1 Väestörakenne. 1.1 Väestön määrä ja kehitys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1 Väestörakenne. 1.1 Väestön määrä ja kehitys"

Transkriptio

1 Vantaan väestö 217/218 julkaisu ilmestyy osissa, jotta tieto saadaan julkaistua mahdollisimman nopeasti. Lopuksi osiot kootaan yhteen yhdeksi julkaisuksi. Ensimmäinen osa koskee Vantaan väestörakennetta. (Aluejaot sekä käsitteet ja määritelmät löytyvät julkaisun lopusta.) 1 Väestörakenne 1.1 Väestön määrä ja kehitys Ajan saatossa Vantaa on kasvanut runsaan 6 asukkaan maalaiskunnasta 223 asukkaan kaupungiksi. 18-luvun lopulla Vantaan väestömäärä ylitti 1 asukkaan rajapyykin ja vuonna 194 asukkaita oli jo kolminkertainen määrä, yli 3. Vantaan historian suurin väestömenetys koettiin 194-luvulla, jolloin suuressa alueluovutuksessa Vantaan eteläisiä osia, kuten silloinen hallinnollinen keskus Malmi, liitettiin Helsinkiin. Rajamuutosten vuoksi Vantaan väestömäärä puolittui ja vuonna 195 asukasluku oli alle 15. Alueluovutusten jälkeen Vantaan väestönkasvu jatkui vilkkaana ja jo vuoden 196 asukasmäärä, 41 9, oli suurempi kuin koskaan aiemmin. Määrällisesti mitattuna väestönkasvu oli suurinta 197-luvulla, jolloin väestömäärä kasvoi yli 57 asukkaalla (8 %) ja 199-luvuilla kasvu oli melko tasaista ja väestö lisääntyi asukkaalla (16 17 %). 2- luvulla kasvuvauhti jonkin verran hidastui väestön kasvaessa 12 prosentilla. Vuoden 218 alussa Vantaalla oli asukasta. Väestö kasvoi vuoden 217 aikana 1,7 prosentilla (3 686 henkeä), mikä oli selvästi vähemmän kuin edellisenä vuonna (2,2 %). Viimeiset kolme vuotta Vantaan väestönkasvu on ollut korkealla tasolla (taulukko 1 ja kuvio 1.) Taulukko 1. Vantaan väestönkehitys Muutos edellisestä ajankohdasta 1 Vuosi Väestö (1.1.) lkm % , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,7 1 Väkiluvun muutos on väestönlisäys lisättynä väkiluvun rekisterikorjauksilla.

2 Kuvio 1. Vantaan väestönlisäys Kaikista Suomen kunnista määrällinen väestönkasvu vuoden 217 aikana oli Vantaalla kolmanneksi suurinta heti Helsingin ja Espoon jälkeen. Suhteellisesti väestö kasvoi 16 kunnassa nopeammin kuin Vantaalla, mutta kaikki edellä olleet kunnat olivat väestömäärältään huomattavasti pienempiä kuin Vantaa, alle 5 asukkaan kuntia. Vantaan väestö kasvaa myös tulevaisuudessa. Vuonna 217 tehdyn ennusteen mukaan kaupungissa on yli asukasta vuonna 22 ja siitä kymmenen vuoden päästä (23) jo asukasta. Väestön määrä ja kehitys suuralueittain Asukasmäärällä mitattuna väkirikkain suuralue vuoden 218 alussa oli Myyrmäki, jossa asui lähes 55 9 asukasta. Seuraavaksi suurimmalla, Tikkurilan suuralueella, asui 43 henkeä. Selvästi pienin suuralueista oli Kivistö 12 6 asukkaallaan. Kivistön väestö on kuitenkin lisääntynyt koko ajan, mistä johtuen Vantaalla on enää yksi kaupunginosa (Myyrmäki), jonka väkiluku oli suurempi kuin koko Kivistön suuralueen. Vuoden 217 aikana suhteellisesti eniten uusia asukkaita sai Kivistön suuralue, jonka väestö kasvoi 7,1 prosentilla. Määrällisesti väestö kasvoi eniten Tikkurilan suuralueella, hieman yli tuhannella hengellä. Toiseksi eniten väestö lisääntyi suhteellisesti Koivukylän (2,7 %) ja määrällisesti Myyrmäen sekä Kivistön suuralueilla(+84). Hakunila oli ainoa suuralue, jossa väestö väheni (-48 henkeä / -,2 %). Vuodesta 28 vuoteen 218 väestömäärä on lisääntynyt suhteellisesti eniten Kivistön suuralueella, 71 prosenttia (+5 214), ja toiseksi eniten Aviapoliksessa (37 %). Määrällisesti väestö kasvoi eniten Tikkurilan (+6 461) ja Myyrmäen (+5 48) suuralueilla. Alhaisinta väestönkasvu viimeisten kymmenen vuoden aikana on ollut Hakunilan suuralueella, jossa väestö lisääntyi runsaalla 8 henkilöllä (2,8 %). Väestön määrä ja kehitys kaupunginosittain Kaupunginosista selvästi suurin on Myyrmäki, jossa asui vuoden 218 alussa henkeä. Martinlaaksossa asukkaita oli 12 5, Hakunilassa ja Pakkalassa 1 3. Seuraavaksi suurimmat kaupunginosat olivat Simonkylä, Hämeenkylä ja Havukoski, joissa asui yli 8 asukasta. Alle sadan asukkaan kaupunginosia oli neljä: Lentokenttä, Länsisalmi, Viinikkala ja Ojanko 2. Seuraavaksi pienimmät kaupunginosat olivat Helsingin pitäjän kirkonkylä, Myllymäki, Petikko ja Luhtaanmäki, joiden asukasmäärä oli alle 3. Vuoden 217 aikana väestö kasvoi kaupunginosista suhteellisesti eniten Keimolassa ja Kivistössä (11 12 %) ja seuraavaksi eniten Koivukylässä (9,5 %). Määrällinen kasvu oli suurinta Kivistössä (+655) ja Viertolassa (+42). Väestö väheni vuoden 217 aikana suhteellisesti eniten Veromiehessä (-13,4 %) ja määrällisesti Korsossa (-121). 3 Kun väestönkehitystä tarkastellaan viimeisen kymmenen vuoden ajalta, on väestö kasvanut suhteellisesti eniten piskuisessa Keimolassa (468 %). Keimolan kasvu ajoittuu kahteen viimeiseen vuoteen. Seuraavaksi eniten väki on lisääntynyt Kivistön 2 Tilastokeskuksen tietosuojaohjeiden mukaan alle 1 asukkaan kaupunginosista ei saa julkaista muita tietoja kuin väestömäärän. 3 Väestönmuutoksia koskevassa tarkastelussa eivät ole mukana alle 1 asukkaan kaupunginosat.

3 (179 %) ja Veromiehen (11 %) kaupunginosissa. Määrällisesti kasvu on ollut suurinta Kivistössä (+4 21) ja Pakkalassa (+3 12). Suhteellisesti eniten väestöään ovat kymmenessä vuodessa menettäneet Linnainen (-15 %) ja Piispankylä (-9 %). Määrällisesti väki on vähentynyt eniten Ruskeasannassa (-193 henkilöä). Kuva 1. Vantaan väestö kaupunginosittain ja suuralueittain Vantaan karttapalvelussa on teemakartta, Väestön määrä Vantaalla kaupunginosittain, jossa on esitetty kaupunginosien väestö vuosina Linkistä avautuvassa kartassa on väestö , mutta valikoiden kautta käyttäjä pystyy vaihtamaan vuoden (kuin myös ikäryhmän ja sukupuolen). 1.2 Sukupuoli Jo 18-luvulta lähtien enemmistö vantaalaisista on ollut naisia, mutta ero on aina ollut pieni, muutaman prosenttiyksikön tai vähemmänkin. Useiden viime vuosien ajan ero naisten ja miesten osuuksissa on kaventunut ja se on tällä hetkellä pienempi kuin koskaan aiemmin. Vuonna 218 Vantaalla asui naista (5,4 %) ja 11 6 miestä (49,6 %). Sukupuolen mukaan tarkasteltuna suuralueiden väestöt poikkesivat vain hieman toisistaan. Kivistö ja Korso olivat ainoat suuralueet, joissa asui hieman enemmän miehiä kuin naisia. Suurin ero naisten (51,2 %) ja miesten (48,8 %) osuuksissa oli Tikkurilan suuralueella. Vantaalaiset naiset ovat keski-iältään hieman vanhempia kuin miehet, mutta naiset eivät ole enemmistönä jokaisessa ikäluokassa. Yleensä Vantaalla on syntynyt enemmän poikia ja näin oli tilanne myös vuonna 217: poikia syntyi 67 enemmän kuin tyttöjä. Vantaan väestö pysyi miesvaltaisena syntymästä aina 79 ikävuoteen saakka (vaikka yksittäisissä ikävuosissa naisia olikin enemmän). Vanhemmissa ikäluokissa naisten osuus korostui. 75 vuotta täyttäneestä väestöstä 61 prosenttia ja 85 vuotta täyttäneestä väestöstä 69 prosenttia oli naisia. 1.3 Ikä 197-luvun alussa 14 prosenttia vantaalaisista oli 6-vuotiaita. Siitä lähtien pienten lasten osuuden kehitys oli pitkään laskusuuntaista, 199-luvun pientä nousukautta lukuun ottamatta. 15 vuoden ajan alle kouluikäisten lasten osuus pysytteli yh-

4 deksän prosentin tuntumassa, mutta viime vuosina osuus on kääntynyt jälleen laskuun, ollen 8,3 prosenttia vuoden 218 alussa. Kouluikäisten (7 15-vuotiaat) osuus laski 197-luvulta 199-luvun alkuun 15 prosentista 12 prosenttiin, jonka tuntumassa osuus pysytteli aina 2-luvun puoliväliin saakka. Sen jälkeen kouluikäisten osuus alkoi taas laskea, mutta viimeiset neljä vuotta on menty ilman suurempia muutoksia. Vuoden 218 alussa kouluikäisiä oli 1,5 prosenttia väestöstä vuotiaiden vantaalaisten osuus oli suurimmillaan 198- ja 199-lukujen taitteessa, jolloin 72 prosenttia väestöstä kuului tähän ikäryhmään. Sen jälkeen ikäryhmän osuus on ollut vähenemään päin, mikä pitkälti johtuu vanhimpien ikäluokkien kasvusta. Nykyisin Vantaan väestöstä vuotiaisiin kuuluu 66 prosenttia; osuus oli yhtä alhainen viimeksi 197-luvun alkupuolella. 65 vuotta täyttäneiden osuus on kasvanut vuosi vuodelta 198-luvun puolivälistä lähtien, jolloin ikäryhmään kuului 5,4 prosenttia väestöstä. Kasvuvauhti kiihtyi tultaessa 199-luvulle ja on voimistunut entisestään 2- ja 21-luvuilla. Vuoden 218 alussa vantaalaisista 15,2 prosenttia oli 65 vuotta täyttäneitä. Kuvio 2. 6, 7 15, ja 75+ -vuotiaat (%) Vantaalla % Vantaan ikärakenteessa tapahtuneet muutokset näkyvät hyvin kuvioissa 2 3. Kuviosta 2 voi nähdä, että päivähoito- ja kouluikäisten osuudet ovat pitkällä aikavälillä laskeneet ja vanhempien ikäryhmien osuudet ovat kasvaneet vuotiaita on jo useamman vuoden ajan ollut enemmän kuin 6-vuotiaita eikä ero kouluikäisiinkään ole suuri. 75 vuotta täyttäneiden osuus on tuplaantunut 2-luvun alusta, mutta vuoden 217 aikana osuus ei enää kasvanut, vaan pysyi ennallaan (5,7 %). Lisäksi väestöpyramidin muoto on muuttunut (kuvio 3). Vuonna 1988 väestöpyramidissa korostuivat vuotiaat ja pyramidin huippu kapeni selvästi, kun vanhemmat ikäluokat olivat pieniä. 3 vuotta myöhemmin, vuonna 218, pyramidista on tullut selvästi tasapaksumpi. Kuvio 3. Vantaan väestö iän ja sukupuolen mukaan vuosina 1988 ja 218 (1.1.) Naiset Miehet Naiset Miehet 1

5 Väestöllinen huoltosuhde Väestöllinen huoltosuhde kertoo, kuinka paljon lapsia ja vanhuksia on suhteessa työikäisiin. Huoltosuhde heikkenee, kun sen arvo kasvaa. Tässä raportissa työikäiseksi väestöksi on laskettu vuotiaat, joita asui Vantaalla vuoden 218 alussa lähes henkilöä. Yhteensä alle 18-vuotiaita ja yli 64-vuotiaita oli Väestöllinen huoltosuhde, eli alle 18-vuotiaiden ja 65 vuotta täyttäneiden määrä 1 työikäistä kohden, oli sama kuin kahtena edellisenä vuonna eli 57. Huoltosuhde ei ole aiemmin ollut näin korkea viimeisten 4 vuoden aikana. Väestöllinen huoltosuhde oli alimmillaan 199-luvun alussa, ollen tuolloin 44. Kuvio 4. Väestöllinen huoltosuhde Vantaalla, Espoossa, Helsingissä ja koko Suomessa Vantaa Espoo Helsinki Suomi Vantaan ja Espoon väestölliset huoltosuhteet ovat olleet lähellä toisiaan koko 2- ja 21-lukujen ajan. Vantaan ja Helsingin huoltosuhteet olivat lähes samalla tasolla 2-luvun alussa, mutta sen jälkeen ero alkoi kasvamaan. 21-luvulla kehitys on ollut molemmissa kaupungeissa samansuuntaista, joten erokin on pysynyt saman suuruisena. Vuoden 218 alussa Helsingin väestöllinen huoltosuhde oli selvästi alhaisempi (5) kuin Vantaalla (57). Koko Suomessa huoltosuhde on vuosikymmenten ajan ollut huomattavasti korkeampi kuin pääkaupunkiseudulla, ollen 69 vuonna 218. Ikärakenne suuralueittain Alle kouluikäisten lasten osuus on jo 2 vuoden ajan ollut korkein Aviapoliksen suuralueella ja yli kymmenen vuoden ajan alhaisin Myyrmäen ja Tikkurilan suuralueilla. Vuoden 218 alussa Aviapoliksessa alle kouluikäisiä oli 11,5 prosenttia ja Myyrmäessä sekä Tikkurilassa vajaa 8 prosenttia vuotiaita asui vuoden 218 alussa suhteellisesti eniten Aviapoliksessa (14 %) ja vähiten Myyrmäessä sekä Tikkurilassa (9 %). Aviapoliksessa kouluikäisten osuus on kasvanut voimakkaammin vasta viime vuosina, mutta Myyrmäessä ja Tikkurilassa osuudet ovat olleet suuralueiden alhaisimpia viimeiset 2 vuotta vuotiaita oli prosenttia suuralueiden väestöstä vuoden 218 alussa. Ikäryhmän osuudet ovat laskeneet kaikilla alueilla, sillä korkeimmillaan ikäryhmään kuuluvia on ollut prosenttia suuralueesta riippuen. Yli 64-vuotiaiden osuus on pitkällä aikavälillä selvästi kasvanut kaikilla muilla suuralueilla paitsi Aviapoliksessa. Suhteellisesti eniten 65 vuotta täyttäneitä asui vuoden 218 alussa Myyrmäen suuralueella, jossa ikäryhmän osuus on 4 vuoden aikana kohonnut kolmesta prosentista 2 prosenttiin. Korson, Koivukylän ja Hakunilan suuralueilla yli 64-vuotiaiden osuus on alkanut kasvaa muita suuralueita myöhemmin, 199-luvun puolivälistä lähtien. Näillä suuralueilla, kuin myös Tikkurilassa, 65 vuotta täyttäneitä oli prosenttia väestöstä vuoden 218 alussa. Aviapoliksen suuralueella yli 64-vuotiaiden osuus oli korkeimmillaan 199-luvun puolivälissä (8 %), mutta seuraavan yli kymmenen vuoden ajan osuus muista suuralueista poiketen laski. Vaikka ikäryhmän osuus on jo kymmenen viime vuoden ajan kasvanut Aviapoliksessakin, asuu siellä edelleen 65 vuotta täyttäneitä selvästi vähemmän (7 %) kuin muilla suuralueilla. Kivistön suuralueelle on viime vuosina rakennettu runsaasti ja uusien asukkaiden myötä alueen väestörakenne on muuttunut. Neljän viime vuoden ajan 65 vuotta täyttäneiden osuus on muista suuralueista poiketen laskenut, ollen 11 prosenttia vuoden 218 alussa.

6 Taulukko 2. Vantaan väestön ikärakenne suuralueittain Alue ja ikä (%) / vuosi Vantaa Yhteensä (%) vuotiaat 14, 11,9 1,1 9,8 9,1 8,9 8,7 8,6 8, vuotiaat 15,8 14,6 12,3 11,9 1,5 1,4 1,4 1,5 1, vuotiaat 65,7 68,6 71,6 7,3 68,9 66,3 66, 66, 65, vuotiaat 4,5 4,9 6, 8, 11,5 14,5 14,8 15, 15,2 Myyrmäen suuralue Yhteensä (%) vuotiaat 15,8 12,7 9,1 8,4 7,9 7,8 7,9 7,7 7, vuotiaat 14,6 14,9 12,2 1,6 8,8 8,9 9, 9,2 9, vuotiaat 66,2 68,7 72,8 71,7 68,2 64, 63,6 63,5 63, vuotiaat 3,4 3,7 5,9 9,3 15,1 19,2 19,5 19,6 19,8 Kivistön suuralue Yhteensä (%) vuotiaat 13,7 7,2 8,9 9,3 1,2 1,5 1, 9,6 9, vuotiaat 18,2 14,7 11,3 13,7 13, 13,3 12,6 11,6 11, vuotiaat 62,2 71, 72,5 65,8 64, 62,6 64,9 67,5 68, vuotiaat 5,9 7,1 7,3 11,2 12,8 13,6 12,6 11,3 11,1 Aviapoliksen suuralue Yhteensä (%) vuotiaat 11,4 8, 1,8 12,8 15, 12,8 12,4 11,9 11, vuotiaat 16,1 12,4 12,1 13,8 11,2 12,5 13,1 13,8 14, vuotiaat 68,3 72,7 7, 67,8 69,7 68,9 68,2 67,6 67, 65+ -vuotiaat 4,2 6,9 7,1 5,6 4,1 5,8 6,3 6,8 7, Tikkurilan suuralue Yhteensä (%) vuotiaat 13,5 8,7 9,5 1,1 7,5 7,8 7,8 7,6 7, vuotiaat 15,9 13,2 1,4 11,2 9,8 9,1 8,9 8,9 8, vuotiaat 65,9 71,4 72,6 69,5 69,9 68,3 68,4 68,4 68, vuotiaat 4,7 6,7 7,5 9,2 12,8 14,9 14,9 15, 15,2 Koivukylän suuralue Yhteensä (%) vuotiaat 12,1 14,8 1, 1,8 9,4 9,1 9, 8,9 8, vuotiaat 17,9 14,2 12,7 12,4 11,9 11,2 11,4 11,1 11, vuotiaat 64,4 66,5 72, 69,9 68,8 66,5 66, 66,1 66, vuotiaat 5,6 4,5 5,3 6,9 9,9 13,3 13,7 14, 14,3 Korson suuralue Yhteensä (%) vuotiaat 13,1 13, 11,6 1,9 1,2 9,7 9,1 8,8 8, vuotiaat 16,2 15,4 13,6 13,5 11,9 12,2 12,2 12,1 12, vuotiaat 64,8 66,4 69,9 69,3 68,8 66, 65,9 65,7 65, vuotiaat 5,9 5,2 4,9 6,3 9,1 12,2 12,8 13,3 13,7 Hakunilan suuralue Yhteensä (%) vuotiaat 15,7 13,5 11,9 1,7 9, 9,1 9, 9, 8, vuotiaat 15,7 16,2 13,8 13, 11,2 1,7 1,8 1,9 11, vuotiaat 64,9 66,5 7,2 7,5 69,8 66,4 65,8 65,3 65, 65+ -vuotiaat 3,7 3,8 4,1 5,8 1, 13,8 14,4 14,8 15,4 Ikärakenne kaupunginosittain Kaupunginosittain tarkasteltuna 6-vuotiaiden osuus oli vuoden 218 alussa suurin Tammistossa ja Pakkalassa (12 %) ja alhaisin Piispankylässä ja Vestrassa (4 5 %). Kouluikäisiä eli 7 15-vuotiaita asui suhteellisesti eniten Nikinmäessä, Ylästössä ja Vestrassa (18 %) ja vähiten Veromiehessä (2 %). Jos Veromiehessä kouluikäisten osuus oli pieni, niin vuotiaiden osuus oli kaupunginosista suurin (86 %). Myös Keimolassa tähän ikäryhmään kuuluvia asui paljon (81 %). Suhteellisesti vähiten vuotiaita asui Lapinkylässä (6 %), mutta ero seuraaviin

7 kaupunginosiin oli pieni. 65 vuotta täyttäneitä asui eniten Piispankylässä ja Myyrmäessä (23 25 %), kun taas vähiten heitä asui Veromiehessä, Pakkalassa ja Keimolassa (3 6 %). Vantaan karttapalvelussa on kaksi teemakarttaa, joissa on esitetty kaupunginosien väestö iän ja sukupuolen mukaan. Linkistä avautuvissa kartoissa on 6-vuotiaiden lukumäärä/prosenttiosuus , mutta valikoiden kautta käyttäjä pystyy valitsemaan eri ikäryhmien ja sukupuolten mukaisia karttoja. Karttoihin voi valita myös tarkasteltavan vuoden aikajaksolta Katsele karttoja: Vantaan väestön määrä kaupunginosittain iän ja sukupuolen mukaan Vantaan väestön prosentuaalinen jakaantuminen kaupunginosittain iän ja sukupuolen mukaan 1.4 Siviilisääty Vuoden 218 alussa Vantaan väestöstä puolet oli naimattomia, kolmannes naimisissa, kymmenesosa eronnut ja loput kolme prosenttia olivat leskiä. 4 Naimattomien osuuden pienentyminen alkaa näkyä 25. ikävuoden tienoilla ja 3 34-vuotiaista enää hieman yli puolet oli naimattomia. Naimisissa olevien osuus oli suurimmillaan 6 74-vuotiaissa (57 6 %). Eroaminen lisääntyy 35. ikävuoden tienoilla ja leskien osuuden kasvu on puolestaan nähtävissä 65-vuotiaista eteenpäin. Kaikista leskistä peräti 79 prosenttia oli naisia, mikä selittyy pitkälti naisten korkeammalla keskimääräisellä eliniällä. Kuvio 5. Vantaan väestö iän ja siviilisäädyn mukaan % 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % % Naimaton Naimisissa Eronnut Leski 1.5 Äidinkieli Vuonna 218 vantaalaisista 79,8 prosenttia oli suomenkielisiä, 2,5 prosenttia ruotsinkielisiä ja 17,7 prosenttia vieraskielisiä. Pohjoissaamenkielisiä Vantaalla asui 21 henkilöä. Suomen- ja ruotsinkielisten osuudet ovat koko 2-luvun ajan laskeneet ja vieraskielisten osuus on noussut. Vuosina myös suomenkielisten määrä poikkeuksellisesti vähentyi. Vuonna 196 vantaalaisista useampi kuin joka kymmenes oli ruotsinkielinen ja 197-luvuilla ruotsinkielisten osuus laski selvästi, ollen vuonna 198 enää viisi prosenttia. Sen jälkeenkin ruotsinkielisten osuus on edelleen laskenut, mutta hieman hitaammalla tahdilla. Vuoden 218 alussa Vantaalla asui lähes 5 6 ruotsinkielistä (2,5 %). Ruotsinkielisten osuus oli suurin Kivistön (3,5 %) ja pienin Korson suuralueella (1,5 %). Ruotsinkielisten osuus on laskenut selvästi eniten Kivistössä ja Aviapoliksessa, mistä johtuen erot suuralueiden välillä ovat huomattavasti pienentyneet. Vieraskielisten eli henkilöiden, joiden äidinkieli oli muu kuin suomi, ruotsi tai saame, osuus alkoi nousta selvemmin 199- luvun loppupuolella ja vuonna 1999 vieraskielisten määrä ylitti ruotsinkielisten määrän. Vuoden 218 alussa Vantaalla asui 39 4 vieraskielistä, mikä oli 17,7 prosenttia koko väestöstä. Usean vuoden ajan vieraskielisten osuus on ollut Vantaalla suurempi kuin missään muussa Suomen kunnassa. Vieraskielisten osuus koko väestöstä vaihteli ikäryhmän mukaan (kuvio 6). Vuoden 218 alussa eniten vieraskielisiä oli 3 44-vuotiaissa sekä 6-vuotiaissa, joihin kuuluvista vantaalaisista joka neljäs oli vieraskielinen. Väliin jäävissä ikäryhmissä (7 4 Naimisissa olevat, eronneet ja lesket sisältävät myös rekisteröidyt parisuhteet

8 15- ja vuotiaat) joka viides oli vieraskielinen. Vanhemmissa ikäryhmissä osuudet olivat selvästi alhaisempia ja esimerkiksi 6 vuotta täyttäneistä ainoastaan 5 prosenttia oli vieraskielisiä. Kuvio 6. Vieraskielisten osuus (%) eri ikäluokissa koko väestöstä % Yhteensä Vantaan osa-alueet eroavat toisistaan kielirakenteen osalta. Vuonna 218 vieraskielisten osuus oli selvästi suurin Hakunilan (25,5 %) ja pienin Kivistön (8,4 %) suuralueella. Sama tilanne oli myös kaikissa ikäryhmissä (kuvio 7). Suuralueiden sisällä oli pientä vaihtelua, sillä Hakunilassa ja Myyrmäessä vieraskielisten osuus oli suurin alle kouluikäisissä, kun muilla suuralueilla oli 3 44-vuotiaissa. Kuvio 7. Vieraskielisten osuus (%) koko väestöstä eri ikäluokissa Vantaan suuralueilla 218 % Myyrmäki Kivistö Aviapolis Tikkurila Koivukylä Korso Hakunila Kaupunginosista suhteellisesti eniten vieraskielisiä asui Länsimäessä, Veromiehessä ja Havukoskella (38 39 %) ja vähiten Sotungissa, Helsingin pitäjän kirkonkylässä sekä Linnaisissa (2 3 %). Iän mukaan tarkasteltuna vieraskielisten osuus nuoremmissa ikäryhmissä oli selvästi suurin Länsimäessä ja Havukoskella: alueilla asuvista 6-vuotiaista peräti 63 prosenttia ja kouluikäisistä prosenttia oli vieraskielisiä. Samat kaupunginosat olivat kärjessä myös vuotiaissa (vieraskielisiä hieman yli 4 %) ja 3 44-vuotiaissa (55 %). 45 vuotta täyttäneissä vieraskielisten osuus oli selvästi suurin Veromiehessä (58 %). Yleisimmät kielet Vuoden 218 alussa Vantaalla puhuttiin äidinkielenä suomen, ruotsin ja saamen lisäksi 119 eri kieltä. Äidinkielten määrä on koko ajan lisääntynyt. Vuonna 2 Vantaalla puhuttiin 7 eri kieltä, josta määrä on vuosi vuodelta lisääntynyt nykyiseen 119 kieleen. Suuralueilla käytössä olevien vieraiden kielten määrä vaihteli Myyrmäen 97 kielestä Kivistön 57 kieleen. Vantaan yleisimmissä kielissä on tapahtunut huomattavia muutoksia viime vuosina. Pitkän aikaa ruotsinkielen asema oli vahvempi kuin muiden kielten, mutta vuoden 214 alussa sekä venäjää että viroa puhuvia oli enemmän. Vuoden 215 alussa virosta oli tullut jo Vantaan toiseksi yleisin kieli suomen jälkeen, kun se ohitti venäjän. Vuoden 218 alussa Vantaalla asui 8 1 vironkielistä (3,6 % väestöstä), 7 65 venäjänkielistä (3,4 %) ja 5 6 ruotsinkielistä (2,5 %).

9 Vironkielisten määrä on 2-luvulla kasvanut vuosittain keskimäärin 15 prosenttia ja venäjänkielisten 9,5 prosenttia. Vuoden 217 aikana vironkielisten määrä kasvoi 3,3 prosenttia (+253 henkilöä) ja venäjänkielisten 5,2 prosenttia (+378), mikä oli vähemmän kuin kertaakaan aiemmin vuodesta 2 lähtien. Viimeisten neljän vuoden aikana arabiankielisten osuus on noussut eniten. Vuoden 216 aikana arabia nousi Vantaan kuudenneksi yleisimmäksi kieleksi ja vuoden 217 aikana jo viidenneksi yleisimmäksi kieleksi, ohittaen pitkään viidentenä olleen somalin. Vuosina arabiankielisten määrä lisääntyi prosenttia vuosittain. Vuoden 218 alussa Vantaalla asui lähes 2 6 arabiankielistä (1,2 % väestöstä). Kuvio 8. Vantaan yleisimmät äidinkielet (pois lukien suomi) Lkm Viro Venäjä Ruotsi Arabia Somali Albania Kun suomi jätetään tarkastelun ulkopuolelle, oli kaikilla suuralueilla vuonna 218 kolmen yleisimmän kielen joukossa viro, venäjä ja ruotsi. Myyrmäessä, Aviapoliksessa, Tikkurilassa ja Korsossa viro oli yleisin kieli, kun taas Koivukylässä ja Hakunilassa se oli venäjä. Kivistössä yleisin kieli oli ruotsi. Taulukko 3. Yleisimmät äidinkielet Vantaalla ja suuralueilla 218 Vantaa Myyrmäki Kivistö Aviapolis Tikkurila Koivukylä Korso Hakunila Kieli lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % Koko väestö Suomi , , , , , , , , Viro 8 1 3, , , , , , , ,4 Venäjä , , , , , , , , Ruotsi , , , , , , , ,5 Arabia , ,4 44,4 118,6 331,8 43 1,5 221, ,9 Somali ,1 86 1,5 15,1 119,6 125, ,4 152, ,8 Albania , 594 1,1 22,2 137, , 31 1,1 36 1,2 234,8 Vietnam 1 445,6 91,2 23,2 63,3 266, ,2 199, ,4 Englanti 1 43,6 34,6 51,4 161,8 238,6 229,8 15,5 177,6 Kurdi 1 317,6 327,6 3,2 64,3 262,6 141,5 89, ,2 Turkki 951,4 225,4 13,1 98,5 26,5 82,3 51,2 223,8 Kiina 98,4 166,3 52,4 83,4 21,5 22,7 61,2 122,4 Farsi, Persia 839,4 334,6 25,2 36,2 115,3 118,4 74,2 13,3 Thai 795,4 161,3 36,3 84,4 19,4 95,3 86,3 119,4 Muu kieli , , ,4 71 3, , , , , Tuntematon 746,3 189,3 15,1 48,3 117,3 84,3 99,3 158,5 Vieraiden kielten määrä

10 Sukupuoli- ja ikärakenne kielen mukaan 5 Vantaalla asuvista vieraskielisistä noin puolet oli miehiä ja puolet naisia, mutta yksittäisissä kielissä oli eroja sukupuolten kesken. Suurin naisenemmistö oli thain kielessä, jonka puhujista 82 prosenttia oli naisia. Seuraavaksi naisvaltaisin kieli oli tagalog (pilipino) 61 prosentin osuudellaan. Selvästi suurin ero miesten hyväksi oli uzbekkin kielessä, jonka puhujista 85 prosenttia oli miehiä. Iän suhteen tarkasteltuna vieraskieliset olivat keski-iältään selvästi nuorempia (32 vuotta) kuin ruotsinkieliset (46) tai suomenkieliset (4). Eri kieltä puhuvien ikärakenteessa oli eroja. Somalia äidinkielenään puhuvista 38 prosenttia oli alle 16- vuotiaita, kun uzbekkin- ja puolankielisillä osuus oli prosenttia. Yli 64-vuotiaita oli eniten ruotsinkielisissä (27 %) ja suomenkielisissä (18 %). Ikäryhmän osuus oli selvästi alhaisempaa muissa kielissä, sillä kolmanneksi eniten heitä oli venäjänkielisissä, kuusi prosenttia. Bengalin, nepalin, thain ja uzbekkin puhujissa ei ollut ainuttakaan 65 vuotta täyttänyttä. 1.6 Syntymäpaikka Lähes puolet vantaalaisista on syntynyt pääkaupunkiseudulla. Vuoden 218 alussa syntyperäisiä vantaalaisia oli 27 prosenttia, Helsingissä syntyneitä 19 prosenttia ja Espoossa syntyneitä vain parin prosentin verran. Ulkomailla syntyneet ovat kolmanneksi suurin ryhmä Vantaalla ja Helsingissä syntyneiden jälkeen ja ryhmän osuus on kasvanut selvästi eniten. Vuonna 2 Vantaan väestöstä ulkomailla syntyneitä oli 4,2 prosenttia, vuonna 21 jo 8,5 prosenttia ja vuoden 218 alussa 15,3 prosenttia. Viisi prosenttia Vantaan väestöstä on syntynyt pääkaupunkiseudun ulkopuolisella Uudellamaalla. Muualla Suomessa syntyneistä suurimmat ryhmät olivat pohjoissavolaiset, pohjoiskarjalaiset ja pohjoispohjanmaalaiset (vajaa 3 % per alue), mutta ryhmien osuudet ovat vuosien kuluessa suhteellisesti pienentyneet. 1.7 Kansalaisuus Ulkomaan kansalaiset ovat Suomessa pysyvästi asuvia henkilöitä, jotka eivät ole Suomen kansalaisia. Ulkomaalaistaustaisten ryhmä on edellistä ryhmää suurempi, sillä siihen sisältyvät ulkomaan kansalaisten lisäksi ulkomailla syntyneet Suomen kansalaiset. Vantaalla asui vuoden 218 alussa 24 9 ulkomaan kansalaista, mikä oli 11,2 prosenttia koko Vantaan väestöstä. Ulkomaalaistaustaisten määrä oli luonnollisesti hieman suurempi, 36 6 henkilöä (16,4 %). Hakunilan suuralueella ulkomaan kansalaisia asui suhteellisesti eniten, 14,9 prosenttia (ulkomaalaistaustaisia: 22,6 %) ja Kivistön suuralueella vähiten, 5,7 prosenttia (8,5 %). Huomionarvoista on se, että vuoden 217 aikana Hakunilassa ulkomaan kansalaisten osuuden kasvu pysähtyi ja Aviapoliksessa se kääntyi jopa laskuun (kuvio 9). Kuvio 9. Ulkomaan kansalaiset (%) Vantaan suuralueilla % Myyrmäki Kivistö Aviapolis Tikkurila Koivukylä Korso Hakunila 5 Sukupuoli- ja ikärakennetarkastelussa on mukana kotimaisten kielten lisäksi 25 yleisintä vierasta kieltä.

11 Vantaan ulkomaan kansalaisista 61 prosenttia oli tullut Euroopasta, 26 prosenttia Aasiasta, 9 prosenttia Afrikasta ja pari prosenttia Amerikoista. Euroopasta tulleista 73 prosenttia oli muuttanut Vantaalle toisesta EU-maasta. Kun tarkastellaan yksittäisiä maita, kaikista ulkomaan kansalaisista 35 prosenttia oli tullut Virosta ja 1 prosenttia Venäjältä. Suomen kansalaisuuden saaneet Suomen kansalaisuuden saaneiden määrä on 2-luvun alusta vaihdellut vuodesta toiseen, mutta vuonna 217 kansalaisuuden saaneita oli ennätysmäärä niin koko Suomessa kuin Vantaallakin. Vantaalla Suomen kansalaisuus myönnettiin peräti ulkomaalaiselle, mikä oli 21 henkilöä enemmän kuin edellisenä ennätysvuotena 212. Keskimäärin kansalaisuuden saaneita vuosina on ollut vuosittain 564. Vuonna 217 Suomen kansalaisuuden saaneissa oli edustajia 79 eri kansalaisuudesta, mutta eniten kansalaisuuksia myönnettiin venäläisille (2 %), somaleille (11 %) ja virolaisille (8 %). Vuodesta 23 lähtien venäläiset ovat olleet Vantaalla suurin Suomen kansalaisuuden saanut ryhmä ja vuodesta 25 somalit toiseksi suurin (lukuun ottamatta vuotta 211). Taulukko 4. Suomen kansalaisuuden saaneet edellisen kansalaisuuden mukaan Vuosi Edellinen kansalaisuus lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % Yhteensä 848 1, 734 1, 75 1, 919 1, , Venäjä 177 2, , ,9 2 21, ,4 Somalia 13 12,1 72 9, ,4 1 1, ,1 Viro 47 5,5 42 5,7 55 7,3 66 7,2 91 7,8 Irak 36 4,2 17 2,3 61 8,1 49 5,3 79 6,8 Turkki 44 5,2 33 4,5 15 2, 28 3, 37 3,2 Vietnam 28 3,3 18 2,5 31 4,1 48 5,2 34 2,9 Nigeria 6,7 8 1,1 14 1,9 11 1,2 31 2,7 Intia 2 2,4 21 2,9 1 1,3 13 1,4 29 2,5 Ukraina 16 1,9 18 2,5 16 2,1 14 1,5 27 2,3 Kiina 11 1,3 12 1,6 1 1,3 13 1,4 25 2,1 Muut/valtioton/tuntematon 36 42, , , , ,3 Vuosina kansalaisuuden saaneista hieman yli puolet oli naisia (54 %), mutta eri kansalaisuuksissa oli eroja sukupuolten kesken 6 : eniten naisia kansalaisuuden saaneissa oli thaimaalaisissa, brasilialaisissa ja kenialaisissa (73 77 %). Kun ajanjaksoksi valittiin pelkästään 21-luku (21 217), oli naisten osuuksissa Thaimaa edelleen kärjessä ja Kenia kolmantena, mutta toisena oli Bosnia ja Hertsegovina. Vuosina miehiä oli kansalaisuuden saaneissa eniten egyptiläisissä ja jordanialaisissa (8 82 %). Tuoreemmalla ajanjaksolla (21 217) ainoastaan egyptiläisissä oli huomattavasti enemmän miehiä (81 %) kuin naisia. Vuosina Suomen kansalaisuuden saaneista 45 prosenttia oli alle 25-vuotiaita, joista yli puolet oli alle 15-vuotiaita. Vanhempaa väestöä kansalaisuuden saaneissa oli varsin vähän, sillä vain kuusi prosenttia oli vähintään 55-vuotiaita. Eri kansalaisuuksissa oli eroja myös iän mukaan 7. Alle 25-vuotiaiden osuus oli suurin kongolaisilla, somaleilla ja serbiamontenegrolaisilla (63 66 %), kun taas yli 44-vuotiaiden osuus oli suurin ruotsalaisilla, virolaisilla ja briteillä (26 37 %). 1.8 Uskonto Vuoden 218 alussa 58 prosenttia vantaalaisista oli Suomen evankelisluterilaisen kirkon jäseniä. Ortodoksiseen seurakuntaan tai muihin uskonnollisiin yhdyskuntiin kuuluvia 8 oli vain neljä prosenttia väestöstä, kun taas uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomia oli 38 prosenttia. Vantaalaisista miehistä 54 prosenttia ja naisista 62 prosenttia kuului Suomen evankelisluterilaiseen kirkkoon. Uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomia oli miehissä 43 prosenttia ja naisissa 34 prosenttia. Suomen evankelisluterilaiseen kirkkoon kuuluvien ja uskonnollisiin yhdyskuntaan kuulumattomien osuudet vaihtelivat jonkin verran iän mukaan. Vantaalaisten kuuluminen evankelisluterilaiseen kirkkoon oli suurimmillaan vuotiaissa ja yli 64- vuotiaissa (71 72 % ikäluokasta), kun taas uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomien osuudet olivat kyseisissä ikäryhmissä pienimmillään (25 %) vuotiaissa evankelisluterilaiseen kirkkoon kuuluvien osuus oli alhaisimmillaan (5 %) ja uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomien osuus korkeimmillaan (46 %). 6 Sukupuolta koskevaan tarkasteluun on otettu ne kansalaisuudet, joissa oli vähintään 2 Suomen kansalaisuuden saanutta tarkasteltavalla ajanjaksolla. 7 Ikätarkasteluun on otettu ne kansalaisuudet, joissa oli vähintään 3 Suomen kansalaisuuden saanutta tarkasteltavalla ajanjaksolla. 8 Tähän ryhmään kuuluivat muun muassa Jehovan todistajat, Suomen vapaakirkko, katolinen kirkko, adventtikirkot, Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkko, metodistikirkko, baptistiyhdyskunnat sekä juutalais- ja islamilaisseurakunnat.

12 Kuvio 1. Vantaan väestö uskonnollisen yhdyskunnan mukaan % , , , Suomen ev.lut. kirkko Usk. yhdysk. kuulumattomat Muu uskonnollinen yhdysk. Suomen evankelisluterilaiseen kirkkoon kuuluvien osuus on laskenut tasaisesti 2-luvulla, kun uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomien osuus on kasvanut. Vuonna 2 Suomen evankelisluterilaiseen kirkkoon kuului 77 prosenttia vantaalaisista, kun vuonna 218 heidän osuutensa oli 58 prosenttia. Samassa ajassa uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomien osuus on kasvanut 2 prosentista 38 prosenttiin. Suomen ortodoksiseen kirkkokuntaan kuuluvien osuus pysytteli pitkään 1,3 prosentissa, mutta kahden viime vuoden ajan osuus on ollut hivenen pienempi (1,2 %). Muihin uskonnollisiin yhdyskuntiin kuuluvien osuus on kasvanut vuosituhannen alun 1,2 prosentista nykyiseen 2,4 prosenttiin. 1.9 Koulutus Vuoden 216 lopun (31.12.) tietojen mukaan Vantaan 15 vuotta täyttäneestä väestöstä 32 prosenttia oli suorittanut enintään perusasteen, 38 prosenttia toisen asteen ja 3 prosenttia korkea-asteen tutkinnon. 9 Korkea-aste voidaan jakaa edelleen kolmeen osaan, joista alimman korkea-asteen suorittaneita oli 9 prosenttia, alemman korkeakouluasteen 12 prosenttia ja ylemmän korkeakouluasteen suorittaneita 9 prosenttia. Tutkinnon suorittaneiden osuus on selvästi noussut vuosikymmenten saatossa. Vuodesta 199 vuoteen 216 enintään perusasteen käyneiden osuus on laskenut 46 prosentista 32 prosenttiin. Samana ajanjaksona toisen asteen suorittaneiden osuus on kasvanut 33 prosentista 38 prosenttiin ja korkea-asteen suorittaneiden osuus 22 prosentista 3 prosenttiin. Koulutusasteessa oli jonkin verran eroja sukupuolen ja suuralueiden mukaan. Vuoden 216 lopussa naisissa oli lähes yhtä paljon toisen asteen kuin korkea-asteen käyneitä (34 35 %), kun miehissä oli selvästi enemmän toisen asteen (4 %) kuin korkea-asteen (27 %) käyneitä. Vantaalaisten naisten koulutustaso on noussut selvästi miehiä nopeammin ja naisten koulutustaso onkin jo pidemmän aikaa ollut korkeampi kuin miesten. Vuoden 216 lopun tietojen mukaan Vantaan suuralueista koulutustaso oli korkein Aviapoliksessa ja matalin Hakunilassa. Enintään perusasteen suorittaneita oli Aviapoliksessa 25 prosenttia (Hakunilassa 36 %) ja korkea-asteen suorittaneita 4 prosenttia (Hakunilassa 25 %). 9 Väestön koulutusrakennetilasto kuvaa 15 vuotta täyttäneen väestön peruskoulun, keskikoulun tai kansakoulun jälkeen suorittamia tutkintoja. Tutkinnon suorittaneet on luokiteltu koulutusasteittain korkeimman/viimeksi suoritetun ammatillisen tutkinnon mukaan. Tässä koulutusta koskevassa osiossa perusaste sisältää tuntemattomat, toinen aste erikoisammattikoulutusasteen ja ylempi korkeakouluaste tutkijakoulutuksen. Luvut on aina esitetty 15 vuotta täyttäneestä väestöstä. Tarkemmat koulutusmääritelmät löytyvät johdannosta: käsitteet ja määritelmät ---> koulutusrakenne.

13 Kuvio 11. Vantaan 15 vuotta täyttänyt väestö koulutuksen ja sukupuolen mukaan (31.12.) 1 % 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % % Miehet Naiset Ei perusasteen jälk. tutkintoa Toinen aste Korkea-aste Tästä voit ladata väestörakenneosion Excel-taulukot.

14 Vantaan aluejaot Vantaalla on 7 suuraluetta ja 61 kaupunginosaa 1 Myyrmäen suuralue 2 Kivistön suuralue 3 Aviapoliksen suuralue 4 Tikkurilan suuralue 1 Linnainen 21 Piispankylä 4 Ylästö 6 Hiekkaharju 11 Hämevaara 22 Keimola 41 Viinikkala 61 Tikkurila 12 Hämeenkylä 23 Kivistö 5 Tammisto 62 Jokiniemi 13 Vapaala 24 Lapinkylä 51 Pakkala 63 Viertola 14 Varisto 25 Myllymäki 52 Veromies 64 Kuninkaala 15 Myyrmäki 3 Vestra 53 Lentokenttä 65 Simonkylä 16 Kaivoksela 31 Luhtaanmäki 66 Hakkila 17 Martinlaakso 32 Riipilä 67 Ruskeasanta 18 Vantaanlaakso 33 Seutula 68 Koivuhaka 2 Askisto 34 Kiila 69 Helsingin pitäjän kirkonkylä 26 Petikko 5 Koivukylän suuralue 6 Korson suuralue 7 Hakunilan suuralue 7 Koivukylä 8 Matari 9 Länsisalmi 71 Ilola 81 Korso 91 Länsimäki 72 Asola 82 Mikkola 92 Ojanko 73 Rekola 83 Metsola 93 Vaarala 74 Havukoski 84 Leppäkorpi 94 Hakunila 75 Päiväkumpu 85 Jokivarsi 95 Rajakylä 86 Nikinmäki 96 Itä-Hakkila 87 Vierumäki 97 Kuninkaanmäki 88 Vallinoja 98 Sotunki Käsitteet ja määritelmät Kansalaisuus Jos henkilöllä on Suomen kansalaisuuden lisäksi toisen maan kansalaisuus, luokitellaan hänet tilastoissa Suomen kansalaiseksi. Jos Suomessa asuvalla ulkomaan kansalaisella on useita ulkomaiden kansalaisuuksia, luokitellaan hänet tilastoissa sen maan kansalaisena, jonka passilla hän on tullut Suomeen. Kieli Henkilön äidinkieli saadaan väestötietojärjestelmästä, jonne vanhemmat ovat kielen lisäksi ilmoittaneet lapsen nimen ja uskontokunnan. Jos loppuvuodesta syntyneen lapsen tietoja ei ole ehditty viedä väestötietojärjestelmään, saa lapsi tilastoissa äitinsä äidinkielen, joka myöhemmin täsmentyy vanhempien ilmoituksen mukaiseksi. Vieraskielisiä ovat muut kuin suomen-, ruotsin- tai saamenkieliset. Koulutusrakenne Koulutusrakennetilasto kuvaa 15 vuotta täyttäneen väestön peruskoulun, keskikoulun tai kansakoulun jälkeen suorittamia tutkintoja. Tutkinnon suorittaneet on luokiteltu koulutusasteittain korkeimman/viimeksi suoritetun ammatillisen tutkinnon mukaan. Koulutusaste jakautuu seitsemään luokkaan: perusaste, toinen aste (ent. keskiaste), erikoisammattikoulutusaste, alin korkea-aste, alempi korkeakouluaste ja ylempi korkeakouluaste sekä tutkijakoulutus. Perusasteen suorittaneet ovat käyneet esimerkiksi kansa-, keski- tai peruskoulun. Toisen asteen suorittaneita ovat esimerkiksi lukion ja ammatillisen peruskoulutuksen suorittaneet. Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot ovat ammatillista lisäkoulutusta. Alin korkea-aste sisältää opistoasteen ja alimman korkea-asteen koulutuksen. Alempaan korkeakouluasteeseen luetaan ammattikorkeakoulututkinnot ja alemmat korkeakoulututkinnot ja ylempään korkeakouluasteeseen esimerkiksi ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot ja maisterintutkinnot. Tutkijakoulutus pitää sisällään lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot. Siviilisääty Henkilön siviilisäädyllä tarkoitetaan avioliittolain ja rekisteröidystä parisuhteesta annetun lain mukaista asemaa. Siviilisäätyluokitus on seuraava: naimaton, naimisissa, eronnut, leski, rekisteröidyssä parisuhteessa, eronnut rekisteröidystä parisuhteesta sekä leski rekisteröidyn parisuhteen jälkeen. Tässä julkaisussa naimisissa oleviin on otettu mukaan myös rekisteröidyt parisuhteet, eronneisiin rekisteröidystä parisuhteesta eronneet ja leskiin rekisteröidystä parisuhteesta leskeksi jääneet. Rekisteröidyllä parisuhteella tarkoitetaan kahden samaa sukupuolta olevan 18 vuotta täyttäneen henkilön rekisteröityä parisuhdetta.

15 Syntymämaa Henkilön syntymämaa määräytyy sen mukaan, mikä on ollut äidin vakituinen kotimaa syntymähetkellä. Syntymämaa tulee syntymäajankohdan valtiorakenteen mukaisena, minkä takia esimerkiksi Suomen luovuttamilla alueilla syntyneiden syntymämaa on Suomi. Ulkomaan kansalaiset ja ulkomaalaistaustaiset Ulkomaan kansalaiset ovat Suomessa pysyvästi asuvia henkilöitä, jotka eivät ole Suomen kansalaisia. Ulkomaalaistaustaisten ryhmä on edellistä ryhmää suurempi, sillä siihen sisältyvät ulkomaan kansalaisten lisäksi ulkomailla syntyneet Suomen kansalaiset. Uskonnollinen yhdyskunta Henkilön uskonnollisen yhdyskunnan tieto saadaan väestötietojärjestelmästä, jonne vanhemmat ovat uskontokunnan lisäksi ilmoittaneet lapsen nimen ja kielen. Jos loppuvuodesta syntyneen lapsen tietoja ei ole ehditty viedä väestötietojärjestelmään, saa lapsi tilastoissa äitinsä uskontokunnan, joka myöhemmin täsmentyy vanhempien ilmoituksen mukaiseksi. Väestö Vantaan väestöön kuuluvat Vantaalla vakituisesti asuvat Suomen kansalaiset ja ulkomaalaiset. Tilapäisesti ulkomailla asuvat vantaalaiset lasketaan myös väestöön. Väestöllinen huoltosuhde Väestöllinen huoltosuhde kertoo, kuinka paljon lapsia ja vanhuksia on suhteessa työikäisiin. Huoltosuhde heikkenee, kun sen arvo kasvaa.

Perheet ja asuntokunnat

Perheet ja asuntokunnat Vantaan väestö 16/17 julkaisu ilmestyy tänä vuonna osissa, jotta tieto saadaan julkaistua mahdollisimman nopeasti. Lopuksi osiot kootaan yhteen yhdeksi julkaisuksi. Tämä osa koskee Vantaan perheitä ja

Lisätiedot

1 Väestörakenne. 1.1 Väestön määrä ja kehitys

1 Väestörakenne. 1.1 Väestön määrä ja kehitys Vantaan väestö 216/217 julkaisu ilmestyy tänä vuonna osissa, jotta tieto saadaan julkaistua mahdollisimman nopeasti. Lopuksi osiot kootaan yhteen yhdeksi julkaisuksi. Ensimmäinen osa koskee Vantaan väestörakennetta.

Lisätiedot

1 Väestörakenne. 1.1 Väestön määrä ja kehitys

1 Väestörakenne. 1.1 Väestön määrä ja kehitys Vantaan väestö 218/219 julkaisu ilmestyy osissa, jotta tieto saadaan julkaistua mahdollisimman nopeasti. Lopuksi osiot kootaan yhteen yhdeksi julkaisuksi. Ensimmäinen osa koskee Vantaan väestörakennetta.

Lisätiedot

Tilastokatsaus 7:2013

Tilastokatsaus 7:2013 Tilastokatsaus 6:2012 Vantaa 1 21.8.2013 Tietopalvelu B12:2013 Asuntorakentaminen Vantaalla vuodesta 1970 Asuntokanta vuoden 2013 alussa Vantaalla oli vuoden 2013 alussa 99 620 asuntoa. Niistä 60 835 oli

Lisätiedot

Vantaan kaupunki, tietopalveluyksikkö Vantaan kaupungin aineistopankki, Sakari Manninen. Vantaan kaupunki. Tietopalvelu B7 : 2017

Vantaan kaupunki, tietopalveluyksikkö Vantaan kaupungin aineistopankki, Sakari Manninen. Vantaan kaupunki. Tietopalvelu B7 : 2017 VANTAAN VÄESTÖ 216/217 Julkaisija Kannen kuva Vantaan kaupunki, tietopalveluyksikkö Vantaan kaupungin aineistopankki, Sakari Manninen Vantaan kaupunki. Tietopalvelu B7 : 217 ISSN-L 1799-73 ISSN 1799-7127

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 1:2017

TILASTOKATSAUS 1:2017 TILASTOKATSAUS 1:2017 5.1.2017 TYÖPAIKAT VANTAAN OSA-ALUEILLA 31.12. Työpaikkojen määrä kasvoi vuonna Tikkurilassa, Koivukylässä ja Hakunilassa Vaikka työpaikkojen määrä kasvoi vuoden aikana koko kaupungissa,

Lisätiedot

Käsitteet ja määritelmät

Käsitteet ja määritelmät Tästä julkaisusta puuttuu Suomen kansalaisuuden saaneet. Kansalaisuuden saaneita koskeva tilasto ilmestyy syyskuussa, jonka jälkeen Vantaan väestö 218/219 -julkaisusta tehdään lopullinen, taitettu versio.

Lisätiedot

VANTAAN VÄESTÖ 2017/2018

VANTAAN VÄESTÖ 2017/2018 VANTAAN VÄESTÖ 2017/2018 Elina parviainen Julkaisija Kannen kuva Vantaan kaupunki, tietopalveluyksikkö Vantaan kaupungin aineistopankki, Pekka Turtiainen Vantaan kaupunki. Tietopalvelu B2 : 2019 ISSN-L

Lisätiedot

Tilastokatsaus 7:2014

Tilastokatsaus 7:2014 Vantaa 20.5.2014 Tietopalvelu B8:2014 Vuoden 2012 tulotietoja Vantaalta, sen osa-alueilta, Helsingin seudulta ja maamme suurimmista kaupungeista Valtionveronalaiset keskitulot tulot Vantaalla ja muissa

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 3:2019

TILASTOKATSAUS 3:2019 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 3:2019 1 8.10.2019 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 2009 2018 Työttömyysaste oli Vantaalla 8,7 prosenttia vuoden 2018 lopussa, mikä oli 1,3 prosenttiyksikköä vähemmän kuin edellisenä

Lisätiedot

Vantaan kaupunki, tietopalveluyksikkö Vantaan kaupungin aineistopankki, Pertti Raami. Vantaan kaupunki. Tietopalvelu B16 : 2016

Vantaan kaupunki, tietopalveluyksikkö Vantaan kaupungin aineistopankki, Pertti Raami. Vantaan kaupunki. Tietopalvelu B16 : 2016 Vantaan väestö 2015/2016 Julkaisija Kannen kuva Vantaan kaupunki, tietopalveluyksikkö Vantaan kaupungin aineistopankki, Pertti Raami Vantaan kaupunki. Tietopalvelu B16 : 2016 ISSN-L 1799-7003 ISSN 1799-7003

Lisätiedot

Tilastokatsaus 9:2014

Tilastokatsaus 9:2014 Tilastokatsaus 9:214 Tilastokatsaus 9:213 Vantaa 1 24.6.214 Tietopalvelu B1:214 Tietoja työvoimasta ja työttömyydestä Työvoiman määrä kasvoi 7:lla (,7 %) vuoden 212 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 8:2018

TILASTOKATSAUS 8:2018 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 8:2018 1 17.12.2018 TYÖPAIKAT VANTAALLA 2007 2016 Vantaalla oli lähes 110 800 työpaikkaa vuoden 2016 lopussa, mikä oli 4,9 prosenttia kaikista Suomen työpaikoista.

Lisätiedot

Vantaan kaupunki. Tietopalvelu B6 : 2015. ISSN-L 1799-7003 1799-7003 (painettu) 1799-7127 (verkkojulkaisu) ISBN 978-952-443-499-7

Vantaan kaupunki. Tietopalvelu B6 : 2015. ISSN-L 1799-7003 1799-7003 (painettu) 1799-7127 (verkkojulkaisu) ISBN 978-952-443-499-7 VANTAAN VÄESTÖ 2014/2015 Julkaisija: Vantaan kaupunki, tietopalveluyksikkö Kannen kuva: Sami Lievonen, Vantaan kaupungin aineistopankki Kansi ja ulkoasu Sirpa Rönn, Taloussuunnittelu/Tietopalvelu Taitto

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2017

TILASTOKATSAUS 4:2017 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 4:201 1.10.201 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 200 2016 Työttömyysaste oli Vantaalla 11, prosenttia vuoden 2016 lopussa. Laskua edellisvuoteen oli 0,5 prosenttiyksikköä, mikä johtui

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 15:2016

TILASTOKATSAUS 15:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 3:2015

TILASTOKATSAUS 3:2015 TILASTOKATSAUS 3:2015 27.5.2015 TULOTIETOJA VANTAALTA, SEN OSA-ALUEILTA, HELSINGIN SEUDULTA JA MAAMME SUURIMMISTA KAUPUNGEISTA VUODELTA 2013 Valtionveronalaiset keskitulot Vantaalla ja muissa isoissa kaupungeissa

Lisätiedot

Tilastokatsaus 3:2013

Tilastokatsaus 3:2013 Tilastokatsaus 3:2013 Vantaa 1 24.1.2013 Tietopalvelu B3:2013 Työpaikat Vantaalla ja sen osa-alueilla 31.12.2010 Työpaikat kasvoivat vuonna 2010 taas vajaalla 3 000 työpaikalla Vantaalla oli vuoden 2010

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestötilastot 2013 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

tarkastusinsinööri Riitta Tamminen 839 29802 lupasihteeri Minna Kolmonen 839 22462

tarkastusinsinööri Riitta Tamminen 839 29802 lupasihteeri Minna Kolmonen 839 22462 Vantaan kaupunki, valvonta PIIRIJAKOTAULUKKO Päivitetty 1.4.2015 yhteystiedot: e-mail: etu.suku@vantaa.fi, puh. keskus 09 83911 www.vantaa.fi/valvonta Yli 8 as. tai muu 2000 m³:n uudis tai 1000 lupavalmistelu

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 5:2018

TILASTOKATSAUS 5:2018 Tilastokatsaus 6:12 TILASTOKATSAUS 5:18 1 10.9.18 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 08 17 Työttömyysaste oli Vantaalla tasan 10 prosenttia vuoden 17 lopussa. Laskua edellisvuoteen oli peräti 1,9 prosenttiyksikköä, mikä

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2014

Tilastokatsaus 12:2014 Tilastokatsaus 12:2014 Vantaa 5.11.2014 Tietopalvelu B15:2014 1 Työpaikat Vantaan osa-alueilla 31.12.2012 Työpaikkojen määrä kasvoi vuonna 2012 eniten Tikkurilassa ja Aviapoliksessa Vaikka työpaikkojen

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNKI VANDA STAD ALUEKOORDINAATTORI

VANTAAN KAUPUNKI VANDA STAD ALUEKOORDINAATTORI ALUEKOORDINAATTORI TUKI KOULUILLE JA KODEILLE Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä Helsinki 27.11.2009 Organisaatiokaavio perusopetus 1.1.2010 Perusopetuksen johtaja Ilkka Kalo Opetuspäällikkö

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 12:2015

TILASTOKATSAUS 12:2015 TILASTOKATSAUS 12:2015 17.12.2015 TYÖPAIKAT VANTAAN OSA-ALUEILLA 31.12. Työpaikkojen määrä kasvoi vuonna eniten Hakunilassa ja Aviapoliksessa Vaikka väheni vuoden aikana koko kaupungissa, oli kaupungin

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 2:2018

TILASTOKATSAUS 2:2018 TILASTOKATSAUS 2:2018 15.3.2018 TYÖPAIKAT VANTAALLA 2015 Vantaalla oli vuoden 2015 lopussa 109 779 työpaikkaa. Työpaikkamäärä kasvoi edellisestä vuodesta 2450:lla. Helsingissä työpaikkamäärä kasvoi vuodesta

Lisätiedot

Vantaan hyvinvointikatsaus 2018

Vantaan hyvinvointikatsaus 2018 Vantaan hyvinvointikatsaus 218 Vantaan hyvinvointikatsaus 218 on hyvinvointiraportointityönryhmän yhdessä eri toimialojen edustajien kanssa laatima katsaus hyvinvoinnin ja toimintaympäristön kehityksestä

Lisätiedot

Rakentaminen Vantaalla 2010

Rakentaminen Vantaalla 2010 Rakentaminen Vantaalla 2010 Rakennus- ja asuntokanta 1.1.2011 Tiedustelut Vantaan kaupunki Jaana Calenius p. 09 8392 6082 jaana.k.calenius(at)vantaa.fi Kannen kuva: Paino: Arkkitehtuuritoimisto Heikkinen

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 12:2016

TILASTOKATSAUS 12:2016 TILASTOKATSAUS 12:2016 10.6.2016 TULOTIETOJA VANTAALTA, SEN OSA-ALUEILTA, HELSINGIN SEUDULTA JA MAAMME SUURIMMISTA KAUPUNGEISTA VUODELTA 2014 Valtionveronalaiset keskitulot Vantaalla ja muissa isoissa

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2015

TILASTOKATSAUS 4:2015 Tilastokatsaus 6:212 TILASTOKATSAUS 4:2 1 12.8.2 TIETOJA TYÖVOIMASTA JA TYÖTTÖMYYDESTÄ Työvoiman määrä kasvoi 1 3:lla (,9 %) vuoden 213 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien joukko on suurentunut vuodesta

Lisätiedot

Sivistystoimen innovaatiostrategiat - varhaiskasvatuksen uudet palvelut. Sole Askola-Vehviläinen varhaiskasvatuksen johtaja 17.5.

Sivistystoimen innovaatiostrategiat - varhaiskasvatuksen uudet palvelut. Sole Askola-Vehviläinen varhaiskasvatuksen johtaja 17.5. Sivistystoimen innovaatiostrategiat - varhaiskasvatuksen uudet palvelut Sole Askola-Vehviläinen varhaiskasvatuksen johtaja Tilanne keväällä 2009 Päivähoidossa ja kotihoidon tuella olevien lasten määrän

Lisätiedot

Tilastokatsaus 1:2014

Tilastokatsaus 1:2014 Tilastokatsaus 1:2014 Vantaa 3.1.2014 Tietopalvelu B1:2014 1 Vähintään 65 vuotta täyttäneet Vantaalla Vuoden 2013 alussa 65 vuotta täyttäneitä tai sitä vanhempia vantaalaisia oli 27 579 henkilöä. Heistä

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 2:2019

TILASTOKATSAUS 2:2019 Tilastokatsaus :20 TILASTOKATSAUS 2:201 1 22.3.201 VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE VANTAALLA Tässä tilastokatsauksessa tarkastellaan Vantaan väestön koulutusrakennetta ja sen kehitystä. Koulutuksesta on tietoja

Lisätiedot

Tietopalvelu B10:2013 ISBN ISSN-L ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu)

Tietopalvelu B10:2013 ISBN ISSN-L ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu) Vantaan väestö / Tietopalvelu B: ISBN 8-9-443-443-0 ISSN-L 99-7003 ISSN 99-7003 (painettu) ISSN 99-77 (verkkojulkaisu) Julkaisija Vantaan kaupunki, tietopalveluyksikkö Kannen kuva Sanna Juusola, viestintä

Lisätiedot

Tilastokatsaus 4:2014

Tilastokatsaus 4:2014 Vantaa 10.3.2014 Tietopalvelu B5:2014 Pendelöinti Vantaan suuralueille ja suuralueilta Vantaalaisista työssäkäyvistä 45 prosentilla oli työpaikka Vantaalla. Enemmistö kaupungin työssäkäyvistä työskenteli

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Väestörakenne 2014 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

Tietopalvelu B10:2013 ISBN 978-952-443-443-0 ISSN-L 1799-7003 ISSN 1799-7003 (painettu) ISSN 1799-7127 (verkkojulkaisu)

Tietopalvelu B10:2013 ISBN 978-952-443-443-0 ISSN-L 1799-7003 ISSN 1799-7003 (painettu) ISSN 1799-7127 (verkkojulkaisu) Vantaan väestö / Tietopalvelu B: ISBN 8-9-443-443-0 ISSN-L 99-7003 ISSN 99-7003 (painettu) ISSN 99-77 (verkkojulkaisu) Julkaisija Vantaan kaupunki, tietopalveluyksikkö Kannen kuva Sanna Juusola, viestintä

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 20.4.2015 Leena Salminen

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 20.4.2015 Leena Salminen Toimintaympäristö Kielet ja kansalaisuudet Kielet ja kansalaisuudet 2014 Tampereella 9 422 ulkomaan kansalaista 131 eri maasta Vuoden 2014 lopussa oli tamperelaisista 4,2 prosenttia ulkomaan kansalaisia.

Lisätiedot

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Päivitetty 13.2.2015 Väestörakenne Helsingin seudun vuotuinen väestönkasvu vuosina 1990 2013, % 1,8 1,6 1,4 Kasvu / vuosi % 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 5:2017

TILASTOKATSAUS 5:2017 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 5:2017 1 21.12.2017 ASUNNOT JA ASUINOLOT VANTAALLA 2016 Vantaalla oli yhteensä 108 300 asuntoa vuoden 2016 lopussa verrattuna vuoden takaiseen tilanteeseen asuntokanta

Lisätiedot

Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat

Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat Konserniesikunta, Strategiayksikkö Lähde: Tilastokeskus 24.4.2018 Yhteenveto Väestömäärä ja väestönkasvu osatekijöittäin

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 6:2018

TILASTOKATSAUS 6:2018 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 6:2018 1 26.10.2018 ASUNNOT JA ASUINOLOT VANTAALLA 2017 Vantaalla oli yhteensä 111 700 asuntoa vuoden 2017 lopussa verrattuna vuoden takaiseen tilanteeseen asuntokanta

Lisätiedot

Kymppi-Moni hankkeen 3. työpaja Palveluverkot: päiväkotiverkko

Kymppi-Moni hankkeen 3. työpaja Palveluverkot: päiväkotiverkko Kymppi-Moni hankkeen 3. työpaja Palveluverkot: päiväkotiverkko 31.5.2012 Jyväskylä Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Päivi Riehunkangas suunnittelija, päivähoito Maankäytön toteuttamisen ohjelmointi

Lisätiedot

Tilastokatsaus 13:2014

Tilastokatsaus 13:2014 Vantaa 13.11.2014 Tietopalvelu B16:2014 Pendelöinti Vantaan suuralueille ja suuralueilta Vantaalaisista työssäkäyvistä 45 prosentilla oli työpaikka Vantaalla. Enemmistö kaupungin työssäkäyvistä työskenteli

Lisätiedot

Väestö. Tea Tikkanen / Helsingin kaupunki. tea.tikkanen[at]hel.fi. Päivitetty

Väestö. Tea Tikkanen / Helsingin kaupunki. tea.tikkanen[at]hel.fi. Päivitetty Väestö Tea Tikkanen / Helsingin kaupunki tea.tikkanen[at]hel.fi Päivitetty 6.2.2018 Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Kuvioissa ja taulukoissa käytetyt aluejaot: - Pääkaupunkiseutu:,

Lisätiedot

Toimintaympäristön tila Espoossa 2019 Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat

Toimintaympäristön tila Espoossa 2019 Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat Toimintaympäristön tila Espoossa 2019 Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat Konsernihallinto, Tutkimus ja tilastot Lähde: Tilastokeskus 5.4.2019 Yhteenveto Väestömäärä ja väestönkasvu osatekijöittäin

Lisätiedot

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Kuvioissa ja taulukoissa käytetyt aluejaot: Pääkaupunkiseutu:, Espoo, Vantaa, Kauniainen KUUMA kunnat: Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi,

Lisätiedot

VÄESTÖ KANSALAISUUDEN JA KIELEN MUKAAN ETELÄ- KARJALASSA, LAPPEENRANNASSA JA IMATRALLA

VÄESTÖ KANSALAISUUDEN JA KIELEN MUKAAN ETELÄ- KARJALASSA, LAPPEENRANNASSA JA IMATRALLA VÄESTÖ KANSALAISUUDEN JA KIELEN MUKAAN ETELÄ- KARJALASSA, LAPPEENRANNASSA JA IMATRALLA Tilastoja vuosilta 1997-2018 Etelä-Karjalassa, Lappeenrannassa ja Imatralla asuvat ulkomaan kansalaiset 1997-2018

Lisätiedot

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2015

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2015 VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2015 Koko kaupungin ennuste 2016-2040 Osa-alue-ennuste 2016-2025 Julkaisija Kannen kuva: Vantaan kaupunki, tietopalveluyksikkö Sakari Manninen, Vantaan kaupungin aineistopankki Vantaan

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 16:2016

TILASTOKATSAUS 16:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 16:2016 1 26.8.2016 PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT VANTAALLA Pitkäaikaistyöttömiä oli Vantaalla vuoden 2015 lopussa 4 850. Heistä useampi kuin kaksi viidestä oli ollut työttömänä

Lisätiedot

Vantaan väestöennuste 2014. Koko kaupungin ennuste 2015 2040 Osa-alue-ennuste 2015 2024

Vantaan väestöennuste 2014. Koko kaupungin ennuste 2015 2040 Osa-alue-ennuste 2015 2024 Vantaan väestöennuste 2014 Koko kaupungin ennuste 2015 2040 Osa-alue-ennuste 2015 2024 Julkaisija Kannen kuva Vantaan kaupunki, kaupunginjohtajan toimiala, tietopalveluyksikkö Pekka Turtiainen Tietopalvelu

Lisätiedot

Tilastokatsaus 11:2012

Tilastokatsaus 11:2012 Osuus asuntokannasta, % Tilastokatsaus 11:2012 14.12.2012 Tietopalvelu B14:2012 n asuntokanta 31.12.2011 ja sen muutokset 2000-luvulla Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

EDUSKUNTAVAALIT 2015 Laskentalomake 2 Vaalipäivänä äänestäneiden lukumäärä (alustava tieto) Lukumääriin ei lasketa ennakkoon äänestäneitä

EDUSKUNTAVAALIT 2015 Laskentalomake 2 Vaalipäivänä äänestäneiden lukumäärä (alustava tieto) Lukumääriin ei lasketa ennakkoon äänestäneitä EDUSKUNTAVAALIT 2015 Laskentalomake 2 äänestäneiden 101 Hämevaara EDUSKUNTAVAALIT 2015 Laskentalomake 2 äänestäneiden 102 Hämeenkylä EDUSKUNTAVAALIT 2015 Laskentalomake 2 äänestäneiden 103 Pähkinärinne

Lisätiedot

Väestö. Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus

Väestö. Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet Väestörakenne Hli Helsingin i seudun vuotuinen väestönkasvu vuosina 1990 2012, % 1,8 1,6 14 1,4 Kasvu / vuosi % 1,2 1,0 0,8 0,6 04 0,4 0,2 0,0 1990

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 24.4.2014 Leena Salminen

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 24.4.2014 Leena Salminen Toimintaympäristö Kielet ja kansalaisuudet Kielet ja kansalaisuudet Tampereella asuu 9 122 ulkomaan kansalaista Vuoden 2013 lopussa Tampereella asui 9 122 ulkomaan kansalaista, mikä oli 4,1 % kaupungin

Lisätiedot

Vaasan väestö vuonna /2019. REETTA MARTTINEN Tilastosuunnittelija, Kaupunkikehitys

Vaasan väestö vuonna /2019. REETTA MARTTINEN Tilastosuunnittelija, Kaupunkikehitys Vaasan väestö vuonna 2018 07/2019 REETTA MARTTINEN Tilastosuunnittelija, Kaupunkikehitys 8.7.2019 Vaasan väestö vuonna 2018 Vaasan väkiluku oli 67 552 vuonna 2018. Vaasan väkiluku kasvoi 160 asukkaalla

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 1:2019

TILASTOKATSAUS 1:2019 TILASTOKATSAUS 1:2019 12.02.2019 SAIRASTAVUUSINDEKSI VANTAALLA 2017 Sairastavuusindeksi isoissa kaupungeissa vuosina 2007 2017 Vantaalaisten sairastavuusindeksillä mitattu terveydentila on parempi kuin

Lisätiedot

Tilastokatsaus 10:2014

Tilastokatsaus 10:2014 Tilastokatsaus 10:2014 Vantaa 1 2.9.2014 Tietopalvelu B11:2014 Vieraskielisten asuntokuntien asumisesta Vantaalla ja vähän muuallakin Vantaalla asui vuoden 2012 lopulla yhteensä 8 854 vieraskielistä 1

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys

Lisätiedot

Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Väestö ja väestönmuutokset

Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Väestö ja väestönmuutokset Väestö ja väestönmuutokset Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen Lähde: Tilastokeskus 10.4.2017 Väestö ja väestönmuutokset Yli puolet espoolaisista on työikäisiä Kuuden suurimman kaupungin väestö

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 9:2015

TILASTOKATSAUS 9:2015 TILASTOKATSAUS 9:2015 13.11.2015 VANTAAN ASUNTOKANTA JA SEN MUUTOKSIA 2004 2014 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa kaikkiaan 102 455 asuntoa. Niistä runsas 62

Lisätiedot

Kuopion väestö kansalaisuuden ja kielen mukaan 2015

Kuopion väestö kansalaisuuden ja kielen mukaan 2015 Kuopion väestö kansalaisuuden ja kielen mukaan 215 Tilastotiedote 7 /216 Vuoden 216 alussa Kuopiossa asui 2691 ulkomaan kansalaista, 2,4 % väestöstä. Vuoden 215 aikana ulkomaan kansalaisten määrä kasvoi

Lisätiedot

Vantaan hyvinvointikatsaus Jaakko Niinistö Asukaspalvelujen toimialan apulaiskaupunginjohtaja

Vantaan hyvinvointikatsaus Jaakko Niinistö Asukaspalvelujen toimialan apulaiskaupunginjohtaja Vantaan hyvinvointikatsaus 2017 Jaakko Niinistö Asukaspalvelujen toimialan apulaiskaupunginjohtaja Vantaan hyvinvointikatsaus 2017 Vantaan vuoden 2017 hyvinvointikatsaus kokoaa yhteen keskeisiä väestön

Lisätiedot

19.05.2015. Puh. 045-773 43 777. Rivitalo 10 3-5 012 Hämeenkylä Mantelipolku 4 Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy Tuulikuja 2, 02100 ESPOO Puh.

19.05.2015. Puh. 045-773 43 777. Rivitalo 10 3-5 012 Hämeenkylä Mantelipolku 4 Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy Tuulikuja 2, 02100 ESPOO Puh. ASUMISOIKEUSASUNNOT 1 Kunta: Haettava alue: Suuralue: Vantaa Kaikki Myyrmäki 010 Linnainen Linnaistentie 32 TA-Asumisoikeus Oy Sinikalliontie 14 B, 02630 ESPOO 26.03.97 Omakotitalo 3 5-5 011 Hämevaara

Lisätiedot

Kuopiossa asuvat ulkomaan kansalaiset 2018

Kuopiossa asuvat ulkomaan kansalaiset 2018 Kuopiossa asuvat ulkomaan kansalaiset 2018 Ulkomaan kansalaisia 3103 2,6 % Suurimmat ryhmät venäläiset, virolaiset syyrialaiset Noin 100 eri kansalaisuutta 4685 vieraskielistä Noin 80 eri kieltä Kielet,

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 5:2016

TILASTOKATSAUS 5:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 5:2016 1 1.4.2016 YKSINHUOLTAJIEN TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Yksinhuoltajien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 95 400 asuntokuntaa, joista yhden

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 7:2016

TILASTOKATSAUS 7:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 7:2016 1 11.4.2016 LAPSETTOMIEN PARIEN TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Asuntokuntien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 95 400 asuntokuntaa, joista

Lisätiedot

Tilastokatsaus 6:2014

Tilastokatsaus 6:2014 Tilastokatsaus 6:2014 Vantaa 1 7.4.2014 Tietopalvelu B7:2014 Ulkomaalaistaustaisen väestön pääasiallinen toiminta Vantaalla vuonna 2011 Ulkomaalaistaustaiseen väestöön kuuluvaksi lasketaan henkilöt, jotka

Lisätiedot

Kuukauden tilasto: Vieraskielisten opiskelijoiden osuus on kasvanut merkittävästi 2000-luvulta lähtien

Kuukauden tilasto: Vieraskielisten opiskelijoiden osuus on kasvanut merkittävästi 2000-luvulta lähtien Kuukauden tilasto: opiskelijoiden osuus on kasvanut merkittävästi 2000-luvulta lähtien Vuonna 2015 perusopetuksen oppilaista kuusi prosenttia oli vieraskielisiä, ts. äidinkieli oli jokin muu kuin suomi,

Lisätiedot

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2008 Ruotsinkielinen väestö

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2008 Ruotsinkielinen väestö Vantaan kaupunki A 5 : 2008 Tilasto ja tutkimus VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2008 Ruotsinkielinen väestö Koko kaupungin ennuste 2008-2040 Suuralueiden ennuste 2008-2018 A5:2008 ISBN 978-952-443-259-7 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Pekka Vuori Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastot ja tietopalvelu 23.3.

Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Pekka Vuori Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastot ja tietopalvelu 23.3. Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste 1.1.2010-2030 Pekka Vuori Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastot ja tietopalvelu 23.3.2010 Ulkomaan kansalaisten ja vieraskielisten määrä Helsingin seudulla

Lisätiedot

Helsingin työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys alueittain

Helsingin työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys alueittain HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2004 22 Helsingin työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys alueittain 31.12.2003 Verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-325-0 Painettuna ISSN 1455-7231

Lisätiedot

Yhteenveto Espoon ruotsinkielisen väestön kehityksestä alkaen vuodesta 1999

Yhteenveto Espoon ruotsinkielisen väestön kehityksestä alkaen vuodesta 1999 Yhteenveto Espoon ruotsinkielisen väestön kehityksestä alkaen vuodesta 1999 Sisältäen: Espoon ruotsinkielinen väestö vs. Helsingin ruotsinkielinen väestö. Olennaiset erot väestön kehityksessä. Lasten lukumäärän

Lisätiedot

Vantaan muuttoliike suunnan mukaan vuonna 2000 Hannu Kyttälä

Vantaan muuttoliike suunnan mukaan vuonna 2000 Hannu Kyttälä VANTAAN KAUPUNKI Tilasto ja tutkimus C11:2001 Vantaan muuttoliike suunnan mukaan vuonna 2000 Hannu Kyttälä Esipuhe Vantaa on osana pääkaupunkiseutua saanut osansa, tosin pienemmän osan kuin suuremmat naapurinsa,

Lisätiedot

Tilastokatsaus 15:2014

Tilastokatsaus 15:2014 19.12.2014 Tietopalvelu B18:2014 n asuntokanta 31.12.2013 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 100 600 asuntoa. Niistä vajaa 62 prosenttia (62 175) oli kerrostaloissa,

Lisätiedot

t i l a s t o j a HELSINGIN TYÖTTÖMYYS JA PITKÄAIKAISTYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN

t i l a s t o j a HELSINGIN TYÖTTÖMYYS JA PITKÄAIKAISTYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S t i l a s t o j a 2009 20 HELSINGIN TYÖTTÖMYYS JA PITKÄAIKAISTYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN 31.12.2008 Käänne työttömyyden kehityksessä Helsingin työttömyysaste

Lisätiedot

ARKISTOLUETTELO KESKUSHALLINTO KAUPUNGINKANSLIA KESKUSVAALILAUTAKUNTA YLEISHALLINTO ORGANISAATIO JA TOIMINTA PÄÄTÖKSENTEKO

ARKISTOLUETTELO KESKUSHALLINTO KAUPUNGINKANSLIA KESKUSVAALILAUTAKUNTA YLEISHALLINTO ORGANISAATIO JA TOIMINTA PÄÄTÖKSENTEKO YLEISHALLINTO ORGANISAATIO JA TOIMINTA PÄÄTÖKSENTEKO ARKISTOLUETTELO Sivu 1(27) III2 III3 Vaaliasiapapereita 1902 1925 Kunnan alueella toimitetuissa alkuaikojen vaaleissa kertyneitä hajanaisia asiakirjoja.

Lisätiedot

t i l a s t o j a HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S

t i l a s t o j a HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S t i l a s t o j a 2010 35 HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN 31.12.2009 Alle 25-vuotiaiden työttömyysaste peruspiireittäin Helsingissä 2009. Nuorten

Lisätiedot

Vantaan joukkoliikennelinjasto 2015

Vantaan joukkoliikennelinjasto 2015 Vantaan joukkoliikennelinjasto 2015 Vantaan sisäiset linjat Liikennöintiajat ja vuorovälit (min), arki Liikennöintiajat ja vuorovälit (min), lauantai Liikennöintiajat ja vuorovälit (min), sunnuntai 4-5

Lisätiedot

Väestörakenne ja väestönmuutokset

Väestörakenne ja väestönmuutokset Väestörakenne ja väestönmuutokset Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen Lähde: Tilastokeskus 20.6.2016 Väestörakenne ja väestönmuutokset Suurista kaupungeista 0 6 vuotiaiden osuus korkein Espoon

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 7:2018

TILASTOKATSAUS 7:2018 Tilastokatsaus 6:12 TILASTOKATSAUS 7:18 1 17.12.18 SUOMALAIS- JA ULKOMAALAISTAUSTAISEN VÄESTÖN PÄÄASIAL- LINEN TOIMINTA VANTAALLA 00 16 Tässä tilastokatsauksessa tarkastellaan Vantaan väestön pääasiallista

Lisätiedot

Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle

Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle Maahanmuuttajat keskittyvät Uudellemaalle Pohjois-Pohjanmaa; Pohjanmaa; 3,8 Etelä-Pohjanmaa; 1,2 2, Kainuu;,6 Lappi; 1, Keski-Suomi; 2, Pohjois-Savo; 1, Pohjois-Karjala; 2,2 Etelä-Savo; 1,3 Kaakkois-Suomi;,

Lisätiedot

VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010

VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010 Tekninen ja ympäristötoimiala I Pauli Mero 15.05.2012 VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010 YHTEENVETO Väestön koulutusaste on selvästi korkeampi yliopistokaupungeissa (,, )

Lisätiedot

Tilastokatsaus 11:2013

Tilastokatsaus 11:2013 Vantaa 16.12.2012 Tietopalvelu B17:2013 Sairastavuusindeksi 1 Vantaalla 2012 Sairastavuusindeksi isoissa kaupungeissa vuosina 2002 2012 Vantaalaisten sairastavuusindeksillä mitattu terveydentila on parempi

Lisätiedot

Julkaisija: Vantaan kaupunki, tietopalveluyksikkö Julkaisun laatija: Elina Parviainen Kannen kuva: Sami Lievonen, Vantaan kaupungin aineistopankki

Julkaisija: Vantaan kaupunki, tietopalveluyksikkö Julkaisun laatija: Elina Parviainen Kannen kuva: Sami Lievonen, Vantaan kaupungin aineistopankki PRESIDENTINVAALIT VANTAALLA 2018 Julkaisija: Vantaan kaupunki, tietopalveluyksikkö Julkaisun laatija: Elina Parviainen Kannen kuva: Sami Lievonen, Vantaan kaupungin aineistopankki Vantaan kaupunki. Tietopalvelu

Lisätiedot

Tilastokatsaus 8:2010

Tilastokatsaus 8:2010 Tilastokatsaus 8:2010 Lisämateriaalia 7.9.2010 Tietopalvelu B11:2010 Vieraskielisten asuntokuntien asumisesta Vantaalla ja vähän muuallakin Vantaalla asui vuoden 2006 lopulla yhteensä 4 417 vieraskielistä

Lisätiedot

Turun väestökatsaus helmikuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen

Turun väestökatsaus helmikuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen Turun väestökatsaus helmikuu 2017 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen Tällä dialla on Turun vahvistettuja väkilukutietoja; muilla sivuilla tammihelmikuun ennakkotietoja

Lisätiedot

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2018 RUOTSINKIELINEN VÄESTÖ. Koko kaupungin ennuste Osa-alueittainen ennuste

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2018 RUOTSINKIELINEN VÄESTÖ. Koko kaupungin ennuste Osa-alueittainen ennuste VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2018 RUOTSINKIELINEN VÄESTÖ Koko kaupungin ennuste 2019-2045 Osa-alueittainen ennuste 2019-2028 Harri Sinkko Julkaisija Kannen kuva Vantaan kaupunki, tietopalveluyksikkö Sami Lievonen,

Lisätiedot

PERUSKOULU YHTEENSÄ

PERUSKOULU YHTEENSÄ VANTAAN KAUPUNKI Sivistystoimi OPPILASTILASTO 20.09.2002 Suunnittelupalvelut Suom. Ruots. Yhteensä PERUSKOULU YHTEENSÄ 21 173 806 21 979 VUOSILUOKAT 0-6 YHTEENSÄ 14 499 545 15 044 Esiopetus+monikultt.esiopetus

Lisätiedot

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2015 RUOTSINKIELINEN VÄESTÖ. Koko kaupungin ennuste Osa-alue-ennuste

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2015 RUOTSINKIELINEN VÄESTÖ. Koko kaupungin ennuste Osa-alue-ennuste VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2015 RUOTSINKIELINEN VÄESTÖ Koko kaupungin ennuste 2016-2040 Osa-alue-ennuste 2016-2025 Julkaisija Kannen kuva: Vantaan kaupunki, tietopalveluyksikkö Sakari Manninen, Vantaan kaupungin

Lisätiedot

Väestön koulutusrakenne 2017

Väestön koulutusrakenne 2017 Koulutus 2018 Väestön koulutusrakenne 2017 40 44vuotiaat korkeimmin koulutettuja 2017 Vuoden 2017 loppuun mennessä 3 334 648 henkeä eli 72 prosenttia 15 vuotta täyttäneestä väestöstä oli suorittanut tutkinnon

Lisätiedot

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2012 / 2013

ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2012 / 2013 ESPOON VÄESTÖRAKENNE 2012 / 2013 Tietoisku 6/2013 Sisällys 1 Väestön määrän kehitys 2 Väestön määrä alueittain 3 Tilapäisesti asuvat ja nettoasukasluku 4 Ikä ja sukupuoli 5 Äidinkieli 6 Espoossa asuvat

Lisätiedot

Maahanmuutto Varsinais- Suomessa

Maahanmuutto Varsinais- Suomessa Maahanmuutto Varsinais- Suomessa Kohtaammeko kulttuureja vai ihmisiä? seminaari Raisiossa 25.8.2015 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Esityksen rakenne 1. Maahanmuutto - Suomeen

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 21:2016

TILASTOKATSAUS 21:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 21:2016 1 10.11.2016 VANTAAN ASUNTOKANTA 31.12.2005 31.12.2015 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2015 lopussa kaikkiaan 104 700 asuntoa. Niistä

Lisätiedot

Helsingin työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys alueittain

Helsingin työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys alueittain HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 26 31 Helsingin työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys alueittain 31.12.25 Helsingin kaupungin kuvapankki/ Paul Williams Verkkojulkaisu ISSN 1458-577 ISBN

Lisätiedot

Tietopalvelu B8:2012 ISBN 978-952-443-398-3 ISSN-L 1799-7003 ISSN 1799-7003 (painettu) ISSN 1799-7127 (verkkojulkaisu)

Tietopalvelu B8:2012 ISBN 978-952-443-398-3 ISSN-L 1799-7003 ISSN 1799-7003 (painettu) ISSN 1799-7127 (verkkojulkaisu) Vantaan väestö 2011/2012 Tietopalvelu B8:2012 ISBN 978-952-443-398-3 ISSN-L 1799-7003 ISSN 1799-7003 (painettu) ISSN 1799-7127 (verkkojulkaisu) Julkaisija Vantaan kaupunki, tietopalveluyksikkö Kannen kuva

Lisätiedot

Ulkomaalaistaustaiset lapset ja perheet pääkaupunkiseudulla

Ulkomaalaistaustaiset lapset ja perheet pääkaupunkiseudulla Ulkomaalaistaustaiset lapset ja perheet pääkaupunkiseudulla Lapsen paras yhdessä enemmän -kehittämispäivä 11.10.2017 Pasi Saukkonen Ulkomaalaistaustaisten väestöryhmien kehitys Helsingissä 1991-2017 100

Lisätiedot

Nuoren tukeminen on poikiva sijoitus

Nuoren tukeminen on poikiva sijoitus Nuoren tukeminen on poikiva sijoitus IV Ohjaamo-päivät 16. 17.3.2016, Vantaa Nuorten tukeminen kannattaa aina tilastoista arkikokemuksiin Pekka Myrskylä, kehittämispäällikkö (eläk.), Tilastokeskus 6100000

Lisätiedot

PERUSKOULU YHTEENSÄ

PERUSKOULU YHTEENSÄ VANTAAN KAUPUNKI Sivistystoimi OPPILASTILASTO 20.09.2003 Suunnittelupalvelut Suom. Ruots. Yhteensä PERUSKOULU YHTEENSÄ 21 372 812 22 184 VUOSILUOKAT 0-6 YHTEENSÄ 14 355 540 14 895 Esiopetus+monikultt.esiopetus

Lisätiedot

A L K U S A N A T. Espoossa 13.12.2002. Teuvo Savikko Tieto- ja tutkimuspalvelujen päällikkö

A L K U S A N A T. Espoossa 13.12.2002. Teuvo Savikko Tieto- ja tutkimuspalvelujen päällikkö A L K U S A N A T Perhe- ja asuntokuntatyyppi vaihtelee pääkaupunkiseudun kunnissa. Espoossa ja Vantaalla perheet ja asuntokunnat ovat tyypiltään melko samanlaisia, mutta Helsingissä esimerkiksi lapsettomien

Lisätiedot

Turvakotien asiakkaat

Turvakotien asiakkaat Liitetaulukko 1. Turvakotipalvelut koko maassa 2016-2017 Naiset Miehet Sukupuoli muu Sukupuolesta ei Lapset Turvakotien asiakkaat Kuinka monta asiakasta on ohjattu toiseen turvakotiin tilanpuutteen takia?

Lisätiedot