TIETOJA KYS-ERVA-ALUEEN SAIRAANHOITOPIIREISTÄ KUVIOINA

Transkriptio

1 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri TIETOJA KYS-ERVA-ALUEEN SAIRAANHOITOPIIREISTÄ KUVIOINA - Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset asukasta kohti sairaanhoitopiireittäin - Väestön ikärakenne sairaanhoitopiireittäin - Sairastavuusindeksin ja osaindeksien aikasarjat sairaanhoitopiireittäin, vuosien (v.2010) = 100 (Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuottamat indeksit) - Kansantauti-indeksi sairaanhoitopiireittäin vuonna 2013 sekä sairastavuusindeksi vuonna 2012, ikävakioitu ja ikävakioimaton tieto (Kelan tuottamat indeksit) Sairaanhoitopiirin toimisto

2 Lähde: Tilastokeskus, THL, Kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannuksia vuonna 2012.

3 KYS ervan kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset sairaanhoitopiireittäin asukasta kohti vuonna 2012 (sosiaalitoimeen ei sisälly lasten päivähoitoa) Sairaanhoitopiirit Sosiaali- Perus- Erikois- Yhteensä toimi terveyden- sairaanilman lasten päivähoitoa huolto hoito Itä-Savon Pohjois-Savon Etelä-Savon Pohjois-Karjalan Keski-Suomen shp Koko maa Lähde: Tilastokeskus, THL, Kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannuksia vuonna 2012.

4 Kunnan nettokustannukset v KSSHP:ssä, euroa asukasta kohti ; erikseen sosiaalitoimi, perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito (Keskussairaala, aluesairaalat, yksityiset) ja yliopistosairaalat (erva) 3,1% 31,0% 24,2% 41,7% Jäsenkunnat yhteensä ei sisällä vuoden 2012 Jämsän eikä Kuhmoisten tietoja Lähde: Tilastokeskus, THL, Kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannuksia vuonna 2012.

5 Terveyden- ja sosiaalihuollon tarvevakioidut menot 2012 Nettomenot, indeksi koko maa=100 Tarvekerroin, koko maa=1,00 Tarvevakioidut menot, indeksi koko maa=100 Itä-Savo 131 1, Pohjois-Savo 112 1,13 99 Keski-Suomi 100 1,03 97 Etelä-Savo 111 1,14 97 Pohjois-Karjala 109 1,12 97 Lähde: THL, Terveyden- ja sosiaalihuollon tarvevakioidut menot sairaanhoitopiireittäin ja kunnittain 2012

6 Lähde: Tilastokeskus, Väestörakenne

7 KYS ervan väestöt sairaanhoitopiireittäin ja ikäluokittain Yhteensä Itä-Savon SHP Etelä-Savon SHP Pohjois-Karjalan SHP Pohjois-Savon SHP Keski-Suomen SHP KYS erva yhteensä Lähde: Tilastokeskus, Väestörakenne

8 THL:n sairastavuusindeksi koostuu seuraavista sairausryhmistä: Sairausryhmien painokertoimissa huomioon otetut näkökulmat: Useat sairaudet ovat voimakkaan ikäriippuvaisia, jolloin alueen ikärakenne määrittää suurelta osin sairastavuuden tasoa. Ikävakioitu indeksi mahdollistaa alueiden välisen vertailun tästä riippumatta. Vakioimaton indeksi puolestaan kuvastaa alueelle kohdentuvaa sairastavuustaakkaa ja on olennaisempi esimerkiksi alueelle kohdentuvien sairastavuudesta johtuvien kustannusten mittari. Riittävän tapausmäärän varmistamiseksi pienimmillekin aluetasoille indeksin laskemisessa on käytetty kolmen peräkkäisen vuoden tietoja. Esimerkiksi vuoden 2010 sairastavuusindeksin laskennassa on käytetty vuosien tietoja. Lähde: THL, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

9 Ikävakioiduissa luvuissa alueiden erilainen ikärakenne ei vaikuta vertailuun. Lähde: THL, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

10 Ikävakioiduissa luvuissa alueiden erilainen ikärakenne ei vaikuta vertailuun. Lähde: THL, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

11 Lähde: THL, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

12 Lähde: THL, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

13 Lähde: THL, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

14 Lähde: THL, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

15 Lähde: THL, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

16 Lähde: THL, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

17 Lähde: THL, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

18 Lähde: THL, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

19 Lähde: THL, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

20 KELAN kansantauti-indeksi ja sen osaindeksit vuonna 2013 KELAN kansantauti-indeksiin sisältyy seitsemän suurinta erityiskorvattavaan lääkehoitoon oikeuttavaa sairautta: diabetes, psykoosit, sydämen vajaatoiminta, nivelreuma, astma, verenpainetauti ja sepelvaltimotauti. Niistä jokaisesta on laskettu esiintyvyys ja suhteutettu se koko maan keskiarvoon (koko maa=100). Kansantauti-indeksi on näiden seitsemän indeksin keskiarvo. Tässä esitetään ikävakioitu ja vakioimaton indeksi. Ikävakioiduissa luvuissa alueiden erilainen ikärakenne ei vaikuta vertailuun. KELAN Kansantauti-indeksi Lähde: KELA

21 Indeksiin on laskettu esiintyvyys erityiskorvattavaan lääkehoitoon oikeuttavan sairauden perusteella ja suhteutettu se koko maan keskiarvoon (koko maa=100) Lähde: KELA

22 Indeksiin on laskettu esiintyvyys erityiskorvattavaan lääkehoitoon oikeuttavan sairauden perusteella ja suhteutettu se koko maan keskiarvoon (koko maa=100) Lähde: KELA

23 Indeksiin on laskettu esiintyvyys erityiskorvattavaan lääkehoitoon oikeuttavan sairauden perusteella ja suhteutettu se koko maan keskiarvoon (koko maa=100) Lähde: KELA

24 Indeksiin on laskettu esiintyvyys erityiskorvattavaan lääkehoitoon oikeuttavan sairauden perusteella ja suhteutettu se koko maan keskiarvoon (koko maa=100) Lähde: KELA

25 Sairastavuusindeksi Indikaattori ilmaisee jokaiselle Suomen kunnalle lasketun indeksin avulla, miten tervettä tai sairasta väestö on suhteessa koko maan väestön keskiarvoon (= 100). Luvut ikävakioituna ja vakioimattomina. Sairastavuusindeksi perustuu kolmeen rekisterimuuttujaan: kuolleisuuteen, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuteen työikäisistä ja lääkkeiden ja ravintovalmisteiden korvausoikeuksien haltijoiden osuuteen väestöstä. Niistä kukin on suhteutettu erikseen maan väestön keskiarvoon. Lopullinen sairastavuusindeksi on kolmen osaindeksin keskiarvo. Luku kertoo yleistilanteen kunnan tai sitä suuremman alueen sairastavuudesta. Indeksin osista kaksi eli työkyvyttömyys ja pitkäaikaissairastavuus (erityiskorvausoikeudet) ovat rekisterikantamuuttujia ja vuodesta toiseen melko stabiileja. Kuolleisuus vaihtelee etenkin pienissä kunnissa vuosittain, minkä vuoksi sitä koskevissa laskelmissa on käytetty kolmen peräkkäisen vuoden keskiarvoa. Indeksiluvun tarkoituksena on paitsi antaa yleiskuva myös herättää kysymyksiä tarkastellun alueen tilannetta selittävistä tekijöistä ja sairastavuudesta tarkemmin. Ikävakioiduissa luvuissa alueiden erilainen ikärakenne ei vaikuta vertailuun. Lähde: KELA

26 Kuolleisuusindeksiä koskevissa laskelmissa on käytetty kolmen peräkkäisen vuoden keskiarvoa ja se on suhteutettu maan väestön keskiarvoon. Ikävakioiduissa luvuissa alueiden erilainen ikärakenne ei vaikuta vertailuun. Lähde: KELA

27 Lääkekorvausoikeusindeksiin on laskettu esiintyvyys erityiskorvattavaan lääkehoitoon oikeuttavan sairauden perusteella ja suhteutettu se koko maan keskiarvoon (koko maa=100). Ikävakioiduissa luvuissa alueiden erilainen ikärakenne ei vaikuta vertailuun. Lähde: KELA

28 Työkyvyttömyysindeksi perustuu työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuteen työikäisistä ja se on suhteutettu maan väestön keskiarvoon. Ikävakioiduissa luvuissa alueiden erilainen ikärakenne ei vaikuta vertailuun. Lähde: KELA