TILASTOKATSAUS 8:2018

Transkriptio

1 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 8: TYÖPAIKAT VANTAALLA Vantaalla oli lähes työpaikkaa vuoden 2016 lopussa, mikä oli 4,9 prosenttia kaikista Suomen työpaikoista. Työpaikat lisääntyivät vuoden 2016 aikana tuhannella, mikä oli selvästi vähemmän kuin edellisenä vuonna (+2 447). Lisäyksestä huolimatta Vantaan työpaikkaomavaraisuus laski 109,4 prosentista 107,6 prosenttiin, koska runsaan väestönkasvun takia työllisten määrä on kasvanut työpaikkoja enemmän. Vuodesta 2007 vuoteen 2016 työpaikat lisääntyivät Vantaalla lähes työpaikalla, mikä oli enemmän kuin missään muualla Suomessa. Vantaan toimialoista työpaikkamäärä on kasvanut eniten rakennussektorilla, mutta myös hallintoja tukipalvelutoiminnot sekä terveys- ja sosiaalipalvelut ovat kasvaneet huomattavasti. Suuralueista eniten työpaikkoja oli Aviapoliksessa, yli , joista useampi kuin joka kolmas sijaitsi Veromiehen kaupunginosassa. Vantaan työpaikkamäärän kasvu Suomen kärkeä vuosina Suomen neljässä suurimmassa kaupungissa Helsingissä, Espoossa, Tampereella ja Vantaalla oli myös eniten työpaikkoja. Vuoden 2016 lopussa Vantaalla oli työpaikkaa ja lisäystä edellisvuoteen tuli työpaikkaa (+0,9 %). Määrällisesti kasvu vuoden 2016 aikana oli selvästi suurinta Helsingissä (+8 487), mutta myös Turku, Oulu ja Tampere saivat Vantaata enemmän työpaikkoja (taulukko 1). Vantaalla oli 4,9 prosenttia kaikista Suomen työpaikoista. Kun tarkastellaan viimeistä 10 vuotta, työpaikkojen määrä kasvoi Vantaalla lähes työpaikalla, mikä vastasi 7,4 prosentin kasvua. Kasvu oli Vantaalla selvästi suurempaa kuin missään muussa Suomen kunnassa. Seuraavaksi eniten työpaikat lisääntyivät Helsingissä ja Oulussa, mutta vain runsaalla työpaikalla (taulukko 1). Helsingin seudun (14 kuntaa) työpaikkamäärä vuodesta 2007 vuoteen 2016 kasvoi työpaikalla, josta peräti puolet tapahtui Vantaalla. KUUMAkuntien 1 osuus seudun työpaikkamäärän nettokasvusta oli 28 prosenttia, Helsingin 17 prosenttia ja Espoon viisi prosenttia. Taulukko 1. Työpaikat ja työllinen työvoima kuudessa suurimmassa kaupungissa ja KUUMA-kunnissa vuosina Vantaa Espoo Helsinki Turku Tampere Oulu KUUMA-kunnat Vuosi Työpaikat Työlliset Työpaikat Työlliset Työpaikat Työlliset Työpaikat Työlliset Työpaikat Työlliset Työpaikat Työlliset Työpaikat Työlliset Muutos , % 0,9 2,5 0,7 1,7 2,2 1,5 1,9 1,8 0,9 1,7 1,6 1,8 1,2 1,0 Muutos , % 7,4 3,1 0,7 3,9 0,7 3,8-0,1-2,0-2,1-1,0 3,2 4,8 4,5-0,6 Vuosina työpaikkojen määrä kasvoi Vantaalla selvästi nopeammin kuin työllisen työvoiman määrä, kun Espoossa, Helsingissä ja Oulussa tilanne oli päinvastainen (työllisten määrä lisääntyi työpaikkoja enemmän). Turussa ja Tampereella sekä työpaikkojen että työllisten määrä väheni, kun taas KUUMA-kunnissa työpaikat lisääntyivät selvästi, mutta työllisen työvoiman määrä väheni. (Taulukko 1) Viimeisimmän tilastointivuoden aikana, vuonna 2016, Vantaan tilanne muuttui. Työpaikkaomavaraisuuden vuosia kestänyt nousujohteinen suunta kääntyi laskuun, kun työpaikkaomavaraisuus laski 109,4 prosentista 107,6 prosenttiin (taulukko 2). 1 KUUMA-kunnat: Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula ja Vihti

2 2 Laskun taustalla on korkea väestönkasvu, koska vuoden 2016 aikana työllisten määrä kasvoi 2,5 prosenttia, mutta työpaikkojen määrä vain 0,9 prosenttia (taulukko 1). Suomen kuudesta suurimmasta kaupungista työpaikkaomavaraisuus vuonna 2016 oli Vantaalla neljänneksi korkeinta, kun edellä olivat Helsinki, Turku ja Tampere. Vuoden 2016 aikana työpaikkaomavaraisuus nousi ainoastaan Helsingissä ja Turussa, kun taas pitemmällä, kymmenen vuoden aikajaksolla, se nousi Vantaalla ja Turussa. KUUMA-kunnissa työpaikkaomavaraisuus oli selvästi alhaisempi kuin suurissa kaupungeissa, mutta kehitys on pääosin ollut nousujohteista. (Taulukko 2) Taulukko 2. Työpaikkaomavaraisuus (%) kuudessa suurimmassa kaupungissa ja KUUMA-kunnissa vuosina Vantaa Espoo Helsinki Turku Tampere Oulu KUUMAkunnat ,3 94,5 133,1 122,1 123,2 106,2 66, ,1 95,4 131,6 122,8 123,3 107,0 67, ,8 95,2 131,9 124,1 124,2 106,7 66, ,4 96,4 131,2 122,7 123,4 105,8 67, ,6 96,5 130,8 123,1 123,1 105,6 68, ,1 96,0 130,1 124,2 123,5 105,4 69, ,8 96,0 129,0 123,3 123,3 105,4 69, ,5 94,3 128,8 123,3 123,3 105,6 69, ,4 92,6 128,3 124,2 122,8 104,8 69, ,6 91,6 129,1 124,4 121,8 104,6 70,1 Muutos, %-yks ,8-1,0 0,8 0,2-1,0-0,2 0, ,3-2,9-4,0 2,3-1,4-1,6 3,4 Tukku- ja vähittäiskauppa suurin työllistäjä Vantaalla, rakennusala kasvanut eniten Vuoden 2016 lopussa Vantaan työpaikoista 20 prosenttia oli tukku- ja vähittäiskaupassa, 15 prosenttia kuljetuksen ja varastoinnin parissa sekä 11 prosenttia teollisuudessa. Viimeisten kymmenen vuoden aikana työpaikat ovat kuitenkin eniten lisääntyneet muilla toimialoilla (kuvio 1 ja liite 1). Kiivainta kasvu on ollut rakennussektorilla, jossa työpaikkamäärä vuodesta 2007 vuoteen 2016 lisääntyi 3 400:lla (+49 %). Seuraavaksi eniten työpaikkamäärät lisääntyivät hallinto- ja tukipalvelutoiminnassa, lähes 2 700:lla (33 %) sekä terveys- ja sosiaalipalveluissa, vajaalla 1 500:lla (17 %). Työpaikkoja hävisi vuosina eniten kuljetuksen ja varastoinnin (-1 145) sekä teollisuuden toimialoilta (-1 109). Liitteeseen 1 on koottu Vantaan ja muiden suurten kaupunkien työpaikkamäärissä tapahtuneet muutokset toimialoittain Kuvio 1. Vantaan työpaikat toimialoittain (TOL 2008) vuosina 2007 ja 2016 (31.12.). Työpaikat on lajiteltu vuoden 2016 suuruusjärjestykseen. G Tukku- ja vähittäiskauppa H Kuljetus ja varastointi C Teollisuus N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta F Rakentaminen Q Terveys- ja sosiaalipalvelut M Ammatill., tieteell., tekninen toim. O Julkinen hallinto ja maanpuolustus I Majoitus- ja ravitsemistoiminta P Koulutus Muu toimiala ja tuntematon S Muu palvelutoiminta J Informaatio ja viestintä R Taiteet, viihde ja virkistys K Rahoitus- ja vakuutustoiminta L Kiinteistöalan toiminta ,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 Osuus kaikista työpaikoista, %

3 3 Espoossa merkittävin työpaikkamäärän kasvu vuosina tapahtui informaatio- ja viestintäalan sekä hallinto- ja tukipalvelutoimintojen työpaikoissa. Yhteensä työpaikkamäärä kasvoi näillä kahdella alalla runsaalla työpaikalla. Työpaikat puolestaan vähenivät huomattavasti teollisuudessa sekä tukku- ja vähittäiskaupassa, yhteensä noin 7 900:lla. Helsingissä eniten työpaikkamäärää kasvattaneet toimialat olivat hallinto- ja tukipalvelutoiminta sekä terveys- ja sosiaalipalvelut. Näillä aloilla työpaikkamäärä kasvoi 9 400:lla. Vastaavasti eniten työpaikkoja menettäneet alat olivat tukku- ja vähittäiskauppa sekä teollisuus, joissa työpaikkamäärä väheni yhteensä :lla. Liitteeseen 1 on koottu pääkaupunkiseudun suurten kaupunkien lisäksi Turun, Tampereen ja Oulun työpaikkamäärät toimialoittain sekä niissä tapahtuneet muutokset vuodesta 2007 vuoteen Aviapoliksen suuralueella jo lähes työpaikkaa Vantaan suuralueista eniten työpaikkoja vuonna 2016 oli Aviapoliksessa, , mikä oli kolmannes kaikista Vantaan työpaikoista. Kasvua viimeisten kymmenen vuoden aikana on ollut kahdeksan prosenttia. Myös Tikkurilan ja Myyrmäen suuralueet ovat huomattavia työpaikkakeskittymiä, kummallakin alueella sijaitsi 21 prosenttia Vantaan työpaikoista. Tikkurilan suuralueella työpaikkoja oli ja kasvua vuoteen 2007 verrattuna oli viisi prosenttia. Myyrmäen suuralueen työpaikkamäärä oli , mutta verrattuna 10 vuoden takaiseen tilanteeseen, työpaikat ovat vähentyneet viidellä prosentilla. (Taulukko 3) Hakunilassa oli suuralueista neljänneksi eniten työpaikkoja, 6 500, mutta Myyrmäen lisäksi se oli ainoa suuralue, jossa työpaikat vähenivät vuodesta 2007 vuoteen 2016 (-6 %). Koivukylän suuralueella oli työpaikkoja runsaat 5 200, mutta kasvua oli suuralueista eniten, peräti 22 prosenttia. Toiseksi eniten työpaikat lisääntyivät Kivistön suuralueella, 13 prosenttia, työpaikkamäärän ollessa yli Korsossa työpaikkamäärä pysyi ennallaan, ollen lähes vuoden 2016 lopussa. Puolet Vantaan työpaikkamäärän kasvusta vuosina oli sellaista, ettei sitä voitu tilastoida millekään suuralueelle. Näiden työpaikkojen määrä on myös kasvanut huomattavan nopeasti, yli 70 prosenttia, vuodesta (Taulukko 3) Suurin työpaikkakeskittymä on Veromiehen kaupunginosa Kaupunginosista työpaikkoja oli selvästi eniten Veromiehessä, Tikkurilassa, Pakkalassa ja Lentokentällä työpaikkoja oli seuraavaksi eniten, vajaa Suurin kaupunginosatasoinen työpaikkakasvu vuodesta 2007 vuoteen 2016 tapahtui Aviapoliksen suuralueelle kuuluvassa Veromiehessä (+5 421). Tähän myötävaikutti noin työpaikan siirtyminen Lentokentän kaupunginosasta Veromiehen kaupunginosaan vuonna Seuraavaksi eniten työpaikkamäärä kasvoi määrällisesti Pakkalassa (+1 890) ja Koivuhaassa (+1 370). Eniten työpaikkoja katosi edellä mainitusta syystä Lentokentän kaupunginosasta, lähes 5 800, ja seuraavaksi eniten Myyrmäestä, vajaat 900. Kaikkinensa työpaikkamäärä on vuodesta 2007 vuoteen 2016 kasvanut 32 kaupunginosassa ja laskenut 29 kaupunginosassa. Vantaan suuralueiden ja kaupunginosien työpaikkamäärät ja muutokset vuosina on koottu taulukkoon 3.

4 4 Taulukko 3. Työpaikat Vantaalla suuralueittain ja kaupunginosittain vuosina (31.12.) Muutos lkm % Vantaa ,4 Myyrmäen suuralue ,1 Linnainen ,2 Hämevaara ,8 Hämeenkylä ,6 Vapaala ,1 Varisto ,4 Myyrmäki ,0 Kaivoksela ,2 Martinlaakso ,4 Vantaanlaakso ,7 Askisto ,5 Petikko ,7 Kivistön suuralue ,7 Piispankylä ,1 Keimola ,2 Kivistö ,6 Lapinkylä ,9 Myllymäki ,2 Vestra ,8 Luhtaanmäki ,2 Riipilä ,9 Seutula ,7 Kiila ,0 Aviapoliksen suuralue ,3 Ylästö ,9 Viinikkala ,5 Tammisto ,8 Pakkala ,2 Veromies ,4 Lentokenttä ,6 Tikkurilan suuralue ,9 Hiekkaharju ,2 Tikkurila ,0 Jokiniemi ,9 Viertola ,1 Kuninkaala ,9 Simonkylä ,7 Hakkila ,9 Ruskeasanta ,0 Koivuhaka ,2 Hgin pitäjän kk ,0 Koivukylän suuralue ,2 Koivukylä ,0 Ilola ,9 Asola ,4 Rekola ,4 Havukoski ,0 Päiväkumpu ,6 Korson suuralue ,0 Matari ,9 Korso ,4 Mikkola ,1 Metsola ,6 Leppäkorpi ,1 Jokivarsi ,3 Nikinmäki ,8 Vierumäki ,8 Vallinoja ,0 Hakunilan suuralue ,9 Länsisalmi ,3 Länsimäki ,8 Ojanko ,6 Vaarala ,4 Hakunila ,2 Rajakylä ,6 Itä-Hakkila ,1 Kuninkaanmäki ,1 Sotunki ,0 Tuntematon ,5

5 5 Kuljetus- ja varastointialan työpaikoista lähes 70 prosenttia Aviapoliksen suuralueella Taulukkoon 4 on koottu Vantaan suuralueiden työpaikat toimialoittain. Joidenkin toimialojen työpaikat ovat Vantaalla keskittyneet tietyille suuralueille. Kuljetus- ja varastointialan työpaikoista lähes 70 prosenttia, työpaikkaa, sijaitsi Aviapoliksen suuralueella. Myös majoitus- ja ravitsemustoiminnan työpaikoista yli puolet sijaitsi Aviapoliksessa. Julkisen hallinnon työpaikoista hieman yli puolet sijaitsi puolestaan Tikkurilassa. Merkille pantavaa on, että voimakkaasti kasvaneiden hallinto- ja tukipalvelutoimintojen työpaikoista puolet oli sellaisia, joiden sijainti oli tuntematon. Taulukko 4. Työpaikat Vantaan suuralueilla toimialoittain (TOL 2008) Toimiala Vantaa Myyrmäki Kivistö Aviapolis Tikkurila Koivukylä Korso Hakunila Tuntematon Toimialat yhteensä A Maa-, metsä- ja kalatalous B Kaivostoiminta ja louhinta C Teollisuus D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto E Vesi-, viemäri- ja jätehuolto F Rakentaminen G Tukku- ja vähittäiskauppa H Kuljetus ja varastointi I Majoitus- ja ravitsemistoiminta J Informaatio ja viestintä K Rahoitus- ja vakuutustoiminta L Kiinteistöalan toiminta M Ammatill., tieteell., tekninen toim N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta O Julkinen hallinto ja maanpuolustus P Koulutus Q Terveys- ja sosiaalipalvelut R Taiteet, viihde ja virkistys S Muu palvelutoiminta T Kotitalouksien toim. työnantajina U Kansainväl. organisaat. toiminta X Toimiala tuntematon Tarkempaa tietoa suuralueiden ja kaupunginosien työpaikoista löytyy Aluesarjoista, jonne on koottu osa-alueiden työpaikkamäärät toimialan mukaan vuosina Työpaikkatieto löytyy kaikilta alueilta, joilla on vähintään 100 työpaikkaa. Lisäksi Vantaan karttapalvelussa voi tarkastella kaupunginosien työpaikkamäärän kehitystä toimialan mukaan vuodesta 2008 lähtien. Linkistä avautuvassa karttanäkymässä on kaupunginosien työpaikkamäärät vuonna 2016, mutta toimiala - valikosta pääsee valitsemaan yksittäisen toimialan ja vuosijanalta vuoden.

6 6 Liite 1. Työpaikat ja työpaikkamäärien muutos toimialoittain (TOL 2008) kuudessa suurimmassa kaupungissa vuosina 2007 ja 2016 (31.12.) VANTAA ESPOO HELSINKI TURKU TAMPERE OULU Kaikki toimialat yhteensä C Teollisuus F Rakentaminen G Tukku- ja vähittäiskauppa H Kuljetus ja varastointi I Majoitus- ja ravitsemistoiminta J Informaatio ja viestintä K Rahoitus- ja vakuutustoiminta L Kiinteistöalan toiminta M Ammatill., tieteell., tekninen toim N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta O Julkinen hallinto ja maanpuolustus P Koulutus Q Terveys- ja sosiaalipalvelut R Taiteet, viihde ja virkistys S Muu palvelutoiminta Muu toimiala ja tuntematon VANTAA ESPOO HELSINKI TURKU TAMPERE OULU Muutos Muutos Muutos Muutos Muutos Muutos lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % Kaikki toimialat yhteensä , , , , , ,2 C Teollisuus , , , , , ,1 F Rakentaminen , , , , , ,0 G Tukku- ja vähittäiskauppa 204 0, , , , ,7 37 0,4 H Kuljetus ja varastointi , , , , , ,0 I Majoitus- ja ravitsemistoiminta 130 3, , , , , ,7 J Informaatio ja viestintä 59 3, , , , , ,2 K Rahoitus- ja vakuutustoiminta 98 12, , , , , ,8 L Kiinteistöalan toiminta ,2 76 7,8 80 1, , , ,1 M Ammatill., tieteell., tekninen toim , , , , , ,1 N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta , , , , , ,9 O Julkinen hallinto ja maanpuolustus , , , , , ,8 P Koulutus 238 6,4 46 0, , , , ,2 Q Terveys- ja sosiaalipalvelut , , , , , ,4 R Taiteet, viihde ja virkistys , , , , , ,6 S Muu palvelutoiminta , , , , , ,2 Muu toimiala ja tuntematon , , , , , ,7 Lähde: Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto Lisätietoa tilaston kotisivuilla. Katsauksen laatija: Elina Parviainen ISBN Taloussuunnittelu/Tietopalvelu ISSN-L X Sähköposti: etunimi.sukunimi@vantaa.fi ISSN (verkkojulkaisu) Puh. vaihde: (09) Vantaan kaupunki. Tietopalvelut B8:2018