TILASTOKATSAUS 3:2015

Transkriptio

1 TILASTOKATSAUS 3: TULOTIETOJA VANTAALTA, SEN OSA-ALUEILTA, HELSINGIN SEUDULTA JA MAAMME SUURIMMISTA KAUPUNGEISTA VUODELTA 2013 Valtionveronalaiset keskitulot Vantaalla ja muissa isoissa kaupungeissa Vantaalaisten 15 vuotta täyttäneen väestön valtionveronalaiset keskitulot olivat hieman yli euroa vuonna Vantaalaisten tulot kasvoivat vuonna 2013 suurista kaupungeista Oulun ohella vähiten. Suurinta kasvu oli Espoossa. Pidemmällä vuosijaksolla ( ) vantaalaisten tulokehitys on ollut naapureitaan parempi ja vähän hitaampaa kuin oululaisten ja turkulaisten. Taulukko 1. Valtionveronalaiset keskitulot isoissa kaupungeissa vuosina Alue muutos (%) muutos (%) Vantaa ,8 1,1 Espoo ,7 5,2 Helsinki ,3 3,6 Turku ,4 1,7 Tampere ,9 1,7 Oulu ,4 0,9 Jaksolla keskitulot vähenivät vuonna 2009 kaikissa muissa suurissa kaupungeissa paitsi Vantaalla ja Oulussa, joissa ne jatkoivat kasvuaan, tosin selvästi hitaammin. Espoossa keskitulot olivat vähentyneet jo edellisenäkin vuonna. Taulukko 2. Valtionveronalaiset keskitulot Helsingin seudun kunnissa vuosina Alue muutos (%) muutos (%) Hyvinkää ,7 1,4 Järvenpää ,0 1,8 Kauniainen ,0 10,1 Kerava ,5 2,1 Kirkkonummi ,7 1,4 Mäntsälä ,6 2,2 Nurmijärvi ,2 1,7 Pornainen ,6 1,7 Sipoo ,4 4,3 Tuusula ,6 1,8 Vihti ,8 5,8 Helsingin seudun kehyskunnissa keskitulot vähenivät vuonna 2009 Hyvinkäätä ja Mäntsälää lukuun ottamatta. Mäntsälässä keskitulot vähenivät jo vuonna 2008 ja Kauniaisissa ja Tuusulassa tulot vähenivät Espoon tapaan sekä 2008 että Osa Sipoosta liitettiin Helsinkiin vuoden 2009 alusta.

2 2 Vuosina keskitulot kasvoivat Helsingin seudun kehyskunnista eniten Vihdissä, Järvenpäässä, Hyvinkäällä ja Pornaisissa ja vähiten Mäntsälässä, Tuusulassa ja Kirkkonummella. Mäntsälässä ne jopa vähenivät. Vuonna 2013 tulot kasvoivat kaikissa kehyskunnissa pääosin samaan tahtiin kuin suurissa kaupungeissa. Poikkeuksen muodostivat Kauniainen, Sipoo ja Vihti, joissa tulojen kasvu selvästi suurempaa kuin muissa kunnissa. Vantaalaisten valtionveronalaiset keskitulot olivat suurista kaupungeista kolmanneksi suurimmat Espoon ja Helsingin jälkeen. Seudun kunnista vain Hyvinkäällä, Mäntsälässä ja Pornaisissa keskitulot olivat alemmat kuin Vantaalla. Vantaalla oli isoista kaupungeista suhteellisesti vähiten alle euroa vuodessa ansainneita ja yli euron vuosituloihin päässeitä oli kolmanneksi eniten Espoon ja Helsingin jälkeen. Vantaalla oli sen sijaan suhteellisesti eniten euron vuosituloihin päässeitä. Yli euron vuosituloja saaneiden osuus oli Espoossa yli kolminkertainen Turun vastaavaan tulonsaajaluokkaan verrattaessa. Kuvio 1. Valtionveronalaisia tuloja saaneiden jakaumat tuloluokittain isoissa kaupungeissa vuonna ,0 25,0 osuus tulonsaajista, % 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 alle tuloluokka, tuhatta euroa vuodessa Espoo Helsinki Vantaa Oulu Tampere Turku Sukupuoli näkyy edelleen henkilön tulotasossa. Ero naisten ja miesten vuosituloissa vaihtelee myös kaupungeittain jonkin verran. Espoolaiset naiset ansaitsevat selvästi espoolaisia miehiä vähemmän: naisten keskitulot olivat vuonna 2013 vain 66 prosenttia miesten keskituloista. Muissa suurissa kaupungeissa prosenttiluku oli Vuoteen 2012 verrattuna ero naisten ja miesten keskituloissa oli hieman kaventunut Vantaalla, Helsingissä, Turussa ja Oulussa. Tampereella se oli pysynyt ennallaan, mutta Espoossa kasvanut selvästi, 70 prosentista 66 prosenttiin. Taulukko 3. Naisten ja miesten keskimääräiset valtionveronalaiset vuositulot isoissa kaupungeissa vuonna 2013 Vantaa Espoo Helsinki Turku Tampere Oulu Naiset Miehet Erotus Naisten euro 76 senttiä 66 senttiä 76 senttiä 78 senttiä 75 senttiä 77 senttiä Helsingin seudun kehyskunnissa naisten ja miesten tuloero vaihteli prosentin välillä. Kauniaisissa naisten euro miehiin verrattuna oli vain 43 sentin arvoinen! (ks. taulukko 5, katsauksen lopussa).

3 3 Keskitulot Vantaan eri suuralueilla Kivistön ja Aviapoliksen suuralueilla sekä naisten että miesten keskitulot olivat suuremmat kuin muilla Vantaan suuralueilla. Koivukylässä ja Hakunilassa keskitulot olivat sekä miehillä että naisilla Vantaan pienimmät. Sukupuolten välinen tuloero oli suurin korkeimman keskimääräisen tulotason alueilla, Kivistössä ja Aviapoliksessa. Näillä alueilla naisten palkat olivat 70 prosenttia miesten palkoista. Pienin tuloero oli Hakunilassa, 77 prosenttia. Muilla alueilla prosenttiluku vaihteli 74 ja 76 välillä. Erot suuralueilla olivat vuoden 2013 aikana joko kaventuneet tai pysyneet ennallaan. Vuoteen 2007 verrattuna ero miesten ja naisten keskitulojen välillä oli kaventunut Kivistön suuraluetta lukuun ottamatta kaikilla suuralueilla, eniten Tikkurilan suuralueella (70 % ->76 %). Kivistössä ero oli pysynyt samana. Keskitulot olivat sekä vuoteen 2007 että vuoteen 2012 verrattuna kohonneet kaikilla suuralueilla. Vuoteen 2007 verrattuna suurin kasvu (22 %) oli Kivistön suuralueella, kun Myyrmäessä keskitulot kohosivat vain 11 prosentilla. Hakunilassa kasvua oli 12, Tikkurilassa 13, Koivukylässä 14, Aviapoliksessa 15 ja Korsossa 17 prosenttia. Naisten keskitulot olivat kasvaneet Kivistöä lukuun ottamatta kaikilla alueilla miesten keskituloja enemmän. Kivistössä kasvu oli yhtä suurta. Pienin keskitulojen lisäys oli Myyrmäen miehillä, 7 prosenttia vuodesta 2007 vuoteen 2013, kun kasvu koko kaupungissa oli 11 prosenttia. Alle koko kaupungin keskiarvon jäivät myös Myyrmäen ja Hakunilan miehet. Naisilla koko kaupungissa kasvua oli 17 prosenttia, jonka alle jäivät Myyrmäen ja Hakunilan naiset (taulukko 4, sivu 9). Kuvio 2. Vantaalaisten tulonsaajien keskimääräiset valtionveronalaiset vuositulot henkilön sukupuolen mukaan Vantaan suuralueilla vuonna 2013 Aviapolis Kivistö Myyrmäki Tikkurila Korso naiset miehet Koivukylä Hakunila keskitulot, euroa vuodessa Vähemmän kuin euroa vuodessa ansainneita vantaalaisista oli keskimäärin runsas 14 prosenttia. Keskimäärää enemmän heitä oli Koivukylässä, Hakunilassa ja Korsossa ja vähiten Aviapoliksen ja Kivistön suuralueilla. Miehistä alle euron vuositulot ansainneita oli vajaa 14 ja naisista liki 15 prosenttia. Sukupuolesta riippumatta tähän tuloluokkaan kuuluvia oli eniten Koivukylässä ja Hakunilassa ja vähiten Aviapoliksessa. Yli euron vuosituloihin päässeitä oli vantaalaisista keskimäärin vajaa 9 prosenttia, miehistä 13, mutta naisista vain runsas 4 prosenttia. Suuralueista eniten tähän tuloluokkaan kuuluvia oli Kivistössä ja Aviapoliksessa, kummassakin noin 13 prosenttia, ja vähiten Hakunilassa, vajaa 7 prosenttia. Liki sama järjestys saadaan, valitaan kumpi sukupuoli tahansa: Kivistön suuralueella vähintään euron vuositulot oli yli 20 prosentilla miehistä ja Aviapoliksen naisista reilulla 6 prosentilla, kun Hakunilan miehistä heitä oli runsas 10 prosenttia ja Hakunilan, Koivukylän ja Korson naisista vajaa 4 prosenttia. Kaiken kaikkiaan alueittaiset erot sijoittumisessa eri tuloluokkiin olivat naisilla pienemmät kuin miehillä.

4 4 Tulot ja niiden muutos kaupunginosissa Vantaan 61 kaupunginosasta korkein keskimääräinen tulotaso tulonsaajaa kohden oli Linnaisissa, euroa, ja matalin Länsisalmessa, euroa 2. Miehillä keskitulot olivat suurimmat Helsingin Pitäjän kirkonkylässä, euroa, ja naisilla Linnaisissa, euroa. Vuonna 2012 suurimmat tulot oli Linnaisten miehillä, euroa, ja Ojangon naisilla, euroa ja vuonna 2007 suurimmat tulot miehillä Linnaisissa, euroa, ja naisilla samassa kaupunginosassa, euroa. Vähiten tuloja oli vuonna 2007 Mikkolan miehillä, euroa, ja Länsisalmen naisilla, euroa (ks. taulukko 4 sivulla 9). Myyrmäen suuralueella vuonna 2013 eniten valtionveronalaisia tuloja oli Linnaisten asukkailla sukupuoleen katsomatta. Miehistä alimmat vuositulot olivat Martinlaakson miehillä ja Myyrmäen naisilla. Ero naisten ja miesten keskitulojen välillä oli suurin Hämevaarassa, jossa naisten keskitulot olivat vain 59 prosenttia miesten tuloista. Kaivokselassa oli paras tilanne, siellä naisten tulot olivat 82 prosenttia miesten tuloista. Keskitulojen muutos vuoteen 2007 verrattuna oli koko suuralueella 11 prosenttia. Kaupunginosista se oli suurin Hämevaarassa, jossa asukkaiden keskitulot olivat kohonneet 28 prosentilla. Hämevaaran tulojen muutoksesta selittää suurimman osan miesten keskitulojen muutos, joka oli suuralueen suurin, 36 prosenttia. Suuralueen naisista paras tulokehitys oli Linnaisissa, jossa naisten keskitulot kohosivat 30 prosentilla. Heikoiten keskitulot kasvoivat Vapaalassa, 7 prosentilla. Miehistä tulokehitys oli Linnaisissa negatiivinen 10 prosentin verran. Naisilla tulot kasvoivat vähiten, 10 prosentilla, Varistossa. Alle euron valtionveronalaisiin tuloihin oli jäänyt eniten (14 %) Variston, Vapaalan, Martinlaakson ja Petikon tulonsaajista. Vähiten (8 %) heitä oli Linnaisissa. Yli euron tuloihin päässeitä oli eniten (19 %) Petikossa ja vähiten Myyrmäessä (5 %). Kivistön suuralueella suurimmat valtionveronalaiset vuositulot vuonna 2013 olivat Keimolan tulonsaajilla, euroa. Naisille suurimmat vuositulot kertyivät Kivistössä, euroa, ja miehille Keimolassa, euroa. Keskimäärin pienimmät vuositulot olivat Piispankylän tulonsaajilla, euroa. Sekä Piispankylän naiset ( ) että miehet ( ) olivat keskimäärin vähiten ansaitsevia koko Kivistön suuralueella. Sukupuolen välinen tuloero oli suurin Keimolassa, jossa naisten keskitulot olivat alle puolet (49 %) miesten keskituloista, kun taas Seutulassa tuloero oli pienin, 84 prosenttia. Tulonsaajien keskitulojen muutos vuodesta 2007 vuoteen 2013 oli Kivistön suuralueella 22 prosenttia. Suuralueen kaupunginosista paras tulokehitys oli Lapinkylässä, jossa keskitulot kohosivat peräti kolmanneksella (33 %), kun hitain kehitys oli Piispankylässä, jossa keskitulojen muutos oli lähes olematon (0,4 %). Paras tulokehitys oli molemmilla sukupuolilla Lapinkylässä, miehillä (35 %) ja naisilla (32 %). Vähiten keskitulot kohosivat Seutulan naisilla (8 %) ja Piispankylässä miehillä (-6 %). Alle euron valtionveronalaisiin tuloihin oli jäänyt 14 prosenttia Vestran ja Myllymäen tulonsaajista, kun vähintään euron tuloihin oli päässyt 19 prosenttia Kivistön tulonsaajista. Vähiten alle euron vuosituloja oli Riipilässä (10 %) ja vähintään euron vuosituloja saaneita Piispankylässä (4 %). Aviapoliksen suuralueella keskimäärin suurimmat valtionveronalaiset vuositulot olivat Ylästön tulonsaajilla, euroa, miehillä euroa, ja naisilla euroa. Suuralueen keskimäärin pienimpiin vuosituloihin jäivät Veromiehen tulonsaajat, euroa, miehet ja naiset euroa. Ero miesten ja naisten vuositulojen välillä oli pienin Viinikkalassa, 76 prosenttia, ja suurin Ylästössä, 66 prosenttia. Valtionveronalaisten keskitulojen muutos vuodesta 2007 vuoteen 2013 oli Aviapoliksen suuralueella 15 prosenttia, miehillä 13 ja naisilla 18 prosenttia. Kaupunginosista paras kehitys oli Viinikkalassa (20 %) ja huonoin Veromiehessä (7 %). Naisilla vuositulot kohosivat eniten Viinikkalassa (36 %) ja vähiten Veromiehessä (4 %) ja miehillä eniten Tammistossa (20 %) ja vähiten Viinikkalassa (11 %). Alle euron valtionveronalaisiin vuosituloihin oli jäänyt eniten Veromiehen tulonsaajista (16 %), kun vähiten heitä oli Tammistossa (8 %). Vähintään euron vuositulot oli Ylästön tulonsaajista useammalla kuin 20 prosentilla, kun Veromiehessä heitä oli vain 3 prosenttia. 2 Lentokentän kaupunginosa ei ole vertailussa mukana sen vähäisen asukasmäärän vuoksi eli mukana vertailussa on 60 kaupunginosaa.

5 5 Tikkurilan suuralueella suurimmat vuositulot oli Helsingin Pitäjän kirkonkylän tulonsaajilla, euroa, ja pienimmät Jokiniemen tulonsaajilla, euroa. Naisista suurimmat tulot olivat Ruskeasannassa, keskimäärin euroa, ja pienimmät Jokiniemessä, euroa. Helsingin Pitäjän kirkonkylän miehillä vuosittaiset keskitulot olivat euroa, kun Jokiniemessä miehet saivat tuloja keskimäärin vain euroa vuodessa. Miesten ja naisten tuloero oli suurin Helsingin Pitäjän kirkonkylässä, jossa naisten vuositulot olivat keskimäärin vain 42 prosenttia miesten vuosituloista. Jokiniemessä taas tuloero oli huomattavasti pienempi, naisten tulot olivat 79 prosenttia miesten tuloista. Tikkurilan suuralueella valtionveronalaisten tulojen keskimääräinen vuosimuutos oli vajaa 13 prosenttia, naisilla 18 ja miehillä 4 prosenttia. Tikkurilan kaupunginosista tulot kasvoivat eniten Jokiniemessä, 20 prosenttia, ja vähiten Hakkilassa, 8 prosenttia. Naisilla tulojen muutos oli suurin Tikkurilassa ja Jokiniemessä, 22 prosenttia, ja pienin Helsingin Pitäjän kirkonkylässä, jossa kehitys oli parin prosentin verran negatiivinen. Miehillä eniten tulot kasvoivat Helsingin Pitäjän kirkonkylässä, 27 prosentilla, ja vähiten sekä Hiekkaharjussa että Hakkilassa, molemmissa 3 prosenttia. Alle euron valtionveronalaisiin vuosituloihin oli jäänyt Koivuhaan ja Jokiniemen tulonsaajista yli 19 prosenttia kummassakin, kun heitä Viertolassa ja Hakkilassa oli alle 11 prosenttia. Vähintään euron vuositulot olivat Helsingin Pitäjän kirkonkylässä 18 prosentilla tulonsaajista, kun Jokiniemessä tämän verran ansaitsevia oli alle 5 prosenttia. Koivukylän suuralueella keskimäärin suurimmat vuositulot olivat kertyneet Ilolan tulonsaajille, euroa, ja pienimmät Havukosken tulonsaajille, euroa. Naisista suurimmat vuositulot ansaittiin Rekolassa, euroa ja miehistä Ilolassa, euroa. Pienimpiin vuosituloihin vuonna 2013 jäivät Havukosken naiset eurollaan ja saman kaupunginosan miehet eurollaan. Miesten ja naisten tuloero oli suurin Ilolassa, jossa naisten vuositulot olivat keskimäärin 72 prosenttia miesten vuosituloista. Ero oli pienin Havukoskella, jossa naisten tulot olivat keskimäärin 82 prosenttia miesten tuloista. Koivukylän suuralueella valtionveronalaisten tulojen keskimääräinen vuosimuutos oli runsas 14 prosenttia, naisilla 18 ja miehillä 11 prosenttia. Tulojen kasvu oli suurinta Asolassa ja Ilolassa, kummassakin vajaa 19 prosenttia. Vähäisimmäksi kasvu jäi Havukoskella, jossa se oli vajaa 10 prosenttia. Naisten tulot kasvoivat nopeimmin Ilolassa, lähes 22 prosentilla, ja miesten naapurissa Asolassa, 21 prosentilla. Hitain tulokasvu Koivukylän suuralueella oli miehistä, Päiväkummussa, alle 4 prosenttia, ja naisista Havukoskella, 14 prosenttia. Alle euron valtionveroalaisiin vuosituloihin oli jäänyt Havukosken tulonsaajista 20 prosenttia, kun heitä Päiväkummussa oli 13 prosenttia. Vähintään euron vuositulot olivat Ilolassa 14 prosentilla tulonsaajista, kun Havukoskella tämän verran ansaitsevia oli reilu 2 prosenttia. Korson suuralueella keskimäärin suurimmat vuositulot olivat Nikinmäen tulonsaajilla, euroa, ja pienimmät Mikkolan tulonsaajilla, euroa. Eniten ansaitsivat Jokivarren naiset, euroa, ja Nikinmäen miehet, euroa. Pienimpiin vuosituloihin jäivät Mikkolan naiset, euroa, ja miehet, euroa. Sukupuolten välinen tuloero oli suurin Leppäkorvessa ja Nikinmäessä, joissa naisten vuositulot jäivät 68 prosenttiin miesten vuosituloista. Pienin tuloero oli Mikkolassa, jossa naisten vuositulot olivat keskimäärin 79 prosenttia miesten vuosituloista. Korson suuralueella valtionveronalaisten tulojen keskimääräinen vuosimuutos oli 17 prosenttia, miehillä 15 ja naisilla 19 prosenttia. Vuositulojen kasvu oli suurinta Jokivarressa, 21 prosenttia, ja pienintä Mikkolassa, runsas 12 prosenttia. Naisten tulot kasvoivat eniten Jokivarren kaupunginosassa, lähes 24 prosentilla, ja miesten Vallinojan kaupunginosassa, 22 prosentilla. Hitainta kasvu oli Mikkolan naisilla, 13 prosenttia, ja Matarin miehillä, 8 prosenttia. Alle euron valtionveroalaisiin vuosituloihin oli jäänyt Mikkolan tulonsaajista 19 prosenttia, kun heitä Leppäkorvessa oli 9 prosenttia. Vähintään euron vuositulot olivat Jokivarressa 15 prosentilla tulonsaajista, kun Mikkolassa tämän verran ansaitsevia oli alle 2 prosenttia. Hakunilan suuralueella keskimäärin suurimmat vuositulot kokosivat Sotungin tulonsaajat, euroa, ja pienimmät Länsisalmen tulonsaajat, euroa. Naisista keskimäärin suurimmat vuositulot olivat Sotungissa, euroa, miehistä samoin Sotungissa, euroa. Keskimäärin pienimmät vuositulot oli Länsisalmen naisilla, euroa, ja miehillä, euroa. Sukupuolten välinen tasa-arvo tuloissa oli koko Vantaalla lähimpänä toteutumistaan Ojangossa, jossa naisten palkat olivat 94 prosenttia miesten palkoista. Kuninkaanmäessä on vielä paljon kirittävää, koska siellä naisten vuositulot olivat vain 70 prosenttia miesten vuosituloista.

6 6 Hakunilan suuralueella valtionveronalaisten tulojen keskimääräinen vuosimuutos oli 12 prosenttia, naisilla 15 prosenttia ja miehillä 9 prosenttia. Hakunilan suuralueen kaupunginosista suurin tulojen kasvu oli Kuninkaanmäessä, 18 prosenttia, ja pienin Länsisalmessa, jossa alueen tulonsaajien vuositulot olivat 4 prosenttia pienemmät vuonna 2013 kuin kuusi vuotta aiemmin. Naisilla paras tulokehitys oli Sotungissa, 28 prosenttia, ja heikoin Vaaralassa, 8 prosenttia. Kuninkaanmäen miehillä tulot kasvoivat 15 prosentilla, kun Länsisalmessa ne vähenivät 15 prosentilla. Alle euron valtionveroalaisiin vuosituloihin oli jäänyt Länsimäen tulonsaajista reilu 19 prosenttia, kun heitä Länsisalmessa oli alle 9 prosenttia. Vähintään euron vuositulot olivat Sotungissa 16 prosentilla tulonsaajista, kun Länsisalmessa vähintään euron vuosituloihin ei ollut päässyt kukaan. Yhteenveto: tulojen muutokset Vantaan kaupunginosissa Vuonna 2013 keskimäärin korkeimmat valtionveronalaiset vuositulot Vantaalla olivat tulonsaajaa kohden euroa. Vantaan kaupunginosista korkein keskimääräinen tulotaso oli Linnaisissa, euroa, ja matalin Länsisalmessa, euroa. Kuusi vuotta aiemmin (2007) vantaalaisten keskitulot olivat euroa ja tuolloin kaupunginosista suurimmat tulot oli Linnaisten tulonsaajilla, euroa, ja pienimmät Mikkolassa euroa. Tulotasoltaan paras kaupunginosa, Linnainen, säilytti asemansa, vaikka siellä keskitulot olivat kasvaneet vain 3 prosentilla. Kärkeen sijoittuneiden kaupunginosien joukossa väestömäärältään suurin oli Ylästö, jossa asui tuolloin vantaalaista. Tammistossa ja Kivistössä oli noin asukasta, kaikissa muissa kärkikymmenikköön kuuluvissa kaupunginosissa oli korkeintaan asukasta. Pienimmän tulotason kaupunginosa vaihtui. Heikoiten sijoittuneen kymmenikön joukossa oli kaksi yli asukkaan kaupunginosaa, Myyrmäki ja Hakunila, ja vain kaksi alle tuhannen asukkaan kaupunginosaa, Veromies ja Länsisalmi. Länsisalmea lukuun ottamatta kaikki olivat kerrostalovaltaisia alueita. Tulot olivat kasvaneet vuodesta 2007 vuoteen 2013 yhtä kaupunginosaa lukuun ottamatta kaikissa, eniten Lapinkylässä, yli 33 prosentilla ja vähiten Länsisalmessa, jossa ne olivat pienentyneet vajaalla 4 prosentilla. Länsisalmen keskitulojen vaihtelua selittää alueen pieni väestöpohja, jolloin jo muutaman tulonsaajan tulojen kasvu tai aleneminen vaikuttaa keskiarvoon. Valtionveronalaiset keskitulot tulonsaajaa kohden olivat kasvaneet yli 20 prosentilla kahdeksassa kaupunginosassa. Nämä kaupunginosat ovat kaikki pientalovaltaisia ja lähes kaikki väestö-/tulonsaajamäärältään pieniä. Kivistössä ja Nikinmäessä tulonsaajia oli tuolloin noin 2 500, muissa enintään Alle 10 prosentin tulojen kasvu oli 16 kaupunginosassa. Joukossa oli väestöltään isoja kerrostalovaltaisia kaupunginosia, mutta myös pieniä pientalovaltaisia kaupunginosia. Vuoden 2013 aikana vantaalaisten tulonsaajaa kohden laskettu tulotaso kohosi vain 1,1 prosentilla. Suuralueista paras kehitys oli Kivistössä ja Aviapoliksessa, joilla se oli lähes kaksinkertainen koko kaupungin tasoon verrattuna. Kaupungin kummallakin laidalla, Myyrmäessä ja Hakunilassa, tulojen muutos jäi 0,6 prosenttiin. Tulonsaajien keskitulot vähenivät 13 kaupunginosassa vuoden 2013 aikana. Suurin vähennys oli Linnaisissa ja Ojangossa, joissa kummassakin keskitulot pienenivät yli 10 prosentilla. Ojangossa syynä saattaa olla vain muutaman henkilön tulotason aleneminen, koska kaupunginosassa tulonsaajia oli vuonna 2013 vain puolisen sataa. Kuudessa kaupunginosassa keskitulot kohosivat yli kuudella prosentilla, niistä lähes kymmenellä prosentilla Helsingin Pitäjän kirkonkylässä, Hämevaarassa ja Lapinkylässä. Kaikki nämä suurimman tulojenmuutoksen kaupunginosat ovat pieniä pientalovaltaisia kaupunginosia. Kun kaupunginosat laitetaan tulonsaajien keskitulojen suuruuden mukaiseen järjestykseen, voidaan verrata, miten kaupunginosien asema kaupungin sisällä on muuttunut vuodesta 2007 vuoteen Asemaansa oli parantanut 25 kaupunginosaa, samalla sijalla oli 10 kaupunginosaa ja sijoitus oli heikentynyt myös 25 kaupunginosalla (Lentoaseman kaupunginosa ei mukana vertailuissa). Suurimman parannuksen oli tehnyt Lapinkylä, joka oli hypännyt sijalta 34 sijalle 9. Eniten asteikossa oli pudonnut Ojanko sijalta 14 sijalle 31. Vähintään kymmenen sijaa olivat parantaneet sijoitustaan Lapinkylän ohella Vestra, Kuninkaanmäki, Jokivarsi, Riipilä, Ilola ja Nikinmäki, kaikki pientaloalueita. Ojangon ohella vähintään kymmenen sijan pudotuksen olivat kokeneet Vapaala, Hakkila, Vaarala, Luhtaanmäki ja Piispankylä. Niissä kaupunginosissa, joiden sijoitus tulovertailussa heikkeni, asui noin vantaalaista ja sijoitustaan parantaneissa kaupunginosissa lähes asukasta. Sijoitus pysyi ennallaan vajaan vantaalaisen osalta.

7 7 Kartta vuotta täyttäneen väestön valtionveronalaiset tulot tulonsaajaa kohden Vantaan kaupunginosissa vuonna 2013 Kartta vuotta täyttäneen väestön valtionveronalaisten tulonsaajaa kohden laskettujen keskitulojen muutos (euroa) vuodesta 2007 vuoteen 2013

8 8 Kartta vuotta täyttäneen väestön valtionveronalaisten tulonsaajaa kohden laskettujen keskitulojen muutos (%) vuodesta 2007 vuoteen 2013 Kartta 4. Sijaluvun muutos vuodesta 2007 vuoteen 2013, kun kaupunginosat laitetaan keskitulojen mukaiseen suuruusjärjestykseen (vihreä = sijaluvun parannus, punainen = sijaluvun heikennys)

9 9 Taulukko vuotta täyttäneiden vantaalaisten keskimääräiset valtionveronalaiset vuositulot tulonsaajaa kohden vuonna 2007 ja 2013 ja tulojen muutos muutos % kaikki miehet naiset yhteensä miehet nais et yhteensä miehet nais et Vantaa ,7 10,7 17,3 Myyrmäki ,8 7,1 15,5 Linnainen ,7-9,8 30,4 Hämevaara ,3 36,3 19,2 Hämeenkylä ,8 6,5 13,7 Vapaala ,8 0,2 17,2 Varisto ,2 15,1 9,7 Myyrmäki ,3 8,6 14,2 Kaivoksela ,9 5,5 15,3 Martinlaakso ,8 4,4 16,6 Vantaanlaakso ,0 11,5 19,6 Askisto ,3 15,2 19,4 Petikko ,8 13,0 28,6 Kivistö ,3 22,3 22,4 Piispankylä ,4-5,7 8,1 Keimola ,9 16,7 20,6 Kivistö ,0 29,1 26,6 Lapinkylä ,4 34,7 31,9 Myllymäki ,3 13,0 24,4 Vestra ,7 24,8 15,4 Luhtaanmäki ,3 3,2 22,1 Riipilä ,9 27,6 24,1 Seutula ,8 13,2 7,5 Kiila ,2 10,7 21,9 Aviapolis ,0 13,2 17,9 Ylästö ,2 17,3 22,9 Viinikkala ,1 11,2 35,5 Tammisto ,2 19,5 18,5 Pakkala ,3 11,3 16,0 Veromi es ,3 11,4 3,5 Tikkurila ,5 8,4 17,5 Hiekkaharju ,0 2,8 17,7 Tikkurila ,9 6,6 12,9 Jokiniemi ,8 15,9 21,8 Viertola ,7 4,1 16,5 Kuninkaala ,8 12,2 16,2 Simonkylä ,1 9,5 17,8 Hakkila ,6 2,8 12,6 Ruskeasanta ,6 10,9 21,5 Koivuhaka ,3 13,1 20,4 Hgin pitäjän kk ,7 27,0-2,1 Koivukylä ,2 11,3 17,8 Koivukylä ,4 10,4 18,2 Ilola ,7 17,1 21,9 Asola ,8 21,3 16,6 Rekola ,8 10,6 19,1 Havukoski ,5 7,2 11,9 Päiväkumpu ,5 3,5 20,5 Korso ,8 15,0 19,2 Matari ,2 8,4 21,3 Korso ,8 12,0 18,5 Mikkola ,3 11,2 13,4 Metsola ,0 10,2 18,9 Leppäkorpi ,0 20,4 15,9 Jokivarsi ,8 18,6 23,5 Nikinmäki ,6 21,1 22,5 Vierumäki ,4 19,2 17,0 Vallinoja ,4 21,9 19,7 Hakunila ,1 9,2 15,0 Länsisalmi ,9-14,9 11,3 Länsimäki ,4 8,7 13,7 Ojanko ,8-3,6 16,2 Vaarala ,5 6,7 7,8 Hakunila ,2 9,4 13,0 Rajakylä ,1 7,6 15,5 Itä-Hakkila ,8 7,2 21,2 Kuninkaanmäki ,1 14,9 20,4 Sotunki ,7 10,6 27,6 Tuntematon ,1 11,8 23,1

10 10 Kunnittaista vertailua Vantaalaisten miesten tulot tulonsaajaa kohden vuonna 2013 olivat isoista kaupungeista kolmanneksi suurimmat espoolaisten ja helsinkiläisten jälkeen. Helsingin seudun kehyskunnista vain Hyvinkäällä, Mäntsälässä ja Pornaisissa miesten keskitulot olivat Vantaan miesten tuloja pienemmät. Vantaalla kuitenkin miesten tulojen muutos vuodesta 2007 vuoteen 2013 oli isoista kaupungeista Turun jälkeen toiseksi paras. Helsingin seudun kehyskunnista Keravalla, Kirkkonummella, Sipoossa ja Tuusulassa miesten keskimääräinen tulotaso kohosi mainitulla ajanjaksolla vähemmän kuin Vantaalla. Vantaalaisilla naisilla, kuten naisilla ylipäätään, tulotaso kohosi selvästi miehiä enemmän. Isoista kaupungeista naisten tulotason kohoaminen oli vain Espoossa hitaampaa kuin Vantaalla. Seudun kehyskunnissa näin oli vain Keravalla ja Kirkkonummella. Vantaalaisten naisten tulot olivat suurista kaupungeista kolmanneksi suurimmat Espoon ja Helsingin jälkeen. Hyvinkäällä, Mäntsälässä ja Pornaisissa naisten keskimääräiset vuositulot olivat kuten miehilläkin alemmat kuin Vantaalla. Miesten ja naisten tuloero kapeni Turkua lukuun ottamatta kaikissa tässä mukana olevissa kunnissa. Turussa ero oli sen pienestä kasvusta huolimatta kuitenkin pienin isoista kaupungeista. Vain Espoo erottui isoista kaupungeista selvästi isommalla tuloerollaan. Eniten tuloero oli kaventunut Oulussa ja Tampereella vuodesta Helsingin seudun kehyskunnissa ero miesten ja naisten keskimääräisten tulojen välillä oli kautta linjan suurempi kuin pääkaupunkiseudun isoissa kaupungeissa. Kauniainen lienee koko maassa oma lukunsa sukupuolten välisessä tuloerossa. Kehyskunnissa ero oli yleensä pienentynyt hieman enemmän kuin pääkaupunkiseudun kaupungeissa. Merkittävin muutos oli Sipoossa ja Tuusulassa, jossa ero kapeni huomattavasti. Taulukko vuotta täyttäneiden keskimääräiset valtionveronalaiset vuositulot tulonsaajaa kohden vuonna 2007 ja 2013, tulojen muutos sekä naisten tulojen suhde miesten tuloihin ja sen muutos (prosenttiyksikköä) Helsingin seudun kunnissa sekä muissa isoissa kaupungeissa Kunta Muutos miehet naiset naiset/ miehet % miehet naiset naiset/ miehet % miehet % naiset % naiset/ miehet Vantaa , ,3 10,8 17,3 +4,2 Espoo , ,0 7,4 15,5 +4,6 Helsinki , ,2 7,7 17,6 +6,4 Kauniainen , ,4 7,1 16,4 +3,4 Oulu , ,2 8,7 21,5 +8,2 Tampere , ,8 7,7 19,7 +7,6 Turku , ,1 19,4 18,4-0,4 Hyvinkää , ,8 12,0 20,8 +5,3 Järvenpää , ,1 12,0 21,2 +5,7 Kerava , ,7 10,0 15,8 +3,7 Kirkkonummi , ,0 6,3 14,9 +5,4 Mäntsälä , ,6 13,9 21,4 +4,6 Nurmijärvi , ,0 11,7 18,1 +3,9 Pornainen , ,6 11,0 22,6 +7,1 Sipoo , ,8 5,6 25,6 +11,5 Tuusula , ,9-5,4 19,4 +14,9 Vihti , ,9 18,8 21,1 +1,3 Lähde: Tilastokeskuksen tilastotietokannat, elinkeinorakenne ja työssäkäynti Katsauksen laatija: Hannu Kyttälä ISBN Taloussuunnittelu/Tietopalvelu ISSN-L X, Puh. (09) ISSN X (painettu) Sähköposti: etunimi.sukunimi@vantaa.fi ISSN (verkkojulkaisu) Vantaan kaupunki. Tietopalvelut B4 :2015