TILASTOKATSAUS 1:2016

Transkriptio

1 TILASTOKATSAUS 1: VANTAALAISTEN TULOT JA VEROT VUONNA Vuonna 2014 Vantaalla oli kaikkiaan tulonsaajaa eli useammalla kuin neljällä viidestä vantaalaisesta oli ansio- ja/tai pääomatuloja vuoden 2014 aikana. Vantaalaisista naisista oli tuloja 83 ja miehistä 84 prosentilla. Tulonsaajista oli ansiotuloja saaneita ja pääomatuloja saaneita Veronalaisia pääomatuloja saaneita oli vantaalaista. Tulonsaajista naisten osuus oli 50,5 prosenttia. Vuonna 2014 keskimääräiset valtioveronalaiset ansiotulot tulonsaajaa kohden olivat euroa ja pääomatulot euroa vuodessa. Keskitulojen kasvu edelliseen vuoteen verrattuna oli vajaa 0,3 prosenttia. Naisilla keskimääräiset veronalaiset ansiotulot olivat euroa vuodessa, miehillä selvästi suuremmat, euroa. Naisilla kasvua edelliseen vuoteen verrattuna oli 0,5 ja miehillä 0,1 prosenttia. Suurimmat ansiotulot oli vuotiailla (kuvio 1). Keskimääräinen verotettavan pääomatulon määrä oli naisilla euroa ja miehillä euroa. Keskimäärin suurimmat verotettavat pääomatulot oli vuotiailla (kuvio 2). Kuvio 1. Keskimääräiset valtionveronalaiset ansiotulot ikäryhmittäin vuonna ansiotulot keskimäärin vuodessa, euroa Lähes joka toisella oli ansiotuloja vähintään euroa vuodessa ja lähes joka kymmenennellä vähintään euroa vuodessa Keskimääräisten ansiotulojen määrä on viime vuosina kasvanut pääosin yleisen ansiotason, osin myös tulonsaajajoukon rakenteen muututtua. Suurin määrällinen tulonsaajien lisäys neljän viimeksi kuluneen vuoden aikana on ollut euroa vuodessa ansaitsevien tuloluokassa. Suhteelliset muutokset ovat olleet sitä suurempia mitä enemmän ansainneesta on kyse. Pääomatulonsaajien määrä kasvoi samalla tavalla kuin ansiotulonsaajien joukkokin. Määrällisesti eniten kasvua oli euroa ansainneilla, kun taas euroa ansainneissa pääomatulojen saajien määrä väheni liki viidenneksellä. Tulojen saajien ja verojen maksajien määrää eri tuloluokissa sukupuolen ja kunnan mukaan ei verottaja tilastoi enää julkisissa tilastoissa, joten se tarkastelu jää kaikilta osin tällä kertaa tekemättä. 1 Lähde: vero.fi

2 2 Kuvio 2. Keskimääräiset verotettavat pääomatulot ikäryhmittäin vuonna verotettavat pääomatulot keskimäärin vuodessa, euroa Taulukko 1. Luonnollisten henkilöiden lukumäärä tulolajin ja valtionveronalaisten vuositulojen mukaan vuosina sekä muutos tuloluokissa Tuloluokka, /v Ansiotulonsaajia, lkm Pääomatulonsaajia, lkm Muutos % Ansio Pääoma ,4 1, ,4-18, ,9-17, ,1-3, ,1 4, ,8 12, ,3 17, ,0 24, ,4 29, ,3 28,4 Yhteensä/muutos ,3 3,7 Keskimääräiset pääomatulot saajaa kohden kasvaneet ansiotuloja nopeammin Veronalaisten ansiotulonsaajien määrä on kasvanut yhden kahden prosentin vuosivauhtia ja kasvua vuodesta 2010 vuoteen 2014 oli kaikkiaan 7,4 prosenttia. Saajaa kohden laskettujen keskimääräisten veronalaisten ansiotulojen määrä on kasvanut samassa ajassa hieman nopeammin, 7,9 prosentilla. Nopeimmin on kuitenkin kasvanut veronalaisten pääomatulojen keskimääräinen suuruus saajaa kohden, peräti yli 20 prosentilla vuodesta 2010 vuoteen Veronalaisia pääomatuloja saaneita oli vuonna 2014 vain runsas 5 prosenttia enemmän kuin vuonna Myös sosiaalietuuden keskimääräinen suuruus kasvoi vuosina lähes 20 prosentilla. Samaan aikaan edun saajien määrä kasvoi vajaalla 10 prosentilla. Veronalaiset tulot kasvoivat runsaalla kahdella prosentilla vuonna 2014 Vantaalaisilla oli veronalaisia tuloja vuonna 2014 kaikkiaan 5,39 miljardia euroa, mikä on 118 miljoonaa euroa (2,2 %) enemmän kuin vuonna Ansiotuloja näistä tuloista oli 96,1 prosenttia (96,6 % vuonna 2013) ja pääomatuloja 3,9 prosenttia (3,4 %). Veronalaisia pääomatuloja kertyi vuonna 2014 lähes 208 miljoonaa euroa, mikä on 26 miljoonaa euroa (14,9 %) enemmän kuin vuonna 2013.

3 Veronalaisten ansiotulojen lisäys vuonna 2014 oli 0,4 prosenttia tulonsaajaa kohden, kun taas veronalaiset pääomatulot lisääntyivät 7,3 prosenttia. 3 Taulukko 2. Keskimääräiset tulot saajaa kohden ( ) vuodessa tuloryhmittäin vuosina Vuosi Tulot yhteensä Veronalaiset tulot yhteensä Ansiotulot yhteensä Sosiaalietuudet Pääomatulot yhteensä Veronalaiset pääomatulot muutos muutos-% 7,6 7,9 7,4 17,7 8,4 20,9 Vuonna 2014 kaikkiaan vantaalaista sai veronalaisia pääomatuloja. Veronalaisia pääomatuloja saaneiden määrä kasvoi henkilöllä eli 7 prosentilla edellisestä vuodesta. Pääomantulojen saajista 49 prosenttia oli palkansaajia ja 30 prosenttia eläkeläisiä. Enemmistöllä veronalaisia pääomatuloja saaneista veronalaiset vuositulot jäivät alle euron. Vaikka heitä oli yli puolet pääomatuloja saaneista, jäivät heidän yhteenlasketut pääomatulonsa kuitenkin vain 18 prosenttiin kaikista Vantaalla saaduista veronalaisista pääomatuloista. Veronalaisia ansiotuloja saaneiden määrä on kasvanut tasaisesti vuodesta toiseen. Vuonna 2014 lisäys oli henkilöä. Veronalaisia ansiotuloja saaneita oli tuolloin vantaalaista. Sosiaalietuuksien 2 saajien määrä on kasvanut nopeasti viime vuosina. Vuonna 2010 heitä oli , mutta vuonna 2014 jo eli lähes 10 prosenttia enemmän. Vuoden 2014 aikana kasvua oli henkilöä. Saajaa kohden lasketun keskimääräisen sosiaalietuuden määrä ( euroa) oli vuonna 2014 runsas 2 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin. Vantaalaisista sai eläketuloja henkilöä vuonna 2014, mikä on 750 henkilöä (1,7 %) enemmän kuin vuotta aiemmin. Keskimääräinen eläketulo ( euroa) saajaa kohden kasvoi vuoden aikana vajaalla 3 prosentilla. Kolmella viidesosalla eläketulot jäivät alle euron, kun viidenneksellä eläkeläisistä verotettavat vuositulot olivat vähintään euroa, Työttömyysturvaetuuksien saajien määrä lisääntyi selvästi vuonna 2014, heitä oli tuolloin , mikä on (11 %) enemmän kuin vuonna Keskimääräisen työttömyysturvaetuuden suuruus (7 335 euroa) oli vuonna 2014 lähes 5 prosenttia suurempi kuin edellisenä vuonna. Työttömyysturvaetuuksien saajista neljänneksellä vuositulot olivat euroa. Yli vuosituloihin oli päässyt vajaa 60 työttömyysturvaetuuden saajaa. Lapsen kotihoidontukea sai vantaalaista vuonna 2014, mikä on 75 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Tuen keskimääräinen euromäärä (3 030 euroa) saajaa kohden oli 12 euroa pienempi kuin vuotta aiemmin. Kotihoidontukea saaneista enemmistön vuositulot jäivät alle euron. Opintorahaa sai vuonna 2014 kaikkiaan vantaalaista. Opintorahaa saavien määrä on kasvanut nopeasti henkilön vuosivauhtia, mutta viime vuosina kasvu on hidastunut. Vuonna 2014 saajia oli jälleen 380 enemmän kuin vuotta aiemmin. Opintorahan suuruus saajaa kohden oli keskimäärin euroa, 40 euroa suurempi kuin vuonna Päivä- ja äitiysrahansaajia oli vuonna 2014 kaikkiaan , eli 220 enemmän kuin vuotta aiemmin. Keskimääräisen päivärahan määrä oli euroa, mikä on 60 euroa enemmän kuin vuotta aiemmin. Vuokratuloa sai vantaalaista. Keskimääräisen vuokratulon suuruus saajaa kohden oli euroa. Vuokratuloa sai nyt 440 henkilöä useampi kuin vuonna 2013 ja saadun vuokratulon suuruus oli 105 euroa edellisvuoden tuloa suurempi. 2 Sosiaalietuuksia ovat mm. eläketulot, opinto-, ja koulutustuet, tapaturma-, päivä- ja äitiysrahat ja lasten kotihoidontuki.

4 4 Vähennykset Vantaalla ansiotuloista tehtävät vähennykset kunnallisverotuksessa vuonna 2014 olivat 3,0 prosenttia (26,4 miljoonaa euroa) suuremmat kuin vuonna Vähennysten saajien määrä kasvoi 1,5 prosentilla. Edellisenä vuonna (2013) vähennysten määrä kasvoi vajaalla 1,7 prosentilla (14,6 miljoonalla eurolla) ja niiden saajien määrä 1,2 prosentilla. Vuonna 2014 vantaalaisten verotettava ansiotulo kunnallisverotuksessa oli miljoonaa euroa ja se kasvoi 65 miljoonalla eurolla vuodesta 2013 (1,5 %). Vuonna 2012 kasvu oli ollut 123 miljoonaa euroa (3,0 %). Ansiotuloista tehtävät vähennykset valtionverotuksessa kasvoivat vuonna 2014 lähes 3 prosentilla eli 20,7 miljoonalla eurolla. Vähennysten saajien määrä kasvoi vajaalla prosentilla. Edellisenä vuonna vähennysten määrä kasvoi vajaalla 7 prosentilla eli 46,4 miljoonalla eurolla ja vähennysten saajien määrä vajaalla prosentilla. Vantaalaisten verotettava ansiotulo valtionverotuksessa kasvoi 1,6 prosentilla (71 miljoonalla eurolla) vuonna Edellisenä vuonna kasvu oli 92 miljoonaa euroa. Kuvio 3. Ansiotuloista tehdyt vähennykset valtion- ja kunnallisverotuksessa ikäryhmittäin vuonna vähennykset yhteensä, euroa valtionverotus kunnallisverotus Vantaalaisten veronmaksajien vähennykset pääomatuloista vähenivät 2,0 miljoonalla eurolla (-3 %) vuodesta 2013 vuoteen 2014, mutta vähennysten saajien määrä lisääntyi 1 060:llä (1,4 %). Vähennyksiä sai nyt vantaalaista. Keskimääräinen pääomatuloista tehty vähennys oli 895 euroa, mikä on 45 euroa pienempi kuin vuonna Keskimäärin suurimmat pääomatuloista tehtävät vähennykset olivat maatilatalouden harjoittajilla (3 860 ), osakeyhtiöiden osakkailla (1 710 ) ja elinkeinonharjoittajilla (1 330 ) ja pienimmät eläkeläisillä (530 ). Kotitalousvähennyksen sai vuonna 2014 kaikkiaan vantaalaista veronmaksajaa, noin 300 vähemmän kuin vuonna Keskimääräisen vähennyksen suuruus oli 950 euroa, mikä on 75 euroa suurempi kuin vuotta aiemmin. Vähennyksen saajista oli 32 prosenttia eläkeläisiä, joilla keskimääräisen vähennyksen suuruus oli kuitenkin hieman pienempi kuin muilla tulonsaajaryhmillä. Korkovähennysten saajien joukko kasvoi vuoden 2014 aikana 680:llä, mutta korkovähennysten kokonaiseuromäärä väheni yli 13 miljoonalla eurolla. Keskimääräinen korkovähennys saajaa kohden oli vuonna 2014 noin 210 euroa pienempi kuin edellisenä vuonna. Suurimmat korkomenot olivat maatilataloudenharjoittajilla, keskimäärin euroa vuodessa, ja pienimmät eläkeläisillä, 420 euroa vuodessa. Asuntolainan korkoja ilmoitti vantaalaista, mikä on 60 enemmän kuin edellisenä vuonna. Ensiasunnon lainan korkoja oli vantaalaisella keskimäärin euroa. Korkojen määrä oli sama kuin vuonna Tuolloin ensiasunnon lainan korkoja ilmoittaneita oli 80 henkilöä vähemmän kuin vuonna Asuntolainan keskimääräiset vuosittaiset korkomenot olivat elinkeinonharjoittajilla ja osakeyhtiöiden osakkailla suuremmat kuin muilla tulonsaajaryhmillä ja eläkeläisillä pienimmät.

5 5 Taulukko 4. Eräitä vähennyksiä tuloista kunnallis- (kv) ja valtionverotuksessa (vv) vuosina Tulo- ja vähennystyyppi Vähennysten määrä (1 000 ) Vähennykset keskimäärin saajaa kohden, euroa Muutos 13 14, /t.saaja Vähennykset ansiotulosta Vähennykset yhteensä vv ,2 Vähennykset yhteensä kv ,6 Vähennykset ansiotulosta vain vv ,0 Vähennykset ansiotulosta vain kv ,0 Eläketulovähennys kv ,2 Perusvähennys kv ,0 Ansiotulovähennys kv ,4 Vähennykset pääomatulosta ,8 Korot yhteensä ,1 Vähennykset verosta Työtulovähennys ,8 Invalidivähennys ,0 Elatusvelvollisvähennys ,3 Kotitalousvähennys ,6 Valtionverotuksessa ansiotuloista tehtävä vähennysten euromäärä kokonaisuudessaan lisääntyi vain palkansaajilla. Eläkeläisillä keskimääräinen euromäärän vähennys oli 30 euroa vuoteen 2013 verrattuna. Maatilatalouden ja elinkeinonharjoittajilla vähennysten kutistuminen oli huomattavasti merkittävämpää. Kunnallisverotuksessa vähennysten keskimääräinen koko kasvoi vain palkansaajilla ja maatilatalouden harjoittajilla. Vähennysten saajien kokonaismäärä kunnallisverotuksessa kasvoi vajaalla henkilöllä. Verot: valtionverotus Vuonna 2014 kaikkiaan vantaalaista maksoi tuloveroa ansiotuloista valtionverotuksessa, yhteensä yli 270 miljoonan euron verran 3. Maksajien määrä väheni 220:llä. Tuloveroa valtiolle maksavien vantaalaisten naisten määrä kasvoi 280:lla, mutta miesten määrä väheni 60:lla. Maksetun tuloveron kokonaismäärä oli kummallakin sukupuolella lähes samansuuruinen kuin edellisenä vuonna. Valtion tuloveroa ansiotuloista maksavien osuus kaikista tulonsaajista oli 44 prosenttia (45 prosenttia vuonna 2013 ja 44 prosenttia vuonna 2012). Naisilla osuus oli 36 prosenttia ja miehillä 52 prosenttia. Maksetun tuloveron määrä oli keskimäärin euroa (naiset euroa ja miehet euroa) maksajaa kohden. Vuonna 2014 maksetusta tuloverosta koottiin valtiolle 82 prosenttia palkansaajilta ja 10 prosenttia eläkeläisiltä. Palkansaajien vuonna 2014 ansiotuloista maksama tulovero valtiolle oli keskimäärin euroa, ja eläkeläisten euroa. Verrattuna vuonna 2013 valtiolle maksettuihin tuloveroihin, verojen määrä keskimäärin maksajaa kohden kasvoi 55 eurolla palkansaajilla, mutta aleni 10 eurolla eläkeläisillä. Pääomatuloista valtion tuloveroa maksaneiden määrä lisääntyi Vantaalla 3 180:lla vuodesta 2013 ja heidän maksamansa pääomatuloveromäärä kasvoi 6,7 miljoonalla eurolla (14 %). Valtiolle kertyi Vantaalta pääomatuloista tuloveroa kaikkiaan lähes 55 miljoonaa euroa yhteensä vantaalaiselta. Keskimääräinen pääomatuloista valtiolle maksettu tulovero oli suuruudeltaan euroa, mikä on 60 euroa enemmän kuin vuonna Pääomatuloista maksoi valtion tuloveroa naista ja miestä, naiset keskimäärin 970 euroa ja miehet euroa. Valtiolle vuonna 2014 maksetusta pääomatuloverosta palkansaajien osuus oli 39 prosenttia, maatilataloudenharjoittajien 4, elinkeinonharjoittajien reilu 3 prosenttia ja eläkeläisten osuus 25 prosenttia. Osakkeenomistajien osuus oli 9, kuolinpesien 3 ja muiden vajaa 17 prosenttia. Vuonna 2014 maksettu keskimääräinen tulovero pääomatuloista oli palkansaajilla euroa, maatilataloudenharjoittajilla 980, elinkeinonharjoittajilla ja eläkeläisillä euroa. Vuoteen 2013 verrattuna pääomatuloista maksetun veron suuruus kasvoi vain palkansaajilla. 3 Valtion tuloverosta vapautuivat vuonna 2014 henkilöt, joiden verotettava vuositulo jäi alle euron.

6 6 Verot: kunnallisverotus Vantaalaisille pantiin verovuodelta 2014 maksuun kunnallisveroa 783,5 miljoonaa euroa. Määrä on 11,3 miljoonaa euroa (1,5 %) enemmän kuin vuonna Veroa maksoi nyt kuntalaista, useampi kuin vuonna Kunnallisveroa maksoi lähes 72 prosenttia Vantaan asukkaista ja 86 prosenttia kaikista kaupungin tulonsaajista. Kunnallisveron maksajista 51 prosenttia oli naisia. Veronmaksajien kokonaismäärä lisääntyi vuoden 2014 aikana henkilöllä. Keskimääräinen kunnallisveron suuruus oli euroa. Maksettavan kunnallisveron määrä veronmaksajaa kohden suureni 10 eurolla vuoteen 2013 verrattuna. Miehet maksoivat lähes 58 prosenttia kunnallisverokertymästä. Miesten maksaman veron suuruus oli keskimäärin euroa (6 080 myös vuonna 2013) ja naisten (4 285) euroa. Kunnallisveroista kertyi palkansaajilta lähes 75 prosenttia, eläkeläisilta vajaa 17, elinkeinonharjoittajilta reilu 2, osakkeenomistajilta vajaa 2 ja maatilataloudenharjoittajilta 0,2 prosenttia. Palkansaajan maksaman keskimääräisen kunnallisveron suuruus oli euroa vuonna Maatilataloudenharjoittajat maksoivat kunnallisveroja enemmän, euroa, samoin elinkeinonharjoittajat, euroa. Eläkeläisillä maksetun keskimääräisen veron määrä oli euroa. Kaikilla tulonsaajaryhmillä maksetun kunnallisveron suuruus kasvoi, elinkeinonharjoittajilla eniten. Kuvio 4. Keskimääräiset tuloverot maksajaa kohden valtion- ja kunnallisverotuksessa n mukaan 2014 kunta valtio tuloverot, euroa Verot: kirkollisverotus Kirkollisveroa vantaalaisista maksoi henkilöä, mikä on henkilöä vähemmän kuin vuotta aiemmin. Maksajista 56 prosenttia oli naisia. Kirkollisveroa vantaalaiset maksoivat 26,8 miljoonaa euroa vuonna 2014, euroa vähemmän kuin vuonna Vuonna 2014 maksetun kirkollisveron suuruus oli maksajaa kohden keskimäärin 283 euroa. Edellisenä vuonna se oli 2 euroa vähemmän. Tulonsaajista kirkollisveroa maksaneita oli 54 prosenttia. Naispuolisista tulonsaajista kirkollisveroa maksoi 59 prosenttia, miespuolisista 48 prosenttia Verot ja maksut yhteensä Kaikkiaan vantaalaiset maksoivat erilaisia veroja ja maksuja vuonna 2014 yhteensä miljoonaa euroa, 24 miljoonaa (2 %) enemmän kuin vuonna Maksajia oli , mikä on enemmän kuin edellisenä vuonna. Maksajista naiset maksoivat veroja ja muita maksuja keskimäärin euroa ja miehet euroa. Edellisenä vuonna veroja ja maksuja kertyi maksajaa kohden keskimäärin enemmän, naisilla ja miehillä euroa. Palkansaajille kertyi erilaisia veroja ja maksuja maksajaa kohden keskimäärin euroa, maatilataloudenharjoittajille euroa, elinkeinonharjoittajille euroa ja eläkeläisille euroa. Edelliseen vuoteen verrattuna verojen ja maksujen määrä maksajaa kohden lisääntyi kaikilla tulonsaajaryhmillä.

7 7 Kuvio 5. Verot ja maksut yhteensä eri ikäryhmissä vuonna 2014 ikjäryhmä verot ja maksut keskimäärin yhteensä, euroa Verojen osuus kaikista tuloista vuonna 2007 kohosi enimmillään 35 prosenttiin euroa vuodessa ansainneilla. Vuonna 2010 osuus oli suurimmillaan, yli 38 prosenttia, euron veronalaisiin vuosituloihin päässeillä. Enemmän kuin euron verotettaviin vuosituloihin päässeille "veroprosentti" oli alempi, vajaa 34 prosenttia eli kutakuinkin samansuuruinen osuus kuin vuodessa ansainneilla. Vuonna 2012 verojen ja maksujen keskimääräinen osuus veronalaisista tuloista pieneni kaikissa vähemmän kuin euroa vuodessa ansainneiden tuloluokissa. Suurin osuus oli euroa vuodessa ansainneilla, joilla se oli 39 prosenttia. Enemmän kuin euroa vuodessa ansainneilla osuus oli edelleen pienempi, 35 prosenttia, mikä oli vain vähän enemmän kuin vuodessa ansainneilla. Vuonna 2013 verojen maksujen osuus veronalaisista tuloista kasvoi tulojen kasvaessa ollen korkeimmillaan, 40 prosenttia, euron tuloihin päässeillä. Yli euron verotettavat tulot hankkineilla osuus oli pienempi, runsas 37 prosenttia. Vuonna 2014 eniten veroja ja maksuja suhteessa verotettaviin tuloihin kertyi edelleen ansainneille, nyt hieman vähemmän kuin vuotta aiemmin, 39 prosentin verran. Kuvio 6. Verojen ja maksujen osuus (%) veronalaisista tuloista tuloluokittain vuonna 2014 tuloluokka, euroa vuodessa ,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 40,0 45,0 verojen ja maksujen osuusverotettavista tuloista, % Katsauksen laatija: Hannu Kyttälä ISBN Taloussuunnittelu/Tietopalvelu ISSN-L X Puh. (09) ISSN (verkkojulkaisu) Sähköposti: etunimi.sukunimi@vantaa.fi Vantaan kaupunki. Tietopalvelut B3:2016