Tilastokatsaus 7:2014

Transkriptio

1 Vantaa Tietopalvelu B8:2014 Vuoden 2012 tulotietoja Vantaalta, sen osa-alueilta, Helsingin seudulta ja maamme suurimmista kaupungeista Valtionveronalaiset keskitulot tulot Vantaalla ja muissa isoissa kaupungeissa Vantaalaisten 15 vuotta täyttäneen väestön valtionveronalaiset keskitulot olivat hieman alle euroa vuonna Vantaalaisten tulot kasvoivat vuonna 2012 suurista kaupungeista Oulun jälkeen eniten. Pienintä kasvu oli Espoossa. Myös pidemmällä vuosijaksolla ( ) vantaalaisten tulokehitys on ollut selvästi naapureitaan parempi ja samaa tasoa kuin tamperelaisten ja vain vähän hitaampaa kuin oululaisten. Taulukko 1. Valtionveronalaiset keskitulot isoissa kaupungeissa vuosina Alue muutos (%) muutos (%) Vantaa ,5 2,5 Espoo ,3 0,8 Helsinki ,4 1,5 Oulu ,9 3,8 Tampere ,1 2,2 Turku ,5 1,1 Vuonna 2009 Vantaata ja Oulua lukuun ottamatta keskitulot alenivat muissa suurissa kaupungeissa. Vantaalla ja Oulussakin tulojen kasvu oli hyvin pientä. Taulukko 2. Valtionveronalaiset keskitulot Helsingin seudun kehyskunnissa vuosina Alue muutos (%) muutos (%) Hyvinkää ,2 2,7 Järvenpää ,0 3,0 Kauniainen ,0-2,1 Kerava ,1 2,5 Kirkkonummi ,2 1,8 Mäntsälä ,7 2,6 Nurmijärvi ,3 2,0 Pornainen ,7 3,4 Sipoo ,8 2,2 Tuusula ,8 2,2 Vihti ,2 2,7 Helsingin seudun kehyskunnissa vähintään 15 vuotta täyttäneen väestön valtionveronalaiset keskitulot kasvoivat vuonna 2012 yleisesti runsaalla kahdella prosentilla, eniten Pornaisissa, 3,4 prosenttia, ja vähiten Kauniaisissa, jossa ne vähenivät kahdella prosentilla. Vuoteen 2007 verrattuna eniten tulot kasvoivat Hyvinkäällä, Järvenpäässä, Pornaisissa, Vihdissä ja Nurmijärvellä. 1 Ns. vanhan Oulun tiedot eli ennen vuonna 2013 tapahtunutta kuntaliitosta. 2 Osa Sipoosta liitettiin Helsinkiin vuoden 2009 alussa.

2 2 Alle euroa vuodessa ansainneita oli Vantaalla suurista kaupungeista pienin osuus, Tampereella, Turussa ja Oulussa suurin osuus. Ylimpään tuloluokkaan, yli euron verotettaviin vuosituloihin päässeitä oli Espoossa selvästi muita enemmän. Vantaalla heitä oli kolmanneksi eniten ja Turussa vähiten. Vantaalaisia oli eniten keskituloisissa, ja euroa vuodessa ansainneissa. Kuvio 1. Valtionveronalaisia tuloja vuonna 2012 saaneiden jakaumat tuloluokittain isoissa kaupungeissa 30,0 25,0 osuus tulonsaajista, % 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 alle tuloluokka, euroa vuodessa Espoo Helsinki Vantaa Tampere Turku Oulu Sukupuoli määrittää edelleen, paljonko henkilö keskimäärin ansaitsee. Ero naisten ja miesten keskipalkoissa vaihtelee myös kaupungeittain. Helsingissä ja Turussa palkkaero on pienin: naisten palkka on keskimäärin 77 prosenttia miesten keskipalkasta. Espoossa ero on isoista kaupungeista selvästi suurin. Taulukko 3. Naisten ja miesten keskimääräiset valtionveronalaiset vuositulot isoissa kaupungeissa vuonna 2012 Vantaa Espoo Helsinki Tampere Turku Oulu Miehet Naiset Erotus Naisten euro 75 senttiä 70 senttiä 77 senttiä 75 senttiä 77 senttiä 75 senttiä Vantaalaisten keskitulot suuralueilla Aviapoliksen ja Kivistön tulonsaajilla valtionveronalaiset vuositulot olivat sukupuolesta riippumatta korkeimmat vuonna Koivukylässä ja Hakunilassa asuvilla ne olivat matalimmat. Ero miesten ja naisten keskituloissa oli Aviapoliksessa ja Kivistössä suurin: kivistöläisten naisten keskipalkat olivat vain 67 prosenttia mieisten keskipalkoista ja Aviapoliksessa asuvilla naisten keskitulot olivat 70 prosenttia miesten keskituloista. Muilla suuralueilla prosenttiluku vaihteli 74 ja 76 prosentin välillä. Viittä vuotta aiempaan (vuosi 2007) tilanteeseen verrattuna erot miesten ja naisten keskipalkkojen välillä olivat kaventuneet Kivistön suuraluetta lukuun ottamatta. Kivistössä ero oli kasvanut (70->67). Eniten erot olivat kaventuneet Tikkurilassa (70->75) ja Myyrmäessä (71->75). Keskipalkat olivat kohonneet kaikilla alueilla vuoden 2007 keskipalkkoihin verrattaessa. Suurimmat kasvut olivat Kivistössä (miesten keskipalkka +18 % ja naisten +14 %) ja Korsossa (+12 % ja +15 %). Naisten palkat olivat kohonneet kaikilla alueilla miesten palkkoja enemmän: naisilla kasvu vaihteli 12 ja 15 prosentin ja miehillä vajaan 7 ja 18 prosentin välillä. Miehillä kasvu oli pienin Myyrmäessä, naisilla Hakunilassa.

3 3 Kuvio 2. Vantaalaisten tulonsaajien keskimääräiset valtionveronalaiset vuositulot suuralueilla sukupuolen mukaan vuonna 2012 Hakunila Korso Koivukylä Tikkurila Aviapolis naiset miehet Kivistö Myyrmäki keskitulot, euroa vuodessa Vähemmän kuin euroa vuodessa verotettavaa tuloa ansainneita oli vantaalaisista tulonsaajista 15 prosenttia. Suuralueiden tulonsaajista eniten alle euron verotettavia vuosituloja oli Koivukylässä, 17 prosentilla, ja vähiten Aviapoliksessa, 11 prosentilla. Miehistä tähän tuloluokkaan kuuluvia oli 14 prosenttia, eniten Koivukylässä 16 prosenttia ja vähiten Aviapoliksessa 9 prosenttia. Naisista alle euron verotettaviin vuosituloihin jääneitä oli 15 prosenttia, eniten Hakunilassa, 17 prosenttia, ja vähiten Aviapoliksessa 12 prosenttia. Yli euron verotettaviin vuosituloihin päässeitä oli vantaalaisista tulonsaajista 8 prosenttia. Eniten tällaisia henkilöitä oli Kivistön suuralueella, 13 prosenttia, ja vähiten Hakunilassa, 7 prosenttia. Miespuolisista tulonsaajista tähän tuloluokkaan kuului 13 prosenttia ja naispuolisista 4 prosenttia. Kivistössä vähintään euron verotettavat vuositulot oli 19 prosentilla miehistä ja 6 prosentilla naisista, kun Hakunilassa tähän tuloluokkaan kuuluvia oli 10 prosenttia miehistä ja 3 prosenttia naisista. Tulot ja niiden muutos kaupunginosissa Vantaan 61 kaupunginosasta korkein keskimääräinen tulotaso tulonsaajaa kohden oli Linnaisissa, euroa, ja matalin Länsisalmessa euroa 3. Sukupuolen mukaan korkeimmat tulot olivat Linnaisten miehillä, euroa, ja Ojangon naisilla, euroa. Viisi vuotta aiemmin korkeimmat tulot olivat niin ikään Linnaisissa asuvilla, euroa, ja matalimmat Mikkolassa asuvilla, euroa. Miehistä keskimäärin suurimmat verotettavat tulot olivat vuonna 2007 Linnaisten miehillä, euroa, ja Linnaisten naisilla, euroa. Alimmat keskitulot olivat Mikkolan miehillä, euroa, ja Länsisalmen naisilla, euroa. Myyrmäen suuralueella eniten verotettavia tuloja vuonna 2012 oli Linnaisten asukkailla sukupuolesta riippumatta. Miehistä alimmat keskitulot oli Myyrmäen kaupunginosan miehillä ja Martinlaakson naisilla. Ero miesten ja naisten keskituloissa oli suurin Linnaisissa, missä naisten keskipalkka oli vain 50 prosenttia miesten keskipalkasta. Ero oli pienin Kaivokselassa ja Martinlaaksossa, joissa naisten palkka oli runsas 80 prosenttia miesten palkasta. Alle euron verotettaviin vuosituloihin jääneitä oli eniten Varistossa ja Petikossa, yli 15 prosenttia tulonsaajista ja vähiten Hämevaarassa ja Vantaanlaaksossa, 10 prosenttia, kun taas yli euron tulot saavuttaneita oli Linnaisissa yli 22 prosenttia ja Myyrmäessä 5 prosenttia. Myyrmäen suuralueella keskipalkat kasvoivat 11 prosentilla vuodesta 2007 vuoteen 2012, miehillä 9 ja naisilla 13 prosentilla. Kaupunginosista suurin kasvu oli Hämevaarassa (15 %) ja pienin Vapaalassa (6 %). Miesten keskipalkat kasvoivat eniten Hämevaarassa (14 %) ja naisten Linnaisissa (20 %). Pienin keskitulojen kasvu oli Vapaalan miehillä (2 %) ja Myyrmäen naisilla (8 %). 3 Lentokentän kaupunginosa ei ole tässä vertailussa mukana kaupunginosan vähäisen asukasmäärän vuoksi eli mukana on vain 60 kaupunginosaa.

4 4 Kivistön suuralueella suurimmat verotettavat vuositulot oli Keimolan asukkailla ja pienimmät Piispankylän asukkailla. Miehistä korkeimmat keskitulot oli Keimolassa ja naisista Lapinkylässä ja matalimmat niin Piispankylän naisilla kuin miehilläkin. Keimolassa naisten keskitulot olivat vain 46 prosenttia miesten keskituloista, kun Riipilässä naisten palkka oli keskimäärin 76 prosenttia miesten palkasta. Alle euron verotettaviin vuosituloihin jääneitä oli Kivistön suuralueen lähes kaikissa kaupunginosissa kutakuinkin samansuuruinen osuus, prosenttia, eniten Seutulassa ja vähiten Riipilässä. Yli euron vuosituloihin päässeitä oli Kivistön kaupunginosassa 18 prosenttia, kun Piispankylässä osuus oli vain 4 prosenttia. Kivistön suuralueen keskipalkat kasvoivat yli 16 prosentilla vuodesta 2007 vuoteen Suurin kasvu oli Kivistön kaupunginosassa, 21 prosenttia, ja pienin Luhtaanmäessä, 5 prosenttia. Piispankylässä ja Luhtaanmäessä miesten keskipalkka oli vuonna 2012 vajaan prosentin pienempi kuin vuonna 2007, kun Seutulassa naisten keskipalkka oli pudonnut 4 prosentilla. Kivistön kaupunginosassa miesten keskipalkoissa kasvua oli peräti 23 prosenttia ja Lapinkylän naisten keskipalkoissa lähes 19 prosenttia. Aviapoliksen suuralueella suurin verotettava vuositulo oli sukupuolesta riippumatta ylästöläisillä ja pienin Veromiehen asukkailla myös sukupuolesta riippumatta. Ylästöläisten naisten keskipalkka oli vain 68 prosenttia miesten keskipalkasta, kun se muissa suuralueen kaupunginosissa oli 71 prosenttia. Alle euron verotettaviin vuosituloihin jääneitä oli 14 prosenttia Veromiehen 15 vuotta täyttäneestä väestöstä, kun Tammistossa heitä oli 8 prosenttia. Yli euron vuosituloihin päässeiden osuus oli suurin Ylästössä, 19 prosenttia, ja pienin Veromiehessä, alle 4 prosenttia. Keskipalkat kasvoivat vuodesta 2007 vuoteen 2012 Aviapoliksen suuralueella runsaalla 11 prosentilla. Viinikkalassa keskipalkkojen kasvu oli yli 23 prosenttia, miehillä 19 ja naisilla 29 prosenttia. Veromiehessä kasvu jäi alle 7 prosentin, naisilla kasvua ei ollut nimeksikään. Pakkalassa miesten palkat kasvoivat vain vajaalla 9 prosentilla. Tikkurilan suuralueella 15 vuotta täyttäneen väestön keskimääräinen vuositulo oli suurin Helsingin Pitäjän kirkonkylässä, naisilla Ruskeasannassa ja miehillä Helsingin Pitäjän kirkonkylässä. Pienimmät vuositulot olivat opiskelijavaltaisessa Jokiniemessä, niin naisilla kuin miehilläkin. Helsingin Pitäjän kirkonkylässä naisten keskitulot olivat vain 45 prosenttia miesten keskituloista, kun Tikkurilassa ne olivat 79 prosenttia. Alle vuoden verotettaviin vuosituloihin jääneitä oli Koivuhaassa runsas 20 prosenttia, kun Helsingin Pitäjän kirkonkylässä heitä oli vain 10 prosenttia. Yli euron vuosituloihin päässeitä oli Helsingin Pitäjän kirkonkylässä yli 18 prosenttia, mutta Jokiniemessä ja Tikkurilassa vain 5 prosenttia. Tikkurilan suuralueella keskitulot kasvoivat vuodesta 2007 vuoteen 2012 runsaalla 10 prosentilla, naisilla 14 ja miehillä 7 prosentilla. Eniten keskitulot kasvoivat Jokiniemen kaupunginosassa, 16 prosentilla, niin miehillä (15 %) kuin naisillakin (17 %). Vähäisintä vuositulojen kasvu oli Helsingin Pitäjän kirkonkylässä (5 %), jossa naisten keskitulot vähenivät lähes 7 prosentilla. Miehillä kasvu oli pienintä Hakkilassa, vajaa 3 prosenttia. Koivukylän suuralueella 15 vuotta täyttäneen väestön keskimääräinen vuositulo oli suurin Ilolan kaupunginosassa sukupuolesta riippumatta ja pienin myös sukupuolesta riippumatta Havukoskella. Päiväkummussa naisten palkat olivat 70 prosenttia miesten palkoista, kun Havukoskella naisten keskipalkka oli yli 82 prosenttia miesten keskipalkoista. Alle vuoden verotettaviin vuosituloihin jääneitä oli Havukoskella lähes 20 prosenttia, kun Rekolassa heitä oli 13 prosenttia. Yli euron vuosituloihin päässeitä oli Päiväkummussa ja Rekolassa 12 prosenttia, mutta Havukoskella vain 2 prosenttia. Koivukylän suuralueella keskitulot kasvoivat vuodesta 2007 vuoteen 2012 runsaalla 13 prosentilla, naisilla 14 ja miehillä 10 prosentilla. Eniten keskitulot kasvoivat Ilolan kaupunginosassa, 16 prosentilla, niin miehillä (15 %) kuin naisillakin (17 %). Vähäisintä vuositulojen kasvu oli Havukoskella ja Päiväkummussa (9 %). Naisten keskitulot kasvoivat vähiten Havukoskella (11 %) ja miesten Päiväkummussa (5 %). Korson suuralueella eniten verotettavia tuloja vuonna 2012 oli Nikinmäen asukkailla. Naisilla suurimmat keskitulot oli matarilaisilla ja miehillä nikinmäkeläisillä. Alimmat keskitulot olivat sekä Mikkolan naisilla että miehillä. Ero miesten ja naisten keskituloissa oli suurin Leppäkorvessa, missä naisten keskipalkka oli 68 prosenttia miesten keskipalkasta. Ero oli pienin Mikkolassa ja Matarissa, joissa naisten palkka oli 78 prosenttia miesten palkasta. Alle euron verotettaviin vuosituloihin päässeitä oli eniten Mikkolassa, yli 19 prosenttia tulonsaajista ja vähiten Leppäkorvessa, 9 prosenttia, kun taas yli euron tulot saavuttaneita oli Nikinmäessä lähes 15 prosenttia ja Mikkolassa 2 prosenttia. Korson suuralueella keskipalkat kasvoivat 13 prosentilla vuodesta 2007 vuoteen 2012, miehillä 12 ja naisilla 15 prosentilla. Kaupunginosista suurin kasvu oli Nikinmäessä, Vallinojalla ja Jokivarressa (16 % kussakin) ja pienin Mikkolassa ja Metsolassa (11 % molemmissa). Miesten keskipalkat kasvoivat eniten Leppäkorvessa (17 %) ja naisten Jokivarressa ja Nikinmäessä (18 % molemmissa). Pienin keskitulojen kasvu oli Matarin miehillä (7 %) ja Mikkolan naisilla (8 %).

5 5 Hakunilan suuralueella suurin verotettava vuositulo oli Sotungin asukkailla ja pienin Länsisalmen 4 asukkailla. Miehillä suurimmat keskitulot olivat Kuninkaanmäessä ja naisilla Ojangossa 5 ja molemmilla sukupuolilla pienimmät Länsisalmessa. Ojangossa naisten keskipalkka oli miesten keskipalkkaa suurempi eli 122 prosenttia miesten keskipalkasta. Kuninkaanmäessä naisten palkka oli vain 63 prosenttia miesten keskipalkasta. Alle euron verotettaviin vuosituloihin jääneitä oli 19 prosenttia Hakunilan ja Länsimäen kaupunginosien 15 vuotta täyttäneestä väestöstä, kun Rajakylässä heitä oli 10 prosenttia. Yli euron vuosituloihin päässeiden osuus oli suurin Sotungissa, 14 prosenttia, ja pienin Länsimäessä ja Hakunilassa, molemmissa 3 prosenttia. Keskipalkat Hakunilan suuralueella kasvoivat vuodesta 2007 vuoteen 2012 runsaalla 10 prosentilla. Länsisalmessa keskipalkat pienenivät yli 12 prosentilla, miehillä 35 prosentilla, mutta naisilla kasvoivat 11 prosentilla. Kuninkaanmäessä kasvu oli lähes 19 prosenttia, naisilla 15 ja miehillä 21 prosenttia. Ojangossa naisten keskipalkka kohosi kolmanneksella (33 %), mutta Vaaralassa vain 5 prosenttia. Yhteenveto: tulojen muutokset kaupunginosissa Vuonna 2012 keskimäärin korkeimmat valtionveronalaiset vuositulot olivat Linnaisten kaupunginosassa ( euroa) ja alimmat Länsisalmessa ( euroa). Koko Vantaalla keskitulot olivat euroa. Viisi vuotta aiemmin keskitulot koko Vantaalla olivat euroa eli kaupunkilaisten keskitulot olivat kasvaneet 11 prosenttia vuodesta 2007 vuoteen Tulot olivat kasvaneet yhtä kaupunginosaa lukuun ottamatta kaikissa muissa. Länsisalmessa keskitulojen vähenemistä selittää osin alueen kapea väestöpohja, jossa mahdollisesti muutama poikkeuksellisen suurituloinen tai pienituloinen vääristää keskiarvoa. Suurin keskitulojen kasvu oli väestömäärältään suhteellisen pienessä Viinikkalan kaupunginosassa, jossa ne kasvoivat 23 prosentilla eli kaksi kertaa enemmän kuin kaupungissa keskimäärin. Yli 20 prosentin kasvu oli myös Kivistössä (21 %). Lähelle 20 prosentin kasvua päästiin myös Keimolassa ja Riipilässä. Alle viiden prosentin kasvuun jäätiin Piispankylässä ja Helsingin Pitäjän kirkonkylässä. Miesten keskitulot olivat kasvaneet Kivistössä yli 23 prosentilla, kun taas Länsisalmessa ne olivat vähentyneet yli 12 prosentilla. Naisilla suurin kasvu oli väestömäärältään pienessä Ojangossa (33 %) ja pienin myös asukasmäärältään pienessä Helsingin Pitäjän kirkonkylässä, jossa keskitulot olivat alentuneet yli 6 prosentilla. Kun kaupunginosat laitetaan keskitulojen mukaiseen suuruusjärjestykseen ja verrataan kunkin kaupunginosan sijalukua vuosina 2007 ja 2012, voidaan tarkastella kunkin kaupunginosan tulojen mukaista asemaa toisiinsa verrattuna. Vertailun mukaan 10 kaupunginosaa oli säilyttänyt asemansa eli oli samalla sijaluvulla kumpanakin vuonna. Asemansa säilyttäneitä oli sekä melko tasaisesti tulotasoltaan tämän rankinglistan alku-, keski- ja loppupäässä. Suurin sijaluvun parannus oli Kuninkaanmäessä, joka hyppäsi sijaluvulta 31 sijaluvulle 11. Likimain samansuuruinen nousu oli Lapinkylässä: sijaluvulta 34 sijaluvulle 15. Vähintään kymmenen sijan parannus oli myös Viinikkalassa, Ilolassa, Vestrassa, Jokivarressa ja Leppäkorvessa ja 5-9 sijan parannus Nikinmäessä, Riipilässä, Vallinojalla ja Kivistössä. Suurimman pudotuksen oli kokenut Luhtaanmäki, joka oli pudonnut sijalta 17 sijalle 32. Lähes yhtä isot muutokset olivat kokeneet Hakkila (19->33), Vapaala (8->21) ja Vaarala (13->26). Hieman pienempi (5-9 sijaa) pudotus asteikossa oli Piispankylällä, Seutulalla, Viertolalla, Päiväkummulla, Veromiehellä, Vantaanlaaksolla, Hiekkaharjulla, Länsisalmella ja Itä- Hakkilalla. Tulojen muutos asuntojen talotyypin, hallintamuodon ja koon mukaan Kaupunginosista, joissa oli vuoden 2012 lopussa vähintään asukasta, sijoittui lähes puolet (5/11) kymmenen keskituloltaan pienimmän kaupunginosan joukkoon. Paras sijoitus tämän kokoluokan kaupunginosista oli 28. Kaksi näistä väestöltään suurimmista kaupunginosista oli nostanut sijoitustaan ja neljällä se oli huonontunut. Kuudestatoista enintään asukkaan kaupunginosista kuusi sijoittui kymmenen keskituloltaan suurimman kaupunginosan joukkoon ja kaksi kymmenen pienimmän keskitulon kaupunginosan joukkoon. Joka toisen väestömäärältään tähän kokoluokkaan kuluvista kaupunginosista keskitulo pieneni vuoteen 2007 verrattuna ja viidenneksellä se säilyi ennallaan. Kaupunginosista, joissa enemmistö asunnoista oli kerrostaloissa (22 kpl) puolessa rankingsijoitus huononi, viidessä pysyi ennallaan ja kuudessa huononi. Sellaisissa kaupunginosissa, joissa kerrostaloasuntoja ei ollut lainkaan (14 kpl) puolessa sijoitus kohosi, yhdessä pysyi ennallaan ja kuudessa heikkeni. Sellaisissa kaupunginosissa, joissa vuokra-asuntojen osuus oli vähintään 40 prosenttia, viidessä rankingsijoitus parani, viidessä huononi ja neljässä pysyi ennallaan. Niissä kaupunginosissa, joissa vuokra-asuntojen osuus jäi alle 10 prosentin, 11 sijoitus parani, kuudella huononi ja kolmella pysyi ennallaan. 4 Länsisalmessa pieni asukasmäärä saattaa aiheuttaa vääristymää keskituloihin verrattuina suuriin kaupunginosiin. 5 Ojangossa pieni asukasmäärä saattaa aiheuttaa vääristymää keskituloihin verrattuna suuriin kaupunginosiin.

6 6 Taulukko vuotta täyttäneiden vantaalaisten keskimääräiset valtionveronalaiset vuositulot vuosina 2007 ja muutosprosentti kaikki miehet naiset kaikki miehet naiset kaikki miehet naiset Vantaa ,1 9,2 13,4 Myyrmäki ,2 6,5 12,4 Linnainen ,1 11,5 19,8 Hämevaara ,7 14,4 16,2 Hämeenkylä ,2 7,0 11,7 Vapaala ,1 1,7 12,3 Varisto ,5 11,5 7,6 Myyrmäki ,3 8,4 12,1 Kaivoksela ,0 6,0 12,7 Martinlaakso ,0 3,8 12,6 Vantaanlaakso ,1 8,0 14,8 Askisto ,3 8,0 14,1 Petikko ,4 5,4 18,1 Kivistö ,4 17,8 14,1 Piispankylä ,0-0,6 6,4 Keimola ,8 19,6 18,1 Kivistö ,0 23,2 17,6 Lapinkylä ,0 17,3 18,7 Myllymäki ,1 12,8 17,6 Vestra ,7 20,2 8,1 Luhtaanmäki ,4-0,5 14,6 Riipilä ,8 19,9 17,4 Seutula ,2 13,8-4,0 Kiila ,8 11,3 15,9 Aviapolis ,4 9,9 13,6 Ylästö ,1 11,9 17,9 Viinikkala ,8 19,2 29,1 Tammisto ,7 14,1 11,2 Pakkala ,6 8,8 12,8 Veromies ,5 12,1 0,1 Lentokenttä ,8-20,3 Tikkurila ,2 7,3 13,5 Hiekkaharju ,7 3,6 14,6 Tikkurila ,1 4,8 11,1 Jokiniemi ,8 14,6 16,9 Viertola ,2 5,5 11,3 Kuninkaala ,6 9,0 13,5 Simonkylä ,4 7,3 13,8 Hakkila ,2 2,8 9,3 Ruskeasanta ,1 7,6 15,4 Koivuhaka ,7 12,4 15,3 Hgin pitäjän kk ,5 12,8-6,5 Koivukylä ,6 9,6 14,0 Koivukylä ,3 8,6 13,8 Ilola ,9 15,3 17,4 Asola ,7 12,7 13,2 Rekola ,6 8,3 14,3 Havukoski ,9 6,8 11,1 Päiväkumpu ,2 4,9 14,4 Korso ,2 11,8 15,0 Matari ,5 6,7 16,8 Korso ,8 9,6 14,5 Mikkola ,1 10,6 11,3 Metsola ,7 8,5 13,5 Leppäkorpi ,9 16,6 13,4 Jokivarsi ,7 14,5 17,5 Nikinmäki ,4 15,6 17,6 Vierumäki ,2 13,3 14,8 Vallinoja ,0 15,7 16,9 Hakunila ,2 8,5 11,9 Länsisalmi ,3-35,2 10,6 Länsimäki ,9 7,0 12,7 Ojanko ,2-5,9 32,5 Vaarala ,5 5,5 5,2 Hakunila ,3 7,8 10,9 Rajakylä ,6 7,8 11,6 Itä-Hakkila ,2 5,9 16,1 Kuninkaanmäki ,3 20,7 15,4 Sotunki ,8 4,0 11,6 Tuntematon ,2 11,0 17,5

7 7 Kartta vuotta täyttäneiden vantaalaisten keskitulot vuonna 2012 Kartta 2. Keskitulojen rankingmuutos kaupunginosittain vuodesta 2007 vuoteen 2012, kun kaupunginosat asetetaan keskitulojen mukaiseen suuruusjärjestykseen

8 8 Kartta v täyttäneiden vantaalaisten keskitulojen muutos (euroa) kaupunginosittain vuodesta 2007 vuoteen 2012 Kartta 4. Vähintään 15 vuotta täyttäneiden vantaalaisten keskitulojen muutos (%) kaupunginosittain vuodesta 2007 vuoteen 2012 Lähde: Tilastokeskus: Elinkeinorakenne ja työssäkäynti -tilastotietokanta Katsauksen laatija: Hannu Kyttälä ISBN Puh ISSN-L X, Sähköposti: etunimi.sukunimi@vantaa.fi ISSN X (painettu) ISSN (verkkojulkaisu)