraavan sivun taulukosta 1.
3 Taulukko 2. Vakioidut sairastavuus-, kuolleisuus-, työkyvyttömyys- ja lääkekorvausindeksit Vantaan osa-alueilla vuosina 2009 ja 2012 Alue Sairastavuus Kuolleisuus Työkyvyttömyys Lääkekorvaus Väestö 2009 2012 2009 2012 2009 2012 2009 2012 2012 Vantaa 90,9 89,5 94,4 99,5 82,3 73,9 96,0 95,2 205 312 Myyrmäen suuralue 83,7 81,4 83,7 84,1 72,7 66,8 94,7 93,3 52 005 Kivistön suuralue 80,7 77,3 75,0 80,0 72,3 59,2 94,9 92,8 8 317 Aviapoliksen suuralue 78,5 75,6 91,1 85,7 53,5 51,0 90,9 90,2 17 752 Tikkurilan suuralue 80,3 81,2 75,0 84,5 70,2 64,9 95,6 94,2 38 662 Koivukylän suuralue 91,9 92,8 83,7 98,7 95,9 83,7 96,1 96,1 26 174 Korson suuralue 93,1 85,0 94,9 83,3 87,0 74,0 97,3 97,7 29 621 Hakunilan suuralue 76,4 84,9 80,9 88,4 83,6 72,5 94,6 93,7 29 084 Muu alue 307,4 330,7 374,7 435,7 408,6 409,2 138,9 147,1 3 697 Linnainen-Hämevaara-Askisto-Petikko 68,8 74,9 58,1 88,3 61,9 54,0 86,3 82,5 4 172 Hämeenkylä 83,9 75,2 90,3 71,1 66,6 61,5 94,9 92,9 7 355 Vapaala-Varisto 83,3 82,8 85,0 86,8 74,9 73,4 90,1 88,1 6 367 Myyrmäki-Kaivoksela 88,3 83,4 90,4 82,7 79,1 72,9 95,4 94,7 19 583 Martinlaakso 90,8 87,6 94,5 90,8 77,6 72,7 100,2 99,4 11 804 Luoteis-Vantaa 96,4 80,0 104,0 81,3 86,8 64,9 98,4 93,7 3 095 Kivistö-Lapinkylä- Piispankylä 71,2 76,0 58,8 79,1 62,2 56,5 92,5 92,4 5 222 Vantaanlaakso-Ylästö-Viinikkala 67,4 70,7 64,0 88,0 46,2 35,0 92,1 89,2 7 559 Tammisto-Pakkala-Veromies-Lentokenttä 100,5 76,8 150,4 83,5 60,2 56,5 90,9 90,5 12 917 Hiekkaharju 82,5 76,9 83,0 81,2 70,5 55,8 94,1 93,8 4 591 Tikkurila 87,3 95,1 94,3 100,3 79,5 86,8 98,0 98,1 4 927 Jokiniemi 91,4 83,5 92,9 89,4 80,3 66,3 100,9 94,7 4 944 Viertola-Koivuhaka-Hgin Pitäjän kk 72,1 78,5 63,5 84,9 59,0 57,8 93,8 92,7 8 104 Kuninkaala-Hakkila 69,7 68,3 61,2 68,3 52,8 44,5 95,0 92,1 4 204 Simonkylä 91,1 90,6 81,6 84,4 94,5 91,8 97,1 96,6 7 620 Ruskeasanta-Ilola 91,5 76,6 112,4 81,0 69,7 54,6 92,3 94,2 8 574 Koivukylä-Asola 94,6 91,0 97,2 93,8 88,3 79,9 98,2 99,2 6 969 Rekola-Päiväkumpu-Matari 87,3 71,6 90,0 53,8 78,0 68,6 93,8 92,3 9 165 Havukoski 104,9 114,3 94,2 132,2 121,6 113,5 98,9 97,3 7 967 Korso 91,6 85,4 88,5 83,5 86,7 73,2 99,6 99,4 7 432 Mikkola-Metsola 105,1 94,4 110,4 91,7 105,7 91,9 99,3 99,6 9 552 Koillis-Vantaa 82,8 79,1 82,5 82,2 71,6 59,2 94,4 95,8 10 408 Kaakkois-Vantaa 73,6 69,3 64,5 65,0 64,1 53,1 92,9 89,8 5 488 Länsimäki 95,4 95,6 90,4 104,3 100,3 85,4 95,6 97,0 5 714 Vaarala-Rajakylä 70,3 73,6 66,7 87,9 52,9 43,2 91,2 89,7 6 764 Hakunila 100,1 94,8 99,8 94,7 103,8 93,8 96,6 95,8 11 118 Matalin arvo 67,4 68,3 58,1 53,8 46,2 35,0 86,3 82,5 3 095 Korkein arvo 105,1 114,3 150,4 132,2 121,6 113,5 100,9 99,6 19 583 Espoo 76,5 76,5 86,2 88,7 59,2 57,2 84,0 83,6 256 824 Helsinki 89,8 89,7 103,3 104,5 80,5 78,6 85,6 86,1 603 968 Turku 97,9 98,2 102,2 102,2 102,3 102,4 89,2 89,9 180 225 Tampere 95,9 97,0 98,2 99,5 90,4 92,4 99,0 99,2 217 421 Oulu 107,8 107,6 95,3 92,3 113,1 115,4 115,0 115,0 190 847 Vuonna 2012 Vantaan suuralueista paras (matalin) sairastavuusindeksin arvo oli Aviapoliksessa, 75,6, ja huonoin (suurin) arvo Koivukylässä, 92,8. Ero suurimman ja pienimmän arvon saaneen suuralueen välillä oli 14 pistettä. Kolme vuotta aiemminkin paras pisteluku oli Aviapoliksen suuralueella, 78,5, mutta huonoin oli tuolloin Korsossa, 93,1. Indeksiluku oli parantunut Korson, jossa muutos oli selvästi suurin, lisäksi Hakunilassa, Myyrmäessä, Aviapoliksessa ja Kivistössä. Koivukylässä ja Tikkurilassa kehitys oli päinvastainen. Sairastavuusindeksiluku oli vuodesta 2009 vuoteen 2012 heikentynyt 8 osa-alueella ja parantunut 18 osa-alueella. Suurin heikennys oli Tikkurilassa, jossa indeksiluku oli lähestynyt maan keskiarvoa 7,8 pisteellä. Tammisto-Pakkala-Veromies- Lentokenttä -alueella indeksiluku oli sen sijaan parantunut peräti 23,7 pisteellä. Tikkurilassa muutos johtui sekä kuolleisuusindeksin että työkyvyttömyysindeksin heikentymisestä. Kuolleisuusindeksi kohosi jopa koko maan indeksiä niukasti suuremmaksi. Tammisto-Pakkala-Veromies-Lentokenttä -alueella parannus selittyy suurelta osin kuolleisuusindeksin laskulla.
4 Kuviot 1 ja 2. Vakioitu sairastavuusindeksi ja kuolleisuusindeksi Vantaan suuralueilla vuosina 2009 ja 2012 Kuolleisuusindeksi alueilla vuosina 2009 ja 2012 Kuolleisuusindeksiluku kohosi koko kaupungissa vuonna 2012 hyvin lähelle koko maan keskiarvoa. Vantaan suuralueilla kehitys oli hyvin erilaista: Koivukylässä indeksiluku kohosi peräti 15 pisteellä, Tikkurilassa 9,5, Hakunilassa 7,5 ja Kivistössäkin 5,0 pisteellä, kun taas Korsossa pisteluku aleni 11,6 ja Aviapoliksessa 5,4 pisteellä. Myyrmäessä muutosta ei ollut juurikaan tapahtunut. Ero parhaan ja heikoimman suuralueen välillä oli 19,9 pistettä vuonna 2009 ja 18,7 pistettä vuonna 2012 eli ero oli hieman kaventunut (ks. kartta 3). Osa-alueista kuolleisuusindeksi oli parantunut 14 ja heikentynyt 12 alueella. Muutokset olivat molempiin suuntiin suuria. Kuolleisuusindeksin arvo vaihteleekin eniten eri osa-alueiden välillä ja tämän osaindeksin vaikutus koko sairastavuusindeksin arvoon on suurin tällä tarkastelujaksolla. Kun kuolleisuusindeksi oli vuonna 2009 neljällä alueella suurempi kuin koko maan indeksi, oli se kolme vuotta myöhemmin enää kolmella alueella koko maan tasoa suurempi ja osa-alueet olivat eri alueita kuin vuonna 2009. Kuviot 3 ja 4 Vakioitu työkyvyttömyysindeksi ja lääkekorvausindeksi Vantaan suuralueilla vuosina 2009 ja 2012
5 Työkyvyttömyysindeksi alueilla vuosina 2009 ja 2012 Työkyvyttömyysindeksin arvo oli Vantaalla sairastavuusindeksin osaindekseistä selvästi paras kun sitä verrataan koko maan indeksiin. Vuodesta 2009 vuoteen 2012 indeksi arvo aleni (parani) Vantaalla 2,5 pisteellä. Myös kaikilla Vantaan suuralueilla indeksin arvo aleni, eniten Kivistössä ja Korsossa, kummassakin 13 pisteellä. Parhaimman arvon työkyvyttömyysindeksi sai Aviapoliksessa (51,0) ja heikoimman Koivukylässä (83,7). Ero heikoimman ja parhaimman alueen välillä oli 32,7 pistettä vuonna 2012. Kolme vuotta aiemmin ero oli 42,4 pistettä (ks. kartta 4). Työkyvyttömyysindeksin pistearvo aleni yhtä osa-aluetta lukuun ottamatta kaikilla osa-alueilla ja vain yhdellä osa-alueella sen arvo oli koko maan tasoa suurempi. Kolme vuotta aiemmin tällaisia alueita oli neljä. Lääkekorvausoikeusindeksi alueilla vuosina 2009 ja 2012 Vuonna 2012 Vantaan suuralueista lääkekorvausindeksi sai parhaimman arvon Aviapoliksen suuralueella (90,2) ja heikoimman arvon (97,7) Korson suuralueella. Ainoastaan Korsossa arvo oli hieman heikentynyt vuodesta 2009 vuoteen 2012, Koivukylässä se oli pysynyt samana ja muilla alueilla hieman parantunut (alentunut). Ero parhaimman ja heikoimman suuralueen indeksiarvossa oli 6,4 pistettä vuonna 2009 ja kolme vuotta myöhemmin 7,5 pistettä (ks. kartta 5). Lääkekorvausindeksin muutokset olivat kaikista pienimmät. Indeksiarvo parani 20 osa-alueella ja heikkeni 6 osa-alueella. Indeksiarvo jäi kaikilla osa-alueilla alle koko maan indeksin, kun vielä kolme vuota aiemmin arvo oli kahdella osa-alueella niukasti sen yli. Sosioekonomististen tekijöiden vaikutus sairastavuuteen 3 Sosioekonomisilla taustatekijöillä tiedetään olevan merkitystä yksilön terveydentilaan. Terveys 2015-kansanterveysohjelman keskeisimpiä tavoitteita oli sosioekonomisten erojen tasoittaminen. Vaikka suomalaisten terveydentila on parantunut, ovat sosioekonomiset erot säilyneet ennallaan tai jopa kasvaneet. Useissa tutkimuksissa on todettu, että erityisesti väestön koulutuksella, tuloilla ja ammattiasemalla on vaikutusta sekä koettuun että todelliseen terveydentilaan. Näiden tekijöiden yhteys oli ilmeinen myös tässä Vantaan aluetason tilastoaineistossa. Taulukossa 2 on vertailtu sekä suur- että osa-alueittain vantaalaisten tuloja, koulutustasoa sekä työmarkkina-asemaa. Koivukylän suuralueella väestön sairastavuus oli molempina tässä tarkastelussa olevina vuosina yleisempää kuin Vantaalla keskimäärin. Korsossa näin oli vain vuonna 2009. Molemmilla suuralueilla myös keskimääräiset tulot sekä koulutustaso olivat alemmat kuin Vantaalla keskimäärin. Korsossa työttömyysaste laski alle Vantaan keskiarvon vuonna 2012, samoin kävi sairastavuusindeksin. Hakunilassa kaikki kolme tässä valittua sosioekonomista indikaattoria (tulo- ja koulutustaso sekä työmarkkina-asema) olivat "punaisella" eli huonommat kuin kaupungissa keskimäärin. Hakunilan suuralueella kaikki kolme sosioekonomisen aseman indikaattoria olivat alle Vantaan keskiarvon, mutta sairastavuus oli vähäisempää kuin Vantaalla keskimäärin. Niillä suuralueilla, joilla sairastavuusindeksi oli alle Vantaan keskiarvon, myös kaikki sosioekonomiset indikaattorit olivat parempia kuin Vantaalla keskimäärin. Osa-alueilla, joilla sairastavuusindeksi sai pistelukua 90 suuremman arvon, asukkaiden keskimääräinen tulotaso vaihteli 21 700 euron ja 28 100 euron välillä, kun taas alueilla, joilla indeksi oli alle 80, asukkaiden keskimääräinen tulotaso olikin 31 500 ja 37 400 euron välillä. Alueilla, joilla sairastavuusindeksin arvo oli enintään 80, oli asukkaista korkea-asteen tutkinto 32 45 prosentilla. Sairastavuusindeksin saadessa vähintään arvon 90, korkea-asteen koulutettujen osuus aleni 17 26 prosentin välille. Työttömyysaste vaihteli 4,4 ja 7,5 prosentin välillä niillä alueilla, joilla sairastavuusindeksin arvo jäi pienemmäksi kuin 80. Niillä alueilla, joilla indeksiluku oli suurempi kuin 90, työttömyysaste vaihteli 10,7 ja 17,0 prosentin välillä. 3 Tässä kappaleessa tarkastellaan alueiden keskiarvoja. Yksilöiden väliset vaihtelut alueiden sisälläkin saattavat olla suuria. Toisin sanoen tämän aineiston perusteella ei voida suoraan päätellä, että näillä em. tekijöillä olisi suora syy-seuraussuhde, ainakaan yksilötasolla.
6 Taulukko 3. Vakioitu sairastavuusindeksi, tulot, koulutus ja työttömyys osa-alueittain vuosina 2009 ja 2012 4 Alue Sairastavuusindeksi Valtionveronalaiset tulot, Korkea-asteen tutkin- Työttömyysaste % /v to, %/15v 2009 2012 2009 2011 2009 2012 2009 2012 Vantaa 90,9 89,5 28 421 29 264 27,3 29,0 9,1 8,8 Myyrmäen suuralue 83,7 81,4 29 026 29 807 30,7 32,2 8,6 8,6 Kivistön suuralue 80,7 77,3 31 072 35 001 29,0 31,9 6,2 5,0 Aviapoliksen suuralue 78,5 75,6 33 180 34 652 37,0 39,3 5,8 5,6 Tikkurilan suuralue 80,3 81,2 28 678 29 598 27,3 29,2 7,7 7,5 Koivukylän suuralue 91,9 92,8 26 769 27 449 23,8 25,5 10,5 10,2 Korson suuralue 93,1 85,0 27 868 28 569 25,1 26,6 9,2 8,5 Hakunilan suuralue 86,4 84,9 27 023 27 515 23,4 24,5 11,4 11,0 Linnainen-Hämevaara-Askisto-Petikko 68,8 74,9 34 284 37 537 38,1 41,0 6,5 5,5 Hämeenkylä 83,9 75,2 30 610 31 574 33,0 35,2 7,1 7,5 Vapaala-Varisto 83,3 82,8 31 529 33 014 32,4 34,3 7,7 7,6 Myyrmäki-Kaivoksela 88,3 83,4 27 141 28 547 28,8 30,1 9,3 9,4 Martinlaakso 90,8 87,6 27 134 27 361 27,0 28,0 10,5 10,6 Luoteis-Vantaa 96,4 80,0 29 762 34 059 24,7 27,2 5,5 5,4 Kivistö-Lapinkylä- Piispankylä 71,2 76,0 31 976 36 893 32,0 35,5 6,6 4,8 Vantaanlaakso-Ylästö-Viinikkala 67,4 70,7 35 363 38 026 41,8 44,5 5,7 4,4 Tammisto-Pakkala-Veromies-Lentokenttä 100,5 76,8 31 797 33 724 34,3 36,9 6,0 6,1 Hiekkaharju 82,5 76,9 30 736 31 551 34,1 35,6 5,9 6,8 Tikkurila 87,3 95,1 26 308 27 135 23,0 24,5 9,8 10,7 Jokiniemi 91,4 83,5 23 366 24 206 19,4 23,1 9,4 8,4 Viertola-Koivuhaka-Hgin Pitäjän kk 72,1 78,5 31 139 32 851 32,4 33,9 6,2 6,1 Kuninkaala-Hakkila 69,7 68,3 31 343 33 330 31,2 32,6 6,6 6,3 Simonkylä 91,1 90,6 26 534 26 956 22,2 23,4 10,2 9,4 Ruskeasanta-Ilola 91,5 76,6 31 738 34 654 29,2 31,7 6,4 5,1 Koivukylä-Asola 94,6 91,0 26 013 28 087 23,9 25,7 11,8 11,6 Rekola-Päiväkumpu-Matari 87,3 71,6 31 478 33 521 32,2 33,5 5,5 5,4 Havukoski 104,9 114,3 22 255 21 753 16,3 17,4 14,1 14,5 Korso 91,6 85,4 26 426 26 678 23,6 25,2 10,3 9,8 Mikkola-Metsola 105,1 94,4 24 826 26 114 20,6 20,9 12,8 12,1 Koillis-Vantaa 82,8 79,1 31 121 33 632 29,2 31,6 6,2 5,3 Kaakkois-Vantaa 73,6 69,3 32 559 34 917 32,0 33,7 6,0 5,5 Länsimäki 95,4 95,6 22 960 22 725 16,6 17,7 16,3 17,0 Vaarala-Rajakylä 70,3 73,6 32 285 34 567 33,7 34,1 6,2 5,0 Hakunila 100,1 94,8 23 381 23 315 16,9 17,9 14,8 14,6 Osaindeksien vaikutus sairastavuuteen Sairastavuusindeksi on kolmen osaindeksin (työkyvyttömyys-, kuolleisuus- ja lääkekorvausoikeusindeksi) keskiarvo. Tässä indeksit on vakioitu iän mukaan eli alueiden välisten ikärakenne-erojen vaikutus terveydentilaan on näin poistettu. Lääkekorvausoikeusindeksi nostaa kaikilla suuralueilla ja yhtä lukuun ottamatta myös kaikilla osa-alueilla sairastavuusindeksin arvoa. Kaiken kaikkiaan tällä indeksillä on kuitenkin alueiden eroja tasoittava vaikutus, koska pistearvon vaihtelu oli indekseistä pienin. Työkyvyttömyysindeksi sen sijaan alentaa 23:llä osa-alueella 26:sta sairastavuusindeksin pistelukua. Vain kolmella alueella se nostaa sairastavuusindeksiä. Kuolleisuusindeksillä on yleistä sairastavuutta alentava vaikutus kahdeksalla osa-alueella ja sairastavuutta lisäävä vaikutus 15 osa-alueella. Kolmella alueella kuolevuusindeksi ja sairastavuusindeksi ovat käytännössä samansuuruiset. 4 Tulotiedot ovat vuosilta 2009 ja 2011. Katsauksen tekohetkellä uusimmat tulotiedot olivat käytettävissä vuodelta 2011.
7 Terveyspuntarin kansantauti-indeksi 5 Kansantauti-indeksi ja sen osaindeksit suurissa kaupungeissa vuosina 2009 ja 2012 Terveyspuntarin kansantauti-indeksi koostuu seitsemästä yleisimmästä kansantaudista (diabetes. psykoosit, sydämen vajaatoiminta, nivelreuma, astma, verenpainetauti ja sepelvaltimotauti). Tässä osassa katsausta tarkastellaan näiden seitsemän yleisimmän erityiskorvattavaan lääkehoitoon oikeuttavan kansantaudin esiintymistä Vantaalla suhteessa muihin suuriin kaupunkeihin sekä tautien esiintymistiheyttä kaupungin eri osa-alueilla. Taulukko 4. Terveyspuntarin vakioitu kansantauti-indeksi isoissa kaupungeissa vuosina 2009 ja 2012 Alue Kansantautiindeksi 103 Diabetes 112 Psykoosit 201 Sydämen vajaatoiminta 202 Nivelreuma 203 Astma 205 Verenpainetauti 206 Sepelvaltimotauti 2009 2012 2009 2012 2009 2012 2009 2012 2009 2012 2009 2012 2009 2012 2009 2012 Suomi 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 100 Espoo Helsinki Oulu Tampere Turku Vantaa 75,9 79,2 130,6 90,7 79,4 92,4 75,2 79,5 130,1 92,6 79,7 90,8 80,1 81,4 103,4 93,6 87,0 104,8 78,8 81,6 103,1 98,6 93,7 103,6 73,2 100,4 118,0 103,6 95,9 85,9 74,1 100,5 116,7 108,0 99,2 85,1 64,8 66,8 180,3 74,8 58,9 84,9 64,8 68,9 175,2 78,7 57,3 84,9 78,0 76,7 114,4 89,7 91,1 90,5 79,6 77,7 113,9 90,5 89,7 88,9 79,2 78,8 130,4 83,5 78,7 91,5 76,5 79,4 128,1 82,8 77,1 89,5 74,0 73,4 126,4 104,6 77,3 101,3 72,6 73,2 129,6 103,8 75,8 98,7 78,9 77,2 141,6 85,0 67,0 87,6 79,9 75,4 144,3 85,5 65,1 85,1 Kansantauti-indeksin arvo alittaa koko maan arvon Oulua lukuun ottamatta kaikissa suurissa kaupungeissa. Espoossa, Vantaalla ja Oulussa indeksi sai vuonna 2012 paremman arvon kuin vuonna 2009. Vantaalla arvon muutos oli suurin ja se muuttui hyvään suuntaan kaikissa seitsemässä kansantaudissa. Vantaalla oli diabetesta sairastavia enemmän kuin koko maassa keskimäärin ja suhteessa eniten suurista kaupungeista, tosin vain niukasti enemmän kuin Oulussa. Kaikissa muissa kuudessa kansataudissa Vantaan indeksi alitti koko maan arvon. Lähimpänä koko maan indeksilukua vantaalla oltiin verenpainetaudissa. Tampereella ja Helsingissä psykooseja esiintyi enemmän kuin maassa keskimäärin ja Tampereella myös verenpainetautia. Espoolaisilla useimpia kansantaudeista oli suurista kaupungeista vähiten. Terveyspuntarin kansantauti-indeksi ja sen osaindeksit Vantaan osa-alueilla vuonna 2009 ja 2012 Vantaan suuralueiden välillä kansantauti-indeksin vaihtelu ei ollut niin suurta kuin mitä se oli sairastavuusindeksissä. Sairaimman ja terveimmän suuralueen välinen ero oli vain runsas 10 pistettä. Itäisellä Vantaalla sairastettiin enemmän kuin läntisellä Vantaalla. Kaikilla suuralueilla indeksiarvo oli parempi kuin koko maassa keskimäärin. Diabetestä esiintyi kaupungin itäosissa enemmän kuin koko Vantaalla ja maassa keskimäärin. Osassa suuralueista tilanne oli pahentunut. Psykoosien esiintyvyys oli yhdellä alueella koko maan tasoa, mutta selvästi yleisempää kuin muualla Vantaalla. Muilla suuralueilla psykooseja esiintyi vähemmän kuin koko maassa. Sydämen vajaatoiminnasta kärsiviä oli vain kaupungin itäisimmässä osassa enemmän kuin maassa keskimäärin ja tilanne oli siellä heikentynyt selvästi vuodesta 2009. Nivelreumaa sairastavia oli kaikilla suuralueilla vähemmän kuin maassa keskimäärin. Astmaa sairastavia oli niin ikään vähemmän kuin maassa keskimäärin ja tilanne oli lähes kaikilla alueilla parantunut. Eniten astmaa sairastavia oli itäisellä Vantaalla. Kolmella suuralueella oli verenpainetautia sairastavien suhteellinen osuus suurempi kuin koko maassa. Kaikilla suuralueilla tilanne oli kuitenkin parantunut vuoteen 2009 verrattuna. Sepelvaltimotautia sairastavien osuus väestöstä oli myös alempi kuin koko maassa keskimäärin. Yleisintä se oli Keski-Vantaalla ja harvinaisinta Kaakkois-Vantaalla. 5 Indeksi kuvaa kansantautien esiintymistä alueen väestössä suhteessa koko maan väestön keskiarvoon (koko maa =100). Indeksit on tässä ilmoitettu ikä- ja sukupuolivakioituna. Vakioinnilla ikä- ja sukupuolirakenteen vaikutus indeksilukuun voidaan poistaa, mikä mahdollista alueittaisen vertailun alueiden välisistä ikä- ja sukupuolirakenteen eroista huolimatta. Tarkasteltavina on seitsemän suurinta erityiskorvattavaan lääkehoitoon oikeuttavaa sairautta, joista tässä käytetään nimitystä kansantaudit. Niille jokaiselle on laskettu indeksi ja suhteutettu se koko maan keskiarvoon. Kansantauti-indeksi on näiden seitsemän indeksin keskiarvo.
8 Taulukko 5. Terveyspuntarin vakioitu kansantauti-indeksi Vantaalla osa-alueittain vuosina 2009 ja 2012 Vantaa 92,3 90,8 104,9 103,5 85,8 84,9 84,9 84,8 90,4 88,9 91,4 89,5 101,3 98,6 87,7 85,1 Myyrmäki 90,0 87,2 100,7 98,0 86,1 84,5 80,3 74,7 86,9 85,8 90,5 87,1 96,8 94,2 88,5 86,1 Kivistö 88,5 82,4 97,6 99,4 54,2 53,8 89,3 65,7 98,0 87,6 88,2 85,3 106,4 103,1 86,0 82,0 Aviapolis 89,6 86,2 103,5 95,6 51,5 50,4 104,1 96,8 84,8 88,5 91,4 83,7 98,8 91,0 93,0 97,1 Tikkurila 90,4 88,4 99,5 96,3 66,1 68,3 80,5 85,0 104,9 99,8 91,8 87,8 103,6 99,6 86,7 81,9 Koivukylä 94,3 93,9 103,7 107,6 102,6 100,0 84,8 85,9 88,6 84,4 91,4 94,3 100,7 98,8 88,1 86,4 Korso 94,2 93,8 117,5 117,5 76,7 78,8 82,9 83,3 93,6 92,4 93,5 92,7 110,8 109,8 84,3 81,8 Hakunila 91,7 92,3 114,5 111,5 67,7 64,8 96,1 109,5 77,3 79,9 92,9 91,6 102,9 100,8 90,7 87,9 Kansantautiindeksi 103 Diabetes 112 Psykoosit 201 Sydämen vajaatoiminta 202 Nivelreuma 203 Astma 205 Verenpainetauti 206 Sepelvaltimotauti 2009 2012 2009 2012 2009 2012 2009 2012 2009 2012 2009 2012 2009 2012 2009 2012 Linnainen- Hämevaara- 77,9 72,5 90,0 78,9 65,6 48,8 72,9 86,4 71,5 71,7 78,9 73,8 86,2 80,4 80,2 67,5 Askisto-Petikko Hämeenkylä 92,7 90,2 92,4 97,0 90,2 80,3 78,7 77,9 91,7 92,7 104,4 94,5 97,0 96,0 94,7 92,8 Vapaala-Varisto 81,0 80,4 77,6 77,2 84,8 84,1 80,0 72,9 83,5 89,0 84,3 80,2 85,8 83,4 71,0 76,3 Myyrmäki- 91,0 88,2 102,3 100,1 94,6 95,4 74,2 67,8 90,4 86,5 90,2 86,5 95,4 92,9 90,2 88,5 Kaivoksela Martinlaakso 98,4 96,4 118,1 113,9 93,6 99,3 98,2 93,5 84,4 80,5 94,9 93,7 109,9 106,9 89,5 87,1 Luoteis-Vantaa 93,5 86,7 91,7 98,5 60,7 58,3 108,2 80,8 99,1 93,4 92,8 90,6 108,1 96,9 93,0 88,7 Kivistö-Lapinkylä- 84,9 79,5 100,5 99,7 51,4 52,1 71,3 56,4 97,9 81,0 85,4 81,6 106,5 108,4 81,0 77,4 Piispankylä Vantaanlaakso- 89,2 81,5 103,8 97,2 45,2 37,8 108,0 86,4 80,3 86,1 84,9 75,4 100,8 92,9 101,7 95,0 Ylästö-Viinikkala Tammisto- Pakkala- 80,8 83,1 101,8 100,1 44,7 48,3 63,0 75,0 96,1 90,6 92,0 91,7 91,0 88,2 76,8 87,8 Veromies- Lentokenttä Hiekkaharju 92,0 89,7 79,4 87,6 68,7 57,5 108,6 104,1 116,4 116,9 98,5 93,1 93,9 90,1 78,4 77,3 Tikkurila 101,5 98,5 120,2 112,4 95,7 116,8 99, 6 93,6 99,9 82,4 81,4 81,2 110,1 105,2 103,6 97,9 Jokiniemi 92,2 82,2 115,9 107,8 64,0 67,2 50,9 47,8 107,2 76,3 110,2 93,2 101,7 98,4 95,7 85,0 Viertola- Koivuhaka-Hgin 86,6 85,8 95,5 93,0 53,3 52,0 79,3 88,7 97,6 100,9 84,8 77,5 103,9 102,0 91,9 86,7 Pitäjän kk Kuninkaala- 89,4 82,2 110,5 101,3 43,3 38,4 81,2 65,9 118,9 118,0 96,7 86,6 106,3 101,8 69,0 63,6 Hakkila Simonkylä 88,7 90,7 98,9 93,7 84,3 92,0 62,0 77,0 97,4 103,2 99,5 100,3 103,3 95,8 75,5 72,6 Ruskeasanta-Ilola 82,2 83,8 91,7 97,7 48,3 44,0 76,0 75,9 92,5 93,2 86,2 89,7 103,3 105,6 77,3 80,8 Koivukylä-Asola 93,9 97,4 107,3 120,7 87,3 97,8 87,1 99,0 80,5 75,5 95,0 99,9 110,8 104,7 89,3 84,0 Rekola- Päiväkumpu- 82,8 83,7 98,5 95,3 58,0 59,1 55,8 80,6 91,5 84,4 89,8 85,6 95,1 93,2 91,2 87,4 Matari Havukoski 105,8 101,5 110,8 113,8 162,8 154,8 92,3 77,1 102,8 89,5 91,2 91,8 100,7 99,5 80,3 83,9 Korso 103,1 100,8 120,5 118,7 89,5 86,7 109,1 114,9 110,7 96,3 95,0 97,2 107,7 106,8 89,2 83,9 Mikkola-Metsola 94,1 97,2 124,1 129,5 100,9 108,8 63,9 75,4 77,2 83,8 91,1 85,6 116,4 116,3 84,9 80,6 Koillis-Vantaa 89,7 89,4 112,6 110,5 49,4 48,7 88,5 80,7 95,3 100,0 88,1 93,7 111,0 108,5 82,8 83,8 Kaakkois-Vantaa 84,8 83,5 98,3 92,0 51,9 48,9 86,1 93,6 68,6 69,2 80,2 82,9 103,2 97,3 95,6 100,4 Länsimäki 93,9 92,7 131,8 129,8 83,0 71,1 79,5 87,8 67,5 67,8 89,8 91,5 107,5 110,3 98,1 90,9 Vaarala-Rajakylä 82,4 83,4 90,0 84,9 30,8 28,5 98,2 123,2 72,9 73,8 103,4 103,6 98,8 96,4 82,6 73,3 Hakunila 99,0 101,0 126,9 124,4 85,9 88,9 101,5 123,4 88,3 72,5 95,7 90,3 102,9 98,9 91,7 88,5 Lähde: Kansaneläkelaitos: tilastotietokanta Kelasto (http://www.kela.fi/kelasto) terveyspuntarin sairastavuusindeksi sekä Vantaan osaalueittainen sairastavuusindeksi- ja kansantautitilastot vuosilta 2009 ja 2012 (erillistilaus)
9 Kartta 1. Sairastavuusindeksi Vantaalla vuonna 2012 Kartta 2. Sairastavuusindeksi Vantaalla vuonna 2009
10 Kartta 3. Sairastavuusindeksin muutos Vantaalla vuodesta 2009 vuoteen 2012 Kartta 4. Kuolleisuusindeksi Vantaalla vuonna 2012
11 Kartta 5. Työkyvyttömyysindeksi Vantaalla vuonna 2012 Kartta 6. Lääkekorvausindeksi Vantaalla vuonna 2012
12 Kartta 7. Kansantauti-indeksi Vantaalla vuonna 2012 Kartta 7. Kansantauti-indeksin muutos Vantaalla vuodesta 2009 vuoteen 2012 Katsauksen laatija: Hannu Kyttälä www.vantaa.fi ISBN 978-952-443-458-4 Puh. 8392 2716 ISSN-L 1799-702X Sähköposti: etunimi.sukunimi@vantaa.fi ISSN 799-702X (painettu) ISSN 1799-7089 (verkkojulkaisu)